GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997

2 Muurinen, Tapio, 1997 Yli Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus, Osa 2 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 305, 58 sivua, 3 kuvaa, 3 liitettä Geologian tutkimuskeskus jatkoi Yli-Iin kunnan turvevarojen inventointia vuosina Tuolloin tutkittiin soita yhteensä ha Tutkimusten päätarkoitus oli käyttökelpoisten energiaturvevarojen kartoitus ja inventointi Turvekerrostumien keskimääräinen paksuus on 1,0 m, johon sisältyy 0,1 m paksu heikosti maatunut rahkavaltainen pintaturve Turpeesta on 57 % saravaltaista, 42 % rahkavaltaista ja 1 % ruskosammalvaltaista Turvekerrostumien keskimaatuneisuus on 4,7 Yli 2 m :n turvekerrostumia on yhteensä ha Turvelaboratoriossa tutkittiin turvenäytettä Energiaturpeeksi soveltuvien näytteiden tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,8 % kuivapainosta ja vesipitoisuus 90,2 % märkäpainosta YhdessÄ suokuutiometrissä on kuiva-ainetta 94 kg Kuivan turpeen tehollinen energiasisältö on 20,7 MJ/ kg RikkiÄ on kuivassa turpeessa 0,19 paino-% KÄyttÖkelpoisen turpeen suoala on 2552 ha jaturvemäärä 33,17 milj suom3 Vastaava energiasisältö on 15,96 milj MWh 50 % :n käyttökosteudessa Avainsanoja : turve, suo, inventointi, energiaturve, Yli-Ii Tapio Muurinen Geologian tutkimuskeskus PL ROVANIEMI ISBN ISSN

3 Muurinen, Tapio 1997 Yli-Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus, Osa 2 The mires and useful peat reserves of Yli-li, Central Finland, Part 2 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti xxx - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation pages, 3 figures, 3 appendix The Geological Survey of Finland made an inventory of peat reserves in the commune of Yli-Ii in Altogether hectares of peatlands were surveyed The main emphasis was to find peat for energy use The average thickness of peat deposits is 1 0 m, including 0 1 m of slightly humified Sphagnum predominant surface layer 57 % of the peat layers is Carex predominant, 42 % Sphagnum predominant and 1 % Bryales predominant The mean humification degree (H) of the peat is 4 7 The area deeper than 2 m covers is ha Altogether peat samples were analysed in the laboratory The average ash content of fuel peat is 4 8 % by dry weight and water content 20 2 % by wet weight It has an in situ dry bulk density of 94 kg The net calorific value of the dry peat is 20 7 MJ/kg Sulphur content of dry matter is 0 19 % The total area of usable peat is 2552 hectares and quantity million m 3 in situ The energy content is million MWh at a moisture content of 50% Key words : peat, mire, inventory, fuel peat, Yli-Ii Tapio Muurinen Geological Survey of Finland PO Box 77 FIN Rovaniemi FINLAND

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 7 ALUEKUVAUS 7 TUTKIMUSMENETELMÄT 12 Kenttätutkimukset 12 Laboratoriotutkimukset 12 AINEISTON KÄSITTELY JA TULOSTEN ESITYS 12 Laskelmat 12 Turpeiden käyttökelpoisuus 13 Tulosteet 14 TUTKITUT SUOT 15 1 Sipolanlatvasuo 15 2 Vaaranojanlatvasuo 15 3 Järvisuo 15 4 Pyöriäsuo 16 5 Kurkisuo 16 6 Vitmasuo 16 7 Ketolansuo 16 8 Tannisenlatvasuo 17 9 Kuikkalamminsuo Olkisuo "Patsananlamminsuo" Lumisuo Härkäinsuo Sommasuo Kiimasuo Nimetönsuo "Palomaansuo" Saukkosuo Puronlatvasuo Sipolanlatvasuo Välisuo Hirvassuo Säippäsuo Latvasuo Kotasuo Suvannonsuo Seppälänsuo Säynäjäsuo Kolmikulmansuo Raasakkasuo-Ruomasuo Vellisuo Jokisuo Hangassuo Pitkäjärvensuo Tuurasuo Heinisuo Joutsenenpesäsuo Närhisuo Muhosuo Koikurasuo 26

5 41 Pihlajalamminsuo "Saukkolamminsuo" Laitasuo Kullassuo Paistinsuo-Välikangas Oravamaansuo Pohjukkaniitty Veitsimaansuo-Hirsimaansuo Ponnonsuo Pohjukkalamminsuo Järvisuo Leipämaansuo Soidinsuo Sarvisuo Isosuo Purkajasuo Hongikonsuo Kupsussuo Runttisuo Vitsasuo Mättäissuo "Ison Mättäisjärvensuo" "Rekiseljänsuo" "Patalamminsuo" Latvasuo Virvikkosuo Tuohisuo-Haarasuo Palosuo "Paskasuo" Lampienvälisuo Isterinsuo Pyöriäissuo Murtosuo Lavasuo Ruonasuo Matkasuo Kömmäsuo Karhusuo Vänttilänsuo Eteläsuo "Ahvenlampi" Järvisuo Ahvensuo Rajasuo Paskasuo Isosuo Kuovinsuo Martimonsuo Palolamminsuo Hartikkasuo Neulansuo Kusisuo 40

6 93 Hartikkasuo Ollinsuo Jussilaisensuo Toukosuo Vitsasuo Nauruansuo Ylitalonräme Koivumaansuo Maatikinsuo Kuokkasuo "Sikaniitynsuo" Källikänsuo Honkasuo Kaijansuo Haarasuo Isosuo Leväsuo Järvisuo Lompisuo Hankurasuo Hankurasuo Suittisuo Kierikkisuo Myllyharjunsuo Kaanperänsuo Lampisuo-Takasuo Rypysuo "Koutuanjokivarsi "Kalliomaansuo" Palosuo Läätinsuo "Pitkämaansuo" Vipustensuo Koutuansuo Haapasuo Iso Rajasuo Loukasmaansuo Jokisuo "Lankkumaansuo" Pyöriä Jännesuo Säynäjäsuo 52 TULOSTEN TARKASTELU 53 YHTEENVETO 54 SUMMARY 54 KIRJALLISUUSLUETTELO 58 LIITTEET

7 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey offinland, Report of Peat Investigation 305, 1997 Yli-Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus Osa 2 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tutkinut aikaisemmin Yli-Iin soita ja turvevaroja vuosina 1974 ja 1975, jolloin tutkittiin 13 suota Tuolloin hankittiin perustietoa soiden laadusta ja turvevaroista energiaturvetuotannon kannalta Tutkimuksia jatkettiin vuonna 1983 Turveruukki Oy :n aloitteesta, jolloin tutkittiin valikoiden 14 suota Tulokset näistä 27 suosta, yhteispinta-alaltaan ha, on julkaistu GTK :n turveraportissa P 13 4/84/150 (Pajunen 1984) Systemaattiset tutkimukset käynnistettiin vuonna 1989 ja ne saatiin päätökseen maastotöiden osalta vuonna 1994 Tänä aikana tutkittiin 133 suota pinta-alaltaan ha (kuva 1) Tutkimatta jätettiin soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Kusisuo Iin rajalla, tiedossa olevat turvetuotantoon varatut suot sekä pienet ja matalat suot, joilla ei ole turvetuotannollista merkitystä Yhteensä Yli- Iin soista on tutkittu ha, mikä on noin 70 kunnan suoalasta Työ kuuluu Geologian tutkimuskeskuksen suorittamaan valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointiin Se palvelee alueen nykyisiä ja tulevia turpeen käyttäjiä, sekä antaa tietoja soiden ja turpeen muista mahdollisuuksista esimerkiksi maaja metsätalouden sekä virkistyskäytön kannalta ALUEKUVAUS Yli-Ii on eräs Oulun läänin ja maamme soistuneimmista kunnista Kunnassa on luetteloitu yli 20 ha :n kokoisia soita 207 kpl yhteispinta-alaltaan ha Tämä on yli 49 % kunnan maaalasta (Lappalainen ym 1980) Kunnan eteläosan läpi virtaava Iijoki ympäristöineen, sivujokensa Siuruanjoen kanssa, on maisemaa hallitseva ja elävöittävä Niihin laskevat ojat keräävät lähes koko kunnan alueelta kertyvät vedet Kunnan eteläosa kuuluu Iijoen ensimmäisen jakovaiheen osa-alueeseen 61 1 eli pääuoman alajuoksuun (Ekholm 1993) Pohjoisosa kuuluu Siuruanjoen osa-alueeseen 61 4 Järviä on hyvin vähän Suurimmat ovat Halajärvi (215 ha), Iso Isterinjärvi (170 ha) ja todennäköisesti laskettu, osittain umpeenkasvanut Iso Liesjärvi (n 75 ha) Suhteelliset korkeuserot ovat pienet Alueen korkeimmat kohdat ovat kunnan itäosassa noin 120 m merenpinnasta ja alhaisimmat alle 30 m :ssä Iijoen varressa kunnan kaakkoisosassa Maan pinnan kohotessa korkeimmat alueet paljastuivat muinaisen Itämeren Ancys/Litorina -vaiheiden peitosta 8000 vuotta sitten Meri väistyi alueelta 5000 v :ssa Iijoen suu oli kunnan rajalla lounaassa noin 3000 v sitten Soistuneimmat seudut ovat kunnan itäosassa, missä soiden kehitys on voinut alkaa heti alueiden paljastuttua silloisesta merestä Vanhemmasta iästäjohtuen myös turvekerrostumat ovat siellä yleensä paksumpia kuin länsiosan nuorilla ja rikkonaisilla soilla Alueen maaperä on enimmäkseen moreenia, jonka pintakerrosta vetäytyvän meren rantavoimat ovat huuhtoneet Missä aallokon työ on ollut voimakasta, on muodostunut rantakivikoita ja hiekkaisia rantavalleja Pohjoisosan lävistää luoteesta kaakkoon Tannilan - Pudasjärven saumaharju, jota merivaiheet ovat muokanneet Niiden seurauksena on syntynyt laajoja hiekkakankaita Myös joet ovat eri kehitysvaiheissaan kuljettaneet ja kasanneet laajoja jokivarsihietikoita Usein suon pohjalla on turpeen alla eloperäisinä kerrostumina järvimutaa ja liejua, jotka ovat kerrostuneet seisovaan veteen Niiden esiintyminen kertoo suon kehityksen alkaneen vesistön umpeenkasvun seurauksena Liejun alla on tavallisesti vielä hiesu- tai savikerros ennen pohjahiekkaa tai -moreenia 7

8 Tapio Muurinen 09 V I m A it la Iso IsIl ~r4m YLI-II HAUKIPUDAS YLI-KIIMINKI Kuva 1 Kartta Yli -lissä v tutkituista soista (1-133) Fig 1 Map showing the location of mires surveyed in the commune of Yli-Ii in (1-133) 8

9 Yli -Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus Osa 2 TUTKITUT SUOT (Kuva 1) 1 Sipolanlatvasuo 46 Oravamaansuo 90 Hartikkasuo 2 Vaaraojanlatvasuo 47 Pohjukkaniitty 91 Neulansuo 3 Järvisuo 48 Veitsimaansuo-Hirsimaansuo 92 Kusisuo 4 Pyöriäsuo 49 Ponnonsuo 93 Hartikkasuo 5 Kurkisuo 50 Pohjukkalamminsuo 94 Ollinsuo 6 Vitmasuo 51 Järvisuo 95 Jussilaisensuo 7 Ketolansuo 52 Leipämaansuo 96 Toukosuo 8 Tannisenlatvasuo 53 Soidinsuo 97 Vitsasuo 9 Kuikkalamminsuo 54 Sarvisuo 98 Nauruansuo 10 Olkisuo 55 Isosuo 99 Ylitalonräme 11 "Patsananlamminsuo" 56 Purkajasuo 100 Koivumaansuo 12 Lumisuo 57 Hongikonsuo 101 Maatikinsuo 13 Härkäinsuo 58 Kupsussuo 102 Kuokkasuo 14 Sommasuo 59 Runttisuo 103 "Sikaniitynsuo" 15 Kiimasuo 60 Vitsasuo 104 Källikänsuo 16 Nimetönsuo 61 Mättäissuo 105 Honkasuo 17 "Palomaansuo" 62 "Ison Mättäisjärvensuo" 106 Kaijansuo 18 Saukkosuo 63 "Rekiseljänsuo" 107 Haarasuo 19 Puronlatvasuo 64 "Patalamminsuo" 108 Isosuo 20 Sipolanlatvasuo 65 Latvasuo 109 Leväsuo 21 Välisuo 66 Virvikkosuo 110 Järvisuo 22 Hirvassuo 67 Tuohisuo-Haarasuo 111 Lompisuo 23 Siiippäsuo 68 Palosuo 112 Hankurasuo 24 Latvasuo 69 "Paskasuo" 113 Hankurasuo 25 Kotasuo 70 Lampienvälisuo 114 Suittisuo 26 Suvannonsuo 71 Isterinsuo 115 Kierikkisuo 27 Seppälansuo 72 Pyöriäsuo 116 Myllyharjunsuo 28 Säynäjäsuo 73 Murtosuo 117 Kaanperänsuo 29 Kolmikulmansuo 74 Lavasuo 118 Lampisuo-Takasuo 30 Raasakkasuo-Ruomasuo 75 Ruonasuo 119 Rypysuo 31 Vellisuo 76 Matkasuo 120 "Koutuanjokivarsi" 32 Jokisuo 77 Kömmäsuo 121 "Kalliomaansuo" 33 Hangassuo 78 Karhusuo 122 Palosuo 34 Pitkäjärvensuo 79 Vänttilänsuo 123 Läätinsuo 35 Tuurasuo 80 Eteläsuo 124 "Pitkämaansuo" 36 Heinisuo 81 "Ahvenlampi" 125 Vipustensuo 37 Joutsenenpesäsuo 82 Järvisuo 126 Koutuansuo 38 Närhisuo 83 Ahvensuo 127 Haapasuo 39 Muhosuo 84 Rajasuo 128 Iso Rajasuo 40 Koikurasuo 85 Paskasuo 129 Loukasmaansuo 41 Pihlajalamminsuo 86 Isosuo 130 Jokisuo 42 Saukkolamminsuo 87 Kuovinsuo 131 "Lankkumaansuo" 43 Laitasuo 88 Martimonsuo 132 Pyöriä Jännesuo 44 Kullassuo 89 Palolamminsuo 133 Säynäjäsuo 45 Paistinsuo-Välikangas 9

10 Tapio Muurinen A , 0 a 'r -, $00,~ 21m5m ;_4 s o/t ~ , 04 4 ;3 2/17 \ %~ 0 / 1 q 0 0/23 _ 3 ~d5'22 3, /27 i 14/29 0/0 B M GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUKSET 1994 Kuva 2 Esimerkki turvekerroksen paksuutta osoittavasta suokartasta Fig 2 A map indicating the thickness of peat deposit 1 0

11 Yli -Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus Osa 2 M MPY MRRTUNE I SUUS 58 _ m 58 MPY 57 S _ _ _52 M MPY 58 _ 57 _ 56 _ 55 SUOTYYPIT LIEKO-OSUMRT TURVELRJIT JR POHJRMRRLRJIT KGR 0/0 r, RIN 0/0, lj ~~ RIN 0/0 RIN 0/0 puuum' RIN RIN 0/0 RIN 0/0 0/0 ~,~' Mr Mr Ki Ki ~N 1 RIN 0/0 LKN 0/0 RR VSNOJKGROJ 0/0 3/0 0/0 r M MPY 58 5 " Mr Mr ~, Ht M A i 1000 A 1130 M Kuva 3 Esimerkki poikkileikkauskuvasta Ylemmästä kuvasta ilmenee turvekerroksen maatuneisuus ja alemmasta turvelajit ja pohjamaalajit Merkit on selitetty liitteessä 3 Fig 3 A cross-section indicating the decomposition degree of peat (above) and peat types (below) 1 1

12 Tapio Muurinen TUTKIMUSMENETELMÄT Kenttätutkimukset Kenttätutkimukset tehtiin Geologian tutkimuskeskuksessa käytössä olevien menetelmien mukaan (Lappalainen ym 1984) Tutkittavalle suolle laadittiin linjasto, joka käsittää suon hallitsevan osan läpi vedetyn selkälinjan ja sitä vastaan kohtisuorat poikkilinjat yleensä 400 m :n välein Tutkimuspisteet, jotka merkittiin paaluin ja pistetunnuksin, ovat linjoilla 100 metrin välein, suon reunoilla tiheämmässäkin Suon muodosta riippuen voi linjastoja olla useampia, esim A, B, Cjne Linjastot vaaittiin tutkimuspisteittäin korkeuserojen ja viettosuuntien selvittämiseksi Osa pienialaisista tai matalista soista tutkittiin hajapistein Suon syvyystietojen lisäämiseksi tehtiin poikkilinjojen puoliväliin niiden kanssa yhdensuuntaiset lisälinjat, joilta turvepaksuus kairattiin 50 tai 100 m :n välein Näitä ns pliktauslinjoja ja -pisteitä ei merkitty maastoon eikä niitä myöskään vaaittu Kullakin tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys, mättäisyys (peittävyys- %) ja mättäiden korkeus, sekä puuston laji, tiheys ja kehitysluokka Turvepaksuuden mittaus ja suotyypin sekä pohjamaalajin määritys tehtiin tutkimuslinjoilla myös pisteiden puolivälissä Turvekerrostuman rakenne ja laatu tutkittiin suokairalla otetuista näytteistä pinnasta alkaen mineraalimaahan saakka Näytteistä määritettiin turvelaji lisätekijöineen, maatuneisuus (H1-10), kosteus ja kuituisuus Liejuista ja pohjamaalajeista tehtiin myös havainnot Tutkimusten perusteella valittiin ne suot, joista otettiin tilavuustarkat näytesarjat laboratoriotutkimuksia varten Näytepisteet valittiin keskeisiltä osilta edustamaan kyseisten soiden turvekerrostumia tai mahdollisia käyttökelpoisia turvealueita Laboratoriotutkimukset Näytteistä määritettiin happamuus, vesipitoisuus, kuivatilavuuspaino, tuhkapitoisuus ja lämpöarvo Vesipitoisuus on prosentteina märkäpainosta, kuivatilavuuspaino eli kuiva-ainesisältö on suossa olevan turpeen kuiva-aineen määrän tilavuusyksikköä kohden (kg/suo-m 3 ) Tuhkapitoisuus määritettiinhehkuttamallanäytteet815 ±25 C :ssa Tulos ilmoitetaan prosentteina kuivapainosta Lämpöarvot on saatu kuivatuista ja jauhetuista turvepuristeista LECO AC-300 kalorimetrillä (ASTM D 3286) Osasta näytteitä määritettiin rikkipitoisuus LECO SC-132 -rikkianalysaattorilla Se ilmoitetaan prosentteina kuivapainosta AINEISTON KÄSITTELY JA TULOSTEN ESITYS Laskelmat Suokohtainen turvemäärä, keskimaatuneisuus ja turvelajien sekä turvetekijöiden osuus on saatu ns vyöhykelaskutapaa käyttäen (Hänninen ym 1983) Turvemäärä on ilmoitettu miljoonina suokuutiometreinä Eri kerrostumien keskipaksuudet on saatu j akamalla turvemäärät vastaavilla pinta-aloilla Suhteelliset osuudet on ilmoitettu prosentteina Käyttökelpoinen turvemäärä (milj suo-m 3 ) on saatu kertomalla vastaavan alueen pinta-ala keskisyvyydellä, josta on vähennetty käyttämättä j äävän pohjaturvekerroksen osuus 0,5 m Kuiva-ainemäärä on saatu kertomalla suokuutioiden määrä yhden suokuution sisältämällä kuiva-ainemäärällä Energiasisältö (milj GJ ja MWh) on laskettu 1 2

13 Yli -Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus Osa 2 sekä kuivalle, että 50 % :n ja 35 % :n käyttökosteudessa olevalle turpeelle Turvelajit on jaettu pääryhmittäin rahka-, saraj a ruskosammalvaltaisiin turpeisiin, jotka ovat j oko yksin tai sekaturpeina Aineiston käsittelyssä turpeet on jaettu pinta-, väli- ja pohjaturpeisiin Pintaturpeisiin kuuluvat rahkaturpeet maatuneisuudeltaan H1-3 Tupasvillan kuituisia jäänteitä saa olla lisätekijänä korkeintaan 17 % Väliturpeisiin kuuluvat muut korkeintaan H4-maatuneet rahkaturpeet Kaikki sara- ja ruskosammalvaltaiset sekä H5-10 maatuneet rahkaturpeet ovat pohjaturpeita Kullekin suolle laskettiin suotyyppien prosenttijakauma havaintojen lukumäärästä Saadut tulokset kuvastavat hyvin eri suotyyppien suhteita ja antavat kuvan esimerkiksi ojituksen laajuudesta Turpeiden käyttökelpoisuus Soiden eri käyttömahdollisuuksia ovat esimerkiksi maatalous-, metsätalous- ja virkistyskäyttö sekä soidensuojelu Turvetuotannossa soita käytetään energiaturpeen-, kasvuturpeen- ja ympäristöturpeen tuotantoon Turvevaroja ja niiden käyttökelpoisuutta tutkittaessa pintaturve on luettu kasvuturpeeksi, jos turvelaji on sellaiseksi sopiva Hyvälaatuisen kasvu-turpeen rahkasammalet kuuluvat Acutifoliaryhmään, jotka ovat esimerkiksi rahkarämeen ja rahkanevan tärkeimmät turpeen muodostajat Näitä suotyyppejä on kuitenkin aapasuoalueella vain satunnaisesti pieninä laikkuina Suurin osa heikosti maatuneesta pintarahkaturpeesta on syntynyt alueen yleisten suotyyppien, esimerkiksi lyhytkortisten nevojen, kalvakkanevojen tai tupasvillarämeiden rahkasammallajeista, jotka kuuluvat Cuspidata- ja Palustria-ryhmiin Hyvälaatuista kasvuturvetta näistä ei saada Väliturpeet ovat niin sanottuja ympäristöturpeita, joilla on monipuolinen käyttö ympäristön hoidossa tai sen parantamisessa Viherrakentamisessa väliturpeita voidaan käyttää maanparannusaineena humuksen lisääjänä sellaisenaan Karja-ja kotieläintaloudessa käyttökohteita ovat muiden muassa lietelannan imeytys, hajujen sitominen ja kompostointi, jolloin lopputuotteena saadaan arvokasta lannoitetta Monien muiden bioteknisten käyttösovellutusten lisäksi väliturpeita voidaan käyttää esimerkiksi ympäristöhaittojen ja -vahinkojen torjunnassa Pohjaturpeet kuuluvat energiaturvevaroihin Käyttökelpoisuutta arvioitaessa on nojauduttu soveltuvin osin polttoturpeen laatuohjeeseen (liite 2) Korkea tuhka- tai rikkipitoisuus ovat rajoittavia tekijöitä Esimerkiksi rikkipitoisuuden rajaarvo saa olla enintään 0,3 paino-% kuiva-aineesta, ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu Käytännössä, jos suo otetaan energiaturvetuotantoon, ainakin osa pinta- ja väliturpeista käytetään heikompilaatuisena polttoturpeena hyvälaatuiseen pohjaturpeeseen sekoitettuna Nykyisin turvetuotanto tapahtuu lähes kokonaan jyrsinturve- ja palaturvemenetelmällä Edellinen on aina suurimittaista teollista turvetuotantoa Jyrsinturvetuotantoon soveltuvan alueen vähimmäiskokona pidetään noin 20 ha :n pinta-alaa Tätä pienemmilläkin alueilla jyrsinturvettavoidaan tuottaa, mikäli ne ovat lähekkäin esimerkiksi samalla suolla, tai isomman tuotantoalueen vieressä Palaturvetuotanto voi olla teollista, mutta myös tilakohtaista pientuotantoa vain muutaman hehtaarin alalla Tällöin edellytyksenä ovat alhaiset valmistelukustannukset, kuten valmis tieyhteys ja helppo käyttöönotto, esimerkiksi vanha suopelto Jyrsinturvetuotanto ei ole niinkään riippuvainen turvelajista ja maatuneisuudesta Sen sijaan palaturvetuotanto edellyttää turpeelta vähintään H4- maatuneisuutta, eikä turve saa olla liian saraista, etteivät turvepalat murenisi liikaa eri käsittelyvaiheissa Sitovana aineena olisi hyvä olla seassa maatunutta rahkaturvetta % Mikäli heikosti maatunutta rahkaturvetta on yli 0,5 m :n kerros suon pinnalla, on se tuotannon alkuvaiheessa haittatekijä Pintaturve käytetään joko ympäristöturpeena tai sekoitetaan paremmin maatuneeseen pohjaturpeeseen ja käytetään energiaturpeena Turvetuotantoon soveltuvan alueen vähimmäissyvyys on yleensä 1,5 m Käytännössä raja on nykyään jopa alle 1,5 m :n Näin varsinkin ojitetuilla alueilla ja soilla, jotka ovat tasaisella alustalla, esimerkiksi hiekkapohjalla Soiden kuivatusmahdollisuuksiin vaikuttavat pinnan kaltevuus, pohjatopografia sekä läheiset vesistöt Jos kuivatus ei muuten ole mahdollista, on vaihtoehtona pumppaamalla tapahtuva kuivatus 1 3

14 Tapio Muurinen Kriteerit soiden soveltuvuudesta turvetuotantoon ovat jonkinverran muuttuvia Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi tuotantotekniikan kehittyminen, turpeen kysyntä, energian hinta ja erilaiset ympäristökysymykset Tarkastelussa on keskitytty lähinnä turpeen käyttökelpoisuuteen Tuotannon taloudellisia puolia ei käsitelty, eikä se useimmiten olisi mahdollistakaan Tulosteet Tässä raportissa on käsitelty lyhyesti kunkin suon sijaintia, ympäristöä ja mahdollisia kulkuyhteyksiä Suotyypeistä on mainittu yleisimmät esiintymisalueineen ja kerrottu ojitustilanteesta sekä suovesien laskusuhteista ympäristöön nähden Turvelajijakauma on ilmoitettu pääturvelajeittain Eri turvelajeista on mainittu pari yleisintä Lisäksi turpeet on jaoteltu lisätekijöiden mukaan Pieniä suhteellisia osuuksia (esim 1 %) niin suotyyppien kuin turvelajienkaan kohdalla ei yleensä ole mainittu Keskimaatuneisuus on laskettu koko suolle sekä käyttökelpoisille turvevaroille Yleisin tai yleisimmät pohjamaalajit on mainittu ja mahdolliset liejukerrostumat paksuuksineen Viimeisenä on edellä kerrotuin perustein saatu arvio turpeiden käyttökelpoisuudesta ja määrästä Tämän lyhyen selostuksen lisäksi on kirjoitettu yksityiskohtainen suoselostus, jossa tiedot pintaaloista, syvyyksistä ja turvemääristä sekä laboratoriotulokset on esitetty taulukoina (Muurinen 1994, 1995 ja 1996) Jokaisesta suosta on piirretty suokartta (kuva 2), jossa tutkimuslinjasto on tutkimus- ja syvyyspisteineen Pisteittäin on numeerisina tietoina turvekerrostuman keskimaatuneisuus ja heikosti maatuneen (H1-4) rahkavaltaisen pintakerroksen / koko turvekerroksen paksuus dm :nä Myös hajapistein tehdyt tutkimukset ja kaikki syvyystiedot on merkitty Syvyystietojen perusteella on piirretty syvyyskäyrät metrin välein sekä 1,5 m :n syvyyskäyrä Turvekerrostuman rakennetta on havainnollistettu leikkausprofiilein, joihin turvelajit ja maatuneisuusluokat on merkitty symbolein (kuva 3) Ne on jaettu neljään osaan von Postin 10-asteikolla: lähes maatumaton (H1-3), heikosti maatunut (H4), kohtalaisesti maatunut (H5-6) ja hyvin maatunut (H7-10) turvekerrostuma Tutkimuspisteen kohdalla on suotyyppi ja pohjamaalaji merkitty lyhentein Liekoisuus on lieko-osumina (osumien lukumäärä 0-1 / 1-2 m :n syvyydessä) Edellä mainittujen perustulostusten ja suoselostusten lisäksi GTK :n turvetutkimuksia varten on laadittu atk-ohjelmia, joilla saadaan erilaisia alueellisia tulosteita soista tai tarpeen mukaan rajatusta suon osasta Esimerkkeinä mainittakoon edellä mainitun suokartan lisäksi tasokartat, joilla tutkimuspisteittäin voidaan esittää mm suotyyppi, liekoisuus, suon pinnan ja pohjan korkeus, pohjamaalaji, liejukerroksen paksuus sekä tietoja puustosta, mättäisyydestä ja pohjamaalajeista Yhdelle tutkimuspisteelle voidaan tulostaa kerralla kaksi edellä mainittua tietoa Tulosteita voi tilata Geologian tutkimuskeskuksesta : PL 77, Rovaniemi Puh :

15 Yli-Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus Osa 2 TUTKITUT SUOT 1 Sipolanlatvasuo Sipolanlatvasuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjoisosassa Iin rajalla noin 19 km kirkolta pohjoiseen Suo muodostuu kahdesta erillisestä altaasta, jotka rajoittuvat moreenimaastoon Eteläpuolella on tuotannossa oleva Leuanlatvasuo Suon pinta-ala on 34 ha, josta on yli metrin syvyistäaluetta 22 ha, yli 1,5 m :n aluetta 16ha ja yli 2 m :n aluetta 11 ha Pinta on m mpy ja viettää länteen Reunoja lukuun ottamatta suo on luonnontilainen Suo kuuluu Olhavanjoen vesistöalueeseen Ensi vaiheessa vedet laskevat Vaaraojaan Tutkimuspisteistä on 69 % avosuolla, 28 rämeellä ja 3 % korvessa Vallitseva suotyyppi on lyhytkortinen neva Turve on rahkavaltaista Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve (76 %) ja sararahkaturve (24 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 3 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 28 % ja varpuainesta sisältävien 15 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,7 Pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Sipolanlatvasuolla on energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta kahdessa osassa 12 ha :n alalla yhteensä suo-m 3 Paikoitellen heikosti maatunut rahkaturvevaltainen pintakerros on noin metrin paksuinen Sitä ja ympäristöturpeeksi sopivaa väliturvetta on suo-m 3 2 Vaaranojanlatvasuo Vaaranojanlatvasuo (kl ) sijaitsee Kuivaniemen rajalla noin 20 km Yli-Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu idässä osittain tuotannossa olevaan Vaaraojanlatvasuon pääosaan, muualla moreenikumpareisiin Lähellä luoteisreunaa kulkee metsäautotie Suon pinta-ala on 214 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 118 ha, yli 1,5 m :n aluetta 74 haja yli 2 m :n aluetta 39 ha Pinta on m mpy ja viettää suurimmaksi osaksi etelään Luoteisosa viettää länteen Reunaojitus ympäröi koko suon Vedet laskevat eteläpäästä Hirvasojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Tutkimuspisteistä on 69 % avosuolla ja 29 rämeellä Vallitsevat suotyypit ovat rimpineva ja lyhytkortinen neva Turve on lähes rahkavaltaista Yleisimmät turvelaj it ovat rahkaturve (91 %) ja sararahkaturve (8 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 2 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 34 % ja varpuainesta sisältävien 9 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,6 Pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Vaaraojanlatvasuolla on energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta kolmessa osassa 53 ha :n alalla yhteensä suo-m 3 Heikosti maatunut rahkaturvevaltainen pintakerros, joka on paikoitellen yli 0,5 m :n paksuinen, ei ominaisuuksiltaan ole hyvää kasvuturvetta Se ei sellaisenaan sovellu myöskään energiaturpeeksi, mutta voidaan käyttää esimerkiksi ympäristöturpeena yhdessä väliturpeen kanssa Niiden määrä on yhteensä suo-m 3 3 Järvisuo Järvisuo (kl ) sijaitsee noin 17 km Yli- Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu saarekkeiseen moreenimaastoon ja viereisiin soihin Länsireunaa sivuaa metsäautotie Suon pinta-ala on 385ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 244 ha yli 1,5 m :n aluetta 181 haja yli 2 m :n aluetta 91 ha Pinta on m mpy ja viettää kaakkoon Itäja kaakkoisosassa on ojitusta, joka on paikoitellen tiheää Muualla ojitusta on vain suon reunoilla Suo kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Osa suon vesistä kertyy keskellä olevaan Hirvasjärveen, josta Hirvasoja laskee kaakkoon Siuruanjokeen Tutkimuspisteistä on 53 % avosuolla, 27 rämeellä, 11 % korvessa ja 9 % turvekankaalla Vallitsevat suotyypit ovat lyhytkortinen neva ja varsinainen saraneva Niitä on etenkin järven länsi- ja lounaispuolella Turpeesta on 43 % rahka- ja 56 % saravaltaista Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (49 %) ja sararahkaturve (28 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 2 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 15 % ja varpuainesta sisältävien 15 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,8 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Järvisuolla on energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta kolmessa osassa 130 ha :n alalla yhteensä 1, 809 milj suo-m 3 Heikosti maatunutta rahkavaltaista pintaturvetta ja väliturvetta, joita voidaan 1 5

16 Tapio Muurinen käyttää esimerkiksi ympäristöturpeena, on yhteensä suo-m 3 Järven lasku lisää tuotantokelpoista pinta-alaa edellä mainitusta Tosin järven välittömässä läheisyydessä ei ole kuin ohuelti turvetta, sillä turpeen alla on liejua paksuimmillaan 2 m 4 Pyöriäsuo Pyöriäsuo (kl ) sijaitsee Yli-Iin kirkolta noin 21 km pohjoiskoilliseen Suo rajoittuu moreenisaarekkeisiin ja ympäröivään moreenimaastoon Idässä rajana on Yli-Iin - Oijärven tie Suon pinta-ala on 88 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 40 ha, yli 1,5 m :n aluetta 15 haja yli 2 m :n aluetta 3 ha Pinta on m mpy ja viettää kaakkoon Suo kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Vain suon lounaisosa on luonnontilainen Vedet laskevat oj itusta pitkin eteläpuolen tuotantosoiden kuivatusojiin Tutkimuspisteistä on 31 % avosuolla, 35 % rämeellä, 3 % korvessa ja 31 % turvekankaalla Vallitsevat suotyypit ovat karhunsammalmuuttuma, jota on kaakkoisosassa ja ruohoinen saranevamuuttuma, jota on keski- ja luoteisosassa Lounaisosan luonnontilainen alue on rahkanevaa Turpeesta on 58 % rahka- ja 42 % saravaltaista Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve (32 %) ja rahkaturve (26 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 3 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 5 % ja varpuainesta sisältävien 8 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,3 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Pyöriäsuolla on energiaturvetta kahdessa osassa 9 ha :n alalla yhteensä suo-m 3 Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat parhaiten ympäristöturpeeksi, on yhteensä suo-m 3 5 Kurkisuo Kurkisuo (kl ) sijaitsee Yli-Iin ja Kuivaniemen rajalla noin 23 km Yli-Iin kirkolta pohjoiskoilliseen Suo rajoittuu lännessä Kurkiharjuun, muualla hiekkakankaisiin Itäreunaa sivuaa metsäautotie Suon pinta-ala on 58 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 13 haja yli 1,5 m :n aluetta 2 ha Yli 2 m :n syvyistä aluetta ei ole Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen Keskiosaa lukuun ottamatta suo on luonnontilainen Ojitus laskee vedet viereiselle Isolle Savi- suolle ja edelleen Isoon Saviojaan Nämä kuuluvat Siuruanjoen vesistöalueeseen Tutkimuspisteistä on 72 % avosuolla, 26 rämeellä ja 2% korvessa Vallitseva suotyyppi on lyhytkortinen neva, jota on noin kolmasosa tutkimuspisteistä Eniten tätä suotyyppiä on pohjoisosassa Turpeesta on 65 % rahka- ja 35 % saravaltaista Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve (35 %) jarahkasaraturve (35 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 6 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5 Pohjamaalajit ovat hiekka, moreeni ja hieta Suo on pieni ja matala eikä sovellu turvetuotantoon 6 Vitmasuo Vitmasuo (kl ) sijaitsee noin 23 km Yli- Iin kirkolta pohjoiskoilliseen Suo rajoittuu idässä Vitmaojaan, muualla hiekkakankaisiin Paikoin länsireunaa sivuaa metsäautotie Suon pinta-ala on 292 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 153 ha, yli 1,5 m :n aluetta 98 haja yli 2 m :n aluetta 17 ha Pinta on m mpy ja viettää kakkoon Suo kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Vedet laskevat Vitmaojaan Suo on suurimmaksi osaksi ojitettu Vain itä- ja koillisosassa on luonnontilaista suota Tutkimuspisteistä on 60 % avosuolla, 27 % rämeellä ja 13 % korvessa Vallitsevat suotyypit ovat ruohoinen saranevamuuttuma, jota on keski- ja eteläosassa, sekä lyhytkortinen neva länsiosan luonnontilaisella alueella Turpeesta on 19 % rahka- ja 81 % saravaltaista Yleisimmät turvelajit ovat saraturve (43 %) ja rahkasaraturve (37 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 4 % ja tupasvillan jäännöksiä sisältävien 5 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 4,7 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Vitmasuolla on energiaturvetta kolmessa osassa 70 ha :n alalla yhteensä suo-m 3 Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta j a väliturvetta, joita voidaan käyttää ympäristöturpeena, on suoma 7 Ketolansuo Ketolansuo (kl ) sijaitsee noin 22 km Yli-Iin kirkolta pohjoiskoilliseen Suo rajoittuu 1 6

17 Yli-Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus Osa 2 lännessä osittain Vitmaojaan, muualla moreenisaarekkeisiin ja niiden välistä viereisiin soihin Suon pinta-ala on 188 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 3 5 haja yli 1,5 m :n aluetta 4 ha Yli 2 m :n syvyistä aluetta ei ole Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen Suo kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Vedet laskevat Vitmaojaan TutkimuspisteistÄ on 90 % avosuolla, 5 % rämeellä ja 5 % korvessa Suo on ojitettu kokonaan Vallitsevat suotyypit varsinainen saranevamuuttuma ja lyhytkortinen nevamuuttuma Turpeesta on 21 % rahka- ja 79 % saravaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve (61 %) ja sararahkaturve (21 %) Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 4,8 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Ketolansuolla on energiaturvetta 4 ha :n alalla suo-m 3 8 Tannisenlatvasuo Tannisenlatvasuo (kl ) sijaitsee Iin kunnan rajalla noin 16 km Yli-Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu pohjoisessa Tannilan - Yli-Olhavan tiehen, muualla moreenimaastoon Suon pinta-ala on 308 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 166ha, yli 1,5 m :n aluetta 87 haja yli 2 m :n aluetta 6 ha Pinta on m mpy Vedet laskevat suon reunoilta keskiosan halki pohjoisesta etelään virtaavaan Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Suo on suurimmaksi osaksi ojitettu Luonnontilaisia alueita on Rapakonlammen ympäristö ja eräät rahkavaltaiset alueet eteläosassa TutkimuspisteistÄ on 30 % avosuolla, 47 rämeellä ja 22 % korvessa Vallitsevat suotyypit ovat lyhytkortinen neva, isovarpuinen rämeojikko ja lyhytkortinen nevaräme Turpeesta on 93 % rahka- ja 7 % saravaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat rahkaturve (70 %) ja sararahkaturve (23 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 3 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 14 % ja varpuainesta sisältävien 6 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,8 Pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Tannisenlatvasuon eteläosassa on energiaturvetta kolmessa osassa 61 ha :n alalla yhteensä suo-m 3 Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat parhaiten ympärisöturpeeksi, on suo-m 3 9 Kuikkalamminsuo Kuikkalamminsuo (kl ) sijaitsee osittain Iin puolella noin 15 km Yli-Iin kirkolta pohjoisluoteeseen Suo on muodoltaan rikkonainen rajoittuen moreenisaarekkeisiin, lännessä myös äiti-rahvaloon Leuanoja virtaa itäosan halki etelään Kuikkalammen ympäristö ja eräitä pieniä karuja avosuoalueita on ojittamatta Suon pintaala on 138 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 68 ha, yli 1,5 m :n aluetta 37 haja yli 2 m :n aluetta 19 ha Pinta on m mpy ja viettää länsiosassa kohti äiti-rahvaloa (Olhavanjoen vesistöalue ) ItÄosan vedet laskevat Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Suo on suurimmaksi osaksi ojitettu TutkimuspisteistÄ on 44 % avosuolla, 34 % rämeellä ja 22 % korvessa Vallitsevat suotyypit ovat ruohoinen saranevamuuttuma sekä lyhytkortinen neva ja lyhytkortinen nevaräme Turpeesta on 47 % rahka- ja 53 % saravaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat saraturve (33 %) ja rahkaturve (33 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 41 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 9 % ja varpuainesta sisältävien 6 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 6,1 Pohjamaalajit ovat moreeni ja hieta Kuikkalamminsuolla on energiaturvetta kolmessa osassa 15 ha :n alalla yhteensä suo-m 3 Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat ympäristöturpeeksi, on yhteensä suo-m 3 10 Olkisuo Olkisuo (kl ) sijaitsee kunnanrajalla noin 14 km kirkolta pohjoisluoteeseen Suo rajoittuu etelässä Konttikankaan harjumuodostumaan, muualla moreenimaastoon ItÄosassa on peltoa noin 20 ha Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Suon pinta-ala on 191 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 98 ha, yli 1,5 m :n aluetta 58 haja yli 2 m :n aluetta 34 ha Pinta on m mpy viettäen koilliseen Vedet laskevat Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Suo on peltojen ympäristöä lukuun ottamatta luonnontilainen TutkimuspisteistÄ on 59 % avosuolla, 27 % rämeellä, 5 % korvessa ja 9 % pellolla Vallitsevat suotyypit ovat lyhytkortinen neva ja rimpineva, joita on eniten suon lounaisosassa 17

18 Tapio Muurinen Turpeesta on 81 % rahka- ja 19 % saravaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat rahkaturve (69 %) ja sararahkaturve (11 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 5 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 16 % ja varpuainesta sisältävien 6 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,5 Pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Olkisuolla on energiaturvetta kahdessa osassa 47 hain alalla yhteensä suo-m 3 Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat ympäristöturpeeksi on yhteensä suo-m 3 11 "Patsananlamminsuo" "Patsananlamminsuo" (kl ) sijaitsee Patsananlammen itäpuolella noin 14 km Yli-Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu moreenimaastoon Suon pinta-ala on 26 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 7 ha Yli 1,5 m :n syvyistä aluetta ei ole Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen Suo on ojitettu Vedet laskevat ojitusta pitkin Leuanjokeen, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen TutkimuspisteistÄ on 22 % avosuolla ja 78 rämeellä Vallitsevat suotyypit ovat lyhytkortinen nevarämemuuttuma javarsinainen sararämemuuttuma Turpeesta on 79 % rahka- ja 21 % saravaltaista 57 % ja tupasvillan jäännöksiä sisältävien 11 % YleisimmÄt turvelajit ovat rahkaturve (44 %) ja sararahkaturve (35 %) Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5 Pohjamaalaji on moreeni Suo on liian pieni ja matala soveltuakseen turvetuotantoon 12 Lumisuo Lumisuo (kl ) sijaitsee noin 12 km Yli- Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu idässä Leuanojaan, muutoin moreenimaastoon Osittain pohjois- ja länsireunaa sivuaa tie Suon pinta-ala on 181 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 114 ha, yli 1,5 m :n aluetta 87 haja yli 2 m :n aluetta 70 ha Pinta on m mpy ja viettää itään Suon kuivattamiseksi sen halki on kaivettu valtaoja, joka laskee Leuanojaan Se kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Suuri osa suosta on rai- vattu pelloksi TutkimuspisteistÄ on 30 % avosuolla, 40 % rämeellä, 14 % korvessa ja 16 % pellolla Vallitsevat suotyypit ovat isovarpuinen räme ja lyhytkortinen neva, joita on eniten suon keski- ja länsiosassa, sekä pelto itä- ja pohjoisosassa Turpeesta on 45 % rahka- ja 55 % saravaltaista 7 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 14 % ja varpuainesta sisältävien 22 % YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve (33 %) ja sararahkaturve (24 %) Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 4,9 Pohjamaalajeina ovat musta sulfidipitoinen savi, moreeni ja hiekka Lumisuolla on energiaturvetta 60 ha :n alalla 1,030 milj suo-m 3 Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat ympäristöturpeeksi on yhteensä suo-m 3 13 HÄrkÄinsuo HÄrkÄinsuo (kl ) sijaitsee noin 10 km Yli-Iin kirkolta pohjoisluoteeseen Suo rajoittuu moreenisaarekkeisiin ja viereisiin soihin Reunaosia lukuun ottamatta suo on luonnontilainen Suon pinta-ala on 83 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 40 ha, yli 1,5 m :n aluetta 22 haja yli 2 m :n aluetta 5 ha Pinta on m mpy ja viettää kaakkoon Suon länsiosa kuuluu Iijoen vesistöalueeseen ja itäosa Siuruanjoen vesistöalueeseen Vedet laskevat ojitusta pitkin suurimmaksi osaksi Leuanojaan TutkimuspisteistÄ on 71 % avosuolla ja 29 % rämeellä Vallitseva suotyyppi on lyhytkortinen neva, jota on lähes puolet tutkimuspistehavainnoista Seuraavaksi yleisimpiä ovat varsinainen saraneva ja reunaosien isovarpuinen räme Turve on rahkavaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat rahkaturve (75 %) ja sararahkaturve (25 %) Tupasvillan jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 31 % ja varpuainesta sisältävien 6 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,1 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,7 Pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka HÄrkÄinsuolla on energiaturvetta kolmessa osassa 16 ha :n alalla yhteensä suo-m 3 Heikosti maatuneen rahkaturvevaltaisen pintakerroksen keskipaksuus on 0,8 m TÄtÄ voidaan hyödyntää ensin ympäristöturpeena 1 8

19 Yli-Iin soiden ja turvevarojen käyttökelpoisuus Osa 2 14 Sommasuo Sommasuo (kl ) sijaitsee noin 9 km Yli- Iin kirkolta pohjoisluoteeseen Suo rajoittuu moreenisaarekkeisiin ja viereisiin soihin Leuvan - Yli-Iin tieltä on suolle matkaa yli kilometri Suon pinta-ala on 132 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 73 ha, yli 1,5 m :n aluetta 39 haja yli 2 m :n aluetta 11 ha Pinta on m mpy ja viettää enimmäkseen kaakkoon Vedet laskevat Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Suon länsiosa kuuluu Iijoen vesistöalueeseen Suo on luonnontilainen TutkimuspisteistÄ on 81 avosuolla ja 19 % rämeellä Vallitsevat suotyypit ovat varsinainen saraneva, jota on etenkin luoteisosassa, sekä rimpineva suon keskiosassa Turve on rahkavaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 6 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 14 % ja varpuainesta sisältävien 6 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,1 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,6 Pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Sommasuolla on energiaturvetta kahdessa osassa 30 hain alalla yhteensä suo-m 3 Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat ympäristöturpeeksi on yhteensä suo-m 3 15 Kiimasuo Kiimasuo (kl ) sijaitsee noin 11 km Yli- Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu moreenimaastoon Kaakkoisosa on peltoa, jonka reunaa Leuan tie sivuaa Suon pinta-ala on 96 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 42 ha, yli 1,5 m :n aluetta 25 haja yli 2 m :n aluetta 14 ha Pinta on m mpy ja viettää etelään Vedet laskevat länsiosan läpi virtaavan Saukkopuron kautta Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Suo on ojitettu kokonaan TutkimuspisteistÄ on 46 % avosuolla, 32 rämeellä, 22 % korvessa YleisimmÄt suotyypit ovat ruohoinen saranevamuuttuma, varsinainen saranevamuuttuma ja nevakorpimuuttuma, joita on yhteensä noin kolmannes suotyyppihavainnoista Turpeesta on 20 % rahka- ja 80 % saravaltaista 4 % ja tupasvillan jäännöksiä sisältävien 9 % YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve (45 %) ja saraturve (35 %) Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,6 Pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Kiimasuolla on energiaturvetta 23 ha :n alalla suo-m 3 Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat ympäristöturpeeksi on yhteensä suo-m 3 16 NimetÖnsuo NimetÖnsuo (kl ) sijaitsee noin 11 km Yli-Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu moreenimaastoon LÄnsireunaa sivuaa Leuan tie Suon pinta-ala on 95 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 33 ha, yli 1,5 m :n aluetta 9 haja yli 2 m :n aluetta 2 ha Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen Vedet laskevat ojitusta pitkin Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen Suo on kokonaan ojitettu, tosin keskiosan ojitus on harvaa TutkimuspisteistÄ on 54 % avosuolla, 15 rämeellä, 3 % korvessa ja yhteensä 28 % pellolla ja turvekankaalla Vallitsevat suotyypit ovat lyhytkortinen nevamuuttuma j a lyhytkortinen neva NiitÄ on eniten suon pohjoisosassa Turve on rahkavaltaista Tupasvillan jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 3 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,5 Pohjamaalaji on moreeni NimetÖnsuolla on energiaturvetta 6 ha :n alalla suo-m 3 Suon keskellä olevalta pellolta palaturvetta on nostettukin Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat ympäristöturpeeksi on yhteensä suo-m 3 17 "Palomaansuo" "Palomaansuo" (kl ) sijaitsee noin 12 km Yli-Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu moreenimaastoon Pohjoisosasta on yhteys Saukkosuolle Suon pinta-ala on 53 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 9 haja yli 1,5 m :n aluetta 3 ha Yli 2 m :n syvyistä aluetta ei ole Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen Vedet laskevat ojitusta pitkin Saukkopuroon, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen TutkimuspisteistÄ on 52 % avosuolla, 37 rämeellä ja 11 % turvekankaalla Vallitsevat suotyypit ovat lyhytkortinen nevamuuttuma, jota on varsinkin suon keskiosassa, ja kangasräme 1 9

20 Tapio Muurinen Turve on rahkavaltaista Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,0 Pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Palomaansuolla on käyttökelpoista energiaturvetta 2 hain alalla suo-m 3 18 Saukkosuo Saukkosuo (kl ) sijaitsee Leuanjoen asutusalueella noin 13 km Yli-Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu lännessä Leuanjoen - Yli-Iin tiehen, muualla moreenimaastoon Suon pinta-ala on 490 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 262 ha, yli 1,5 m :n aluetta 129 ha ja yli 2 m :n aluetta 47 ha Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen Suo on kuivattuja siitä on raivattu pelloksi noin 160 ha Vedet laskevat enimmäkseen Saukko-ojan kautta Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen TutkimuspisteistÄ on 38 % avosuolla, 7 % rämeellä, 9 % korvessa, 2 % turvekankaalla ja 44 pellolla Vallitsevat suotyypit ovat peltoja ruohoinen saranevamuuttuma Turpeesta on 8 % rahka- ja 92 % saravaltaista 12 % ja varpuainesta sisältävien 15 % YleisimmÄt turvelajit ovat saraturve (65 %) ja rahkasaraturve (26 %) Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4 ja energiaturpeeksi soveltuvan soveltuvan osan 4,6 Pohjamaalaji on moreeni Saukkosuolla on käyttökelpoista energiaturvetta 1,577 milj suo-m 3 yhteensä kuudella eri alueella pinta-alaltaan 113 ha Heikosti maatunutta pintarahkaturvetta ja väliturvetta, jotka soveltuvat ympäristöturpeeksi on yhteensä suo-m 3 19 Puronlatvasuo Puronlatvasuo (kl ) sijaitsee Saukkosuon luoteispuolella noin 14 km Yli-Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu loivapiirteiseen moreenimaastoon ja lounaassa sekä koillisessa viereisiin soihin LÄnsipuolella on Leuanjoen - Yli-Iin tie Suon pinta-ala on 81 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 23 haja yli 1,5 m :n aluetta 5 ha Yli 2 m :n syvyistä aluetta ei ole Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen Suo on ojitettu kokonaan ja noin puolet on raivattu pelloksi Vedet laskevat Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen TutkimuspisteistÄ on 47 % avosuolla, 3 % rämeellä, 20 % korvessa, ja 30 % pellolla Vallitsevat suotyypit ovat lyhytkortinen nevamuuttuma ja pelto Turpeesta on 60 % rahka- ja 40 % saravaltaista 4 % YleisimmÄt turvelajit ovat rahkaturve (43 %) ja rahkasaraturve (40 %) Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,6 Pohjamaalaji on moreeni Puronlatvasuolla käyttökelpoista energiaturvetta 5 ha :n alalla suo-m 3 20 Sipolanlatvasuo Sipolanlatvasuo (kl ) sijaitsee Leuanjoen asutusalueen ja Tannilan - Yli-Olhavan teiden välissä noin 16 km Yli-Iin kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu moreenimaastoon Suon pinta-ala on 64 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 26 haja yli 1,5 m :n aluetta 7 ha Yli 2 m :n syvyistä aluetta ei ole Pinta on m mpy ja viettää etelään Suo on lähes kokonaan ojitettu Vedet laskevat ojitusta pitkin Leuanojaan, joka kuuluu Siuruanjoen vesistöalueeseen TutkimuspisteistÄ on 45 % avosuolla, 23 rämeellä, 2 % korvessa, 9 % turvekankaalla ja 21 % pellolla Vallitsevat suotyypit ovat pelto ja ruohoinen saranevamuuttuma Turpeesta on 12 % rahka- ja 88 % saravaltaista 2 % ja tupasvillan jäännöksiä sisältävien 3 % YleisimmÄt turvelajit ovat saraturve (46 %) ja rahkasaraturve (43 %) Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 4,8 Pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Sipolanlatvasuolla on käyttökelpoista energiaturvetta 5 ha :n alalla suo-m 3 21 VÄlisuo VÄlisuo (kl ) sijaitsee noin 16 km Yli- Iin kirkolta pohjoiseen Suo on muodoltaan pitkä ja suhteellisen kapea, rajoittuen idässä harjumuodostumaan ja lännessä hiekkakankaaseen Luoteessa suo yhtyy JÄrvisuohon EtelÄpuolitse kulkee Tannilan - Yli-Olhavan tie Suon pinta-ala on 60 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 26 ha, yli 1,5 m :n aluetta 15 haja yli 2 m :n aluetta 4 ha 2 0

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA Tutkimus Haukiputaan soista ja turvevarojen käyttökelpoisuudesta GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 342 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 342 TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10 Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 10 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 366 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 10 Abstract: The mires

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN

KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN Itä-Suomen yksikkö/länsi-suomen yksikkö Turvetutkimusseloste 115/2008 17.12.2008 Kuopio/Kokkola KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 392

Turvetutkimusraportti 392 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 392 2009 Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Tyrnävä, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 396

Turvetutkimusraportti 396 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 396 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia, Finland. Part 3

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 8. Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 8

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 8. Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 8 GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 340 GEOLOGICAL SURVEY OF FILAD Report of Peat Investigation 340 YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT OSA 8 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 290 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX Abstract : The mires and peat reserves of Utajärvi, Part IX Central Finland Kuopio

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 422

Turvetutkimusraportti 422 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 422 2011 Soinissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Soini, Part 2 Tapio Toivonen ja Asta Harju GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 416

Turvetutkimusraportti 416 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 416 2011 Siikalatvan turvevarat Osa 2 Abstract: Peat reserves in the district of Siikalatva, Central Finland. Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 411

Turvetutkimusraportti 411 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 411 2010 Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Juuka, Eastern Finland, Part 2 Jukka Leino GEOLOGIAN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 249 Markku Mäkilä ja Ale Grundström MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Mäntsälä and their potential use. Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 437

Turvetutkimusraportti 437 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. 436. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9 Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a SOTKAMON KUNNASSA INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO

Lisätiedot

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS Turvetutkimusraportti Report of peat Ivestigatio 336 Jukka Leio MIKKELIN KUNNSS TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VRT J KÄYTTÖKELPOISUUS bstract : The mires, peat reserves ad their potetial use i Mikkeli Geologia

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 373

Turvetutkimusraportti 373 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 373 2007 Oulun turvevarat, osa 1 Abstract: Peat reserves in the district of Oulu, Central Finland, Part I Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti

Lisätiedot

Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2

Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Suokohtainen aineisto 31.10.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Suokohtainen aineisto: Kartta- ja ilmakuvaotteet Geologian

Lisätiedot

TÖYSÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

TÖYSÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 245 Tapio Toivonen TÖYSÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Töysä and their potential use Espoo 1991 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN LASSE SVAHNBÄCK JA KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires in the western part

Lisätiedot

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 283 Tapio Toivonen EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Eura Kuopio 1994 Toivonen.Tapio.1994. Eurassa tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 407

Turvetutkimusraportti 407 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 407 2010 Kruunupyyssä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstrakt: De undersökta myrarna i Kronoby och deras torvtillgångar, Del 1 Abstract: The peatlands

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 4. Abstract: The mires and peat reserves of Kiuruvesi Part 4

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 4. Abstract: The mires and peat reserves of Kiuruvesi Part 4 Kiuruvedellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 341 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 341 KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 0 Hannu Pajunen YLI-IISSÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 KUOPIO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 327 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT Sammandrag : Myrarna i Esbo och Grankulla Summary : The peatlands in Espoo and Kauniainen,

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 3 Jouko Saarelaine n VIEREM'_N SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA I Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 450

Turvetutkimusraportti 450 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

PIIPPOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Piippola, Central Finland Part 2

PIIPPOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Piippola, Central Finland Part 2 Piippolassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 344 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 344 PIIPPOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 445

Turvetutkimusraportti 445 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 445 2013 Lappajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Lappajärvi Part 2 Onerva Valo, Asta Harju ja

Lisätiedot

KOKEMÄEN SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KOKEMÄEN SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 359 Carl-Göran Stén ja Tapio Toivonen KOKEMÄEN SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands and peat reserves of Kokemäki, Southwest Finland Geologian

Lisätiedot

JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves of Jalasjärvi Part 2

JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves of Jalasjärvi Part 2 Jalasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 343 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 343 JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 395

Turvetutkimusraportti 395 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 395 2009 Lapinlahdella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Lapinlahti, Central Finland Part 3 Ari Luukkanen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 393

Turvetutkimusraportti 393 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 393 2009 Siikalatvan turvevarat Osa 1 Abstract: Peat reserves in the district of Siikalatva, Central Finland Part 1 Hannu Pajunen ja Heikki Meriluoto GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 378

Turvetutkimusraportti 378 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 378 2007 Alahärmässä tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Alahärmä, Western Finland Tapio Toivonen ja Onerva Valo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 221 RIITTA KORHONEN. Abstract : The mires and their peat resources in

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 221 RIITTA KORHONEN. Abstract : The mires and their peat resources in GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 221 MAAPERÄOSASTO RIITTA KORHONEN KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I Abstract : The mires and their peat resources in Keuruu ESPOO 1988 Korhonen,

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

HYRYNSALMELLA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS

HYRYNSALMELLA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 273 Ari Luukkanen j a Heimo Porkka HYRYNSALMELLA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and peat reserves and their

Lisätiedot

MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 280 Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves of Muhos, Part 2 Kuopio 1994 Paiunen. Hannu 1994.

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1. Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1. Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1 Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Kuopio 1981 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA VI

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 311 YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA VI The mires and Peat Reserves of Ylikiiminki, Central Finland. Part VI Espoo 1998 Pajunen, Hannu

Lisätiedot

Abstract : The mires and peat reserves of Ii and their usefulness in the municipality of Ii, Northern Finland

Abstract : The mires and peat reserves of Ii and their usefulness in the municipality of Ii, Northern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 323 Tapio Muurinen IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and peat reserves of Ii and their usefulness in the municipality of Ii,

Lisätiedot

VIHANNISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa I I

VIHANNISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa I I Turveraportt i Report of Peat Investigation 18 8 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herrane n VIHANNISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa I I Abstract : The mires and their peat resource s Part I I Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II Abstract : The mires and their peat resources in Ruukki part

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN SUOT. Summary: The peatlands in Hämeenlinna, southern Finland

HÄMEENLINNAN SUOT. Summary: The peatlands in Hämeenlinna, southern Finland Hämeenlinnan suot GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 337 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 337 HÄMEENLINNAN SUOT Summary: The peatlands in Hämeenlinna, southern Finland

Lisätiedot

HONKAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves of Honkajoki

HONKAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves of Honkajoki Honkajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 347 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 347 TapioToivonen HONKAJOELLA TUTKITUT SUOT JA

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 5 VIEREMÄN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA 2

TURVERAPORTTI 19 5 VIEREMÄN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 19 5 Maaperäosast o Jouko Saarelainen VIEREMÄN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA 2 Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 441

Turvetutkimusraportti 441 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 441 2013 Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Juuka, Eastern Finland, Part 4 Heikki Meriluoto GEOLOGIAN

Lisätiedot

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Suoseura, Säätytalo 23. 03. 2011 Esitelmän sisältö : GTK:n turvevarojen kartoitus GTK suo- ja turvemaastrategian hankkeissa Esimerkkejä soiden rajaamis- ja

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti

Lisätiedot

TAMMELAN SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

TAMMELAN SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 358 Carl-Göran Stén ja Markku Moisanen TAMMELAN SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands and the usefulness of peat in Tammela,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 405

Turvetutkimusraportti 405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 405 2010 Uudessakaarlepyyssä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Uusikaarlepyy, Part 1 Abstrakt: Undersökta

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 456

Turvetutkimusraportti 456 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 456 451 2014 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 6 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat

Lisätiedot

LAPINLAHDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

LAPINLAHDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 354 LAPILAHDELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Lapinlahti Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

LIMINGASSA, LUMIJOELLA JA TEMMEKSELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

LIMINGASSA, LUMIJOELLA JA TEMMEKSELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 237 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen LIMINGASSA, LUMIJOELLA JA TEMMEKSELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 457

Turvetutkimusraportti 457 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 457 451 458 2014 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat janiiden käyttökelpoisuus Iisalmen turpeiden kemiasta Lopen tutkitut suot ja turvevarat Osa 27

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 296. Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 296. Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 296 Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Kuru Espoo 1996 Mäkilä, Markku &

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Avainsanat : suo, turve, inventointi, energiaturve, kasvuturve, Laihia. Tapio Toivonen Geologian tutkimuskeskus PL ESPOO

Avainsanat : suo, turve, inventointi, energiaturve, kasvuturve, Laihia. Tapio Toivonen Geologian tutkimuskeskus PL ESPOO GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 304 Tapio Toivonen LAIHIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT The Mires and Peat Reserves of Laihia Espoo 1997 Toivonen, Tapio, 1997 Laihialla tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 383

Turvetutkimusraportti 383 GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 383 2008 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Vaala, part 1 Jukka Häikiö GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 6

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 6 Kimmo Virtanen PATTIJOELLA TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARAT Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 KUOPIO

Lisätiedot

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Työraportti 2008-12 Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Markku Mäkilä Ale Grundström Helmikuu 2008 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5 Jukka Häikiö ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Kuopio 1984 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 227. Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VII

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 227. Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VII GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 227 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VII Kuopio 1989 Hänninen, PaulijaHyvönen,Arto 1989. Pudasjärvellä

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään. 10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2 Kimmo Virtanen TYRNÄVÄLLÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARAT Kuopio 1983 SISÄLLYS Johdanto 1 Tutkimusmenetelmät ja tulosten esitys 1 Kenttätutkimukset

Lisätiedot