PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS"

Transkriptio

1 240 Pauli Hänninen ja Arto Hyvärinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa Vili Kuopio 1990 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ISBN X ISSN

2 Hänninen, PaulijaHyvönen, Arto1990. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa VIII. Geologian tutkimuskeskus, Turveraportti sivua, 269 kuvaa, 123 taulukkoa, 5 liitettä. Geologian tutkimuskeskus tutki vuonna 1988 Pudasjärvellä 67 suota. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha. Tutkimuksen päätarkoitus oli polttoturvetuotantoon soveltuvien suoalueiden löytäminen. Työ on osa valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointia. Aineisto koottiin käyttäen tutkimuslinjastoa, jossa tutkimuspisteet sijaitsevat 100 m :n välein. Jokaisella pisteellä määritettiin pinnan korkeus, suotyyppi, turvelaji, turpeen maatuneisuus, liekoisuus ja pohjamaalaji. Osalla soista turpeen paksuus sekä pohjamaalajit on luodattu maatutkalla. Laboratorionäytteitä otettiin kpl. Niistä määritettiin ph, vesipitoisuus, kuiva-aineenmäärä, lämpöarvo ja tuhkapitoisuus. Lisäksi 15 näytteestä määritettiin ainoastaan tuhkapitoisuus. Rikkipitoisuus määritettiin 333 näytteestä. Useimmilta soilta on turpeen kosteus- ja kuiva-aineenmäärä sekä energiasisältö määritetty suosondia käyttäen. Polttoturvetuotantoon soveltuvia alueita on 61 suolla yhteensä ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä noin 72 milj. suo-m3. Sen energiasisältö on kuivana noin 37 milj. MWh ja 50 % :n käyttökosteuteen laskettuna noin 33 milj. MWh. Avainsanat : suo, turve, inventointi, Pudasjärvi Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen Geologian tutkimuskeskus PL KUOPIO ISBN X ISSN

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 2 JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS Kenttätutkimukset Laboratoriomääritykset Tutkimusaineiston käsittely ja arviontiperusteet. 8 TUTKITUT SUOT Hiisisuo Virtaansuo Hautasuo Saarisuo Rytilamminsuo Kortesuo Välisuo Hongikonsuo Hongikonkankaansuo Lähteensuo Keskijärvensuo Hanganpohjansuo Kalettomansuo Ukonahonsuo Rautasuo Hiirisuo Isonniitynsuo Isosuo Tolpansuo Palosuo Haasiosuo Kurkisuo Venymänsuo Kellosuo Syrjäniemensuo Hoikkasuo Nälkäsuo Alakoirasuo Kalliosuo-Jokisuo Lamminsuo Raiskiosuo Nälkäniemensuo Nikuojansuo Vaarasuo 196

4 35. Lakisuo D Härkösuo Kokkosuo Lakisuo Lakkisuo Joutensuo Kiiskisuo-Marjasuo Koppelosuo Raiskionsuo Lakisuo B Vihantasuo Tanelinsuo Honkasuo Lakisuo C Virsusuo Limasuo Valkinsuo Mätässuo Syvänlamminsuo Päkänsuo Konnunsuo Penikkasuo Honkisuo Murtosuo Punkinsuo Saarisuo B Iso Petajäsuo Soidinsuo Pikku Petäjäsuo Lehtoinsuo Piippusuo Haarasuo Ojasuo-Käännesuo TULOSTEN TARKASTELU Tutkittu suoala ja suotyypit Turvekerrostuman paksuus ja maatuneisuus 398 KIRJALLISUUS LIITTEET 4.3 Turvelajijakauma ja liekoisuus Laboratoriotulosten tarkastelu Soveltuvuus turvetuotantoon 401

5 5 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus on suorittanut turvetutkimuksia Pudasjärven kunnan alueella vuosina 1974, Tutkimukset liittyvät valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointiin. Vuosien 1974, tutkimusten tulokset on julkaistu aiemmin (Hänninen, P a ja b, 1984, 1985, 1986, 1988, Hänninen, P. ja Hyvönen, A. 1989). Tässä raportissa käsitellään vuonna 1988 tutkittuja soita. Kunnassa on luetteloitu kaikkiaan 947 yli 20 ha :n kokoista suota, joiden yhteispinta-ala on ha (Lappalainen, E., Häikiö, J. ja Heiskanen, P. 1980). Vuonna 1988 tutkittiin yhteensä 67 suota yhteispinta-alaltaan ha (kuva 1). Vuoden 1988 loppuun mennessä on tutkittu yhteensä 287 suota yhteispinta-alaltaan ha eli noin 47 % kunnan suoalasta. Liitteessä 5 on Pudasjärvellä vuoteen 1988 mennessä tutkitut suot aakkosjärjestyksessä. Tutkimukset jatkuvat edelleen. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 2.1 Kenttätutkimukset Kenttätutkimuksissa on noudatettu Geologian tutkimuskeskuksen "Turvetutkimusten maasto-opas" (Lappalainen, Sten, Häikiö 1984) kuvattuja menetelmiä. Suot on tutkittu käyttäen 1 inj atutkimusmenetelmää, jossa suon hallitsevan osan halki vedetään selkälinja ja tälle poikkilinjoja 400 m :n välein. Varsinaisten tutkimuslinjojen väliin on tehty syvyystutkimuslinjoja, joilta on kairaamalla tutkittu turvekerroksen paksuus. Yhdeltätoista suolta turpeen paksuus sekä pohjamaalajit on luodattu maatutkalla. Ajolinjat ovat noin 100 metrin välein. Tutkaprofiilien avulla on määritetty suon syvyyskäyrät. Turpeen laatuominaisuudet on tutkittu seuraavassa kappaleessa kuvatuilla menetelmillä referenssipisteiltä, jotka ovat noin 200 x 200 metrin ruudukossa. Useimmilta soilta on turpeen kosteus- ja kuivaaineenmäärä sekä energiasisältö määritetty suosondia käyttäen. Turvetuotantoon soveltuvilta alueilta on esitetty suosonditulosten perusteella piirretyt suon kuiva-ainepitoisuusprofiilit.

6 6 os \ ^io i \ A Jh. _Pudasjärvi e Ot F 71 ok 1a Kuva 1. Vuonna 1988 tutkitut suot. 1. HIISISUO 2. VIRTAANSUO 3. HAUTASUO 4. SAARISUO 5. RYTILAMMINSUO 6. KORTESUO 7. VÄLISUO 8. HONGIKONSUO 9. HONGIKON- KANKAANSUO 10. LÄHTEENSUO 11. KESKIJÄRVENSUO 12. HANGANPOH- JANSUO 13. KALETTOMANSUO 14. UKONAHONSUO 15. RAUTASUO 16. HIIRISUO 17. ISONNIITYNSUO 18. ISOSUO 19. TOLPANSUO 20. PALOSUO 21. HAASIOSUO 22. KURKISUO 23. VENYMÄNSUO 24. KELLOSUO 25. SYRJÄNIEMENSUO 26. HOIKKASUO 27. NÄLKÄSUO 28. ALAKOIRASUO 29. KALLIOSUO- JOKISUO 30. LAMMINSUO 31. RAISKIOSUO 32. NÄLKÄNIEMENSUO 33. NIKUOJANSUO 34. VAARASUO 35. LAKISUO 36. HÄRKÖSUO 37. KOKKOSUO 38. LAKISUO 39. LAKKISUO 40. JOUTENSUO 41. KIISKISUO- MARJASUO 42. KOPPELOSUO 43. RAISKIONSUO 44. LAKISUO 45. VIHANTASUO 46. TANELINSUO 47. HONKASUO 48. LAKISUO 49. VIRSUSUO 50. LIMASUO 51. VALKINSUO 52. MÄTÄSSUO 53. SYVÄNLAMMINSUO 54. PÖKÖNSUO 55. KONNUNSUO 56. PENIKKASUO 57. HONKASUO 58. MURTOSUO 59. PUNKINSUO 60. SAARISUO 61. ISO PETÄJÄSUO 62. SOIDINSUO 63. PIKKU PETÄJÄSUO 64. LEHTOINSUO 65. PIIPPUSUO 66. HAARASUO 67. OJASUO- KÄÄNNESUO

