GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997

2 Muurinen, Tapio, 1997 Yli Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus, Osa 2 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 305, 58 sivua, 3 kuvaa, 3 liitettä Geologian tutkimuskeskus jatkoi Yli-Iin kunnan turvevarojen inventointia vuosina Tuolloin tutkittiin soita yhteensä ha Tutkimusten päätarkoitus oli käyttökelpoisten energiaturvevarojen kartoitus ja inventointi Turvekerrostumien keskimääräinen paksuus on 1,0 m, johon sisältyy 0,1 m paksu heikosti maatunut rahkavaltainen pintaturve Turpeesta on 57 % saravaltaista, 42 % rahkavaltaista ja 1 % ruskosammalvaltaista Turvekerrostumien keskimaatuneisuus on 4,7 Yli 2 m :n turvekerrostumia on yhteensä ha Turvelaboratoriossa tutkittiin turvenäytettä Energiaturpeeksi soveltuvien näytteiden tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,8 % kuivapainosta ja vesipitoisuus 90,2 % märkäpainosta YhdessÄ suokuutiometrissä on kuiva-ainetta 94 kg Kuivan turpeen tehollinen energiasisältö on 20,7 MJ/ kg RikkiÄ on kuivassa turpeessa 0,19 paino-% KÄyttÖkelpoisen turpeen suoala on 2552 ha jaturvemäärä 33,17 milj suom3 Vastaava energiasisältö on 15,96 milj MWh 50 % :n käyttökosteudessa Avainsanoja : turve, suo, inventointi, energiaturve, Yli-Ii Tapio Muurinen Geologian tutkimuskeskus PL ROVANIEMI ISBN ISSN

3 Muurinen, Tapio 1997 Yli-Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus, Osa 2 The mires and useful peat reserves of Yli-li, Central Finland, Part 2 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti xxx - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation pages, 3 figures, 3 appendix The Geological Survey of Finland made an inventory of peat reserves in the commune of Yli-Ii in Altogether hectares of peatlands were surveyed The main emphasis was to find peat for energy use The average thickness of peat deposits is 1 0 m, including 0 1 m of slightly humified Sphagnum predominant surface layer 57 % of the peat layers is Carex predominant, 42 % Sphagnum predominant and 1 % Bryales predominant The mean humification degree (H) of the peat is 4 7 The area deeper than 2 m covers is ha Altogether peat samples were analysed in the laboratory The average ash content of fuel peat is 4 8 % by dry weight and water content 20 2 % by wet weight It has an in situ dry bulk density of 94 kg The net calorific value of the dry peat is 20 7 MJ/kg Sulphur content of dry matter is 0 19 % The total area of usable peat is 2552 hectares and quantity million m 3 in situ The energy content is million MWh at a moisture content of 50% Key words : peat, mire, inventory, fuel peat, Yli-Ii Tapio Muurinen Geological Survey of Finland PO Box 77 FIN Rovaniemi FINLAND

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 7 ALUEKUVAUS 7 TUTKIMUSMENETELMÄT 12 Kenttätutkimukset 12 Laboratoriotutkimukset 12 AINEISTON KÄSITTELY JA TULOSTEN ESITYS 12 Laskelmat 12 Turpeiden käyttökelpoisuus 13 Tulosteet 14 TUTKITUT SUOT 15 1 Sipolanlatvasuo 15 2 Vaaranojanlatvasuo 15 3 Järvisuo 15 4 Pyöriäsuo 16 5 Kurkisuo 16 6 Vitmasuo 16 7 Ketolansuo 16 8 Tannisenlatvasuo 17 9 Kuikkalamminsuo Olkisuo "Patsananlamminsuo" Lumisuo Härkäinsuo Sommasuo Kiimasuo Nimetönsuo "Palomaansuo" Saukkosuo Puronlatvasuo Sipolanlatvasuo Välisuo Hirvassuo Säippäsuo Latvasuo Kotasuo Suvannonsuo Seppälänsuo Säynäjäsuo Kolmikulmansuo Raasakkasuo-Ruomasuo Vellisuo Jokisuo Hangassuo Pitkäjärvensuo Tuurasuo Heinisuo Joutsenenpesäsuo Närhisuo Muhosuo Koikurasuo 26

5 41 Pihlajalamminsuo "Saukkolamminsuo" Laitasuo Kullassuo Paistinsuo-Välikangas Oravamaansuo Pohjukkaniitty Veitsimaansuo-Hirsimaansuo Ponnonsuo Pohjukkalamminsuo Järvisuo Leipämaansuo Soidinsuo Sarvisuo Isosuo Purkajasuo Hongikonsuo Kupsussuo Runttisuo Vitsasuo Mättäissuo "Ison Mättäisjärvensuo" "Rekiseljänsuo" "Patalamminsuo" Latvasuo Virvikkosuo Tuohisuo-Haarasuo Palosuo "Paskasuo" Lampienvälisuo Isterinsuo Pyöriäissuo Murtosuo Lavasuo Ruonasuo Matkasuo Kömmäsuo Karhusuo Vänttilänsuo Eteläsuo "Ahvenlampi" Järvisuo Ahvensuo Rajasuo Paskasuo Isosuo Kuovinsuo Martimonsuo Palolamminsuo Hartikkasuo Neulansuo Kusisuo 40

6 93 Hartikkasuo Ollinsuo Jussilaisensuo Toukosuo Vitsasuo Nauruansuo Ylitalonräme Koivumaansuo Maatikinsuo Kuokkasuo "Sikaniitynsuo" Källikänsuo Honkasuo Kaijansuo Haarasuo Isosuo Leväsuo Järvisuo Lompisuo Hankurasuo Hankurasuo Suittisuo Kierikkisuo Myllyharjunsuo Kaanperänsuo Lampisuo-Takasuo Rypysuo "Koutuanjokivarsi "Kalliomaansuo" Palosuo Läätinsuo "Pitkämaansuo" Vipustensuo Koutuansuo Haapasuo Iso Rajasuo Loukasmaansuo Jokisuo "Lankkumaansuo" Pyöriä Jännesuo Säynäjäsuo 52 TULOSTEN TARKASTELU 53 YHTEENVETO 54 SUMMARY 54 KIRJALLISUUSLUETTELO 58 LIITTEET

7 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey offinland, Report of Peat Investigation 305, 1997 Yli-Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus Osa 2 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tutkinut aikaisemmin Yli-Iin soita ja turvevaroja vuosina 1974 ja 1975, jolloin tutkittiin 13 suota Tuolloin hankittiin perustietoa soiden laadusta ja turvevaroista energiaturvetuotannon kannalta Tutkimuksia jatkettiin vuonna 1983 Turveruukki Oy :n aloitteesta, jolloin tutkittiin valikoiden 14 suota Tulokset näistä 27 suosta, yhteispinta-alaltaan ha, on julkaistu GTK :n turveraportissa P 13 4/84/150 (Pajunen 1984) Systemaattiset tutkimukset käynnistettiin vuonna 1989 ja ne saatiin päätökseen maastotöiden osalta vuonna 1994 Tänä aikana tutkittiin 133 suota pinta-alaltaan ha (kuva 1) Tutkimatta jätettiin soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Kusisuo Iin rajalla, tiedossa olevat turvetuotantoon varatut suot sekä pienet ja matalat suot, joilla ei ole turvetuotannollista merkitystä Yhteensä Yli- Iin soista on tutkittu ha, mikä on noin 70 kunnan suoalasta Työ kuuluu Geologian tutkimuskeskuksen suorittamaan valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointiin Se palvelee alueen nykyisiä ja tulevia turpeen käyttäjiä, sekä antaa tietoja soiden ja turpeen muista mahdollisuuksista esimerkiksi maaja metsätalouden sekä virkistyskäytön kannalta ALUEKUVAUS Yli-Ii on eräs Oulun läänin ja maamme soistuneimmista kunnista Kunnassa on luetteloitu yli 20 ha :n kokoisia soita 207 kpl yhteispinta-alaltaan ha Tämä on yli 49 % kunnan maaalasta (Lappalainen ym 1980) Kunnan eteläosan läpi virtaava Iijoki ympäristöineen, sivujokensa Siuruanjoen kanssa, on maisemaa hallitseva ja elävöittävä Niihin laskevat ojat keräävät lähes koko kunnan alueelta kertyvät vedet Kunnan eteläosa kuuluu Iijoen ensimmäisen jakovaiheen osa-alueeseen 61 1 eli pääuoman alajuoksuun (Ekholm 1993) Pohjoisosa kuuluu Siuruanjoen osa-alueeseen 61 4 Järviä on hyvin vähän Suurimmat ovat Halajärvi (215 ha), Iso Isterinjärvi (170 ha) ja todennäköisesti laskettu, osittain umpeenkasvanut Iso Liesjärvi (n 75 ha) Suhteelliset korkeuserot ovat pienet Alueen korkeimmat kohdat ovat kunnan itäosassa noin 120 m merenpinnasta ja alhaisimmat alle 30 m :ssä Iijoen varressa kunnan kaakkoisosassa Maan pinnan kohotessa korkeimmat alueet paljastuivat muinaisen Itämeren Ancys/Litorina -vaiheiden peitosta 8000 vuotta sitten Meri väistyi alueelta 5000 v :ssa Iijoen suu oli kunnan rajalla lounaassa noin 3000 v sitten Soistuneimmat seudut ovat kunnan itäosassa, missä soiden kehitys on voinut alkaa heti alueiden paljastuttua silloisesta merestä Vanhemmasta iästäjohtuen myös turvekerrostumat ovat siellä yleensä paksumpia kuin länsiosan nuorilla ja rikkonaisilla soilla Alueen maaperä on enimmäkseen moreenia, jonka pintakerrosta vetäytyvän meren rantavoimat ovat huuhtoneet Missä aallokon työ on ollut voimakasta, on muodostunut rantakivikoita ja hiekkaisia rantavalleja Pohjoisosan lävistää luoteesta kaakkoon Tannilan - Pudasjärven saumaharju, jota merivaiheet ovat muokanneet Niiden seurauksena on syntynyt laajoja hiekkakankaita Myös joet ovat eri kehitysvaiheissaan kuljettaneet ja kasanneet laajoja jokivarsihietikoita Usein suon pohjalla on turpeen alla eloperäisinä kerrostumina järvimutaa ja liejua, jotka ovat kerrostuneet seisovaan veteen Niiden esiintyminen kertoo suon kehityksen alkaneen vesistön umpeenkasvun seurauksena Liejun alla on tavallisesti vielä hiesu- tai savikerros ennen pohjahiekkaa tai -moreenia 7

8 Tapio Muurinen 09 V I m A it la Iso IsIl ~r4m YLI-II HAUKIPUDAS YLI-KIIMINKI Kuva 1 Kartta Yli -lissä v tutkituista soista (1-133) Fig 1 Map showing the location of mires surveyed in the commune of Yli-Ii in (1-133) 8

9 Yli -Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus Osa 2 TUTKITUT SUOT (Kuva 1) 1 Sipolanlatvasuo 46 Oravamaansuo 90 Hartikkasuo 2 Vaaraojanlatvasuo 47 Pohjukkaniitty 91 Neulansuo 3 Järvisuo 48 Veitsimaansuo-Hirsimaansuo 92 Kusisuo 4 Pyöriäsuo 49 Ponnonsuo 93 Hartikkasuo 5 Kurkisuo 50 Pohjukkalamminsuo 94 Ollinsuo 6 Vitmasuo 51 Järvisuo 95 Jussilaisensuo 7 Ketolansuo 52 Leipämaansuo 96 Toukosuo 8 Tannisenlatvasuo 53 Soidinsuo 97 Vitsasuo 9 Kuikkalamminsuo 54 Sarvisuo 98 Nauruansuo 10 Olkisuo 55 Isosuo 99 Ylitalonräme 11 "Patsananlamminsuo" 56 Purkajasuo 100 Koivumaansuo 12 Lumisuo 57 Hongikonsuo 101 Maatikinsuo 13 Härkäinsuo 58 Kupsussuo 102 Kuokkasuo 14 Sommasuo 59 Runttisuo 103 "Sikaniitynsuo" 15 Kiimasuo 60 Vitsasuo 104 Källikänsuo 16 Nimetönsuo 61 Mättäissuo 105 Honkasuo 17 "Palomaansuo" 62 "Ison Mättäisjärvensuo" 106 Kaijansuo 18 Saukkosuo 63 "Rekiseljänsuo" 107 Haarasuo 19 Puronlatvasuo 64 "Patalamminsuo" 108 Isosuo 20 Sipolanlatvasuo 65 Latvasuo 109 Leväsuo 21 Välisuo 66 Virvikkosuo 110 Järvisuo 22 Hirvassuo 67 Tuohisuo-Haarasuo 111 Lompisuo 23 Siiippäsuo 68 Palosuo 112 Hankurasuo 24 Latvasuo 69 "Paskasuo" 113 Hankurasuo 25 Kotasuo 70 Lampienvälisuo 114 Suittisuo 26 Suvannonsuo 71 Isterinsuo 115 Kierikkisuo 27 Seppälansuo 72 Pyöriäsuo 116 Myllyharjunsuo 28 Säynäjäsuo 73 Murtosuo 117 Kaanperänsuo 29 Kolmikulmansuo 74 Lavasuo 118 Lampisuo-Takasuo 30 Raasakkasuo-Ruomasuo 75 Ruonasuo 119 Rypysuo 31 Vellisuo 76 Matkasuo 120 "Koutuanjokivarsi" 32 Jokisuo 77 Kömmäsuo 121 "Kalliomaansuo" 33 Hangassuo 78 Karhusuo 122 Palosuo 34 Pitkäjärvensuo 79 Vänttilänsuo 123 Läätinsuo 35 Tuurasuo 80 Eteläsuo 124 "Pitkämaansuo" 36 Heinisuo 81 "Ahvenlampi" 125 Vipustensuo 37 Joutsenenpesäsuo 82 Järvisuo 126 Koutuansuo 38 Närhisuo 83 Ahvensuo 127 Haapasuo 39 Muhosuo 84 Rajasuo 128 Iso Rajasuo 40 Koikurasuo 85 Paskasuo 129 Loukasmaansuo 41 Pihlajalamminsuo 86 Isosuo 130 Jokisuo 42 Saukkolamminsuo 87 Kuovinsuo 131 "Lankkumaansuo" 43 Laitasuo 88 Martimonsuo 132 Pyöriä Jännesuo 44 Kullassuo 89 Palolamminsuo 133 Säynäjäsuo 45 Paistinsuo-Välikangas 9

10 Tapio Muurinen A , 0 a 'r -, $00,~ 21m5m ;_4 s o/t ~ , 04 4 ;3 2/17 \ %~ 0 / 1 q 0 0/23 _ 3 ~d5'22 3, /27 i 14/29 0/0 B M GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUKSET 1994 Kuva 2 Esimerkki turvekerroksen paksuutta osoittavasta suokartasta Fig 2 A map indicating the thickness of peat deposit 1 0

11 Yli -Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus Osa 2 M MPY MRRTUNE I SUUS 58 _ m 58 MPY 57 S _ _ _52 M MPY 58 _ 57 _ 56 _ 55 SUOTYYPIT LIEKO-OSUMRT TURVELRJIT JR POHJRMRRLRJIT KGR 0/0 r, RIN 0/0, lj ~~ RIN 0/0 RIN 0/0 puuum' RIN RIN 0/0 RIN 0/0 0/0 ~,~' Mr Mr Ki Ki ~N 1 RIN 0/0 LKN 0/0 RR VSNOJKGROJ 0/0 3/0 0/0 r M MPY 58 5 " Mr Mr ~, Ht M A i 1000 A 1130 M Kuva 3 Esimerkki poikkileikkauskuvasta Ylemmästä kuvasta ilmenee turvekerroksen maatuneisuus ja alemmasta turvelajit ja pohjamaalajit Merkit on selitetty liitteessä 3 Fig 3 A cross-section indicating the decomposition degree of peat (above) and peat types (below) 1 1

12 Tapio Muurinen TUTKIMUSMENETELMÄT Kenttätutkimukset Kenttätutkimukset tehtiin Geologian tutkimuskeskuksessa käytössä olevien menetelmien mukaan (Lappalainen ym 1984) Tutkittavalle suolle laadittiin linjasto, joka käsittää suon hallitsevan osan läpi vedetyn selkälinjan ja sitä vastaan kohtisuorat poikkilinjat yleensä 400 m :n välein Tutkimuspisteet, jotka merkittiin paaluin ja pistetunnuksin, ovat linjoilla 100 metrin välein, suon reunoilla tiheämmässäkin Suon muodosta riippuen voi linjastoja olla useampia, esim A, B, Cjne Linjastot vaaittiin tutkimuspisteittäin korkeuserojen ja viettosuuntien selvittämiseksi Osa pienialaisista tai matalista soista tutkittiin hajapistein Suon syvyystietojen lisäämiseksi tehtiin poikkilinjojen puoliväliin niiden kanssa yhdensuuntaiset lisälinjat, joilta turvepaksuus kairattiin 50 tai 100 m :n välein Näitä ns pliktauslinjoja ja -pisteitä ei merkitty maastoon eikä niitä myöskään vaaittu Kullakin tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys, mättäisyys (peittävyys- %) ja mättäiden korkeus, sekä puuston laji, tiheys ja kehitysluokka Turvepaksuuden mittaus ja suotyypin sekä pohjamaalajin määritys tehtiin tutkimuslinjoilla myös pisteiden puolivälissä Turvekerrostuman rakenne ja laatu tutkittiin suokairalla otetuista näytteistä pinnasta alkaen mineraalimaahan saakka Näytteistä määritettiin turvelaji lisätekijöineen, maatuneisuus (H1-10), kosteus ja kuituisuus Liejuista ja pohjamaalajeista tehtiin myös havainnot Tutkimusten perusteella valittiin ne suot, joista otettiin tilavuustarkat näytesarjat laboratoriotutkimuksia varten Näytepisteet valittiin keskeisiltä osilta edustamaan kyseisten soiden turvekerrostumia tai mahdollisia käyttökelpoisia turvealueita Laboratoriotutkimukset Näytteistä määritettiin happamuus, vesipitoisuus, kuivatilavuuspaino, tuhkapitoisuus ja lämpöarvo Vesipitoisuus on prosentteina märkäpainosta, kuivatilavuuspaino eli kuiva-ainesisältö on suossa olevan turpeen kuiva-aineen määrän tilavuusyksikköä kohden (kg/suo-m 3 ) Tuhkapitoisuus määritettiinhehkuttamallanäytteet815 ±25 C :ssa Tulos ilmoitetaan prosentteina kuivapainosta Lämpöarvot on saatu kuivatuista ja jauhetuista turvepuristeista LECO AC-300 kalorimetrillä (ASTM D 3286) Osasta näytteitä määritettiin rikkipitoisuus LECO SC-132 -rikkianalysaattorilla Se ilmoitetaan prosentteina kuivapainosta AINEISTON KÄSITTELY JA TULOSTEN ESITYS Laskelmat Suokohtainen turvemäärä, keskimaatuneisuus ja turvelajien sekä turvetekijöiden osuus on saatu ns vyöhykelaskutapaa käyttäen (Hänninen ym 1983) Turvemäärä on ilmoitettu miljoonina suokuutiometreinä Eri kerrostumien keskipaksuudet on saatu j akamalla turvemäärät vastaavilla pinta-aloilla Suhteelliset osuudet on ilmoitettu prosentteina Käyttökelpoinen turvemäärä (milj suo-m 3 ) on saatu kertomalla vastaavan alueen pinta-ala keskisyvyydellä, josta on vähennetty käyttämättä j äävän pohjaturvekerroksen osuus 0,5 m Kuiva-ainemäärä on saatu kertomalla suokuutioiden määrä yhden suokuution sisältämällä kuiva-ainemäärällä Energiasisältö (milj GJ ja MWh) on laskettu 1 2

13 Yli -Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus Osa 2 sekä kuivalle, että 50 % :n ja 35 % :n käyttökosteudessa olevalle turpeelle Turvelajit on jaettu pääryhmittäin rahka-, saraj a ruskosammalvaltaisiin turpeisiin, jotka ovat j oko yksin tai sekaturpeina Aineiston käsittelyssä turpeet on jaettu pinta-, väli- ja pohjaturpeisiin Pintaturpeisiin kuuluvat rahkaturpeet maatuneisuudeltaan H1-3 Tupasvillan kuituisia jäänteitä saa olla lisätekijänä korkeintaan 17 % Väliturpeisiin kuuluvat muut korkeintaan H4-maatuneet rahkaturpeet Kaikki sara- ja ruskosammalvaltaiset sekä H5-10 maatuneet rahkaturpeet ovat pohjaturpeita Kullekin suolle laskettiin suotyyppien prosenttijakauma havaintojen lukumäärästä Saadut tulokset kuvastavat hyvin eri suotyyppien suhteita ja antavat kuvan esimerkiksi ojituksen laajuudesta Turpeiden käyttökelpoisuus Soiden eri käyttömahdollisuuksia ovat esimerkiksi maatalous-, metsätalous- ja virkistyskäyttö sekä soidensuojelu Turvetuotannossa soita käytetään energiaturpeen-, kasvuturpeen- ja ympäristöturpeen tuotantoon Turvevaroja ja niiden käyttökelpoisuutta tutkittaessa pintaturve on luettu kasvuturpeeksi, jos turvelaji on sellaiseksi sopiva Hyvälaatuisen kasvu-turpeen rahkasammalet kuuluvat Acutifoliaryhmään, jotka ovat esimerkiksi rahkarämeen ja rahkanevan tärkeimmät turpeen muodostajat Näitä suotyyppejä on kuitenkin aapasuoalueella vain satunnaisesti pieninä laikkuina Suurin osa heikosti maatuneesta pintarahkaturpeesta on syntynyt alueen yleisten suotyyppien, esimerkiksi lyhytkortisten nevojen, kalvakkanevojen tai tupasvillarämeiden rahkasammallajeista, jotka kuuluvat Cuspidata- ja Palustria-ryhmiin Hyvälaatuista kasvuturvetta näistä ei saada Väliturpeet ovat niin sanottuja ympäristöturpeita, joilla on monipuolinen käyttö ympäristön hoidossa tai sen parantamisessa Viherrakentamisessa väliturpeita voidaan käyttää maanparannusaineena humuksen lisääjänä sellaisenaan Karja-ja kotieläintaloudessa käyttökohteita ovat muiden muassa lietelannan imeytys, hajujen sitominen ja kompostointi, jolloin lopputuotteena saadaan arvokasta lannoitetta Monien muiden bioteknisten käyttösovellutusten lisäksi väliturpeita voidaan käyttää esimerkiksi ympäristöhaittojen ja -vahinkojen torjunnassa Pohjaturpeet kuuluvat energiaturvevaroihin Käyttökelpoisuutta arvioitaessa on nojauduttu soveltuvin osin polttoturpeen laatuohjeeseen (liite 2) Korkea tuhka- tai rikkipitoisuus ovat rajoittavia tekijöitä Esimerkiksi rikkipitoisuuden rajaarvo saa olla enintään 0,3 paino-% kuiva-aineesta, ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu Käytännössä, jos suo otetaan energiaturvetuotantoon, ainakin osa pinta- ja väliturpeista käytetään heikompilaatuisena polttoturpeena hyvälaatuiseen pohjaturpeeseen sekoitettuna Nykyisin turvetuotanto tapahtuu lähes kokonaan jyrsinturve- ja palaturvemenetelmällä Edellinen on aina suurimittaista teollista turvetuotantoa Jyrsinturvetuotantoon soveltuvan alueen vähimmäiskokona pidetään noin 20 ha :n pinta-alaa Tätä pienemmilläkin alueilla jyrsinturvettavoidaan tuottaa, mikäli ne ovat lähekkäin esimerkiksi samalla suolla, tai isomman tuotantoalueen vieressä Palaturvetuotanto voi olla teollista, mutta myös tilakohtaista pientuotantoa vain muutaman hehtaarin alalla Tällöin edellytyksenä ovat alhaiset valmistelukustannukset, kuten valmis tieyhteys ja helppo käyttöönotto, esimerkiksi vanha suopelto Jyrsinturvetuotanto ei ole niinkään riippuvainen turvelajista ja maatuneisuudesta Sen sijaan palaturvetuotanto edellyttää turpeelta vähintään H4- maatuneisuutta, eikä turve saa olla liian saraista, etteivät turvepalat murenisi liikaa eri käsittelyvaiheissa Sitovana aineena olisi hyvä olla seassa maatunutta rahkaturvetta % Mikäli heikosti maatunutta rahkaturvetta on yli 0,5 m :n kerros suon pinnalla, on se tuotannon alkuvaiheessa haittatekijä Pintaturve käytetään joko ympäristöturpeena tai sekoitetaan paremmin maatuneeseen pohjaturpeeseen ja käytetään energiaturpeena Turvetuotantoon soveltuvan alueen vähimmäissyvyys on yleensä 1,5 m Käytännössä raja on nykyään jopa alle 1,5 m :n Näin varsinkin ojitetuilla alueilla ja soilla, jotka ovat tasaisella alustalla, esimerkiksi hiekkapohjalla Soiden kuivatusmahdollisuuksiin vaikuttavat pinnan kaltevuus, pohjatopografia sekä läheiset vesistöt Jos kuivatus ei muuten ole mahdollista, on vaihtoehtona pumppaamalla tapahtuva kuivatus 1 3

14 Tapio Muurinen Kriteerit soiden soveltuvuudesta turvetuotantoon ovat jonkinverran muuttuvia Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi tuotantotekniikan kehittyminen, turpeen kysyntä, energian hinta ja erilaiset ympäristökysymykset Tarkastelussa on keskitytty lähinnä turpeen käyttökelpoisuuteen Tuotannon taloudellisia puolia ei käsitelty, eikä se useimmiten olisi mahdollistakaan Tulosteet Tässä raportissa on käsitelty lyhyesti kunkin suon sijaintia, ympäristöä ja mahdollisia kulkuyhteyksiä Suotyypeistä on mainittu yleisimmät esiintymisalueineen ja kerrottu ojitustilanteesta sekä suovesien laskusuhteista ympäristöön nähden Turvelajijakauma on ilmoitettu pääturvelajeittain Eri turvelajeista on mainittu pari yleisintä Lisäksi turpeet on jaoteltu lisätekijöiden mukaan Pieniä suhteellisia osuuksia (esim 1 %) niin suotyyppien kuin turvelajienkaan kohdalla ei yleensä ole mainittu Keskimaatuneisuus on laskettu koko suolle sekä käyttökelpoisille turvevaroille Yleisin tai yleisimmät pohjamaalajit on mainittu ja mahdolliset liejukerrostumat paksuuksineen Viimeisenä on edellä kerrotuin perustein saatu arvio turpeiden käyttökelpoisuudesta ja määrästä Tämän lyhyen selostuksen lisäksi on kirjoitettu yksityiskohtainen suoselostus, jossa tiedot pintaaloista, syvyyksistä ja turvemääristä sekä laboratoriotulokset on esitetty taulukoina (Muurinen 1994, 1995 ja 1996) Jokaisesta suosta on piirretty suokartta (kuva 2), jossa tutkimuslinjasto on tutkimus- ja syvyyspisteineen Pisteittäin on numeerisina tietoina turvekerrostuman keskimaatuneisuus ja heikosti maatuneen (H1-4) rahkavaltaisen pintakerroksen / koko turvekerroksen paksuus dm :nä Myös hajapistein tehdyt tutkimukset ja kaikki syvyystiedot on merkitty Syvyystietojen perusteella on piirretty syvyyskäyrät metrin välein sekä 1,5 m :n syvyyskäyrä Turvekerrostuman rakennetta on havainnollistettu leikkausprofiilein, joihin turvelajit ja maatuneisuusluokat on merkitty symbolein (kuva 3) Ne on jaettu neljään osaan von Postin 10-asteikolla: lähes maatumaton (H1-3), heikosti maatunut (H4), kohtalaisesti maatunut (H5-6) ja hyvin maatunut (H7-10) turvekerrostuma Tutkimuspisteen kohdalla on suotyyppi ja pohjamaalaji merkitty lyhentein Liekoisuus on lieko-osumina (osumien lukumäärä 0-1 / 1-2 m :n syvyydessä) Edellä mainittujen perustulostusten ja suoselostusten lisäksi GTK :n turvetutkimuksia varten on laadittu atk-ohjelmia, joilla saadaan erilaisia alueellisia tulosteita soista tai tarpeen mukaan rajatusta suon osasta Esimerkkeinä mainittakoon edellä mainitun suokartan lisäksi tasokartat, joilla tutkimuspisteittäin voidaan esittää mm suotyyppi, liekoisuus, suon pinnan ja pohjan korkeus, pohjamaalaji, liejukerroksen paksuus sekä tietoja puustosta, mättäisyydestä ja pohjamaalajeista Yhdelle tutkimuspisteelle voidaan tulostaa kerralla kaksi edellä mainittua tietoa Tulosteita voi tilata Geologian tutkimuskeskuksesta : PL 77, Rovaniemi Puh :

15 Yli-Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus Osa 2 TUTKITUT SUOT 1 Sipolanlatvasuo Sipolanlatvasuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjoisosassa Iin rajalla noin 19 km kirkolta pohjoiseen Suo muodostuu kahdesta erillisestä altaasta, jotka rajoittuvat moreenimaastoon Eteläpuolella on tuotannossa oleva Leuanlatvasuo Suon pinta-ala on 34 ha, josta on yli metrin syvyistäaluetta 22 ha, yli 1,5 m :n aluetta 16ha ja yli 2 m :n aluetta 11 ha Pinta on m mpy ja viettää länteen Reunoja lukuun ottamatta suo on luonnontilainen Suo kuuluu Olhavanjoen vesistöalueeseen Ensi vaiheessa vedet laskevat Vaaraojaan Tutkimuspisteistä on 69 % avosuolla, 28 rämeellä ja 3 % korvessa Vallitseva suotyyppi on lyhytkortinen neva Turve on rahkavaltaista Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve (76 %) ja sararahkaturve (24 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 3 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 28 % ja varpuainesta sisältävien 15 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,7 Pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Sipolanlatvasuolla on energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta kahdessa osassa 12 ha :n alalla yhteensä suo-m 3 Paikoitellen heikosti maatunut rahkaturvevaltainen pintakerros on noin metrin paksuinen Sitä ja ympäristöturpeeksi sopivaa väliturvetta on suo-m 3 2 Vaaranojanlatvasuo Vaaranojanlatvasuo (kl ) sijaitsee Kuivaniemen rajalla noin 20 km Yli-Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu idässä osittain tuotannossa olevaan Vaaraojanlatvasuon pääosaan, muualla moreenikumpareisiin Lähellä luoteisreunaa kulkee metsäautotie Suon pinta-ala on 214 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 118 ha, yli 1,5 m :n aluetta 74 haja yli 2 m :n aluetta 39 ha Pinta on m mpy ja viettää suurimmaksi osaksi etelään Luoteisosa viettää länteen Reunaojitus ympäröi koko suon Vedet laskevat eteläpäästä Hirvasojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Tutkimuspisteistä on 69 % avosuolla ja 29 rämeellä Vallitsevat suotyypit ovat rimpineva ja lyhytkortinen neva Turve on lähes rahkavaltaista Yleisimmät turvelaj it ovat rahkaturve (91 %) ja sararahkaturve (8 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 2 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 34 % ja varpuainesta sisältävien 9 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,6 Pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Vaaraojanlatvasuolla on energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta kolmessa osassa 53 ha :n alalla yhteensä suo-m 3 Heikosti maatunut rahkaturvevaltainen pintakerros, joka on paikoitellen yli 0,5 m :n paksuinen, ei ominaisuuksiltaan ole hyvää kasvuturvetta Se ei sellaisenaan sovellu myöskään energiaturpeeksi, mutta voidaan käyttää esimerkiksi ympäristöturpeena yhdessä väliturpeen kanssa Niiden määrä on yhteensä suo-m 3 3 Järvisuo Järvisuo (kl ) sijaitsee noin 17 km Yli- Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu saarekkeiseen moreenimaastoon ja viereisiin soihin Länsireunaa sivuaa metsäautotie Suon pinta-ala on 385ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 244 ha yli 1,5 m :n aluetta 181 haja yli 2 m :n aluetta 91 ha Pinta on m mpy ja viettää kaakkoon Itäja kaakkoisosassa on ojitusta, joka on paikoitellen tiheää Muualla ojitusta on vain suon reunoilla Suo kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Osa suon vesistä kertyy keskellä olevaan Hirvasjärveen, josta Hirvasoja laskee kaakkoon Siuruanjokeen Tutkimuspisteistä on 53 % avosuolla, 27 rämeellä, 11 % korvessa ja 9 % turvekankaalla Vallitsevat suotyypit ovat lyhytkortinen neva ja varsinainen saraneva Niitä on etenkin järven länsi- ja lounaispuolella Turpeesta on 43 % rahka- ja 56 % saravaltaista Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (49 %) ja sararahkaturve (28 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 2 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 15 % ja varpuainesta sisältävien 15 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,8 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Järvisuolla on energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta kolmessa osassa 130 ha :n alalla yhteensä 1, 809 milj suo-m 3 Heikosti maatunutta rahkavaltaista pintaturvetta ja väliturvetta, joita voidaan 1 5

16 Tapio Muurinen käyttää esimerkiksi ympäristöturpeena, on yhteensä suo-m 3 Järven lasku lisää tuotantokelpoista pinta-alaa edellä mainitusta Tosin järven välittömässä läheisyydessä ei ole kuin ohuelti turvetta, sillä turpeen alla on liejua paksuimmillaan 2 m 4 Pyöriäsuo Pyöriäsuo (kl ) sijaitsee Yli-Iin kirkolta noin 21 km pohjoiskoilliseen Suo rajoittuu moreenisaarekkeisiin ja ympäröivään moreenimaastoon Idässä rajana on Yli-Iin - Oijärven tie Suon pinta-ala on 88 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 40 ha, yli 1,5 m :n aluetta 15 haja yli 2 m :n aluetta 3 ha Pinta on m mpy ja viettää kaakkoon Suo kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Vain suon lounaisosa on luonnontilainen Vedet laskevat oj itusta pitkin eteläpuolen tuotantosoiden kuivatusojiin Tutkimuspisteistä on 31 % avosuolla, 35 % rämeellä, 3 % korvessa ja 31 % turvekankaalla Vallitsevat suotyypit ovat karhunsammalmuuttuma, jota on kaakkoisosassa ja ruohoinen saranevamuuttuma, jota on keski- ja luoteisosassa Lounaisosan luonnontilainen alue on rahkanevaa Turpeesta on 58 % rahka- ja 42 % saravaltaista Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve (32 %) ja rahkaturve (26 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 3 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 5 % ja varpuainesta sisältävien 8 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,3 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Pyöriäsuolla on energiaturvetta kahdessa osassa 9 ha :n alalla yhteensä suo-m 3 Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat parhaiten ympäristöturpeeksi, on yhteensä suo-m 3 5 Kurkisuo Kurkisuo (kl ) sijaitsee Yli-Iin ja Kuivaniemen rajalla noin 23 km Yli-Iin kirkolta pohjoiskoilliseen Suo rajoittuu lännessä Kurkiharjuun, muualla hiekkakankaisiin Itäreunaa sivuaa metsäautotie Suon pinta-ala on 58 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 13 haja yli 1,5 m :n aluetta 2 ha Yli 2 m :n syvyistä aluetta ei ole Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen Keskiosaa lukuun ottamatta suo on luonnontilainen Ojitus laskee vedet viereiselle Isolle Savi- suolle ja edelleen Isoon Saviojaan Nämä kuuluvat Siuruanjoen vesistöalueeseen Tutkimuspisteistä on 72 % avosuolla, 26 rämeellä ja 2% korvessa Vallitseva suotyyppi on lyhytkortinen neva, jota on noin kolmasosa tutkimuspisteistä Eniten tätä suotyyppiä on pohjoisosassa Turpeesta on 65 % rahka- ja 35 % saravaltaista Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve (35 %) jarahkasaraturve (35 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 6 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5 Pohjamaalajit ovat hiekka, moreeni ja hieta Suo on pieni ja matala eikä sovellu turvetuotantoon 6 Vitmasuo Vitmasuo (kl ) sijaitsee noin 23 km Yli- Iin kirkolta pohjoiskoilliseen Suo rajoittuu idässä Vitmaojaan, muualla hiekkakankaisiin Paikoin länsireunaa sivuaa metsäautotie Suon pinta-ala on 292 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 153 ha, yli 1,5 m :n aluetta 98 haja yli 2 m :n aluetta 17 ha Pinta on m mpy ja viettää kakkoon Suo kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Vedet laskevat Vitmaojaan Suo on suurimmaksi osaksi ojitettu Vain itä- ja koillisosassa on luonnontilaista suota Tutkimuspisteistä on 60 % avosuolla, 27 % rämeellä ja 13 % korvessa Vallitsevat suotyypit ovat ruohoinen saranevamuuttuma, jota on keski- ja eteläosassa, sekä lyhytkortinen neva länsiosan luonnontilaisella alueella Turpeesta on 19 % rahka- ja 81 % saravaltaista Yleisimmät turvelajit ovat saraturve (43 %) ja rahkasaraturve (37 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 4 % ja tupasvillan jäännöksiä sisältävien 5 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 4,7 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Vitmasuolla on energiaturvetta kolmessa osassa 70 ha :n alalla yhteensä suo-m 3 Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta j a väliturvetta, joita voidaan käyttää ympäristöturpeena, on suoma 7 Ketolansuo Ketolansuo (kl ) sijaitsee noin 22 km Yli-Iin kirkolta pohjoiskoilliseen Suo rajoittuu 1 6

17 Yli-Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus Osa 2 lännessä osittain Vitmaojaan, muualla moreenisaarekkeisiin ja niiden välistä viereisiin soihin Suon pinta-ala on 188 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 3 5 haja yli 1,5 m :n aluetta 4 ha Yli 2 m :n syvyistä aluetta ei ole Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen Suo kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Vedet laskevat Vitmaojaan TutkimuspisteistÄ on 90 % avosuolla, 5 % rämeellä ja 5 % korvessa Suo on ojitettu kokonaan Vallitsevat suotyypit varsinainen saranevamuuttuma ja lyhytkortinen nevamuuttuma Turpeesta on 21 % rahka- ja 79 % saravaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve (61 %) ja sararahkaturve (21 %) Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 4,8 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Ketolansuolla on energiaturvetta 4 ha :n alalla suo-m 3 8 Tannisenlatvasuo Tannisenlatvasuo (kl ) sijaitsee Iin kunnan rajalla noin 16 km Yli-Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu pohjoisessa Tannilan - Yli-Olhavan tiehen, muualla moreenimaastoon Suon pinta-ala on 308 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 166ha, yli 1,5 m :n aluetta 87 haja yli 2 m :n aluetta 6 ha Pinta on m mpy Vedet laskevat suon reunoilta keskiosan halki pohjoisesta etelään virtaavaan Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Suo on suurimmaksi osaksi ojitettu Luonnontilaisia alueita on Rapakonlammen ympäristö ja eräät rahkavaltaiset alueet eteläosassa TutkimuspisteistÄ on 30 % avosuolla, 47 rämeellä ja 22 % korvessa Vallitsevat suotyypit ovat lyhytkortinen neva, isovarpuinen rämeojikko ja lyhytkortinen nevaräme Turpeesta on 93 % rahka- ja 7 % saravaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat rahkaturve (70 %) ja sararahkaturve (23 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 3 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 14 % ja varpuainesta sisältävien 6 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,8 Pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Tannisenlatvasuon eteläosassa on energiaturvetta kolmessa osassa 61 ha :n alalla yhteensä suo-m 3 Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat parhaiten ympärisöturpeeksi, on suo-m 3 9 Kuikkalamminsuo Kuikkalamminsuo (kl ) sijaitsee osittain Iin puolella noin 15 km Yli-Iin kirkolta pohjoisluoteeseen Suo on muodoltaan rikkonainen rajoittuen moreenisaarekkeisiin, lännessä myös äiti-rahvaloon Leuanoja virtaa itäosan halki etelään Kuikkalammen ympäristö ja eräitä pieniä karuja avosuoalueita on ojittamatta Suon pintaala on 138 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 68 ha, yli 1,5 m :n aluetta 37 haja yli 2 m :n aluetta 19 ha Pinta on m mpy ja viettää länsiosassa kohti äiti-rahvaloa (Olhavanjoen vesistöalue ) ItÄosan vedet laskevat Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Suo on suurimmaksi osaksi ojitettu TutkimuspisteistÄ on 44 % avosuolla, 34 % rämeellä ja 22 % korvessa Vallitsevat suotyypit ovat ruohoinen saranevamuuttuma sekä lyhytkortinen neva ja lyhytkortinen nevaräme Turpeesta on 47 % rahka- ja 53 % saravaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat saraturve (33 %) ja rahkaturve (33 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 41 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 9 % ja varpuainesta sisältävien 6 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 6,1 Pohjamaalajit ovat moreeni ja hieta Kuikkalamminsuolla on energiaturvetta kolmessa osassa 15 ha :n alalla yhteensä suo-m 3 Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat ympäristöturpeeksi, on yhteensä suo-m 3 10 Olkisuo Olkisuo (kl ) sijaitsee kunnanrajalla noin 14 km kirkolta pohjoisluoteeseen Suo rajoittuu etelässä Konttikankaan harjumuodostumaan, muualla moreenimaastoon ItÄosassa on peltoa noin 20 ha Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Suon pinta-ala on 191 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 98 ha, yli 1,5 m :n aluetta 58 haja yli 2 m :n aluetta 34 ha Pinta on m mpy viettäen koilliseen Vedet laskevat Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Suo on peltojen ympäristöä lukuun ottamatta luonnontilainen TutkimuspisteistÄ on 59 % avosuolla, 27 % rämeellä, 5 % korvessa ja 9 % pellolla Vallitsevat suotyypit ovat lyhytkortinen neva ja rimpineva, joita on eniten suon lounaisosassa 17

18 Tapio Muurinen Turpeesta on 81 % rahka- ja 19 % saravaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat rahkaturve (69 %) ja sararahkaturve (11 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 5 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 16 % ja varpuainesta sisältävien 6 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,5 Pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Olkisuolla on energiaturvetta kahdessa osassa 47 hain alalla yhteensä suo-m 3 Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat ympäristöturpeeksi on yhteensä suo-m 3 11 "Patsananlamminsuo" "Patsananlamminsuo" (kl ) sijaitsee Patsananlammen itäpuolella noin 14 km Yli-Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu moreenimaastoon Suon pinta-ala on 26 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 7 ha Yli 1,5 m :n syvyistä aluetta ei ole Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen Suo on ojitettu Vedet laskevat ojitusta pitkin Leuanjokeen, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen TutkimuspisteistÄ on 22 % avosuolla ja 78 rämeellä Vallitsevat suotyypit ovat lyhytkortinen nevarämemuuttuma javarsinainen sararämemuuttuma Turpeesta on 79 % rahka- ja 21 % saravaltaista 57 % ja tupasvillan jäännöksiä sisältävien 11 % YleisimmÄt turvelajit ovat rahkaturve (44 %) ja sararahkaturve (35 %) Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5 Pohjamaalaji on moreeni Suo on liian pieni ja matala soveltuakseen turvetuotantoon 12 Lumisuo Lumisuo (kl ) sijaitsee noin 12 km Yli- Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu idässä Leuanojaan, muutoin moreenimaastoon Osittain pohjois- ja länsireunaa sivuaa tie Suon pinta-ala on 181 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 114 ha, yli 1,5 m :n aluetta 87 haja yli 2 m :n aluetta 70 ha Pinta on m mpy ja viettää itään Suon kuivattamiseksi sen halki on kaivettu valtaoja, joka laskee Leuanojaan Se kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Suuri osa suosta on rai- vattu pelloksi TutkimuspisteistÄ on 30 % avosuolla, 40 % rämeellä, 14 % korvessa ja 16 % pellolla Vallitsevat suotyypit ovat isovarpuinen räme ja lyhytkortinen neva, joita on eniten suon keski- ja länsiosassa, sekä pelto itä- ja pohjoisosassa Turpeesta on 45 % rahka- ja 55 % saravaltaista 7 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 14 % ja varpuainesta sisältävien 22 % YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve (33 %) ja sararahkaturve (24 %) Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 4,9 Pohjamaalajeina ovat musta sulfidipitoinen savi, moreeni ja hiekka Lumisuolla on energiaturvetta 60 ha :n alalla 1,030 milj suo-m 3 Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat ympäristöturpeeksi on yhteensä suo-m 3 13 HÄrkÄinsuo HÄrkÄinsuo (kl ) sijaitsee noin 10 km Yli-Iin kirkolta pohjoisluoteeseen Suo rajoittuu moreenisaarekkeisiin ja viereisiin soihin Reunaosia lukuun ottamatta suo on luonnontilainen Suon pinta-ala on 83 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 40 ha, yli 1,5 m :n aluetta 22 haja yli 2 m :n aluetta 5 ha Pinta on m mpy ja viettää kaakkoon Suon länsiosa kuuluu Iijoen vesistöalueeseen ja itäosa Siuruanjoen vesistöalueeseen Vedet laskevat ojitusta pitkin suurimmaksi osaksi Leuanojaan TutkimuspisteistÄ on 71 % avosuolla ja 29 % rämeellä Vallitseva suotyyppi on lyhytkortinen neva, jota on lähes puolet tutkimuspistehavainnoista Seuraavaksi yleisimpiä ovat varsinainen saraneva ja reunaosien isovarpuinen räme Turve on rahkavaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat rahkaturve (75 %) ja sararahkaturve (25 %) Tupasvillan jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 31 % ja varpuainesta sisältävien 6 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,1 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,7 Pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka HÄrkÄinsuolla on energiaturvetta kolmessa osassa 16 ha :n alalla yhteensä suo-m 3 Heikosti maatuneen rahkaturvevaltaisen pintakerroksen keskipaksuus on 0,8 m TÄtÄ voidaan hyödyntää ensin ympäristöturpeena 1 8

19 Yli-Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus Osa 2 14 Sommasuo Sommasuo (kl ) sijaitsee noin 9 km Yli- Iin kirkolta pohjoisluoteeseen Suo rajoittuu moreenisaarekkeisiin ja viereisiin soihin Leuvan - Yli-Iin tieltä on suolle matkaa yli kilometri Suon pinta-ala on 132 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 73 ha, yli 1,5 m :n aluetta 39 haja yli 2 m :n aluetta 11 ha Pinta on m mpy ja viettää enimmäkseen kaakkoon Vedet laskevat Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Suon länsiosa kuuluu Iijoen vesistöalueeseen Suo on luonnontilainen TutkimuspisteistÄ on 81 avosuolla ja 19 % rämeellä Vallitsevat suotyypit ovat varsinainen saraneva, jota on etenkin luoteisosassa, sekä rimpineva suon keskiosassa Turve on rahkavaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 6 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 14 % ja varpuainesta sisältävien 6 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,1 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,6 Pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Sommasuolla on energiaturvetta kahdessa osassa 30 hain alalla yhteensä suo-m 3 Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat ympäristöturpeeksi on yhteensä suo-m 3 15 Kiimasuo Kiimasuo (kl ) sijaitsee noin 11 km Yli- Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu moreenimaastoon Kaakkoisosa on peltoa, jonka reunaa Leuan tie sivuaa Suon pinta-ala on 96 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 42 ha, yli 1,5 m :n aluetta 25 haja yli 2 m :n aluetta 14 ha Pinta on m mpy ja viettää etelään Vedet laskevat länsiosan läpi virtaavan Saukkopuron kautta Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Suo on ojitettu kokonaan TutkimuspisteistÄ on 46 % avosuolla, 32 rämeellä, 22 % korvessa YleisimmÄt suotyypit ovat ruohoinen saranevamuuttuma, varsinainen saranevamuuttuma ja nevakorpimuuttuma, joita on yhteensä noin kolmannes suotyyppihavainnoista Turpeesta on 20 % rahka- ja 80 % saravaltaista 4 % ja tupasvillan jäännöksiä sisältävien 9 % YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve (45 %) ja saraturve (35 %) Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,6 Pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Kiimasuolla on energiaturvetta 23 ha :n alalla suo-m 3 Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat ympäristöturpeeksi on yhteensä suo-m 3 16 NimetÖnsuo NimetÖnsuo (kl ) sijaitsee noin 11 km Yli-Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu moreenimaastoon LÄnsireunaa sivuaa Leuan tie Suon pinta-ala on 95 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 33 ha, yli 1,5 m :n aluetta 9 haja yli 2 m :n aluetta 2 ha Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen Vedet laskevat ojitusta pitkin Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Suo on kokonaan ojitettu, tosin keskiosan ojitus on harvaa TutkimuspisteistÄ on 54 % avosuolla, 15 rämeellä, 3 % korvessa ja yhteensä 28 % pellolla ja turvekankaalla Vallitsevat suotyypit ovat lyhytkortinen nevamuuttuma j a lyhytkortinen neva NiitÄ on eniten suon pohjoisosassa Turve on rahkavaltaista Tupasvillan jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 3 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,5 Pohjamaalaji on moreeni NimetÖnsuolla on energiaturvetta 6 ha :n alalla suo-m 3 Suon keskellä olevalta pellolta palaturvetta on nostettukin Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat ympäristöturpeeksi on yhteensä suo-m 3 17 "Palomaansuo" "Palomaansuo" (kl ) sijaitsee noin 12 km Yli-Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu moreenimaastoon Pohjoisosasta on yhteys Saukkosuolle Suon pinta-ala on 53 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 9 haja yli 1,5 m :n aluetta 3 ha Yli 2 m :n syvyistä aluetta ei ole Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen Vedet laskevat ojitusta pitkin Saukkopuroon, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen TutkimuspisteistÄ on 52 % avosuolla, 37 rämeellä ja 11 % turvekankaalla Vallitsevat suotyypit ovat lyhytkortinen nevamuuttuma, jota on varsinkin suon keskiosassa, ja kangasräme 1 9

20 Tapio Muurinen Turve on rahkavaltaista Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,0 Pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Palomaansuolla on käyttökelpoista energiaturvetta 2 hain alalla suo-m 3 18 Saukkosuo Saukkosuo (kl ) sijaitsee Leuanjoen asutusalueella noin 13 km Yli-Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu lännessä Leuanjoen - Yli-Iin tiehen, muualla moreenimaastoon Suon pinta-ala on 490 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 262 ha, yli 1,5 m :n aluetta 129 ha ja yli 2 m :n aluetta 47 ha Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen Suo on kuivattuja siitä on raivattu pelloksi noin 160 ha Vedet laskevat enimmäkseen Saukko-ojan kautta Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen TutkimuspisteistÄ on 38 % avosuolla, 7 % rämeellä, 9 % korvessa, 2 % turvekankaalla ja 44 pellolla Vallitsevat suotyypit ovat peltoja ruohoinen saranevamuuttuma Turpeesta on 8 % rahka- ja 92 % saravaltaista 12 % ja varpuainesta sisältävien 15 % YleisimmÄt turvelajit ovat saraturve (65 %) ja rahkasaraturve (26 %) Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4 ja energiaturpeeksi soveltuvan soveltuvan osan 4,6 Pohjamaalaji on moreeni Saukkosuolla on käyttökelpoista energiaturvetta 1,577 milj suo-m 3 yhteensä kuudella eri alueella pinta-alaltaan 113 ha Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat ympäristöturpeeksi on yhteensä suo-m 3 19 Puronlatvasuo Puronlatvasuo (kl ) sijaitsee Saukkosuon luoteispuolella noin 14 km Yli-Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu loivapiirteiseen moreenimaastoon ja lounaassa sekä koillisessa viereisiin soihin LÄnsipuolella on Leuanjoen - Yli-Iin tie Suon pinta-ala on 81 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 23 haja yli 1,5 m :n aluetta 5 ha Yli 2 m :n syvyistä aluetta ei ole Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen Suo on ojitettu kokonaan ja noin puolet on raivattu pelloksi Vedet laskevat Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen TutkimuspisteistÄ on 47 % avosuolla, 3 % rämeellä, 20 % korvessa, ja 30 % pellolla Vallitsevat suotyypit ovat lyhytkortinen nevamuuttuma ja pelto Turpeesta on 60 % rahka- ja 40 % saravaltaista 4 % YleisimmÄt turvelajit ovat rahkaturve (43 %) ja rahkasaraturve (40 %) Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,6 Pohjamaalaji on moreeni Puronlatvasuolla käyttökelpoista energiaturvetta 5 ha :n alalla suo-m 3 20 Sipolanlatvasuo Sipolanlatvasuo (kl ) sijaitsee Leuanjoen asutusalueen ja Tannilan - Yli-Olhavan teiden välissä noin 16 km Yli-Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu moreenimaastoon Suon pinta-ala on 64 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 26 haja yli 1,5 m :n aluetta 7 ha Yli 2 m :n syvyistä aluetta ei ole Pinta on m mpy ja viettää etelään Suo on lähes kokonaan ojitettu Vedet laskevat ojitusta pitkin Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen TutkimuspisteistÄ on 45 % avosuolla, 23 rämeellä, 2 % korvessa, 9 % turvekankaalla ja 21 % pellolla Vallitsevat suotyypit ovat pelto ja ruohoinen saranevamuuttuma Turpeesta on 12 % rahka- ja 88 % saravaltaista 2 % ja tupasvillan jäännöksiä sisältävien 3 % YleisimmÄt turvelajit ovat saraturve (46 %) ja rahkasaraturve (43 %) Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 4,8 Pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Sipolanlatvasuolla on käyttökelpoista energiaturvetta 5 ha :n alalla suo-m 3 21 VÄlisuo VÄlisuo (kl ) sijaitsee noin 16 km Yli- Iin kirkolta pohjoiseen Suo on muodoltaan pitkä ja suhteellisen kapea, rajoittuen idässä harjumuodostumaan ja lännessä hiekkakankaaseen Luoteessa suo yhtyy JÄrvisuohon EtelÄpuolitse kulkee Tannilan - Yli-Olhavan tie Suon pinta-ala on 60 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 26 ha, yli 1,5 m :n aluetta 15 haja yli 2 m :n aluetta 4 ha 2 0

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA I Abstract : Peat recources and their suitabilit y in the area

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 Eino Lappalainen ja Tapio Toivonen LASKELMAT SUOMEN TURVEVAROISTA Espoo 1984 Tekijöiden osoite: Geologian tutkimuskeskus Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS Turvetutkimusraportti Report of peat Ivestigatio 336 Jukka Leio MIKKELIN KUNNSS TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VRT J KÄYTTÖKELPOISUUS bstract : The mires, peat reserves ad their potetial use i Mikkeli Geologia

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 327 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT Sammandrag : Myrarna i Esbo och Grankulla Summary : The peatlands in Espoo and Kauniainen,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II Abstract : The mires and their peat resources in Ruukki part

Lisätiedot

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 134/80/ 5 Markku Mäkil ä TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS summary : The peat resources of Toholampi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Työraportti 2008-12 Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Markku Mäkilä Ale Grundström Helmikuu 2008 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN..

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.. GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.., GTK 28.11.2012 Lähtökohtia turvetutkimukselle Suomessa: Suomi on maailman soistunein maa Suomen energiaomavaraisuus on huono Suomessa on suuri suoluonnon potentiaali

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Turveraportti 106. Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S

Turveraportti 106. Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S Turveraportti 106 Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S Geologinen tutkimuslaito s Kuopio 1981 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 3 Kenttätutkimukset 3 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista

Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2010 Suo 61(2): 49 56 Suo / Katsaukset 61(2) 2010 Reviews 49 Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista Sulphur

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS

VALKEAKOSKEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 255 Carl-Göran Sten VALKEAKOSKEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and the potential use of the peat reserves in southern Finland

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T P 13,6/80/23 Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T Espoo 1980 Raikamo, E. 1981 : Päijät-Hämeen suot ja turvevarojen käyttämandollisuudet. Päijät-Hämeen seutukaavaliiton

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus Jyväskylä 31.12.2010 KESKI-SUOMEN LIITTO/TURVA-HANKE OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus Ojituskartoituksen työmenetelmä: - Suokohtaisina kartoitusalueina käytettiin

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Kartta- ja ilmakuvatarkastelu turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä (EO/tu) sijaitsevista soista Hanna Kondelin maaliskuu 2011 Johdanto Pirkanmaan liitto on saamassa

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Turvevarat, turvemaiden käyttö ja turpeen energiakäyttö Suomessa

Turvevarat, turvemaiden käyttö ja turpeen energiakäyttö Suomessa Turvevarat, turvemaiden käyttö ja turpeen energiakäyttö Suomessa (energianäkökulma) Esitelmä Suomen Geologisessa Seurassa 10.2.2011, SGS:n energiateemaan liittyen. KIMMO VIRTANEN Johdanto Suomessa valmistui

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa

Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa Geologian tutkimuskeskus P40.4/2007/101 20.10.2008 Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa Hänninen Pekka, Laatikainen Matti, Virtanen Kimmo, Vartiainen

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Sievi 2014 Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 10.11.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Sievin Tuppuranevan tuulivoimapuisto

Lisätiedot

Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Suomessa

Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Suomessa Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 009-41 Helsinki 2012 Suo 6(1): Suo 1 8 6(1) Research 2012 articles 1 Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Suomessa Characteristics and the quality guidelines

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

LUUMAEN TURVEVARAT J A NIIDEN KAYTTOKELPOISUU S

LUUMAEN TURVEVARAT J A NIIDEN KAYTTOKELPOISUU S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13,4/82/9 7 Markku Mäkilä ja Tapio Toivone n LUUMAEN TURVEVARAT J A NIIDEN KAYTTOKELPOISUU S 0saraportti Luumäen soiden turve - varojen kokonaisselvityksest

Lisätiedot

VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3332 11 VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3332 09 3332 12 3334 03 KIUKONMÄKI PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ Lapinlahti Varpaisjärvi 3332 08 3332 11 3334

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 297. Tapio Toivonen ISOSSAKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 297. Tapio Toivonen ISOSSAKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 297 ISOSSAKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 2 Abstract : The mires and peat reserves of Isokyrö Part 2 Espoo 1996 Toivonen, Tapio, 1996. Isossakyrössä

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2431 07 YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Turunen Alavieska 2431 05 2431 08 2431 11 ALAVIESKA NIEMELÄNKYLÄ KANGAS Rautio YLIVIESKA 2431

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

TURVETUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET

TURVETUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET Taisto Pentikäinen TURVETUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2007 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.4.2007 Tekijä Taisto Pentikäinen Nimeke

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 398

Turvetutkimusraportti 398 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. 376. 377. 378. 379. 380. 381. 382. 383. 384. 385. 386. 387. 388. 389. 390. 391. 392. 393. 394. 395. 396. 397. 398. Jukka Häikiö

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot