GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA I Abstract : Peat recources and their suitabilit y in the area of Rovaniemi, part I Rovaniemi 1986

2 Muurinen, Tapio Rovaniemen alueen turvevarat ja niide n käyttökelpoisuus, osa I. Abstract : Peat resources and thei r suitability in the area of Rovaniemi, part I. Geological Surve y of Finland, Report of Peat Investigation pages, 10 4 figures, 53 tables and 5 appendices. The Geological Survey of Finland carried out peat resources on a n area of hectares of peatland in the municipality of Rova - niemi. The main emphasis was to find peat for energy use, bu t other uses of mires and peat deposits were also considered. The field work was carried out using survey grid with study site s at the intervals of 100 meters. At each site the cover type, th e peat type, the decomposition degree of peat and the portion o f dead, undecomposed trees in the deposit was determined an d recorded. Altogether peat samples were taken to the laboratory fo r ph, water content and ash content determinations. Heating valu e was determined for samples and sulphur content for 17 8 samples. About hectares of peatland with a minimum depth of 1, 5 meters was considered good for fuel peat production. The quantit y of usable peat is 35,46 million cubic meters in situ. The energ y content of the usable peat is 58,54 million GJ or 16 ;28 millio n MWh with the water content of 50 %. Key words : mire, peat, inventory, fuel peat production, Rovaniem i Tapio Muurine n Geological Survey of Finlan d P.O. Box 7 7 SF ROVANIEMI ISBN ISSN KUOPION TYÖKESKUS, KUOPIO 1986

3 - 3 - SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 5 TUTKIMUSMENETELMÄT 6 Kenttätutkimukset 6 Laboratoriotutkimukset 7 AINEISTON KÄSITTELY JA TULOSTEN ESITYS 7 Tuotantokelpoisuusperusteet ja laskelmat 8 TUTKITUT SUOT Kivisvuoma Sammalvuoma Otusvuoma Saarenpäänvuoma Isolandenvuoma Lapinjänkä Takakappaleenjänkä Naskuttajalehdikonaapa Roopinaapa Paloaapa Vitsikkopieskanjänkä Isovuoma Kiiskiaapa Isoaapa Mustajänkä Rättiaapa Välivaaranaapa Sammalaapa Sortoaapa Kurjenaapa Terva-aapa Rakka-aapa Laakajänkä Laakanmukanaapa Vianaapa Kivalonaapa Korva-aapa 105

4 Kunnarusaapa Luhtaojanaapa Luhtalamminaapa Patesvuoma,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Outo - ojanaapa Hieta-aapa Rytivuoma Ulkuaapa Musta -aapa Lamminaapa II Kuorinkiaapa,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Piiruaapa Permantoaapa Isoaapa II Inuma-aapa Kintasaapa Sotka-aapa Kulusaapa Vuoskuaapa Vuoskuaavan eteläosa Rapa -aapa Tulkkiaapa Ruuttiaapa Veitsiaapa Lamminaapa 17 7 YHTEENVETO 18 1 KIRJALLISUUSLUETTELO 18 5 LIITTEET (5 KPL)

5 - 5 - JOHDANTO Geologinen tutkimuslaitos (vuodesta 1984 alkaen Geologian tutkimuskeskus) on tehnyt aikaisemmin turvetutkimuksia Rovanieme n maalaiskunnassa vuosina 1967, 1968, 1971 ja Silloin tutkittiin 30 suota yhteispinta-alaltaan ha. Työt liittyivä t lähinnä alueen maaperäkartoitukseen (Lappalainen ja Pajune n 1980). Turvetutkimuksia jatkettiin vuosina Tällä kerrall a selviteltiin Rovaniemen maalaiskunnan eteläosan turvevaroja. Ty ö kuului osana valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointiin. Tulokset julkaistaan kandessa tutkimusraportissa. Tähän ensimmäiseen osaraporttiin kuuluvat Rovaniemen kaupungi n itä- ja pohjoispuolella olevat suot (kuva 1). Niitä on 52 kappaletta yhteispinta-alaltaan ha. Suot tutkittiin vuosina

6 - 6 - TUTKIMUSMENETELMÄ T Kenttätutkimukse t Kenttätutkimuksissa noudatettiin Geologian tutkimuskeskuksen Tur - vetutkimusten maasto-oppaassa kuvattuja menetelmiä (Lappalaine n ym. 1984). Suon hallitsevan osan läpi linjoitettiin selkälinja ja sille koh - tisuoria poikkilinjoja yleensä 400 m :n välein. Tutkimuspisteet, jotka merkattiin paaluin ja pistetunnuksin, ovat linjoilla 10 0 metrin välein. Suon muodosta riippuen voi linjastoja olla useampia, esim. A, B, C jne. Poikkilinjojen puoliväliin tehtiin niiden kanssa yhdensuuntaise t linjat syvyystietojen tarkentamiseksi. Näitä linjoja ei merkatt u maastoon. Turvepaksuus mitattiin joko 50 m :n tai 100 m :n välein. Tutkimuslinjoilta mitattiin lisäksi turvepaksuus tutkimuspisteiden puolivälistä kanden metrin syvyyteen saakka sekä haettiin 0, 3 m :n, 1 m :n ja 2 m :n syvyysalueiden rajat. Jokaiselta tutkimuspisteeltä havainnoitiin suotyyppi, suonpinna n vetisyys ja rnättäisyys sekä puusto ja sen tila. Turvekerrostuman rakenteen selvittämiseksi kairattiin sen läp i kovaan mineraalimaahan saakka. Kairaukset tehtiin pienellä venä - läismallisella siipikairalla 50 cm :n pituisin näyttein. Näyt - teistä määritettiin turvelajit lisätekijöineen, maatuneisuu s (10-asteikko), kosteus (5-asteikko) ja kuituisuus (6-asteikko). Pohjamaalajeista ja liejuista tehtiin myös havainnot. Turpeeseen hautautuneiden liekopuiden ja kantojen määrän selvittämiseksi pliktattiin tutkimuspisteen ympäristössä kymmenestä er i kohdasta kanden metrin syvyyteen. Osumien perusteella voitii n liekoisuus määrittää prosentteina suon turvemäärästä. Tämä pliktaus tehtiin vain yli metrin syvyisellä alueella.

7 - 7 - Linjastot vaaittiin tutkimuspisteittäin ja korkeudet pyrittii n sitomaan valtakunnalliseen kiintopisteverkostoon. Viimeiseksi valittiin suon keskeisiltä osilta pisteet, joist a otettiin tilavuustarkat näytesarjat laboratoriotutkimuksia var - ten. Näytteenottopisteitä oli yksi tai useampia suota kohden, riippuen suon koosta tai osien erilaisuudesta. Periaatteena oli, että ne edustaisivat mandollisimman hyvin suon tuotantokelpoist a aluetta. Laboratoriotutkimukse t Tutkimukset tehtiin suurimmaksi osaksi Geologian tutkimuskeskuksen turvelaboratoriossa Rovaniemellä. Rikkipitoisuudet määritettiin Otaniemessä geokemian laboratoriossa. Tilavuustarkoist a näytteistä määritettiin happamuus, kuivatilavuuspaino, tuhkapitoisuus ja lämpöarvo. Happamuus mitattiin suoraan märästä näyt - teestä. Vesipitoisuus ilmoitetaan prosentteina märkäpainost a (kuivatus ensin +105 C :ssa) ja tuhkapitoisuus prosentteina tur - peen kuivapainosta (hehkutus C). Kuivatilavuuspain o laskettiin veden haihduttamisen jälkeen ja ilmoitetaan kuiva-aineen massana luonnontilaista tilavuusyksikköä kohden (kg/suo-m 3 ). Lämpöarvot määritettiin kuivasta ja hienoksi jauhetusta turpeest a Gallenkamp-kalorimetrillä. Teholliset lämpöarvot ilmoitetaan kuivalle ja 50 %-kosteudessa olevalle turpeelle. AINEISTON KÄSITTELY JA TULOSTEN ESITY S Jokaisesta tutkitusta suosta kirjoitettiin lyhyt suoselostus. Selostuksessa käsitellään suon sijaintia, ympäristöä ja tieyhteyksiä. Lisäksi kerrotaan suotyypeistä, ojitustilanteesta j a laskusuhteista sekä turvelajeista ja pohjan laadusta. Tärkeimpi ä numerotietoja pinta-aloista, syvyyksistä, turvemääristä ja maatuneisuuksista annetaan myös, joskin suurin osa niistä on liite -

8 - 8 - taulukoina. Laboratoriotulosten keskiarvoja käsiteltiin lyhyesti. Näytteistä on yksityiskohtaiset tulokset selostuksen yhteydess ä olevassa taulukossa. Rikkimääritysten tulokset ovat liitteessä 3. Suon käyttökelpoisuudesta annetaan selvitys, jossa pyrittiin huomioimaan tärkeimmät tuotantoon vaikuttavat tekijät. Osa laskelmista saatiin ATK :lta. Kaikista soista piirrettiin pohjakartta ja useimmista soista läpileikkausprofiili joltakin tutkimuslinjalta. Ne havainnollistavat turvekerrostuman rakennetta ja maatuneisuutta. Piirroste n merkit ja lyhenteet esitetään kuvassa 2. Tuotantokelpoisuusperusteet ja laskelma t Jyrsinturvetuotantoon soveltuvana pidettiin yhtenäistä ja sopivanmuotoista aluetta, jonka pinta-ala on vähintään 30 ha ja turvekerrostuman paksuus ojittamattomana yli 1,5 m. Pienemmätki n alueet 10 ha :sta alkaen katsottiin tarkastelussa sopiviksi, mikäli lähistöllä on muita tuotantokelpoisia alueita. Pientuotant o palaturvemenetelmällä on mandollista pienemmilläkin alueilla, jo s heikosti maatunut pintakerros on alle 0,5 m paksu eikä turve ol e liian saravaltaista. Pienimuotoisessa tai tilakohtaisessa tuotannossa valmis tieyhteys ja vähäinen puusto alentavat valmistelu - kustannuksia ja ovat siten ratkaisevia tekijöitä. Turpeide n käyttökelpoisuusluokittelussa noudatettiin pääpiirteissään Turve - teollisuusliiton laadunmääritysohjetta. Suon kuivattamiseksi pidettiin suurempiin jokiin ja järviin nähden pintojen välisenä korkeuserona vähintään kahta metriä. Kuivattaminen voi aiheuttaa alapuolisten vesistöjen rehevöitymistä. Edellä mainitut seikat huomioitiin tuotantokelpoisia alueit a arvioitaessa ja käsiteltiin lyhyesti suoselostuksissa.

9 - 9 - Kokonaisturvemäärät laskettiin syvyysvyöhykkeittäin, mutta ilmoitetaan syvyysalueittain laskettuna eri syvyysvyöhykkeiden turvemäärät yhteen. Tuotantokelpoinen turvemäärä saatiin kertomall a alueen pinta-ala yli 1,5 metrin syvyisen alueen keskisyvyydellä, josta vähennettiin käyttämättä jäävä 0,5 m :n kerros. Energiasisältö laskettiin kuivalle ja 50 % :n kosteudessa olevalle turpeelle. Turve- ja energiamääristä on yhteenvetotaulukko (taulukk o 49). Taulukko 1. Raporttiin sisältyvät suo t 1. Kivisvuoma 27. Korva-aap a 2. Sammalvuoma 28. Kunnarusaapa 3. Otusvuoma 29. Luhtaojanaapa 4. Saarenpäävuoma 30. Luhtalamminaap a 5. Isolandenvuoma 31. Patesvuom a 6. Lapinjänkä 32. Outo-ojanaapa 7. Takakappaleenjänkä 33. Hieta-aap a 8. Naskuttajalehdikonaapa 34. Rytivuom a 9. Roopinaapa 35. Ulkuaap a 10. Paloaapa 36. Musta-aapa 11. Vitsikkopieskanjänkä 37. Lamminaapa I I 12. Isovuoma 38. Kuorinkiaap a 13. Kiiskiaapa 39. Piiruaapa 14. Isoaapa 40. Permantoaap a 15. Mustajänkä 41. Isoaapa I I 16. Rättiaapa 42. Inuma-aapa 17. Välivaaranaapa 43. Kintasaapa 18. Sammalaapa 44. Sotka-aapa 19. Sortoaapa 45. Kulusaap a 20. Kurjenaapa 46. Vuoskuaap a 21. Terva-aapa 47. Vuoskuaavan eteläos a 22. Rakka-aapa 48. Rapa-aap a 23. Laakajänkä 49. Tulkkiaap a 24. Laakanmukanaapa 50. Ruuttiaap a 25. Vianaapa 51. Veitsiaap a 26. Kivalonaapa 52. Lamminaapa

10 - 11 -

11 TUTKITUT SUO T 1. Kivisvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (x = 7412,8, y = 451,3) noin 34 km Rovaniemeltä pohjoiseen. Suo n itäosa rajoittuu osittain metsäautotiehen. Muualla suota ympäröi - vät moreenikankaat ja -kumpareet

12 Pinta-ala on 196 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 109 ha, yli 1,5 metrin aluetta 97 ha ja yli kanden metrin aluetta 83 ha. Valtaosa suosta on vetistä avosuota. Yleisin suotyyppi on rimpi - neva. Vain reunaosissa ja ohutturpeisilla alueilla on rämeitä. Suo on luonnontilainen. Pinta viettää lounaaseen.

13 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,9 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,9 m, yli 1,5 metrin alueella 3,1 m ja yli kanden metrin alueella 3,3 m. Pohjamaalaji on reunaosissa moreenia, keskellä hiekkaa ja hiesua. Monin paikoin on ohuita liejukerrostumia. Turpeista on saravaltaisia 83 %, rahkavaltaisia 14 % ja ruskosammalvaltaisia 3 Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturve j a ruskosammalsaraturve (kuva 4). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,6. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 1,5 m) maatuneisuus on 3,4 ja paremmi n maatuneen pohjan 4,2.

14 Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 91,0 % ja tuhkapitoi - suus 4,6 %. Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 84 kg. Teholliset lämp ö arvot ovat kuivalle turpeelle 20,5 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,0 MJ/kg (taulukko 2). Rikkipitoisuus on keskimäärin 0,31 % kuivapainosta (liite 3). Kiv i svuoman turvevarat ovat 3,69 milj. suo-m 3. Yli metrin syvyisellä alueella turvetta on 3,13 milj. suo-m 3, yli 1,5 metrin alu - eella 2,98 milj. suo-m 3 ja yli kanden metrin alueella 2,74 milj. suo-m 3. Jyrsinturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on 81 ha, jonka käyttökelpoiset turvevarat ovat 2,08 milj. suo-m3. Tämän turvemäärä n energiasisältö 50 % :n kosteudessa on 3,14 milj. GJ eli 0,87 milj. MWh. Korkeahko tuhkapitoisuus näytesarjan yläosassa sekä kuivatu s suoraan Perunkajärveen haittavaikutuksineen on huomioitava mahdollisissa tuotantosuunnitelmissa. 2. Sammalvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (x = 7408,1, y = 451,5) noin 30 km Rovaniemeltä pohjoiseen. Su o rajoittuu moreenikankaisiin ja -kumpareisiin. Itäreunaan tule e metsäautotie