7 7 Maatutkaluotaus sekä suosondaus tutkimusmenetelminä on yksityiskohtaisesti selvitetty erillisessä raportissa (P. Hänninen ja E. Lappalainen). Tutkimuslinjastot on vaaittu ja korkeudet on pyritty kiinnittämään valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon. Jokaisella tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys (kuiva, normaali, vetinen, hyllyvä, rimpinen), mättäisyys (peittävyys-%) ja mättäiden korkeus sekä puustoisilla suotyypeillä puulajisuhteet, puuston tiheys- ja kehitysluokka ja mahdolliset hakkuut. Maatumattoman puuaineksen, ns. liekoisuuden selvittämiseksi pliktattiin turvekerrostuma tutkimuspisteiden ympärillä kymmenen kertaa 2 m :n syvyyteen asti. Kairalla otetuista turvenäytteistä määritettiin turvelaji, maatuneisuus, kosteus ja kuituisuus. Tilavuustarkalla mäntäkairalla otettiin turvenäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Näytteenottopisteet valittiin siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin ko. suon turvekerrostumaa Laboratoriomääritykset Kenttätutkimustietojen perusteella otettiin laboratorionäytteet siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin suon käyttökelpoista turvekerrostumaa. Näytteistä määritettiin Geologian tutkimuskeskuksen turvelaboratoriossa Kuopiossa happamuus, tuhkapitoisuus, vesipitoisuus, kuivatilavuuspaino ja lämpöarvo. Tuhkapitoisuus ilmoitetaan prosentteina kuivan turpeen painosta, hehkutettuna 815 ± 25 C :ssa. Vesipitoisuus ilmoitetaan prosentteina märkäpainosta. Vesipitoisuus ilmoitetaan prosentteina märkäpainosta. Kuivatilavuuspaino ilmoittaa suossa olevan turpeen kuiva-aineen määrän tilavuusyksikköä kohden (kg/suo-m 3 ). Lämpöarvot on mitattu jauhetuista, homogenisoiduista ja pilleriksi puristetuista turvenäytteistä LECO AC-300 isometrisellä kalorimetrillä (ASTM D 3286). Tulokset ilmoitetaan tehollisina lämpäarvoina kuivalle turpeelle ja 50 % :n käyttökosteudelle (MJ/kg). 333 näytteestä on analysoitu turpeen rikkipitoisuus LECO SC-32 -rikkianalysaattorilla.

8 8 2.3 Tutkimusaineiston käsittely ja arviointiperusteet Jokaisesta suosta piirrettiin kartta, josta selviää suon turvekerrostuman paksuus, keskimaatuneisuus ja heikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen paksuus. Lisäksi soista on laadittu peruskarttapohjalle tutkimuspisteiden sijaintia kuvaavat kartat. Soiden turvekerrostumia on havainnollistettu tutkimuslinjoista piirretyillä turvelaji- ja maatuneisuusprofiileilla. Selitykset käytetyistä merkinnöistä ovat kuvassa 2. Suokarttojen kopioita on saatavissa mittakaavassa 1 : Kuopion aluetoimistosta. Pohjakarttoina on käytetty maanmittaushallituksen peruskarttoja. Turpeen käyttösuunnitelmien laatimisen kannalta välttämättömiä keskiarvoja on koottu taulukkoon (liite 1). Siinä olevat turvekerrostumien keskisyvyydet ja turvemäärät laskettiin lähes maatumattomalle rahkaturpeelle (H1-3), heikosti maatuneelle rahkaturpeelle (H4) sekä kohtalaisesti ja hyvin maatuneelle rahkaturpeelle () sekä saraturpeele (). Tulokset on ilmoitettu erikseen koko suon, yli metrin, yli 1,5 metrin ja yli kahden metrin syvyisille suon osille. Turvemäärät on laskettu syvyysvyöhykkeittäin, mutta ilmoitettu syvyysalueittain. Laskuissa on käytetty seuraavia syvyysvyöhykkeitä : cm, cm, cm, cm, cm, cm. x = A. d1-l0 x = syvyysvyöhykkeen turvemäärä A = -"- pinta-ala d1-10 = syvyystutkimuspisteiden yhteenn laskettu turvekerroksen paksuus n = syvyystutkimuspisteiden lukumäärä Suon eri syvyysalueiden keskisyvyydet on saatu jakamalla syvyysalueiden turvemäärä vastaavalla pinta-alalla. Tästä syystä keskisyvyys ei ole sama kuin tutkimuspisteiden syvyyksien keskiarvo kullakin syvyysalueella. Turvelajijakaumat esitetään liitteessä 2. Siinä turvelajit on jaettu rahka- ja saravaltaisiin. Rahkavaltaiset on jaettu rahka- ja sararahkaturpeisiin.

9 10 Tutkimuspisteiden suotyyppimääritysten perusteella laskettiin suotyyppien prosenttijakauma (liite 3). Linjaverkoston sijainnista suolla johtuu, että saaduissa prosenttiluvuissa soiden keskustojen suotyypit painottuvat reunaosien suotyyppejä enemmän. Kuitenkin saadut keskiarvot kuvastavat sangen hyvin kunkin suon suotyyppien suhteita sekä antavat kuvan ojituksen laajuudesta. Liekoisuudet on laskettu soveltaen Pavlovin kokeellista menetelmää. Tässä sovellutuksessa lieko-osumien lukumäärä muutetaan prosenttiluvuksi, joka ilmoittaa lahoamattoman puuaineksen osuuden suon tilavuudesta. Liekojen määrä on luokiteltu seuraavasti : erittäin pieni (alle 1 %), pieni (1-2 %), keskimääräinen (2-3 %), suuri (3-4 %) j a erittäin suuri (yli 4 ~). Soista on kirjoitettu selostukset, joista selviää suon sijainti, ympäristön topografia ja suon koko, suotyyppien jakauma, puustoisuus ja ojitustilanne sekä kuivatusmahdollisuus. Turvekerrostumaa koskevista keskiarvotiedoista käsitellään turpeen käytön kannalta merkityksellisimpiä. Pintakerroksella tarkoitetaan näissä selostuksissa suon pintaosan käsittävää, yleensä yhtenäistä rahkavaltaista turvekerrosta, jossa maatuneisuus on korkeintaan H4. Pohjaosalla tarkoitetaan tämän alle jäävää kerrostuman osaa. Se on tavallisesti kohtalaisesti (H 5-6) tai hyvin (H7-10) maatunutta, mutta siinä voi esiintyä heikosti maatuneita kerroksia. Käytettyjen lyhenteiden ja luokitusten selitykset ovat kuvassa 2. Turvenäytteistä tehdyistä laboratoriomäärityksistä esitetään happamuus, tuhkapitoisuus (% kuiva-aineesta), vesipitoisuus (% märkäpainosta), kuiva-ainemäärä (kg/suo-m 3 ), kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo (MJ/kg) ja rikkipitoisuus (% kuiva-aineesta) sekä näiden keskiarvot. Keskiarvoja laskettaessa on jätetty huomioimatta näytesarjan kaksi alinta näytettä. Yleensä tämä osa turvekerrostumaa jää myös tuotannossa käyttämättä. Lopuksi on annettu arvio ko. suon turvekerrostuman käyttökelpoisuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, tuotantokelpoisesta alasta ja sen sisältämästä polttoturpeeksi kelpaavasta luonnontilaisesta turvemäärästä sekä energiasisällöstä. Tuotantokelpoinen turvemäärä on laskettu vähentämällä suon pohjalle jäävä turvekerros (0,4-0,8 m). Tuotantoon sopivaksi

10 11 on otettu yleensä yli 1,5 metriä syvät alueet. Saraturpeen (C) on katsottu soveltuvan myös heikosti maatuneena jyrsinturpeeksi. Palaturpeeksi se soveltuu mikäli mukana on riittävästi sitovaa ainetta, esim. maatunutta rahkaa. Sekaturpeet ja rahkaturve (S) soveltuvat kohtalaisesti ja hyvin maatuneena (H5-10) joko jyrsin- tai palaturpeeksi. Suon omistussuhteita ei tässä tutkimuksessa ole otettu huomioon. Sen sijaan mm. pitkälle viedyt metsähoidolliset toimenpiteet, turvealueiden sijainti vesistöjen suhteen sekä luonnonsuojelulliset näkökohdat on huomioitu. Käyttökelpoisten turvevarojen energiasisällöt on laskettu seuraavilla kaavoilla : turve) E = Nsuo-m3 x Dd x hu (kuiva turve) E = Nsuo-m3 x Dd x (100/100-K) x Hu (kosteudessa K % oleva jossa E = energiasisältö, Nsuo-m3 = suokuutioiden lukumäärä, Dd = suokuution sisältämä kuiva-aineenmäärä (kg/suo-m 3 ), = kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo (MJ/kg), K = turpeen kosteus (%). hu

11 1 2 3 TUTKITUT SUOT 1. Hiisisuo (kl , x = 7270,5, y = 3487,8) sijaitsee n. 20 km Pudasjärven keskustasta luoteeseen. Suo rajoittuu idässä Aintionojaan ja muutoin kallion topografian mukaisiin moreenipeitteisiin muodostumiin. Hiekka- ja soravaltaisia kerrostumia on Palovaaran pohjoispuoleisilla rinteillä (kuvat 3 ja 4). Pinta on 118,2-134,6 m mpy ja viettää suon länsiosassa n. 2 m/km pohjoiseen. Keski- ja itäosissa vietto on itään n. 3 m/km. Vedet laskevat luonnon- j a metsäoj ia myöten Livoj okeen, mistä edelleen Iijokeen. Tutkimuspisteitä on 2,6 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä kaikkiaan 3,6 kpl/10 ha. Taulukko 1. Hiisisuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pinta-' ala Keskisyvyys (m) Turvemåara (milj. suo m3 ) (ha) s-t(1) C-t (2 ) ( 1 ) C-t (2 ) Koko suo 720 0,2 0,7 0,9 1,45 4,68 6,13 Yli 1 m 187 0,2 1,5 1,7 0,41 2,72 3,13 yli 1,5 m 2 0,3 1,6 1,9 0,00 0,03 0,03 (1) Heikosti maatunut pintarahkaturve (2) Polttoturpeeksi soveltuva turve Tutkimuspisteistä on 28 % avosuolla, 58 % rämeellä, 3 % korvessa ja 11 % turvekankaalla. Turpeesta on 66 % rahka- ja 34 % saravaltaista. Tupasvillan jäännöksiä sisältäviä turpeita on 5 % ja varpuainesta sisältäviä 9 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka- ja rahkasaraturve (kuvat 5-7). Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,9. Liekoja on erittäin vähän (0,02 %). Runsaimmin liekoja esiintyy 0,1-0,5 m syvyysvälillä (0,03 %). Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja hieta. Laboratoriomäärityksiä varten on suon pohjois- ja

12 15 luoteisosista otettu tilavuustarkat näytteet pisteiltä A ja A (taulukko 2). Tuhkapitoisuus on keskimäärin 2,4 %, vesipitoisuus 88,2 %, kuiva-aineen määrä 116 kg/m 3, tehollinen lämpöarvo 21,8 MJ/kg ja rikkipitoisuus 0,15 %. Kuiva-aineen määrä on suurin turvekerrostuman pintaosissa. Hiisisuossa on polttoturvetuotantoon yli 1,5 metriä syvää aluetta useassa eri altaassa yhteeensä noin 110 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 1,7 milj. suo-m 3. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on ohut. Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvamäärät ja energiasisältö ovat (laskentaperusteet s. 11) : Pinta- Turvetta ala (milj. (ha) suo-m3 ) Syvyysalue Kuivaainetta (103 t) Energiasisältö milj. GJ/milj.MWh Kuiva turve 50 % kostea 35 % kostea (tehollinen) turve turve Yli 1,5 m 100 1, ,30/1,20 3,83/1,06 4,03/1,12 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 116 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,8 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,7 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 13,3 MJ/kg.

13 19 2. Virtaansuo (kl , x = 7271,2, y = 3482,1) sijaitsee n. 26 km Pudasjärven keskustasta luoteeseen. Suo rajoittuu matalaan ja osittain lajittuneeseen moreeni- ja hiekkamaastoon. Suon länsipuolella on vanha Pudasjärvi - Ranua maantie, jota pitkin Pudasjärven keskustaan on matkaa n. 35 km (kuvat 8 ja 9). Kuva 8. Hautasuon ja Virtaansuon tutkimuspisteiden sijainti.

14 2 1 Pinta on 103,2-107,2 m mpy ja viettää länteen n. 1 m/km. Vedet laskevat pohjoisessa Oravioj an j a etelässä Heinioj an kautta Siuruanjokeen. Tutkimuspisteitä suolla on 3,3 kpl/10 ha. Taulukko 3. Virtaansuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) ala Turvemäärä (milj. suo-m3 ) (ha) ( 1 ) C-t( 2 ) Hl-10 S -t ( 1 ) C-t( 2 ) Hl-10 S -t Koko suo 110 0,2 0,3 0,5 0,27 0,30 0,57 Yli 1 m 2 0,6 0,6 1,2 0,01 0,01 0,02 (1) Heikosti maatunut pintarahkaturve (2) Polttoturpeeksi soveltuva turve Tutkimuspisteistä on 35 % avosuolla ja 65 % rämeellä. Turpeesta on 92 % rahka- ja 8 % saravaltaista. Tupasvillan jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 7 % ja varpuainesta sisältävien 15 %. Yleisin turvelaji on sararahkaturve. Yleisin pohjamaalaji on hieta. Virtaansuo ei matalana sovellu turvetuotantoon. 3. Hautasuo (kl , x = 7274,6, y = 3481,9) sijaitsee n. 28 km Pudasjärven keskustasta luoteeseen. Suo rajoittuu lännessä ja pohjoisessa maantiehen ja muualla huuhtoutuneeseen hiekka- ja moreenimaastoon (kuvat 8 ja 10). Vanhaa Pudasjärvi-Ranua maantietä pitkin matkaa Pudasjärven keskustaan on n. 37 km. Pinta on 104,7-106,2 m mpy ja viettää suon pohjoisosissa loivasti luoteeseen alle 1 m/km. Suon keski- ja eteläosissa pinta viettää lounaaseen alle 1 m/km. Vedet laskevat luonnonja metsäojia myöten Siuruanjokeen. Tutkimuspisteitä suolla on 5,0 kpl/10 ha.

15 2 3 Taulukko 4. Hautasuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) ala (ha) s-t (1) c-t (2) s-t(1) Turvemäärä (milj. suo-m3 ) c-t (2) Koko suo 70 0,2 0,5 0,7 0,11 0,32 0,43 (1) Heikosti maatunut pintarahkaturve (2) Polttoturpeeksi soveltuva turve Tutkimuspisteistä on 18 % avosuolia, 42 % rämeellä, 6 % korvessa, 4 % turvekankaalla ja 30 % pellolla. Turpeesta on n. 49 % rahka- ja n. 51 % saraturvetta. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 2 %. Varpua sisältäviä turpeita on 17 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara- ja sararahkaturve. Hautasuo ei matalana sovellu turvetuotantoon. 4. Saarisuo (kl , x = 7272,7, y = 3488,0) sijaitsee n. 24 km Pudasjärven keskustasta luoteeseen. Suo rajoittuu lännessä ja etelässä huuhtoutuneisiin moreenikankaisiin. Pohjoisessa on matalaprofiilisia moreenikumpuja sekä Kapustasuo. Suon itäpuolitse virtaa Aintionoja. Suon keskiosan lävistää Pudasjärvi-Ranua maantie, jota pitkin Pudasjärven keskustaan on matkaa 36 km (kuvat 11 ja 12). Pinta on 119,3-142,4 m mpy ja viettää lännessä kohti Saarilampea alle 1 m/km. Muualla pinta viettää loivasti itään alle 1 m/km. Vedet laskevat Saariojan ja Aintionojan kautta Livojokeen. Tutkimuspisteitä on 2,8 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä kaikkiaan 4,4 kpl/10 ha.

16 26 Taulukko 5. Saarisuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) ala (ha) s-t(1) c-t(2) s-t(1) Turvemäärä (milj. suo-m3 ) c-t (2) (1) Heikosti maatunut pintarahkaturve (2) Polttoturpeeksi soveltuva turve Tutkimuspisteistä on 30 % avosuolla, 58 % rämeellä, 6 % korvessa ja 6 % turvekankaalla. Turpeesta on 66 % rahka-, 33 % sara- ja 1 % ruskosammalvaltaista (kuva 13). Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 1 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 18 % ja varpuainesta sisältävien 18 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka ja rahkasaraturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,3. Liekoja on erittäin vähän (0,2 %). Runsaimmin liekoja esiintyy 0,1-0,5 m syvyysvälillä (0,4 %). Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, moreeni ja hieta. Koko suo ,2 0,5 0,7 1,88 5,28 7,16 Yli 1 m 200 0,2 1,3 1,5 0,37 2,54 2,91 Yli 1,5 m 90 0,2 1,7 1,9 0,14 1,54 1,68 Yli 2,0 m 25 0,2 2,2 2,4 0,04 0,56 0,60 Laboratoriomäärityksiä varten on suon etelä- ja luoteisosista otettu tilavuustarkat näytteet pisteiltä P 10 ja B (taulukko 6). Tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,1 % (tuhkapitoisuus on suuri pisteen B pintanäytteessä), vesipitoisuus 89,9 %, kuiva-aineen määrä 98 kg/m 3, tehollinen lämpöarvo 21,9 Mj/kg ja rikkipitoisuus 0,18 %. Kuiva-aineen määrä on suurin suon länsiosissa ja se painottuu turvekerrostuman pinta- ja keskiosiin. Saarisuossa on polttoturvetuotantoon soveltuvaa aluetta useassa eri altaassa yhteensä noin 80 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 1,1 milj. suo-m 3. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on ohut.

17 2 7 Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvamäärät ja energiasisältö ovat (laskentaperusteet s. 11) : Pinta- Turvetta ala (milj. (ha) suo-m3 ) Syvyysalue Kuivaainetta (10 3t) Energiasisältö milj. GT/milj.MWh Kuiva turve 50 % kostea 35 % kostea (tehollinen) turve turve Yli 1,5 m 80 1, ,36/0,66 2,09/0,58 2,22/0,62 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 98 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,9 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,7 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 13,4 MJ/kg. Kuva 13. Saarisuon tutkalinjojen maatuneisuus- ja turvelaj iprofiilit.

18 2 8 Taulukko 6. Laboratoriomääritysten tuloksia Saarisuosta 5. Rytilammensuo (kl , x = 7259,5, y = 3496,6) sijaitsee n.10 km Pudasjärven keskustasta pohjoiseen. Suo rajoittuu idässä Kivarinjokeen ja muualla matalaprofiiliseen, pinnaltaan huuhtoutuneeseen moreenimaastoon. Suon halki kulkee metsäautotie (kuvat 14 ja 15).

19 2 9 Pinta on 113,7-126,2 m mpy ja viettää suon länsiosassa koilliseen n. 1 m/km. Muualla suon pinta viettää kaakkoon n. 2 m/km. Vedet laskevat luonnon-ja metsäojia myöten Kivarinjokeen ja lopulta Kivarinjärveen. Tutkimuspisteitä on 5,0 kpl/10 ha. Taulukko 7. Rytilammensuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) ala Turvemäärä (milj. suo-m3 ) (ha) (1) C-t (2 ) ( 1 ) C-t (2 ) Koko suo 280 0,3 0,7 1,0 0,77 2,05 2,82 Yli 1 m 90 0,3 1,5 1,8 0,29 1,31 1,60 Yli 1,5 m 68 0,3 1,7 2,0 0,23 1,13 1,36 Yli 2,0 m 30 0,4 2,0 2,4 0,11 0,61 0,72 (1) Heikosti maatunut pintarahkaturve (2) Polttoturpeeksi soveltuva turve Tutkimuspisteistä on 32 % avosuolla, 66 % rämeellä, 1 % korvessa ja 1 % turvekankaalla. Turpeesta on 89 % rahka- ja 11 % saravaltaista (kuvat 16-18). Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 2 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 32 % ja varpuainesta sisältävien 24 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka- ja tupasvilla- sekä varpuainespitoinen sararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7 ja poittoturpeeksi soveltuvan osan 5,5. Liekoja on erittäin vähän (0,2 %). Runsaimmin liekoja esiintyy 0,6-1,0 m syvyysvälillä (0,4 ~). Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiekka ja hieta. Laboratoromäärityksiä varten on suon pohjois- ja lounaisosista otettu tilavuustarkat näytteet pisteiltä A 500 ja B 700 (taulukko 8). Tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,2 %, vesipitoisuus 90,1 %, kuiva-aineen määrä 101 kg/m 3, tehollinen lämpöarvo 21,5 MJ/kg ja rikkipitoisuus 0,15 %. Pohjoisessa B-linjalla

20 3 1 Kuva 15. Rytilammensuon tutkimuspisteet, turpeen maatuneisuus ja turvekerrostuman paksuus. kuiva-aineen määrä on suurin turvekerrostuman pinta- ja keskiosissa ja se on keskimääräistä pienempi tutkimuspistevälillä B B 550. Suon lounaisosassa A-linjalla kuiva-aineen määrä on jakautunut tasaisesti alueen eri osiin ja se on suurin turvekerrostuman pinta- ja keskiosissa (kuva 19). Rytilammensuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta useassa eri altaassa yhteensä noin 60 ja käyttökelpoista turvetta noin 0,9 milj. suo-m3. ha Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Lähes maatumaton rahkainen pintakerros on ohut.

21 3 2 Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvemäärät ja energiasisältö ovat (laskentaperusteet s. 11) : Pinta- Turvetta ala (milj. (ha) suo-m3 ) Syvyysalue Kuivaainetta (10 3 t) Energiasisältö milj. GT/milj.MWh Kuiva turve 50 % kostea 35 % kostea (tehollinen) turve turve Yli 1,5 m 60 0,9 91 1,96/0,54 1,73/0,48 1,83/0,51 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 101 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,5 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,5 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 13,1 MJ/kg. Kuva 16. Rytilammensuon A-selkälinjan maatuneisuus- ja turvelaj iprofiili.

22 37 6. Kortesuo (kl , x = 7257,7, y = 3500,5) sijaitsee n. 5 km Pudasjärven keskustasta pohjoiseen. Suo rajoittuu lännessä sekä pohjoisessa Kivarinjokeen ja etelässä Kivarinjärveen. Idässä on huuhtoutunutta moreeni- ja hiekkamaastoa. Suon läheisyyteen ei johda teitä (kuvat 20 ja 21). Pinta on 113,1-121,3 m mpy ja viettää suon eteläosassa D-linjalla kaakkoon n. 3 m/km. Muualla suon pinta viettää länteen j a luoteeseen n. 2-3 m/km. Vedet laskevat metsäoj ia pitkin Kivarinjokeen ja sieltä Kivarinjärveen. Tutkimuspisteitä on 4,5 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä on kaikkiaan 5,8 kpl/10ha. Taulukko 9. Kortesuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m3 ) (ha) s-t(1) c-t(2) Hl-10 s-t(1) C-t( 2 ) Koko suo 400 0,2 0,9 1,1 0,79 3,47 4,26 Yli 1 m 135 0,3 1,7 2,0 0,41 2,30 2,71 Yli 1,5 m 105 0,3 1,9 2,2 0,35 2,01 2,36 Yli 2,0 m 60 0,4 2,2 2,6 0,26 1,33 1,59 (1) Heikosti maatunut pintarahkaturve (2) Polttoturpeeksi soveltuva turve Tutkimuspisteistä on 25 % avosuolla, 73 % rämeellä ja 2 % korvessa. Turpeesta on 84 % rahka- ja 16 % saravaltaista (kuvat 22-25). Tupasvillan jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 6 % j a varpuainesta sisältävien 4 %. Yleisin turvelaj i on sararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6,0. Liekoja on erittäin vähän (0,3 %). Runsaimmin liekoja esiintyy 0,1-0,5 m syvyysvälillä (0,7 %). Yleisin pohjamaalaji on hiekka. Laboratoriomäärityksiä varten on suon keski- ja kaakkoisosista otettu tilavuustarkat näytteet pisteiltä A 800 ja D 600 (taulukko 10). Tuhkapitoisuus on keskimäärin 2,6 %, vesipitoisuus 91,6 % ja kuiva-aineen määrä 88 kg/m 3 ja tehollinen lämpöarvo 20,1 Mj/kg. Kuiva-aineen määrä on suurin A-linjalla

23 44 turvekerrostuman keski- ja pintaosissa painottuen suoalueen laitaosiin. D-linjalla kuiva-aineen määrä on suurin turvekerrostuman keski- ja pohjaosissa ja se on tasaisesti jakautunut suoalueen eri osiin (kuva 26). Kortesuossa on turvetuotantoon soveltuvaa aluetta useassa eri altaassa yhteensä noin 100 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 1,7 milj. suo-m3. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on ohut. Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvemäärät ja energiasisältö ovat (laskentaperusteet s. 11) : Pinta- Turvetta ala (milj. (ha) suo-m3 ) Syvyysalue Kuivaainetta (10 3t) Energiasisältö milj. GJ/milj.MWh Kuiva turve 50 % kostea 35 % kostea (tehollinen) turve turve Yli 1,5 m 100 1, ,42/0,95 3,00/0,83 3,19/0,89 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 88 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpäarvo 20,1 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 8,8 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 12,2 MJ/kg.

24 47 7. Välisuo (kl , x = 7264, 2, y = 3494,7) sijaitsee n. 13 km Pudasjärven keskustasta pohjoiseen. Suo sijaitsee matalaprofiilisen ja huuhtoutuneen moreenimaaston painanteissa, jonka vuoksi suokuvio on rikkonainen. Suon eteläja itäpuolelle on tehty metsäautoteitä (kuvat 27 ja 28). Pinta on 116,6-127,8 m mpy ja viettää n. 1-2 m/km luoteeseen ja länteen. Vedet laskevat metsäojien kautta kohden Voilampia ja sieltä edelleen Livojokeen. Tutkimuspisteitä on 4,1 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä on kaikkiaan 5,6 kpl/10 ha. Taulukko 11. Välisuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m3 ) (ha) ( 1 ) C-t( 2 ) ( 1 ) C-t( 2 ) Koko suo 120 0,2 0,5 0,7 0,24 0,65 0,89 Yli 1 m 23 0,2 1,2 1,4 0,04 0,27 0,31 Yli 1,5 m 8 0,2 1,5 1,7 0,02 0,12 0,14 Yli 2,0 m 25 0,2 2,2 2,4 0,04 0,56 0,60 (1) Heikosti maatunut pintarahkaturve (2) Polttoturpeeksi soveltuva turve Tutkimuspisteistä on 45 % avosuolla ja 55 % rämeellä. Turpeesta on 82 % rahka- ja 18 % saravaltaista (kuva 29). Puun jäännäksiä sisältävien turpeiden osuus on vajaa 1 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävien 35 % ja varpuainesta sisältävien 10 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka- ja tupasvillapitoinen sararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7 ja poltto- turpeeksi soveltuvan osan 5,7. Liekoja on erittäin vähän (0,5 %). Runsaimmin liekoja esiintyy 0,1-0,5 m syvyysvälillä (0,9 %). Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Laboratoriomäärityksiä varten on suon pohjoisosasta otettu tilavuustarkat näytteet pisteeltä A 600 (taulukko 12). Tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,0 %, vesipitoisuus 90,4 %, kuiva- aineen määrä 94 kg/m 3, tehollinen lämpäarvo 22,1 Mj/kg ja rikkipitoisuus 0,15 %.

25 50 Välisuon keskiosassa on lähinnä isäntälinjan palaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 5 ha ja käyttäkelpoista turvetta noin 0,06 milj. suo-m 3. Lähes maatumaton rahkainen pintakerros on ohut. Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvamäärät ja energiasisältä ovat (laskentaperusteet s. 11) : Syvyysalue Pinta- Turvetta Kuivaainetta Kuiva turve 50 % kostea 35 % kostea EnergiasisältÄ milj. GJ/milj.MWh ala (milj. (ha) suo-m3 ) (10 3t) (tehollinen) turve turve Yli 1,5 m 8 0,06 6 0,13/0,04 0,12/0,03 0,12/0,03 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 94 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpäarvo 22,1 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpäarvo 9,8 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 13,5 MJ/kg. Taulukko 12. Laboratoriomääritysten tuloksia Välisuosta

26 Hon ikonsuo (kl , x = 7265,7, y = 3496,2) sijaitsee n. 14 km Pudasjärven keskustasta pohjoiseen. Suo rajoittuu idässä lajittuneeseen rantakerrosmateriaaliin ja muualla huuhtoutuneeseen moreeni- sekä hiekkamaastoon, joka aiheuttaa suokuvion rikkonaisuuden. Suon itälaidalle johtaa metsäautotie (kuvat 27 ja 30). Pinta on 125,7-140,8 m mpy ja viettää n. 4 m/km länteen. Suon itäosassa D-linjalla vietto on kaakkoon n. 5 m/km. Vedet laskevat luonnon- ja metsäojia pitkin Kivarinjokeen ja sieltä Kivarinjärveen. Tutkimuspisteitä on 5,3 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä on kaikkiaan 7,2 kpl/10 ha. Taulukko 13. Hongikonsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Turvemäära Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) (milj. suo-m3 ) ala (ha) (1) C-t( 2 ) Hl-10 (1) C-t( 2 ) Koko suo 180 0,2 0,4 0,6 0,41 0,73 1,14 Yli 1 m 18 0,3 1,1 1,4 0,05 0,19 0,24 Yli 1,5 m 6 0,3 1,5 1,8 0,02 0,09 0,11 (1) Heikosti maatunut pintarahkaturve (2) Polttoturpeeksi soveltuva turve Tutkimuspisteistä on 35 % avosuolla, 64 % rämeellä ja 1 turvekankaalla. Turpeesta on 88 % rahka- ja 12 % saravaltaista. Tupasvillan jäännäksiä sisältäviä turpeita on 19 % ja varpuainesta sisältäviä 13 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka- sekä varpu- ja tupasvillapitoinen sararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Suo ei matalana ja rikkonaisena sovellu turvetuotantoon.

27 5 3 Kuva 30. Hongikonsuon tutkimuspisteet, turpeen maatuneisuus ja turvekerrostuman paksuus. 9. Honcrikonkankaansuo (kl O1, x = 7258,5, y = 3501,7) sijaitsee n. 8 km Pudasjärven keskustasta pohjoiseen. Suo rajoittuu pohjoisessa Kivarinjokeen, idässä hiekkavaltaisiin rantakerrostumiin ja muualla huuhtoutuneisiin, pinnaltaan hiekkaisiin moreenikankaisiin. Suon keskiosan halki kulkee metsäautotie (kuvat 31 ja 32). Pinta on 114,3-135,8 m mpy ja viettää pohjoisosissa n. 6 m/km länteen. Suon keski- ja eteläosissa vietto on 1-2 m/km luoteeseen ja itään. Vedet laskevat metsäojia pitkin Kivarinjokeen ja lopulta Kivarinjärveen. Tutkimuspisteitä on 3,6 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä on kaikkiaan 5,4 kpl/10 ha.

28 56 Taulukko 14. Hongikonkankaansuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m3 ) (ha) s-t(1) c-t(2) Hl-10 s-t(1) C-t (2) Hl-10 Koko suo 460 0,3 0,5 0,8 1,47 2,46 3,93 Yli 1 m 139 0,4 1,0 1,4 0,55 1,42 1,97 Yli 1,5 m 55 0,4 1,4 1,8 0,21 0,78 0,99 Yli 2,0 m 13 0,5 1,9 2,4 0,06 0,24 0,30 (1) Heikosti maatunut pintarahkaturve (2) Polttoturpeeksi soveltuva turve Tutkimuspisteistä on 33 % avosuolla, 66 % rämeellä ja 1% korvessa. Turpeesta on 95 % rahka- ja 5 % saravaltaista. Tupasvillan jäännäksiä sisältävien turpeiden osuus on 28 % ja varpuainesta sisältävien 5 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaja tupasvillapitoinen sararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6,1. Liekoja on erittäin vähän (0,6 %). Runsaimmin liekoja esiintyy 0,1-0,5 m syvyysvälillä (1,4 %). Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Laboratoriomäärityksiä varten on suon pohjois- ja kaakkoiosista otettu tilavuustarkat näytteet pisteiltä A 1000 ja B 700 (taulukko 15). Tuhkapitoisuus on keskimäärin 2,7 %, vesipitoisuus 90,3 %, kuiva-ainemäärä 103 kg/m 3 ja tehollinen lämpäarvo 21,9 Mj/kg. Hongikonkankaansuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta useassa eri altaassa yhteensä noin 50 ha ja käyttäkelpoista turvetta noin 0,7 milj. suo-m 3. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on melko ohut.

29 5 8 Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvamäärät ja energiasisältä ovat (laskentaperusteet s. 11) : Syvyys- Pinta- Turvetta Kuiva- EnergiasisältÄ milj. G7/milj.MWh alue ala (milj. ainetta Kuiva turve 50 % kostea 35 % kostea (ha) suo-m3 ) (10 3t) (tehollinen) turve turve Yli 1,5 m 50 1, ,93/0,82 2,60/0,72 2,76/0,77 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 103 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpäarvo 21,9 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpäarvo 9,7 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 13,4 MJ/kg. 10. Lähteensuo (kl , x = 7265,7, y = 3499,5) sijaitsee n. 14 km Pudasjärven keskustasta pohjoiseen. Suo rajoittuu pohjoisessa paikallistiehen, lännessä hiekkakankaisiin ja etelässä sekä idässä matalaprofiilisiin hiekkasaarekkeisiin (kuvat 33 ja 34). Pinta on 121,2-133,4 m mpy ja viettää kaakkoon n. 6 m/km. Vedet laskevat metsäojia pitkin öllinojaan, josta edelleen Kivarinjokeen ja Kivarinjärveen. Tutkimuspisteitä on 4,3 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä yhteensä 5,5 kpl/10 ha. Taulukko 16. Lähteensuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Turvemäärä Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) (milj. suom3 ) ala (ha) s-t(1) c-t(2) Hl-10 s-t( 1 ) c-t( 2 ) Koko suo 100 0,3 0,8 1,1 0,26 0,82 1,08 Yli 1 m 50 0,3 1,3 1,6 0,15 0,66 0,81 Yli 1,5 m 30 0,3 1,5 1,8 0,10 0,46 0,56 Yli 2,0 m 13 0,4 1,8 2,2 0,05 0,23 0,28 (1) Heikosti maatunut pintarahkaturve (2) Polttoturpeeksi soveltuva turve

30 6 0 LAHTEENSUO, Pudasjärvi, ki Kuva 34. Lähteensuon tutkimuspisteet, turpeen maatuneisuus ja turvekerrostuman paksuus. Tutkimuspisteistä on 35 % avosuolla, 60 % rämeellä, 2 % korvessa ja 3 % turvekankaalla. Turpeesta on 67 % rahka- ja 33 % saravaltaista (kuva 35). Tupasvillan jäännäksiä sisältäviä turpeita on 31 % ja varpuainesta sisältävien 24 %. Yleisimmät turvelajit ovat tupasvillapitoinen sararahka- sekä rahkasaraturve.

31 6 2 Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,5. Liekoja on erittäin vähän (0,1 ~). Runsaimmin liekoja esiintyy 0,1-0,5 m syvyysvälillä (0,4 ~). Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja hieta. Laboratoriomäärityksiä varten on suon keskiosasta otettu tilavuustarkat näytteet pisteeltä A (taulukko 17). Tuhkapitoisuus on keskimäärin 1,6 %, vesipitoisuus 88 % ja kuiva-aineen määrä 116 kg/m3, tehollinen lämpäarvo 21,5 MJ/kg ja rikkipitoisuus 0,17 %. Kuiva-aineen määrä on suurin turvekerrostuman pinta- ja keskiosissa painottuen suon keski- ja itäosaan (kuva 36). Lähteensuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta noin 25 ha ja käyttäkelpoista turvetta noin 0,3 milj. suo-m 3. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on ohut. Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvemäärät ja energiasisältä ovat (laskentaperusteet s. 11) : Pinta- Turvetta ala (milj. (ha) suo-m3 ) Syvyysalue Kuivaainetta (103 t) EnergiasisältÄ milj. GT/milj.MWh Kuiva turve 50 % kostea 35 % kostea (tehollinen) turve turve Yli 1,5 m 25 0,3 35 0,75/0,21 0,67/0,18 0,71/0,20 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 116 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpäarvo 21,5 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpäarvo 9,5 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 13,1 MJ/kg.

32 6 3 Kuva 36. Kuiva-aineprofiili Lähteensuon A poikkilinj alta. 11. Keskiiärvensuo b (kl , x = 7263,0, y = 3500,9) sijaitsee n. 11 km Pudasjärven keskustasta pohjoiseen. Suo rajoittuu idässä Kivarinjokeen ja muualla moreenikankaisiin. A j a B -linjojen välissä sijaitsee Keskij ärvi. Suon luoteispuolelle johtaa metsäautotie (kuvat 33 ja 37). Pinta on 113,8-122,9 m mpy j a viettää pohjoisosassa kohden Keskijärveä n. 3 m/km. Keski- ja eteläosissa suurin vietto on länteen kohden Kivarinjokea n. 5 m/km. Vedet laskevat Kivarinjokea pitkin Kivarinjärveen ja lopulta Iijokeen. Tutkimuspisteitä on 5,1 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä on kaikkiaan 8,1 kpl/10 ha.

33 6 5 Taulukko 18. Keskijärvensuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) ala (ha) s-t( 1 ) c-t(2) s-t(1) Turvemaara (milj. suo-m3 ) c-t( 2 ) Koko suo 230 0,3 0,8 1,1 0,61 1,85 2,46 Yli 1 m 129 0,3 1,1 1,4 0,42 1,48 1,90 Yli 1,5 m 58 0,4 1,5 1,9 0,23 0,85 1,08 Yli 2,0 m 15 0,4 2,0 2,4 0,06 0,30 0,36 (1) Heikosti maatunut pintarahkaturve (2) Polttoturpeeksi soveltuva turve Tutkimuspisteistä on 19 % avosuolla, 68 % rämeellä, 5 % korvessa ja 8 % turvekankaalla. Turpeesta on 69 % rahka-, 30 % sara- ja 1 % ruskosammalvaltaista (kuvat 38 ja 39). Puun jäännäksiä sisältävien turpeiden osuus on 2 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävien 21 % ja varpuainesta sisältävien 24 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka- ja tupasvillapitoinen sararahka- sekä rahkasaraturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,1. Liekoja on erittäin vähän (0,2 %). Runsaimmin liekoja esiintyy 0,1-0,5 m syvyysvälillä (0,5 %). Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, moreeni ja hieta. Laboratoriomäärityksiä varten on suon keski- ja pohjoisosista otettu tilavuustarkat näytteet pisteiltä A 800 ja B 700 (taulukko 19). Tuhkapitoisuus on keskimäärin 2,2 %, vesipitoisuus 88,8 %, kuiva-aineen määrä 115 kg/m 3, tehollinen lämpäarvo 21,3 Mj/kg ja rikkipitoisuus 0,15 %. A-linjastolla kuiva-aineen määrä on suurimmillaan turvekerroksen keskiosissa. Vain Keskijärven puoleisessa osassa linjastoa kuiva-ainepitoisuudet laskevat (kuva 40). Keskijärvensuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta useassa eri altaassa yhteensä noin 50 ja käyttäkelpoista turvetta noin 0,7 milj. suo-m 3. ha Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on Keskijärven lähellä olevaa aluetta lukuunottamatta ohut. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon.

34 6 7 Kuva 39. Keskijärvensuo B :n B-selkälinjan maatuneisuusja turvelajiprofiili. Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvamäärät ja energiasisältä ovat (laskentaperusteet s. 11) : Pinta- Turvetta ala (milj. (ha) suo-m3 ) Syvyysalue Kuivaainetta (103 t) EnergiasisältÄ milj. GT/milj.MWh Kuiva turve 50 % kostea 35 % kostea (tehollinen) turve turve Yli 1,5 m 50 0,7 81 1,73/0,48 1,52/0,42 1,62/0,45 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 115 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpäarvo 21,3 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpäarvo 9,4 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 13,0 MJ/kg.

35 6 9 Kuva 40. Kuiva-aineprofiili Keskijärvensuo B :n A poikkilinjalta. 12. Hanganpoh-iansuo (kl , x = 7245,2, y = 351-6,7) sijaitsee n. 18 km Pudasjärven keskustasta kaakkoon. Suo rajoittuu idässä Sotkavaaraan, etelässä ja lännessä maantiehen ja pohjoisessa Kalettomansuohon (kuvat 41 ja 42). Maantietä pitkin matkaa on n. 20 km Pudasjärven keskustaan. Pinta on 120,4-143,3 m mpy ja viettää eteläosassa n. 10 m/km pohjoiseen. Muualla vietto on pohjoiseen n. 1 m/km. Vedet laskevat Sotkaojaa pitkin Sotkajärveen, josta ne edelleen laskevat lijokeen. Tutkimuspisteitä on 4,4 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä on kaikkiaan 6,0 kpl/10 ha. Taulukko 20. Hanganpohjansuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) ala Turve (milj. suo-m3 ) (ha) (1) C-t( 2 ) ( 1 ) C-t( 2 ) Koko suo 280 0,2 1,0 1,2 0,47 2,93 3,40 Yli 1 m 134 0,2 1,7 1,9 0,28 2,23 2,51 Yli 1,5 m 90 0,2 2,0 2,2 0,17 1,83 2,00 Yli 2,0 m 57 0,2 2,4 2,6 0,10 1,35 1,45 (1) Heikosti maatunut pintarabkaturve (2) Polttoturpeeksi soveltuva turve

36 74 Tutkimuspisteistä on 20 % avosuolla, 72 % rämeellä, 6 % korvessa ja 2 % pellolla. Turpeesta on 30 % rahka- ja 70 % saravaltaista (kuvat 43 ja 44). Puun jäännäksiä sisältävien turpeiden osuus on 16 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävien 3 % ja varpuainesta sisältävien 32 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara- ja varpuainespitoinen rahkasara- sekä sararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,5. Liekoja on erittäin vähän (0,6 %). Runsaimmin liekoja esiintyy 0,1-0,5 m syvyysvälillä (1,3 %). Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja hiesu. Laboratoriomäärityksiä varten on suon pohjois- ja kaakkoisosista otettu tilavuustarkat näytteet pisteiltä A 800 ja B sekä erillinen tuhkanäyte pisteeltä B 1000 (taulukko 21). Tuhkapitoisuus on keskimäärin 5,3 % ja se on paikallisesti suurimmillaan suon pohjoisosissa Sotkaojan läheisyydessä. Vesipitoisuus on keskimäärin 90,0 %, kuiva-ainemäärä 103 kg/m 3, tehollinen lämpäarvo 22,2 MJ/kg ja rikkipitoisuus 0,18 %. Hanganpohjansuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta 4 eri altaassa yhteensä noin 80 ha ja käyttäkelpoista turvetta noin 1,4 milj. suo-m 3. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Lähes maatumaton rahkainen pintakerros on ohut. Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvemäärät ja energiasisältä ovat (laskentaperusteet s. 11) : Pinta- Turvetta ala (milj. (ha) suo-m3 ) Syvyysalue Kuivaainetta (10 3t) Energiasisältä milj. GT/milj.MWh Kuiva turve 50 % kostea 35 % kostea (tehollinen) turve turve Yli 1,5 m 80 1, ,20/0,88 2,85/0,79 3,01/0,84 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 103 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpäarvo 22,2 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpäarvo 9,9 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 13,6 MJ/kg.

37 Kalettomansuo (kl , x = 7248, 5, y = 351-6,5) sijaitsee n. 16 km Pudasjärven keskustasta itään. Suo rajoittuu pohjoisessa Iij okeen, lännessä Sotkaj ärveen j a Sotkaojaan sekä idässä Sotkavaaraan. Suon pohjoispuolelle johtaa yksityistie (kuvat 45 ja 46). Pinta on 120,8-139,4 m mpy ja viettää alle 1 m/km länteen kohden Sotkajärveä ja Sotkaojaa, josta edelleen Iijokeen. Tutkimuspisteitä on 3,2 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä on kaikkiaan 4,5 kpl/10 ha. Taulukko 22. Kalettomansuon pinta-alat, keskisyvyydet turvemäärät syvyysalueittain. ja Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m3 ) ala (ha) s-t(1) c-t(2) (1) Heikosti maatunut pintarahkaturve (2) Polttoturpeeksi soveltuva turve s-t( 1 ) c-t(2) Koko suo 600 0,2 0,6 0,8 1,32 3,32 4,64 Yli 1 m 80 0,2 1,5 1,7 0,18 1,20 1,38 Yli 1,5 m 55 0,2 1,8 2,0 0,11 0,97 1,08 Yli 2,0 m 22 0,2 2,3 2,5 0,04 0,51 0,55 Tutkimuspisteistä on 32 % avosuolla, 51 % rämeellä, 11 % korvessa, 5 % turvekankaalla ja 1 % pellolla. Turpeesta on 67 % rahka- j a 33 % saravaltaista (kuvat 47 j a 48). Puun jäännäksiä sisältävien turpeiden osuus on 2 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävien 16 % ja varpuainesta sisältävien 19 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka- ja tupasviliapitoinen sararahka- sekä rahkasaraturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,5. Liekoja on erittäin vähän (1,0 %). Runsaimmin liekoja esiintyy 0,1-0,5 m syvyysvälillä (3,2 %). Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, hieta ja hiesu. Laboratoriomäärityksiä varten on suon keski- ja pohjoisosista otettu tilavuustarkat näytteet pisteiltä P 26 ja B 600 (taulukko 23). Iijoen, Sotkaojan ja Sotkajärven tulvimisen seurauksena turpeeseen on kerrostunut mineraaliaineslinssejä,

38 82 jotka heijastuvat korkeina tuhkapitoisuuksina B-linjastolla läpi turvekerrostuman sekä tutkalinjastolla turvekerrostuman yläosissa. Tuhkapitoisuus on keskimäärin 17,1 %, vesipitoisuus 88,5 %, kuiva-ainemäärä 110 kg/m 3, tehollinen lämpäarvo 17,9 Mj/kg ja rikkipitoisuus 0,15 %. Vetisellä tutkalinjan osalla vesipitoisuus on keskimäärin 91,2 % ja kuiva-ainemäärä 84 kg/m 3. Korkeiden tuhkapitoisuuksien ja kuivatusvaikeuksien vuoksi Kalettomansuota ei suositella turvetuotantoon. 14. Ukonahonsuo (kl , x = 7246,6, y = 3519,8) sijaitsee n. 20 km Pudasjärven keskustasta itäkaakkoon. Suo sijaitsee kalliosydämisten vaarojen välissä n. 160 m mpy. Suon itäpuolella on Pudasjärvi-Puolanka maaantie, jota pitkin Pudasjärven keskustaan on matkaa n. 32 km (kuvat 49 ja 50). Pinta on 143,2-173,8 m mpy ja viettää B -linjalla alle 1 m/km pohjoiseen. Suon keskiosissa vietto on itään n. 20 m/km. Vedet laskevat luonnonojia pitkin Iijokeen. Tutkimuspisteitä on 4,3 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä on kaikkiaan 4,6 kpl/10 ha. Taulukko 24. Ukonahonsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala Keskisyvyys (m) Turvemä rä (milj. suo-m3 ) (ha) (1) C -t(2) Hl-10 St(l) Ct( 2 ) Hl-10 Koko suo 260 0,2 0,6 0,8 0,62 1,61 2,23 Yli 1 m 61 0,3 1,5 1,8 0,20 0,89 1,09 Yli 1,5 m 36 0,4 1,8 2,2 0,15 0,66 0,81 Yli 2,0 m 21 0,5 2,1 2,6 0,11 0,44 0,55 (1) Heikosti maatunut pintarahkaturve (2) Polttoturpeeksi soveltuva turve Tutkimuspisteistä on 14 % avosuolla, 77 % rämeellä, 4 % korvessa ja 5 % pellolla. Turpeesta on 71 % rahka- ja 29 % saravaltaista (kuvat 51 ja 52). Puun jäännäksiä sisältävien turpeiden osuus on 11 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävien 23 % ja varpuainesta sisältävien 31 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka- sekä varpu- ja tupasvillapitoinen sararahkaturve.

39 85 (0,4 %). Runsaimmin liekoja esiintyy 0,6-1,0 m syvyysvälillä (0,6 %). Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, moreeni ja Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1 ja poltto- turpeeksi soveltuvan osan 6,1. Liekoja on erittäin vähän hieta. Laboratoriomäärityksiä varten on suon lounais- ja länsiosista otettu tilavuustarkat näytteet pisteiltä B 400 ja C 1100 (taulukko 25). Tuhkapitoisuus on suuri suon länsiosissa C- linjalla pinta- ja pohjanäytteissä. Koko suon keskimääräinen tuhkapitoisuus on 8,1 %, vesipitoisuus 92,1 % ja kuiva-ainemäärä 81 kg/m 3, tehollinen lämpäarvo 19,1 Mj/kg ja rikkipitoisuus 0.29 %. Suon länsiosissa B -linjalla kuiva-ainemäärä on keskimäärin 58 kg/m 3 painottuen suon pintakerrokseen (kuva 53) ja lounaisosissa C-linjalla 102 kg/m 3. Ukonahonsuossa on isäntälinjan palaturvetuotantoon kohtalaisesti soveltuvaa turvetta useassa eri altaassa yhteensä noin 30 ha ja käyttäkelpoista turvetta noin 0,5 milj. suo-m 3. C- linjastolla turpeen tuhkapitoisuus on melko korkea. B-linjastolla turpeen kuiva-ainepitoisuus on melko alhainen. Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvamäärät ja energiasisältä ovat (laskentaperusteet s. 11) : Pinta- Turvetta ala (milj. (ha) suo-m3 ) Syvyysalue Kuivaainetta (10 3t) EnergiasisältÄ milj. GJ/milj.MWh Kuiva turve 50 % kostea 35 % kostea (tehollinen) turve turve Yli 1,5 m 30 0,5 41 0,78/0,22 0,68/0,19 0,73/0,20 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 81 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpäarvo 19,1 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpäarvo 8,3 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 11,6 MJ/kg.

40 89 Kuva 53. Kuiva-aineprofiili Ukonahonsuon B 1000-poikkilinjalta. 15. Rautasuo (kl , x = 7241,7, y = 3519,7) sijaitsee n. 21 km Pudasjärven keskustasta kaakkoon. Suon pohjoisosan halki kulkee paikallistie, joka on rajana suon itä- ja länsiosille. Pudasjärven keskustaan matkaa tietä pitkin on n. 33 km. Etelässä suo rajoittuu hiekkamuodostumiin sekä osittain Pelttarinjärveen ja pohjoisessa jyrkkärinteiseen vaaraan (kuvat 54 ja 55). Pinta on 125,3-151,5 m mpy ja viettää pohjoisessa C- linjalla 1-2 m/km kaakkoon ja etelään. Muualla vietto on 1 m/km etelään ja kaakkoon. Vedet laskevat metsä- ja luonnonojia pitkin Pelttarinj ärven, Korpij oen j a Jongunj ärven kautta I ij okeen. Tutkimuspisteitä on 4,3 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä kaikkiaan 6,4 kpl/10 ha.

41 90 Kuva 54. Rautasuon tutkimuspisteiden sijainti. Taulukko 26. Rautasuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala Turvemaara Keskisyvyys (m) (milj. suo-m3 ) (ha) ( 1) C-t( 2 ) ( 1 ) C-t( 2 ) Hl-10 Koko suo 190 0,2 0,9 1,1 0,34 1,72 2,06 Yli 1 m 67 0,2 2,0 2,2 0,14 1,31 1,45 Yli 1,5 m 47 0,2 2,4 2,6 0,10 1,14 1,24 Yli 2,0 m 34 0,2 2,8 3,0 0,06 0,95 1,01 (1) Heikosti maatunut pintarahkaturve (2) Polttoturpeeksi soveltuva turve

42 9 2 Tutkimuspisteistä on 35 % avosuolla, 60 % rämeellä, 2 % korvessa, 2 % turvekankaalla ja 1 % pellolla. Turpeesta on 45 % rahka-, 54 % sara- ja 1 % ruskosammalvaltaista (kuvat 56-58). Puun jäännäksiä sisältävien turpeiden osuus on 1 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävien 15 % ja varpuainesta sisältävien 11 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara- ja sararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,4. Liekoja on erittäin vähän (0,2 %). Runsaimmin liekoja esiintyy 0,1-0,5 m syvyysvälillä (0,5 %). Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, moreeni ja hiesu. Laboratoriomäärityksiä varten on suon pohjois- ja eteläosista otettu tilavuustarkat näytteet pisteiltä B 300 ja C (taulukko 27). Tuhkapitoisuus on keskimäärin 6,0 % (korkea suon pintakerroksessa), vesipitoisuus 92,4 %, kuivaainemäärä 80 kg/m3, tehollinen lämpäarvo 19,7 Mj/kg ja rikkipitoisuus 0,18 %. Pohjoisessa C-linjalla kuiva-ainemäärä on suurin turpeen pintakerroksessa painottuen suon laiteille. Sen määrä pienenee turvekerroksessa alaspäin mentäessä sekä edettäessä suon keskustaa kohden (kuva 59). Rautasuossa on lähinnä isäntälinjan palaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta kolmessa eri altaassa yhteensä noin 45 ha ja käyttäkelpoista turvetta noin 0,9 milj. suo-m3. Lähes maatumaton rahkainen pintakerros on ohut. Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvamäärät ja energiasisältä ovat (laskentaperusteet s. 11) : Syvyys- Pinta- Turvetta Kuiva- EnergiasisältÄ milj. GY/milj.MWh alue ala (milj. ainetta Kuiva turve 50 % kostea 35 % kostea (ha) suo-m3 ) (103t) (tehollinen) turve turve Yli 1,5 m 45 0,9 72 1,42/0,39 1,24/0,34 1,33/0,37 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 80 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpäarvo 19,7 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpäarvo 8,6 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 12,0 MJ/kg.

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 227. Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VII

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 227. Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VII GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 227 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VII Kuopio 1989 Hänninen, PaulijaHyvönen,Arto 1989. Pudasjärvellä

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1983 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 2 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1986 Hänninen,Pauli1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niide n turvevarat, osa

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/11 8 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE TUOTANTOON OSA I Kuopio 1983 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 264 Tapio Muurinen KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II Abstract : The mires and peat reserves of Kuivaniemi and their usefulness Part

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 223 Turvetutkimus Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of seven peat deposits in

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 419

Turvetutkimusraportti 419 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 419 2011 Pihtiputaalla tutkittut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Pihtipudas, Central Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 408

Turvetutkimusraportti 408 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 408 2010 Haapajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Haapajärvi, western Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 241 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1990 Pasunen, Hannu 1990. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 430

Turvetutkimusraportti 430 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 430 2012 Pihtiputaalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Pihtipudas, Central Finland Part 4 Heikki Meriluoto

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

REISJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

REISJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimukset TURVERAPORTTI 233 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto REISJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of seventeen peat deposits

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

MERIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

MERIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 361 Jukka Häikiö ja Teuvo Herranen MERIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Merijärvi,central

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 301. Pauli Hänninen ja Heikki Sutinen. PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa XV

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 301. Pauli Hänninen ja Heikki Sutinen. PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa XV GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 301 Pauli Hänninen ja Heikki Sutinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa XV The Mires and Peat Reserves in the Municipality of Pudasjärvi

Lisätiedot

PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 0 Jukka Häiki ö PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA 1 Kuopio 1986 Häikiö, Jukka 1986. Pulkkilassa tutkitut suot ja niiden - turvevarat, osa I.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 400

Turvetutkimusraportti 400 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 400 2009 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN

KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN Itä-Suomen yksikkö/länsi-suomen yksikkö Turvetutkimusseloste 115/2008 17.12.2008 Kuopio/Kokkola KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 6 Martti Korpijaakko ja Markku Koivist o YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 0 Hannu Pajunen YLI-IISSÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 KUOPIO

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 18 9 Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I Kuopio 1986 Pajunen, Hannu 1986. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 374

Turvetutkimusraportti 374 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 401

Turvetutkimusraportti 401 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 401 2009 Reisjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Reisjärvi, western Finland Part 2 Jukka Turunen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 381

Turvetutkimusraportti 381 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 381 2008 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, part 1, Northern Ostrobothnia Tapio Toivonen

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 3 Jouko Saarelaine n VIEREM'_N SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA I Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9 Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a SOTKAMON KUNNASSA INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO

Lisätiedot

KANNONKOSKELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KANNONKOSKELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT TURVERAPORTTI 244 Martti Korpijaakko KANNONKOSKELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peat resources of seventeen peat deposits in the commune o f Kannonkoski in Central Finland Kuopio 1991

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 396

Turvetutkimusraportti 396 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 396 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia, Finland. Part 3

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 392

Turvetutkimusraportti 392 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 392 2009 Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Tyrnävä, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 221 RIITTA KORHONEN. Abstract : The mires and their peat resources in

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 221 RIITTA KORHONEN. Abstract : The mires and their peat resources in GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 221 MAAPERÄOSASTO RIITTA KORHONEN KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I Abstract : The mires and their peat resources in Keuruu ESPOO 1988 Korhonen,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9. Jukka Leino. Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9. Jukka Leino. Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9 Jukka Leino Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 Kuopio 10

Lisätiedot

PIIPPOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Piippola, Central Finland Part 2

PIIPPOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Piippola, Central Finland Part 2 Piippolassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 344 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 344 PIIPPOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot