GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 328. Hannu Pajunen YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 328. Hannu Pajunen YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 7"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 328 Hannu Pajunen YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 7 Abstract : The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 7 Espoo 2001

2 Pajunen, Hannu Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 7. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 328, 29 sivua, 18 kuvaa, 2 taulukkoa, 3 liitettä. Ylikiimingin kunnan alueelta tutkittiin kenttätyökauden 1997 aikana 15 suota. Aineisto koottiin käyttäen tutkimuslinjastoa, jossa tutkimuspisteet sijaitsevat 50 metrin välein. Maastossa määritettiin pinnan korkeus, suotyyppi, turvelaji, turpeen maatuneisuus, liekoisuus ja pohjamaalaji. Laboratoriomäärityksiä varten otettiin 195 näytettä. Niistä määritettiin ph-arvo, vesipitoisuus, tiheys ja tuhkapitoisuus. Lämpöarvo ja rikkipitoisuus määritettiin 75 näytteestä. Tutkittujen soiden yhteenlaskettu pinta-ala on 2315 ha. Vallitsevina suotyyppiryhminä ovat avosuot ja muuttumavaiheen rämeet. Soiden keskisyvyys on 0,7 m ja turvemäärä 16,15 milj. suo-m3. Turpeesta on rahkavaltaista 45 %, saravaltaista 54 % ja ruskosammalvaltaista 1 %. Keskimääräinen maatumisaste on 4,8. Turpeen keskimääräinen ph-arvo on 4,3, vesipitoisuus 89,2 %, tiheys 105 kg/m 3, tuhkapitoisuus 4,4 %, rikkipitoisuus 0,24 % ja lämpöarvo 21,2 MJ/kg. Tutkitusta suoalasta arvioitiin tuotantokelpoiseksi noin 10 %. Turvetuotantoon soveltuvia alueita on 12 suolla yhteensä 225 ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 3,20 milj. suo-m 3. Siitä on ympäristöturvetta 0,50 milj. M3 ja energiaturvetta 2,70 milj. m 3. Energiakäyttöön soveltuvat turvekerrokset sisältävät energiaa yhteensä 5,93 milj. GJ eli 1,65 milj. MWh. Asiasanat: suo, turve, energia, Ylikiiminki Hannu Pajunen Geologian tutkimuskeskus PL KUOPIO sähköposti : hannu.pajunen@gsf.fi ISBN X ISSN

3 Pajunen, Hannu Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 7 - The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland. Part 7. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 328, 29 pages, 18 figures, 2 tables, 3 appendices. In the municipality of Ylikiiminki 15 mires were surveyed in The data was collected using survey grids with study sites at the intervals of 50 m. Elevation, site type, peat type, the decomposition degree of peat, snag content and the type of subsoil were determined and recorded in the field. Altogether 195 samples were taken to the laboratory. All of them were analysed for ph value, water content, dry bulk density and ash content. 75 samples were analysed for net calorific value and sulphur content. The mires cover altogether 2315 hectares. Open fens and pine bogs transformed by ditching are the most common cover types. The average depth of the peat deposit is 0.7 m and the peat quantity totals million m3 in situ. The proportion of Sphagnum predominant peat is 45 %, Carex predominant peat 54 % and Bryales predominant peat 1 %. The average decomposition degree of peat is 4.8. ph value is 4.3, water content 89,2 %, dry bulk density 102 kg/m3, ash content 4.4 %, sulphur content 0.24 % and net calorific value 21.2 MJ/kg on an average. About 10 % of the surveyed area was considered suitable for peat production. Areas suitable for peat production were found in 12 mires covering an area of 225 ha. The quantity of useful peat is 3.20 million m3 in situ. The quantity of horticultural peat totals 0.50 milj. M3 and that of fuel peat 2.70 million m 3. The energy content of fuel peat is 5.93 million GJ or 1.65 million MWh as calculated for dry peat. Key words : mire, peat, energy, Ylikiiminki Hannu Pajunen Geological Survey of Finland P.O. Box 1237 FIN KUOPIO FINLAND E -mail : hannu.pajunen@gsf.fi

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 7 TUTKIMUSMENETELMÄT 7 Kenttätutkimukset 7 Laboratoriomääritykset 7 ARVIOINTIPERUSTEET 10 TULOSTEN TARKASTELU 10 Suot ja niiden turvekerrokset 10 Soveltuvuus turvetuotantoon 12 TUTKITUT SUOT Hannunsuo Hevossuo Hirvikummunniitty Iso Säippäsuo Lavitsasuo Lintusuo Maanselänsuo 'Martimonsuo' Mustanmäenniitty Piimäsalmi Pikku Säippäsuo Puurosuo Pyöriäsuo Soidinsuo Säippäsuo 27 KIRJALLISUUS 29 LII f l EET

5 Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 7 JOHDANTO Ylikiimingin maaperän keskeiset elementit ovat turve ja moreeni. Soiden ja moreenimaiden vallitsemaan maisemaan tuovat vaihtelua harjut ja jokivarsien tulvakerrostumat. Loivat pinnanmuodot ovat mahdollistaneet laajojen suoalueiden muodostumisen kunnan itä- ja pohjoisosiin. Länsiosissa maasto on huomattavasti pienpiirteisempää ja suot vastaavasti pienempiä. Kahtakymmentä hehtaaria suurempien soiden pinta-alaksi on mitattu ha (Lappalainen et al. 1980) eli noin 40 % kunnan maapinta-alasta. Tähän mennessä on tutkittu 161 suota, yhteensä ha. Luettelo kaikista tähän mennessä tutkituista soista on liitteenä (liite 1). Tietoja osittain Ylikiimingin puolelle ulottuvista soista on myös naapurikuntien raporteissa. Ylikiimingistä on aiemmin ilmestynyt kuusi turveraporttia (Häikiö ja Pajunen 1981, Varila 1982, Pajunen ja Varila 1984, Pajunen 1992, 1997 ja 1998). Tässä seitsemännessä raportissa käsitellään kesällä 1997 tutkittuja soita. Tutkittujen soiden nimet ja sijainti ilmenevät kuvasta 1. Työnjohtaja Hannu Kinnunen ja kausiapulainen Riitta-Liisa Kallinen ovat tehneet maastomääritykset. Tässä raportissa julkaistaan lyhyt yhteenveto kunkin suon soveltuvuudesta turvetuotantoon. Arviot soiden käyttökelpoisuudesta perustuvat maasto- ja laboratoriotutkimuksiin. Kaikkea arvioinnin perustana olevaa aineistoa ei julkaista. Geologian tutkimuskeskuksesta voi tilata täydentävää materiaalia kuten suokarttoj a, poikkileikkauskuvia, laboratoriotuloksia ja yksityiskohtaisia tutkimusselostuksia. Tiedot saa tarvittaessa tilakohtaisesti. Esimerkki suokartasta on kuvassa 2 ja poikkileikkauskuvasta kuvassa 3. TUTKIMUSMENETELMÄT Kenttätutkimukset Tutkittavalle suolle tehtiin linjaverkosto, jossa selkälinja kulkee pitkin suon hallitsevaa osaa ja poikkilinjat sitä vastaan kohtisuoraan 200 m :n välein. Tutkimusaineistoa koottiin kairauspisteiltä ja syvyysmittauspisteiltä. Kairauspisteet sijaitsevat selkälinjalla 100 m :n välein ja poikkilinjoilla 200 m :n välein. Kairauspisteiden muodostamaa verkostoa täydennettiin syvyysmittauspisteillä, niin että tutkimuspisteiden väliksi tuli enintään 50 m. Jokaisella kairauspisteellä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys, mättäisyys ja mättäiden korkeus ; metsäisillä alueilla lisäksi puulajisuhteet, tiheys- ja kehitysluokka sekä mahdolliset hakkuut. Maatumattoman puuaineksen määrä eli liekoisuus selvitettiin pliktaamalla turvekerros kairan varsilla kahden metrin syvyyteen saakka. Maastossa määritettiin turvekerroksen turvelaji, maatuneisuus (H1-10), kosteus (B1-5) ja tupasvillan kuitujen suhteellinen osuus (F0-6) sekä pohjamaalaji ja liejukerrokset. Syvyysmittauspisteillä määritettiin turvekerroksen paksuuden lisäksi suotyyppi ja pohjamaalaji. Kairauspisteet ja syvyysmittauspisteet vaaittiin ja vaaitukset kiinnitettiin valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon. Laboratoriomäärityksiävarten otettiin tilavuustarkkojanäytteitä. Tutkimusmenetelmät on kuvattu yksityiskohtaisesti Geologian tutkimuskeskuksen oppaassa (Lappalainen et al. 1984). Laboratoriomääritykset Laboratoriomäärityksiä varten otettiin 195 turvenäytettä. Niistä kaikista määritettiin ph-arvo, vesipitoisuus ja tuhkapitoisuus. Vesipitoisuus määritettiin kuivattamalla turve 105 C :ssa vakiopainoon. Tilavuustarkoista näytteistä laskettiin tiheys (kuiva-ainemäärä kiloina suokuutiota kohti). Kuiva- tuista turvenäytteistä määritettiin tuhkapitoisuus hehkuttamalla ne 815 ± 25 C :ssa. Lämpöarvo ja rikkipitoisuus määritettiin 75 näytteestä. Lämpöarvomääritykset tehtiin LECO AC-300 kalorimetrillä ja rikkipitoisuusmääritykset LECO SC analysaattorilla. 7

6 Hannu Pajunen 1 11 I I\ Joloskylö Ylikiimink ~!1 i a t i 0 10km GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimukset y J/ / v t / ~ J \\ /\ I J / 1. Hannunsuo 6. Lintusuo 2. Hevossuo 7. Maanselänsuo 3. Hirvikummunniitty 8. 'Martimonsuo' 4. Iso Säippäsuo 5. Lavitsasuo 9. Mustanmäenniitty 10. Piimäsalmi 11. Pikku Säippäsuo 12. Puurosuo 13. Pyöriäsuo 14. Soidinsuo 15. Säippäsuo Kuva 1. Ylikiimingissä vuonna 1997 tutkittujen soiden sijainti. Fig. 1. Location of mires surveyed in the municipality of Ylikiiminki in

7 Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 7 A ~ m A1730m 1.., 35/' \4~3x~LU~-3 * 13I17 : &v ~~4 ~2\9 ~2m lziz,4~.~ 7 m 9~m zo 44A m 7f13` j9 5j m 30m m 18 1m j;å \ V2 4 7,730 ~ 4~Z A m i L- / 32,5.0~ 2 0!! 2m 49. ~-3/27_4. 4.u m1 ` 5) m ' l3-135m~ _ r \~5.j~ -60m m Kuva 2. Esimerkki turvekerroksen paksuutta osoittavasta suokartasta. Fig. 2. A map indicating thickness of peat deposit. MMPY 98 - MAATUNEISUUS MMPY _9B 97 _ _ 93 II 1ltllll~1ViiI ll ~~~~ (] / Iiiiiiiiijip 1,1 r, r p 0 1 III '1IIIII/ MMPY SUO TYYPIT, LIEKO-OSUMAT, IURVELAJIT JA POHJAMAALAJIT 98 _ MMPY 9B _ _ A1730,n ' AO GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUKSET 7U7NIMUSVU091 :97 Kuva 3. Esimerkki poikkileikkauskuvasta. Ylemmästä kuvasta ilmenee turvekerroksen maatuneisuus ja alemmasta turvelajit ja pohjamaalajit. Merkit on selitetty liitteessä 3. Fig. 3. A cross-section indicating decomposition degree of peat (above) and peat types (below). 9

8 Hannu Pajunen ARVIOINTIPERUSTEET Tuotantokelpoisena pidettiin yleensä yli 1,5 m :n syvyistä aluetta. Jos turvekerros on hyvin tiivistynyt, voidaan tuotantokelpoinen alue ulottaa metrin syvyyskäyrälle saakka. Tällaisia alueita ovat yleensä pellot ja turvekankaat. Koska turvekerrosta ei voida käyttää mineraalimaata myöten, vähennettiin tuotantokelpoista turvemäärää laskettaessa keskisyvyydestä 0,5 m. Käytännössä suon pohjalle jäävän kerroksen paksuus vaihtelee pohjan kivisyyden, turpeen laadun ja suon jälkikäytön mukaan. Alueen koon käyttämistä arviointiperusteena on luovuttu. Tuotantomenetelmät ovat viime aikoina kehittyneet joustavammiksi, mikä mahdollistaa pienten altaiden käytön osana laajempaa tuotantokokonaisuutta. Turvetuotannon vesiensuojelujärjestelyihin liittyvä pintavalutuskenttien käyttö on yleistynyt viime vuosina. Kuivatusvesien johtaminen pintavalutuskentälle edellyttää usein pumppaamista. Se taas mahdollistaa turvetuotannon alueilla, joilla pohjavedenpintaa ei voida laskea ojittamalla ja joita aiemmin pidettiin tuotantoon soveltumattomina. Kuivatusvaikeudet liittyvät yleensä vesistöihin rajoittuviin turvekerrostumiin. Tuotantokelpoista aluetta arvioitaessa on vesistöjen ympärille jätetty 100 m leveä suojavyöhyke. Kuivatusmahdollisuudet japumppauksen tarve arvioitiin vaaitustulosten ja peruskartan korkeustietojen perusteella. Energiaturpeeksi soveltuvan rahkavaltaisen turpeen maatuneisuuden tulee olla vähintään 5. Saravaltainen turve soveltuu energiaturpeeksi myös heikommin maatuneena. Kasvuturpeeksi soveltuu parhaiten heikosti maatunutacutifolia-ryhmän rahkasammalista koostuva rahkaturve. Ympäristöturpeella ymmärretään tässä raportissa kaikkea heikosti maatunutta (H1-4) rahkavaltaista turvetta. Jos siihen sisältyy ensimmäisen luokan kasvuturvetta, on siitä mainittu erikseen. Turvekerroksen heikosti maatunut pintaosa muodostuu usein rahkasammalien, sarojen ja tupasvillan jäänteistä. Tällainen heikosti maatunut sekaturve voidaan käyttää joko energia- tai ympäristöturpeena, vaikka se ei ole hyvää kumpaankaan tarkoitukseen. Heikosti maatuneen kerroksen alla oleva osa soveltuu yleensä energiakäyttöön. Heikosti maatuneen pintaosan kuoriminen on usein osa energiaturvesuon kunnostustoimia. Kaikki tässä raportissa esitetyt turvemäärät ovat suokuutiometrejä. Tuotantokuutioina laskien turvemäärät ovat huomattavasti pienempiä. TULOSTEN TARKASTELU Suot ja niiden turvekerrokset Tutkitut suot sijaitsevat kirkonkylän pohjois- tai koillispuolella Nuorittajoen, Joloskyläntien ja Kuusamontien rajaamalla alueella. Sieltä on aiemmin tutkittu suurimmat ja helpoiten saavutettavat suot (Varila 1982 ja Pajunen & Varila 1984). Alueella on kaksi turvetuotantoaluetta ja metsätieverkosto on tihentynyt viime vuosina. Siksi mielenkiinto kohdistuu yhä pienempiin soihin. Kesällä 1997 täydennettiin tutkimuksia syrjäisillä soilla ja aiemmin tutkittujen soiden välialueilla. Tutkittuja soita on 15 kpl. Niiden pinta-ala on yhteensä 2315 ha. Aineistossa on kaksi laajaa suoaluetta : Säippäsuon - Iso Säippäsuon alue (590 ha) ja Piimäsalmi (390 ha). Yli 200 ha :n soita on kaikkiaan neljä ja alle 50 ha :n soita kaksi (taulukko 1). Yksittäisten soiden rajaus ja tutkimuspisteiden sijainti käyvät ilmi suoselostusten yhteydessä olevista kartoista. Suoaltaat sijaitsevat m :n korkeudella merenpinnasta ja paljastuivat muinaisesta Itäme- restä Ancylusjärven loppuvaiheen ja Litorinavaiheen aikana. Yli-Vuotossa sijaitseva Vähä-Vuotunki (94 m mpy) kuroutui Litorinamerestä noin 6500 vuotta sitten (Eronen 1974). Nyt tutkitut suoaltaat sijaitsevat Vähä-Vuotungin pinnan molemmin puolin. Vähä-Vuotunkia ylempänä olevat suoaltaat paljastuivat merestä ennen 6500 BP ja alempana olevat kyseisen ajankohdan jälkeen. Soistuminen alkoi edullisimmissa paikoissa heti alueen vapauduttua vedestä. Myöhemmin suot laajenivat vesistöjen umpeenkasvun ja metsämaan soistumisen seurauksena. Tutkimusalueen pinnanmuodot ovat loivapiirteisiä, mikä on mahdollistanut soiden levittäytymisen laajoille alueille, mutta jättänyt toisaalta turvekerrokset ohuiksi. Tutkittujen soiden keskisyvyys on vain 0,7 m, kun kaikkien Oulun läänistä tutkittujen soiden keskisyvyys on 1,2 m (Lappalainen ja Hänninen 1993). Suokohtaiset keskisyvyydet vaihtelevat 0,5-1,3 m. Yli 1,5 m :n syvyisten alueiden 1 0

9 YlikiimingissÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 7 keskisyvyys on 1,9 m. Heikosti maatuneen salmi ja syvimmät Hevossuo ja Soidinsuo. Yli 1,5 rahkavaltaisen pintakerroksen paksuus on yli 1,5 m :n syvyisen alueen osuus on matalimmissa soissa m :n syvyisillä alueilla keskimäärin 0,4 m. Aineis- alle 10 %, syvimmissä %. Suurin turvekerton matalimmat suot ovat `Martimonsuo' ja PiimÄ- roksen paksuus, 4,1 m, mitattiin Puurosuossa. Taulukko 1. Soiden pinta-ala, keskisyvyys, turvemäärä ja turpeen keskimääräinen maatuneisuus. Table 1. Area, average depth, quantity of peat and average decomposition degree of peat. Suon nimi' ) Pintaala z (ha) Yht s) Keskisyvyys 3) (m) YmpÄristäturveb) Energiaturve') TurvemÄÄrÄ 4) (milj. M 3) YmpÄristäturve Energiaturve7) Yht 8) Maatuneisuuss ) (H) Hannunsuo 150 0,5 0,4 0,9 0,70 0,66 1,36 4,5 Hevossuo 85 0,1 1,2 1,3 0,08 1,06 1,14 4, ,2 0,5 0,7 0,32 0,69 1,01 4,6 Iso SÄippÄsuo 290 0,2 0,5 0,7 0,37 1,57 1,94 4,8 Lavitsasuo 80 0,1 0,5 0,6 0,07 0,40 0,47 4,6 Lintusuo 45 0,3 0,3 0,6 0,15 0,12 0,27 4,4 MaanselÄnsuo 230 0,1 0,6 0,7 0,22 1,32 1,54 5,0 `Martimonsuo' 160 0,2 0,3 0,5 0,31 0,55 0,86 4,5 Hirvikummunnutty MustanmÄennutty 55 0,1 0,5 0,6 0,05 0,27 0,32 4,7 PiimÄsalmi 390 0,1 0,4 0,5 0,32 1,82 2,14 5,0 Pikku SÄippÄsuo 170 0,1 0,5 0,6 0,15 0,83 0,98 5,5 Puurosuo 110 0,2 0,7 0,9 0,21 0,81 1,02 4,8 PyäriÄsuo 80 0,2 0,5 0,7 0,16 0,37 0,53 4,5 Soidinsuo 30 0,0 1,0 1,0 0,01 0,29 0,30 4,7 SÄippÄsuo 300 0,4 0,4 0,8 0,92 1,35 2,27 4,8 YhteensÄ8)/ Keskim.9) ,2 0,5 0,7 4,04 12,11 16,15 4,8 'Wire, 2) Area, 3) Average depth 4) Peat quantity in situ, 5) Decomposition degree, 6) Horticultural peat, 7) Fuel peat, 8 ) Total, ' ) Average YmpÄristäturve Energiaturve - heikosti maatunut (H1-4) rahkavaltainen turve kerrostuman pintaosassa - saraturve, ruskosammalturve ja hyvin maatunut (H5-10) rahkaturve Horticultural peat -slightly decomposed (HI-4) Sphagnum predominant peat in surface part Fuel peat - sedge peat, Bryales peat and well decomposed (HS-10) Sphagnum peat 11

10 Hannu Pajunen Suoalasta on avosuota 42 %, rämettä 43 %, korpea 2 %, turvekangasta 11 % ja peltoa 2 %. Suurin osa avosuosta on luonnontilaista. Sen sijaan rämeet ovat enimmäkseen muuttumavaiheessa. Luonnontilaisten alueiden osuus on 43 % ja ojitettujen 57 %. Ojitetun alueen osuus vaihtelee soittain. Hannunsuo, Iso SÄippÄsuo, MustanmÄenniitty, PiimÄsalmi j a SÄippÄsuo ovat suurimmaksi osaksi luonnontilaisia. LÄhes kokonaan ojitettuja ovat Hevossuo, MaanselÄnsuo ja Soidinsuo. Turpeesta on rahkavaltaista 45 %, saravaltaista 54 % ja ruskosammalvaltaista 1 %. Rahkavaltainen turve on selvästi vallitsevana (yli 70 %) Hannunsuossa, Lintusuossa ja SÄippÄsuossa. Saravaltaisen turpeen osuus ylittää 70 % Hevossuossa, Lavitsasuossa, PiimÄsalmessa ja Soidinsuossa. Ruskosammalvaltaisen turpeen osuus on suurin Puurosuossa. Tupasvillan ja varpujen jäänteet ovat yleisimmät lisätekijät. Tupasvillan jäänteitä sisältävän turpeen osuus ylittää 20 % Hannunsuossa, Lintusuossa, MustanmÄenniityssÄ ja SÄippÄsuossa. Varpujen jäänteitä sisältävä turve on taas yleistä Hevossuossa. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,8. Suokohtaiset keskiarvot vaihtelevat 4,4-5,5. Maatuneisuuserot voivat olla suuria sekä alueittain että kerroksittain. Maatuneisuuden vaihtelu on yleensä voimakkainta rahkavaltaisissa turvekerroksissa. LaboratoriomÄÄritysten perusteella saatiin tur- peen keskimääräisiksi ominaisuuksiksi : - ph-arvo 4,3 - vesipitoisuus 89,2% - tiheys 105 kg/m3 - tuhkapitoisuus 4,4% - rikkipitoisuus 0,24% - lämpäarvo 21,2 MJ/kg KeskimÄÄrÄinen ph-arvo vaihtelee 3,3-5,0. Happarnimpia soita ovat Lintusuo ja `Martimonsuo' ja vähiten happamia Hevossuo ja PiimÄsalmi. Turpeen keskimääräinen tiheys on useimmissa soissa kg/m3. ErittÄin alhaiset tiheydet puuttuvat tästä aineistosta. Alhaisia tiheyksiä tavataan yleensä umpeen kasvavien vesistäjen ympäristässä ja korkeimpia ohutturpeisilla pelloilla ja niitä* ympäräivillä turvekankailla. Suurimmilla soilla, joilla on useita näytteenottopisteitä, keskiarvot lähenevät koko aineiston keskimääräisiä arvoja. Rikkipitoisuuksien suokohtaiset keskiarvot vaihtelevat 0,15-0,27 %. Turveteollisuusliiton asettama energiaturpeen korkein sallittu pitoisuus, 0,3 % (Polttoturpeen laatuohje 1991, liite 2), ylittyy vain parissa yksittäisessä näytteessä. Rikkipitoisuudet, erityisesti niiden maksimiarvot ovat tässä aineistossa huomattavasti alhaisempia kuin edellisenä vuonna hieman lännempää ja etelämpää tutkituissa soissa (Pajunen 1998). Pitoisuuksien alueellinen vaihtelu kuvastaa kallioperän koostumusta. Soveltuvuus turvetuotantoon Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on yhteensä 225 ha, mikä on noin 10 % tutkitusta suoalasta. Tuotantokelpoisia alueita on lähes kaikilla soilla. SÄippÄsuo ja Iso SÄippÄsuo ovat samaa allasta ja niillä on tuotantokelpoista aluetta yhteensä 44 ha. Hannunsuolla on tuotantokelpoista aluetta 38 haja Hevossuolla 37 ha. Puurosuon tuotantokelpoinen alue (24 ha) sijaitsee Varpasuon tuotantoalueen välittämässä läheisyydessä ja soveltuu siten korvaamaan tuotannosta pois jääviä alueita. PienimmÄt tuotantokelpoiset alueet ovat vain muutaman hehtaarin kokoisia, joten niitä on syytä tarkastella yhdessä muiden lähialueen soiden kanssa. Tuotantokelpoiset suot ovat Kiiminkijoen tai Iijoen valuma-alueella. Suurin osa, 117 ha, tuotan- tokelpoisesta alasta kuuluu Nuorittan alueeseen. Jolosjoen valuma-alueella on 52 haja Kiiminkijoen - Iijoen vedenjakaja-alueella 56 ha. Ohut turvekerros on merkittävin soiden tuotantokelpoisuutta rajoittava tekijä. Turve soveltuu yleensä hyvin energiakäyttään. Parin suon pintaosassa on heikosti maatunutta seosturvetta, joka soveltuu heikkolaatuisena joko energia- tai ympäristäkäyttään. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 3,20 milj. m3. SiitÄ on ympäristäturvetta 0,50 milj. M3 ja energiaturvetta 2,70 milj. M3 (taulukko 2). Energiaturpeeksi soveltuvien kerrostumien energiasisältä on kuivana 5,93 milj. GJ eli 1,65 milj. MWh. 12

11 YlikiimingissÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 7. Taulukko 2 KÄyttäkelpoiset turvevarat. Valuma-alueet Ekholmin (1993) mukaan. Table 2. Peat reserves suitable for peat production. Drainage basins according to Ekholm (1993). Suon nimi Pintaalat ' ha YmpÄristäturvetta milj. m' Energiaturvetta 4) milj. m' Energiaa5) milj. GJ Valuma-alue 6) Numero ja nimi Hannunsuo 38 0,50 0,15 0, Nuorittan alue Hevossuo 37 0,56 1, Nuorittan alue Hirvikummunniitty 28 0,41 0, Jolosjoen valuma-alue Iso SÄippÄsuo 16 0,19 0, Nuorittan alue Lavitsasuo 3 0,04 0, Nuorittan alue MaanselÄnsuo 23 0,28 0, Jolosjoen valuma-alue Pikku Martimon valuma-alue MustanmÄen- 5 0,06 0,12 niitty PiimÄsalmi 3 0,03 0, Jolosjoen valuma-alue Pikku Martimon valuma-alue Nuorittan alue Pikku SÄippÄsuo 10 0,13 0, Nuorittan alue Puurosuo 24 0,38 0, Jolosjoen valuma-alue Soidinsuo 10 0,13 0, Nuorittan alue SÄippÄsuo 28 0,34 0, Jolosjoen valuma-alue Nuorittan alue YhteensÄ' 225 0,50 2,70 5,93 Mire, 2 'A rea, uantity of horticultural peat in situ, 4' uantity offuel peat in situ, 5 Energy content, 6' Drainage basin, Total 13

12 Hannu Pajunen TUTKITUT SUOT 1. Hannunsuo Hannunsuo (kl ) sijaitsee Varpasuon turvetuotantoalueen itäpuolella noin 15 km kunnan keskustasta koilliseen. Suo rajoittuu loivapiiteisiin mineraalimaan saarekkeisiin ja muinaisen ItÄmeren rantavalleihin (kuva 4). Vesistäalueluokituksessa se kuuluu Nuorittan alueeseen (60.061). LÄhin tie ulottuu Varpasuon tuotantoalueelle noin kilometrin päähän. Suon pohjoisosa tutkittiin 1980 luvun alussa (Pajunen ja Varila 1984). TÄssÄ raportissa käsitellään vuonna 1997 tutkitun eteläosan tuloksia. Sen pinta-ala on noin 150 ha. Yli metrin syvyistä aluetta on 53 ha ja yli 1,5 m :n syvyistä 38 ha. Pinta on m mpy ja viettää etelään. Vedet laskevat Nuorittajoen kautta Kiiminkijokeen. Turvekerros on mahdollista kuivattaa ojittamalla. TutkimuspisteistÄ on 75 % avosuolla ja 25 % rämeellä. Yleisin suotyyppi on lyhytkortinen neva, jota on lähes puolet havainnoista. Turpeesta on 84 % rahka- ja 16 % saravaltaista. Puun jäännäksiä sisältävän turpeen osuus on 1 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävän 27 % ja varpuainesta sisältävän 14 %. YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- ja rahkaturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. Liekoja on erittäin vähän. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. n ryrökamnrut. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 223/MYY/O1 Kuva 4. Tutkimuspisteiden sijainti Hannunsuolla. Fig. 4. Location of survey sites in Hannunsuo. 1 4

13 YlikiimingissÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 7 Hannunsuon eteläosassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta noin 38 ha. SiinÄ on ympäristäturvetta 0,50 milj. m3 ja energiaturvetta 0,15 milj. M3. Heikosti maatunutta rahkavaltaista pintakerrosta on paksuimmillaan 2,0 m. Suurin osa pintakerroksesta on sararahkaturvetta, jonka maatuneisuus on 4. Siten osa ympäristäturpeeksi luokitellusta turpeesta soveltuu myäs energiakäyttään. 2. Hevossuo Hevossuo (kl ) sijaitsee Nuorittajoen varressa noin 7 km kunnan keskustasta koilliseen. Suo rajoittuu jokivarressa tulvakerrostumiin ja muualla moreenimaihin (kuva 5). Vesistäalueluokituksessa se kuuluu Nuorittan alueeseen (60.061). Kulkuyhteydet ovat hyvät. Suon pinta-ala on noin 85 ha. SiitÄ on yli metrin syvyistä aluetta 61 haja yli 1,5 m :n syvyistä 37 ha. Pinta on m mpy ja viettää etelään kohti Nuorittajokea, jonne myäs vedet laskevat. Tulvat voivat vaikeuttaa turvekerroksen pohjaosan kuivattamista. TutkimuspisteistÄ on 11 % avosuolla, 33 % rämeellä, 1 % korvessa, 26 % turvekankaalla ja 30 % pellolla. Suo on kauttaaltaan ojitettu. Avosuot ja rämeet ovat muuttumavaiheessa. Turvekankaat ovat enimmäkseen puolukkaturvekangasta. Pelloista lähes puolet oli tutkimusajankohtana viljelemättä. Turpeesta on 10 % rahka-, 85 % sara- ja 5 % ruskosammalvaltaista. Puun jäännäksiä sisältävän turpeen osuus on 10 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävän 2 % ja varpuainesta sisältävän 22 %. Yleisin turvelaji on ruskosammalsaraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4. Liekoja on erittäin vähän. Liejua on suon keski- ja eteläosassa. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiesu ja hiekka. Hevossuossa on turvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 37 haja sillä energiaturvetta noin 0,56 milj. M3. Arviointiperustana on käytetty yli 1,5 m :n syvyistä aluetta. Tuotantokelpoinen alue voidaan rajata tarkemmin vasta tarkan suotutkimuksen yhteydessä. Korkeiden tuhkapitoisuuksien takia joudutaan rajaamaan pois Nuorittajoen vaikutuspiirissä olevia alueita. Toisaalta turvekerros on hyvin tiivis, mikä mahdollistaa tuotantoalueen laajentamisen 1,0-1,5 m syvälle vyähykkeelle tulvaalueen ulkopuolella. Mo~zsuVnmp `- A A inaho ~.v A n Sikalisko i ac Pohjakartta ö Maanmittauslaitos, lupa nro 223/MYY/O1 Kuva 5. Tutkimuspisteiden sijainti Hevossuolla. Fig. 5. Location of survey sites in Hevossuo. t 15

14 A f n -- n n Silahkaharju -n - mmlmsa ~ u~ - -Pw K/V/ha!%// A ~ _~n Aft-i~ 11. Kirn - -- n Pohjakartta Ä Maanmittauslaitos, lupa nro 223/MYY/OI - _ Uniasaar, Kuva 6. Tutkimuspisteiden sijainti Hirvikummunniityllä. Fig. 6. Location of survey sites in Hirvikummunniitty.

15 - A : - -!t7zzth7 J. IIIflF. t t MT7l7f --i I I- I J 1ÄI - -' -

16 Hannu Pajunen Ison SÄippÄsuon turvekerros on ohut. Turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta on vain 16 haja sekin neljänä erillisenä altaana. Energiaturvetta on yhteensä 0,19 milj. m 3. Suoallas on kuitenkin melko tasapohjainen, joten tuotantoaluet- ta voidaan laajentaa 1,0-1,5 m :n syvyysvyähykkeelle. Isoa SÄippÄsuota tulee tarkastella tässä raportissa kuvatun SÄippÄsuon kanssa yhtenä kokonaisuutena. 5. Lavitsasuo Lavitsasuo (kl ) sijaitsee noin 14 km kunnan keskustasta koilliseen. Suo rajoittuu moreenisaariin ja rantavalleihin ja on niiden välitse yhteydessä mm. Hannunsuohon ja Pikku SÄippÄsuohon (kuva 8). Lavitsasuo kuuluu Nuorittajoen alueeseen (60.061). LÄhin tie tulee parin kilometrin päähän Varpasuon tuotantoalueelle. Lavitsasuon pinta-ala on 80 ha. SiitÄ on yli metrin syvyistä aluetta 16 haja yli 1,5 m :n syvyistä 3 ha. Pinta on m mpy ja viettää etelään. Vedet laskevat Lavitsaojaa pitkin Nuorittajokeen. Turvekerros on mahdollista kuivattaa ojittamalla. TutkimuspisteistÄ on 44 % avosuolla, 27 % rämeellä, 16 % korvessa ja 13 % turvekankaalla. Avosuot ovat enimmäkseen ruohoista saranevaa, varsinaista saranevaa ja rimpinevaa ja rämeet var- sinaista sararämettä. Korvet ovat koivulettokorpea ja turvekankaat puolukkaturvekangasta. Suotyypit ovat enimmäkseen muuttumia. NeljÄsosa suosta on luonnontilaisena. Turpeesta on 22 % rahka- ja 78 % saravaltaista. LisÄtekijäitÄ on vain vähän. Puun jäännäksiä sisältävän turpeen osuus on 2 % ja varpuainesta sisältävän 1 %. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve, jota on puolet turvemäärästä, ja ruskosammalsara- ja sararahkaturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. Liekoja on erittäin vähän. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Lavitsasuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta 3 haja sillä energiaturvetta 0,04 milj. m 3. Turvetuotanto voi tulla kyseeseen vain osana laajempaa kokonaisuutta. Pohjakartta ö Maanmittauslaitos, lupa nro 223/MYY/01 Kuva 8. Tutkimuspisteiden sijainti Lavitsasuolla. Fig. 8. Location of survey sites in Lavitsasuo. 18

17 Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 7 6. Lintusuo Lintusuo (kl ) sijaitsee noin 16 km kunnan keskustasta pohjoiseen. Suo rajoittuu moreenisaariin ja on saarien välitse yhteydessä itäpuolella HirvikummunniittyynjalänsipuolellaPyöriäsuohon (kuva 9). Suo on Jolosjoen valumaalueella (60.013). Kulkuyhteydet ovat hyvät. Suon pinta-ala on 45 ha. Siitä on yli metrin syvyistä aluetta 5 ha. Suurin mitattu turvekerroksen paksuus on 1,6 m. Pinta on m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat Hirviojan kautta Mannisenjärveen. Turvekerroksen kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Tutkimuspisteistä on 9 % avosuolla, 81 % rämeellä ja 9 % turvekankaalla. Vallitsevia rämeitä ovat lyhytkortinen nevaräme ja rahkaräme, joista edellinen on enimmäkseen muuttumavaiheessa, jälkimmäinen luonnontilaisena. Turvekankaat ovat karhunsammalmuuttumaa. Turpeesta on 95 % rahka- ja 5 % saravaltaista. Puun jäännöksiä sisältävän turpeen osuus on 1 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävän 25 % ja varpuainesta sisältävän 5 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve ja rahkaturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4. Liekoja on erittäin vähän. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Lintusuon pohjoisosassa on hyvää energiaturvetta, mutta suo on turvetuotantoon liian matala. n Käärmelehto n --L- ~ -- tj~~ Ä3 E -l r-v1 UM Soidinmaa n Kiviharju n Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 223/MYY/O1 Kuva 9. Tutkimuspisteiden sijainti Lintusuolla. Fig. 9. Location of survey sites in Lintusuo. 7. Maanselänsuo Maanselänsuo (kl ) sijaitsee noin 17 km Suo rajoittuu moreenisaariin, itäreunalla rantavalkunnan keskustasta pohjoiseen Kiiminkijoen ja Ii- Teihin (kuva 10). Kulkuyhteydet ovat hyvät. Suon joen välisellä vedenjakajalla. Suon eteläosa kuuluu pinta-ala on 230 ha. Siitä on yli metrin syvyistä Jolosjoen valuma-alueeseen (60.013) ja pohjois- aluetta 60 haja yli 1,5 m :n syvyistä 23 ha. osa Pikku Martimon valuma-alueeseen (61.187). 19

18 N Kara A - - A a A -r n- A - - _ Kiviharju JÄÄrÄkangea ~ - CC A n I D n selkä ö'- 1 Pahkakangas A I W%1 aanse/änhar/u / n A -Hir-vik-umm-urrrrifrt \i~\o~s a Si/ahkaharju Kyr±nks n n -~ ~'~~ ~~ \ n A n 1 Pohjakartta å Maanmittauslaitos, lupa nro 223/MYY/01 i I - Kuva 10. Tutkimuspisteiden sijainti Maanselänsuolla. Fig. 10. Location of survey sites in Maanselänsuo.

19 YlikiimingissÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 7 8. `Martimonsuo' meellä, 17 % turvekankaalla j a 8 % pellolla. Suo on ojitettu Martimonlammen ympäristää lukuun ottamatta. YleisimmÄt alkuperäiset avosuotyypit ovat rimpineva ja lyhytkortinen neva. RÄmetyyppejÄ on useita eikä niistä mikään ole selvästi vallitsevana. Turvekankaat ovat enimmäkseen karhunsammalmuuttumaa. Turpeesta on 57 % rahka-, 41 % sara- ja 2 % ruskosammalvaltaista. Tupasvillan jäännäksiä sisältävän turpeen osuus on 13 % ja varpuainesta sisältävän 3 %. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasara- ja sararahkaturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. 'Martimonsuo' ei sovellu turvetuotantoon liian ohuen turvekerroksen takia. A 'Martimonsuo' (kl ) sijaitsee Martimonlammen ympäristässä noin 19 km kunnan keskustasta pohjoiseen. Alue on osa laajaa VÄrkkisuota, mutta se on jäänyt tutkimatta VÄrkkisuon yhteydessä. Tutkittu alue rajoittuu pohjoisessa Palokankaaseen ja etelässä VÄrkkisuohon (kuva 11) ja kuuluu Pikku Martimon valuma-alueeseen (61.187). Kulkuyhteydet ovat hyvät. Tutkitun alueen pinta-ala on 160 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 5 ha. Suurin mitattu turvekerroksen paksuus on 1,2 m. Pinta on m mpy ja viettää länteen. Vedet laskevat Pikku Martimon ja Martimojoen kautta Iijokeen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. TutkimuspisteistÄ on 51 % avosuolla, 25 % rär S 7-.~ - Rajala A i r; --' ~ A 1 aa~ ~t a - a &ta, Pohjakartta ö Maanmittauslaitos, lupa nro 223/MYY/O1-71 Kuva 11. Tutkimuspisteiden sijainti 'Martimonsuolla'. Fig. 11. Location of survey sites in 'Martimonsuo'. 21

20 Hannu Pajunen 9. MustanmÄenniitty MustanmÄenniitty (kl ) sijaitsee noin 17 km kunnan keskustasta pohjoiseen. Suo rajoittuu moreeni- ja sorakankaisiin ja on itäosasta yhteydessä VÄrkkisuohon (kuva 12). Suo sijaitsee Kiiminkijoen ja Iijoen välisellä vedenjakajalla ja kuuluu osittain Jolosjoen (60.013), osittain Pikku Martimon valuma-alueeseen (61.187). Kulkuyhteydet ovat hyvät. Suon pinta-ala on 55 ha. SiitÄ on yli metrin syvyistä aluetta 10 haja yli 1,5 m :n syvyistä 5 ha. Pinta on m mpy ja viettää länteen. Vedet laskevat ojaverkostoa pitkin osasta suota Hirviojaan, osasta Pikku Martimoon. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. TutkimuspisteistÄ on 65 % avosuolla ja 35 % rämeellä. YleisimmÄt avosuotyypit ovat rimpineva ja lyhytkortinen neva. Reunamilla on muuttumavaiheen rämeitä. Turpeesta on 38 % rahka- ja 62 % saravaltaista. Tupasvillan jäännäksiä sisältävän turpeen osuus on 24 % ja varpuainesta sisältävän 4 %. YleisimmÄt turvelajit ovat ruskosammalsara- ja sararahkaturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7. Yleisin pohjamaalaji on moreeni. MustanmÄenniityssÄ on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta 5 ha ja sillä energiaturvetta 0,06 milj, m 3. r nselinharlu ` IK-. tr. :., -r.. t - - n \ Kyränk ngas n Pohjakartta ö Maanmittauslaitos, lupa nro 223/MYY/O1 Kuva 12. Tutkimuspisteiden sijainti MustanmÄenniityllÄ. Fig. 12. Location of survey sites in MustanmÄenniitty. 10. PiimÄsalmi PiimÄsalmi (kl ) sijaitsee noin 15 km suohon, pohjoisessa Leposaareen ja luoteessa Pikkunnan keskustasta koilliseen. Se on osa laajaa ku SÄippÄsuohon. Vesistäalueluokituksessa se kuumatalien moreenisaarten ja rantavallien rikkomaa luu Nuorittan alueeseen (60.061). Tutkitun alueen suoaluetta (kuva 13). Tutkittu alue rajoittuu eteläs- pinta-ala on 390 ha. SiitÄ on yli metrin syvyistä 8 ha sä PiimÄkaistoihin ja Kalliosuohon, idässä Kauha- ja yli 1,5 m :n syvyistä 3 ha. 2 2

21 IAA IA~ ~~ 1~ -_ - _ - - WWWAI!A'f7 WWW~ WWW~ _ A LA~ WWWWÄ~~+~ ~ - -OLE WWW~. 1A E --WIIAäIAWWW~-WI' ~IL - -,~, Ilmöksistot - '~ Takimman : 1t1. :a- Tho-s _ Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 223/MYY/O1 Kuva 13. Tutkimuspisteiden sijainti Piim±salmella. Fig. 13. Location of survey sites in Piim±salmi.

22 - M IEE 9~ffiffi MM

23 YlikiimingissÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa Puurosuo Puurosuo (kl ) sijaitsee noin 14 km kunnan keskustasta pohjoiseen. Tutkittu alue käsittää myäskin Kotisuon ja se rajoittuu luoteessa KoivujÄrveen, kaakossa Varpasuon tiehen ja muualla moreenisaariin (kuva 15). Suo kuuluu Jolosjoen valuma-alueeseen (60.013). Pinta-ala on 110 ha. SiitÄ on yli metrin syvyistä aluetta 41 haja yli 1,5 m :n syvyistä 28 ha. Pinta on m mpy j a viettää länteen. Vedet laskevat Varpaojan kautta JolosjÄrveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat KoivujÄrveen rajoittuvaa osaa lukuun ottamatta hyvät. TutkimuspisteistÄ on 29 % avosuolla, 45 % rämeellä ja 26 % turvekankaalla. Yleisin avosuotyyppi on ruohoinen saraneva ja yleisin rämetyyppi varsinainen sararäme. Suo on suurimmaksi osaksi ojitettu. Suotyypit ovat enimmäkseen muuttumavaiheessa. Turpeesta on 32 % rahka-, 62 % sara- ja 6 % ruskosammalvaltaista. Puun jäännäksiä sisältävän turpeen osuus on 3 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävän 7 % ja varpuainesta sisältävän 10 %. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasara-, ruskosammalsara- ja sararahkaturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8. Liekoja on erittäin vähän. Liejua on KoivujÄrveen rajoittuvassa syvänteessä. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Puurosuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta noin 24 haja sillä energiaturvetta 0,38 milj. m3. KoivujÄrveen rajoittuva osa ei sovellu turvetuotantoon kuivatusvaikeuksien takia. KOivuojansaari A Persm Koivula n 1 an- Pohjakartta ö Maanmittauslaitos, lupa nro 223/MYY/O1 Iso Varpa-aho Kuva 15. Tutkimuspisteiden sijainti Puurosuolla. Fig. 15. Location of survey sites in Puurosuo. 25

24 Hannu Pajunen 13. PyäriÄsuo PyäriÄsuo (kl ) sijaitsee noin 15 km kunnan keskustasta pohjoiseen ja kuuluu Jolosjoen valuma-alueeseen (60.013). Suo rajoittuu moreenimäkiin ja on koillisessa yhteydessä Lintusuohon (kuva 16). Pinta-ala on 80 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 14 ha. Turvekerroksen paksuus ylittää 1,5 m vain muutamalla yksittäisellä pisteellä. Pinta on m mpy ja viettää länteen. Vedet laskevat Hirviojan kautta MannisenjÄrveen. TutkimuspisteistÄ on 1 % avosuolla, 60 % rämeellä, 3 % korvessa, 27 % turvekankaalla ja 9 % pellolla. YleisimmÄt suotyypit ovat varsinainen sararäme ja puolukkaturvekangas. EdellistÄ on lähinnä keskiosassa ja jälkimmäistä pohjoisosassa. Turpeesta on 40 % rahka- ja 60 % saravaltaista. Puun jäännäksiä sisältävän turpeen osuus on 4 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävän 19 % ja varpuainesta sisältävän 5 %. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasara- ja ruskosammalsaraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. PyäriÄsuo ei sovellu turvetuotantoon liian ohuen turvekerroksen takia. ',~ oppi r n Ha/m. n -. ~%`twm euo- - -'.a Pohjakartta ö Maanmittauslaitos, lupa nro 223/MYY/01 _- Kortekangas ;~ A I Kuva 16. Tutkimuspisteiden sijainti PyäriÄsuolla. Fig. 16. Location of survey sites in PyäriÄsuo. 14. Soidinsuo Soidinsuo (kl ) sijaitsee noin 15 km kunnan keskustasta koilliseen. Suo rajoittuu moreenisaariin ja on saarien välitse yhteydessä Kalliosuohon ja Lihasuohon (kuva 17). Valumaalueluokituksessa se kuuluu Nuorittan alueeseen (60.061). Pinta-ala on 30 ha. SiitÄ on yli metrin syvyistä 14 haja yli 1,5 m :n syvyistä 10 ha. Pinta on m mpy j a viettää etelään. Vedet laskevat ojaverkostoa pitkin Nuorittajokeen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. TutkimuspisteistÄ on 29 % avosuolla, 31 % rämeellä ja 40 % turvekankaalla. Suo on kauttaaltaan vanhaa, vähintään muuttumavaiheeseen ehtinyttä ojitusaluetta. Yleisin alkuperäinen avosuotyyppi 2 6

25 YlikiimingissÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 7 A A Tak/mma n L hto 1 Pohjakartta ö Maanmittauslaitos, lupa nro 223/MYY/O1 Kuva 17. Tutkimuspisteiden sijainti Soidinsuolla. Fig. 17. Location of survey sites in Soidinsuo. on ollut rimpineva ja yleisin rämetyyppi varsinainen sararäme. Turvekankaat ovat karhunsammalmuuttumaa ja puolukkaturvekangasta. Turpeesta on 5 % rahka- ja 95 % saravaltaista. LisÄtekijäitÄ on vain vähän. Puun jäännäksiä sisältävän turpeen osuus on 1 % ja varpuainesta sisältä- vän 13 %. Yleisin turvelaji on rahkasaraturve, jota on yli 80 % turvemäärästä. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7. Liekoja on erittäin vähän. Yleisin pohjamaalaji on moreeni. Soidinsuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta 10 haja sillä energiaturvetta 0,13 milj. m SÄippÄsuo SÄippÄsuo (kl ) sijaitsee noin 16 km kunnan keskustasta pohjoiskoilliseen. Suo rajoittuu moreenimaihin ja jatkuu kaakkoon edellä kuvattuna Isona SÄippÄsuona (kuva 18). Suo on paikallisella vedenjakajalla. LÄnsiosa kuuluu Jolosjoen valuma-alueeseen (60.013) ja itäosa Nuorittan alueeseen (60.061). Pinta-ala on 300 ha. SiitÄ on yli metrin syvyistä aluetta 100 haja yli 1,5 m :n syvyistä 43 ha. Pinta on m mpy ja viettää länsiosassa länteen ja itäosassa kaakkoon. Vedet laskevat länsiosasta Hirviojan kautta MannisenjÄrveen ja itäosasta ojaverkostoa pitkin Nuorittajokeen. Suon kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. TutkimuspisteistÄ on 68 % avosuolla, 31 % rämeellä ja 1 % turvekankaalla. Suo on suurimmaksi osaksi luonnontilainen. YleisimmÄt suotyypit ovat lyhytkortinen neva ja varsinainen saraneva. Reunamilla on lyhytkortista nevarämettä, joka on enimmäkseen muuttumavaiheessa. Turpeesta on 73 % rahka- ja 27 % saravaltaista. Tupasvillan jäännäksiä sisältävän turpeen osuus on 35 c/oja varpuainesta sisältävän 5 %. YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- ja rahkaturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8. Hirvilammen ympäristässä on liejua. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. SÄippÄsuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta noin 28 haja sillä energiaturvetta 0,34 milj. M3. Hirvilampeen rajoittuva syvänne on rajattu pois tuotantokelpoista aluetta arvioitaessa. Turvekerroksen pintaosassa on noin 27

26 - J1 \ v '- -ARM m W VIA laonäkymä _ -` ~ A A ~- _- - c~ Jäkäläkaare _ - ~ n n _ -- a - n - ~c ` ~~ n - ~G-~r \ :.i_, enhaudanmaa i Jara', n - Pohjakartta ö Maanmittauslaitos, lupa nro 223/MYY/Ol

27 YlikiimingissÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 7 KIRJALLISUUS Ekholm, M Suomen vesistäalueet. Vesi- ja ympäristähallinnon julkaisuja -sarja A, 126. Eronen, M The history of the Litorina Sea and associated holocene events. Commentationes Physico- Mathematicae 44 (4), HÄikiä, J. ja Pajunen, H Ylikiimingin inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportti P 13,4/ 81/64. Lappalainen, E., HÄikiä, J. ja Heiskanen, P Oulun läänin suoinventointi. YhdistelmÄ pinta-alamittausten tuloksista. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportti P13.6/80/24. Lappalainen, E. ja HÄnninen, P Suomen turvevarat. Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti 117. Lappalainen, E., Sten, C-G. ja HÄikiä, J Turvetutkimusten maasto-opas. Geologian tutkimuskeskus, opas n :o 12, Espoo. Pajunen, H YlikiimingissÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa IV. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 250. Pajunen, H YlikiimingissÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa V. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 303. Pajunen, H YlikiimingissÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VI. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 311. Pajunen, H. ja Varila, T Ylikiimingin inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa III. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, raportti P 13.4/84/ 164. Polttoturpeen laatuohje Energiataloudellinen yhdistys, LÄmpälaitosyhdistys ry ja Turveteollisuusliitto ry. 20 s. Varila, T Ylikiimingin inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa II. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportti P 13,4/82/

28 Hannu Pajunen LIITE 1 (1) YLIKIIMINGISSö TUTKITUT SUOT Suo Karttalehti Raportti n :o Suo Karttalehti Raportti n :o AhonrÄme Kauppilansuo Ahvensuo Kauvonsuo KeihÄssuo Haapasuo Kellarisuo Haaposuo Kiimasuo Haarasuo KikirÄme Haarasuo Kirjosuo Hakasuo Kirvessuo Hannunsuo Kivilamminsuo Hannunsuo Kokkareensuo Hautasuo Kolmikannansuo HeikkilÄnsuo Kontionsuo HeinijÄrvensuo Kormuksensuo Heposuo Korppisuo Hevossuo Kortesuo Hevossuo Kortesuo Hevossuo Kortesuo Hiivasuo Kortesuo Hiltusuo Kotisuo Hirsisuo Kotisuo Hirvikummunniitty Kurkisuo Hirvisuo Kurkisuo Hirvisuo Kutusuo Hoikkasuo KÄrppÄsuo KÄÄrmesuo Iso HeinÄsuo Iso Hevossuo Laitasuo Iso Joutensuo Lamposuo Iso Lavasuo Lastusuo Iso Palvasuo Latvalamminsuo Iso SÄippÄsuo Lavasuo Isosuo Lavasuo Isosuo Lavitsasuo Isosuo Leiluvansuo Isosuo Leivonsuo Liejusuo Jakosuo LieppÄÄnsuo Joutensuo Lietsuo Juopulinsuo Lintusuo Juuvansuo Louhelansuo JylmÄnsuo Luikkosuo Lusikkasuo KalliojÄrvensuo Lylynsuo Kalliosuo Kalliosuo MaanselÄnsuo Kauhasuo Maijansuo Kaunissuo Makkarasuo

29 YlikiimingissÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 7 LIITE 1 (2) Suo Karttalehti Raportti n :o Suo Karttalehti Raportti n :o Makkarasuo Runttilansuo Mankilansuo Ruostesuo Rytisuo Martimonsuo Martimonsuo SaarenmaanrÄme Marttilansuo Saarensuo Mustamaansuo Saarensuo MustanmÄenniitty Saarisuo Mustikkasuo Sadinsuo Myllyojansuo SelÄnsuo Myllysuo Siliasuo MÄkisuo Soidinharjunsuo MÄntymaansuo Soidinsuo Solkkasuo Naistensuo Suolamminsuo Navettasuo Susisuo Niemensuo SyvÄnojasuo Niemisuo SÄippÄsuo Niemisuo (NiemikylÄ) Niemisuo (Vesala) Taivalsuo Takasuo Ojalatvansuo Teerisuo Onkisuo Tuohisuo TälpÄnaapa Palvalamminsuo Pappilanniitty Uusisuo Paskasuo PerÄsuo Vantussuo PesÄsuo Vesisuo Peurasuo VihvilÄsuo Pieni HeinÄsuo Vimparinsuo Pieni Kortesuo Vouvinsuo Pikku Hevossuo Pikku SÄippÄsuo Pirttisaarensuo Pirttisuo PitÄmäsuo Puijonsuo Purosuo Puurosuo PyyrÄsuo PyäriÄsuo PyärÄsuo Pälyahonsuo Rautasuo Ritosuo

30 Hannu Pajunen LIITE 2 (1) POLTTOTURPEEN LAATU OHJE 1991 JYRSINPOLTTOTURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohta Ominaisuus Raja-arvon kohdista ninen Yksikkä linoitustarkkuus Raja-arvot Laatulu)kittain Toteamistapa - kattavuts ja taajuus J6 JS KOSTEUS SAAPUMIS- TILASSA ToimituserÄ -vähintään -enintään YksittÄinen kuorma -vähintään -enintään p-% p-% p-% p-% 0,1 0,1 0,1 0,1 4),0 60,0 38, ,0 56,0 38, ,0 50,0 38,0 600 A, 1/srk A, I/rk C 2. TEHOILINEN LöMP ARVO SAAPUMIS- TILASSA 3. ENERGIA- TIHEYS SAAPUMIS- TILASSA 4. TEHOILINEN LöMP ARVO KUIVA- AINEESSA ToimituserÄ, vähintään MJ/kg 0,1 40 8,0 10,0 A, 1/srk ToimituserÄ, välintään MWWm' 1) A, 1/vrk Kuukauser8, vähintään MJ/kg 0, ,00 19,00 B, 1/vrk 5. TUHKA- PITOISUUS KUIVA- AINEESSA Kuukausedi enintään ToimituserÄja kuukausierä yhdeltä toinitusprilmlta enintään p-% p-% 0,1 (1,l 10,0 IS,)) IO,)) 15,0 10,0 15,0 B, 1/kk C 6. TUHKAN SULAMIS- KöYTTöYTYM. KuukausetÄ, puolipalloptste välintään ±C ) ellei etukäteen toisinole imoitettu C 7. RIKKI- PITOISUUS KUIVA- AINEESSA KuukausetÄ, enintään p-% 0,01 ((30 30 ellei etukäteen toisin ole imoitettu 30 B, 1/kk 8. SUURET KAPPALEET Kuorma, silmälatoltaan 200x200 mm täryritilälle jäävä osuus enintään p-% 0,2 1,0 1,0 5 C YksittÄisen kappaleen suurinsalittu ulottuvuus ja tilavuus m O,1 1,0 2 1,0 (32 1,0 2 C C elleietukäteen toisin oh sovittu 9. KARKEA AINES ToimituserÄ, 200x200 mm täryritilän läpäisevä, mutta 40x40mm senlale jäävä osuus enintään p-% l 6 elleietukäteen toisin oh sovittu C 10. IRTOTIHEYS Kuorma, -vähintään -enintään kg/m' kg/m' C Raja-arvet Kaltavuts Ominaisuuden arvon katsotaan olevan imoitetunarvon mukainen, mikäli sr poikkeaa rt aarvosta enintään puoet ilmoitustarkkuudesta epäeduliseen suuntaan. A. Koko turnemäärän kattava sääntällinen ominaisuuden määrirys turpeen arvon määrittämistä varten. B. Koko turvemäärän kattava säämälliren ominaisuulen määtitys, ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Omimsuus mälritetäänsatunmsesti taitarpcen vaatiessa Taajuus Ilmoitettu taajuus on JåhinmlÄstaajuus, jolla ominaisuus määdtetään.

31 YlikiimingissÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 7 LIITE 2 (2) POLTTOTURPEEN LAATU OHJE 1991 PALATURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohta Ominaisuus Raja-arvon kohästuminen Yksikkä Ilmoitustarkkuus Raja-arvot Laatduokittain Toteamistapa - kattavuus ja tarjous P9 P11 P13 P15 ) KOSTEUS SAAPUMIS- TILASSA ToinitusetÄ -sdhintään -enintään P-N p-% 0,1 0,1 35, ,0 47,0 270 ±) 41)0 20,0 ) 33,0 A, 1/vrk A,1/vrk 2. TEHOLLINEN LöMP ARVO SAAPUMIS- TILASSA 3. ENERGIA- TIHEYS SAAPUMIS- TILASSA ' ) TEHOLLINEN LAMP ARVO KUIVA- AINEESSA Toinitusettt, vähintään M1/kg 0,1 9, ,0 15,0 A, 1/vrk ToinituseiÄ, vähintään MWhAn3 0,01 1, ,3) 1,50 A, 1/vrk KuukausierÄ, vähintään MJ/kg 0, ,00 19(1) 20(X) B, 1/vrk 5. TUHKA- PITOISUUS KUIVA- AINEESSA KuukausierÄ enintään ToinituserÄ ja kuukausietä yldeltä toimituspailalla enintään p-% p-% O,l O, ,0 15, , B,1/kk C 6. TUHKAN SULAMIS- KöYTFöYTYM. KuukausierÄ, puol4albpiste vähintään 'C C ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 7. RIKKI- PITOISUUS KUIVA- AINEESSA KuulausierÄ, enintään p-% 0,01 0,30 0,30 I 0,30 ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu I 0,30 B, 1/kk 8. SUURET' KAPPALEET Kuorma, suurin ulottuvuus enintään mm 10 3(A) 3(8) 3(n 200 C osuus enintään p-% O,1 1,0 I,t) 1,0 1,0 ellei etukäteen toisin ole sovittu. 9 PALAKOKO KeskimÄÄrÄiset mitat -htlkaisia mm elleietukäteentoisin c -nituts mm (8) ole sovittu 10. HIENOAINEKSEN OSUUS Kuorma, siinäkooltaan 20x20 mm wrk koseulan läpäisevä osuus enintään p-% '±') ai 10 5 ) C ellei etukäteen toisin ole anon ettu. 11 IRTGFIHEYS Kuorma -vähintään kgan (1) 300 C -enintään kgbn ) 500 IIUOMAUT(IKSEI' ') PienkÄyttiihnkka,jonla osalta toteamisapa (-kattavuusja Laajuus) sovitaantapauskohtaisesti. Erityisrajoitus kohdassa 5.2 Sovitaan toimimssopimuksessakäytetäänkdi MJ/kg vai MM/m3, ei molempia sarttamikaisesti. LisÄhuomautus: MI/kg-jaMWhtn 3-arvojaeiole tästä syystä synkronoitu IeslenÄn Seubttu kuomtausvaiheessa. Raja-arvet Ominaisuuden arvon katsotaan obvan imoitean arvon mukainen, mikäli s poildceaarajaarvosta mistään puobt ilmoitustarkkuudesta epäedulliseen suuntaan. Kattavms A. Koko turwmäärän kattava säännällinen ominaisuuden määritys turpeen arvon määrittämistä varten. B. Koko turvemäärän kattava säännällinen ominaisuuienmääritys ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus määritetäänsatunmsesti taitarpeen vaatiessa Taajuus Ilmoitettu taajuus on vähinmäistaajuu jollaominaisuts määtiteaän.

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA VI

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 311 YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA VI The mires and Peat Reserves of Ylikiiminki, Central Finland. Part VI Espoo 1998 Pajunen, Hannu

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 250 Hannu Pajunen YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IV Abstract : The mires and peat reserves of Ylikiiminki. Part IV Kuopio 1992 Paiunen,

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10 Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 10 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 366 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 10 Abstract: The mires

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa V

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa V GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 303 Hannu Pajunen YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa V The Mires and Peat Reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part V Espoo 1997 Pajunen,

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 8. Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 8

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 8. Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 8 GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 340 GEOLOGICAL SURVEY OF FILAD Report of Peat Investigation 340 YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT OSA 8 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295. Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295. Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295 Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3 Abstract : The mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 3 Kuopio 1996

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 390

Turvetutkimusraportti 390 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 390 2008 Limingassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Liminka, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 290 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX Abstract : The mires and peat reserves of Utajärvi, Part IX Central Finland Kuopio

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/16 4 Hannu Pajunen ja Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA II I Kuopio 1984 Tekijöiden

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI Kuopio 1988 Hänninen, Pauli1988. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 392

Turvetutkimusraportti 392 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 392 2009 Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Tyrnävä, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 373

Turvetutkimusraportti 373 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 373 2007 Oulun turvevarat, osa 1 Abstract: Peat reserves in the district of Oulu, Central Finland, Part I Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235 Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Nilsiä Kuopio 1989 Luukkanen,Ari1989.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 224 Turvetutkimus Jukka Leino JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto Kuopio 1989 Leino.Jukka1988. Jäppilässä tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 416

Turvetutkimusraportti 416 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 416 2011 Siikalatvan turvevarat Osa 2 Abstract: Peat reserves in the district of Siikalatva, Central Finland. Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 Kuopio 1988 Leino.Jukka1988. Pieksämäen mlk :ssa tutkitut suot, osa 3.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 241 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1990 Pasunen, Hannu 1990. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 18 9 Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I Kuopio 1986 Pajunen, Hannu 1986. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPER.AOSASTO, Raportti P 13.4/81/6 4 Jukka Häikiö ja Hannu Pajune n YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N Kuopio 1981 SISÄLT Ö JOHDANTO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 427

Turvetutkimusraportti 427 391. 392. 393. 394. 395. 396. 397. 398. 399. 400. 401. 402. 403. 404. 405. 406. 407. 408. 409. 410. 411. 412. 413. 414. 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. Teuvo Herranen (2009).

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 240 Pauli Hänninen ja Arto Hyvärinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa Vili Kuopio 1990 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1990

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 382

Turvetutkimusraportti 382 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 382 2008 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Karstula, part 2 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 2 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1986 Hänninen,Pauli1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niide n turvevarat, osa

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VIII

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VIII GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 285 Hannu Pajunen ja Heikki Sutinen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VIII Abstract : The mires and peat reserves of Utajärvi Part VIII Kuopio

Lisätiedot

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 264 Tapio Muurinen KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II Abstract : The mires and peat reserves of Kuivaniemi and their usefulness Part

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 280 Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves of Muhos, Part 2 Kuopio 1994 Paiunen. Hannu 1994.

Lisätiedot

TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 254 Markku Mäkilä ja Ale Grundström TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Tuulos and their usefulness Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 Matti Maunu RANUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Rovaniemi 1985 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN

Lisätiedot

ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Alavieska, Western Finland

ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Alavieska, Western Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 345 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 345 ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves in

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 434

Turvetutkimusraportti 434 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu Pajunen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 430

Turvetutkimusraportti 430 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 430 2012 Pihtiputaalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Pihtipudas, Central Finland Part 4 Heikki Meriluoto

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 439

Turvetutkimusraportti 439 415. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. 416. Hannu Pajunen (2011). Siikalatvan turvevarat. Osa 2. 57 s. 417. Teuvo Herranen (2011). Kruunupyyssä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 400

Turvetutkimusraportti 400 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 400 2009 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 376

Turvetutkimusraportti 376 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 376 2007 Lapinlahdella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Lapinlahti, Part 2 Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVERAPORTTI 229. Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IV

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVERAPORTTI 229. Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IV GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVERAPORTTI 229 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IV Kuopio 1989 Pasunen, Hannu 1989. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa IV. Geologian

Lisätiedot

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA Tutkimus Haukiputaan soista ja turvevarojen käyttökelpoisuudesta GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 342 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 342 TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 431

Turvetutkimusraportti 431 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu Pajunen (2011). Siikalatvan

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 424

Turvetutkimusraportti 424 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 424 2011 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The peatlands and peat reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 423

Turvetutkimusraportti 423 391. 392. 393. 394. 395. 396. 397. 398. 399. 400. 401. 402. 403. 404. 405. 406. 407. 408. 409. 410. 411. 412. 413. 414. 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. Teuvo Herranen (2009). Pyhännällä tutkitut

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

KANGASNIEMELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Abstract : The mires and peat reserves and their potential use in

KANGASNIEMELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Abstract : The mires and peat reserves and their potential use in GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 315 Jukka Leino ja Heimo Porkka KANGASNIEMELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and peat reserves and

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 435

Turvetutkimusraportti 435 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu

Lisätiedot