UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VIII

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VIII"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 285 Hannu Pajunen ja Heikki Sutinen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VIII Abstract : The mires and peat reserves of Utajärvi Part VIII Kuopio 1995

2 Pajunen, Hannu _ia Sutinen. Heikki Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa VIII. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset, Turvetutkimusraportti 285, 44 sivua, 25 kuvaa, 2 taulukkoa, 3 liitettä. Utajärven kunnan alueelta tutkittiin 23 suota vuonna Tutkittujen soiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha. Soiden keskisyvyys on 0,9 m ja turvemäärä 41,5 milj. suo-m3. Yli 1,5 m syvien alueiden pintaala on 649 ha, keskisyvyys 1,9 m ja turvemäärä 12,6 milj. suo-m'. Aineisto koottiin käyttäen tutkimuslinjastoa, jossa poikkilinjat ovat 200 m :n välein ja tutkimuspisteet 100 :n tai 200 m :n välein. Tutkimuspisteillä määritettiin pinnan korkeus, suotyyppi, turvelaji, turpeen maatuneisuus, liekoisuus ja pohjamaalaji. Laboratorionäytteitä otettiin 339 kpl. Turpeen keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,9 % kuivapainosta, kuiva-ainepitoisuus 105 kg/suo-nn ja rikkipitoisuus 0,20 % kuivapainosta. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 21,5 MJ/kg. Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita on 15 suolla yhteensä 523 ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 7,52 milj. suo-d. Sen kuivaaineen energiasisältö on 15,79 milj. GJ eli 4,39 milj. MWh. Avainsanat : suo, energiaturve, turveinventointi, Utajärvi Hannu Pajunen ja Heikki Sutinen Geologian tutkimuskeskus PL 1237 FIN KUOPIO FINLAND

3 Paiunen.HannuandSutinen. Heikki1994. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa VIII - The mires and peat reserves of Utajärvi, part VIII. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset - Geological Survey of Finland, Peat Researches, Turvetutkimusraportti - Report of Peat Investigation 285, 44 pages, 25 figures, 2 table, 3 appendix. In the commune of Utajärvi altogether 23 mires were surveyed in the year The mires cover altogether hectares. The average depth of the mires is 0.9 meters. They contain 41.5 million cubic meters of peat "in situ". Over 1.5 meters deep area covers 649 hectares and contain 12.6 million cubic meters of peat "in situ". The data was collected using survey grids with study sites at the intervals of 100 or 200 m. At each surveyed site the elevation, the site type, the peat type, the decomposition degree of peat, the snag content and the type of subsoil was determined and recorded. Altogether 339 samples were taken to the laboratory. On an average the ash content of peat is 3.9 % of dry weight, dry matter content 105 kg/cubic meter of peat "in situ", sulphur content 0.20 % of dry weight and net heating value of dry peat 21.5 MJ/kg. Areas suitable for energy peat production were found in 15 mires covering altogether an area of 523 ha. The volume of useful peat is 7.52 milj. m3 in situ and the energy content milj. GJ or 4.39 milj. MWh as calculated for dry peat. Key words : mire, energy peat, peatland survey, Utajärvi Hannu Pajunen and Heikki Sutinen Geological Survey of Finland P.O. Box 1237 FIN KUOPIO FINLAND

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 7 TUTKIMUSMENETELMÄT 7 Kenttätutkimukset 7 Laboratoriomääritykset 8 ARVIOINTIPERUSTEET 8 TULOSTEN TARKASTELU 12 Suot ja niiden turvekerrokset 12 Soveltuvuus turvetuotantoon 12 TUTKITUT SUOT "Risusuo" Ruostesuo Tuuranräme Mäntyvaaranräme Vaaransuo Rantinsuo Loirassuo Hoikansuo Karjosuo Polvensuo Heinäsuo Naamansuo Piirovansuo Pirilänsuo Olkonsuo Jussinsuo Marjosuo Lehmisuo Laitamaansuo Kotisuo Värkkisuo Säippäsuo Purhonsuo 36 KIRJALLISUUS 37 LIITTEET

5 7 JOHDANTO Suurin osa Utajärven maa-alasta on soiden peittämää. Suota on erityisen runsaasti kunnan pohjoisosassa, missä suot liittyvät toisiinsa lähes jatkuvana verkostona. Suurimmat yksittäiset suot ovat yli tuhannen hehtaarin laajuisia, pienimmät vajaan hehtaarin. Turvevarojen kartoituksessa on tutkittavien soiden minimikokona pidetty 20 ha. Sitä suurempia soita on luetteloitu Utajärvellä 209 kpl. Niiden pintaala on noin ha. Geologian tutkimuskeskus on tehnyt turvetutkimuksia Utajärven kunnan alueella vuodesta 1983 alkaen. Tutkimukset liittyvät turvevarojen valtakunnalliseen kokonaisinventointiin. Tähän mennessä on tutkittu ha eli noin 74 % kahtakymmentä hehtaaria suurempien soiden pinta-alasta. Luettelo tutkituista soista on tämän raportin liitteenä (liite 1). Turveraportin osat 1-7 käsittelevät vuosien tutkimustuloksia (Pajunen 1986a, 1986b, 1987, 1989, 1990, 1993 sekä Pajunen ja Sutinen 1994). Tässä raportissa käsitellään kesällä 1992 koottua aineistoa. Siihen kuuluu 23 suota, joiden nimet ja sijainti ilmenevät kuvasta 1. Arviot soiden käyttökelpoisuudesta perustuvat maasto- ja laboratoriotutkimuksiin. Tässä raportissa julkaistaan lyhyet yhteenvedot tutkituista soista. Suokartat, poikkileikkauskuvat, laboratoriotulokset ja yksityiskohtaiset tutkimusselostukset ovat tilattavissa Geologian tutkimuskeskuksesta. Tiedot saa tarvittaessa tilakohtaisesti. Esimerkki suokartasta on kuvassa 2 ja poikkileikkauskuvasta kuvassa 3. TUTKIMUSMENETELMÄT Kenttätutkimukset Tutkittavalle suolle tehtiin linjaverkosto, jossa selkälinja kulkee pitkin suon hallitsevaa osaa ja poikkilinjat sitä vastaan kohtisuoraan 200 m :n välein. Tutkimuspisteet sijaitsevat selkälinjoilla 100 m :n välein ja poikkilinjoilla 100 tai 200 m :n välein. Suon reunoilla tutkimuspisteitä on usein tiheämmässä. Syvyyshavaintoja tehtiin 50 m :n välein. Tutkimus-ja syvyyshavaintopisteetvaaittiin ja vaaitukset kiinnitettiin valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon. Jokaisella tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys, mättäisyys ja mättäiden korkeus ; metsäisillä alueilla lisäksi puulajisuhteet, tiheys- ja kehitysluokka sekä mahdolliset hakkuut. Maatumattoman puuaineksen määrä eli liekoisuus selvitettiin pliktaamalla turvekerros kairan varsilla kahden metrin syvyyteen saakka. Tutkimuspisteillä määritettiin turvekerroksen turvelaji, maatuneisuus (H1-10), kosteus (B1-5) ja tupasvillan kuitujen suhteellinen osuus (F0-6) sekä pohjamaalaji ja mahdolliset liejukerrokset. Laboratoriomäärityksiä varten otettiin tilavuustarkkoja näytteitä. Tutkimusmenetelmät on kuvattu yksityiskohtaisesti Geologiantutkimuskeskuksenoppaassanumero 12 (Lappalainen et al. 1984).

6 8 Laboratoriomääritykset Laboratoriomäärityksiä varten otettiin 339 turvenäytettä. Niistä määritettiin ph märästä näytteestä ja vesipitoisuus kuivattamalla turve 105 C :ssa vakiopainoon. Tilavuustarkoista näytteistä laskettiin kuiva-ainemäärä suokuu- tiota kohti. Kuivatuista turvenäytteistä määritettiin tuhkapitoisuus hehkuttamalla ne 815 ± 25 C :ssa. Osasta näytteitä määritettiin lisäksi Lmpöarvo ja rikkipitoisuus. Lämpöarvo määritettiin 103 ja rikkipitoisuus 85 näytteestä. ARVIOINTIPERUSTEET Tuotantokelpoisenaalueenapidettiinyleensä yli 1,5 m syvää aluetta. Kapeat lahdekkeet, saarekkeiset alueet ja kymmentä hehtaaria pienemmät erilliset altaat rajattiin yleensä pois. Koska turvekerrosta ei voida käyttää mineraalimaata myöten, vähennettiin tuotantokelpoista turvemäärää laskettaessa keskisyvyydestä keskimäärin 0,5 m. Energiaturpeeksi soveltuvan rahkavaltaisen turpeen maatuneisuuden tulee olla vähintään 5. Saravaltainen turve soveltuu energiaturpeeksi myös heikommin maatuneena. Energiaturvekerrosta peittää useimmiten heikosti maatunut rahkaturvekerros. Jos sen paksuus on yli 0,6 m, on sitä pidetty energiaturvetuotantoa haittaavana tekijänä. Heikosti maatuneen pintakerroksen alla olevan turpeen laatu ja määrä määräävät turvekerroksen käyttökelpoisuuden energiaturvetuotannossa. Mikäli heikosti maa- tuneen rahkavaltaisen pintakerroksen paksuus ylittää 0,6 m ja pinta-ala 10 ha, on sitä suositeltu käytettäväksi ympäristöturpeena. Ympäristöturpeella ymmärretään siten kaikkea heikosti (H1-4) maatunutta rahkavaltaista turvetta. Jos siihen sisältyy ensimmäisen luokan kasvuturvetta, on siitä mainittu erikseen. Turvepalojen murenemisen takia suositellaan palaturvetuotantoon pääasiassa hyvin tai kohtalaisesti maatuneita rahkavaltaisia turvekerroksia. Heikosti maatunut saraturve soveltuu parhaiten jyrsinturpeeksi. Tuhkapitoisuuden ja rikkipitoisuuden osalta on tukeuduttu Turveteollisuusliiton laadunmääritysohjeeseen (liite 2). Kuivatusmahdollisuudet arvioitiin tavanomaisen painovoimalla tapahtuvan kuivatuksen perusteella.

7 9 I 0 10km GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimukset i 04 Kuva 1. Utajärvellä vuonna 1992 tutkitut suot. 1. "Risusuo" 9. Karjosuo 17. Marjosuo 2. Ruostesuo 10. Polvensuo 18. Lehmisuo 3. Tuuranräme 11. Heinäsuo 19. Laitamaansuo 4. Mäntyvaaranräme 12. Naamansuo 20. Kotisuo 5. Vaaransuo 13. Piirovansuo 21. Värkkisuo 6. Rantinsuo 14. Pirilänsuo 22. Säippäsuo 7. Loirassuo 15. Olkonsuo 23. Purhonsuo 8. Hoikansuo 16. Jussinsuo

8 1 0 T ` \5l18~ m. B -. \ ~1 100n~\~ 4. 8, /~~--~-~~ A m 1(1 `~ 6>- L 616 ~~. Dm y~ ö 2~e 2 4ge ~ sr 26 A m 0. SÖm F ~- ai1s 3 fi! 0.0;519\ 2m-1~~~ A1400 m \ Al 5 85m A rw ) 4 ; s 15 1B\\\ 5J A m ~" 446 ixo 5i 4oA m Ö ZL6-380m~ Al 35 9l m I!! 1! 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuva 2. Esimerkki suokartasta. Siinä ilmenevät tutkimuspisteiden sijainti, turvekerroksen paksuus ja heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen osuus.

9 1 1 n,pt HRRTUNEISUUS 139 _ n lpt _ _ 136 _ i Il,M _ 134 _ 133 _ _ II~~~~~~~~~~IIIIIIII IIIIII (Ililllllu~(I ~~~ ~~III q I IIIq~~ ~~ Dm!' (IIIIIII~i IIIIIIIIIIIII~ I HI~~~~iiii1 - III II 'l,, (III~ 0IIIIII ~I~~1111~~~~ _133 _ _130 M MFY SUOTYYPIT.LIEKO-OSUHRT.TURVELRJIT JA POHJAMAALRJIT IR olo 0/0 M MPY _ _ _ _ _ 130 A1850m A0 GEOLOGIAN TUIKIMU5KE5KUS TURVEIUTKIMUKSET Kuva 3. Esimerkki poikkileikkauskuvasta. Ylemmästä kuvasta ilmenee turvekerroksen maatuneisuus nelijakoisella asteikolla. Alempi kuva esittää suotyypejä, lieko-osumien määrää, turvelajeja ja pohjamaalajeja (merkkien selitukset liitteessä 3). Pinnan ja pohjan muoto on nähtävissä molemmissa kuvissa.

10 12 TULOSTEN TARKASTELU Suot ja niiden turvekerrokset Tutkitut suot ovat m nykyisen merenpinnan yläpuolella. Korkeimmalla ovat itäisimmät Olkonsuo, Jussinsuo, Värkkisuo ja Säippäsuo Kivisuon soidensuojelualueen lähistöllä. Alimpana ovat kunnan keskustan lähellä olevat suot. Noin puolet soista on kokonaan yli 100 metrin korkeudessa. Niiden altaat ovat paljastuneet muinaisesta Itämerestä, makeavetisestä Ancylusjärvestä, runsaat 8000 vuotta sitten. Alimpana olevat suoaltaat ovat paljastuneet suolaisesta Litorinamerestä parin seuraavan vuosituhannen aikana. Soistuminen on alkanut edullisimmissa paikoissa heti merestä vapautumisen jälkeen. Suot ovat vähitellen laajentuneetympäröivänmetsämaansoistuessa. Tutkittujen soiden keskikoko on noin 200 ha (taulukko 1). Alle 100 ha :n soita on neljä samoin kuin yli 300 ha :n. Soiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha, josta yli 1,5 m syvää aluetta on yhteensä 649 ha. Keskimääräinen syvyys on koko suoalalla 0,9 m ja yli 1,5 m syvällä alueella 1,9 m. Heikosti maatunutta rahkavaltaista pintakerrosta on yli 1,5 m syvällä alueella keskimäärin 0,2 m. Syvimmät suot ovat Loirassuo ja Pirilänsuo ja matalimmat Kotisuo ja Lehmisuo. Pintarahka - heikosti maatunut (H1-4) rahkavaltainen pintakerros. Energiaturve - saraturve, ruskosammalturve ja hyvin maatunut (H5-10) rahka turve. Suo alasta on avosuota 25 %, rämettä 57 %, korpea 1 %, turvekangasta 15 % ja peltoa 2 %. Alueesta on ojitettu noin kolme neljäsosaa. Lähes luonnontilaisia soita ovat Loirassuo, Säippäsuo ja Nimetönsuo. Pisimmälle muuttuneita ovat Mäntyvaaranräme, Karjosuo, Naamansuo ja Kotisuo. Turpeesta on saravaltaista 49 %, rahkavaltaista 49 % ja ruskosammalvaltaista 2 %. Suurin osa turpeesta sisältää sekä sarojen että rahkasammalien jäännöksiä. Ruskosammalvaltaista turvetta on eniten Purhonsuolla ja Rantinsuolla. Muualla sitä on lähinnä karhunsammalmuuttumien pintaturpeena. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,9. Suokohtaiset keskiarvot vaihtelevat välillä 3,6-5,5. Maatuneisuuserot voivat olla suuria suon tai kerrostuman eri osien välillä. Laboratoriomääritysten perusteella saatiin turpeen keskimääräisiksi ominaisuuksiksi : - ph-aste - vesipitoisuus - kuiva-ainepitoisuus - tuhkapitoisuus - rikkipitoisuus - lämpöarvo 4,2 89,5 % 105 kg/suo-m3 3,9 0,20 % 21,5 MJ/kg Soveltuvuus turvetuotantoon Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita on 15 suolla (taulukko 2). Tuotantokelpoista aluetta on yhteensä 523 ha, mikä on noin 11 % tutkitusta suoalasta. Kaikki tuotantokelpoiset suot ovat Oulujoen valuma-alueella. Tutkituista soista kahdeksan hylättiin suon mataluuden takia. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 7,52 milj. suo-m3. Kyseisen turvemäärän energiasisältö on kuivana 15,79 milj. GJ eli 4,39 milj. MWh. Tuotantokelpoista hehtaaria kohti laskettu keskimääräinen energiamäärä on n GJ. Se vaihtelee suokohtaisesti välillä GJ/ha ( MWh/ ha). Utajärvellä on tutkittu tähän mennessä yhteensä ha eli noin 74 % yli 20 ha :n pinta-alasta. Siitä on arvioitu tuotantokelpoiseksi ha, mikä on 18 % tutkitusta alasta.

11 13 Taulukko 1. Soiden pinta-ala, keskisyvyys, turpeen maatuneisuus ja turvemäärä. Suon nimi Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Yht. Keskimaat. TurvemÄÄrÄ (milj.-suo-m3) Pintarahka Energiaturve Pintarahka Energiaturve Yht. "Risusuo" 88 0,2 0,5 0,7 5,3 0,18 0,40 0,58 Ruostesuo 218 0,2 0,6 0,8 5,2 0,39 1,44 1,83 TuuranrÄme 276 0,3 0,3 0,6 4,4 0,72 1,06 1,78 MÄntyvaaranrÄme 269 0,4 0,7 1,1 4,6 1,31 1,65 2,96 Vaaransuo 305 0,1 0,7 0,8 4,6 0,32 1,99 2,31 Rantinsuo 161 0,2 0,7 0,9 5,3 0,34 1,13 1,47 Loirassuo 170 0,3 1,1 1,4 5,2 0,55 1,86 2,41 Hoikansuo 164 0,5 0,4 0,9 4,7 0,67 0,73 1,40 Karjosuo 157 0,2 0,4 0,6 4,4 0,34 0,63 0,97 Polvensuo 222 0,4 0,2 0,6 4,1 0,90 0,54 1,44 HeinÄsuo 483 0,1 0,8 0,9 5,5 0,74 0,61 4,35 Naamansuo 289 0,2 0,7 0,9 5,3 0,50 2,00 2,50 Piirovansuo 130 0,3 0,9 1,2 4,9 0,44 1,13 1,57 PirilÄnsuo 88 0,4 0,9 1,3 5,2 0,39 0,72 1,11 Olkonsuo 209 0,3 0,6 0,9 5,1 0,57 1,21 1,78 Jussinsuo 181 0,4 0,4 0,8 5,0 0,64 0,72 1,36 Marjosuo 130 0,3 0,4 0,7 4,8 0,29 0,62 0,91 Lehmisuo 54 0,3 0,2 0,5 3,6 0,21 0,09 0,30 Laitamaansuo 74 0,4 0,6 1,0 4,8 0,30 0,46 0,76 Kotisuo 166 0,1 0,3 0,4 4,8 0,20 0,38 0,58 VÄrkkisuo 163 0,3 0,3 0,6 4,6 0,48 0,55 1,03 SÄippÄsuo 399 0,4 0,8 1,2 5,0 1,63 3,32 4,95 Purhonsuo 321 0,2 0,8 1,0 4,9 0,49 0,68 3,17 YhteensÄ/ KeskimÄÄrin ,2 0,7 0,9 4,9 12,60 28,92 41,50

12 14 Taulukko 2. Yhteenveto soiden tuotantokelpoisista alueista. Tuotantokelpoinen alue kuivana EnergiasisÄltä 50 % kost. Suon nimi Pintaala (ha) TurvemÄÄrÄ (milj.suo-m3) Kuivaainesis. milj. GJ milj. MWh milj. GJ milj. MWH (1000 tn) 2. Ruostesuo 12 0, ,36 0,10 0,32 0,09 4. MÄntyvaaranrÄme 22 0, ,61 0,17 0,54 0,15 5. Vaaransuo 19 0, ,43 0,12 0,38 0,11 6. Rantinsuo 19 0, ,60 0,17 0,53 0,15 7. Loirassuo 67 1, ,17 0,60 1,91 0, Polvensuo 10 0, ,46 0,13 0,41 0, HeinÄsuo 27 0, ,78 0,22 0,69 0, Naamansuo 21 0, ,63 0,18 0,55 0, Piirovansuo 42 0, ,22 0,34 1,09 0, PirilÄnsuo 24 0, ,79 0,22 0,70 0, Olkonsuo 24 0, ,01 0,28 0,90 0, Laitamaansuo 14 0, ,42 0,12 0,37 0, VÄrkkisuo 17 0, ,41 0,11 0,36 0, SÄippÄsuo 134 1, ,58 0,99 3,18 0, Purhonsuo 53 0, ,87 0,52 1,64 0,46 YhteensÄ 523 7, ,79 4,39 13,92 3,87

13 15 TUTKITUT SUOT 1. "Risusuo" "Risusuo" (kl ) sijaitsee AhmasjÄrven pohjoispuolella n. 11 km UtajÄrven keskustasta etelään ja rajoittuu hiekkakankaisiin sekä rantavalleihin. Paikallistie kulkee suon länsiosan halki ja eteläpuolella on metsäautotie. Suon pinta-ala on 88 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 13 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 8 ha. Pinta on m mpy ja viettää heikosti koilliseen. Suon länsiosasta on viettoa lounaaseen. Vedet laskevat Poikajoen kautta Muhosjokeen (kuva 4). Valtaosa suosta on luonnontilaista. Suon reuna-alueita on ojitettu. YleisimmÄt suotyypit ovat isovarpuräme ja lyhytkortinen nevaräme sekä varsinainen saraneva. Turpeesta kolme neljäsosaa on rahkavaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3. Pohjamaa on valtaosin hietaa. Hiekkaa on reuna-alueilla. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Risusuo ei sovellu turvetuotantoon mataluutensa vuoksi. Kuva 4. Tutkimuspisteiden sijainti Risusuolla.

14 16 2. Ruostesuo Ruostesuo (kl ) sijaitsee 11 km UtajÄrven keskustasta etelään. Tutkittu alue käsittää varsinaisen Ruostesuon lisäksi Hyttisuon (B-linjasto). Tutkittu alue rajoittuu idässä rautatiehen ja muualla hiekkakankaisiin. KÄrrytie kulkee suon itä- ja eteläosaan. Suon pinta-ala on 218 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 66 ha, ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 21 ha (kuva 5). Pinta on m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat metsäojia pitkin Poikajokeen, josta edelleen Muhosjokeen. Suo on ojitettu lähes kokonaan. Luonnontilaista aluetta on n. 15 ha suon pohjoisosas- sa. YleisimmÄt suotyypit ovat muuttumavaiheessa olevat isovarpuräme ja varsinainen sararäme sekä ruohoinen sararäme. Turpeesta yli puolet on saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2. Pohjamaa on valtaosin hietaa. Moreenia on suon itä- ja pohjoisosassa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Ruostesuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 12 ha, jossa on parhaiten jyrsinturvetuotantoon soveltuvaa turvetta 0,16 milj. suo-m3. LÄhes maatumaton rahkainen pintakerros on melko ohut. Kuva 5. Tutkimuspisteiden sijainti Ruostesuolla.

15 17 3. TuuranrÄme TuuranrÄme (ki ) sijaitsee 8 km UtajÄrven keskustasta itäkaakkoon. Suon pohjoispuolella on Lerkanoja ja eteläpuolella Naamanjoki. MetsÄautotie kulkee suon pohjoisosan halki. Suon pinta-ala on 276 ha, josta yli metrinsyvyistä aluetta on 38 ha. Yli 1,5 metrin syvyistäaluetta ei ole. Pinta on m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevatlerkanojan, MaaselÄnojan ja metsäojien kautta Naamanjokeen (kuva 6). Suo on kokonaan ojitettu. Vallitsevat suo- tyypit ovat muuttumavaiheessa olevat rahkaneva, varsinainen saraneva sekä varsinainen sararäme. Turpeesta kaksi kolmasosaa on rahkavaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4. Pohjamaa on hietaa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. TuuranrÄme ei mataluutensa vuoksi sovellu turvetuotantoon. K0tösu J / Ko,1ösaari 1 ~_ Pohjakartta Maanmittauslaitos Kuva 6. Tutkimuspisteiden sijainti TuuranrÄmellÄ.

16 MÄntyvaaranrÄme MÄntyvaaranrÄme (kl ) sijaitsee 9 km UtajÄrven keskustasta itään. Suo rajoittuu pohjoisessa Karppisenojaan ja etelässä Lerkanojaan. MetsÄautotie kulkee suon halki. Suon pinta-ala on 269 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 111 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 79 ha (kuva 7). Pinta on m mpy ja viettää länsiluoteeseen. Vedet laskevat metsäojien, Karppisenojan ja Lerkanojan kautta Naamanjokeen. Suo on kokonaan ojitettu. YleisimmÄt suotyypit ovat muuttumavaiheessa olevat varsinainen sara-, isovarpu-, tupasvilla- ja rahkaräme. Turpeesta kolme viidesosaa on rahkavaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6. Pohjamaa on lähes kokonaan hietaa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet kahdelta pisteeltä. MÄntyvaaranrÄmeen turpeet ovat suurimmaksi osaksi heikosti maatuneita rahkaturpeita, jotka soveltuvat käytettäväksi ympäristäturpeena. Pintakerroksesta sitä on mahdollista tuottaa n. 0,80 milj. suo-m3. Energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on 22 ha, jossa on käyttäkelpoista jyrsinturvetta yhteensä n. 0,30 milj. suo-m3. Tuotantokelpoinen alue jatkuu Vaaransuon puolelle. Kuva 7. Tutkimuspisteiden sijainti MÄntyvaaranrÄmeellÄ.

17 Vaaransuo Vaaransuo (kl ) sijaitsee 10 km UtajÄrven keskustasta itään. Suon pohjoisreunalla kulkee Karppisenoja ja eteläpuolella MÄntyvaarantie. Suon pinta-ala on 305 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 60 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 19 ha (kuva 8). Pinta on m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat Vaaranojan ja metsäojien kautta Karppisenojaan, josta edelleen Naamanjokeen. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Luonnontilaista aluetta on Kontion Saunamaan länsipuolella ja linjaston alussa suon eteläreunalla. YleisimmÄt suotyypit ovat ruohoturvekangas sekä ruohoinen- ja varsinainen saranevamuut- tuma. Luonnontilaisella alueella ruohoinen sararäme on yleisin. Turpeesta kolme neljäsosaa on saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6. Pohjamaa on yksinomaan hietaa lukuun ottamatta moreenisia reuna-alueita. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Vaaransuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 19 ha ja käyttäkelpoista turvetta 0,21 milj. suo-m3. Tuotantokelpoinen allas jatkuu MÄntyvaaranrÄmeelle. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunutta rahkaista pintakerrosta ei esiinny. Kuva 8. Tutkimuspisteiden sijinti Vaaransuolla.

18 20 6. Rantinsuo Rantinsuo (kl ) sijaitsee 11 km Utaj Ärven keskustasta itään MÄntyvaarantien eteläpuolella. Suon itäpuolella on Loiraskangas ja länsipuolella MÄntyvaara. Suon pinta-ala on 161 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 52 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 22 ha. Pinta on m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat metsäojien, Vaaranojan ja Karppisenojan kautta Naamanjokeen (kuva 9). Suo on lähes kokonaan ojitettu. Yleisin suotyyppi on ruohoinen sararämemuuttuma. Myäs isovarpuräme- ja rahkarämemuuttuma ovat yleisiä. Turpeesta yli puolet on saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni, hieta ja hiekka. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Rantinsuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 19 ha ja käyttäkelpoista turvetta 0,27 milj. suo-m3. Rantinsuon heikosti ja kohtalaisesti maatunut saravaltainen turve soveltuu parhaiten jyrsinturpeeksi. LÄhes maatumaton rahkainen pintakerros on melko ohut. Kuva 9. Tutkimuspisteiden sijainti Rantinsuolla.

19 21 7. Loirassuo Loirassuo (kl ) sijaitsee SÄippÄsuon soidensuojelualueen länsipuolella n. 15 km UtajÄrven keskustasta itään. Suon länsipuolella on metsäautotie. Suon pinta-ala on 170 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 106 ha, ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 67 ha (kuva 10). Pinta on m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat Loirasojaan, josta metsäojien ja Jurvanojan kautta Naamanjokeen. Suo on luonnontilainen. Suon keskiosassa on sekä varsinaista että ruohoista saranevaa ja itäosassa lyhytkortista nevaa. Reunoille päin suo vaihettuu lyhytkorsinevarämeeksi ja ruohoiseksi sararämeeksi. Turpeesta yli puolet on rahkavaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1. Pohjamaa on valtaosin moreenia. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet kahdelta pisteeltä. Loirassuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 67 ha ja käyttäkelpoista turvetta 1,21 milj. suo-m3. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu parhaiten jyrsinturpeeksi. LÄhes maatumaton ja heikosti maatunut rahkainen pintakerros on melko ohut. 1 Pohjakartta O Maanmittauslaitos A r~ \A2 :144 \ 1 r A All P ' n 1( Lo r 1 n A/34 12 a esömaa n A n i\ 3 :39 1 \ /- 1n / v If ~s.~_`u..nrun L 'I' o ma i A 2' AA A Kuva 10. Tutkimuspisteiden sijainti Loirassuolla.

20 22 8. Hoikansuo Hoikansuo (kl ) sijaitsee n. 18 km UtajÄrven keskustasta kaakkoon. Tutkittu alue ulottuu Leikonsuolta Tolkansuon soidensuojelualueen rajalle ja käsittää Hoikansuon lisäksi Hillasuon. Suon pohjoispuolella on NaamankylÄn paikallistie. Suon pinta-ala on 164 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 48 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 19 ha (kuva 11). Pinta on m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat Leikonsuon kautta Alimmaiseen Korteojaan, josta Oilinginojan ja Utosjoen kautta Oulujokeen. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Luonnonti- laista aluetta on ainoastaan suon eteläosassa. YleisimmÄt suotyypit ovat muuttumavaiheessa olevat lyhytkortinen nevaräme ja lyhytkortinen neva. Luonnontilaisilla alueilla vallitsevat lyhytkortinen neva ja rahkaneva. Turpeesta kaksi kolmasosaa on rahkavaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni, hiekka ja hieta. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Hoikansuo on liian matala turvetuotantoon. I4 dia N 'S n _ :, a - r `±_ onka n Pohjakartta Maanmittauslaitos n_ -kärkkäisenarō _.~ - - ' 5.5 n n Ahma - _ s - _ - _-- IMI ' - _ Ṯ -n- _ r - - _ - _ Hi lasuon~köngäs~ n- ~y. - J an,astentantto ~' n - _ r -- A _A- Piril n~o-. - ` 6 ä täsu'än ö g A - \\ Kuva 1 1. Tutkimuspisteiden sijainti Hoikansuolla. c \ A

21 Karjosuo Karjosuo (kl ) sijaitsee 4 km UtajÄrven keskustasta itään. Tutkittuun alueeseen sisältyvät myäs Karjosuon luoteispuolella olevat PyäriÄsuo ja Kivisuo. Suon pohjoispuolella on Ala-Naamantie ja eteläpuolella Loiraskankaan metsätie. Suon pinta-ala on 157 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 13 ha. Yli 1,5 metrin syvyistä aluetta ei ole. Pinta on m mpy ja viettää länsiosasta luoteeseen ja itäosasta koilliseen. Vedet laskevat suon länsiosasta metsäojien ja itäosasta Naamanjoen kautta Utosjokeen (kuva 12). Suo on kokonaan ojitettu. YleisimmÄt suotyypit ovat muuttumavaiheeseen kehittyneet karut rämetyypit. Myäs turvekangasta on huomattavasti. Turpeesta on puolet rahka- ja puolet saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4. Pohjamaa on hietaa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Karjosuo ei mataluutensa vuoksu sovellu turvetuotantoon. Kuva 1 2. Tutkimuspisteiden sijainti Karjosuolla.

22 Polvensuo Polvensuo (kl ) sijaitsee 8 km UtajÄrven keskustasta kaakkoon. Suo rajoittuu Naamanjokeen ja hiekkakankaisiin. Tutkittuun alueeseen kuuluu myäs Polvensuon länsipuolella oleva Seikansuo. Suon eteläpuolella on metsäautotie. Suon pinta-ala on 222 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 22 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 10 ha (kuva 13). Pinta on m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat suon pohjoisosista metsäojien kautta Naamanjokeen ja suon eteläosasta metsäojien ja tulvavesikanavan kautta Oilinginojaan. Suosta on ojitettu yli puolet. Luonnontilaista aluetta on suon keskusalueilla, jossa ylei- simmät suotyypit ovat lyhytkortinen neva ja rahkaneva. Ojitetuilla alueilla vallitsevat karut rämemuuttumat ja varputurvekangas. Turve on Seikansuon puolella suurimmaksi osaksi hyvin maatunutta rahkasaraturvetta. Muualla turve on rahkavaltaista. Koko Polvensuon turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,7. Pohj amaa on hietaa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Seikansuon puolella on palaturvetuotantoon kohtalaisesti soveltuvaa aluetta 10 ha, jossa on käyttäkelpoista turvetta 0,24 milj. suo-m'. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on paksuudeltaan n. 0,5 m. Pohjakartta A Maanmittauslaitos Kuva 1 3. Tutkimispisteiden sijainti Polvensuolla.

23 HeinÄsuo HeinÄsuo (kl ) sijaitsee n. 14 km raräme sekä pallosararäme. Luonnontilaiset UtajÄrvenkeskustastakoilliseen. alueet ovat enimmäkseen ruohoista ja varsinaista saranevaa. Turpeesta kolme neljäsosaa on saravaltaista. Suonpohjoispuolella on Pärskiänoja ja eteläpuolella Hirvenmaa. Eri puolille suota tulee metsäautoteitä. Suon pinta-ala on 483 ha, josta yli metrin Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on syvyistä aluetta on 151 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 54 ha. 5,5. Yleisin pohjamaalaji on hieta. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet kahdelta pisteeltä. Pinta on m mpy ja viettää pohjoisluoteeseen. Vedet laskevat metsäojien ja HeinÄsuossa on energiaturvetuotantoon Hirvenojan kautta Pärskiänojaan, josta ne soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta n. virtaavat edelleen Utosjokeen (kuva 14). 27 ha ja käyttäkelpoista turvetta n. 0,32 milj. Suo on valtaosin ojitettu. Luonnontilaista suo-m3. Turvelajien ja maatuneisuudenpuolesta turve soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon. LÄhes maatumaton rahkainen pintakerros aluetta on suon itäosassa Hirvenmaan pohjoispuolella. YleisimmÄt suotyypit ovat muuttumavaiheessa olevat ruohoinen ja varsinainen sa- on ohut. _ n ~ t _ r.., ~, ~,~- Ö ~E l j~_ ; ~- -,_ Pohjakartta Maanmittauslaitos 4 ~ r i A.-1 n T _ rakib - ~- L `t a ~a a r ~," /A ; '~tatt r ' A- Ö B ' s :1 -n A r- \ I - w ~~~yö~~ L, f '3 _ Hein8s7o - ~n n" - ~\ -_ Y 2 - '- - '-_' Sarv7/a as l n 120 A' A - /~ FöS~esss s's 1 /4f9l~ lra ~' s' 3 A\ \ vä, rd -Jr f iev s 32 -n y n r Ö..n :.~ n "Aution i fty st nemea (i\ g l _ \ f 'S 11 1~T(7 Kuva 14. Tutkimuspisteiden sijainti HeinÄsuolla.

24 Naamansuo Naamansuo (kl ) sijaitsee 6 km UtajÄrven keskustasta koilliseen. Suon länsipuolella on Utosjoki ja eteläpuolella Naamanjoki. MetsÄautoteitÄ tulee eri puolille suota. Suon pinta-ala on 289 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 107 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 23 ha. Pinta on m mpy ja viettää länsilounaaseen. Vedet laskevat metsäojia pitkin sekä suoraan että Naamanjoen kautta Utosjokeen (kuva 15). Suo on lähes kokonaan ojitettu. Yleisin suotyyppi on varsinainen sararämemuuttuma. Ruohoista sararäme- ja isovarpurämemuuttu- maa on myäs huomattavasti. Turpeesta kolme neljäsosaa on saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3. Pohjamaa on hietaa ja hiesua suon keskusalueillaja moreenia reunoilla. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Naamansuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 21 ha, jossa on jyrsinturpeeksi soveltuvaa turvetta 0,23 milj. suo-m3. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on melko ohut. Turpeessa esiintyy kohonneita tuhkapitoisuuksia. Kuva 15. Tutkimuspisteiden sijainti Naamansuolla.

25 Piirovansuo Piirovansuo (kl ) sijaitsee 9 km UtajÄrven keskustasta koilliseen. Suo rajoittuu kaakossa Kumpusuohon ja luoteessa Utosjokeen. MetsÄautoteitÄ tulee eri puolille suota. Suon pinta-ala on 130 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 78 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 42 ha. Pinta on m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat ojia pitkin Utosjokeen, josta edelleen Oulujokeen (kuva 16). Suon länsiosa on ojitettu. YleisimmÄt suotyypit ovat varsinainen sararäme, rahkaneva ja varsinainen saraneva. Ojitetulla alueella varsinainen sararämemuuttuma on yleisin. Turpeesta noin puolet on saravaltaista ja puolet rahkavaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hieta, hiesu ja moreeni. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Piirovansuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta 42 ha ja käyttäkelpoista turvetta n. 0,55 milj. suoma. Suon turve soveltuu jyrsinturvetuotantoon ja osittain myäs palaturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on paikoin paksu. Suon pintakerroksesta on mahdollista tuottaa ympäristäturvetta n. 0,07 milj. suo-n13. Kuva 16. Tutkimuspisteiden sijainti Piirovansuolla.

26 PirilÄnsuo PirilÄnsuo (kl ) sijaitsee PitÄmÄnvaaran eteläpuolella n. 22 km UtajÄrven keskustasta kaakkoon. Suo rajoittuu avokalliomaastoon. MetsÄautotie tulee suon etelä- ja itäpuolelle. Suon pinta-ala on 88 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 59 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 26 ha (kuva 17). Pinta on m mpy ja viettää suon pohjoisosasta luoteeseen ja suon eteläosasta länsilounaaseen. Vedet laskevat ojia pitkin YlimmÄiseen- ja Alimmaiseen Korteojaan, joista Oilinginojan kautta Oulujokeen. Suo on reunaosiltaan ojitettu. Suon luonnontilaiset keskusalueet ovat valtaosin lyhyt- korsi- ja varsinaista saranevaa sekä isovarpurämettä. Reunoilla on karuja rämemuuttumia ja varputurvekangasta. Turpeesta yli puolet on saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni ja hieta. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. PirilÄnsuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 25 ha ja käyttäkelpoista turvetta 0,40 milj. suo-m3. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on paikoin melko paksu. Kuva 1 7. Tutkimuspisteiden sijainti PirilÄnsuolla.

27 Olkonsuo Olkonsuo (kl ) sijaitsee n. 34 km UtajÄrven keskustasta itään rajoittuen pohjoisosastaan Potkunjokeen. Suon länsipuolella on Kivisuon soidensuojelualue. MetsÄautotie on suon länsireunalla. Suon pinta-ala on 209 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 67 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 28 ha (kuva 18). Pinta on m mpy ja viettää pohjoiseen. Vedet laskevat ojia pitkin Potkujokeen, josta edelleen Utosjoen kautta Oulujokeen. Suosta on ojitettu noin puolet. Suon eteläja keskiosan keskusalueilla on luonnontilaista aluetta, jossa vallitsevat suotyypit ovat varsinainen saraneva ja lyhytkortinen neva. Ojite- tuilla alueilla on ruohoista ja varsinaista sararämemuuttumaasekälyhytkorsinevarämemuuttumaa. Turpeesta yli puolet on saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni ja hieta. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Olkonsuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 24 ha ja käyttäkelpoista turvetta 0,43 milj. suo-m3. Suolta jatkuu allasalue Pienen Hetesuon puolelle. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on melko ohut. Kuva 18. Tutkimuspisteiden sijainti Olkonsuolla.

28 Jussinsuo Jussinsuo (kl ) sijaitsee n. 33 km UtajÄrven keskustasta itään rajoittuen HetejÄrveen ja matalapiirteisiin moreenimaihin. Suon läpi kulkee metsäautotie. Suon pinta-ala on 181 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 38 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 15 ha. Pinta on m mpy ja viettää suon länsiosassa lounaaseen ja suon itäosassa loivasti itäkaakkoon. Vedet laskevat länsiosasta KortejÄrven ja Korteojan sekä itäosasta HetejÄrven ja Heteojan kautta Naamanjokeen (kuva 19). Suo on lähes kokonaan ojitettu. YleisimpiÄ suotyyppejä edustavat muuttumavaiheessa olevat lyhytkorsineva-, tupasvilla- ja isovarpuräme. Turpeesta kolme neljäsosaa on rahkavaltaista. Yleisin turvelaji on sararahkaturve, jota on yli puolet turvekerrostumasta. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0. Pohjamaa on valtaosin moreenia. Hietaa esiintyy suon itäosassa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Jussinsuossa ei ole turvetuotantoon soveltuvaa aluetta. Kuva 1 9. Tutkimuspisteiden sijainti Jussinsuolla.

29 Marjosuo Marjosuo (kl ) sijaitsee 6 km kunnan keskustasta eteläkaakkoon Oulujoen varrella. Suon pohjoisreunalla on metsäautotie. Suon pinta-ala on 130 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 29 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 3 ha. Pinta on m mpy ja viettää valtaosin koilliseen. Vedet laskevat sekä metsäojia pitkin suoraan että Poikajoen ja Muhosjoen kautta Oulujokeen (kuva 20). Suo on suurelta osin ojitettu. Luonnontilaista aluetta on suon keskusalueella, jossa vallitsevat rahka- ja lyhytkortiset nevat. Ojitetut alueet ovat enimmäkseen isovarpurämemuuttumaa ja puolukkaturvekangasta. Turve on lähes kokonaan rahkavaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat rahka- ja tupasvillarahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8. Pohjamaa on kokonaan hietaa lukuun ottamatta reuna-alueita, jotka ovat moreenia. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Marjosuo ei mataluutensa vuoksi sovellu turvetuotantoon. 18. Lehmisuo Lehmisuo (kl ) sijaitsee 5 km UtajÄrven keskustasta eteläkaakkoon valtatie 22 :n ja rautatien välissä. Suon pinta-ala on 54 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 1 ha. Yli 1,5 metrin syvyistä aluetta ei ole. Pinta on m mpy ja viettää loivasti itään. Vedet laskevat ojia pitkin Oulujokeen (kuva 20). Suo on lähes kokonaan ojitettu. Yli puolet suosta on isovarpurämemuuttumaa. Luonnonti- laisilla alueella on lyhytkortista nevaa ja rahkanevaa. Turve on rahkavaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- ja rahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,6. Pohjamaa on valtaosin hietaa lukuun ottamatta moreenista pohjoisreunaa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Lehmisuo ei mataluutensa vuoksi sovellu turvetuotantoon. 19. Laitamaansuo Laitamaansuo (kl ) sijaitsee Utosjoen eteläpuolellan 11 km UtajÄrven keskustasta koilliseen. Suon pohjoispuolella on metsäautotie. Suon pinta-ala on 73 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 32 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 15 ha. Pinta on m mpy ja viettää loivasti luoteeseen. Vedet laskevat Utosjoen kautta Oulujokeen (kuva 21). Suosta yli puolet on ojitettu. Luonnontilaista aluetta on suon länsiosassa, joka on lähinnä rahkanevaa. Ojitetulla alueella vallitsevat rahkarämemuuttumat ja varsinaiset sararämemuuttumat. Turpeesta yli puolet on rahkavaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasara- ja sararahkaturve ja syvemmillä alueilla myäs tupasvillasararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hieta ja moreeni. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Laitamaansuolla on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 12 ha ja käyttäkelpoista turvetta 0,18 milj. suo-m3. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu hyvin jyrsin- ja kohtalaisesti palaturvetuotantoon. LÄhes maatumaton rahkainen pintakerros on paikoin melko paksu.

30 3 2 Kuva 20. Tutkimuspisteiden sijainti Marjosuolla ja Lehmisuolla. Kuva 21. Tutkimuspisteiden sijainti Laitamaansuolla.

31 .s ar_-. A- m-,a OT n c4 C kilk, kkä \ 34 :7 n., la, M.C ami ~' :2 T.ivola 37 a 341, 2 1 t7107 e'~ i` "i 1 \ \ n a-ni,ka \ aae ~ ~ _ S~ : l ' n 1 s4-n 17 :29 kfovl. m :, la c n.... ~ ~ nlpuva,, 17 :19 --~ - I v,,78, --. o,e1.o w ts n.,, 1 17 :9 17 :17 \ \ n e 75 _ --- n Kotisya -'; ; ; 17:1 n `p22.- L~~S Zr. ~~ _~ ~s Nikk - n~ \ ~ \\1 \3 1 T n - ~O, ' n H.vlnsuoOO~ C O ~ ~~ Vanh U. ä,n-as!, \ \ 3 : :,.~1~'i Z: ~ ~'Ko i aa o oc ~ G ' Pv En '166 M. ö~c~ C C 5 ' / 3,ja I ~ p~~~p~ ~-\ ~ C Ia~Poutiainen ~r -- \ 42.16~\ ~~ A.-...~~puheke~_uo - 1 f aapala ` Pohjakartta ± Maanmittauslaito ~ Ö_ ~i. 87 n 13:1 _a~..irl Offif ~---

32 VÄrkkisuo VÄrkkisuo (kl ) sijaitsee KortejÄrven eteläpuolellan n. 30 km UtajÄrven keskustasta itään. Suon länsireunalla on metsäautotie. Suon pinta-ala on 163 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 25 ha. Yli 1,5 metrin syvyistä aluetta ei ole. Pinta on m mpy ja viettää pääosin itäkaakkoon. Suon pohjoisosasta on viettoa koilliseen. Vedet laskevat ojia pitkin KortejÄrveen, josta Korteojan kautta Naamanjokeen. Suon eteläosasta vedet laskevat Naamanjokeen suoraan metsäojia pitkin (kuva 23). Suo on valtaosin ojitettu. Luonnontilaista aluetta on suon pohjois- ja keskiosassa, jossa yleisin suotyyppi on lyhytkortinen neva. Ojitetuilla alueilla suon keskiosassa on pääasiassa varputurvekangasta ja etelässä peltoa ja isovarpurämemuuttumaa. Turve on lähes kokonaan rahkavaltaista. Yleisin turvelaji on sararahkaturve, jota on lähes puolet turvekerrostumasta. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6. Pohjamaa on moreenisia reuna-alueita lukuun ottamatta hietaa ja hiekkaa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Turpeen ominaisuuksien ja tasaisen pohjan vuoksi VÄrkkisuo soveltuu Kapustasuon turvetuotantoalueen lisäalueeksi. Energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on n. 17 ha, jossa on käyttäkelpoista turvetta n. 0,14 milj. suo-m 3. Kuva 23. Tutkimuspisteiden sijainti VÄrkkisuolla.

33 SÄippÄsuo SÄippÄsuo (kl ) sijaitsee n. 18 km UtajÄrven keskustasta itään. Suosta tutkittiin nykyisten suojelualueiden ulkopuolella oleva osa. MetsÄautotie johtaa Punaniemeen, joka jakaa tutkitun alueen kahteen osaan. Suon pinta-ala on 399 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 237 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 134 ha. Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen. Vedet laskevat Lerkanojan ja SÄipÄnojan välityksellä Naamanjokeen, josta edelleen Utosjoen kautta Oulujokeen (kuva 24). Suo on lähes kokonaan luonnontilainen. Suo on ojitettu Punaniemen länsipuolelta. YleisimmÄt suotyypit ovat lyhytkortinen neva ja varsinainen saraneva. Varsinaista saranevaa esiintyy suon keskusalueella ja se vaihettuu rimpinevaksi ja edelleen lyhytkortiseksi nevak- si itäänpäin mennessä. Suon länsiosan yleisin suotyyppi on ruohoinen sararäme. Turpeesta yli puolet on rahkavaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasara- ja sararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0. Pohjamaa on moreenia suon itäosassa sekä länsiosan eteläreunassa ja muualla hietaa. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet kolmelta pisteeltä. SÄippÄsuossa on suojelualueidenulkopuolella energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta yhteensä 134 ha ja käyttäkelpoista turvetta 1,80 milj. suo-m3. Turve soveltuu valtaosin jyrsinturvetuotantoon. LÄhes maatumaton nahkainen pintakerros on paksu suon itäosassa. Suon pintaosasta on mahdollista tuottaa ympäristäturvetta n. 0,45 milj. suo-m'. t Met äs'rlkä :ET -T - T' 68 KO,, 0 Saippas 49 n i. -:29.34 ny-. a ~T 47 f36r _ ,. 4:27 ö~ n- _~,, - F- - '_- --~'- Pohjakartta (D Maanmittauslaitos Kuva 24. Tutkimuspisteiden sijainti SÄippÄsuolla.

34 Purhonsuo Purhonsuo (kl ) sijaitsee Poikajoen pohjoispuolella 4 km UtajÄrven keskustasta etelään. Suo on yhteydessä Isosuon tuotantoalueeseen. Suon pinta-ala on 321 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 125 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 53 ha (kuva 25). Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen. Vedet laskevat ojia pitkin Poikajokeen, josta edelleen Muhosjoen kautta Oulujokeen. Suo on kokonaan ojitettu. YleisimmÄt suotyypit ovat karhunsammal-, isovarpurämeja tupasvillarämemuuttuma. Turpeesta on yli puolet saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9. Pohjamaa on moreenia suon itäreunoilla ja muualla hietaa j a hiesua. LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet kahdelta pisteeltä. Purhonsuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 53 ha ja käyttäkelpoista turvetta 0,85 milj. suo-m3. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on paikoin melko paksu. Kuva 25. Tutkimuspisteiden sijainti Purhonsuolla.

35 37 KIRJALLISUUS Lappalainen E.,HÄikiä J. ja Heiskanen P Oulun lääninsuoinventointi. YhdistelmÄ pinta-alamittausten ttuloksia. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportti P13, Lappalainen E., St6n, C-G. ja HÄikiä J tutkimuskeskus, opas n.o 12, Espoo. Turvetutkimusten maasto-opas. Geologian Pajunen H. 1986a UtajÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa I. Geologien tutkimuskeskus, maaperäosasto. Turveraportti 182. Pajunen H. 1986b. UtajÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa II. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto. Turveraportti 189. Pajunen H UtajÄrvellÄ tutkitut suot niiden turvevarat, osa III. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto. Turveraportti 206. Pajunen H UtajÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa IV. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus. Turveraportti 229. Pajunen H UtajÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa V. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus. Turveraportti 241. Pajunen H UtajÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa VI. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus. Turveraportti 269. Pajunen H. ja Sutinen H UtajÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa VII. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus. Turveraportti 282.

36 3 8 Liite 1 (1) UTAJöRVELLö TUTKITUT SUOT Suo Karttalehti Turveraportti n :o Ahteensuo Ahvensuo AlaperÄnsuo Aronsuo Haasiansuo Hangansuo, LÄhteensuo Heiluvasuo Heinisuo HeinÄsuo HeinÄsuo Heposuo Herransuo Hetesuo Hillasuo Hirvisuo Hoikansuo Honkasuo Iso Joutensuo Iso Pyyhesuo Isosuo Isosuo Iso SÄrkisuo ItÄsuo Jussinsuo Jokimutkansuo Joutensuo JÄrvenpÄÄnsuo Kaakkurisuo Kapustasuo Kapustasuo

37 Suo Karttalehti Turveraportti n:o 3 9 Liite 1 (2) Karj osuo Karjosuo Kettusuo Kiiskisuo Kirkisuo Kiviharjunsuo Kivisuo Kivisuo Koirasuo Kokkosuo KorteperÄnsuo Kortesuo Kotisuo Kumpusuo Laitamaansuo Latvasuo Latvasuo Lehmisuo Leikonsuo Leilisuo Leipisuo Lohisuo Loirassuo Luomasenalus Luomassuo Makkarasuo Mantilansuo Marjosuo Marjosuo Morakummunsuo Mustakorpi MÄntyvaaranrÄme Naaman suo Naamansuo Neuvostensuo

38 40 Suo Karttalehti Turveraportti n :o Liite 1 (3) Nihtisuo Niittysuo Nimet6nsuo Olkonsuo Pahkasuo Pahkasuo Pajakansuo Pajusalmensuo Palkinsuo PerÄsuo Peurasuo Peurasuo Pieni Pyyhesuo Pieni Saukkosuo Piilisuo Piirovansuo Piippusuo, Valkiasuo Pikku SÄrkisuo Pilkkasuo PirilÄnsuo Pohjasuo Polvensuo Purhonsuo Puronsuo P6rski 6nsuo PäylyÄnsuo Rahkasuo Rahkasuo Rantasuo Rantasuo Rantinsuo "Risusuo" Rongonsuo Ruostesuo Ruostesuo

39 4 1 Suo Karttalehti Turveraportti n :o RuunarÄme Rytisuo Sarvisuo Saukkosuo Siiransuo Siltasalmensuo Suininsuo SÄippÄsuo SÄynÄjÄnpÄÄnsuo SÄÄskisuo Taskunsuo Timosuo Tironsuo Tunturisuo TuuranrÄme Vaarantaustasuo Vaaransuo Vaarnikkasuo "Veitsisuo" Viidansuo Virtasuo VÄrkkisuo Ylisuo öyrisuo Liite 1 (4)

40 4 2 POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991 LIITE 2 (1) JYRSINPOLTTOTURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohta Ominaisuus Raja-arvon kohdistu~ Yksikkä Ilmoitustarkkuus Raja-arvot Laatuluokittain Toteamistapa - kattavan ja taajuus J6 18 ilo 1. KOSTEUS Toimituseri SAAPUMIS- -v hint in p% 0,1 40,0 40,0 40,0 A, l/vrk TILASSA -enintään p% 0,1 60,0 56,0 50,0 A, I/vrk YksittÄinen kuorma -vähintäin p% 0,1 38,0 38,0 38,0 C -enintään p% 0,1 65,0 63,0 60,0 2. TEHOLLINEN ToimituserÄ, LAMP±ARVO vähintään MJ/kg 0,1 6,0 8,0 10,0 A, 1/vrk SAAPUMIS- TILASSA 3. ENERGIA- Toimituser, TIHEYS vähintäin MWh/m' 0,01 0,50 0,70 0,80 A, I/vrk SAAPUMIS- TILASSA 4. TEHOLLINEN KuukausierÄ, LÖMP±ARVO vähintään MJ/kg 0,01 18,00 18,00 19,00 B, I/vrk KUIVA- AINEESSA 5. TUHKA- Kuukausier PITOISUUS enintään p% 0,1 10,0 10,0 10,0 8, 1/kk KUIVA- AINEESSA Toimituser ja kuukausier p-% 0,1 15,0 15,0 15,0 C yhdeltä toimituspaiktalta enintään 6. TUHKAN Kuukausieri, SULAMIS- puolipallopiste 'C C KöYTTöYTYM. vähintään ellei etukäteen toisin olo ilmoitettu 7. RIKKI- KuukausierÄ, PITOISUUS enintään p-% 0,01 0,30 0,30 0,30 B, I/kk KUIVA- AINEESSA ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu I 8. SUURET Kuorma, KAPPALEET silmikooltaan p-% 0,2 1,0 1,0 0,5 C 200x200 mm tiryritilille jäävi osuus enintään YksittÄisen m 0,1 1,0 1,0 1,0 C kappaleen suurin sallittu ulottuvuus ja m' 0,2 0,2 0,2 C tilavuus ellei etukäteen toisin olo sovittu 9. KARKEA Toimituseri, AINES 200x2(0 mm p-% C tiryritilin lipäisevi, mutta 40x40 mm seu- ellei etukäteen toisin ole sovittu lan e jäävi osuus enintään 10. IRTOTIHEYS Kuorma, -vähintäin kg/m' C -enintään kg/m' Raja-arvot Kattavuus Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ihnoitetun arvon mukainen, mikäli se poikkeaa raja-arvosta enintään puolet ilmoitustarkku desta epäedulliseen suuntaan. A. Koko turvemiirin kattava säännällinen ominaisuuden miiritys turpeen arvon miärittimisti varten. B. Koko turvemiirin kattava säännällinen ominaisuuden m iritya, ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus miiritetiin satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa. Taajuus Ilmoitettu taajuus on vähimmiistaajuus, jolla ominaisuus mä ritet n.

41 43 POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991 LIITE 2 (2) PALATURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohta Ominaisuus Raja-arvon koldistuminen Yksikkä Ilmoitustarkkuus Raja-arvot Laatuluokittain Toteamistapa - kattavuus ja laajuus P9 P11 P13 P1S ) 1. KOSTEUS SAAPUMIS- TILASSA Toimituser8 -vähintään -enintään p% p% 0,1 0,1 35,0 53,0 30,0 47,0 27,0 ") ,0 ) 330 A, 1/vrk A, l/vrk 2. TEHOLLINEN LÖMP±ARVO SAAPUMIS- TILASSA "') 3. ENERGIA- TIHEYS SAAPUMIS- TILASSA "') 4. TEHOLLINEN LöMP±ARVO KUIVA- AINEESSA ToimituserÄ, vähintään Ml/kg 0,1 9,0 11,0 13,0 15,0 A, 1/vrk Toimituserl, vähintään MWh/m' 0,01 1, ,50 A, I/vrk Kuukausieri, vähintään MJ/kg 0,01 18, , B, 1/mk 5. TUHKA- PITOISUUS KUIVA- AINEESSA KuukausierÄ enintään Toimituser8 ja kuukausiers yhdeltä toimituspaikalta enintään p% p% 0,1 0,1 10,0 15,0 10,0 15,0 8, ,0 8,0 B, 1Mt C 6. TUHKAN SULAMIS- KÖYTTÖYTYM. 7. RIKKI- PITOISUUS KUIVA- AINEESSA Kuukausieri, puolipallopiste vähintäin 'C C ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu Kuukausier8, enintään p% 0,01 0,30 0,30 I 0,30 I 0,30 B, 1/kk ellei etukäteen toisin olo ilmoitettu 8. SUURET KAPPALEET Kuomta, suurin ulottuvuus enintään mun C osuus enintään p% 0,1 1,0 1,0 1,0 1,0 ellei etukäteen toisin ole sovittu 9. PALAKOKO KeskimÄÄrÄiset mitat -halkaisija mm ellei etukäteen toisin c -pituus mm ole sovittu 10. HIENOAINEKSEN OSUUS Kuorma, silmikooltaan 20x20 mm verk koseulan lipiieeva osuus enintään p% ) ta 10 5 ) C ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 11. IRTOTIHEYS Kuorma -vähintäin kg/m' C enintään kg/n HUOMAUTUKSET : Pienkiyttäluokla, jonka osalta toteamistapa (-kattavuus ja laajuus) sovitaan tapauskohtaisesti. Erityisrajoitua kohdassa 5.2 Sovitaan toimitussopimuksessa käytetäänkä MJ/kg vai MWh /ni, ei molempia samanaikaisesti. Lisiihuomautus : MJ/kg- ja MWh/m'- arvoja ei ole tästä syystä synkronoitu keskenään. Seulottu kuormauavaihecssa. Raja-arvot Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ilmoitetun arvon mukainen, mikäli se poikkeaa raja-arvosta enintään puolet ilmoitustarkkuudeata epäedulliseen suuntaan. Kattavuus A. Koko turvemäänän kattava säännällinen ominaisuuden mä ritys turpeen arvon mäirittämistä varten. B. Koko turvemäärän kattava aäännällinen ominaisuuden m ritys ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus m iritet n satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa. Taajuus Ilmoitettu taajuas on vähimmäistaajuus, jolla ominaisuus määritetä n.

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa VI

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 269 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa VI Abstract : The mires and peat reserves of Utajärvi. Part VI Kuopio 1993 Pajunen, Hannu

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VII

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VII GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 282 Hannu Pajunen ja Heikki Sutinen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VII Abstract : The mires and peat reserves of Utajärvi Part VII Kuopio

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 290 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX Abstract : The mires and peat reserves of Utajärvi, Part IX Central Finland Kuopio

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI Kuopio 1988 Hänninen, Pauli1988. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 241 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1990 Pasunen, Hannu 1990. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 18 9 Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I Kuopio 1986 Pajunen, Hannu 1986. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235 Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Nilsiä Kuopio 1989 Luukkanen,Ari1989.

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 390

Turvetutkimusraportti 390 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 390 2008 Limingassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Liminka, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 Kuopio 1988 Leino.Jukka1988. Pieksämäen mlk :ssa tutkitut suot, osa 3.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295. Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295. Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295 Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3 Abstract : The mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 3 Kuopio 1996

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 224 Turvetutkimus Jukka Leino JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto Kuopio 1989 Leino.Jukka1988. Jäppilässä tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 Matti Maunu RANUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Rovaniemi 1985 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 240 Pauli Hänninen ja Arto Hyvärinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa Vili Kuopio 1990 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1990

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Hannu Pajunen OSA I. Utajärvi MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 2 TURVEVARAT UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Hannu Pajunen OSA I. Utajärvi MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 2 TURVEVARAT UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 18 2 MAAPERÄOSAST O Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN OSA I TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in part I Utajärvi Kuopio 1986

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10 Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 10 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 366 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 10 Abstract: The mires

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 250 Hannu Pajunen YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IV Abstract : The mires and peat reserves of Ylikiiminki. Part IV Kuopio 1992 Paiunen,

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 8. Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 8

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 8. Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 8 GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 340 GEOLOGICAL SURVEY OF FILAD Report of Peat Investigation 340 YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT OSA 8 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA III GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 261.

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA III GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 261. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 261 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA III Abstract : The mires and their potentialities in peat production in

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVERAPORTTI 229. Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IV

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVERAPORTTI 229. Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IV GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVERAPORTTI 229 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IV Kuopio 1989 Pasunen, Hannu 1989. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa IV. Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 382

Turvetutkimusraportti 382 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 382 2008 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Karstula, part 2 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 392

Turvetutkimusraportti 392 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 392 2009 Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Tyrnävä, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

PALTAMOSSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

PALTAMOSSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 262 Jukka Häikiö, Ari Luukkanen ja Heimo Porkka PALTAMOSSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 301. Pauli Hänninen ja Heikki Sutinen. PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa XV

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 301. Pauli Hänninen ja Heikki Sutinen. PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa XV GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 301 Pauli Hänninen ja Heikki Sutinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa XV The Mires and Peat Reserves in the Municipality of Pudasjärvi

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 2 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1986 Hänninen,Pauli1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niide n turvevarat, osa

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen

HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Haapavesi.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 373

Turvetutkimusraportti 373 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 373 2007 Oulun turvevarat, osa 1 Abstract: Peat reserves in the district of Oulu, Central Finland, Part I Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239. Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239. Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239 Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U Abstract : Inventory of Mires and Peat Resources in Simo, Part 2 Rovaniemi 1990,

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 254 Markku Mäkilä ja Ale Grundström TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Tuulos and their usefulness Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Alavieska, Western Finland

ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Alavieska, Western Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 345 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 345 ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves in

Lisätiedot

MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 280 Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves of Muhos, Part 2 Kuopio 1994 Paiunen. Hannu 1994.

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa XIV

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa XIV GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 292 Pauli Hänninen ja Heikki Sutinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa XIV Abstract : The mires and peat reserves in the municipality of

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 328. Hannu Pajunen YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 7

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 328. Hannu Pajunen YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 328 Hannu Pajunen YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 7 Abstract : The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 7 Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 317. Heikki Sutinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA XVI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 317. Heikki Sutinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA XVI GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 37 PUDASJÄRVELLÄ TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVE VARAT OSA XV Abstract : The mires and peat reserves in the municipality of Part XV Pudasjärvi Espoo 999 Sutinen,

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 430

Turvetutkimusraportti 430 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 430 2012 Pihtiputaalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Pihtipudas, Central Finland Part 4 Heikki Meriluoto

Lisätiedot

PYHÄSALMELLA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA II

PYHÄSALMELLA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 275 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka PYHÄSALMELLA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA II Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 374

Turvetutkimusraportti 374 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1983 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 409

Turvetutkimusraportti 409 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 409 2010 Soinissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Soini, Part 1 Tapio Toivonen ja Asta Harju GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 419

Turvetutkimusraportti 419 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 419 2011 Pihtiputaalla tutkittut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Pihtipudas, Central Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 259. Ari Luukkanen ja Heimo Porkka

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 259. Ari Luukkanen ja Heimo Porkka GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 259 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 Abstract : The mires and peat reserves of Kiuruvesi. Part 2 Kuopio

Lisätiedot

MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1

MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 272 Riitta Korhonen MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1 Abstract : The mires of Multia and their usefulness. Part 1 Espoo 1993 Korhonen,

Lisätiedot