Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 4 Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S Rovaniemi 1984

2 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku s P Rovaniemi 10

3 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 7 Kenttätutkimukset 7 Laboratoriotutkimukset 7 Tulosten esitys 8 TUTKITUT SUOT 1 1 RIKIN JA BASSANIITIN ESIINTYMINEN TURVENÄYTTEISSA 42 8 YHTEENVETO 43 4 KIRJALLISUUSLUETTELO 44 1 LIITTEET

4 - 3 - JOHDANT O Valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointiin liittyen on Kittilän kunnan alueella suoritettu turvetutkimuksia vuosina Tutkimukset tehtiin kauppa- ja teollisuusministeriö n myöntämän määrärahan sekä Geologisen tutkimuslaitoksen budjetti - rahoituksen turvin. Tällöin tutkittiin 99 suota, yhteispintaalaltaan ha. Tutkittujen soiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Suoritetun inventoinnin tarkoituksena on ollut saada selville turpeen jatkojalostukseen soveltuvia suurtuotantoalueita yhtenäisistä ja laajoista suoalueista, mitkä sijaitsevat kohtalaise n lyhyen kuljetusmatkan päässä toisistaan. Geologinen tutkimuslaitos on aiemmin suorittanut lähinnä maaperä - kartoitukseen liittyviä turvetutkimuksia Kittilän kunnan alueell a vuosina 1962, 1963 ja Tällöin tutkittiin 29 suota, joide n yhteispinta-ala oli ha. Teolliseen tuotantoon soveltuviss a soissa oli yli yhden metrin syvyistä aluetta ha ja yli kah - den metrin syvyistä aluetta ha.

5 - 4 - Kuva 1. Kittilässä vuosina tutkitut suot

6 5 - Taulukko 1. Kittilässä tutkitut suot. Nro. Nimi Nro. Nimi 1. Petäjävuom a 2. Tammijänkk ä 3. Murtoauttonvuoma 4. Perävuom a 5. Välivuom a 6. Pitkänlehdonvuom a 7. Kiimavaaranjänkk ä 8. Vuomajärvenvuom a 9. Puljunjänkk ä 10. Pähtijänkkä 11. Kivijärvenvuom a 12. Paskajärvenvuom a 13. Aijäjänkk ä 14. Jäkälävuom a 15. Hautavuom a 16. Kurunvuom a 17. Pekanjänkk ä 18. Pahajänkk ä 19. Jauhojärvenvuom a 20. Karivuom a 21. Kuusselänvuom a 22. Aitamaanlanto t 23. Keskivuom a 24. Hetteenjänkk ä 25. Kotivuom a 26. Juuvanvuom a 27. Rapakonvuoma 28 Takakankaanvuom a 29. Myllyvuoma 30. Hatusenvuom a 31. Ruostevuom a 32. Kotivuom a 33. Hangasvuoman pohjoisos a 34. Kentänojanvuoma 35. Lainiovuom a 36. Ylivuom a 37. Paloselänvuom a 38. Lalvavuom a 39. Perukanojanvuoma erokanvuom a 41. Pahtapuuranvuom a 42. Kotamaanvuom a 43. Ruopasvuoma 44. Tiukujänkk ä 45. Autiovuom a 46. Ahvenvuoma I 47. Ahvenvuoma I I 48. Vittikkovuom a 49. Aihikkovuom a 50. Palovuom a 51. Vaimasvuoma 52. Ranta-Vaimasvuom a 53. Rautalaenvuom a 54. Hattupetäjänräme

7 b Nro Nimi Nro Nim i 55. Palolehdonvuom a 56. Leväsaarenvuom a 57. Pitkänkummunojanvuom a 58. Härkäselänvuom a 59. Männikköselänvuom a 60. Luuvaaranjängänojanvuom a 61. Kotivuom a 62. Haarainkummunojanvuoma 63. Nälkävuom a 64. Tyrävuom a 65. Tuohivuom a 66. Sarvivuoma 67. Surkuinvuom a 68. Selänalust a 69. Killeröjänk ä 70. Putaanvuom a 71. Lehdonvuom a 72. Kaakkuririmp i 73. Maijavuom a 74. Tammenpounu t 75. Loimivuom a 76. Honkanenänvuoma 77. Tilkkuaojanjänk ä 78. Maantiejänk ä 79. Naukumakummunvuom a 80. Timakkavuoman länsios a 81. Timakkavuom a 82. Palo- Roukovuom a 83. Purnuvuom a 84. Roukovuoma 85. Rahtusenvuom a 86. Kaakkuriräm e 87. Vitsikkolaenvuom a 88. Lylymaanjänk ä 89. Vedentaittumajänk ä 90. Palvivuom a 91. Kiimavuom a 92. Kiimalantt o 93. Silpisorvanvuom a 94. Kuoskiselänvuom a 95. Mustaojanvuom a 96. Kuusanvuom a 97. Isonkuoskisojanvuom a 98. Kiekerökuusikonvuom a 99. Naakenavuoma

8 - 7 - TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITY S Kenttätutkimukse t Kenttätutkimuksissa on noudatettu Geologisen tutkimuslaitokse n "Turvetutkimusten maasto-oppaassa" kuvattuja menetelmiä-(lappalainen, Sten, Häikiö, 1978). Suot tutkittiin käyttäen linjatutkimusmenetelmää, jota tarpeen vaatiessa täydennettiin hajapistetutkimuksilla. Yksi suo tutkittiin kokonaan hajapistetutkimuksella. Tutkittavalle suolle laadittiin linjaverkosto topografikartan j a peruskartan (1 :20 000) avulla siten, että selkälinja ja sitä vas - taan kohtisuoraan vedetyt poikkilinjat kattoivat suon hallitse - van osan. Kullakin tutkimuspisteellä tehtiin seuraavat määritykset : suo - tyyppi, ojitus, suon pinnan vetisyys ja mättäisyys sekä puusto n tiheys ja puulajisuhteet. Tutkimuspisteessä määritettiin kairauksin turvekerroksen rakenne, turvelaji, turpeen maatuneisuu s (H 1_10) sekä kuituisuus ja kosteus. Maatumattoman puuaineksen ns. liekoisuuden määrittämiseksi pliktattiin turvekerrostuma kah - den metrin tangolla kymmenen kertaa tutkimuspisteiden ympäriltä. Tilavuustarkalla mäntäkairalla otettiin näytteitä laboratorio - tutkimuksia varten. Näytteenottopisteet valittiin siten, ett ä ne edustivat mandollisimman hyvin kyseisen suon turvekerrostumaa. Laboratoriotutkimukse t Laboratoriossa näytteistä määritettiin ph suoraan märästä näyt - teestä, vesipitoisuus prosentteina märkäpainosta kuivaamall a turve C :ssa, tuhkapitoisuus prosentteina turpeen kuivapainosta hehkuttamalla kuiva turve 815 ± 25 C :ssa sekä kuivan tur - peen tehollinen lämpöarvo ballistisella pommikalorimetrill ä (Gallenkamp). Kukin lämpöarvo on kolmen määrityksen keskiarvo.

9 - 8 - Tulosten esity s Soista kirjoitetuissa suoselostuksissa ilmoitetaan suon sijain - ti, ympäristö, tieyhteys, pinta-ala- sekä syvyystiedot, pohjamaalaji ja pinnan vietto, suotyypit, turvelajit sekä turvekerrostuman keskimaatuneisuus. Heikosti maatuneella osalla tarkoitetaan näissä selostuksiss a turvekerrosta, missä maatuneisuus on korkeintaan H 4 maatuneella osalla H 5_10. ja hyvi n Turvenäytteistä tehdyistä laboratoriomäärityksistä on annett u keskiarvotiedot ja lisäksi tulokset on liitetty mukaan taulukkoina. Keskiarvoja laskettaessa on jätetty huomioimatta näyte - sarjan runsastuhkaiset pinta- ja pohjanäytteet. Lopuksi on ilmoitettu koko suon luonnontilainen turvemäärä, arvioitu suon käyttökelpoisuus ja siihen vaikuttavat tekijät. Tuotantokelpoiseksi alueeksi on katsottu yleensä yli kaksi metri ä syvät alueet soveltuvin osin. Tuotantokelpoisia turvemääri ä arvioitaessa on yli kanden metrin syvyisen alueen keskisyvyydest ä vähennetty 0,5 m, koska tämä osa turvekerrostumaa jää tuotannoss a yleensä käyttämättä. Selostuksen yhteyteen on liitetty suokartta, josta ilmenee tutkimuslinjastojen ja -pisteiden sijainti sekä turvekerroksen paksuutta osoittavat käyrät metrin välein. Kunkin tutkimuspistee n kohdalle on merkitty vastaava keskimaatuneisuus, heikosti maatuneen pintakerroksen sekä koko turvekerroksen paksuus.

10 - 9 - Turvekerrostuman rakennetta on havainnollistettu turvelajej a ja maatumisastetta esittävin poikkileikkausprofiilein. Kartoissa ja profiileissa käytetyt symbolit on esitetty kuvassa 2.

11 e L'JN Luhtaneva Luonnontilaiset suotyypit : Avosuot Rämeet Korve t VL Varsinainen letto LR Lettordme LK Lettokorp i R I L Rimpiielto RHSR Ruoholnen soraräme KOLK Koivulett o VSN Varsinainen saroneva VSR Varsinainen sararame LHK Lehtokorp i RHSN Ruohomen saraneva LKNR Lyhytkorsrnevaräme RHK Ruoho ja heinakorp i A N Rimpineva TR Tupasvillaröme KGK Kangaskorp i KN Kalvakkaneva PSR Pallosaroriime VK Varsinainenkorp i lkn Lyhytkortinen neva KGR Kangasrame NK Nevakorp i SIN SlImökeneva IR Isovarpuinen rime RAK Radseikk ö RN Rahkanevo RR Rahkaröm KER Keidasröme KR Korpiröm e Muuttuneet suotyypit : oj ojikko ksmu Karhunsammolmuuttuma kh Kytöheitt o mu muuttuma rhtk Ruohoturvekangas pe Pelt o tk turvekangas mtk Mustikkaturvekangas ta Turpeennostoatu e ptk Puolukkaturvekangas Pta Palaturpeen nostoalu e vatk Varputurvekangas jta Jyrsinturpeen nostoalu e jätk Jaköläkanervaturvekanga s Kuva 2. Suokartoissa ja profiileissa käytetyt merkit j a lyhenteet.

12 TUTKITUT SUO T 1. Petäjävuoma (kl , 09, x = 7480,4, y = 522,3 ) sijaitsee noin 18 km Kaukosesta lounaaseen. Suo rajoittuu lounaassa Petäjäjärveen, muualla moreeniselänteisiin. Suon koillisosaa sivuaa hyväkuntoinen metsäautotie (kuva 3). Suon pinta-ala on 175 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluetta on 72 ha (41 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluett a 23 ha (13 %). Suon pinta viettää sekä lounaaseen että luoteeseen. Suurin osa vesistä valuu Kallojärveen, osan valuess a Petäjäjärveen. Petäjävuomalla on peltoja ja vanhaa ojitusta. Täten suotyypi t ovat reuna-alueiden rämevyöhykkeitä lukuunottamatta jonkin asteisia muuttumia tai ojikkoja. Luonnontilaisista suotyypeist ä yleisimpiä ovat varsinainen sararäme ja lettoräme.

13 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,0 m, yli yhden metrin syvyisellä alueella 1,7 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueell a 2,1 m. Suon pohja on melko tasainen ja pohjamaalajina on moreeni. Turpeista noin 88 % on saravaltaisia ja 12 % ruskosammalvaltaisia. Yleisin pääturvelaji on ruskosammalsaraturve (87 å). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8, josta heikosti maa - tuneen osan 4,0 (paksuus 0,4 m) ja hyvin maatuneen osan 5, 3 (kuva 4).

14 Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,7 vesipitoisuu s 88,6 % ja kuiva-ainepitoisuus 116 kg/ m 3. Tehollinen lämpöarvo on 22,3 MJ/kg (taulukko 2). Petäjävuomalla on luonnontilaista turvetta 1,83 milj. m 3 Tuotantokelpoinen alue on suon keskiosassa oleva, noin 23 ha : n suuruinen alue, jossa käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,3 7 milj. m 3. Lisäksi tuotantoon voidaan ottaa sitä ympäröivi ä suoalueita jossain määrin, sillä syvyydet ovat lähes 2 m j a turve on vanhan ojituksen seurauksena melko kuivaa. Petäjävuomalla on koeluontoisesti nostettu palaturvetta.

15 Tammijänkkä (kl , 08, x = 7478,9, y = 521,0 ) sijaitsee noin 20 km Kaukosesta lounaaseen. Suo rajoittuu koillisessa Petäjäjärveen, luoteessa Kaukosen - Kolarin maan - tiehen ja muualla rikkonaiseen suo- ja moreenimaastoon (kuva 5). Suon pinta-ala on 270 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluetta on 140 ha (52 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluett a 78 ha (29 %). Suon pinta viettää koilliseen kohti Petäjäjärveä, lukuunottamatta aivan lounaisinta osaa, jossa sekä pinna n vietto että vesien valunta on kohti länttä. Yleisimmät suotyypit ovat ruohoinen sararäme ja varsinaine n sararäme. Avosuoalueet ovat pienialaisia ja hajallaan eri puolella suota. Suo on luonnontilainen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m, yli yhden metrin syvyisellä alueella 2,1 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueell a 2,6 m. Tammijänkkän syvät alueet ovat Petäjäjärven lounais - puolella. Suon länsi- ja luoteisosat ovat matalia. Liejuj a on melko tasaisen moreenipohjan päällä suon keskiosissa sek ä Petäjäjärven ympäristössä. Turpeista noin 70 % on saravaltaisia, 29 % ruskosammalvaltaisia ja 1 % rahkavaltaisia. Yleisin pääturvelaji on ruskosammalsaraturve (61 %). Yleisin lisätekijä on raate. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7, josta heikosti maatuneen osan 4,0 (paksuus 0,6 m) ja hyvin maatuneen osan 5, 3 (kuvat 6, 7, 8). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,6 %, vesipitoisuu s 88,9 % ja kuiva-ainepitoisuus 113 kg/m 3. Tehollinen lämpöarv o on 18,9 MJ/kg (taulukko 3). Tammijänkkällä on luonnontilaista turvetta 3,52 milj. m 3. Tuotantokelpoinen alue on suon keskiosassa oleva 78 ha :n alue, jos - sa käyttökelpoista turvetta 1,64 milj. m 3.

16 Murtoauttonvuoma (kl , x = 7477,2, y = 522,6 ) sijaitsee noin 19 km Kaukosesta lounaaseen. Suo rajoittu u moreeniselänteisiin ja viereisiin soihin. Lähin metsäautoti e on noin puolen kilometrin päässä (kuva 9).

17 Suon pinta-ala on 97 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluetta on 59 ha (61 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluett a 34 ha (35 %). Suon pinta viettää luoteeseen ja vedet valuva t Petäjäjärveen. Yleisimmät suotyypit ovat nevakorpi ja lyhytkorsinevaräme. Eteläosa on avosuota, missä yleisin suotyyppi on ruohoinen saraneva. Suo on lähes luonnontilainen. Suon eteläosassa o n yksi syvä kanava. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,6 m, yli yhden metrin syvyisellä alueella 2,3 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueell a 2,8 m. Turpeen paksuudet vaihtelevat suuresti suon keskiosassa. Pohjamaalajina on sekä hiekka että moreeni. Turpeista noin 43 % ruskosammalvaltaisia, 36 % saravaltaisia j a 21 % rahkavaltaisia. Yleisin pääturvelaji on sararuskosammalturve (34 %). Yleisin lisätekijä on raate.

18 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1, josta heikosti maa - tuneen osan 3,9 (paksuus 0,5 m) ja hyvin maatuneen osan 5, 7 (kuva 10). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,9 vesipitoisuus 88,6 % ja kuiva-ainepitoisuus 117,6 kg/m 3. Tehollinen lämpöarvo o n 22,6 MJ/kg (taulukko 4). Murtoauttonvuomalla on luonnontilaista turvetta 1,60 milj. m3. Tuotantokelpoisen alueen pinta-ala on 34 ha, jossa käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,78 milj. m 3.

19 Perävuoma (kl , x = 7475,8, y = 523,4) sijaitsee noi n 20 km Kaukosesta lounaaseen. Suo rajoittuu luoteessa Murtoauttonvuomaan, muualla rikkonaiseen suo- ja moreenimaastoon. Suolle ei ole tieyhteyttä (kuva 11). Suon pinta-ala on 250 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluet - ta on 158 ha (63 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 72 ha (29 å). Suon pinta viettää jyrkästi koilliseen. Vedet valuva t osittain Murtoauttonvuomalle, osittain Yli - Kerpuanjokeen.

20 Yleisimmät suotyypit ovat ruohoinen sararäme ja rimpineva. Suurempi avosuoalue on suon pohjoisosassa, muutoin ne ovat pieni - alaisia ja hajallaan eri puolilla suota. Suo on luonnontilainen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,4 m, yli yhden metrin syvyi - sellä alueella 1,9 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueell a 2,6 m. Pohjamaalaji on moreeni. Turpeista noin 74 % on saravaltaisia, 21 % ruskosammalvaltaisi a ja 5 % rahkavaltaisia. Yleisin pääturvelaji on ruskosammalsaraturve (60 %). Yleisin lisätekijä on raate.

21 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6, josta heikosti maatuneen osan 4,0 (paksuus 0,7 m) ja hyvin maatuneen osan 5, 2 (kuvat 12 ja 13). Turpeen keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,6 vesipitoisuu s 90,9 % ja kuiva-ainepitoisuus 92 kg/m 3. Tehollinen lämpöarvo on 22,5 MJ/kg (taulukko 5). Luonnontilaista turvetta suolla on 3,56 milj. m 3. Tuotantokelpoista aluetta on 72 ha, jossa käyttökelpoiset turvevarat ova t 1,51 milj. m 3.

22 Välivuoma (Kl , x = 7476,4, y = 525,2) sijaitse e noin 17 km Kaukosesta lounaaseen. Suo on korkeiden moreenivaarojen ympäröimä idässä ja lännessä, etelässä on rikkonaist a suo- ja moreenimaastoa ja pohjoisessa suo jatkuu Petäjävuomana. Suon eteläpäähän tulee metsäautotie (kuva 14). Suon pinta-ala on 489 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluetta on 240 ha (49 %) ja yli kanden metrin aluetta 72 ha (15 %). Suon pinta viettää kaakkoon, lukuunottamatta pohjoisinta osaa, jossa pinta viettää luoteeseen. Vedet valuvat pohjoisosass a Petäjävuomalle, muualla valunta on kohti Yli - Kerpuanjokea. Yleisemmät suotyypit ovat varsinainen sararämeojikko ja ruohoinen sararämeojikko. Suon keski- ja eteläosassa on tiheää ojitusta. Pohjoisosa suosta on luonnontilainen ja yleisemmät suo - tyypit ovat ruohoinen saraneva ja rimpineva. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m, yli yhden metrin syvyisellä alueella 1,8 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueell a 2,9 m. Moreenipohja on melko tasainen. Pohjois- ja keskiosass a on paikoitellen noin 0,5 m :n paksuisia liejukerroksia turpee n alla. Turpeista noin 68 % on saravaltaisia, 21 % ruskosammalvaltaisi a ja 11 % rahkavaltaisia. Yleisin pääturvelaji on ruskosammalsaraturve (46 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9, josta heikosti maatuneen osan 3,7 (paksuus 0,5 m) ja hyvin maatuneen osan 5, 5 (kuvat 15, 16 ja 17). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,5 %, vesipitoisuus 90,3 % ja kuiva-ainepitoisuus 96 kg/m 3. Tehollinen lämpöarvo o n 21,9 MJ/kg (taulukko 6). Välivuomalla on luonnontilaista turvetta 6,16 milj. m 3. Tuotantokelpoisen alueen pinta-ala on 70 ha, jossa käyttökelpoise t turvevarat ovat 1,68 milj. m 3.

23 Pitkänlehdonvuoma (kl , x = 74770, y 5280) sijaitsee noin 16. km Kaukosesta lounaaseen. Suo rajoittuu moreeniselänteisiin ja -saarekkeisiin sekä viereisiin soihin. Länsireunaa sivuaa metsäautotie (kuva 18). Pinta-ala on 405 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluetta o n 207 ha (51 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 112 ha (28 %). Pinta viettää kaakkoon.

24 Suo on lähes kokonaan ojitettu. Ojitus on vanhaa ja suo o n näillä osin muuttuma-asteella, jota peittää vankka taimisto. Suurin osa suosta on rämettä, jonka yleisimmät tyypit ovat varsinainen sararämemuuttuma ja lettorämemuuttuma. Vain itäisi n osa on luonnontilaista avosuota. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,5 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,2 m ja yli kanden metrin alueella 2,8 m. Pohja o n enimmäkseen moreenia.

25 Turpeista on saravaltaisia 54 rahkavaltaisia 36 % ja rusko - sammalvaltaisia 10 Yleisimpiä pääturvelajeja ovat rahkasara - turve (33 %) ja sararahkaturve (22 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7, heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,6 m) maatuneisuus on 3,3 ja paremmin maatuneen pohjan 5,7 (kuva 19).

26 Turpeiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,8 % ja vesipitoi - suus 89,5 Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 103 kg. Kuivan tur - peen tehollinen lämpöarvo on 20,9 MJ/kg (taulukko 7). Suossa on 5,89 milj. m 3 luonnontilaista turvetta. Tuotantoo n soveltuvan osan pinta-ala on 100 ha ja sen sisältämä turvemäärä 2,34 milj. m 3.

27 Kiimavaaranjänkä (kl , x = 7475,7, y = 531,8) sijaitse e noin 14 km Kaukosesta lounaaseen. Suo rajoittuu muualla moreeniselänteisiin ja -saarekkeisiin, paitsi kaakossa, missä on hiekka - kankaita. Pohjoisosaan tulee metsäautotie (kuva 20). Pinta-ala on 295 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 181 ha (61 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 140 ha (47 %). Suon pinta viettää etelään. Suo on suurimmaksi osaksi rämettä ja se on lähes kokonaan ojitettu. Ojitus on vanhaa ja paikoitellen pinta on muuttunut turvekankaaksi. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen sararämemuuttuma ja varsi - nainen sararäme. Ojitusalueella on hyvä taimisto.

28 Turvekerrostuman keskipaksuus on 2,0 m, yli metrin syvyisellä alu - eella 2,8 m ja yli kanden metrin alueella 3,3 m. Pohjamaalaji on hiekkaa ja moreenia. Turpeista on saravaltaisia 54 ruskosammalvaltaisia 26 % j a rahkavaltaisia 20%. Yleisimmät pääturvelajit ovat ruskosammalsaraturve (20 %) ja sararuskosammalturve (18 %).

29 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,7 m) maatuneisuus on 3,1 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,2 (kuva 21). Turpeiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,7 % ja vesipitoisuu s 90,6 Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 92 kg. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 18,8 MJ/kg (taulukko 8). Suossa on luonnontilaista turvetta 5,82 milj. m 3. Tuotantoon soveltuvan osan pinta-ala on 125 ha ja sen sisältämä turvemäärä 3,46 milj, m 3.

30 Vuomajärvenvuoma (kl , 11, x = 7478, 6, y = 529,9 ) sijaitsee noin 14 km Kaukosesta lounaaseen. Suo on moreenisaarekkeiden ja -selänteiden ympäröimä ja rikkoma. Länsiosa yhty y saarekkeiden välistä viereisiin soihin. Eteläosaan tulee metsäautotie (kuva 22 ) Pinta-ala on 455 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 252 ha (55 0) ja yli kanden metrin aluetta 126 ha (28 %). Suon keskios a on tasaista, josta pinta viettää kaakkoon ja luoteeseen. Suon reunaosat ovat erityyppisiä rämeitä ja keskiosat avosuota. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen letto ja varsinainen sararämemuuttuma. Länsi- ja lounaisosien ohutturpeiset alueet on ojitettu.

31 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,5 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,1 m ja yli kanden metrin alueella 2,9 m. Pohjamaalaji on enimmäkseen moreenia. Turpeista on saravaltaisia 64 ruskosammalvaltaisia 23 % j a rahkavaltaisia 13 Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasara - turve (31 %) ja ruskosammalsaraturve (23 %). Lisätekijänä on huomattavan runsaasti kortetta. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,2. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,8 m) maatuneisuus on 3,1 ja paremmin maatuneen pohjan 5,4 (kuva 23). Turpeiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,8 % ja vesipitoisuu s 91,6 Suo-m3 :ssä on kuiva-ainetta 84 kg. Kuivan turpeen te - hollinen lämpöarvo on 18,8 MJ/kg (taulukko 9). Suossa on luonnontilaista turvetta 6,93 milj. m 3. Tuotantoon soveltuu yli kanden metrin syvyisistä alueista kolme suurinta. Niide i yhteinen pinta-ala on 115 ha ja niissä on tuotantokelpoista tur - vetta 2,52 milj. m 3. Edellytyksenä on kuitenkin Vuomajärven kuivattaminen.

32 Puljunjänkkä(kl , 09, x = 7479,5, y = 526,7) sijaitse e noin 16 km Kaukosesta lounaaseen. Suo rajoittuu koillisessa harjuihin, muualla moreeni- ja suomaastoon. Suon länsipuolella kulkee hyväkuntoinen metsäautotie, itäpuolella oleva tie on kunnostuskelpoinen (kuva 24). Suon pinta-ala on 540 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluett a on 276 ha (51 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 166 ha (31 å). Pinnan vietto ja myös vesien valunta vaihtelee suon er i osissa siten, että A-linjastolla pinnan vietto on koilliseen, B - linjastolla luoteeseen ja C-linjastolla kaakkoon. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen letto ja rimpineva. Suo n keski- ja koillisosassa on laajoja avosuoalueita, jotka ovat luonnontilaisia. Ojitusta on suon lounais- ja luoteisosissa.

33 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,5 m, yli yhden metrin syvyisellä alueella 2,3 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueella 2,8m. Suon keskiosaa lukuunottamatta pohja on melko epätasainen. Pohja - maalajina on hiekka tai moreeni. Turpeista noin 53 % on saravaltaisia, 27 % rahkavaltaisia ja 19 % ruskosammalvaltaisia. Turvelajeista yleisimpiä ovat ruskosammal - sara- (28 %) ja rahkasaraturpeet (22 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9, josta heikosti maatu - neen osan 4,0 (paksuus 0,6 m) ja hyvin maatuneen osan 5,6 (kuva t 25, 26 ja 27).

34 Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,1 vesipitoisuus 90,4 % ja kuiva-ainepitoisuus 97 kg/ m 3, Tehollinen lämpöarvo on 22,1MJ/k g (taulukko 10). Suolla on luonnontilaista turvetta 7,82 milj. m 3. Tuotantokelpoista aluetta on 160 ha, jossa käyttökelpoista turvetta o n 3,68 milj m 3.

35 Pähtijänkkä (kl , x = 7480,9, y = 525,2) sijaitse e noin 15 km Kaukosesta lounaaseen. Suota ympäröi kaakossa harjut, muualla moreeniselänteet. Suolle ei ole tieyhteyttä (kuva 28 ) Suon pinta-ala on 81 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluett a on 45 ha (56 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 20 ha(25 %). Suon pinta viettää luoteeseen. Vedet valuvat Kallojokeen. Yleisimmät suotyypit ovat letto- ja isovarpuräme. Suon länsi- j a pohjoisosassa on yhtenäinen rämevyöhyke. Suo on luonnontilainen.

36 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,4 m, yli yhden metrin syvyisellä alueella 1,9 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueell a 2,4 m. Pohjamaalajina on moreeni ja hiekka. Turpeista noin 58 % on rahkavaltaisia, 35 % saravaltaisia ja 7 % ruskosammalvaltaisia. Pääturvelajeista yleisimmät ovat sararahkaturve (20 %), rahkasaraturve (20 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1, josta heikosti maatuneen osan 3,7 (paksuus 0,5 m) ja hyvin maatuneen osan 5,8 (kuva 29).

37 Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,4 vesipitoisuus 90,0 % ja kuiva-ainepitoisuus 104 kg/m 3 (taulukko 11). Pähtijänkkällä on luonnontilaista turvetta 1,1 milj. m 3.Tuotantokelpoisen alueen pinta-ala on 20 ha, jossa käyttökelpoiset turve - varat ovat 0,18 milj. m 3. Koska suon yli kaksi metriä syvät alueet ovat pienialaisia ja moreenisaarekkeiden erottamia, suo soveltuu ympäröivien soiden lisäalueeksi.

38 Kivijärvenvuoma (kl , x = 7483,4, y = 520,8) sijait - see noin 18 km Kaukosesta lounaaseen. Koillisessa suo rajoittuu Lompolojärveen, pohjoisessa Kivijärveen ja muualla moreenimaastoon. Noin puolen kilometrin päässä kulkee Kaukosen - Kolari n maantie (kuva 30). Suon pinta-ala on 79 ha, josta yli yhden syvyistä aluetta on 40 h a (51 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 23 ha (29 %). Läntinen osa suosta viettää luoteeseen, itäosa itä-kaakkoon. Os a vesistä valuu Kivijärveen, osan virratessa Lompolojärvestä lähtevää puroa pitkin Kallojärveen.

39 Yli puolet suon pinta-alasta on rämettä ja noin kolmasosa avo - suota. Yleisin suotyyppi on varsinainen sararäme. Ainut suuremp i avosuoalue on pohjoisosassa, muutoin avosuoalueet ovat pienialai - sia ja hajallaan eri puolella suota. Eteläosassa on peltoa, muu - toin suo on luonnontilainen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m. Yli yhden metrin syvyisellä alueella keskipaksuus on 2,0 m ja yli kanden metrin syvyi - sellä alueella 2,5 m. Suon pohja on melko tasainen ja pohjamaalaj i on moreeni. Turpeista noin 82 % on saravaltaisia ja 18 % ruskosammalvaltaisia. Yleisin pääturvelaji on ruskosammalsaraturve (70 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4, josta heikosti maatuneen osan 4,0 (paksuus 0,8 m) ja hyvin maatuneen osan 5,1 (kuva 31).

40 Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 2,5 vesipitoisuus 88,6 % ja kuiva-ainepitoisuus 114 kg/m 3. Tehollinen lämpöarvo o n 21,0 MJ/kg (taulukko 12). Kivijärvenvuomalla on luonnontilaista turvetta 1,04 milj. m 3. Tuotantokelpoisen alueen pinta-ala on 23 ha, jossa käyttökelpoise t turvevarat ovat 0,46 milj. m 3. Tuotantoalueen voidaan katso a soveltuvan lähisoiden lisäalueeksi.

41 Paskajärvenvuoma (kl , 09, x = 7485,0, y = 520,7 ) sijaitsee noin 17 km Kaukosesta lounaaseen. Koillisessa suo rajoittuu moreenisaarekkeisiin ja osittain Halikonvuomaan, eteläss ä Kaukosen - Kolarin maantieteen, lännessä Kivijärveen ja muuall a moreenimaastoon (kuva 32).

42 Suon pinta-ala on 241 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluett a on 94 ha (39 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 11 ha (5 %). Suon pinta viettää loivasti kohti Kivijärveä ja Lompolojärveä, jon - ne myös vedet valuvat. Suurin osa suosta on rämettä. Yleisimmät suotyypit ovat ruohoine n sararäme ja varsinainen sararäme. Avuosuoalueita on vähän. Suo o n luonnontilainen.

43 Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,9 m, yli yhden metrin syvyisellä alueella 1,4 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueell a 2,1 m. Suon pohja on melko tasainen ja pohjamaalaji on moreeni. Turpeista noin 89 % on saravaltaisia, 8 % ruskosammalvaltaisi a ja 3 % rahkavaltaisia. Yleisin pääturvelaji on ruskosammalsara - turve (82 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8, josta heikosti maatu - neen osan 3,9 (paksuus 0,6 m) ja hyvin maatuneen osan 5,3. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,9 %, vesipitoisuus 88,3 % ja kuiva-ainepitoisuus 119 kg/ m 3. Tehollinen lämpöarvo on 21,9MJ/kg (taulukko 13).

44 Paskajärvenvuomalla on luonnontilaista turvetta 2,15 milj. m 3. Tuotantoon soveltuvaksi alueeksi voidaan katsoa suon eteläpääss ä oleva yli kaksi metriä syvä alue, jonka pinta-ala on 9 ha. Kyseisellä alueella on tuotantokelpoista turvetta 0,14 milj. m 3. Alue voidaan hyödyntää lähinnä viereisten alueiden lisäalueena. 13. Aijäjänkkä (kl , x = 7483,6, y = 522,9) sijaitse e noin 14 km Kaukosesta lounaaseen. Suon ympäristö muodostuu yksinomaan hiekkamoreenikumpareista. Suon länsipuolella kulke e noin puolen kilometrin päässä Kaukosen - Kolarin maantie (kuva 33). Suon pinta-ala on 222 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluett a on 60 ha (27 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 25 ha(11 %). Suon pinta viettää sekä pohjois- että eteläosassa itään, keski - osassa pohjoiseen. Vedet valuvat etelässä Kallojokeen. Yleisimmät suotyypit ovat lettoräme ja varsinainen sararäme. Rämeiden osuus suon koko pinta-alasta on yli puolet. Pienialaise t avosuoalueet ovat hajallaan eri puolella suota. Suo on luonnontilainen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,0 m, yli yhden metrin syvyisellä alueella 1,9 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueella 2,7 m. Pohjamaalajina on moreeni. Turpeista noin 71 % on saravaltaisia ja 29 % on ruskosammalvaltaisia. Yleisin pääturvelaji on ruskosammalsaraturve (69 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8, josta heikosti maatuneen osan 4,0 (paksuus 0,4 m) ja hyvin maatuneen osan 5,3. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,0 %, vesipitoisuus 88,1 % ja kuiva-ainepitoisuus 121 kg/ m 3. Tehollinen lämpöarvo on 20,5 MJ/k g (taulukko 14).

45 Aijäjänkkällä on luonnontilaista turvetta 2,17 milj. m 3. Suo n syvät alueet ovat hajallaan eri puolella suota. Tuotantoon soveltuu lähinnä suon pohjoisosassa olevat kaksi yli kaksi metri ä syvää allasta, joiden pinta-ala on yhteensä 22 ha. Tuotantokelpoista turvetta kyseisillä alueilla on 0,53 milj. m 3.

46 Jäkälävuoma (kl , x = 7483,0, y = 525,0) sijaitse e noin 15 km Kaukosesta länsilounaaseen. Sitä ympäröivät matala t moreeniselänteet sekä moreeni- ja hiekkakankaat. Lähimmälle, Kolariin johtavalle tielle on suon pohjoispäästä pari kilometri ä (kuva 34). Pinta-ala on 129 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 32 ha (25 %) ja yli kanden metrin aluetta 12 ha (9 %). Suon eteläosass a pinnan viettosuunta on etelään, josta vedet laskevat Kallojokeen.

47 Suo on luonnontilainen ja lähes kokonaan rämettä. Eniten o n varsinaista sararämettä, jota yhdessä tupasvillarämeen ja iso - varpuisen rämeen kanssa on suurin osa suon keskialueesta. Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,9 m, yli metrin syvyisellä alu - eella 1,8 m ja yli kanden metrin alueella 2,5 m. Pohja on hiekkaa ja hiekkamoreenia. Turpeista on saravaltaisia 66 % ja rahkavaltaisia 34 pääturvelaj i on rahkasaraturve (55 %). Yleisin Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,2. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,5 m) maatuneisuus on 2,7 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,7 (kuva 35).

48 Turpeiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 4,5 % ja vesipitoisuu s 90,6%. Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 93 kg (taulukko 15). Suossa on luonnontilaista turvetta 1,21 milj. m3. Suo on pien i ja matala, joten turvetuotannon kannalta sillä ei ole merkitystä. 15. Hautavuoma (kl , x = 7485,4, y = 525,4) sijaitsee noi n 14 km Kaukosesta itään, Kolariin johtavan tien eteläpuolella. Hautavuoman itäosa on tutkittu aikaisemmin. Tässä tarkoitetaa n länsiosaa, joka on Hautatievat -nimisen harjujakson erottama. Länsireuna rajoittuu moreenikankaisiin ja -kumpareisiin (kuva 36). Suon pinta-ala on 204 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta o n 105 ha (51 %) ja yli kanden metrin aluetta 22 ha (11 %).

49 Itäreunassa, Hautatievojen juurella virtaa Hautaoja kaakkoon. Pohjoisosan vedet laskevat Hautaojan kautta. Eteläosassa pint a viettää loivasti kaakkoon ja vedet laskevat eteläpuolitse vir - taavaan Asumaojaan. Suosta suurin osa on rämettä. Yleisin suotyyppi on varsinaine n sararäme, jota lettorämeen kanssa on suon laajempi yhtenäine n keskiosa. Pohjoisosassa on vanhoja peltoja ja ojitusta. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,6 m ja yli kanden metrin alueella 2,2 m. Pohja on mo - reenia (kuva 37). Turpeista on saravaltaisia 76 % ja rahkavaltaisia 24 pääturvelaji on rahkasaraturve (61 %). Yleisin Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,4 m) maatuneisuus on 2,9 ja paremmin maatuneen pohjan 5,7. Turpeiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,8 % ja vesipitoisuu s 88,7 %. Suo-m 3 : ssä on kuiva-ainetta 110 kg (taulukko 16). Luonnontilaista turvetta on 2,29 milj. m 3. Suon yli kanden metri n syvyiset alueet ovat pieniä ja epäedullisen muotoisia, joten täm ä suo ei sovellu turvetuotantoon.

50 Kurunvuoma (kl , x = 7486,1, y = 524,0) sijaitse e noin 15 km Kaukosesta länteen. Suon luoteispuolella kulkee Kau - kosen - Kolarin maantie, muualla suo rajoittuu moreenimaastoo n (kuva 38). Suon pinta-ala on 96 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluett a on 55 ha (57 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 35 ha(36 %). Vedet valuvat kaakkoon kohti Kallojokea. Suotyypit ovat lähes koko suolla jonkin asteisia muuttumia, lukuun - ottamatta suon kaakkoisosaa. Yleisin muuttuma on karhunsammalmuuttuma. Luonnontilaisista suotyypeistä yleisin on varsinaine n letto.

51 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,5 m, yli yhden metrin syvyi - sellä alueella 2,2 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueell a 2,6 m. Suon pohja on melko epätasainen ja pohjamaalaji on moreeni. Turpeista noin 84 % on saravaltaisia, 8 % ruskosammalvaltaisi a ja 8 % rahkavaltaisia. Yleisin pääturvelaji on ruskosammalsara - turve (46 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6, josta heikosti maatuneen osan 3,9 (paksuus 0,8 m) ja hyvin maatuneen osan 5,4 (kuva 39). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,6 vesipitoisuus 89,8 % ja kuiva-ainepitoisuus 121 kg/m 3. Tehollinen lämpöarvo o n 22,0 MJ/kg (taulukko 17). Kurunvuomalla on luonnontilaista turvetta 1,45 milj. m 3. Tuotantokelpoinen alue, jonka pinta-ala on 35 ha, muodostuu kandest a erillisestä alueesta. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,74 milj.m 3.

52 Pekanjänkkä (kl , x = 7488,4, y = 524,4) sijaitse e noin 14 km Kaukosesta länteen. Suo rajoittuu kaakossa Kaukosen - Kolarin maantiehen, koillisessa osittain Jauhojärven tiehen, muu - alla suota ympäröi moreenimaasto (kuva 40). Suon pinta-ala on 270 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluett a on 115 ha (43 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 48 ha (18%). Suolla on useita vedenjakajia ja valuntaa tapahtuu sekä koilliseen, kaakkoon että luoteeseen. Yleisimmät suotyypit ovat nevoja ja rämeitä. Suon länsiosassa ylei - sin suotyyppi on rimpineva. Suon itäosissa on laaja, yhtenäine n isovarpurämealue. Suo on lähes kokonaan luonnontilainen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,2 m, yli yhden metrin syvyisell ä alueella 2,0 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueella 2,7 m. Pohjamaalajina on suon keskiosassa hiekka ja reuna-alueilla moreeni.

53 Turpeista noin 59 % on saravaltaisia, 39 % rahkavaltaisia ja 2 % ruskosammalvaltaisia. Yleisin pääturvelaji on rahkasaraturve(50%). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6, josta heikosti maatuneen osan 3,4 (paksuus 0,6 m) ja hyvin maatuneen osan 5,7 (kuva t 41, 42 ja 43). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,6 vesipitoisuus 89,8 % ja kuiva-ainepitoisuus 102 kg/ m 3. Tehollinen lämpöarvo on 19,6 MJ/kg (taulukko 18).

54 Pekanjänkkällä on luonnontilaista turvetta 3,29 milj. m 3. Suo muodostuu kolmesta erillisestä altaasta, joita erottavat kapea t harjut. Syvät alueet ovat pitkiä ja kapeita. Tuotantoon soveltuvat alueet ovat melko pienialaisia ja kaukana toisistaan. Pekanjänkkä soveltuu turvelajinsa, kokonsa ja muotonsa puolest a parhaiten pientuotantoon. Tuotantoon soveltuvaa aluetta on 45 ha, jossa käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,99 milj. m 3.

55 Pahajänkkä (kl , x = 7488, 8, y = 520,9) sijaitsee noi n 17 km Kaukosesta länteen. Suo rajoittuu koillisessa Jauhojärvenvuomaan, lounaassa Halinkovuomaan ja muualla moreenimaihin. Suon lähellä kulkee hyväkuntoinen metsäautotie (kuva 44). Suon pinta-ala on 33 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluett a on 5 ha. Yli kanden metrin turvepaksuuksia ei ole. Suon pinta viettää Halinkovuomaan, mutta vesien valumisia tapahtuu myös Jauhajärveen. Suurin osa suosta on rämettä ja yleisimmät suotyypit ovat ruohoinen sararäme ja korpiräme. Suon keskellä olevalla avosuoalueell a suotyyppinä on rimpineva. Suo on luonnontilainen.

56 Pahajänkkä on erittäin matala, sillä 85 % suosta on alle metri n syvyistä. Turvekerroksen keskipaksuus on 0,6 m, yli yhden metri n syvyisellä alueella keskipaksuus on 1,0 m. Suon pohja on melk o epätasainen. Liejua esiintyy lähes puolella tutkimuspisteistä. Pohjamaalaji on moreeni. Turpeista noin 74 % on saravaltaisia, 24 % rahkavaltaisia ja 2 % ruskosammalvaltaisia. Yleisin pääturvelaji on ruskosammalsaraturve (39 %) ja yleisin lisätekijä raate. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4, josta heikosti maatuneen osan 3,9 (paksuus 0,1 m) ja hyvin maatuneen osan 5,8. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,1 vesipitoisuus 86,7 % ja kuiva-ainepitoisuus 140 kg/m 3 (taulukko 19). Pahajänkkällä on luonnontilaista turvetta 0,19 milj. m 3, mutt a suon mataluuden vuoksi sillä ei ole turvetuotannollista merkitystä.

57 Jauhojärvenvuoma (kl , x = 7489,5, y = 522,3) sijaitsee noin 16 km Kaukosesta länteen. Luoteessa suo rajoittuu Jauhojärveen, koillisessa ja idässä harjuihin sekä osittain Jauho - järven kylään johtavaan maantiehen. Muualla suota ympäröi moreenimaasto (kuva 45). Suon pinta-ala on 112 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluett a on 49 ha (44 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 1 ha. Suon pinta viettää kohti Jauhojärveä, jonne vedet myös laskevat. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen letto ja lyhytkorsinevaräme. Keski- ja koillisosa ovat avosuota, länsiosassa on laaja, yhtenäinen rämevyöhyke. Suon pohjoisosassa on peltoa, muuten suo o n luonnontilainen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,9 m, yli yhden metrin syvyisell ä alueella 1,3 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueella 2,5 m. Suon pohja on melko epätasainen ja pohjamaalajina on joko hiekk a tai moreeni.

58 Turpeista noin 36 % on saravaltaisia, 34 % ruskosammalvaltaisi a ja 30 % rahkavaltaisia. Pääturvelajeista yleisimpiä ovat sararuskosammalturve (25 %), sararahkaturve (21 %) ja ruskosammalsara - turve (19 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1, josta heikosti maatuneen osan 4,0 (paksuus 0,3 m) ja hyvin maatuneen osan 5,6 (kuva 46). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 5,0 %, vesipitoisuus 88,8 % ja kuiva-ainepitoisuus 112 kg/ m 3. Tehollinen lämpöarvo on 23MJ/k g (taulukko 20).

59 Jauhojärvenvuomalla on luonnontilaista turvetta 1,01 milj. m, mutta suon mataluuden vuoksi sillä ei ole turvetuotannollist a merkitystä.

60 Karivuoma (kl , , x = 7490,5, y = 520,6) sijaitsee noin 18 km Kaukosesta länteen. Suo rajoittuu luoteess a Syvään Karijärveen, kaakossa Jauhojärveen ja etelässä Halinkovuo - maan. Noin puolen kilometrin päässä kulkee hyväkuntoinen ti e (kuva 47). Suon pinta-ala on 140 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluett a on 66 ha (47 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 31 ha (22 %). Vedet valuvat pohjoisosassa Syvään Karijärveen, keski- ja etelä - osassa Jauhojärveen ja Kaivosojaan. Yleisimmät suotyypit ovat ruohoinen sararäme ja rimpiletto. Suo n pohjoisosa on avosuota, eteläosa suosta on rämettä. Suo on lähe s luonnontilainen.

61 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,2 m, yli yhden metrin syvyisellä alueella 1,9 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueella 2,5m Suon pohja on melko epätasainen ja pohjamaalaji vaihtelee etelä - ja länsiosien hiekkaisesta tai kivisestä moreenista itäosien hiekkaan. Pohjois- ja keskiosassa on suon pohjalla liejua enimmillään 1,5 m.

62 Turpeista noin 45 % on saravaltaisia, 41 % ruskosammalvaltaisi a ja 14 % rahkavaltaisia. Yleisimmät pääturvelajit ovat sararuskosammalturve (38 %) ja ruskosammalsaraturve (38 %). Yleisin lisä - tekijä on raate. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0, josta heikosti maatuneen osan 3,9 (paksuus 0,3 m) ja hyvin maatuneen osan 5,4 (kuva 48). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,4 vesipitoisuus 90,3 % ja kuiva-ainepitoisuus 98 kg/ m 3. Tehollinen lämpöarvo on 22,2 MJ/k g (taulukko 21). Karivuomalla on luonnontilaista turvetta 1,70 milj. m 3. Tuotantokelpoinen alue on suon pohjois- ja keskiosassa oleva, noin 31 ha : n avosuoalue, jossa käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,62 milj. m 3. Lisäksi tuotantoon voidaan ottaa sitä ympäröiviä suoalueita jos - sain määrin, sillä syvyydet ovat lähes kaksi metriä.

63 Kuusselänvuoma (kl , , 07, x = 7491,9, y = 522,6 ) sijaitsee noin 13 km Kaukosesta länteen. Etelässä suo rajoittuu Kaukosen - Kolarin maantiehen, muualla moreeni- ja hiekkaselänteisiin (kuva 49). Suon pinta-ala on 887 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluett a on 448 ha (51 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 261 ha (29 %). Suon pinta viettää kaakkoon ja lounaaseen. Vesien valu - mista tapahtuu sekä itäpuolella virtaavaan Lainiojokeen että kaakossa Mutajärviin. Lähes puolet suosta on avosuota. Myös rämeitä on huomattavasti. Yleisin suotyyppi on saraneva. Suo on lähes kokonaan luonnontilainen, vain muutamat metsäojat yltävät suon reunalle. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,5 m, yli yhden metrin syvyisellä alueella 2,3 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueella 2,9 m. Pohjamaalajina on pohjois- ja keskiosissa moreeni, eteläosiss a hiekka.

64 Turpeista noin 71 % on saravaltaisia, 17 % ruskosammalvaltaisi a ja 12 % rahkavaltaisia. Yleisin pääturvelaji on ruskosammalsara - turve (46 %).

65 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6, josta heikosti maatuneen osan 3,1 (paksuus 0,6 m) ja hyvin maatuneen osan 5,5 (kuva t 50, 51, 52, 53 ja 54). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,4 vesipitoisuus 91,3 % ja kuiva-ainepitoisuus 87 kg/m 3. Tehollinen lämpöarvo on 20, 7 MJ/kg (taulukko 22).

66 Kuusselänvuomalla on luonnontilaista turvetta 13,29 milj. m3. Turvetuotantoon soveltuva alue muodostuu viidestä erillisestä, yli kaksi metriä syvästä altaasta, joiden yhteispinta-ala o n 250 ha. Tuotantokelpoista turvetta ko. alueilla on 6,00 milj. m 3. Erityisesti suon keski- ja pohjoisosissa turve on vetistä. Kuivatusta haittaa paikoitellen suon pohjan epätasaisuus.

67 Aitamaanlantot (kl , x = 7488,0, y = 527,4) sijaitsee noin 11 km Kaukosesta länteen. Se on luode - kaakko suuntais - ten moreeniselänteiden välissä. Pohjoisreunaa sivuaa Kaukosest a Kolariin johtava tie (kuva 55). Suon pinta-ala on 103 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta o n 19 ha (18 %) ja yli kanden metrin aluetta 4 ha. Suon pinta viet - tää kaakkoon kohti Lainiojokea. Suurin osa suosta on rämettä. Yleisimmät suotyypit ovat varsi - nainen sararäme ja isovarpuinen räme. Pienellä alalla luoteis - osassa on avosuota, joka on rimpinevaa ja varsinaista saranevaa. Kaakkoisosa on ojitettu.

68 Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,8 m. Yli metrin syvyisell ä alueella keskipaksuus on 1,8 m ja yli kanden metrin alueell a 2,8 m. Pohja on suurimmaksi osaksi hiekkaa. Turpeista on rahkavaltaisia 52 % ja saravaltaisia 48 Pääturvelajeista ovat yleisimpiä sararahkaturve (39 %) ja rahkasaraturve (38 %). Syvemmillä alueilla turve on enimmäkseen rahkasaraturvetta. Turpeiden keskimaatuneisuus on 4,1. Heikosti maatuneen pinta - kerroksen (paksuus 0, 5 m) maatuneisuus on 3,3 ja paremmin maatu - neen pohjan 5,6. Turvenäytteiden tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,7 % ja vesipitoisuus 90,0 Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 98 kg (taulukko 23). Suossa on luonnontilaista turvetta 0,87 milj. m 3. Suo on liia n pieni ja matala soveltuakseen turvetuotantoon.

69 Keskivuoma (kl , 12, x = 7487,9, y = 529,8) sijaitsee noin 9 km Kaukosesta länteen. Suon pohjoisosa rajoittu u jyrkkärinteiseen moreenivaaraan ja muualla harjuihin. Noin puolen kilometrin päässä suon pohjoisosasta kulkee Kaukosen - Kolarin maantie. Suon pinta-ala on 61 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluett a on 24 ha (39 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 10 ha (16 %). Suon pinta viettää etelään. Vedet valuvat Lainiojokeen. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen neva ja varsinainen sara - neva. Suo on lähes kokonaan luonnontilainen. Vain suon etelä - osassa on harvaa ojitusta. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,0 m, yli yhden metrin syvyisellä alueella 1,7 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueell a 2,1 m. Pohjamaalaji on moreeni. Turpeista noin 68 % on rahkavaltaisia ja 32 % saravaltaisia. Yleisin pääturvelaji on sararahkaturve (48 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5, josta heikosti maatuneen osan 3,3 (paksuus 0,5 m) ja hyvin maatuneen osan 5,5 (kuva 56). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 5,1 %, vesipitoisuus 90,5 % ja kuiva-ainepitoisuus 91 kg/m 3 (taulukko 24). Keskivuomalla on luonnontilaista turvetta 0,63 milj. m 3. Suon pienialaisuuden ja paikoitellen turpeen suuren vesipitoisuude n vuoksi suo ei sovellu turvetuotantoon.

70 Hetteenjänkkä (kl , x = 7486,2, y = 529,1) sijaitse e noin 10 km Kaukosesta länsilounaaseen. Länsipuoli rajoittuu moreeniselänteeseen ja itäpuoli moreenisaarekkeiseen suomaastoon. Kaakkoispäähän tulee metsäautotie (kuva 57).

71 Pinta-ala on 74 ha, josta yli metrin aluetta on 28 ha (38 %) j a yli kanden metrin aluetta 6 ha (8 %). Pinta viettää poikkisuun - nassa koilliseen. Aivan kaakkoisosassa viettosuunta on kaakkoon. Suo on suurimmaksi osaksi rämettä, jonka yleisimmät suotyypi t ovat keskiosan lettoräme ja kaakkoisosan ruohoinen sararäme. Luo - teisosa on ojitettu.

72 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,2 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,7 m ja yli kanden metrin alueella 2,5 m. Pohjamaalaj i on enimmäkseen hiekkaa. Turpeista on saravaltaisia 86 rahkavaltaisia 11 % ja rusko - sammalvaltaisia 3 Yleisin pääturvelaji on rahkasaraturv e (62 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,5 m) maatuneisuus on 3,3 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,9 (kuva 58).

73 Turpeiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,9 % ja vesipitoisuu s 90,7 Suo-m3 :ssä on kuiva-ainetta 93 kg (taulukko 25). Suossa on luonnontilaista turvetta noin 0,85 milj.m 3. Turve - tuotantoon kelpaavaksi suo on liian pieni ja matala. 25. Kotivuoma (kl , x = 7485,4, y = 527,4) sijaitsee noi n 12 km Kaukosesta itäkaakkoon. Suo rajoittuu moreeniselänteisii n ja vaaroihin. Metsäautotie tulee suon itäreunaan (kuva 59). Pinta-ala on 108 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 70 ha (65 %) ja yli kanden metrin aluetta 46 ha (43 å). Pinta viettä ä etelään. Vedet laskevat lounaisosasta alkavaa puroa pitkin.

74 Suo on luonnontilainen. Sen keskiosat ovat avosuota, enimmäksee n varsinaista lettoa ja rimpinevaa. Reunoilla on rämettä, joista eniten on lettorämettä. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,8 m, yli metrin syvyisellä alu - eella 2,4 m ja yli kanden metrin alueella 2,9. Pohja on moreenia.

75 Turpeista on saravaltaisia 74 ruskosammalvaltaisia 22 % j a rahkavaltaisia 4 Pääturvelajeista ovat yleisimpiä ruskosammalsaraturve (43 %) ja rahkasaraturve (29 %). Kortteen jääntee t ovat huomattava lisätekijä (kuva 60).

76 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,3. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,9 m) maatuneisuus on 3,3 ja paremmin maatuneen pohjan 5,3. Turpeiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 2,7 % ja vesipitoisuu s 91,6 Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 84 kg (taulukko 26). Suossa on luonnontilaista turvetta 1,96 milj. m 3. Tuotantoo n soveltuvan osan pinta-ala on 46 ha ja sen sisältämä turvemäär ä 1,12 milj. m 3.

77 Juuvanvuoma (kl , x = 7483,5, y = 529,6) sijaitse e noin 11 km Kaukosesta lounaaseen. Suoalue on kuvioltaan hyvi n rikkonainen. Lounaisosa rajoittuu Kallojokeen. Muualla ympärillä on moreenikankaita ja loivia selänteitä. Koillisreunaa sivua a metsäautotie (kuva 61). Suon pinta-ala on 435 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 216 ha (50 %) ja yli kanden metrin aluetta 115 ha (26 %). Pint a viettää etelään ja vedet laskevat Kallojokeen. Suo on luonnontilainen ja suurimmaksi osaksi rämettä. Yleisimmät rämetyypit ovat lettoräme ja ruohoinen sararäme. Keskiosie n avosuoalueet ovat suurimmaksi osaksi varsinaista lettoa ja rimpilettoa. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,4 m, yli metrin syvyisellä alueella 2,1 m ja yli kanden metrin alueella 2,8 m. Liejua on suo n syvemmissä kohdissa pohjalla paksuimmillaan 70 cm. Pohjamaalaj i on enimmäkseen hiekkaa ja moreenia. Turpeista on saravaltaisia 67 %, ruskosammalvaltaisia 19 % j a rahkavaltaisia 14 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturve (29 %) ja ruskosammalsaraturve (27 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,3. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,7 m) maatuneisuus on 3,1 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,5 (kuva 62). Turpeiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,2 % ja vesipitoisuu s 92,1 %. Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 79 kg. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 19,8 MJ/kg (taulukko 27). Suossa on luonnontilaista turvetta 6,02 milj. m 3. Tuotantoon soveltuvia alueita on yhteensä 104 ha ja niissä on tuotantokelpoist a turvetta 2,35 milj. m3

78 Rapakonvuoma (kl , x = 7483,7, y = 531,2) sijaitse e noin 9km Kaukosesta lounaaseen. Suo on luode - kaakko suuntais - ten moreeniselänteiden välissä. Keskellä on pieni Rapakonjärvi. Suon reunaan tulee metsäautotie (kuva 63). Pinta-ala on 476 ha, josta on yli metrin syvyistä suota 299 ha (63 %) ja yli kanden metrin syvyistä 119 ha (25 %). Pinta viet - tää kaakkoon. Suon läpi virtaa Rapakonoja, joka laskee Kallo - jokeen.

79 Suo on suurimmaksi osaksi rämettä. Yleisimpiä tyyppejä ova t varsinainen sararäme ja isovarpuinen räme. Suo on lähes luon - nontilainen, sillä vain pieniä alueita itä- ja pohjoisreunass a on ojitettu.

80 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,5 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,0 m ja yli kanden metrin alueella 3,0 m. Pohjamaa - laji on enimmäkseen hiekkaa ja moreenia. Turpeista on saravaltaisia 57 rahkavaltaisia 34 % ja rusko - sammalvaltaisia 9 (38 %). Yleisin pääturvelaji on rahkasaraturv e Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,6 m) maatuneisuus on 3,2 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,7 (kuva 64). Turpeiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,2 % ja vesipitoi - suus 89,5 Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 104 kg. Kuivan tur - peen tehollinen lämpöarvo on 20,6 MJ/kg (taulukko 28). Suossa on luonnontilaista turvetta 7,16 milj. m 3. Rapakonjärve n luoteispuolella on tuotantoon soveltuvaa aluetta 65 ha, joss a on tuotantokelpoista turvetta 1,65 milj. m 3. Edellytyksenä o n kuitenkin Rapakonjärven kuivattaminen.

81 Takakankaanvuoma (kl , 12, x = 7480,7, y = 532,8 ) sijaitsee noin 10 km Kaukosesta lounaaseen. Länsi- ja pohjois - osa rajoittuu Kallojokeen, muualla suota ympäröivät ja rikkova t moreenisaarekkeet ja -selänteet. Eteläpuolelle noin kilometri n päähän tulee metsäautotie (kuva 65). Pinta-ala on 291 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 86 ha (30 %) ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 25 ha (9 %). Pinta viettää luoteeseen kohti Kallojokea. Suo on luonnontilainen. Reunaosat ovat yleensä rämettä, keskiosa t avosuota. Yleisin rämetyyppi on ruohoinen sararäme ja yleisi n avosuotyyppi rimpineva.

82 Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,9 m, yli metrin syvyisellä alu - eella 1,6 m ja yli kanden metrin alueella 2,6 m. Suon pohja o n enimmäkseen moreenia.

83 Turpeista on saravaltaisia 61 rahkavaltaisia 21 % ja ruskosammalvaltaisia 18 %. Yleisimmät pääturvelaj it ovat ruskosammalsaraturve (32 %) ja rahkasaraturve (27 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,2. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,5 m) maatuneisuus on 3,0 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,4 (kuva 66). Turpeiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 2,2 % ja vesipitoisuu s 92,4 Suo-m 3 :ssä on kuiva-ainetta 75 kg (taulukko 29). Suossa on luonnontilaista turvetta 2,68 milj. m 3. Turvetuotantoon soveltuvaksi suo on liian matala ja rikkonainen.

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA I Abstract : Peat recources and their suitabilit y in the area

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 400

Turvetutkimusraportti 400 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 400 2009 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 264 Tapio Muurinen KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II Abstract : The mires and peat reserves of Kuivaniemi and their usefulness Part

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9 Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a SOTKAMON KUNNASSA INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/11 8 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE TUOTANTOON OSA I Kuopio 1983 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 374

Turvetutkimusraportti 374 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 0 Hannu Pajunen YLI-IISSÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 KUOPIO

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5 Jukka Häikiö ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Kuopio 1984 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 18 9 Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I Kuopio 1986 Pajunen, Hannu 1986. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1. Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1. Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1 Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Kuopio 1981 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 3 Jouko Saarelaine n VIEREM'_N SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA I Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 0 Jukka Häiki ö PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA 1 Kuopio 1986 Häikiö, Jukka 1986. Pulkkilassa tutkitut suot ja niiden - turvevarat, osa I.

Lisätiedot

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA Tutkimus Haukiputaan soista ja turvevarojen käyttökelpoisuudesta GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 342 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 342 TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 392

Turvetutkimusraportti 392 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 392 2009 Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Tyrnävä, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 0. Helmer Tuittila PÖYTYÄN TURVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 0. Helmer Tuittila PÖYTYÄN TURVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 0 Helmer Tuittila PÖYTYÄN TURVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1983 Tekijän osoite : Helmer Tuittila Geologinen tutkimuslaito

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 267 Tapio Toivonen ja Pertti Sil6n KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Kurikka Espoo 1993 Toivonen. Tapioja

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2

Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Suokohtainen aineisto 31.10.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Suokohtainen aineisto: Kartta- ja ilmakuvaotteet Geologian

Lisätiedot

Erkki Raikamo SYSMÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä

Erkki Raikamo SYSMÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä Erkki Raikamo SYSMÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä Espoo 1980 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 3 2.1 Maastotutkimukset

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 240 Pauli Hänninen ja Arto Hyvärinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa Vili Kuopio 1990 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1990

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN

KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN Itä-Suomen yksikkö/länsi-suomen yksikkö Turvetutkimusseloste 115/2008 17.12.2008 Kuopio/Kokkola KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA

Lisätiedot

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 265 Riitta Korhonen PERÄSEIÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires of Peräseinäjoki and their usefulness Espoo 1993 Korhonen Riitta

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella

Lisätiedot

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 289 Tapio Toivonen ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Ilmajoki Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995 Ilmajoella

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/14 0 Ari Luukkanen JUANKOSKEN TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO N Kuopio 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 241 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1990 Pasunen, Hannu 1990. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 4 Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S TURVETUOTANTOON OSA I Abstract : The peat resources and their potentialitie s

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 134/80/ 5 Markku Mäkil ä TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS summary : The peat resources of Toholampi

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 419

Turvetutkimusraportti 419 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 419 2011 Pihtiputaalla tutkittut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Pihtipudas, Central Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

VIHANNISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa I I

VIHANNISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa I I Turveraportt i Report of Peat Investigation 18 8 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herrane n VIHANNISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa I I Abstract : The mires and their peat resource s Part I I Geologian

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 396

Turvetutkimusraportti 396 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 396 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia, Finland. Part 3

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/81/6 2. Jukka Lein o PIELAVEDELLÄ 1980 TUTKITTUJEN SOIDE N

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/81/6 2. Jukka Lein o PIELAVEDELLÄ 1980 TUTKITTUJEN SOIDE N GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/81/6 2 Jukka Lein o PIELAVEDELLÄ 1980 TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Kuopio 1981 SISÄLT Ö JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2 Kimmo Virtanen TYRNÄVÄLLÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARAT Kuopio 1983 SISÄLLYS Johdanto 1 Tutkimusmenetelmät ja tulosten esitys 1 Kenttätutkimukset

Lisätiedot