15 Pinta-ala on 177 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 73 ha, yli 1,5 metrin aluetta 53 ha ja yli kanden metrin aluetta 28 ha. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Ainoastaan kaakkoisosa on luon - nontilainen. Yleisimmät suotyypit ovat pallosararärneojikko j a varsinainen saraneva. Suonpinta viettää kaakkoon. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,2 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,1 m, yli 1,5 metrin alueella 2,4 m ja yli kanden met - rin alueella 3,0 m. Liejua on yleisesti. Paksuimmillaan sitä o n 1,2 m. Pohjamaalaji on etupäässä moreenia. Turpeista on saravaltaisia 75 % ja rahkavaltaisia 25 Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturve ja saraturve

16 - T 8 - Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,0. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,8 m) maatuneisuus on 3,4 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,1. Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 89,8 % ja tuhkapitoisuus 3,0 %. Suo- m 3 :ssä on kuiva-ainetta 88 kg. Teholliset lämpö - arvot ovat kuivalle turpeelle 21,3 MJ/kg ja 50 % :n kosteudess a 9,4 MJ/kg (taulukko 3). Sammalvuoman turvevarat ovat 2,13 milj. suo-m 3. Turvetuotantoo n suo ei sovellu, sillä syvät alueet ovat liian pieniä ja kaukan a toisistaan.

17 Otusvuoma sijaitsee karttalehden alueella (x = 7403,0, y = 451,8) noin 26 km Rovaniemeltä pohjoiskoilliseen. Suo jakautuu kolmeen osa-alueeseen, joiden välissä on soistuvaa metsämaa - ta. Ympärillä on vaaroja ja moreenikankaita. Suolle ei ole tiet ä (kuva 8). Pinta-ala on 255 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 159 ha, yli 1,5 metrin aluetta 110 ha ja yli kanden metrin aluetta 85 ha.

18 2 3 Tutkimuspisteistä suurin osa on rämeillä. Matalia alueita ja reunaosia on ojitettu. Yleisimmät suotyypit ovat pallosararärneojikk o ja lyhytkortinen neva. Pinta viettää lähinnä etelään. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,6 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,2 m, yli 1,5 metrin alueella 2,7 m ja yli kanden metrin alueella 3,0 m. Syvillä alueilla on liejukerrostumia paksuimmillaan 0,7 m. Pohjamaalaji on moreenia. Turpeista on saravaltaisia 77 %, rahkavaltaisia 22 % ja ruskosammalvaltaisia 1 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat saraturve ja rahkasaraturve (kuvat 9 ja 10). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,7. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 1,2 m) maatuneisuus on 3,3 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,3.

19 Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 91,9 % ja tuhkapitoisuus vain 2,1 %. Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 82 kg. Tehollise t lämpöarvot ovat kuivalle turpeelle 21,1 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,4 MJ/kg (taulukko 4). Otusvuoman turvevarat ovat 4,10 milj. suo-m 3. Yli metrin syvyisellä alueella on turvetta 3,52 milj. suo-m 3, yli 1,5 metrin alueella 2,96 milj. suo-m 3 ja yli kanden metrin alueella 2,53 milj. suo-m 3. Jyrsinturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on 56 ha, jonka käyttökelpoiset turvevarat ovat 1,23 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärä n energiasisältö 50 % :n kosteudessa on 1,90 milj. GJ eli 0,53 milj. MWh. 4. Saarenpäävuoma sijaitsee karttalehtien ja alueella (x = 7400,5, y = 455,7) noin 25 kilometriä Rovaniemelt ä pohjoiskoilliseen. Suo on moreeniselänteiden ja vaarojen välissä. Lähellä länsireunaa kulkee tie (kuva 11). Pinta-ala on 269 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 162 ha, yli 1,5 metrin aluetta 114 ha ja yli kanden metrin aluetta 78 ha. Suo on muodoltaan pitkä ja kapea. Reunaosien rämevyöhyke muuttu u keskiosien avosuotyypeiksi lyhyellä matkalla. Tutkimuspisteist ä eniten on lyhytkortisella nevalla ja rimpinevalla. Suolla on monin paikoin pieniä, vanhoja ojitusalueita, joiden suotyypit ova t muuttuma-asteella. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,5 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,0 rn, yli metrin alueella 2,4 m ja yli kanden metri n alueella 2,8 m. Turpeen alla on paikoitellen pienialaisia, ohuit a liejukerrostumia. Pohjamaalaji on suurimmaksi osaksi hiekkaa. Turpeista on rahkavaltaisia 51 %, saravaltaisia 48 % ja ruskosammalvaltaisia 1 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat sararahkaturv e ja rahkasaraturve (kuva 12).

20 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,1. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,9 m) maatuneisuus on 3,5 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,1. Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 91,1 % ja tuhkapitoisuus 3,9 %. Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 91 kg. Teholliset lämpö - arvot ovat kuivalle turpeelle 20,7 MJ/kg ja 50 % :n kosteudess a 9,1 MJ/kg (taulukko 5). Saarenpäävuoman turvevarat ovat 4,05 milj. suo-m3. Yli metrin syvyisellä alueella turvetta on 3,31 milj. suo-m 3, yli 1,5 metri n alueella 2,77 milj. suo-m 3 ja yli kanden metrin alueell a 2,18 milj. suo-m 3.

21 Jyrsinturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on suon eteläosass a 55 ha. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 1,06 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisältö 50 % :n käyttökosteudessa on 1,76 milj. GJ eli 0,49 milj. MWh. Suon pitkä ja kapea muoto on mandollise n tuotannon haitta. 5. Isolandenvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (x = 7402,2, y = 458,3) noin 28 km Rovaniemeltä pohjoiskoilli - seen. Suo rajoittuu moreeniselänteisiin. Pohjoisosaan on tie - yhteys (kuva 13). Pinta-ala on 373 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 227 ja, yli 1,5 metrin aluetta 178 ha ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 134 ha. Rimpineva ja lyhytkorsinevaräme ovat yleisimmät suotyypit. Pohjoisosaa on ojitettu ja raivattu pelloksi. Keskiosassa on pienellä alueella varputurvekangasta vanhan ojituksen seurauksena. Muuten suo on luonnontilainen. Märästä keskiosasta vedet valuva t sekä etelään että pohjoiseen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,7 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,4 m, yli 1,5 metrin alueella 2,7 m ja yli kanden met - rin alueella 3,1 m. Pohjamaalaji on enimmäkseen hiekkaa.

22 Turpeista on saravaltaisia 53 %, rahkavaltaisia 39 % ja ruskosam - malvaltaisia 8 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat sararahkaturve j a rahkasaraturve (kuvat 14 ja 15). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,1. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 1,1 m) maatuneisuus on 3,5 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,0. Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 90,8 % ja tuhkapitoisuus 3,1 %. Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 93 kg. Teholliset lämpö arvot ovat kuivalle turpeelle 20,9 MJ/kg ja 50 % :n kosteudess a 9,2 MJ/kg (taulukko 6). Rikkipitoisuus on keskimäärin 0,25 % kuivapainosta (liite 3). Isolandenvuoman turvevarat ovat 6,42 milj. suo-m 3. Yli metrin sy - vyisellä alueella turvetta on 5,42 milj. suo-m 3, yli 1,5 metri n alueella 4,84 milj. suo-m 3 ja yli kanden metrin alueell a 4,10 milj. suo-m 3. Jyrsinturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on yhteensä 113 ha. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 2,51 milj. suo-m 3. Tämän turve - määrän energiasisältö 50 % :n kosteudessa on 4,30 milj. GJ el i 1,20 milj. MWh.

23 Lapinjänkä sijaitsee karttalehtien ja 11 alueell a (x = 7411,5, y = 457,5) noin 36 km Rovaniemeltä pohjoiskoilliseen. Idässä suo rajoittuu Ylä-Kiiskijärveen ja Kiiskijokeen, muualla moreenivaaroihin ja -kumpareisiin sekä niiden välisii n soihin. Lähin tie on vajaan kanden kilometrin päässä suon eteläpuolella (kuva 16). Pinta-ala on 415 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 161 ha, yli 1,5 metrin aluetta 94 ha ja yli kanden metrin aluetta 55 ha.

24 Suo on rikkonainen ja melko ohutturpeinen. Se on lähes kokonaa n ojitettu. Varsinainen sararämeojikko ja pallosararämeojikko ova t vallitsevia suotyyppejä. Keskiosien avosuot ovat varsinaist a saranevaojikkoa ja lyhytkortista nevaa. Suon pinta viettä ä kaakkoon.

25 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,8 m, yli 1,5 metrin alueella 2,2 m ja yli kanden met - rin alueella 2,6 m. Syvillä alueilla on yleisesti liejua. Paksuimmat todetut liejukerrostumat ovat 1,1 m suon itäosassa Kiis - kijoen varressa. Pohjamaalaji on suurimmaksi osaksi moreenia. Turpeista on saravaltaisia 69 % ja rahkavaltaisia 31 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturve ja saraturve (kuva 17). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,6 m) maatuneisuus on 3,4 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,8. Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 89,4 % ja tuhkapitoisuus 4,2 %. Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 105 kg. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalle turpeelle 21,0 MJ/kg ja 50 % :n kosteudess a 9,3 MJ/kg (taulukko 7). Lapinjängän turvevarat ovat 4,60 milj. suo-m 3. Turvetuotantoo n suo ei kuitenkaan sovellu, sillä syvät alueet ovat liian pieniä.

26 Takakappaleenjänkä sijaitsee karttalehden alueell a (x = 7411,6, y = 460,9) noin 37 km Rovaniemeltä pohjoiskoilliseen. Suo rajoittuu ympäröiviin moreenisaarekkeisiin ja vaaroihi n sekä niiden välisiin soihin. Lähelle suon itäreunaa tulee metsäautotie (kuva 18). Pinta-ala on 112 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 55 ha, yli 1,5 metrin aluetta 26 ha ja yli kanden metrin aluetta 16 ha. Tutkimuspisteistä suurin osa on avosoilla. Yleisimpiä suotyyppej ä ovat varsinainen saranevamuuttuma ja varsinainen sararämemuutuma. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Pinta viettää etelään ja lounaaseen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,6 m, yli 1,5 metrin alueella 2,2 m ja yli kanden metrin alueella 2,5 m. Turpeen alla on paikoitellen liejua paksuimmillaan 0,8 m. Pohjamaalaji on suurimmaksi osaksi moreenia.

27 Turpeista on saravaltaisia 88 %, rahkavaltaisia 11 % ja ruskosam - malvaltaisia 1 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturve j a saraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,3. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,8 m) maatuneisuus on 3,6 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,8. Takakappaleenjängän turvevarat ovat 1,25 milj. suo-m 3. Turvetuo - tantoon suo ei sovellu pienen kokonsa vuoksi. 8. Naskuttajalehdikonaapa sijaitsee karttalehtien , 11, ja 02 alueella (x = 7409,9, y = 3462,2) noin 36 km Rovaniemeltä koilliseen. Suo rajoittuu moreenikumpareisiin ja vierei - siin soihin sekä kolmeen pieneen järveen. Lähellä suon eteläreunaa kulkee metsäautotie (kuva 19). Pinta-ala on 201 ha, josta o n yli metrin syvyistä aluetta 112 ha, yli 1,5 metrin syvyistä 84 h a ja yli kanden metrin aluetta 60 ha.

28 Suon syvät keskiosat ovat avosoita. Länsiosassa on vallitsevan a suotyyppinä lyhytkortinen neva ja kaakkoisosassa varsinainen sararäme. Reunaosat ja ohutturpeiset alueet ovat rämeitä. Vain luo - teisosassa on ojitusta. Suonpinta viettää eri suuntiin eri osissa. Pääasiassa virtaus - suunnat ovat länteen, luoteeseen ja kaakkoon. Vedet kertyvä t aluksi suota rajoittaviin pieniin järviin. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,5 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,1 m, yli 1,5 metrin alueella 2,4 m ja yli kanden met - rin alueella 2,7 m. Syvillä alueilla on yleisesti liejua. Paksuimmillaan sitä on noin kaksi metriä. Pohjamaalaji on enimmäkseen moreenia. Turpeista on saravaltaisia 73 %, rahkavaltaisia 24 % ja ruskosam - malvaltaisia 2 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturv e sekä sararahkaturve ja saraturve. Lisätekijöistä on korttee n jäänteitä runsaasti (kuva 20). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,0. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 1,0 m) maatuneisuus on 3,3 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,5. Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 91,5 % ja tuhkapitoisuus 3,5 Suo-m3 :ssä on kuiva-ainetta 87 kg. Teholliset lämpö - arvot ovat kuivalle turpeelle 21,3 MJ/kg ja 50 % :n kosteudess a 9,4 MJ/kg (taulukko 8). Suon turvevarat ovat 2,95 milj. suo- m 3. Turvetuotantoon se ei so - vellu, sillä syvät alueet ovat pieniä. Lisäksi järvet vaikeuttai - sivat kuivatusta. 9. Roopinaapa sijaitsee karttalehden alueell a (x = 7408,9, y = 464,4) noin 37 km Rovaniemeltä koilliseen. Su o rajoittuu lännessä ja idässä viereisiin soihin, muualla moreeni - maihin ja vaaroihin. Eteläosassa on kaksi järveä (kuva 21).

29 Pinta-ala on 136 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 77 ha, yli 1,5 metrin syvyistä 44 ha ja yli kanden metrin aluetta 18 ha. Yleisimmät suotyypit ovat isovarpuinen räme ja lyhytkorsinevarämemuuttuma. Ojitusta on länsi- ja keskiosassa. Järvien ympäristössä ja paikoitellen keskiosassa on avosoita. Suonpinta viettää etelään ja kaakkoon. Osa vesistä kertyy Mustalampeen, jonk a laskuoja virtaa suon läpi Raudanjokeen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,2 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,6 m, yli 1,5 metrin alueella 2,0 m ja yli kanden metrin alueella 2,4 m. Useimmissa tutkimuspisteissä on pohjalla liejua. Paksuimmillaan sitä on 1,4 m. Pohjamaalaji on yleensä moreenia.

30 Turpeista on saravaltaisia 70 %, rahkavaltaisia 21 % ja ruskosammalvaltaisia 9 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturve j a sararahkaturve (kuva 22). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,0. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,8 m) maatuneisuus on 3,4 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,1. Turpeiden vesipitoisuus on 89,3 % ja tuhkapitoisuus 6,5 %. Suo-m3 :ssä on kuiva-ainetta 105 kg. Teholliset lämpöarvot ova t kuivalle turpeelle 20,9 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,2 MJ/k g (taulukko 9). Roopinaavan turvevarat ovat 1,62 milj. suo- m 3. Turvetuotantoon suo on liian pieni. Lisäksi samassa tasossa olevat järve t vaikeuttavat kuivatusta.

31 Paloaapa sijaitsee karttalehtien ja alueell a (x = 7407,8, y = 460,5) noin 34 km Rovaniemeltä pohjoiskoilliseen. Suo rajoittuu lännessä Kiiskijokeen, muualla moreeniselänteisiin ja vaaroihin. Pohjoisreunaan tulee metsäautoti e (kuva 23). Pinta-ala on 232 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 144 ha, yli 1,5 m aluetta 112 ha ja yli kanden metrin aluetta 82 ha. Yleisin suotyyppi on rimpineva, jota itäosan syvät alueet ova t lähes kokonaan. Länsiosa ja reuna-alueet ovat erityyppisiä rämeitä. Länsiosan reuna-alueita on ojitettu. Muuten suo on luonnontilainen. Vedet valuvat Kiiskijokeen ja edelleen Ala-Kiiskijärveen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,7 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,4 m, yli 1,5 metrin alueella 2,8 m ja yli kanden metrin alueella 3,2 m. Syvillä alueilla on yleisesti liejua. Paksuimmat kerrostumat ovat 1,4 m. Pohjamaalaji on enimmäkseen hiekkaa.

32 Turpeista on saravaltaisia 86 % ja rahkavaltaisia 14 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturve ja saraturve (kuva 24). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,9. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 1,2 m) maatuneisuus on 3,5 ja paremmi n maatuneen pohjan 4,9. Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 91,1 % ja tuhkapitoisuus 3,4 %. Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta keskimäärin 87 kg. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalle turpeelle 20,5 MJ/kg ja 50 % : n kosteudessa 9,0 MJ/kg (taulukko 10).

33 Paloaavan turvevarat ovat 4,03 milj. suo-m 3. Yli metrin syvyi - sellä alueella on turvetta 3,48 milj. suo-m3, yli 1,5 metri n alueella 3,10 milj. suo-m 3 ja yli kanden metrin alueell a 2,60 milj. suo-m 3. Jyrsinturvetuotantoon soveltuvaa suota on noin 70 ha. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 1,59 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärä n energiasisältö 50 % :n kosteudessa on 2,49 milj. GJ eli 0,69 milj. MWh.

34 Vitsikkopieskanjänkä sijaitsee karttalehdellä (x = 7407,5, y = 463,5) noin 37 km Rovaniemeltä koilliseen. Su o rajoittuu eteläpuolella Palolampeen, muualla moreenikumpareisii n ja ympäröiviin soihin. Metsäautotie tulee suon reunaan (kuva 25). Pinta-ala on 96 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 47 ha, yli 1,5 metrin syvyistä 32 ha ja yli kanden metrin aluetta 15 ha.

35 Tutkimuspisteistä suurin osa on erityyppisillä rämeillä, joist a vallitsevia ovat rahkaräme ja lyhytkortinen nevaräme. Niitä o n etenkin kaakkoisosassa. Keskialueet ovat avosuota, pääasiass a rimpinevaa. Luoteisosan reuna-alueita on ojitettu. Pinta viettä ä loivasti kaakkoon ja vedet laskevat Palolampeen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,8 m, yli 1,5 metrin alueella 2,1 m ja yli kanden metrin alueella 2,5 m. Pohjamaalaji on reunaosissa enimmäkseen moreenia, keskiosissa hietaa ja hiesua. Rahkavaltaisia turpeita on 51 %, saravaltaisia 40 % ja ruskosammalvaltaisia 9 Yleisimmät pääturvelajit ovat sararahkaturve j a rahkasaraturve (kuva 26).

36 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,4 m) maatuneisuus on 3,0 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,2. Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 90,0 % ja tuhkapitoisuus 3,1 %. Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 113 kg. Teholliset lämpö - arvot ovat kuivalle turpeelle 20,2 MJ/kg ja 50 % :n kosteudess a 8,9 MJ/kg (taulukko 11).

37 Suon turvevarat ovat 1,10 milj. suo-m 3. Yli metrin syvyisell ä alueella turvetta on 0,86 milj. suo-m 3, yli 1,5 metrin alueell a 0,66 milj. suo-m 3 ja yli kanden metrin alueella 0,37 milj. suo-m 3. Tuotantoon soveltuvaa aluetta on 28 ha. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,43 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisält ö 50 % :n kosteudessa on 0,86 milj. GJ eli 0,24 milj. MWh. Suo o n kuivatettavissa sekä Palolammen että kaakkoon laskevan ojan kautta. Tosin pienin korkeusero tuotantokelpoisen alueen ja lamme n pinnan välillä on noin 1,5 m, joten koko aluetta ei pohjaosiltaa n saa kuivaksi ilman erityiskuivatusta. 12. Isovuoma sijaitsee karttalehden alueella (x = 7409,0, y = 465,6) noin 38 km Rovaniemeltä koilliseen. Idässä suo rajoittuu tiehen, muualla vaaroihin ja viereisiin soihin (kuva 27). Pinta-ala on 165 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 58 ha, yli 1,5 metrin syvyistä 27 ha ja yli kanden metrin aluetta 13 ha. Suo on lähes kokonaan ojitettu ja osittain muuttuma-asteella. Vain lounaisosa on luonnontilaista. Yleisimmät suotyypit ova t karhunsammalmuuttuma ja varsinainen saranevamuuttuma. Pinta viettää kaakkoon. Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,8 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,6 m, yli 1,5 metrin alueella 2,1 ja yli kanden metri n alueella 2,4 m. Liejua on yleisesti. Pohjoisosassa lammen rannalla sitä on jopa 3,7 m. Pohjamaalaji on enimmäkseen moreenia. Turpeista on saravaltaisia 79 %, rahkavaltaisia 20 % ja ruskosammalvaltaisia 1 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturve j a saraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,2. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,5 m) maatuneisuus on 3,4 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,7.

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 Eino Lappalainen ja Tapio Toivonen LASKELMAT SUOMEN TURVEVAROISTA Espoo 1984 Tekijöiden osoite: Geologian tutkimuskeskus Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 134/80/ 5 Markku Mäkil ä TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS summary : The peat resources of Toholampi

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II Abstract : The mires and their peat resources in Ruukki part

Lisätiedot

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS Turvetutkimusraportti Report of peat Ivestigatio 336 Jukka Leio MIKKELIN KUNNSS TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VRT J KÄYTTÖKELPOISUUS bstract : The mires, peat reserves ad their potetial use i Mikkeli Geologia

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 327 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT Sammandrag : Myrarna i Esbo och Grankulla Summary : The peatlands in Espoo and Kauniainen,

Lisätiedot

Turveraportti 106. Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S

Turveraportti 106. Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S Turveraportti 106 Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S Geologinen tutkimuslaito s Kuopio 1981 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 3 Kenttätutkimukset 3 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T P 13,6/80/23 Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T Espoo 1980 Raikamo, E. 1981 : Päijät-Hämeen suot ja turvevarojen käyttämandollisuudet. Päijät-Hämeen seutukaavaliiton

Lisätiedot

Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista

Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2010 Suo 61(2): 49 56 Suo / Katsaukset 61(2) 2010 Reviews 49 Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista Sulphur

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Työraportti 2008-12 Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Markku Mäkilä Ale Grundström Helmikuu 2008 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN..

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.. GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.., GTK 28.11.2012 Lähtökohtia turvetutkimukselle Suomessa: Suomi on maailman soistunein maa Suomen energiaomavaraisuus on huono Suomessa on suuri suoluonnon potentiaali

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

LUUMAEN TURVEVARAT J A NIIDEN KAYTTOKELPOISUU S

LUUMAEN TURVEVARAT J A NIIDEN KAYTTOKELPOISUU S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13,4/82/9 7 Markku Mäkilä ja Tapio Toivone n LUUMAEN TURVEVARAT J A NIIDEN KAYTTOKELPOISUU S 0saraportti Luumäen soiden turve - varojen kokonaisselvityksest

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/83/11 9. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m

MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/83/11 9. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/83/11 9 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m LUUMÄEN JA LÄHIKUNTIEN ERÄIDE N SOIDEN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Raportti Geologisen tutkimuslaitoksen,

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Kartta- ja ilmakuvatarkastelu turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä (EO/tu) sijaitsevista soista Hanna Kondelin maaliskuu 2011 Johdanto Pirkanmaan liitto on saamassa

Lisätiedot

TURVETUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET

TURVETUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET Taisto Pentikäinen TURVETUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2007 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.4.2007 Tekijä Taisto Pentikäinen Nimeke

Lisätiedot

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet

Lisätiedot

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund 1 Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund Tilaaja: Torniojokilaakson Sähkö Oy/TLT-Engineering Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa

Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa Geologian tutkimuskeskus P40.4/2007/101 20.10.2008 Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa Hänninen Pekka, Laatikainen Matti, Virtanen Kimmo, Vartiainen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS

VALKEAKOSKEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 255 Carl-Göran Sten VALKEAKOSKEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and the potential use of the peat reserves in southern Finland

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin

Lisätiedot

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o. TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 398

Turvetutkimusraportti 398 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. 376. 377. 378. 379. 380. 381. 382. 383. 384. 385. 386. 387. 388. 389. 390. 391. 392. 393. 394. 395. 396. 397. 398. Jukka Häikiö

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2431 07 YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Turunen Alavieska 2431 05 2431 08 2431 11 ALAVIESKA NIEMELÄNKYLÄ KANGAS Rautio YLIVIESKA 2431

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014 1 Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Joensuu 1...

Lisätiedot