GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA I Abstract : Peat recources and their suitabilit y in the area of Rovaniemi, part I Rovaniemi 1986

2 Muurinen, Tapio Rovaniemen alueen turvevarat ja niide n käyttökelpoisuus, osa I. Abstract : Peat resources and thei r suitability in the area of Rovaniemi, part I. Geological Surve y of Finland, Report of Peat Investigation pages, 10 4 figures, 53 tables and 5 appendices. The Geological Survey of Finland carried out peat resources on a n area of hectares of peatland in the municipality of Rova - niemi. The main emphasis was to find peat for energy use, bu t other uses of mires and peat deposits were also considered. The field work was carried out using survey grid with study site s at the intervals of 100 meters. At each site the cover type, th e peat type, the decomposition degree of peat and the portion o f dead, undecomposed trees in the deposit was determined an d recorded. Altogether peat samples were taken to the laboratory fo r ph, water content and ash content determinations. Heating valu e was determined for samples and sulphur content for 17 8 samples. About hectares of peatland with a minimum depth of 1, 5 meters was considered good for fuel peat production. The quantit y of usable peat is 35,46 million cubic meters in situ. The energ y content of the usable peat is 58,54 million GJ or 16 ;28 millio n MWh with the water content of 50 %. Key words : mire, peat, inventory, fuel peat production, Rovaniem i Tapio Muurine n Geological Survey of Finlan d P.O. Box 7 7 SF ROVANIEMI ISBN ISSN KUOPION TYÖKESKUS, KUOPIO 1986

3 - 3 - SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 5 TUTKIMUSMENETELMÄT 6 Kenttätutkimukset 6 Laboratoriotutkimukset 7 AINEISTON KÄSITTELY JA TULOSTEN ESITYS 7 Tuotantokelpoisuusperusteet ja laskelmat 8 TUTKITUT SUOT Kivisvuoma Sammalvuoma Otusvuoma Saarenpäänvuoma Isolandenvuoma Lapinjänkä Takakappaleenjänkä Naskuttajalehdikonaapa Roopinaapa Paloaapa Vitsikkopieskanjänkä Isovuoma Kiiskiaapa Isoaapa Mustajänkä Rättiaapa Välivaaranaapa Sammalaapa Sortoaapa Kurjenaapa Terva-aapa Rakka-aapa Laakajänkä Laakanmukanaapa Vianaapa Kivalonaapa Korva-aapa 105

4 Kunnarusaapa Luhtaojanaapa Luhtalamminaapa Patesvuoma,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Outo - ojanaapa Hieta-aapa Rytivuoma Ulkuaapa Musta -aapa Lamminaapa II Kuorinkiaapa,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Piiruaapa Permantoaapa Isoaapa II Inuma-aapa Kintasaapa Sotka-aapa Kulusaapa Vuoskuaapa Vuoskuaavan eteläosa Rapa -aapa Tulkkiaapa Ruuttiaapa Veitsiaapa Lamminaapa 17 7 YHTEENVETO 18 1 KIRJALLISUUSLUETTELO 18 5 LIITTEET (5 KPL)

5 - 5 - JOHDANTO Geologinen tutkimuslaitos (vuodesta 1984 alkaen Geologian tutkimuskeskus) on tehnyt aikaisemmin turvetutkimuksia Rovanieme n maalaiskunnassa vuosina 1967, 1968, 1971 ja Silloin tutkittiin 30 suota yhteispinta-alaltaan ha. Työt liittyivä t lähinnä alueen maaperäkartoitukseen (Lappalainen ja Pajune n 1980). Turvetutkimuksia jatkettiin vuosina Tällä kerrall a selviteltiin Rovaniemen maalaiskunnan eteläosan turvevaroja. Ty ö kuului osana valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointiin. Tulokset julkaistaan kandessa tutkimusraportissa. Tähän ensimmäiseen osaraporttiin kuuluvat Rovaniemen kaupungi n itä- ja pohjoispuolella olevat suot (kuva 1). Niitä on 52 kappaletta yhteispinta-alaltaan ha. Suot tutkittiin vuosina

6 - 6 - TUTKIMUSMENETELMÄ T Kenttätutkimukse t Kenttätutkimuksissa noudatettiin Geologian tutkimuskeskuksen Tur - vetutkimusten maasto-oppaassa kuvattuja menetelmiä (Lappalaine n ym. 1984). Suon hallitsevan osan läpi linjoitettiin selkälinja ja sille koh - tisuoria poikkilinjoja yleensä 400 m :n välein. Tutkimuspisteet, jotka merkattiin paaluin ja pistetunnuksin, ovat linjoilla 10 0 metrin välein. Suon muodosta riippuen voi linjastoja olla useampia, esim. A, B, C jne. Poikkilinjojen puoliväliin tehtiin niiden kanssa yhdensuuntaise t linjat syvyystietojen tarkentamiseksi. Näitä linjoja ei merkatt u maastoon. Turvepaksuus mitattiin joko 50 m :n tai 100 m :n välein. Tutkimuslinjoilta mitattiin lisäksi turvepaksuus tutkimuspisteiden puolivälistä kanden metrin syvyyteen saakka sekä haettiin 0, 3 m :n, 1 m :n ja 2 m :n syvyysalueiden rajat. Jokaiselta tutkimuspisteeltä havainnoitiin suotyyppi, suonpinna n vetisyys ja rnättäisyys sekä puusto ja sen tila. Turvekerrostuman rakenteen selvittämiseksi kairattiin sen läp i kovaan mineraalimaahan saakka. Kairaukset tehtiin pienellä venä - läismallisella siipikairalla 50 cm :n pituisin näyttein. Näyt - teistä määritettiin turvelajit lisätekijöineen, maatuneisuu s (10-asteikko), kosteus (5-asteikko) ja kuituisuus (6-asteikko). Pohjamaalajeista ja liejuista tehtiin myös havainnot. Turpeeseen hautautuneiden liekopuiden ja kantojen määrän selvittämiseksi pliktattiin tutkimuspisteen ympäristössä kymmenestä er i kohdasta kanden metrin syvyyteen. Osumien perusteella voitii n liekoisuus määrittää prosentteina suon turvemäärästä. Tämä pliktaus tehtiin vain yli metrin syvyisellä alueella.

7 - 7 - Linjastot vaaittiin tutkimuspisteittäin ja korkeudet pyrittii n sitomaan valtakunnalliseen kiintopisteverkostoon. Viimeiseksi valittiin suon keskeisiltä osilta pisteet, joist a otettiin tilavuustarkat näytesarjat laboratoriotutkimuksia var - ten. Näytteenottopisteitä oli yksi tai useampia suota kohden, riippuen suon koosta tai osien erilaisuudesta. Periaatteena oli, että ne edustaisivat mandollisimman hyvin suon tuotantokelpoist a aluetta. Laboratoriotutkimukse t Tutkimukset tehtiin suurimmaksi osaksi Geologian tutkimuskeskuksen turvelaboratoriossa Rovaniemellä. Rikkipitoisuudet määritettiin Otaniemessä geokemian laboratoriossa. Tilavuustarkoist a näytteistä määritettiin happamuus, kuivatilavuuspaino, tuhkapitoisuus ja lämpöarvo. Happamuus mitattiin suoraan märästä näyt - teestä. Vesipitoisuus ilmoitetaan prosentteina märkäpainost a (kuivatus ensin +105 C :ssa) ja tuhkapitoisuus prosentteina tur - peen kuivapainosta (hehkutus C). Kuivatilavuuspain o laskettiin veden haihduttamisen jälkeen ja ilmoitetaan kuiva-aineen massana luonnontilaista tilavuusyksikköä kohden (kg/suo-m 3 ). Lämpöarvot määritettiin kuivasta ja hienoksi jauhetusta turpeest a Gallenkamp-kalorimetrillä. Teholliset lämpöarvot ilmoitetaan kuivalle ja 50 %-kosteudessa olevalle turpeelle. AINEISTON KÄSITTELY JA TULOSTEN ESITY S Jokaisesta tutkitusta suosta kirjoitettiin lyhyt suoselostus. Selostuksessa käsitellään suon sijaintia, ympäristöä ja tieyhteyksiä. Lisäksi kerrotaan suotyypeistä, ojitustilanteesta j a laskusuhteista sekä turvelajeista ja pohjan laadusta. Tärkeimpi ä numerotietoja pinta-aloista, syvyyksistä, turvemääristä ja maatuneisuuksista annetaan myös, joskin suurin osa niistä on liite -

8 - 8 - taulukoina. Laboratoriotulosten keskiarvoja käsiteltiin lyhyesti. Näytteistä on yksityiskohtaiset tulokset selostuksen yhteydess ä olevassa taulukossa. Rikkimääritysten tulokset ovat liitteessä 3. Suon käyttökelpoisuudesta annetaan selvitys, jossa pyrittiin huomioimaan tärkeimmät tuotantoon vaikuttavat tekijät. Osa laskelmista saatiin ATK :lta. Kaikista soista piirrettiin pohjakartta ja useimmista soista läpileikkausprofiili joltakin tutkimuslinjalta. Ne havainnollistavat turvekerrostuman rakennetta ja maatuneisuutta. Piirroste n merkit ja lyhenteet esitetään kuvassa 2. Tuotantokelpoisuusperusteet ja laskelma t Jyrsinturvetuotantoon soveltuvana pidettiin yhtenäistä ja sopivanmuotoista aluetta, jonka pinta-ala on vähintään 30 ha ja turvekerrostuman paksuus ojittamattomana yli 1,5 m. Pienemmätki n alueet 10 ha :sta alkaen katsottiin tarkastelussa sopiviksi, mikäli lähistöllä on muita tuotantokelpoisia alueita. Pientuotant o palaturvemenetelmällä on mandollista pienemmilläkin alueilla, jo s heikosti maatunut pintakerros on alle 0,5 m paksu eikä turve ol e liian saravaltaista. Pienimuotoisessa tai tilakohtaisessa tuotannossa valmis tieyhteys ja vähäinen puusto alentavat valmistelu - kustannuksia ja ovat siten ratkaisevia tekijöitä. Turpeide n käyttökelpoisuusluokittelussa noudatettiin pääpiirteissään Turve - teollisuusliiton laadunmääritysohjetta. Suon kuivattamiseksi pidettiin suurempiin jokiin ja järviin nähden pintojen välisenä korkeuserona vähintään kahta metriä. Kuivattaminen voi aiheuttaa alapuolisten vesistöjen rehevöitymistä. Edellä mainitut seikat huomioitiin tuotantokelpoisia alueit a arvioitaessa ja käsiteltiin lyhyesti suoselostuksissa.

9 - 9 - Kokonaisturvemäärät laskettiin syvyysvyöhykkeittäin, mutta ilmoitetaan syvyysalueittain laskettuna eri syvyysvyöhykkeiden turvemäärät yhteen. Tuotantokelpoinen turvemäärä saatiin kertomall a alueen pinta-ala yli 1,5 metrin syvyisen alueen keskisyvyydellä, josta vähennettiin käyttämättä jäävä 0,5 m :n kerros. Energiasisältö laskettiin kuivalle ja 50 % :n kosteudessa olevalle turpeelle. Turve- ja energiamääristä on yhteenvetotaulukko (taulukk o 49). Taulukko 1. Raporttiin sisältyvät suo t 1. Kivisvuoma 27. Korva-aap a 2. Sammalvuoma 28. Kunnarusaapa 3. Otusvuoma 29. Luhtaojanaapa 4. Saarenpäävuoma 30. Luhtalamminaap a 5. Isolandenvuoma 31. Patesvuom a 6. Lapinjänkä 32. Outo-ojanaapa 7. Takakappaleenjänkä 33. Hieta-aap a 8. Naskuttajalehdikonaapa 34. Rytivuom a 9. Roopinaapa 35. Ulkuaap a 10. Paloaapa 36. Musta-aapa 11. Vitsikkopieskanjänkä 37. Lamminaapa I I 12. Isovuoma 38. Kuorinkiaap a 13. Kiiskiaapa 39. Piiruaapa 14. Isoaapa 40. Permantoaap a 15. Mustajänkä 41. Isoaapa I I 16. Rättiaapa 42. Inuma-aapa 17. Välivaaranaapa 43. Kintasaapa 18. Sammalaapa 44. Sotka-aapa 19. Sortoaapa 45. Kulusaap a 20. Kurjenaapa 46. Vuoskuaap a 21. Terva-aapa 47. Vuoskuaavan eteläos a 22. Rakka-aapa 48. Rapa-aap a 23. Laakajänkä 49. Tulkkiaap a 24. Laakanmukanaapa 50. Ruuttiaap a 25. Vianaapa 51. Veitsiaap a 26. Kivalonaapa 52. Lamminaapa

10 - 11 -

11 TUTKITUT SUO T 1. Kivisvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (x = 7412,8, y = 451,3) noin 34 km Rovaniemeltä pohjoiseen. Suo n itäosa rajoittuu osittain metsäautotiehen. Muualla suota ympäröi - vät moreenikankaat ja -kumpareet

12 Pinta-ala on 196 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 109 ha, yli 1,5 metrin aluetta 97 ha ja yli kanden metrin aluetta 83 ha. Valtaosa suosta on vetistä avosuota. Yleisin suotyyppi on rimpi - neva. Vain reunaosissa ja ohutturpeisilla alueilla on rämeitä. Suo on luonnontilainen. Pinta viettää lounaaseen.

13 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,9 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,9 m, yli 1,5 metrin alueella 3,1 m ja yli kanden metrin alueella 3,3 m. Pohjamaalaji on reunaosissa moreenia, keskellä hiekkaa ja hiesua. Monin paikoin on ohuita liejukerrostumia. Turpeista on saravaltaisia 83 %, rahkavaltaisia 14 % ja ruskosammalvaltaisia 3 Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturve j a ruskosammalsaraturve (kuva 4). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,6. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 1,5 m) maatuneisuus on 3,4 ja paremmi n maatuneen pohjan 4,2.

14 Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 91,0 % ja tuhkapitoi - suus 4,6 %. Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 84 kg. Teholliset lämp ö arvot ovat kuivalle turpeelle 20,5 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,0 MJ/kg (taulukko 2). Rikkipitoisuus on keskimäärin 0,31 % kuivapainosta (liite 3). Kiv i svuoman turvevarat ovat 3,69 milj. suo-m 3. Yli metrin syvyisellä alueella turvetta on 3,13 milj. suo-m 3, yli 1,5 metrin alu - eella 2,98 milj. suo-m 3 ja yli kanden metrin alueella 2,74 milj. suo-m 3. Jyrsinturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on 81 ha, jonka käyttökelpoiset turvevarat ovat 2,08 milj. suo-m3. Tämän turvemäärä n energiasisältö 50 % :n kosteudessa on 3,14 milj. GJ eli 0,87 milj. MWh. Korkeahko tuhkapitoisuus näytesarjan yläosassa sekä kuivatu s suoraan Perunkajärveen haittavaikutuksineen on huomioitava mahdollisissa tuotantosuunnitelmissa. 2. Sammalvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (x = 7408,1, y = 451,5) noin 30 km Rovaniemeltä pohjoiseen. Su o rajoittuu moreenikankaisiin ja -kumpareisiin. Itäreunaan tule e metsäautotie

15 Pinta-ala on 177 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 73 ha, yli 1,5 metrin aluetta 53 ha ja yli kanden metrin aluetta 28 ha. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Ainoastaan kaakkoisosa on luon - nontilainen. Yleisimmät suotyypit ovat pallosararärneojikko j a varsinainen saraneva. Suonpinta viettää kaakkoon. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,2 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,1 m, yli 1,5 metrin alueella 2,4 m ja yli kanden met - rin alueella 3,0 m. Liejua on yleisesti. Paksuimmillaan sitä o n 1,2 m. Pohjamaalaji on etupäässä moreenia. Turpeista on saravaltaisia 75 % ja rahkavaltaisia 25 Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturve ja saraturve

16 - T 8 - Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,0. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,8 m) maatuneisuus on 3,4 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,1. Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 89,8 % ja tuhkapitoisuus 3,0 %. Suo- m 3 :ssä on kuiva-ainetta 88 kg. Teholliset lämpö - arvot ovat kuivalle turpeelle 21,3 MJ/kg ja 50 % :n kosteudess a 9,4 MJ/kg (taulukko 3). Sammalvuoman turvevarat ovat 2,13 milj. suo-m 3. Turvetuotantoo n suo ei sovellu, sillä syvät alueet ovat liian pieniä ja kaukan a toisistaan.

17 Otusvuoma sijaitsee karttalehden alueella (x = 7403,0, y = 451,8) noin 26 km Rovaniemeltä pohjoiskoilliseen. Suo jakautuu kolmeen osa-alueeseen, joiden välissä on soistuvaa metsämaa - ta. Ympärillä on vaaroja ja moreenikankaita. Suolle ei ole tiet ä (kuva 8). Pinta-ala on 255 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 159 ha, yli 1,5 metrin aluetta 110 ha ja yli kanden metrin aluetta 85 ha.

18 2 3 Tutkimuspisteistä suurin osa on rämeillä. Matalia alueita ja reunaosia on ojitettu. Yleisimmät suotyypit ovat pallosararärneojikk o ja lyhytkortinen neva. Pinta viettää lähinnä etelään. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,6 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,2 m, yli 1,5 metrin alueella 2,7 m ja yli kanden metrin alueella 3,0 m. Syvillä alueilla on liejukerrostumia paksuimmillaan 0,7 m. Pohjamaalaji on moreenia. Turpeista on saravaltaisia 77 %, rahkavaltaisia 22 % ja ruskosammalvaltaisia 1 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat saraturve ja rahkasaraturve (kuvat 9 ja 10). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,7. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 1,2 m) maatuneisuus on 3,3 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,3.

19 Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 91,9 % ja tuhkapitoisuus vain 2,1 %. Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 82 kg. Tehollise t lämpöarvot ovat kuivalle turpeelle 21,1 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,4 MJ/kg (taulukko 4). Otusvuoman turvevarat ovat 4,10 milj. suo-m 3. Yli metrin syvyisellä alueella on turvetta 3,52 milj. suo-m 3, yli 1,5 metrin alueella 2,96 milj. suo-m 3 ja yli kanden metrin alueella 2,53 milj. suo-m 3. Jyrsinturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on 56 ha, jonka käyttökelpoiset turvevarat ovat 1,23 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärä n energiasisältö 50 % :n kosteudessa on 1,90 milj. GJ eli 0,53 milj. MWh. 4. Saarenpäävuoma sijaitsee karttalehtien ja alueella (x = 7400,5, y = 455,7) noin 25 kilometriä Rovaniemelt ä pohjoiskoilliseen. Suo on moreeniselänteiden ja vaarojen välissä. Lähellä länsireunaa kulkee tie (kuva 11). Pinta-ala on 269 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 162 ha, yli 1,5 metrin aluetta 114 ha ja yli kanden metrin aluetta 78 ha. Suo on muodoltaan pitkä ja kapea. Reunaosien rämevyöhyke muuttu u keskiosien avosuotyypeiksi lyhyellä matkalla. Tutkimuspisteist ä eniten on lyhytkortisella nevalla ja rimpinevalla. Suolla on monin paikoin pieniä, vanhoja ojitusalueita, joiden suotyypit ova t muuttuma-asteella. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,5 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,0 rn, yli metrin alueella 2,4 m ja yli kanden metri n alueella 2,8 m. Turpeen alla on paikoitellen pienialaisia, ohuit a liejukerrostumia. Pohjamaalaji on suurimmaksi osaksi hiekkaa. Turpeista on rahkavaltaisia 51 %, saravaltaisia 48 % ja ruskosammalvaltaisia 1 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat sararahkaturv e ja rahkasaraturve (kuva 12).

20 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,1. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,9 m) maatuneisuus on 3,5 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,1. Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 91,1 % ja tuhkapitoisuus 3,9 %. Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 91 kg. Teholliset lämpö - arvot ovat kuivalle turpeelle 20,7 MJ/kg ja 50 % :n kosteudess a 9,1 MJ/kg (taulukko 5). Saarenpäävuoman turvevarat ovat 4,05 milj. suo-m3. Yli metrin syvyisellä alueella turvetta on 3,31 milj. suo-m 3, yli 1,5 metri n alueella 2,77 milj. suo-m 3 ja yli kanden metrin alueell a 2,18 milj. suo-m 3.

21 Jyrsinturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on suon eteläosass a 55 ha. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 1,06 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisältö 50 % :n käyttökosteudessa on 1,76 milj. GJ eli 0,49 milj. MWh. Suon pitkä ja kapea muoto on mandollise n tuotannon haitta. 5. Isolandenvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (x = 7402,2, y = 458,3) noin 28 km Rovaniemeltä pohjoiskoilli - seen. Suo rajoittuu moreeniselänteisiin. Pohjoisosaan on tie - yhteys (kuva 13). Pinta-ala on 373 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 227 ja, yli 1,5 metrin aluetta 178 ha ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 134 ha. Rimpineva ja lyhytkorsinevaräme ovat yleisimmät suotyypit. Pohjoisosaa on ojitettu ja raivattu pelloksi. Keskiosassa on pienellä alueella varputurvekangasta vanhan ojituksen seurauksena. Muuten suo on luonnontilainen. Märästä keskiosasta vedet valuva t sekä etelään että pohjoiseen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,7 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,4 m, yli 1,5 metrin alueella 2,7 m ja yli kanden met - rin alueella 3,1 m. Pohjamaalaji on enimmäkseen hiekkaa.

22 Turpeista on saravaltaisia 53 %, rahkavaltaisia 39 % ja ruskosam - malvaltaisia 8 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat sararahkaturve j a rahkasaraturve (kuvat 14 ja 15). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,1. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 1,1 m) maatuneisuus on 3,5 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,0. Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 90,8 % ja tuhkapitoisuus 3,1 %. Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 93 kg. Teholliset lämpö arvot ovat kuivalle turpeelle 20,9 MJ/kg ja 50 % :n kosteudess a 9,2 MJ/kg (taulukko 6). Rikkipitoisuus on keskimäärin 0,25 % kuivapainosta (liite 3). Isolandenvuoman turvevarat ovat 6,42 milj. suo-m 3. Yli metrin sy - vyisellä alueella turvetta on 5,42 milj. suo-m 3, yli 1,5 metri n alueella 4,84 milj. suo-m 3 ja yli kanden metrin alueell a 4,10 milj. suo-m 3. Jyrsinturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on yhteensä 113 ha. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 2,51 milj. suo-m 3. Tämän turve - määrän energiasisältö 50 % :n kosteudessa on 4,30 milj. GJ el i 1,20 milj. MWh.

23 Lapinjänkä sijaitsee karttalehtien ja 11 alueell a (x = 7411,5, y = 457,5) noin 36 km Rovaniemeltä pohjoiskoilliseen. Idässä suo rajoittuu Ylä-Kiiskijärveen ja Kiiskijokeen, muualla moreenivaaroihin ja -kumpareisiin sekä niiden välisii n soihin. Lähin tie on vajaan kanden kilometrin päässä suon eteläpuolella (kuva 16). Pinta-ala on 415 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 161 ha, yli 1,5 metrin aluetta 94 ha ja yli kanden metrin aluetta 55 ha.

24 Suo on rikkonainen ja melko ohutturpeinen. Se on lähes kokonaa n ojitettu. Varsinainen sararämeojikko ja pallosararämeojikko ova t vallitsevia suotyyppejä. Keskiosien avosuot ovat varsinaist a saranevaojikkoa ja lyhytkortista nevaa. Suon pinta viettä ä kaakkoon.

25 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,8 m, yli 1,5 metrin alueella 2,2 m ja yli kanden met - rin alueella 2,6 m. Syvillä alueilla on yleisesti liejua. Paksuimmat todetut liejukerrostumat ovat 1,1 m suon itäosassa Kiis - kijoen varressa. Pohjamaalaji on suurimmaksi osaksi moreenia. Turpeista on saravaltaisia 69 % ja rahkavaltaisia 31 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturve ja saraturve (kuva 17). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,6 m) maatuneisuus on 3,4 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,8. Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 89,4 % ja tuhkapitoisuus 4,2 %. Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 105 kg. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalle turpeelle 21,0 MJ/kg ja 50 % :n kosteudess a 9,3 MJ/kg (taulukko 7). Lapinjängän turvevarat ovat 4,60 milj. suo-m 3. Turvetuotantoo n suo ei kuitenkaan sovellu, sillä syvät alueet ovat liian pieniä.

26 Takakappaleenjänkä sijaitsee karttalehden alueell a (x = 7411,6, y = 460,9) noin 37 km Rovaniemeltä pohjoiskoilliseen. Suo rajoittuu ympäröiviin moreenisaarekkeisiin ja vaaroihi n sekä niiden välisiin soihin. Lähelle suon itäreunaa tulee metsäautotie (kuva 18). Pinta-ala on 112 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 55 ha, yli 1,5 metrin aluetta 26 ha ja yli kanden metrin aluetta 16 ha. Tutkimuspisteistä suurin osa on avosoilla. Yleisimpiä suotyyppej ä ovat varsinainen saranevamuuttuma ja varsinainen sararämemuutuma. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Pinta viettää etelään ja lounaaseen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,6 m, yli 1,5 metrin alueella 2,2 m ja yli kanden metrin alueella 2,5 m. Turpeen alla on paikoitellen liejua paksuimmillaan 0,8 m. Pohjamaalaji on suurimmaksi osaksi moreenia.

27 Turpeista on saravaltaisia 88 %, rahkavaltaisia 11 % ja ruskosam - malvaltaisia 1 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturve j a saraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,3. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,8 m) maatuneisuus on 3,6 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,8. Takakappaleenjängän turvevarat ovat 1,25 milj. suo-m 3. Turvetuo - tantoon suo ei sovellu pienen kokonsa vuoksi. 8. Naskuttajalehdikonaapa sijaitsee karttalehtien , 11, ja 02 alueella (x = 7409,9, y = 3462,2) noin 36 km Rovaniemeltä koilliseen. Suo rajoittuu moreenikumpareisiin ja vierei - siin soihin sekä kolmeen pieneen järveen. Lähellä suon eteläreunaa kulkee metsäautotie (kuva 19). Pinta-ala on 201 ha, josta o n yli metrin syvyistä aluetta 112 ha, yli 1,5 metrin syvyistä 84 h a ja yli kanden metrin aluetta 60 ha.

28 Suon syvät keskiosat ovat avosoita. Länsiosassa on vallitsevan a suotyyppinä lyhytkortinen neva ja kaakkoisosassa varsinainen sararäme. Reunaosat ja ohutturpeiset alueet ovat rämeitä. Vain luo - teisosassa on ojitusta. Suonpinta viettää eri suuntiin eri osissa. Pääasiassa virtaus - suunnat ovat länteen, luoteeseen ja kaakkoon. Vedet kertyvä t aluksi suota rajoittaviin pieniin järviin. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,5 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,1 m, yli 1,5 metrin alueella 2,4 m ja yli kanden met - rin alueella 2,7 m. Syvillä alueilla on yleisesti liejua. Paksuimmillaan sitä on noin kaksi metriä. Pohjamaalaji on enimmäkseen moreenia. Turpeista on saravaltaisia 73 %, rahkavaltaisia 24 % ja ruskosam - malvaltaisia 2 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturv e sekä sararahkaturve ja saraturve. Lisätekijöistä on korttee n jäänteitä runsaasti (kuva 20). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,0. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 1,0 m) maatuneisuus on 3,3 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,5. Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 91,5 % ja tuhkapitoisuus 3,5 Suo-m3 :ssä on kuiva-ainetta 87 kg. Teholliset lämpö - arvot ovat kuivalle turpeelle 21,3 MJ/kg ja 50 % :n kosteudess a 9,4 MJ/kg (taulukko 8). Suon turvevarat ovat 2,95 milj. suo- m 3. Turvetuotantoon se ei so - vellu, sillä syvät alueet ovat pieniä. Lisäksi järvet vaikeuttai - sivat kuivatusta. 9. Roopinaapa sijaitsee karttalehden alueell a (x = 7408,9, y = 464,4) noin 37 km Rovaniemeltä koilliseen. Su o rajoittuu lännessä ja idässä viereisiin soihin, muualla moreeni - maihin ja vaaroihin. Eteläosassa on kaksi järveä (kuva 21).

29 Pinta-ala on 136 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 77 ha, yli 1,5 metrin syvyistä 44 ha ja yli kanden metrin aluetta 18 ha. Yleisimmät suotyypit ovat isovarpuinen räme ja lyhytkorsinevarämemuuttuma. Ojitusta on länsi- ja keskiosassa. Järvien ympäristössä ja paikoitellen keskiosassa on avosoita. Suonpinta viettää etelään ja kaakkoon. Osa vesistä kertyy Mustalampeen, jonk a laskuoja virtaa suon läpi Raudanjokeen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,2 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,6 m, yli 1,5 metrin alueella 2,0 m ja yli kanden metrin alueella 2,4 m. Useimmissa tutkimuspisteissä on pohjalla liejua. Paksuimmillaan sitä on 1,4 m. Pohjamaalaji on yleensä moreenia.

30 Turpeista on saravaltaisia 70 %, rahkavaltaisia 21 % ja ruskosammalvaltaisia 9 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturve j a sararahkaturve (kuva 22). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,0. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,8 m) maatuneisuus on 3,4 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,1. Turpeiden vesipitoisuus on 89,3 % ja tuhkapitoisuus 6,5 %. Suo-m3 :ssä on kuiva-ainetta 105 kg. Teholliset lämpöarvot ova t kuivalle turpeelle 20,9 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,2 MJ/k g (taulukko 9). Roopinaavan turvevarat ovat 1,62 milj. suo- m 3. Turvetuotantoon suo on liian pieni. Lisäksi samassa tasossa olevat järve t vaikeuttavat kuivatusta.

31 Paloaapa sijaitsee karttalehtien ja alueell a (x = 7407,8, y = 460,5) noin 34 km Rovaniemeltä pohjoiskoilliseen. Suo rajoittuu lännessä Kiiskijokeen, muualla moreeniselänteisiin ja vaaroihin. Pohjoisreunaan tulee metsäautoti e (kuva 23). Pinta-ala on 232 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 144 ha, yli 1,5 m aluetta 112 ha ja yli kanden metrin aluetta 82 ha. Yleisin suotyyppi on rimpineva, jota itäosan syvät alueet ova t lähes kokonaan. Länsiosa ja reuna-alueet ovat erityyppisiä rämeitä. Länsiosan reuna-alueita on ojitettu. Muuten suo on luonnontilainen. Vedet valuvat Kiiskijokeen ja edelleen Ala-Kiiskijärveen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,7 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,4 m, yli 1,5 metrin alueella 2,8 m ja yli kanden metrin alueella 3,2 m. Syvillä alueilla on yleisesti liejua. Paksuimmat kerrostumat ovat 1,4 m. Pohjamaalaji on enimmäkseen hiekkaa.

32 Turpeista on saravaltaisia 86 % ja rahkavaltaisia 14 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturve ja saraturve (kuva 24). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,9. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 1,2 m) maatuneisuus on 3,5 ja paremmi n maatuneen pohjan 4,9. Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 91,1 % ja tuhkapitoisuus 3,4 %. Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta keskimäärin 87 kg. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalle turpeelle 20,5 MJ/kg ja 50 % : n kosteudessa 9,0 MJ/kg (taulukko 10).

33 Paloaavan turvevarat ovat 4,03 milj. suo-m 3. Yli metrin syvyi - sellä alueella on turvetta 3,48 milj. suo-m3, yli 1,5 metri n alueella 3,10 milj. suo-m 3 ja yli kanden metrin alueell a 2,60 milj. suo-m 3. Jyrsinturvetuotantoon soveltuvaa suota on noin 70 ha. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 1,59 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärä n energiasisältö 50 % :n kosteudessa on 2,49 milj. GJ eli 0,69 milj. MWh.

34 Vitsikkopieskanjänkä sijaitsee karttalehdellä (x = 7407,5, y = 463,5) noin 37 km Rovaniemeltä koilliseen. Su o rajoittuu eteläpuolella Palolampeen, muualla moreenikumpareisii n ja ympäröiviin soihin. Metsäautotie tulee suon reunaan (kuva 25). Pinta-ala on 96 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 47 ha, yli 1,5 metrin syvyistä 32 ha ja yli kanden metrin aluetta 15 ha.

35 Tutkimuspisteistä suurin osa on erityyppisillä rämeillä, joist a vallitsevia ovat rahkaräme ja lyhytkortinen nevaräme. Niitä o n etenkin kaakkoisosassa. Keskialueet ovat avosuota, pääasiass a rimpinevaa. Luoteisosan reuna-alueita on ojitettu. Pinta viettä ä loivasti kaakkoon ja vedet laskevat Palolampeen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,8 m, yli 1,5 metrin alueella 2,1 m ja yli kanden metrin alueella 2,5 m. Pohjamaalaji on reunaosissa enimmäkseen moreenia, keskiosissa hietaa ja hiesua. Rahkavaltaisia turpeita on 51 %, saravaltaisia 40 % ja ruskosammalvaltaisia 9 Yleisimmät pääturvelajit ovat sararahkaturve j a rahkasaraturve (kuva 26).

36 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,4 m) maatuneisuus on 3,0 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,2. Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 90,0 % ja tuhkapitoisuus 3,1 %. Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 113 kg. Teholliset lämpö - arvot ovat kuivalle turpeelle 20,2 MJ/kg ja 50 % :n kosteudess a 8,9 MJ/kg (taulukko 11).

37 Suon turvevarat ovat 1,10 milj. suo-m 3. Yli metrin syvyisell ä alueella turvetta on 0,86 milj. suo-m 3, yli 1,5 metrin alueell a 0,66 milj. suo-m 3 ja yli kanden metrin alueella 0,37 milj. suo-m 3. Tuotantoon soveltuvaa aluetta on 28 ha. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,43 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisält ö 50 % :n kosteudessa on 0,86 milj. GJ eli 0,24 milj. MWh. Suo o n kuivatettavissa sekä Palolammen että kaakkoon laskevan ojan kautta. Tosin pienin korkeusero tuotantokelpoisen alueen ja lamme n pinnan välillä on noin 1,5 m, joten koko aluetta ei pohjaosiltaa n saa kuivaksi ilman erityiskuivatusta. 12. Isovuoma sijaitsee karttalehden alueella (x = 7409,0, y = 465,6) noin 38 km Rovaniemeltä koilliseen. Idässä suo rajoittuu tiehen, muualla vaaroihin ja viereisiin soihin (kuva 27). Pinta-ala on 165 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 58 ha, yli 1,5 metrin syvyistä 27 ha ja yli kanden metrin aluetta 13 ha. Suo on lähes kokonaan ojitettu ja osittain muuttuma-asteella. Vain lounaisosa on luonnontilaista. Yleisimmät suotyypit ova t karhunsammalmuuttuma ja varsinainen saranevamuuttuma. Pinta viettää kaakkoon. Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,8 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,6 m, yli 1,5 metrin alueella 2,1 ja yli kanden metri n alueella 2,4 m. Liejua on yleisesti. Pohjoisosassa lammen rannalla sitä on jopa 3,7 m. Pohjamaalaji on enimmäkseen moreenia. Turpeista on saravaltaisia 79 %, rahkavaltaisia 20 % ja ruskosammalvaltaisia 1 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturve j a saraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,2. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,5 m) maatuneisuus on 3,4 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,7.

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA Tutkimus Haukiputaan soista ja turvevarojen käyttökelpoisuudesta GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 342 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 342 TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9 Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a SOTKAMON KUNNASSA INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 0 Hannu Pajunen YLI-IISSÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 KUOPIO

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 392

Turvetutkimusraportti 392 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 392 2009 Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Tyrnävä, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 3 Jouko Saarelaine n VIEREM'_N SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA I Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä

Lisätiedot

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS Turvetutkimusraportti Report of peat Ivestigatio 336 Jukka Leio MIKKELIN KUNNSS TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VRT J KÄYTTÖKELPOISUUS bstract : The mires, peat reserves ad their potetial use i Mikkeli Geologia

Lisätiedot

VIHANNISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa I I

VIHANNISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa I I Turveraportt i Report of Peat Investigation 18 8 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herrane n VIHANNISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa I I Abstract : The mires and their peat resource s Part I I Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 411

Turvetutkimusraportti 411 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 411 2010 Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Juuka, Eastern Finland, Part 2 Jukka Leino GEOLOGIAN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 249 Markku Mäkilä ja Ale Grundström MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Mäntsälä and their potential use. Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II Abstract : The mires and their peat resources in Ruukki part

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5 Jukka Häikiö ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Kuopio 1984 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10 Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 10 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 366 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 10 Abstract: The mires

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN LASSE SVAHNBÄCK JA KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires in the western part

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 6

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 6 Kimmo Virtanen PATTIJOELLA TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARAT Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 KUOPIO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 396

Turvetutkimusraportti 396 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 396 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia, Finland. Part 3

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 5 VIEREMÄN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA 2

TURVERAPORTTI 19 5 VIEREMÄN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 19 5 Maaperäosast o Jouko Saarelainen VIEREMÄN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA 2 Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä

Lisätiedot

LIMINGASSA, LUMIJOELLA JA TEMMEKSELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

LIMINGASSA, LUMIJOELLA JA TEMMEKSELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 237 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen LIMINGASSA, LUMIJOELLA JA TEMMEKSELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources

Lisätiedot

Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2

Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Suokohtainen aineisto 31.10.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Suokohtainen aineisto: Kartta- ja ilmakuvaotteet Geologian

Lisätiedot

TÖYSÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

TÖYSÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 245 Tapio Toivonen TÖYSÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Töysä and their potential use Espoo 1991 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 450

Turvetutkimusraportti 450 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Kimmo Virtanen ja Teuvo Herrane n HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Kimmo Virtanen ja Teuvo Herrane n HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 19 4 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herrane n HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Abstract : The mires and their peat resource s in Haapavesi.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 422

Turvetutkimusraportti 422 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 422 2011 Soinissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Soini, Part 2 Tapio Toivonen ja Asta Harju GEOLOGIAN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN

KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN Itä-Suomen yksikkö/länsi-suomen yksikkö Turvetutkimusseloste 115/2008 17.12.2008 Kuopio/Kokkola KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA

Lisätiedot

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPER.AOSASTO, Raportti P 13.4/81/6 4 Jukka Häikiö ja Hannu Pajune n YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N Kuopio 1981 SISÄLT Ö JOHDANTO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 416

Turvetutkimusraportti 416 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 416 2011 Siikalatvan turvevarat Osa 2 Abstract: Peat reserves in the district of Siikalatva, Central Finland. Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PIIPPOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Piippola, Central Finland Part 2

PIIPPOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Piippola, Central Finland Part 2 Piippolassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 344 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 344 PIIPPOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 221 RIITTA KORHONEN. Abstract : The mires and their peat resources in

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 221 RIITTA KORHONEN. Abstract : The mires and their peat resources in GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 221 MAAPERÄOSASTO RIITTA KORHONEN KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I Abstract : The mires and their peat resources in Keuruu ESPOO 1988 Korhonen,

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 4. Abstract: The mires and peat reserves of Kiuruvesi Part 4

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 4. Abstract: The mires and peat reserves of Kiuruvesi Part 4 Kiuruvedellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 341 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 341 KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2 Kimmo Virtanen TYRNÄVÄLLÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARAT Kuopio 1983 SISÄLLYS Johdanto 1 Tutkimusmenetelmät ja tulosten esitys 1 Kenttätutkimukset

Lisätiedot

HAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

HAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMU KE KU, Maaperäosasto TURVERAPORTTI 214 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto HAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Kuopio 1987 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto 1987

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 437

Turvetutkimusraportti 437 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. 436. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69

Lisätiedot

REISJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

REISJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimukset TURVERAPORTTI 233 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto REISJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of seventeen peat deposits

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 8. Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 8

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 8. Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 8 GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 340 GEOLOGICAL SURVEY OF FILAD Report of Peat Investigation 340 YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT OSA 8 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 283 Tapio Toivonen EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Eura Kuopio 1994 Toivonen.Tapio.1994. Eurassa tutkitut

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 218. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen OULAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : The mires and their peat resources in

TURVERAPORTTI 218. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen OULAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : The mires and their peat resources in GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 218 MAAPERÄOSASTO Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen OULAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Oulainen Kuopio

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 395

Turvetutkimusraportti 395 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 395 2009 Lapinlahdella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Lapinlahti, Central Finland Part 3 Ari Luukkanen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 327 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT Sammandrag : Myrarna i Esbo och Grankulla Summary : The peatlands in Espoo and Kauniainen,

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1. Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1. Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1 Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Kuopio 1981 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 373

Turvetutkimusraportti 373 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 373 2007 Oulun turvevarat, osa 1 Abstract: Peat reserves in the district of Oulu, Central Finland, Part I Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti

Lisätiedot

KANNONKOSKELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KANNONKOSKELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT TURVERAPORTTI 244 Martti Korpijaakko KANNONKOSKELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peat resources of seventeen peat deposits in the commune o f Kannonkoski in Central Finland Kuopio 1991

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 407

Turvetutkimusraportti 407 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 407 2010 Kruunupyyssä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstrakt: De undersökta myrarna i Kronoby och deras torvtillgångar, Del 1 Abstract: The peatlands

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 7 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herrane n VIHANNISSA TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Kuopio 1984 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Abstract : The mires and peat reserves of Ii and their usefulness in the municipality of Ii, Northern Finland

Abstract : The mires and peat reserves of Ii and their usefulness in the municipality of Ii, Northern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 323 Tapio Muurinen IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and peat reserves of Ii and their usefulness in the municipality of Ii,

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 393

Turvetutkimusraportti 393 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 393 2009 Siikalatvan turvevarat Osa 1 Abstract: Peat reserves in the district of Siikalatva, Central Finland Part 1 Hannu Pajunen ja Heikki Meriluoto GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 441

Turvetutkimusraportti 441 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 441 2013 Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Juuka, Eastern Finland, Part 4 Heikki Meriluoto GEOLOGIAN

Lisätiedot

HYRYNSALMELLA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS

HYRYNSALMELLA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 273 Ari Luukkanen j a Heimo Porkka HYRYNSALMELLA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and peat reserves and their

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 445

Turvetutkimusraportti 445 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 445 2013 Lappajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Lappajärvi Part 2 Onerva Valo, Asta Harju ja

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 290 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX Abstract : The mires and peat reserves of Utajärvi, Part IX Central Finland Kuopio

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 3 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Kuopio 1987 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves of Jalasjärvi Part 2

JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves of Jalasjärvi Part 2 Jalasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 343 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 343 JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Suoseura, Säätytalo 23. 03. 2011 Esitelmän sisältö : GTK:n turvevarojen kartoitus GTK suo- ja turvemaastrategian hankkeissa Esimerkkejä soiden rajaamis- ja

Lisätiedot

(2234) ITÄOSAN SUOT PETÄJÄVEDEN KARTTALEHDE N. Carl-Göran Ste n Riitta Korhonen Lasse Svahnbäc k

(2234) ITÄOSAN SUOT PETÄJÄVEDEN KARTTALEHDE N. Carl-Göran Ste n Riitta Korhonen Lasse Svahnbäc k GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÅOSASTO, raportti P 13,4/82/11 0 CarlGöran Ste n Riitta Korhonen Lasse Svahnbäc k PETÄJÄVEDEN KARTTALEHDE N (2234) ITÄOSAN SUOT Väliraportti Petäjävedellä, Korpilandella,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 296. Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 296. Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 296 Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Kuru Espoo 1996 Mäkilä, Markku &

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA VI

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 311 YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA VI The mires and Peat Reserves of Ylikiiminki, Central Finland. Part VI Espoo 1998 Pajunen, Hannu

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 383

Turvetutkimusraportti 383 GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 383 2008 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Vaala, part 1 Jukka Häikiö GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

HONKAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves of Honkajoki

HONKAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves of Honkajoki Honkajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 347 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 347 TapioToivonen HONKAJOELLA TUTKITUT SUOT JA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 234. Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnbäck PARKANON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 234. Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnbäck PARKANON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 GELGIA TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPRTTI 234 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnbäck PARKA SUT JA TURVEVARJE KÄYTTÖKELPISUUS SA 1 Abstract : Inventory of Mires and Peat Resources. Parkano, Western

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN SUOT. Summary: The peatlands in Hämeenlinna, southern Finland

HÄMEENLINNAN SUOT. Summary: The peatlands in Hämeenlinna, southern Finland Hämeenlinnan suot GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 337 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 337 HÄMEENLINNAN SUOT Summary: The peatlands in Hämeenlinna, southern Finland

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

Erkki Raikamo, Jouko Kokko ja Riitta Lappalaine n TEUVAN SUOT JA TURVEVAROJEN KAYTTÖMAHDOLLISUUDE T

Erkki Raikamo, Jouko Kokko ja Riitta Lappalaine n TEUVAN SUOT JA TURVEVAROJEN KAYTTÖMAHDOLLISUUDE T Erkki Raikamo, Jouko Kokko ja Riitta Lappalaine n P 13.4/83/12 9 TEUVAN SUOT JA TURVEVAROJEN KAYTTÖMAHDOLLISUUDE T LOPPURAPORTTI TEUVAN TURVEVAROJEN KOKONAISINVENTOINNIST A Kuopio 1983 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 280 Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves of Muhos, Part 2 Kuopio 1994 Paiunen. Hannu 1994.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 378

Turvetutkimusraportti 378 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 378 2007 Alahärmässä tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Alahärmä, Western Finland Tapio Toivonen ja Onerva Valo

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot