GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295. Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295. Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295 Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3 Abstract : The mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 3 Kuopio 1996

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 7 TUTKIMUSMENETELMÄT 7 Kenttätutkimukset 7 Laboratoriomääritykset 11 ARVIOINTIPERUSTEET 11 TULOSTEN TARKASTELU 11 Suot ja niiden turvekerrokset 11 Soveltuvuus turvetuotantoon 13 TUTKITUT SUOT "Ahvensuo" Haaposuo Hirsiräme Kettusuo Kortesuo Kourinsuo Kylmäsuo Löytösuo Matinsuo "Rausansuo" Riekkosuo Saapukkasuo Varpuräme Ylitalonsuo 28

3 . Pajunen, Hannu Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 3. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset, Turvetutkimusraportti 295, 28 sivua, 18 kuvaa, 2 taulukkoa ja 2 liitettä. Muhoksen kunnan alueelta tutkittiin kenttätyökauden 1994 aikana 14 suota. Aineisto koottiin käyttäen tutkimuslinjastoa, jossa tutkimuspisteet sijaitsevat 50 metrin välein. Maastossa määritettiin pinnan korkeus, suotyyppi, turvelaji, turpeen maatuneisuus, liekoisuus ja pohjamaalaji. Laboratorionäytteitä otettiin 349 kpl. Niistä määritettiin ph-arvo, vesipitoisuus, tiheys ja tuhkapitoisuus. Lämpöarvo ja rikkipitoisuus määritettiin 113 näytteestä. Tutkittujen soiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha Muuttumavaiheessa olevat rämeet muodostavat vallitsevan suotyyppiryhmän. Soiden keskisyvyys on 1,2 m ja turvemäärä 33,26 milj. suo-m3. Turpeesta on rahkavaltaista 48 %, saravaltaista 47 % ja ruskosammalvaltaista 5 %. Keskimääräinen maatumisaste on 4,8. Turpeen keskimääräinen ph-arvo on 4,5, vesipitoisuus 89,6 %, tiheys 101 kg/m 3, tuhkapitoisuus 4,4 %, rikkipitoisuus 0,34 % ja lämpöarvo 20,9 MJ/kg. Tuotantokelpoista suota löydettiin yhteensä 752 ha, mikä on noin 28 tutkitusta suoalasta. Turvetuotantoon soveltuvia alueita on 12 suolla. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 11,74 milj. suo-m 3. Siitä on ympäristöturvetta 1,57 milj. m 3 jaenergiaturvetta 10,17 milj. m3. Energiakäyttöön soveltuvien turvekerrosten energiasisältö on yhteensä 22,1 milj. GJ eli 6,1 milj. MWh. Asiasanat : suo, turve, energia, Muhos Hannu Pajunen Geologian tutkimuskeskus PL KUOPIO

4 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1995 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. JOHDANTO Hiekkakankaat ja muinaisen Itämeren muodostamat rantavallit ovat tyypillisiä Muhoksen eteläosalle. Kunnan pohjoisosassa taas vallitsevat moreeniselänteet, jotka ovat suuntautuneet mannerjäätikön virtaussuunnan mukaisesti luoteesta kaakkoon. Suot ovat muodostuneet jääkauden ja sen jälkeisten merivaiheiden muodostamiin altaisiin. Eteläosan suot sijaitsevat yleensä kaartojen välisissä painanteissa ja ovat siksi kapeita ja pitkiä ja kaartuvat muinaisen rannan suuntaan. Oulujoen pohjoispuolella suot sijaitsevat yleensä moreeniselänteiden välisissä painanteissa ja noudattavat niiden suuntausta. Kahtakymmentä hehtaaria suurempien soiden pinta-alaksi on mitattu ha (Lappalainen et al. 1980) eli lähes puolet kunnan maapinta-alasta. Erityisen soistuneita alueita on Oisavanjärven ja Hirsijärven ympäristössä. Tähän mennessä on tutkittu 62 suota, yhteensä ha. Luettelo kaikista tähän mennessä tutkituista soista on liitteenä (liite 1). Tietoja osittain Muhoksen puolelle ulottuvista soista on myös naapurikuntien raporteissa. Muhokselta on aiemmin ilmestynyt kaksi turveraporttia (Häikiö et al ja Pajunen 1994). Tässä kolmannessa raportissa käsitellään kesällä 1994 tutkittuja soita, joista kahdeksan sijaitsee Hirsijärvellä ja kuusi Sanginjoella. Osa Sanginjoelta tutkituista soista sijaitsee Oulunsalon kunnan puolella. Niiden raportoiminen muiden Sanginjoelta tutkittujen soiden yhteydessä katsottiin tarkoituksenmukaiseksi. Tutkittujen soiden nimet ja sijainti ilmenevät kuvasta 1. Maastomäärityksiä ovat tehneet kirjoittajan ohella työnjohtaja Hannu Kinnunen ja kausiapulainen Rauno Malinen. Tässä raportissa julkaistaan lyhyt yhteenveto kunkin suon soveltuvuudesta turvetuotantoon. Arviot soiden käyttökelpoisuudesta perustuvat maasto-ja laboratoriotutkimuksiin. Kaikkea arvioinnin perustana olevaa aineistoa ei julkaista. Geologian tutkimuskeskuksesta voi tilata täydentävää materiaalia kuten suokarttoja, poikkileikkauskuvia, laboratoriotuloksia ja yksityiskohtaisia tutkimusselostuksia. Tiedot saa tarvittaessa tilakohtaisesti. Esimerkki suokartasta on kuvassa 2 ja poikkileikkauskuvasta kuvassa 3. TUTKIMUSMENETELMÄT Kenttätutkimukset Tutkittavalle suolle tehtiin linjaverkosto, jossa selkälinja kulkee pitkin suon hallitsevaa osaa ja poikkilinjat sitä vastaan kohtisuoraan 200 m :n välein. Kairauspisteet sijaitsevat selkälinjalla 100 m :n välein ja poikkilinjoilla 200 m :n välein. Kairauspisteverkostoa täydennettiin syvyysmittauspisteillä, jotka sijaitsevat linjastossa 50 m :n välein. Jokaisella kairauspisteellä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys, mättäisyys ja mättäiden korkeus ; metsäisillä alueilla lisäksi puulajisuhteet, tiheys- ja kehitysluokka sekä mahdolliset hakkuut. Maatumattoman puuaineksen määrä eli liekoisuus selvitettiin pliktaamalla turvekerros kai- ran varsilla kahden metrin syvyyteen saakka. Maastossa määritettiin turvekerroksen turvelaji, maatuneisuus (H1-10), kosteus (B1-5) jatupasvillan kuitujen suhteellinen osuus (F0-6) sekä pohjamaalaji ja liejukerrokset. Syvyysmittauspisteillä määritettiin turvekerroksen paksuuden lisäksi suotyyppi japohjamaalaji. Kairauspisteet ja syvyysmittauspisteet vaaittiin ja vaaitukset kiinnitettiin valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon. Laboratoriomäärityksiä varten otettiin tilavuustarkkoj a näytteitä. Tutkimusmenetelmät on kuvattu yksityiskohtaisesti Geologian tutkimuskeskuksen oppaassa (Lappalainen et al. 1984). 7

5 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1996 Hannu Pajunen 1. "Ahvensuo" 2. Haaposuo 3. Hirsiräme 4. Kettusuo 5. Kortesuo 6. Kourinsuo 7. Kylmäsuo 8. Löytösuo 9. Matinsuo 10. "Rausansuo" 11. Riekkosuo 12. Saapukkasuo 13. Varpuräme 14. Ylitalonsuo Kuva 1. Muhoksella vuonna 1994 tutkitut suot. Fig. 1. Map showing the location of mires surveyed in the commune of Muhos in

6 F 4 A3400m 7u -450m ,5 N, Ä / m 6J -O4 12 ä II / 2/17, e // 3/IS./- i l sn6 55 5/70 / 914 i7-820m /1 6 tn 6 G2 16 m n2 7 i s.0 ö / /17. 9 Sll / 4511 M6 26 i / 2/10,6 3 I9 slle sns v I Ä Ä 7/: Is6 /- A m 5I u s i 3ne /0 17 sn6 52 /i -%12 49 // 10 :i/ 49 3n5/ J6 23 3/IB 62./ s 621m 1m 3/1 61 / n.5 sn/ 3ns 47 ie / :. / -11s / -n1 i 4123 fi1 i9 / A m /, 714 se I m s;/ st / Ä ä / )/16 /9. )i 57 l2 6.0 / O:5 20/ 720./0 26 5% i %.//.1 5.1/ 7/ j 1195/// i 55.1) n8 6 / i c, 2b n4 5 -n m A 3 1s s5 ; A2400 Ä 620m vn i n ,6. 7/14/ 600m /3 I1-90/ -23 2s / 5 I /. 9 3/ /13 b7 %15 / , s114 Ä /./, i0 13 /// 720 v -M t5 R // A m y / / i1 i , i7 3/ / d -725m // / /175 / 2, m e / tm ii. ;p 0.3 I /2s 6 3/s i2 v1s 52 ie,;/./ II im 3/4. 3 ä I G/25 4 2/2s c ts / / A m A Ä /6 4/ /2656 IO / / 4 1,5m 21 67/ /21 1 s ,114-5 ;s /18 / / U7, 02 9//9,90/l6 00 sll9 SL // si34, 1s j19 7no 74-1s t1 17 i/i Ä A m 0 SOOm / 23 3,17 1,8 7/ " sä3 - I. 3 / k s 2m /1951ƒn9 IS 5715 I 19 / 6i 4 1m-- IS 9--i7 s 6 e% A m ii l W AO % n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ;2m A m Turvetutkimus

7 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1996 Hannu Pajunen M MPY MRRTUNEISUUS 91 M MPY NO/0 II r khk.ä,ii 10-ON.-Mm - / I 1II,.- Iil) ipiuiiiii1 ""- iiipii" IIIM I M MPY SUOTYYPIT.LIEKO-OSUMRT.TURVELRJIT JR POHJRMRRLRJIT IR 0/0 85 M MPY 91 - RR m A1200 : m GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURYETUTKIMUKSET Kuva 3. Esimerkki poikkileikkauskuvasta. Ylemmästä kuvasta ilmenee turvekerroksen maatuneisuus ja alemmasta turvelajit ja pohj amaalajit. Merkit on selitetty liitteessä 2. Fig. 3. A cross-section indicating the decomposition degree of peat (above) and peat types (below). 10

8 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1995 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. Laboratoriomääritykset Laboratoriomäärityksiä varten otettiin 349 turvenäytettä. Niistä kaikista määritettiin ph-arvo, vesipitoisuus jatuhkapitoisuus. Vesipitoisuus määritettiin kuivattamalla turve 105öC :ssa vakiopainoon. Tilavuustarkoista näytteistä laskettiin tiheys (kuiva-ainemäärä kiloina suokuutiota kohti). Kuivatuista turvenäytteistä määritettiin tuhkapitoisuus hehkuttamallane 815 ƒ25öc :ssa. Lämp arvo ja rikkipitoisuus määritettiin 113 näytteestä. Lämp arvomääritykset tehtiin LECO AC-300 kalorimetrillä ja rikkipitoisuusmääritykset LECO SC analysaattorilla. ARVIOINTIPERUSTEET Tuotantokelpoisena alueena pidettiin yleensä yli 1,5 m syvää aluetta. Kapeat lahdekkeet, saarekkeiset alueet ja kymmentä hehtaaria pienemmät erilliset altaat rajattiin pois. Koska turvekerrosta ei voida käyttää mineraalimaata my ten, vähennettiin tuotantokelpoista turvemäärää laskettaessa keskisyvyydestä 0,5 m. Energiaturpeeksi soveltuvan rahkavaltaisen turpeen maatuneisuuden tulee olla vähintään 5. Saravaltainen turve soveltuu energiaturpeeksi my s heikommin maatuneena. Jos heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen paksuus on yli 0,6 m, on sitä pidetty energiaturvetuotantoa haittaavana tekijänä. Heikosti maatuneen pintakerroksen alla olevan energiaturpeen laatu ja määrä määräävät turvekerroksen käytt kelpoisuuden energiaturvetuotannossa. Mikäli heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen paksuus ylittää 0,6 m 10 hain alueella, on sitä suositeltu käytettäväksi ympärist turpeena. Ympärist turpeella ymmärretään tässä raportissa kaikkea heikosti maatunutta (H1-4) rahkavaltaista turvetta. Jos siihen sisältyy ensimmäisen luokan kasvuturvetta, on siitä mainittu erikseen. Kuivatusmahdollisuudet arvioitiin tavanomaisen, painovoimalla tapahtuvan, kuivatuksen perusteella. TULOSTEN TARKASTELU Suot ja niiden turvekerrokset Tutkittujen soiden keskikoko on noin 200 ha. Hirsijärveltä tutkitut suot ovat maaston topografiasta johtuen laajempia kuin Sanginjoelta tutkitut (taulukko 1). Hirsijärven suot ovat osa laajaa, rantavallien rikkomaa suoaluetta. Yksittäisten soiden rajaus ja tutkimuspisteiden sijainti käyvät ilmi suoselostusten yhteydessä olevista kartoista. Sanginjoen suoaltaat sijaitsevat m :n korkeudessa merenpinnasta ja Hirsijärven suoaltaat m :n korkeudessa. Muinaisen Itämeren Litorinavaiheen ylimmät rannat sijaitsevat nykyään noin 100 m :n korkeudessa, joten tutkitut suoaltaat ovat paljastuneet kyseisen merivaiheen aikana. Soistuminen on alkanut edullisimmissa paikoissa heti merestä vapautumisen jälkeen. My hemmin suot ovat laajentuneet vesist jen umpeenkasvun ja metsämaan soistumisen seurauksena. Tutkittujen soiden keskisyvyys on 1,2 m, mikä vastaa kaikkien Oulunläänistä tutkittujen soiden keskisyvyyttä (Lappalainen ja Hänninen 1993). Yli 1,5 m syvien alueiden keskisyvyys on 2,1 m. Heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen paksuus on yli 1,5 m syvillä alueilla keskimäärin 0,4 m. Suoalasta on avosuota 11 %, rämettä 56 %, korpea 6 %, turvekangasta 26 % ja peltoa 1 %. Avosuot ovat enimmäkseen luonnontilaisia ja rämeet oj itettuja. Luonnontilaisten alueiden osuus on 25 ja ojitettujen 75 %. Ojitettujen alueiden suotyypit ovat enimmäkseen muuttuma-asteella. Ojitetun alueen osuus vaihtelee soittain. Ahvensuo ja Rausansuo ovat lähes kokonaan luonnontilaisia, kun taas Haaposuo, Kylmäsuo ja Ylitalonsuo ovat kokonaan ojitettuja. 1 1

9 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1996 Hannu Pajunen Taulukko 1. Soiden pinta-ala, keskisyvyys, turvemäärä ja turpeen keskimääräinen maatuneisuus. Table 1. Area, average depth, uantity ofpeat and average decomposition degree ofpeat. Suon nimi) Pinta-alat) (ha) Keskisyvyys 3 (m) Ympärist - Energiaturve 6) turve 7) Yht. 8 Tu rvemäärä 4 (milj. M3) Ympärist - Energiaturve 6) turve 7) Yht. 8 Maa tunei- SUUS S (H) "Ahvensuo" 255 0,4 1,3 1,7 1,10 3,30 4,40 5,0 Haaposuo 125 0,4 1,1 1,5 0,47 1,36 1,83 5,3 Hirsiräme 330 0,1 1,0 1,1 0,35 3,36 3,71 4,6 Kettusuo 415 0,2 0,8 1,0 0,65 3,50 4,15 4,4 Kortesuo 240 0,1 0,8 0,9 0,21 1,89 2,10 4,5 Kourinsuo 315 0,3 1,1 1,4 0,84 3,45 4,29 4,5 Kylmäsuo 100 0,4 1,1 1,5 0,44 1,08 1,52 5,4 L yt suo 40 0,5 1,1 1,6 0,22 0,43 0,65 4,9 Matinsuo 125 0,7 1,1 1,8 0,82 1,37 2,19 5,0 "Rausansuo" 45 0,3 0,6 0,9 0,12 0,27 0,39 4,2 Riekkosuo 200 0,1 0,9 1,0 0,21 1,85 2,06 5,0 Saapukkasuo 330 0,4 0,7 1,1 1,38 2,39 3,77 5,1 Varpuräme 130 0,3 0,6 0,9 0,38 0,83 1,21 4,6 Ylitalonsuo 80 0,5 0,7 1,2 0,40 0,59 0,99 4,7 Yhteensä"/ Keskim ,3 0,9 1,2 7,59 25,67 33,26 4,7 1) Mire, 2) Area, 3) Average depth 4) Peat uantity in situ, 5) Decomposition degree, 6) Horticultural peat, 7) Fuel peat, 8) Total, 6) Average Ympärist6turve - heikosti maatunut (H1-4) rahkavaltainen pintakerros Energiaturve - saraturve, ruskosammalturve ja hyvin maatunut (H5-10) rahkaturve Horticultural peat Fuel peat - slightly decomposed (H1-4) Sphagnum predominant surface layer - sedge peat, Bryales peat and well decomposed (H5-10) Sphagnum peat Turpeesta on rahkavaltaista 48 %, saravaltaista 47 % ja ruskosammalvaltaista 5 %. Rahkavaltainen turve on selvästi vallitsevana (yli 70 %) Kylmäsuossa, L yt suossa, Saapukkasuossa ja Ylitalonsuossa ja saravaltainen turve Hirsirämeessä ja Kortesuossa. Tupasvillan ja puun jäänteet ovat yleisimmät lisätekijät. Tupasvillan jäänteitä sisältävän turpeen osuus on lähes kolmasosa Matinsuossa ja Ahvensuossa. Puunjäänteitä sisältävän turpeen osuus on samaa suuruusluokkaa Kylmäsuossa ja L yt suossa. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,8. Suokohtaiset keskiarvot vaihtelevat 4,2-5,4. Maatuneisuuserot voivat olla suuria sekä alueittain että kerroksittain. Maatuneisuuden vaihtelu on yleensä voimakkainta rahkavaltaisissa turvekerroksissa. Laboratoriomääritysten perusteella saatiin turpeen keskimääräisiksi ominaisuuksiksi : - ph-arvo 4,5 - vesipitoisuus 89,6 - tiheys 101 kg/m 3 - tuhkapitoisuus 4,4 - rikkipitoisuus 0,34 - lämp arvo 20,9 MJ/kg Keskimääräinen ph-arvo vaihtelee 4,1-5,4. Happamimpia soita ovat Saapukkasuo ja Ylitalonsuo ja vähiten happamia Kortesuo ja Hirsiräme. Turpeen keskimääräinen tiheys vaihtelee huomattavasti soittain. Tiiveimmät turvekerrokset ovat Hirsijärven alueella, missä neljässä suossaturpeen keskimääräinen tiheys ylittää 110 kg/m 3. Rikkipitoisuudet ovat korkeita muutamien turvekerrosten pohjaosissa. Pohjaosan korkeat rikkipitoisuudet kohottavat keskiarvoja, niin että viiden suon osalta keskimääräinen rikkipitoisuus ylittää 0,3 %. 1 2

10 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1995 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. Soveltuvuus turvetuotantoon Tutkituista 14 suosta 12 soveltuu turvetuotantoon (taulukko 2). Tuotantokelpoista aluetta on yhteensä 752 ha, mikä on noin 28 % tutkitusta suoalasta. Alueiden koko vaihtelee soittain ha. Tuotantokelpoisesta alasta on Hirsijärvellä 456 haja Sanginjoella 296 ha. Tuotantokelpoisten soiden jakautuminen eri valuma-alueille ilmenee taulukossa 2 (Ekholm 1993). Hirsijärven suot sijaitsevat tiiviinä ryppäänä, mikä mahdollistaa useista soista koostuvan tuotantokokonaisuuden muodostamisen. Vanhojen ojitusalueiden turvekerrokset ovat yleensä tiivistyneitä. Turpeen laatu rajoittaa kuitenkin paikoin niiden käytt ä. Ennen laajamittaisen turvetuotannon aloittamista on syytä selvittää soiden kuivattamisen vaikutus Torakankaan ja sen poh- joispuolisten, suojeltavaksi suunniteltujen soiden hydrologiaan. Sanginjoen suot sijaitsevat pienissä yksittäisissä altaissa ja niiden sijainti tieverkostoon ja turpeen käytt kohteisiin nähden on hyvä. Soista saadaan sekä ympärist - että energiaturvetta. Korkeat rikkipitoisuudet rajoittavat paikoin turpeen energiakäytt ä. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 11,74 milj. suo-m 3. Siitä on ympärist turvetta 1,57 milj. m3 ja energiaturvetta 10,17 milj. m 3. Energiaturpeeksi soveltuvien kerrostumien energiasisält on kuivana 22,1 milj. GJ eli 6,1 milj. MWh. Muutamassa suossa energiaturvevarat ovat paksun heikosti maatuneen rahkavaltaisen turvekerroksen alla. Niiden hy dyntäminen edellyttää, että molemmille kerrostuman osille on taloudellista käytt ä. Taulukko 2. Käytt kelpoiset turvevarat. Table 2. Peat reserves suitable for peat production. Suon nimi valuma-alue 2) n :o Pinta-ala 3) (ha) Ympärist - turvetta 4 (milj. m3) Energiaturvetta 5) (milj. m3) Energiaa6 (milj. GJ) "Ahvensuo" ,80 3,65 Haaposuo ,90 1,93 Hirsiräme ,14 2,41 Kettusuo 59.17/ ,08 2,59 Kortesuo ,30 0,80 Kourinsuo ,95 4,22 Kylmäsuo ,80 1,79 L yt suo ,18 Matinsuo ,64 0,70 1,30 Riekkosuo 59.16/ ,54 1,35 Saapukkasuo ,54 0,76 1,55 Ylitalonsuo ,21 0,20 0,46 Yhteen Sä7) 752 1,57 10,17 22,05 1) Mire, 2) Drainage basin, 3) Area, 4) uantity of horticultural peat in situ, 5) uantity of fuel peat in situ, 6) Energy content, 7) Total 1 3

11 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1996 Hannu Pajunen TUTKITUT SUOT 1. "Ahvensuo" Ahvensuo (kl ) sijaitsee Hirsijärvellä noin 22 km kunnan keskustasta kaakkoon. Tutkittu alue käsittää Ahvenjärven itä- ja eteläpuolen suot (kuva 4). Vesiaron kankaat jakavat suoalueen kolmeen erilliseen altaaseen. Kulkuyhteydet ovat hyvät. Suon pinta-ala on noin 255 ha. Siitä on yli metrin syvyistä 206 ha ja yli 1,5 m :n syvyistä 146 ha. Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen. Vedet laskevat ojaverkostoa pitkin Leppijokeen ja sieltä edelleen Muhosjokeen. Suon kuivatusmahdollisuudet ovat kohtalaiset. Tutkimuspisteistä on 26 % avosuolla, 70 % rämeellä, 2 % korvessa ja 2 % turvekankaalla. Yleisimpiä rämeitä ovat tupasvillaräme, isovarpuräme ja varsinainen sararäme. Suoalasta noin 90 % on luonnontilaista. Turpeesta on 56 % rahka-, 41 % sara- ja 3 ruskosammalvaltaista. Kalhujärven luoteispuolella on rahkavaltaista turvetta ja kaakkoispuolella pääasiassa saravaltaista turvetta. Koillisosan altaan pohjalla on sara- ja ruskosammalturvetta ja sen päällä rahkaturvetta. Puun jäänn ksiä sisältävien turpeiden osuus on 11 %, tupasvillan jäänn ksiä sisältävien 30 % ja varpuainesta sisältävien 3 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka-, rahka- ja rahkasaraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0. Heikosti maatuneen pintakerroksen paksuus vaihtelee voimakkaasti. Liekoja on erittäin vähän. Yleisin pohjamaalaji on hiekka. Liejua on lounaisosan altaan pohjalla. Ahvensuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa, yli 1,5 m syvää aluetta noin 100 ha. Se koostuu kolmesta erillisestä altaasta. Tuotantokelpoista turvetta on noin 1,80 milj m 3. Heikosti maatunut rahkavaltainen pintakerros on paikoin paksu, joten osa turvemäärästä on syytä hy dyntää ympärist turpeena. Suon eteläosasta on mitattu korkeita rikkipitoisuuksia eikä kyseinen alue sovellu energiaturvetuotantoon. Runsasrikkisen kerroksen laajuus on syytä selvittää tarkan suotutkimuksen yhteydessä. Turvekerros sijaitsee hyvin vettä läpäisevällä alustalla, joten sen kuivattaminen pohjaan saakka voi alentaa suohon rajoittuvien vesist jen vedenpintaa. 2. Haaposuo Haaposuo (kl ) sijaitsee Sanginjoella Oulunsalon kunnan puolella. Suo rajoittuu moreenisaariin ja luoteispuolella olevaan Kylmäsuohon. Kulkuyhteydet ovat hyvät (kuva 5). Suon pinta-ala on noin 125 ha. Siitä on yli metrin syvyistä 94 haja yli 1,5 m :n syvyistä 56 ha. Pinta on m mpy ja viettää pohjoiseen. Vedet laskevat ojaverkostoa pitkin Sanginjokeen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Tutkimuspisteistä on 6 % avosuolla, 63 % rämeellä, 1 % korvessa, 22 % turvekankaalla ja 8 pellolla. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämemuuttuma ja varsinainen sararämemuuttuma. Turvekankaat ovat pääasiassa karhunsammalmuuttumaa. Suo on kokonaan ojitettu. Turpeesta on 50 % rahka-, 48 % sara- ja 2 ruskosammalvaltaista. Rahkavaltaista turvetta on heikosti maatuneena kerrostuman pintaosassa ja hyvin maatuneena pohjaosassa. Puun jäänn ksiä sisältävien turpeiden osuus on 17 %, tupasvillan jäänn ksiä sisältävien 26 % ja varpuainesta sisältävien 18 %. Yleisimmät turvelaj it ovat sararahkaja rahkasaraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3. Heikosti maatunut pintakerros on ohut. Liekoja on erittäin vähän. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu ja hieta syvänteissä ja moreeni reunamilla. Haaposuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta 56 haja tuotantokelpoista turvetta noin 0,90 milj. m 3. Suon sijainti on hyvä, suoallas tasapohjainenjaturvekerros ojituksen vaikutuksesta tiivistynyt. Pohjaosan rikkipitoisuudet ovat paikoin korkeita. 1 4

12 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1995 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. Pohjakartta C Maanmittauslaitos n l Iti. - C : J n j :14 uoseu3 I -.- es a r. n A.-- n a 8 s n n r n Ah crica lng. A , ;.,t, v, - W. ;ƒ rn ", - n a. 103 :1.... t.i - - 1,1 dt ig 24 :15 F i44/8 r7kang, s k-- Kuva 4. Tutkimuspisteiden sijainti Ahvensuolla. Fig. 4. The location of survey sites in Ahvensuo. Kuva 5. Tutkimuspisteiden sijainti Haaposuolla. Fig. 5. The location of survey sites in Haaposuo. 1 5

13 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1996 Hannu Pajunen 3. Hirsiräme Hirsiräme (kl ) sijaitsee Hirsijärvellä noin 20 km kunnan keskustasta kaakkoon. Suo rajoittuu rantavalleihin ja hiekkakankaisiin (kuva 6). Suon pohjoispäästä on Hirsijärven tielle matkaanoin2 km. Suon pinta-ala onnoin330 ha. Siitä on yli metrin syvyistä 145 haja yli 1,5 m :n syvyistä 80 ha. Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen. Vedet laskevat Leppijoen kautta Muhosjokeen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Tutkimuspisteistä on 4 % avosuolla, 37 % rä meellä, 18 % korvessa, 41 % turvekankaalla ja 1 % pellolla. Yleisimmät suotyypit ovat ruohoturvekangas, koivulettokorpimuuttuma ja varsinainen sararämemuuttuma. Ruohoturvekangasta on suon eteläosassa ja muuttuma-asteella olevaa koivulettokorpea keskiosassa. Pohjoisosassa on varsinaista sararämettä ja muita karuja rämetyyppejä. Turpeesta on 18 % rahka-, 75 % sara- ja 7 ruskosammalvaltaista. Rahkavaltaista turvetta on Kuva 6. Tutkimuspisteiden sijainti Hirsirämeellä. Fig. 6. The location of survey sites in Hirsiräme. 1 6

14 I Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1995 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. ohuena pintakerroksena pohjoisosassa ja ruskosammalvaltaistapohjakerroksenaeteläosassa. Puun jäänn ksiä sisältävien turpeiden osuus on 11 %, tupasvillan jäänn ksiä sisältävien 15 % ja varpuainesta sisältävien 5 %. Yleisimmätturvelajit ovat ruskosammalsara-, rahkasara- ja saraturve. Ruskosammalen osuus lisääntyy syvyyden lisääntyessä. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6. Liekoja on erittäin vähän. Pohjamaa on hiekkaa. Hirsirämeellä on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta noin 67 ha ja sillä tuotantokelpoista turvetta noin 1,14 milj. m 3. Koska turvekerros on pintaosasta tiivistynyt, voidaan tarvittaessa hy dyntää my s 1,0-1,5 m syviä alueita. Hautautuneiden kaartojen takia suo on syytä pliktata tiheällä pistevälillä tarkan suotutkimuksen yhteydessä. 4. Kettusuo Kettusuo (kl ) sijaitsee Hirsijärvellä km kunnan keskustasta kaakkoon. Tutkittu alue ulottuu Hirsijärventieltä Leppijoelle. Suo rajoittuu rantavalleihin ja hiekkakankaisiin (kuvat 7 ja 8). Aittokangas ja Salmiahonkaarto ovat suon itäpuolella ja Kettuselkä ja Kissakaarto länsipuolella. Kulkuyhteydet suon pohjoispäähän ovat hyvät. Eteläpäästä on matkaa Muhos - Kylmälä -tielle noin 2 km. Suon pinta-ala on noin 415 ha. Siitä on yli metrin syvyistä 193 haja yli 1,5 m :n syvyistä 95 ha. Pinta on m mpy ja viettää länteen. Vedet laskevat ojaverkostoa pitkin Muhosjokeen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Tutkimuspisteistä on 7 % avosuolla, 48 % rämeellä, 7 % korvessa ja 37 % turvekankaalla. Avosuot, rämeet ja korvet ovat enimmäkseen muuttuma-asteella. Yleisimmät suotyypit ovat karhunsammalmuuttuma ja ruohoturvekangas. Turpeesta on 32 % rahka-, 63 % sara- ja 6 ruskosammalvaltaista. Puun jäänn ksiä sisältävien turpeiden osuus on 9 %, tupasvillan jäänn ksiä sisältävien 9 % ja varpuainesta sisältävien 9 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara- ja ruskosammalsaraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4. Liekoja on erittäin vähän. Rautasaostumaa esiintyy varsinkin suon pohjois- ja keskiosassa. Yleisin pohjamaalaji on hiekka. Kettusuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta noin 90 haja tuotantokelpoista turvetta noin 1,08 milj. m 3. Rautasaostumat huonontavat paikoin suon käytt kelpoisuutta. Pisteillä, joilla saostumaa ei esiinny, turve on hyvälaatuista j a turvekerros oj ituksen vaikutuksesta tiivistynyt. I Pohjakartta Maanmittauslaitos. / i, -.y,, o - -, I W.,, I( C y 7Sj 1 a n A r.. i A,. IM, -:AIL -A Ai 80, i l r 17 :33 I 5 - n a /I j --A - - iffi n ve r, 1,n :. - - utka n R ourinkoi1i, Iso :37 Aittosu Kuva 7. Tutkimuspisteiden sijainti Kettusuon pohjoisosassa. Fig. 7. The location of survey sites in the northern part of Kettusuo. U L 1 7

15 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1996 Hannu Pajunen Kuva 8. Tutkimuspisteiden sijainti Kettusuon eteläosassa. Fig. 8. The location of survey sites in the southern part of Kettusuo. 5. Kortesuo Kortesuo (kl ) sijaitsee noin 21 km kunnan keskustasta kaakkoon ja rajoittuu rantavalleihin ja hiekkakankaisiin (kuva 9). Suolle ei ole tieyhteyttä. Keskiosasta on matkaa Hirsijärventielle noin 4 km ja Muhos - Kylmälä -tielle noin 3,5 km. Suon pinta-ala on noin 240 ha. Siitä on yli metrin syvyistä 80 haja yli 1,5 m :n syvyistä 25 ha. Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen. Vedet laskevat ojaverkostoa pitkin Leppijokeen ja edelleen Muhosjokeen. Turvekerroksen kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Tutkimuspisteistä on 14 % avosuolla, 28 % rämeellä, 18 % korvessa, 38 % turvekankaalla ja 2 % pellolla. Yleisimpiä suotyyppejä ovat ruohoturvekangas, koivulettokorpimuuttuma ja varsinainen sararämemuuttuma. Rehevimmät suotyypit ovat eteläosassa. Suo on lähes kauttaaltaan ojitettu. Turpeesta on 25 % rahka-, 73 % sara- ja 2 ruskosammalvaltaista. Rahkavaltaista turvetta on lähinnä pohjoisosassa. Puun jäänn ksiä sisältävien turpeiden osuus on 17 %, tupasvillan jäänn ksiä sisältävien 1 % ja varpuainesta sisältävien 9 %. Yleisimmät turvelaj it ovat rahkasara- ja ruskosammalsaraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. Liekoja on erittäin vähän. Pohjamaa on hiekkaa ja hietaa. Kortesuon keskiosassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta 25 ha ja tuotantokelpoista turvetta noin 0,30 milj. m3. Turvekerros on hyvin tiivistynyt, joten tuotantoaluetta voidaan tarvittaessa laajentaa 1,0-1,5 m syvälle alueelle. Turpeessa on paikoin ohuita saostumakerroksia, jotka huonontavat turpeen laatua. 1 8

16 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1995 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa iˆ2 rtesu ohlk rp 1, c) 7: : 2 n Kuva 9. Tutkimuspisteiden sijainti Kortesuolla. Fig. 9. The location of survey sites in Kortesuo. 6. Kourinsuo Kourinsuo (kl ) sijaitsee Hirsijärvellä noin 18 km kunnan keskustasta kaakkoon. Suo rajoittuu rantavalleihin ja hiekkakankaisiin (kuva 10). Aittokangas on suon länsipuolella ja Järventakakangas itäpuolella. Tutkittu alue käsittää my s Pikku Aittokaarron ja Salmiahonkaarron väliin jäävän Aittosuon. Kulkuyhteydet suon pohjoispäähän ovat hyvät. Suon pinta-ala on noin 315 ha. Siitä on yli metrin syvyistä 221 haja yli 1,5 m :n syvyistä 132 ha. Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen. Vedet laskevat ojaverkostoa pitkin Leppijokeen ja sieltä edelleen Muhosjokeen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Tutkimuspisteistä on 6 % avosuolla, 69 % rämeellä, 1 % korvessa ja 25 % turvekankaalla. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämemuuttuma ja varsinainen sararämemuuttuma. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Vanhojen ojitusalueiden kuten muuttumien ja turvekankaiden osuus on 82 %. Turpeesta on 33 % rahka-, 59 % sara- ja 8 ruskosammalvaltaista. Rahkavaltaista turvetta on lähinnä suon pohjoisosassa ja saravaltaista eteläosassa. Ruskosammalvaltaista turvetta on pohjaosassa paikoin vajaan metrin paksuinen kerros. Puun jäänn ksiä sisältävien turpeiden osuus on 7 %, tupasvillan jäänn ksiä sisältävien 19 % ja varpuainesta sisältävien 9 %. Yleisimmät turvelaj it ovat ruskosammalsara- ja rahkasaraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. Liekoja on erittäin vähän. Pohjamaa on hiekkaa. Kourinsuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta noin 130 ha, josta Aittosuolla noin 30 ha. Tuotantokelpoista turvetta on noin 1,95 milj. m 3. Lammet voivat vaikeuttaa keski- ja pohjoisosan hy dyntämistä. Toisaalta turvekerroksen pintaosa on hyvin tiivistynyt, joten mahdollista tuotantoaluetta voidaan tarvittaessa laajentaa 1,0-1,5 m syville alueille. 1 9

17 i Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1996 Hannu Pajunen 3L ourinkoi i o ;P4/k T - en J la -20 :21 rkt c1 A lso A 7912 i aio 1 :LC i 1-. A n , on N a L: O ove - - A - Š n 48.5 O WCocDel.. A.-. Pohjakartta Maanmittauslaitos Kuva 10. Tutkimuspisteiden sijainti Kourinsuolla. Fig. 10. The location of survey sites in Kourinsuo. 7. Kylmäsuo Kylmäsuo (kl ) sijaitsee Sanginjoella noin 17 km kunnan keskustasta pohjoiseen. Suon länsiosat ovat Oulunsalon puolella. Suo rajoittuu moreenisaariin ja on yhteydessä kaakkoispuolella olevaan Haaposuohon (kuva 11). Kulkuyhteydet ovat hyvät. Suon pinta-ala on noin 100 ha. Siitä on yli metrin syvyistä 74 haja yli 1,5 m :n syvyistä 53 ha. Pinta on m mpy ja viettää pohjoiseen. Vedet laskevat ojaverkostoa pitkin Sanginjokeen. Pohjoisosan turvekerroksen kuivatusmahdollisuuksien selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. Tutkimuspisteistä on 50 % rämeellä, 2 % korvessa, 41 % turvekankaalla ja 7 % pellolla. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämemuuttuma, puolukkaturvekangas ja varputurvekangas. Muuttuma-asteella olevia rämeitä on lähinnä eteläosassa ja turvekankaita keski- ja pohjoisosassa. Suo on kauttaaltaan ojitettu. 2 0

18 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1995 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. Turpeesta on 76 % rahka-, 23 % sara- ja 1 ruskosammalvaltaista. Puun jäännäksiä sisältävien turpeiden osuus on 30 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävien 14 % ja varpuainesta sisältävien 15 %. YleisimmÄt turvelaj it ovat sararahka- ja rahkasaraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4. Liekoja on vähän (1,6 %), vaikka puun jäännäkset ovatkin turpeessa yleisiä. Pohjamaa on keski- ja pohjoisosan altaassa hiesua, eteläosan altaassa hietaa ja reunamilla moreenia. KylmÄsuon eteläosassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta noin 50 ha ja tuotantokelpoista turvetta noin 0,80 milj. m 3. Pohjoisosan käyttäkelpoisuutta rajoittaa turpeen korkea rikkipitoisuus. Runsasrikkisen alueen laajuus on syytä selvittää tarkan suotutkimuksen yhteydessä. Kuva 11. Tutkimuspisteiden sijainti Kylmasuolla. Fig. 11. The location of survey sites in KylmÄsuo. 8. Läytäsuo Läytäsuo (kl ) sijaitsee Sanginjoella Oulunsalon kunnan puolella noin 19 km Muhoksen keskustasta pohjoiseen. Suo rajoittuu moreenimäkiin (kuva 12). Kulkuyhteydet ovat hyvät. Suon pinta-ala on noin 40 ha. SiitÄ on yli metrin syvyistä 32 haja yli 1,5 m :n syvyistä 27 ha. Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen. Vedet laskevat ojaverkostoa pitkin Sanginjokeen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. TutkimuspisteistÄ on 57 % rämeellä, 5 % korvessa ja 38 % turvekankaalla. YleisimmÄt suotyypit ovat tupasvillarämemuuttuma, isovarpurämemuuttuma ja puolukkaturvekangas. Turpeesta on 78 % rahka-, 7 % sara- ja 15 ruskosammalvaltaista. Puun jäännäksiä sisältävien turpeiden osuus on 29 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävien 13 % ja varpuainesta sisältävien 12 %. YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- ja 21

19 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1996 Hannu Pajunen rahkaturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9. Liekoja on erittäin vähän. Pohjamaa on reunamilla moreenia. SyvÄnteissÄ moreenia peittää ympäräiviltä rinteiltä huuhtoutunut hiekka, hieta tai hiesu. Läytäsuo ei sovellu energiaturvetuotantoon. Pintaosan käyttää haittaa rahkaturpeen heikko maatuneisuus ja pohjaosan käyttää melko korkeat rikkipitoisuudet. Yli 1,5 m syvältä alueelta (27 ha) on mahdollista tuotta ympäristäturvetta 0,18 milj. m 3. Kuva 12. Tutkimuspisteiden sijainti Läytäsuolla. Fig. 12. The location of survey sites in Läytäsuo. 9. Matinsuo Matinsuo (kl ) sijaitsee Sanginjoen pohjoispuolella noin 19 km Muhoksen keskustasta pohjoiseen. Suurin osa suosta on Oulunsalon kunnan puolella. Suo rajoittuu moreenimäkiin, ja Ylikiimingintie sivuaa sen itäreunaa (kuval3). Suon pinta-ala on noin 125 ha. SiitÄ on yli metrin syvyistä 99 haja yli 1,5 m :n syvyistä 67 ha. Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen. Vedet laskevat Murhiojan kautta Sanginjokeen. Turvekerros on mahdollista kuivattaa ojittamalla. TutkimuspisteistÄ on 28 % avosuolla, 58 % rämeellä, 6 % korvessa ja 9 % turvekankaalla. Yleisin suotyyppi on tupasvillarämemuuttuma. Suurin osa, noin 60 %, tutkimuspisteistä sijaitsee ojitetulla alueella. Keskiosa on luonnontilainen. Turpeesta on 67 % rahka-, 32 % sara- ja 1 ruskosammalvaltaista. Saravaltaista turvetta on lähinnä kerrostuman pohjaosassa. Puun jäännäksiä sisältävien turpeiden osuus on 18 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävien 31 % ja varpuainesta sisältävien 10 %. YleisimmÄt turvelajit ovat sararahkaja rahkasaraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0. Liekoja on erittäin vähän. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni ja hiesu. Matinsuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta 67 haja tuotantokelpoista turvetta noin 1,34 milj. m 3. Heikosti maatunut pintakerros on noin metrin paksuinen, joten suota ei voida suositella pelkästään energiaturvetuotantoon. Jos pintaosa (noin 0,64 milj. m 3 ) käytetään ympäristäturpeeksi, voidaan pohjaosan energiaturvevarat (noin 0,70 milj. m 3 ) hyädyntää. 2 2

20 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1995 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. Kuva 13. Tutkimuspisteiden sijainti Matinsuolla. Fig. 13. The location of survey sites in Matinsuo. 10. "Rausansuo" Rausansuo (kl ) sijaitsee 22 km kunnan keskustasta kaakkoon. Suo rajoittuu pohjoisessa RausanselkÄÄn ja etelässä Ahmaskankaaseen (kuva 14). Suon luoteisosassa on noin 13 ha :n laajuinen RausanjÄrvi. Suon pinta-ala on noin 45 ha. SiitÄ on yli metrin syvyistä 16 ha. Kulkuyhteydet ovat hyvät. Suon pinta on lähes RausanjÄrven vedenpinnan tasossa, noin 99 m mpy. JÄrvellÄ ja sitä ympäräivällä suolla ei ole laskuuomaa, vaan vedet suotautuvat suota ympäräivien hiekkakerrosten läpi. TutkimuspisteistÄ on 71 % avosuolla ja 29 rämeellä. YleisimmÄt suotyypit ovat kalvakkaneva, varsinainen saraneva ja silmäkeneva. Reunamat ovat pääasiassa isovarpurämettä. Suo on kokonaan luonnontilainen. Turpeesta on 32 % rahka- ja 68 % saravaltaista. Puun jäännäksiä sisältävien turpeiden osuus on 2 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävien 3 % ja varpuainesta sisältävien 2 %. Yleisin turvelaji on rahkasaraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,2. Liekoj.a on erittäin vähän. Pohjamaa on hiekkaa. Rausansuo ei sovellu turvetuotantoon. Suota ei voida kuivattaa ojittamalla. Suo rajoittuu hyvin vettä johtaviin kerrostumiin, joten sitä ei voida kuivattaa myäskään pumppaamalla alentamatta lähialueiden pohjaveden pintaa. Rm anba :l, 96.E O n n 6 :22 A; h Kuva 14. Tutkimuspisteiden sijainti Rausansuolla. Fig. 14. The location of survey sites in Rausansuo. 2 3

21 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1996 Hannu Pajunen 11. Riekkosuo Riekkosuo (kl ) sijaitsee noin 15 km kunnan keskustasta kaakkoon. Suo rajoittuu rantavalleihin, idässä KettuselkÄÄn ja lännessä Riekkokaartoon (kuva 15). Tutkittu alue ulottuu pohjoisessa HirsijÄrven tielle. Kulkuyhteydet suon pohjoisosaan ovat hyvät. Suon pinta-ala on noin 200 ha. SiitÄ on yli metrin syvyistä 93 haja yli 1,5 m :n syvyistä 45 ha. Pinta on m mpy. Vedet laskevat ojaverkostoa pitkin Muhosjokeen. Suon kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. TutkimuspisteistÄ on 16 % avosuolla, 47 % rämeellä, 1 % korvessa ja 36 % turvekankaalla. Suosta on vajaa kolmasosa luonnontilaista. Luonnontilaista saranevaa on RiekkojÄrven ympäristässä ja lettorämettä ja lettoa suon eteläosassa. Yleisin suotyyppi on karhunsammalmuuttuma, jota tava- taan laajalla alueella pohjois- ja keskiosassa. Turpeesta on 18 % rahka-, 59 % sara- ja 23 ruskosammalvaltaista. Puun jäännäksiä sisältävien turpeiden osuus on 8 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävien 2 % ja varpuainesta sisältävien 5 %. YleisimmÄt turvelajit ovat ruskosammalsara- ja sararuskosammalturve. Rautasaostumaa esiintyy paikoin. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0. Liekoja on erittäin vähän. Pohjamaa on hiekkaa. Riekkosuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta noin 45 haja tuotantokelpoista turvetta noin 0,54 milj. m3. Turvekerros on tiivistynyt ojituksen vaikutuksesta, joten tuotantoaluetta on mahdollista laajentaa 1,0-1,5 m syville alueille. Rautasaostumakerrokset alentavat paikoin turpeen laatua. 12. Saapukkasuo Saapukkasuo (kl ) sijaitsee Sanginjoen varressa, noin 17 km kunnan keskustasta pohjoiseen. Joen pohjoispuolinen osa kuuluu Oulunsalon kuntaan ja eteläpuolinen osa Muhoksen kuntaan (kuva 16). Suo rajoittuu moreenimäkiin. YlikiimingintieltÄ erkanevat metsätiet sivuavat suota sekä etelä- että pohjoispuolelta. Suon pinta-ala on noin 330 ha. SiitÄ on yli metrin syvyistä 148 haja yli 1,5 m :n syvyistä 75 ha. Pinta on m mpy ja viettää kohti Sanginjokea, johon myäs suon vedet laskevat ojaverkostoa pitkin. Turvekerros on mahdollista kuivattaa ojittamalla lähes kokonaan. TutkimuspisteistÄ on 6 % avosuolla, 73 % rämeellä, 1 % korvessa, 19 % turvekankaalla ja 1 pellolla. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Vallitsevia suotyyppejä ovat karut muuttuma-asteella olevat rämeet kuten rahkaräme-, isovarpuräme- ja tupasvillarämemuuttuma. Ruohoisia suotyyppejä tavataan kapealla vyähykkeellä Sanginjoen varressa. Turpeesta on 89 % rahka- ja 11 % saravaltaista. Puun jäännäksiä sisältävien turpeiden osuus on 22 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävien 19 % ja varpuainesta sisältävien 13 %. YleisimmÄt turvelajit ovat sararahkaturve jarahkaturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1. Liekoja on vähän. Yleisin pohjamaalaji on altaiden reunamilla moreeni. SyvÄnteissÄ ja jokivarressa on hiekkaa, hietaa tai hiesua. Saapukkasuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta noin 72 haja tuotantokelpoista turvetta noin 1,30 milj. m 3. Suurin osa (noin 0,76 milj. m 3 ) turvekerroksesta soveltuu energiaturpeeksi. Heikosti maatunutta rahkavaltaista pintakerrosta on noin 0,54 milj. m 3. Se on syytä hyädyntää ympäristäturpeena ennen energiaturvetuotannon aloittamista. Pohjaosan rikkipitoisuudet ovat paikoin melko korkeita. 2 4

22 n -,C.-)A T n.11.f- - ro - Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1995 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3., Itekkäji 85: -- - C 8., : a - - Kt U 17:33 I h I hi Rovan AI 80;9 - I t6.- -t- ok n a f24,1 V.. M1 c k W--- bso o..ig9 1 li a a 1 4 f "- Lo : I2 I t 1 G3 a I -- I - a - - Kuva 15. Tutkimuspisteiden sijainti Riekkosuolla. Fig. 15. The location of survey sites in Riekkosuo. r22:3, n, I l 25 26lin : 1 v 1 S - - % T P 22:40 1,,1 n- - ro 44 o. 2 5

23 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1996 Hannu Pajunen.- Kalsbpaho miyöho Pohjakartta ƒ Maanmittauslaitos Kuva 16. Tutkimuspisteiden sijainti Saapukkasuolla. Fig. 16. The location of survey sites in Saapukkasuo. 13. VarpurÄme VarpurÄme (kl ) sijaitsee noin 13 km kunnan keskustasta kaakkoon. Tutkittu alue käsittää Lamunkankaan j a Turrikkokaarron välisen suoalueen (kuva 17). Kulkuyhteydet ovat hyvät, sillä HirsijÄrvelle menevä tie kulkee suon koillisosan poikki. Suon pinta-ala on noin 130 ha. SiitÄ on yli metrin syvyistä 48 haja yli 1,5 m :n syvyistä 14 ha. Pinta on m mpy. Vedet laskevat ojaverkostoa pitkin Muhosjokeen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. TutkimuspisteistÄ on 10 % avosuolla, 78 % rämeellä ja 12 % turvekankaalla. Suo on suurimmaksi osaksi luonnontilainen. Yleisin suotyyppi on tupasvillaräme. Turpeesta on 52 % rahka-, 45 % sara- ja 3 ruskosammalvaltaista. ItÄosan turvekerros on saravaltainen. Muualla saraturvetta on kerrostuman pohjaosassa. Puun jäännäksiä sisältävien turpeiden osuus on 10 %, tupasvillan jäännäksiä sisältävien 14 % ja varpuainesta sisältävien 9 %. YleisimmÄt turvelaj it ovat rahkasaraturve j a rahkaturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6. Liekoja on erittäin vähän. Pohjamaa on hiekkaa. VarpurÄme ei sovellu teolliseen turvetuotantoon. Yli 1,5 m syvää aluetta on vain 14 ha ja se muodostuu kuudesta erillisestä altaasta. Kauimmaiset altaat sijaitsevat kuuden kilometrin päässä toisistaan, joten niiden hyädyntäminen yhtenä kokonaisuutena on hankalaa. LisÄksi turpeen laatu rajoittaa energiakäyttää. Keski- ja länsiosassa on melko paksu, heikosti maatunut, rahkavaltainen pintakerros, ja turvekerroksen pohjaosan rikkipitoisuudet ovat korkeita. 2 6

24 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1995 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 27

25 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 295, 1996 Hannu Pajunen 14. Ylitalonsuo Ylitalonsuo (kl ) sijaitsee Sanginjoella noin 15 km kunnan keskustasta pohjoiseen. Suo rajoittuu moreenimäkiin. Sanginjoki - Tuppela -tie sivuaa suon pohjoisreunaa (kuva 18). Suon pintaala on noin 80 ha. SiitÄ on yli metrin syvyistä noin 43 haja yli 1,5 m :n syvyistä 24 ha. Pinta on m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat ojia pitkin Sanginjokeen. Suon kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. TutkimuspisteistÄ on 4 % avosuolla, 91 % rämeellä, 3 % korvessa ja 3 % turvekankaalla. Suo on kokonaan ojitettu. YleisimmÄt suotyypit ovat tupasvillarämeojikko ja isovarpurämemuuttuma. Turpeesta on 91 % rahka-, 4 % sara- ja 5 ruskosammalvaltaista. Puun jäännäksiä sisältävien turpeiden osuus on 12 %, tupasvillan jäännäk- siä sisältävien 26 % ja varpuainesta sisältävien 4 %. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkaturve ja sararahkaturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7. Heikosti maatunut pintakerros on syvimmillä alueilla noin metrin paksuinen. Liekoja on erittäin vähän. Yleisin pohjamaalaj i on moreeni. Ylitalonsuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta 24 haja tuotantokelpoista turvetta noin 0,41 milj. m 3. Turvekerroksen pintaosa (noin 0,21 milj. M3) soveltuu ympäristäturpeeksi ja pohjaosa (noin 0,20 milj. m 3 ) energiaturpeeksi. Suon turveteollinen käyttä edellyttää kerrostuman molempien osien hyädyntämistä. Kuva 18. Tutkimuspisteiden sijainti Ylitalonsuolla. Fig. 18. The location of survey sites in Ylitalonsuo. KIRJALLISUUS Ekholm, M Suomen vesistäalueet. Vesi- ja ympäristähallinnon julkaisuja-sarja A, 126. HÄikiä, J., Pajunen, H. ja Virtanen, K Muhoksella tutkitut suot janiiden turvevarat. Geologian tutkimuskeskus, MaaperÄosasto, raportti P 13.4/83/137. Lappalainen, E., HÄikiä, J. ja Heiskanen, P Oulun läänin suoinventointi. YhdistelmÄpinta-alamittausten tuloksista. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportti P13.6/80/24. Lappalainen, E., Sten, C-G. ja HÄikiä, J Turvetutkimusten maasto-opas. Geologian tutkimuskeskus, opas n :o 12, Espoo. Lappalainen, E. ja HÄnninen, P Suomen turvevarat. Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti 117. Pajunen, H Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimusraportti

26 Liite 1 MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT Suo Karttalehti Turve- Suo Karttalehti Turveraportti raportti "Ahvensuo" Matinsuo Haaposuo MatkajÄrvensuo Haarasuo Muuraissuo Hanhineva Niittypelso Hetepelso Paskalamminsuo Hietasuo Peurasuo Hillasuo Pikku Matinsuo HirsirÄme Porrassuo HonkarÄme PÄijÄnne Iso Matinsuo Päkkelikänsuo Iso NÄÄtÄsuo Rahkasuo Isosuo "Rausansuo" Isosuo ReikÄsuo Itkusuo Rekisuo Joutensuo Riekkosuo Joutensuo Ruostesuo Kapustasuo RÄkÄsuo Karpassuo Saapukkasuo Kestinsuo Sarvisuo Kettusuo Sikiäsuo Kivisuo Susikaarronsuo Koivusuo Susisuo Kortesuo Tensikkasuo Kourinsuo Tervasuo Tuppisuo KylmÄsuo Kyrvänkorpi VarpurÄme Likisuo Vehkasuo "Lummelamminsuo" Vesisuo LÄÄvÄsuo Viitasuo VÄlisuo Läytäsuo Ylitalonsuo Läytäsuo

27 Liite 2 SUO KARTTA /g 0 Suon ja mineraalimaan raja Pelto Lohkare 5.1 KeskimÄÄrÄinen maatuneisuus Heikosti maatuneen (H1-4)rahkavaltaisen pintakerroksen/ 7/23 koko turvekerrostuman paksuus dm JÄrvi tai lampi / Oja ja veden virtaussuunta Puro tai joki Turvekerrostuman paksuus Suon syvyyskäyrät dm Tie PROFIILIT Turvelajit PohjamaaCajit Turpeen maatuneisuus : II I ii Rahko ( Sphagnum 1 04 Karkeadetritus- KdLj lieju H 1 3 Sara l Care ) C Hienodetritus - Hdlj H 4 lieju ö. Ruskosammal ( Bryales ) B JÄrvimuta JaMu Sararahka (Care-Sphagnum ) CS Savilieju SaLj d- 5 b d d Rahkasara ( Sphagnum-Care.) SC Liejusavi LjSa H 5-6 H 7-10 Ruskosammal-(Bryales-Care ) BC Savi Sa Muita symboleja : sara Tupasvilla (Eriophorum 1 Er Hiesu k Tupasluikka (Trichophorum ) Tr Hieta Ht SiniheinÄ ( M olinia ) Ml Hiekka Hk Hs IAAA ss Hiilikerros Saotuma SuolevÄkkä ( Scheucheria 1 Sh Sora Sr Liekoisuus : 3/2 Lieko-osumat syvyydessä Korte ( Euisetum ) E A 8 Moreeni Mr m / 1-2m JÄrviruoko ( Phragmites ) Pr Kallio Ka 1 Raate ( Menyanthes 1 Mn Lohkareita Lo ///1 Varpuaines ( Nanolignidi 1 N A A A, A Puuaines ( Lignidi ) L Luonnontilaiset Avosuot. suotyypit : RÄmeet Korvet VL RIL VSN RHSN RIN KN LKN SIN RN LUN Suotyyppi- ja IRMU. Varsinainen letto LR Rimpiletto RHSR Varsinainen saraneva VSR Ruohoinen saraneva LKNR Rimpineva TR Kalvakkaneva PSR Lyhytkortinen neva KGR SilmÄkeneva IR Rahkaneva RR Luhtaneva KER KR Muuttuneet suotyypit : Suotyyppi liekoisuuskartta 1230 Lieko-osumat tkpl) syvyysväleilla 0-0,5.0,5-1,0,1.0-1,5 ja 1,5-2.Om LettorÄme Ruohoinen sararäme Varsinainen sararäme LyhytkorsinevarÄme TupasvillarÄme PallosararÄme KangasrÄme Isovarpuinen räme RohkarÄme KeidasrÄme Korpiräme Suon syvyyskayro VLK Varsinainen lettokorpi KOLK Koivulettokorpi LHK Lehtokorpi RHK Ruoho-ja heinäkorpi KGK Kangaskorpi VK Varsinainenkorpi NK Nevakorpi RAK RÄÄseikkä 0.1 ojikko KSMU Karhunsammalmuuttuma KH Kytäheitto MU muuttuma RHTK Ruohoturvekangas PE Pelto TK turvekongas MTK Mustikkaturvekangas TA Turpeennostoalue PTK Puolukkaturvekangas PTA Palaturpeen nostoalue VATK Varputurvekongas JTA Jyrsinturpeen nostoalue JATK JÄkÄlÄkanervaturvekangas

MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 280 Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves of Muhos, Part 2 Kuopio 1994 Paiunen. Hannu 1994.

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 390

Turvetutkimusraportti 390 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 390 2008 Limingassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Liminka, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 241 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1990 Pasunen, Hannu 1990. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 8. Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 8

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 8. Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 8 GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 340 GEOLOGICAL SURVEY OF FILAD Report of Peat Investigation 340 YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT OSA 8 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 373

Turvetutkimusraportti 373 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 373 2007 Oulun turvevarat, osa 1 Abstract: Peat reserves in the district of Oulu, Central Finland, Part I Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 290 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX Abstract : The mires and peat reserves of Utajärvi, Part IX Central Finland Kuopio

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 Kuopio 1988 Leino.Jukka1988. Pieksämäen mlk :ssa tutkitut suot, osa 3.

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA VI

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 311 YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA VI The mires and Peat Reserves of Ylikiiminki, Central Finland. Part VI Espoo 1998 Pajunen, Hannu

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 224 Turvetutkimus Jukka Leino JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto Kuopio 1989 Leino.Jukka1988. Jäppilässä tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 392

Turvetutkimusraportti 392 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 392 2009 Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Tyrnävä, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235 Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Nilsiä Kuopio 1989 Luukkanen,Ari1989.

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10 Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 10 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 366 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 10 Abstract: The mires

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 7 J. Häikiö, H. Pajunen ja K. Virtanen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1983 Tekijöiden osoite : Geologinen tutkimuslaito

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI Kuopio 1988 Hänninen, Pauli1988. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa V

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa V GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 303 Hannu Pajunen YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa V The Mires and Peat Reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part V Espoo 1997 Pajunen,

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 328. Hannu Pajunen YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 7

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 328. Hannu Pajunen YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 328 Hannu Pajunen YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 7 Abstract : The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 7 Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 250 Hannu Pajunen YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IV Abstract : The mires and peat reserves of Ylikiiminki. Part IV Kuopio 1992 Paiunen,

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 382

Turvetutkimusraportti 382 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 382 2008 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Karstula, part 2 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa VI

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 269 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa VI Abstract : The mires and peat reserves of Utajärvi. Part VI Kuopio 1993 Pajunen, Hannu

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 416

Turvetutkimusraportti 416 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 416 2011 Siikalatvan turvevarat Osa 2 Abstract: Peat reserves in the district of Siikalatva, Central Finland. Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 18 9 Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I Kuopio 1986 Pajunen, Hannu 1986. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VIII

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VIII GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 285 Hannu Pajunen ja Heikki Sutinen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VIII Abstract : The mires and peat reserves of Utajärvi Part VIII Kuopio

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239. Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239. Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239 Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U Abstract : Inventory of Mires and Peat Resources in Simo, Part 2 Rovaniemi 1990,

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

PALTAMOSSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

PALTAMOSSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 262 Jukka Häikiö, Ari Luukkanen ja Heimo Porkka PALTAMOSSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 439

Turvetutkimusraportti 439 415. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. 416. Hannu Pajunen (2011). Siikalatvan turvevarat. Osa 2. 57 s. 417. Teuvo Herranen (2011). Kruunupyyssä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/16 4 Hannu Pajunen ja Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA II I Kuopio 1984 Tekijöiden

Lisätiedot

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 265 Riitta Korhonen PERÄSEIÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires of Peräseinäjoki and their usefulness Espoo 1993 Korhonen Riitta

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 Matti Maunu RANUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Rovaniemi 1985 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 434

Turvetutkimusraportti 434 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu Pajunen

Lisätiedot

ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Alavieska, Western Finland

ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Alavieska, Western Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 345 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 345 ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves in

Lisätiedot

TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 254 Markku Mäkilä ja Ale Grundström TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Tuulos and their usefulness Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302. Riitta Korhonen. JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302. Riitta Korhonen. JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302 JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1 Summary : The Mires and Peat Reserves of Jalasjärvi, Western Finland Part 1 Espoo 1996 Korhonen,

Lisätiedot

KUORTANEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 242 TAPIO TOIVONEN.

KUORTANEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 242 TAPIO TOIVONEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 242 TAPIO TOIVONEN KUORTANEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract: The peat resources of Kuortane and their potential use Espoo 1990 Toivonen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 409

Turvetutkimusraportti 409 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 409 2010 Soinissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Soini, Part 1 Tapio Toivonen ja Asta Harju GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 423

Turvetutkimusraportti 423 391. 392. 393. 394. 395. 396. 397. 398. 399. 400. 401. 402. 403. 404. 405. 406. 407. 408. 409. 410. 411. 412. 413. 414. 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. Teuvo Herranen (2009). Pyhännällä tutkitut

Lisätiedot

Turveraportti 236. Carl-Göran Sten ja Tapio Toivonen KIHNIÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary :

Turveraportti 236. Carl-Göran Sten ja Tapio Toivonen KIHNIÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 236 Turvetutkimus Carl-Göran Sten ja Tapio Toivonen KIHNIÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary : The peat resources and their potential use in Kihniö,

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 240 Pauli Hänninen ja Arto Hyvärinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa Vili Kuopio 1990 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1990

Lisätiedot

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 289 Tapio Toivonen ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Ilmajoki Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995 Ilmajoella

Lisätiedot

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 274 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and the usefulness of the peat resources

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 427

Turvetutkimusraportti 427 391. 392. 393. 394. 395. 396. 397. 398. 399. 400. 401. 402. 403. 404. 405. 406. 407. 408. 409. 410. 411. 412. 413. 414. 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. Teuvo Herranen (2009).

Lisätiedot