Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n Espoo 1987

2 Mäkilä, Markkuja Grundström,Ale 1987.Kotkan. turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation, 98 pages, 43 figures and 34 tables. Geological Survey of Finland investigated the quantity an d quality of the industrially exploitable peatlands in the tow n of Kotka, southeastern Finland, during Altogether hectares of peatland were studied. This area covers 5,5 % o f the towns land area. The total peatland area suitable for fuel peat production i s 192 hectares. Useful peat resources are 4,28 million m³ i n situ. The energy content equals to 1,62 million MWh as calculated for 50 % moisture content. The area suitable for horticultural peat production is 150 hectares, containing abou t 2,62 million m³ of peat in situ. The average depth of peat deposits is 2,01 m, including 1,10 m of slightly humified surfical layer. The total amount of pea t of the studied peatlands is 29,7 million m³. Area deeper tha n 2 m contains 21,9 million m³ or 74 % of the total reserves in - cluding 8,8 million m³ of better humified peat. 51 % of th e peat layers are Sphagnum predominant and rest of the peat i s Carex predominant. The average net calorific value of dry peat is 20,0 MJ/kg an d 8,8 MJ/kg when calculated for 50 % moisture content. The av - erage bulk density of the samples is 61 kg/m³ in situ, moistur e content 93,7 % of wet weight, ph-value 4,1, ash content 2,0 % and sulphure content 0,18 % on dry bases. Mustajärvensuo (3) and the northern part of Suurisuo (14) be - longs to The National Mire Preservation Programme. Key words : bog, peat, inventory, fuel peat production, hort i - cultural peat, Kotka. Markku Mäkilä and Ale Grundströ m Geological Survey of Finlan d Kivimiehentie 1 SF ESPO O FINLAND ISBN ISSN

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusmenetelmät ja aineistot Tuotantoon vaikuttavia tekijöitä ALUEENLUONNONOLOT Maa- ja kallioperä Maanpinnan topografia Soiden yleinen kuvaus TUTKITUT SUOT 1 8 Sivu 1. Sivu Suurirahka Tuomiojansuo Palannesuo Turvesuo Mustanjärvensuo Unhostinsuo Niskasuo Kyntösuo Suljento Suurisuo Kivihaikulansuo Suurisuo Munasuo Hakulinsuo Härmänsuo Porrassuo Nälkäsuo TULOSTEN TARKASTELU Turpeen paksuus ja turvemäärä Suotyypit Turvelajit ja turvetekijät Maatuneisuus Liekoisuus Pohjamaalajit ja liejut Happamuus Tuhkapitoisuus Vesipitoisuus Kuivatilavuuspaino Lämpöarvo Rikkipitoisuus TURVETUOTANTOON SOVELTUVAT SUOT 9 5 YHTEENVETO 9 5 KIRJALLISUUTTA 99

4 - 5-1 JOHDANT O 1.1 Tutkimuksen tarkoitu s Geologian tutkimuskeskus teki vuonna 1985 turveraaka-aineen te - ollista soveltuvuutta selvittäviä tutkimuksia Kotkan suoalueil - la. Aikaisemmin on tutkittu Mustanjärvensuo vuonna Tutkimuksessa pääpaino asetettiin nykyisillä tuotantomenetelmill ä hyödynnettävissä olevan turvemäärän ja turvetuotantoon soveltu - vien alueiden selvittämiseen. Tutkittujen soiden sijainti nä - kyy kuvassa Tutkimusmenetelmät ja aineisto t Kenttätutkimukset suoritettiin siten, että tutkittavalle suol - le laadittiin linjaverkosto, joka koostuu suon hallitsevan osa n poikki vedetystä selkälinjasta ja sitä vastaan kohtisuoraan ole - vista poikkilinjoista (Lappalainen, Sten ja Häikiö,1984). Poik - kilinjojen väli on yleensä 400 m. Näin laaditulla linjastoll a - tutkimuspisteiden väli on 100 m. Linjoilta mitattiin lisäks i turpeen, paksuus 50 m :n välein ; reunaosissa tiheämminkin. Tutkimuslinjat on vaaittu ja korkeudet on pyritty mahdollisuuksi - en mukaan sitomaan valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon. Os a soista tutkittiin hajapistein. Tutkimuspisteillä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyy s 5-asteikolla (kuiva, normaali, vetinen, hyllyvä, rimpinen) se - kä mättäiden peittävyysprosentti ja mättäisyyden keskimääräine n korkeus. Edelleen huomioitiin puuston puulajisuhteet, tiheys - luokka, mahdolliset hakkuut ja kehitysluokka. Turvekerrostumien kairauksissa tutkittiin pääturvelaji sek ä siinä mahdollisesti olevien lisätekijöiden suhteelliset osuu - det (6-asteikolla). Turpeen maatuneisuus määritettiin von Postin maastotöihin soveltuvalla menetelmällä (10-asteikko), kosteus (5-asteikolla) sekä kuituisuus (0-6-asteikolla). Li - säksi määritettiin mahdolliset liejukerrokset ja pohjamaan laa - tu.

5 6 - Kuva 1. Kotkassa tutkitut suot. 1. Suurirahk a 2. Palannesuo 3. Mustanjärvensuo (1961 ) 4. Niskasuo 5. Suljent o 6. Kivihaikulansu o 7. Munasuo 8. Härmänsuo 9. Nälkäsuo 10. Tuomiojansuo 11. Turvesuo 12. Unhostinsu o 13. Kyntösu o 14. Suurisuo 15. Suurisu o 16. Hakulinsuo 17. Porrassuo

6 Suossa olevan lahoamattoman puuaineksen (liekojen) määrän arvioimiseksi kunkin tutkimuspisteen ympäristö luodattiin kahde n metrin syvyyteen asti kymmenessä eri kohdassa. Todetut lieko - osumat on ilmoitettu erikseen 0-1 m :n ja 1-2 m :n välisiss ä syvyyskerroksissa kantopitoisuusprosentteina turvemäärästä. Prosenttiluvut on laskettu ns. Pavlovin menetelmän mukaan, joss a kantopitoisuus on jaettu viiteen eri luokkaan : liekoja on erit - täin vähän (alle 1 %), vähän (1-2 %), kohtalaisesti (2-3 %), runsaasti (3-4 %) ja erittäin runsaasti (yli 4 %). Eräiltä soilta otettiin 1-2 pinnasta pohjaan ulottuvaa näyte - sarjaa laboratoriotutkimuksia varten. Näytteenottopaikka valit - tiin siten, että se edustaa mahdollisimman hyvin suon turveker - rostumia. Tilavuustarkoista näytteistä määritettiin laboratoriossa ph-arvo, vesipitoisuus painoprosentteina (105 C :ssa kui - vaamalla), kuivatilavuuspaino (kg/suo-m³), tuhkapitoisuus pro - sentteina kuivapainosta (815 ± 25 C :ssa hehkutettuna) sek ä lämpöarvo Leco AC 200 -kalorimetrillä (ASTM D 3286). Lämpöarvo o n laskettu erikseen kuivalle turpeelle sekä 50 % :n käyttökosteu - dessa olevalle turpeelle. Osasta näytteitä on määritetty lisäk - si rikkipitoisuus prosentteina kuivapainosta. Tavoitteena on ollut tarkastella ominaisuuksia lähinnä käyttö - kelpoisen polttoturpeen kannalta. Turvekerrosten käyttökelpoisuutta laskettaessa on kunkin näytesarjan ensimmäinen ja viimei - nen näyte jätetty pois. Lisäksi, jos näytesarjan viimeist ä edellisen näytteen tuhkapitoisuus on ylittänyt 10 %, on myö s se jätetty pois. Niiden soiden osalta, joilta ei ole otettu laboratorionäytteitä, on käytetty tuotantoon soveltuvilta soilta otettujen näytteide n keskiarvoja. Tutkittujen soiden polttoturve- sekä kuivike- ja kasvuturvemää - ristä on kerätty tiedot soveltuvuustaulukkoon. Turvetuotantoo n soveltuvina alueina on pidetty suon yli 2 tai 3 m syvää osaa. Laskettaessa käyttökelpoisia polttoturvevaroja on alueen turve - määrästä vähennetty suon pohjalle jäävä keskimäärin 50 cm :n pak -

7 - 8 - suinen runsastuhkainen turvekerros, jota ei käytännössä voi hyö - dyntää. Muita teknillis-taloudellisia tekijöitä ei ole huomioi - tu. Useimmilla tutkituilla soilla polttoturvetuotannon estää käy - tännössä paksu heikosti maatunut pintarahkakerros. Turvesuol - la (11) on laskettu erikseen kasvu- ja polttoturvemäärät. Sovel - tuvuustaulukossa ilmoitettu energiasisältö on tällöin pohjatur - peen sisältämä energiamäärä. Turvesuon selostuksen yhteydess ä on ilmoitettu myös energiasisältö, jos yli 3 m syvä alue jäte - tään hyödyntämättä. Kasvu- ja kuiviketurpeeksi on laskettu heikosti maatunut H1 - H4 pintarahkaturve, joka ei sisällä saraturvetta. Tutkimuspisteiden syvyyden aritmeettinen keskiarvo voi anta a suon turvevaroista virheellisen kuvan. Tässä tutkimuksessa onkin käytetty turvemäärien laskussa syvyysvyöhykkeittäin pinta - alaan painotettuja keskisyvyyksiä, jolloin saadaan luotettavam - pi kuva suon todellisista turvevaroista. Kairaustulosten tulkintaa on havainnollistettu karttojen ja pro - fiilien avulla. Suokohtaisista kartoista ilmenevät linjaverkosto, tutkimuspisteittäin keskimääräinen maatuneisuus sekä heikos - ti maatuneen (H1 - H4) pintaturpeen ja koko kerrostuman paksuus. Karttoihin on piirretty myös turpeen paksuutta 1 m :n välein esit - tävät syvyyskäyrät sekä suon pinnan korkeuskäyrät. Maatuneisuusprofiileissa on turpeet jaettu maatuneisuuden mukaa n kolmeen ryhmään : H1 - H3, H4 ja H5 - H10. Turvelajiprofiileiss a on kunkin kairauspisteen yläpuolella esitetty suotyyppi ja lie - koisuus (0-1 m :n syvyyskerroksen osumat / 1-2 m :n syvyysker - roksen osumat). Turvelajit on esitetty symbolein (kuva 2). Li - säksi on ilmoitettu kunkin kairauspisteen pohjamaan laatu. Osas - ta soita on laadittu kolmiulotteinen profiili, jossa on selkä - linjan lisäksi poikkilinjat kuvaamassa suon pinnan ja pohja n muotoja. Muu tutkimusaineisto on arkistoitu Geologian tutkimuskeskukse n turvearkistoon.

8 - 9 - SUOKARTTA : Kuva 2. Käytetyt symbolit ja lyhenteet.

9 10 - Suotyyppien sekä turpeen lyhenteet ovat seuraavat : I Avosuot II Rämee t 1. Varsinainen letto VL 1. Lettoräme L R 2. Rimpiletto RIL 2. Ruohoinen sararäme RHS R 3. Ruohoinen saraneva RHSN 3. Varsinainen sararäme VS R 4. Varsinainen saraneva VSN 4. Lyhytkorsinevaräme LKN R 5. Rimpineva RIN 5. Tupasvillaräme T R 6. Lyhytkortinen neva LKN 6. Pallosararäme PS R 7. Kalvakkaneva KN 7. Korpiräme KR 8. Silmäkeneva SIN 8. Kangasräme KG R 9. Rahkaneva RN 9. Isovarpuräme I R 10. Luhtaneva LUN 10. Rahkaräme R R 11. Keidasräme KE R III Korvet IV Muuttuneet suotyypi t 1. Lettokorpi LK 1. Ojikko O J 2. Koivuletto KOL 2. Muuttuma M U 3. Lehtokorpi LHK 3. Karhunsammalmuuttuma KSMU 4. Ruoho- ja heinäkorpi RHK 4. Ruohoturvekangas RHT K 5. Kangaskorpi KGK 5. Mustikkaturvekangas MT K 6. Varsinainen korpi VK 6. Puolukkaturvekangas PT K 7. Nevakorpi NK 7. Varputurvekangas VATK 8. Rääseikkö RAK 8. Jäkäläturvekangas JAT K 9. Kytöheitto KH 10. Pelto P E 11. Palaturpeen nostoalue PTA 12. Jyrsinturpeen nostoalue JTA Pääturvelajit Lisätekijä t 1. Rahkaturve S 1. Tupasvilla (Eriophorum) E R 2. Sararahkaturve CS 2. Puuaines (Lignidi) L 3. Ruskosammalrahkaturve BS 3. Varpuaines (Nanolignidi) N 4. Saraturve C 4. Korte (Equisetum) E Q 5. Rahkasaraturve SC 5. Järviruoko (Phragmites) P R 6. Ruskosammalsaraturve BC 6. Suoleväkkö (Seheuchzeria) S H 7. Ruskosammalturve B 7. Tupasluikka (Trichophorum) T R 8. Rahkaruskosammalturve SB 8. Raate (Menyanthes) M N 9. Sararuskosammalturve CB 9. Siniheinä (MaZinia) M L 10. Järvikaisla (Scirpus) SP

10 - 1.3 Tuotantoon vaikuttavia tekijöit ä Turpeen pääasiallisia lämmönlähteitä ovat hiili ja vety. Maatu - misen edistyessä kasviaineksen hiilipitoisuus lisääntyy ja läm - pöarvo kasvaa. Maatuminen vaikuttaa turpeen lämpöarvoon myö s siten, että maatumisen kasvaessa kuivatilavuuspaino suurenee j a lämpöarvo tilavuusyksikköä kohden kasvaa. Merkitys tuntuu mm. kuljetuskustannusten alenemisena. Myös itse turvelaji vaikut - taa turpeen käyttökelpoisuuteen siten, että saraturve soveltu u polttoturpeeksi heikommin maatuneena kuin rahkaturve. Maatumisen edistyessä kasvaa kivennäisaineksen (tuhkan) osuu s turpeessa. Sen lisäksi, että tuhka alentaa lämpöarvoa, se sint - raantumalla kattiloihin hankaloittaa polttoa ja aiheuttaa mekaa - nista kulumista. Happamien turpeiden on puolestaan todettu ai - heuttavan enemmän korroosiota kuin vähemmän happamien. Turpee n ph-asteella on tässä mielessä merkitystä. Rikki on vähemmän toivottava aine polttoturpeessa, koska se aiheuttaa lämmity s kattiloiden syöpymistä ja ympäristön saastekuormituksen lisään - tymistä. Tärkeä laatutekijä on myös puuaineksen osuus turpees - sa. Arvioitaessa turpeen kelpoisuutta polttoaineeksi nojaudutaan Turveteollisuusliiton laadunmääritysohjeisiin (taulukko 1). Turpeen tuotantokustannuksiin vaikuttavia seikkoja edellä mai - nittujen turvetekijöiden ohella ovat suotekijät, joista tärkeim - piä ovat suon sijainti kulutuskohteeseen nähden ja tieyhteydet. Myös kantoisuus ja liekoisuus ovat taloudellisesti merkittävi ä tekijöitä. Muita tuotantokustannuksiin vaikuttavia seikkoj a ovat mm. turvekerrostuman paksuus, pohjamaan laatu, suon kok o ja muoto, kuivatusmahdollisuudet ja ilmastolliset olosuhteet. Polttoturpeella tarkoitetaan energiahuollossa lämmön ja sähkö n tuotantoon käytettävää turvetta. Nostoteknlikan perusteell a voidaan puhua joko pala- tai jyrsinturpeesta. Palaturvemenetelmässä suosta nostettu turve sekoitetaan ja muo - kataan sekä puristetaan lopuksi suuttimen läpi tuotantokentä n pinnalle kuivumaan. Palaturpeen valmistusmenetelmien kehittyminen ja palakoon pienentäminen ovat tehneet siitä varteenotet-

11 % 12 - Taulukko 1. Turveteollisuusliiton laadunmääritysohjeet. PALATURPEEN LUOKITUS 1982 POS.* OMINAISUUS YKSIKKÖ LAATU P10 LAATU P12 LAATU P1 3 3 Kosteus, toimituserä % Tehollinen länpöarvo saa- MJ/kg pumistilassa, vähintään MWh /m³ 1,0 1,2 1, Tuhka kuiva-aineessa, max - kuukausikeskiarvo % toimituserä (tarvittaessa) % Tuhkan sulamiskäyttäytyminen* * 8 Kappalekoko, max mitat mm 150x200x 150x200x 100xl00 x Murskan määrä, alle 20 mm, % max. 11 Rikkipitoisuus, ilmoitetaan % jos yli ,3 0,3 0, 3 * Positionumerot viittaavat turveteollisuusliiton laadunmääritysohjeeseen ** Ilmoitetaan, jos puolipallopiste on alle 1120 C (Turveteollisuus ) JYRSINTURPEEN LUOKITUS POS. OMINAISUUS YKSIKKÖ LAATU J9 LAATU J11 LAATU J11 S 3 Kosteus % Tehollinen lämpöarvo Hu MJ/kg yli 8 11 ± 2 11 ± 2 MJ/m³ yli 2500 yli 3000 yli Tuhka, kuukausikeskiarvo, max % yksittäinen näyte,max % Tuhkan sulamiskäyttäytyminen x x x 5.3 Tuhkan kemiallinen koostumus x x x 6 Kuljetustilavuuspaino likimain kg/m³ Karkeus, ritilän mitat mm 100 x x x Puun määrä, max. % Rikkipitoisuus y y y Tuotanto-, käsittely- ja kuljetustapa ym. lisätiedot x x x HUOM. : Turpeen tulisi olla olosuhteisiin nähden mahdollisimman vapaa lumest a ja jäästä. X - ilmoitetaan tarvittaessa y - ilmoitetaan, jos on yli 0,3 % Eo. standardiluokituksen ohella voidaan kaupassa tarvittaessa yksittäistapauksissa soveltaa poikkeavia laatuvaatimuksia. Pos.-numerot viittaavat Turveteollisuusliiton laadunmäärittelyohjeeseen (Turveteollisuus )

12 13 - tavan vaihtoehdon jyrsinturpeelle. Polttokattilateknologia n kehityksen myötä näyttää siltä, että halvempien käyttökuluje n ansiosta palaturve on jyrsinturvetta edullisempaa polttoturve - ainetta vielä ainakin 10 MWh :n laitoksissa. Polttoturpeen käytön yleistyessä pienissä yksiköissä, kuten maa - tiloilla, pientaloissa ja kuntien aluelämpökeskuksissa, heijas - tuu se tuotantojärjestelmään pientuottajia suosivasti. Uusimma t maataloustraktorin perään kiinnitettävät palaturvekoneet mahdol - listavat yhä pienempien, käytännössä alle 10 :n hatuotantokent - tien käyttöönoton. Siten mm. monet hylätyt turvepellot soveltu - vat palaturvetuotantoon. Polttotekniikan kehittyessä voidaa n käytettävän turpeen laatuvaatimuksia muuttaa (Leinonen, A. j a Luukkanen, V-M., 1986). Jyrsinturpeella tarkoitetaan ohuina kerroksina suon pinnalta jyrsimällä irrotettua turvejauhoa. Jyrsinturvetuotanto vaati i laajoja tuotantokenttiä ja kalliita koneinvestointeja. Lisäksi jyrsinturpeen laatu vaihtelee tuntuvasti aiheuttaen vaikeuk - sia polton säädössä. Turpeen tilavuuspaino on alhainen, mik ä lisää kuljetus- ja varastointikustannuksia. Kuljetuksen osuu s on nyt lähes kolmannes jyrsinturpeen kuluttajahinnasta ja tule e edelleen kasvamaan. Edellä mainitut tekijät tekevät jyrsinturpeen jalostamisen ajan - kohtaiseksi. Eräs jyrsinturpeesta saatava jaloste on turvepel - letti. Tehdyt tutkimukset ja kokeet osoittavat jyrsinturpee n pelletöinnin mahdolliseksi verraten laajalla laatu- ja kosteus - alueella. Koska myös heikkolaatuinen jyrsinturve on pelletöi - tävissä, saattaa menetelmä tarjota tähänastista edullisemma n ratkaisun laadultaan heikkojen turvekerrosten hyväksikäyttöön. Turpeen keskeinen käyttömuoto on myös kasvuturve. Parasta kas - vuturvetta on heikosti (H1-3) maatunut rahkaturve, ennen kaik - kea Sphagnum fuscum-turve, jolla on korkea ravinteiden pidätys - ja luovutuskyky. Kun kasvuturpeen tuotantoa harjoitetaan laajassa mittakaavassa edellytetään, että suossa on vähintää n 1 m :n paksuinen kerros kunnollista raaka-ainetta. Tuotantoo n suunniteltavan alueen tulisi olla mieluummin avosuota tai vä - häpuustoista.

13 14 - Kuiviketurpeeksi soveltuu heikosti (H1-4) maatunut rahkaturve. Kuiviketurve näyttäisi olevan taloudellisesti varsin järkevä keino edistää karjatalouden jätehuoltoa pienillä tiloilla. Tur - peeseen sidottuna pienenee lannan ravinnehävikki sitä varastoi - taessa ja levitettäessä pelloille. Kuiviketurpeen nosto mahdol - listaa myös isäntälinjan polttoturvetuotannon varsinkin pienem - millä soilla, koska tällöin heikosti maatunut pintaturve pois - tetaan ennen tuotantoa. 2 ALUEEN LUONNONOLO T 2.1 Maa- ja kallioperä Maalajeista on yleisin moreeni. Laajimmat savikot ovat keskit - tyneet kunnan länsiosia halkovan Kymijoen varsille. Kotkan merkittävin harjujakso ulottuu Laajakoskelta Kyminlinnaan. Se on kallioiden ja Kymijoen katkoma sekä savikkojen reunustama muo - dostuma, johon liittyy Kotkan kaupungin edustalla oleva Lehmä - saari. Kallioperä on helposti moroutuvaa rapakiveä ja sille on ominais - ta jyrkät rinteet ja kallioseinämät. Kalliopaljastumia on kau - pungin eteläosissa suhteellisen runsaasti. 2.2 Maanpinnan topografi a Aluetta luonnehtii maaston loivahko nousu Suomenlahden rannikol - ta kohti sisämaata. Kymijoen laaksoseudut ovat maisemiltaa n vaihtelevia, vuorotellen alavia rantaniittyjä ja äkkijyrkiks i lohkeilleita rapakivirantoja. Kunnan eteläosat ovat alle 20 m mpy ja pohjoisosat pääosin m mpy. Kotkan korkeimmat seudut sijaitsevat kunnan pohjoisosissa Juurikorven kylässä, jossa ovat mm. Suurivuori (n. 87 m mpy) ja Kirkkovuoret (n. 73 m mpy.

14 2.3 Soiden yleinen kuvau s Kaikkiaan tutkittiin ha :n suoalueet, joista Kotkan alu - eelle sijoittuu ha eli 5,5 % maa-alasta. Palannesuo (2), Mustanjärvensuo (3) ja Porrassuo (17) sijoittuvat osaksi muide n kuntien alueille. Osin Kotkan alueelle sijoittuvan Tolppasuo n tiedot löytyvät Anjalankosken raportista (Mäkilä ja Grundströ m 1985). Tutkimuksessa on mukana kaikki Kotkan yli 20 ha :n suot sek ä yksi alle 20 ha :n suo. Laajimmat suoalueet esiintyvät alueen pohjois- ja länsiosissa (kuva 3). Suurin osa soista on ojitet - tu. Soidensuojelun perusohjelmaan kuuluu Mustanjärvensuo (3) sek ä tutkimuksen ulkopuolelle jääneet pienialaiset Suurisuon (14 ) pohjoisosa ja Juurikorven alue. Kotkan suot kuuluvat pääasiassa Saaristo-Suomen keidassoihin. Tutkittujen soiden pintaosissa on keskimäärin noin 1,1 m hei - kosti maatunutta rahkavaltaista turvetta. Avosuota on tutkittujen soiden pinta-alasta 17 %. Päätyypeit - täin suotyyppijakauma on seuraava : nevoja 17 %, rämeitä 56 %, korpia 8 %. Loput ovat turvekankaita, peltoja ja vanhoja tur - peennostoalueita. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvilla-, isovarpu- ja rahkaräme. Avosuoalueilla on pääosin lyhytkorsinevaa ja ravinteisilla reunaosilla on korpisuotyyppejä. Tutkittujen soiden pinta-ala ja lukumäärä kokoluokittain näky - vät taulukossa 2.

15 Kuva 3. Soiden levinneisyys Kotkassa (Suomen tiekartan GT suomaski).

16 Taulukko 2.. Soiden pinta-ala (ha) ja lukumäärä kokoluokittai n Kotkassa. Tutkittuje n soiden pinta - ala (ha) j a 1km (kpl) < > * * Pinta-alassa on mukana kolme suota, jotka osaksi si - joittuvat muiden kuntien alueille.

17 18-3 TUTKITUT SUOT 1. Suurirahka (kl , x = 6712,3, y.= 3490,6) sijaitse e noin 10 km Kotkan keskustasta luoteeseen Pernoo-Mussalo -tie n länsipuolella ja sille johtaa metsäautotie. Suolla on 20 tutkimuspistettä ja 11 syvyyspistettä. Tutkimuspistetiheys o n 5,1/10 ha. Tutkimuslinjaston pituus on m (kuva 4). Suo n pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettä ä pohjoisessa luoteeseen ja etelässä kaakkoon (kuva 5). Suo ra - joittuu hiekkakankaisiin ; etelässä kallioiseen moreenimaastoon.

18 Suurirahkan yleisimmät suotyypit ovat rahka- ja isovarpuräme. Reunaosien ojitetut alueet ovat turvekangasasteella. Suolt a on nostettu laajoilta alueilta kuiviketurvetta. Keskimääräi - nen pinnan mättäisyys on 24 % ja mättäiden korkeus on 3 dm. Puusto on suon keskiosissa kitukasvuista. Reunaosien puusto vaihtelee pinotavarasta tukkipuuhun. Suurirahka on reunaosil - taan ojitettu.

19 % Taulukko 3. Suurirahkan pinta -alat, keskisyvyydet ja turve - määrät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m³ ) - pinta pohja yht. pinta pohja yht. H 1-4 H 5-10 H 1-10 H 1-4 H 5-10 H Koko suo 39 1,27 0,86 2,13 0,50 0,33 0,83 100, 0 Yli 1 m 30 1,52 1,06 2,58 0,46 0,32 0,78 94, 0 Yli 2 m 20 2,07 1,10 3,17 0,41 0,22 0,63 75,9 Turpeen keskimaatuneisuus on 4,6. Heikosti maatuneen yleens ä rahkavaltaisen pintakerroksen maatuneisuus on 3,1 ja hyvin maa - tuneen pääasiassa saravaltaisen pohjakerroksen 6,8. Suurin tur - peen paksuus, 4,10 m, on tavattu pisteessä A 400. Yleisimmä t pohjamaalajit ovat hiesu ja hiekka. Liejua on paikoin suon poh - jalla ohut kerros (kuva 6). Suurirahkan turpeista on rahkavaltaisia 84 % ja saravaltaisi a 16 %. Pääturvelajeittain jakaantuma on S 61 %, CS 23 %, C 3 % ja SC 13 %. Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 21 % ja puun jäännöksiä sisältäviä turpeita 22 %. Yleisimpien turvetekijöiden osuudet kokonaisturvemäärästä ovat S 73 %, C 16 %, L 4 %, ER 4 % ja PR 2 %. Liekoja on koko suon alueella 0-1 m :n syvyydessä keskimääri n 0,7 % ja 1-2 m :n syvyydessä 0,4 %. Yli 2 m :n syvyisellä alu - eella liekoja on 0-1 m :n syvyydessä 0,3 % ja 1-2 m :n syvyy - dessä 0,6 %. Käyttökelpoisen turpeen keskimääräinen tuhkapitoisuus pisteess ä A on 1,1 % (vaihteluväli 0,6-3,1) kuivapainosta, ph-ar - vo 3,9 (3,4-4,7), vesipitoisuus märkäpainosta 92,7 % (88,1-95,2) ja kuivatilavuuspaino 70 kg/ m ³ (44-118). Keskimääräi - nen lämpöarvo laskettuna kuivalle turpeelle on 19,2 MJ/kg (17, 4-22,7) ja 50 % :n kosteudessa 8,4 MJ/kg (taulukko 4).

20 Käyttökelpoisuu s Kuivatusmahdollisuudet ovat tyydyttävät. Polttoturvetuotanno n estää paksu heikosti maatunut pintarahkakerros. Pintakerro s soveltuu lähinnä kasvu- tai kuiviketurpeeksi ja sitä saadaa n suon yli 2 m syvän 20 ha alueen keskimäärin 2,07 m paksusta kerroksesta 0,41 milj. suo- m ³. Kasvuturpeen laatua heikentä ä suon keskiosassa oleva paremmin maatunut linssi. Suolta ori nostettu kuiviketurvetta.

21 Palannesuo (kl , x =6712,6, y = 3488,8) sijaitse e noin 14 km Kotkan keskustasta luoteeseen ja sille johtaa metsä - autotie. Suolla on 37 tutkimuspistettä ja 23 syvyyspistettä. Tutkimuspistetiheys on 6,0/10 ha. Tutkimuslinjaston pituus o n m (kuva 7). Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää loivasti länteen. Suo rajoittuu pohjoi - sessa Valkianjärvensuohon ja kuivattuun Mustajärveen ja muual - la moreenimaastoon.

22 Palannesuon yleisimmät suotyypit ovat ojikkoasteella olevat tu - pasvilla-, rahka- ja isovarpuräme. Reunaosissa on turvekankai - ta ja korpityyppejä. Keskimääräinen pinnan mättäisyys on 13 % ja mättäiden korkeus on 3 dm. Puusto on suon keskiosissa kitu - kasvuista tai riukuasteella ja harvaa tai keskitiheää. Reuna - osien puusto vaihtelee pinotavarasta tukkipuuhun ja onkeskit i heää. Palannesuo on keskiosiaan lukuun ottamatta ojitettu.

23 Taulukko 5. Palannesuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pinta - al a (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m³ ) pint a H 1-4 pohj a H 5-10 yht. H 1-10 pint a H 1-4 pohj a H 5-10 yht. H 1-10 % Koko suo 62 0,72 0,94 1,66 0,45 0,58 1,03 100, 0 Yli 1 m 47 0,89 1,12 2,01 0,42 0,52 0,94 91, 3 Yli 2 m 24 1,33 1,19 2,52 0,32 0,28 0,60 58,3 Turpeen keskimaatuneisuus on 4,9. Heikosti maatuneen yleens ä rahkavaltaisen pintakerroksen maatuneisuus on 3,4 ja hyvin maatuneen pääasiassa saravaltaisen pohjakerroksen 6,1. Suurin tur - peen paksuus, 3,40 m, on tavattu pisteessä A 800. Yleisimmä t pohjamaalajit ovat hiesu ja hieta. Liejua on paikoin suon pohjalla ohut kerros (kuva 8). Palannesuon turpeista on rahkavaltaisia 66 % ja saravaltaisi a 34 %. Pääturvelajeittain jakaantuma on S 49 %, CS 17 %, C 14 % ja SC 20 %. Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita o n 15 % ja puun jäännöksiä sisältäviä turpeita 21 %. Yleisimpie n turvetekijöiden osuudet kokonaisturvemäärästä ovat S 62 %, C 29 %, L 4 % ja ER 3 %. Liekoja on koko suon alueella 0-1 m :n syvyydessä keskimääri n 1,3 % ja 1-2 m :n syvyydessä 0,5 %. Yli 2 m :n syvyisellä alueella liekoja on 0-1 m :n syvyydessä 1,5 % ja 1-2 m :n syvyydessä 0,7 %. Käyttökelpoisen turpeen keskimääräinen tuhkapitoisuus pisteissä A 300 ja A 800 on 1,1 % (vaihteluväli 0,6-3,5) kuivapainosta, ph-arvo 3,9 (3,4-5,3), vesipitoisuus märkäpainost a 91,8 % (87,6-93,9) ja kuivatilavuuspaino 83 kg/m³ (54-130). Keskimääräinen lämpöarvo laskettuna kuivalle turpeelle on 19, 9 MJ/kg (17,6-22,4) ja 50 % :n kosteudessa 8,7 MJ/kg (taulukk o 6).

24 Käyttökelpoisuu s Kuivatusmahdollisuudet ovat tyydyttävät. Paikoin paksu heikos - ti maatunut pintarahkakerros estää polttoturvetuotannon. Pinta - kerroksen paksuus on kuitenkin keskimäärin liian ohut kasvutur - vetuotantoon. Suolta on nostettu kuiviketurvetta. 3. Mustanjärvensuo (kl , x = 6716,0, y = 3488,0) sijait - see noin 17 km Kotkan keskustasta luoteeseen ja sille johta a metsäautotie. Suolla on 71 tutkimuspistettä ja 6 syvyyspistet - tä. Tutkimuspistetiheys on 2,5/10 ha. Tutkimuslinjaston pituus on m (kuva 9). Suon pinnan korkeus merenpinnasta o n m, ja pinta viettää eteläosissa etelään ja pohjoisosis - sa pohjoiseen. Suo rajoittuu etelässä Valkianjärvensuohon j a pohjoisessa peltoon. Lännessä suon erottaa Kananiemensuost a kapea harju. Muualla suon ympäristö on louhikkoista moreenimaastoa. Mustanjärvensuon yleisimmät suotyypit ovat lyhytkorsineva sek ä keidas-, isovarpu- ja tupasvillaräme. Suon reunaosat ovat muut - tuma-asteella olevaa sararämettä ja mustikkaturvekangasta. Puus - to on pääosin riukuasteella ja harvaa. Lounaisosa ja aivan reu - naosat ovat tiheää pinotavaraa. Muu osa on aukeata suota. Mustanjärvensuo on reunaosistaan ojitettu. Taulukko 7. Mustanjärvensuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaal a (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m³ ) pinta pohja yht. pinta pohja yht. H 1-4 H 5-10 H 1-10 H 1-4 H 5-10 H 1-10 % Koko suo 280 2,04 1,02 3,06 5,70 2,88 8,58 100, 0 Yli 1 m 247 2,29 1,11 3,40 5,66 2,75 8,41 98, 0 Yli 2 m 202 2,65 1,19 3,84 5,36 2,39 7,75 90,3

25 Turpeen keskimaatuneisuus on 4,2. Heikosti maatuneen yleens ä rahkavaltaisen pintakerroksen maatuneisuus on 3,1 ja hyvin maa - tuneen pääasiassa saravaltaisen pohjakerroksen 6,5. Suurin turpeen paksuus, 5,50 m, on tavattu pisteessä A Yleisin pohjamaalaji on savi. Liejua on suon pohjalla muutaman dm :n pak - suinen kerros (kuva 10). Mustanjärvensuon turpeista on rahkavaltaisia 64 % ja saravaltai - sia 36 %. Pääturvelajeittain jakaantuma on S 59 %, CS 5 %, C 25 % ja SC 11 %. Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeit a on 3 % ja puun jäännöksiä sisältäviä turpeita 9 %. Yleisimpien turvetekijöiden osuudet kokonaisturvemäärästä ovat S 65 %, C 29 % ja L 2 %. Liekoja on koko suon alueella 0-1 m :n syvyydessä keskimääri n 0,2 % ja 1-2 m :n syvyydessä 0,1 %. Yli 2 m :n syvyisellä alu - eella liekoja on 0-1 m :n syvyydessä 0,2 % ja 1-2 m :n syvyy - dessä 0,1 %. Käyttökelpoisen turpeen keskimääräinen tuhkapitoisuus pisteess ä A 1000 on 1,8 % (vaihteluväli 0,6-5,1) kuivapainosta, ph-arv o 4,0 (3,4-4,8), vesipitoisuus märkäpainosta 95,5 % (92,2-98,3) ja kuivatilavuuspaino 45 kg/m³ (21-73). Keskimääräine n lämpöarvo laskettuna kuivalle turpeelle on 19,4 MJ/kg (17,7-21,5) ja 50 % :n kosteudessa 8,5 MJ/KG (taulukko 8). Mustanjärvensuo kuuluu suureksi osaksi soidensuojelun perusoh - jelmaan.

26 Niskasuo (kl , 08, x = 6719,7, y = 3488,7) sijaitse e noin 17 km Kotkan keskustasta pohjoiseen Kymijoen itäpuolell a ja sille johtaa metsäautotie. Suolla on 30 tutkimuspistettä j a 17 syvyyspistettä. Tutkimuspistetiheys on 4,1/10 ha. Tutkimus - linjaston pituus on m (kuva 11). Suon pinnan korkeus me - renpinnasta on m, ja pinta viettää lounaaseen kohti Ky - mijokea (kuva 12). Suo rajoittuu lännessä Kymijokeen, pohjoi - sessa peltoihin ja muualla moreenimaastoon.

27 Niskasuon yleisimmät suotyypit ovat suon keskiosassa rahkaräm e ja reunemmalla tupasvilla- ja isovarpuräme. Suotyypit ova t ojikko- ja muuttuma-asteella. Keskimääräinen pinnan mättäisyy s on 21 % ja mättäiden korkeus on 2 dm. Puusto on riuku- tai pi - notavara-asteella ja keskitiheää. Niskasuo on kokonaan ojitettu.

28 - 3 4 Taulukko 9. Niskasuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaal a (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m³ ) pinta pohja yht. pinta pohja yht. H 1-4 H 5-10 H 1-10 H 1-4 H 5-10 H 1-10 % Koko suo 73 1,01 0,56 1,57 0,74 0,41 1,15 100, 0 Yli 1 m 63 1,15 0,60 1,75 0,72 0,38 1,10 95, 7 Yli 2 m 13 1,56 1,13 2,69 0,20 0,15 0,35 30,4 Turpeen keskimaatuneisuus on 4,6. Heikosti maatuneen yleens ä rahkavaltaisen pintakerroksen maatuneisuus on 3,3 ja hyvin maatuneen pääasiassa saravaltaisen pohjakerroksen 6,8. Suurin tur - peen paksuus, 4,60 m, on tavattu pisteessä A Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu ja hieta. Liejua suon eteläosie n pohjalla noin metrin paksuinen kerros (kuva 13). Niskasuon turpeista on rahkavaltaisia 62 % ja saravaltaisi a 38 %. Pääturvelajeittain jakaantuma on S 57 %, CS 5 %, C 2 % ja SC 36 %. Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita o n 35 % ja puun jäännöksiä sisältäviä turpeita 20 %. Yleisimpie n turvetekijöiden osuudet kokonaisturvemäärästä ovat S 65 %, C 24 %, ER 6 % ja L 4 %. Liekoja on koko suon alueella 0-1 m :n syvyydessä keskimääri n 0,1 % ja 1-2 m :n syvyydessä 0,1 %. Yli 2 m :n syvyisellä alueella liekoja on 0-1 m :n syvyydessä 0,2 % ja 1-2 m :n syvyy - dessä 0,3 %. Käyttökelpoisuu s Kuivatusmahdollisuudet ovat välttävät. Polttoturvetuotanno n estää paksu heikosti maatunut pintarahkakerros. Pintaturv e soveltuu varauksin kasvu- tai kuiviketurpeeksi ja sitä saadaan suon yli 2 m syvän 13 ha alueen keskimäärin 1,56 m paksusta kerroksesta 0,20 milj. suo-m³. Tupasvillan osuus turve - tekijänä on melko suuri. Suolta on nostettu kuiviketurvetta.

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 134/80/ 5 Markku Mäkil ä TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS summary : The peat resources of Toholampi

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 Eino Lappalainen ja Tapio Toivonen LASKELMAT SUOMEN TURVEVAROISTA Espoo 1984 Tekijöiden osoite: Geologian tutkimuskeskus Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA I Abstract : Peat recources and their suitabilit y in the area

Lisätiedot

Turveraportti 106. Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S

Turveraportti 106. Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S Turveraportti 106 Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S Geologinen tutkimuslaito s Kuopio 1981 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 3 Kenttätutkimukset 3 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II Abstract : The mires and their peat resources in Ruukki part

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 327 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT Sammandrag : Myrarna i Esbo och Grankulla Summary : The peatlands in Espoo and Kauniainen,

Lisätiedot

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Työraportti 2008-12 Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Markku Mäkilä Ale Grundström Helmikuu 2008 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/83/11 9. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m

MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/83/11 9. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/83/11 9 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m LUUMÄEN JA LÄHIKUNTIEN ERÄIDE N SOIDEN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Raportti Geologisen tutkimuslaitoksen,

Lisätiedot

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS Turvetutkimusraportti Report of peat Ivestigatio 336 Jukka Leio MIKKELIN KUNNSS TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VRT J KÄYTTÖKELPOISUUS bstract : The mires, peat reserves ad their potetial use i Mikkeli Geologia

Lisätiedot

Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista

Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2010 Suo 61(2): 49 56 Suo / Katsaukset 61(2) 2010 Reviews 49 Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista Sulphur

Lisätiedot

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T P 13,6/80/23 Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T Espoo 1980 Raikamo, E. 1981 : Päijät-Hämeen suot ja turvevarojen käyttämandollisuudet. Päijät-Hämeen seutukaavaliiton

Lisätiedot

LUUMAEN TURVEVARAT J A NIIDEN KAYTTOKELPOISUU S

LUUMAEN TURVEVARAT J A NIIDEN KAYTTOKELPOISUU S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13,4/82/9 7 Markku Mäkilä ja Tapio Toivone n LUUMAEN TURVEVARAT J A NIIDEN KAYTTOKELPOISUU S 0saraportti Luumäen soiden turve - varojen kokonaisselvityksest

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS

VALKEAKOSKEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 255 Carl-Göran Sten VALKEAKOSKEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and the potential use of the peat reserves in southern Finland

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN..

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.. GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.., GTK 28.11.2012 Lähtökohtia turvetutkimukselle Suomessa: Suomi on maailman soistunein maa Suomen energiaomavaraisuus on huono Suomessa on suuri suoluonnon potentiaali

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa

Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa Geologian tutkimuskeskus P40.4/2007/101 20.10.2008 Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa Hänninen Pekka, Laatikainen Matti, Virtanen Kimmo, Vartiainen

Lisätiedot

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 297. Tapio Toivonen ISOSSAKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 297. Tapio Toivonen ISOSSAKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 297 ISOSSAKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 2 Abstract : The mires and peat reserves of Isokyrö Part 2 Espoo 1996 Toivonen, Tapio, 1996. Isossakyrössä

Lisätiedot

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Jari Toivoniemi Julkaisija: Kuvat: Taitto: Suometsien kokonaisvaltainen käsittely

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt

Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Hiiltä Suomen luonnossa miniseminaari 4.2. 2011, Helsinki Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnon hiilivarastot Suomessa

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund 1 Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund Tilaaja: Torniojokilaakson Sähkö Oy/TLT-Engineering Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy

Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohje 2006 Nordtest, NT Method, NT ENVIR 009, Approved 2005-

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot