Oma Mua. 34 (1224) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Myytit eletäh ihmisien kešen s. 4

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 34 (1224) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Ajatukšista tulokših s. 2 Mitein oppilaitokšet voitais käyttyä hyväkšeh kulttuurialalla toimijien laitokšien, yhtyvehien ta järještöjen šuurija resurssija? Mimmosie yhteistyötapoja ois hyvä kehittyä? Näitä ta muita tärkeitä kyšymykšie käsiteltih uuvven oppivuuvven uattona järješšetyššä pedagogien konferenššissa. ÔÔ Wikipedii karjalakse? Ruvekkuammo luadimah! s. 3 Eestis piettih seminuaru, kudamal šeikuittih Wikipedien luajindua suomelasugrilazil kielil. Seminuaralazet sovittih, ku ruvetah eččimäh uuttu rahvastu Wikipedieloin luajindah. Sežo rodieu ilmoitettu Wikipedien kuu, kudaman aigua pidäy suaha midä enämbäl vai kirjutustu omal kielel Wikipedieh. ÔÔ Myytit eletäh ihmisien kešen s. 4 Tie Vienah -symposiumissa kerrotah Karjalan istorijašta ta kulttuurista, šen takie tänne aina keräytyy ihmisie, kumpasie nämä aihiet košetah ta kiinnoššetah. Tällä kertua niijen joukošša oli pakolaisien jälkeläisie Pohjois-Viena -šeurašta, Kuusamo-Viena -šeurašta ta tietyšti vierahie Vienan Karjalašta laulujoukot Piäjärveštä ta Kiestinkistä. ÔÔ Jumalan sana kuului omal kielel s. 9 Jeroilan kirikös piettih pyhän kohtan tärgevin pruazniekku. Kaikes pravoslavnois muailmas 29. elokuudu vietettih Jumalan obrazan Jedessaspäi Konstantinopol ah siirdämizel omistettu pruazniekku. Rahvahas sidä sanotah Kolmandekse Spua sakse libo Oriehuspuasakse. Anuksen piirin Jeroilan kirikös tämä pruazniekku on kaikis tärgevin da kallehin, sendäh gu se on kirikön nimipruazniekku. Kalevalan koulu tervehti enšiluokkalaisie. Kuva Nadežda Vasiljeva Enšimmäini šoitto, enšimmäini tunti»»monet vanhemmat näinä šyyšpäivinä kaččoen lapših muissellah omie koulu vuosija. Kalevalan etnokulttuurisen keškukšen ruatajat autettih vanhempie myöštyö omih kouluaikoih järještämällä näyttelyn nimeltäh Koulu, koulu, on ikävä šilma. Sivu 2.

2 2 «Oma Mua» 3. syvyskuudu 2014»»tazavaldu Ajatukšista tulokših»»etnokulttuurini toiminta hyötynä opaššušprosessissa. Olga Melentjeva Mitein oppilaitokšet voitais käyttyä hyväkšeh kulttuurialalla toimijien laitokšien, yhtyvehien ta järještöjen šuurija resurssija? Mimmosie yhteistyötapoja ois hyvä kehittyä? Näitä ta muita tärkeitä kyšymykšie käsiteltih uuvven oppivuuvven uattona järješšetyššä pedagogien konferenššissa, kumpaseh yhyttih eri oppilaitokšien opaštajat, päiväkotien kašvattajat šekä lisäkoulutukšen spesialistit. Koulujen tarkotukšena ei ole yksistäh tietojen antamini. Niijen pitäy kašvattua avarakaččosie ta erittäin šivistynehie ihmisie, Karjalan tervehyš ta sosiaalikehitykšen ministeri Valentina Ulič korošti konferenššissa. Kulttuurivuuvven puittehissa järješšetty Ajatukšešta tulokšeh -nimini konferenšši oli omissettu juuri Karjalan kulttuuri- ta koulutušalan yhteistyöllä. Tämmöni kulttuuri- ta koulutušalan ruatajien vuoropakina on erittäin tärkie ta hyövyllini molommilla puolilla. Kulttuurilaitokšet valmehet yhteistyöh Minkämuotosena voit esittyä päiväkojin lapšilla esimerkiksi šemmosen ainehiston kuin karjalaisien ainehellini kulttuuri, mitein šuaha koululaiset kiinnoštumah kanšallisešta kulttuurista? Karjalašša on jo äijän hyvie kokemukšie oppi- ta kulttuurilaitokšien yhteistyöštä, yhteisvoimin ne on toteutettu ušiempie projektija ta ohjelmie. Ta tätä toimintua on tarkotuš jatkua ta kehittyä. Kulttuurilaitokšet ollah valmehet yhteistyöh. Näin Karjalan Kanšallisen Kantele-yhtyvehen johtaja Lilija Stepanova kerto, jotta noin 50% yhtyvehen nykysistä ohjelmista on tarkotettu lapšilla. Kantele toimiu tiiveheššä yhteistyöššä tietomiehien, etnografien, musiikkitutkien kera. Kokonaini joukko ammattitaitosie ihmisie ošallistuu lapšilla tarkotettujen ohjelmien valmistamiseh. Kantele-talošša Lapši enemmän kiinnoštuu ainehešta, još piäšöy omin šilmin näkömäh ta omin käsin kokemah. toimiu oma kanšanpuvun ompelimo, missä ommellah pukuja ei yksistäh yhtyvehen tarpehih ka šamoin otetah muitaki tilaukšie. Vuuvvešta 1983 yhtyvehen rinnalla toimiu Kanšanšoittimien paja. Šuurin oša yhtyvehen käyttämistä šoittimista on luajittu muasterin Aleksandr Frolovin käsillä. Kantele-talon käytöššä on hyvin kunnoššettu iänityšstudijo. Stepanovan mieleštä Kantele-yhtyvehellä on šuuret resurssit ta hyvät teknilliset mahollisuuvvet. Še voit tarjota oppilaitokšilla erilaisie yhteistyömuotoja, esimerkiksi muasteri-oppija, kurššija taikka tutuštumismatkoja. Etnokulttuurini toiminta piirilöissä Vuotena 2013 alkanut ECHOprojekti anto hyvän sisäykšen kanšallisen kulttuurin kehittämiseh. Tänäpiänä etnokulttuuriset keškukšet hyvin aktiivisešti toimitah Karjalan kanšallisissa piirilöissä. Priäžän piirin Elämä-keškukšen varajohtajan Jekaterina Jefremovan šanojen mukah piirissä nykyjäh toimiu viisi etnokeškušta. Niijen toiminnan piäšuuntana on perehien etnokulttuurini kašvatuš. Keškukšissa järješšetäh erilaisie muasterioppija ta kurššija: esim. Čalnašša on piäššyn hyvin kehittymäh kutomini, Jelloilašša toimiu oma piirrošfilmistudijo, missä lapšet yheššä vanhempien kera luajitah piirrošfilmijä karjalan kielellä, Priäžäššä on alkan painokankaškuršši ta šen lisäkši pietäh erilaisie muasterioppija. Aunukšen lapšien taitehkoulu on vuoroštah valmis tarjuomah erilaisie yhteistyömuotoja kuten kurššija, muasteri-oppija, seminaarija.»»nähä omin šilmin Mahollisuukšie yhtehise n työn kehittämiseh olis hyvi n äijän. Karjalan Kanšal li suušpolitiikan ministerijö puoleštah kannattau tämmöistä yhteistyötä, pitämällä sosiaaliprojektien kilpailuja ta projektien kehittäjillä on olomašša ihan realini mahollisuuš šuaha rahotušta omien ajatukšien toteuttamiseh. Tatjana Dembitskaja, Puatanen koulun karjalan kielen opaštaja: Tämä konferenšši miun mieleštä on ylen tärkie. Tietyšti iče opaštaja voit antua lapšilla ylen äijän tietoja, kertuo heilä kirjuttajista, muusikoista, mualaukšista, teatteriloista ta muušta. Ka opaššušprosessi tulou äijyäki mukavammakši još lapšet piäššäh käymäh kirjaštoih, musejoih, teatteriloih ta nähäh kaiken omin šilmin. Meilä Puatanešša jo šeiččemen vuotta ei ole klubie, ka kulttuuriruatajat aina järješšetäh lapšilla kaikenmoisie tilaisuukšie kirjaštošša tahikka koulušša. Šentäh kulttuurin ta koulutukšen pitäy aina olla šamoissa val l ahissa meijän lapšien kašvattamisprosessissa. Mitein opaššuttih meijän tuatot ta muamot? Näyttelyn ainehistojen joukošša on hyvin harvoja ta arvokkahie musejoesinehie. Kuva: Marija Kirillova»»Näyttely Marija Kirillova Mukava näyttely nimeltäh Koulu, koulu, on ikävä šilma avautu 1. šyyškuuta Kalevalan entisen painotalon tiloissa, nykyseššä musejošša. Tämä näyttely varmašti miellyttäy kuin vanhempie šamoin lapšieki. Še kertou šiitä mitein tuatot ta muamot opaššuttih, mimmosien pulpettien takana hyö issuttih, mimmosie koulupukuja piettih piällä, mimmosie oppikirjoja ta kirjutušvälinehie heilä oli. Esitettyjen ainehistojen joukošša on hyvin harvoja ta arvokkahie musejoesinehie, esimerkiksi, 1930-luvulla painettu karjalan kielen oppikirja kyrillisin kirjaimin, šovanjälkisie vihkoja, vanhoja kuvija kouluvuosista ta vielä hyvin äijän muuta mukavua. Omii mielii kirjutakkua

3 »»suomelas-ugrilazet «Oma Mua» 3. syvyskuuta Wikipedii karjalakse? Ruvekkuammo luadimah!»»eestis piettih seminuaru, kudamal šeikuittih Wikipedien luajindua suomelas-ugrilazil kielil. Seminuaral oli meigälästy rahvastugi: karjalastu da vepsälästy.»»sugukanzat Jelena Filippova Tarkah sellittiä, mibo on Wikipedii, duumaičen ei maksa. Onnuako jogahine kerras hos, ga on kaččonuh sidä. Tädä internetas olijua välliä tiedosanakirjua käytetäh ymbäri muailmua da se on monil monil kielil. Karjalakse pahakse mieldy sidä ei ole olemas. Kirjutustu meijän kielel on vai Wikipedien inkubattoras. Ei ni vähiä olis Emmo vai tiijä niilöin kirjuttajat. Siirdyö inkubattoraspäi varzinazeh Wikipedieh meile, tiettäväine, voibi. Pidäy vai kirjuttua inkubattorah kirjutustu da alalleh, ku Wikipedien luadijat nähtäs, ku ruaduo sidä ruatah da se on kunnolleh ruattu, sit äski annetah luba luadie oma Wikipedii karjalakse. Toizil suomelas-ugrilazil kielil, kudamil pagizijua on äijiä enämbi, on suuret Wikipedietgi. Suomen kielel Wikipedies on kirjutustu, vengrien kielel , eestin kielel Marinkieline Wikipedii meijän muan suomelas-ugrilazis vikse on suurin: 7131 kirjutustu on yhtel murdehel mägimarin murdehel, toizel murdehel niittymarin murdehel on 6017 kirjutustu. Vepsäläzetgi täs ruavos nägyy ei jiähä jällele. Heil on oma Wikipedii, kudamah meijän tiedämäl joga päiviä tulou uuttu kirjutustu. On suittunuhgi niidy jo kudakui Probliemua nägyy ruavos sežo on. Niilöi paistih seminuaral da duumaittih, kui olis parembi kehittiä Wikipedieloin lua jindua. Äijät paheksittih, ku on vähä rahvastu, kudamat alalleh kirjutetah Wikipedieh. On vähä maltajua tekstoin da kie- Siirdyö inkubattoraspäi varzinazeh Wikipedieh meile, tiettäväine, voibi. Pidäy vai kirjuttua inkubattorah kirjutustu da alalleh. Ei Wikipedien luajindu tyhjy ruado ole, sit on äijiä hyödyy. Oma kieli rodieu nägevembäl. len kohendajua. Toiči rodieu hoppuugi. Yksi sanou, nen ga pidäy kirjuttua. Toine nevvou toizeh luaduh kirjuttamah. Puaksumbah se on niilöis kielis, kudamien terminolougiedu vaste vai ollah kehittämäs. Wikipedies jogahine voi hos kudaitahto tekstu kohendua, ližätä sih omua. Kohendannou, ližännöy ku, ga sit kirjuttajat vastustetah. Täs pidäy maltua olla tirpačunnu, kunnivoija da čottah ottua toizen ristikanzan mielii, oppie olla sobuh. Tyhjiä vai riijeltä ei pie, eiga ruado eistymäh ei rubie. Eestiläzet ruavon helponendan varah luajittih uuzi kiännösprogrammu Minority Translate. Sit programmas voibi kiändiä Wikipedien kirjutukset omale kielele da kerras työndiä net Wikipedieh. Programmua on helpo käyttiä, se on nelläl kielel: eestikse, võrukse, ven akse da angliekse. Tuliel sen interfeisu voibi kiändiä toizilegi suomelas-ugrilazile kielile. Programmu on internetas da on ilmaine, jogahine voi siirdiä se iččeh tiedokoneheh. Tottu sanuo, karjalazile, kudamil omua Wikipediedu vie ei ole, tämä programmu ei päi. Se ei siirrä kirjutuksii inkubattorah, vaiku varzinazeh Wikipedieh. Tahtonetto ku se olis olemas meil, ga kehtakkua kirjuttua sih. Toinah voimmo ruadua nengagi, kirjutakkua omii kirjutuksii da tuogua libo työndäkkiä niidy Omah Muah. Myö kačommo niilöi da autammo siirdiä Wikipedieh. Ei Wikipedien luajindu tyhjy ruado ole, sit on äijiä hyödyy. Oma kieli rodieu nägevembäl. Konzu ruvetah midägi eččimäh internetas, tahtotah ližiä tiijustua sit libo täs teemas, ga enziksehäi internettu tuou ezile Wikipedien kirjutukset, sit äski kai toizet. Minority Translate -programman luadijat Ivo Kruusamägi (hur.) da Andrjus Frantskjavitšius. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Seminuaru piettih Tartos (kuvas) da sit kyläs, Eestin suvipuolel. Seminuaralazet sovittih, ku ruvetah eččimäh uuttu rahvastu Wikipedieloin luajindah. Sežo rodieu ilmoitettu Wikipedien kuu, kudaman aigua pidäy suaha midä enämbäl vai kirjutustu omal kielel Wikipedieh. Jelena Filippova, Oma Mua»»Wikipedii tuttu da tundematoi ÎÎ Wikipedii ven akse: ÎÎ Wikipedii vepsäkse: ÎÎ Wikipedien inkubattoru: ÎÎ Wikipedien sanakirjat lövvät täs: Uuzi kiännösprogrammu hyvin pädi vepsäläzile, ku heil on Wikipedii omal kielel. Kuvas vepsäläine Galina Baburova. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua

4 4 «Oma Mua» 3. syvyskuudu 2014»» heimovellet Myytit eletäh ihmisien kešen»»tie Vienah -symposiumissa kerrotah Karjalan istorijašta ta kulttuurista, šen takie tänne aina keräytyy ihmisie, kumpasie nämä aihiet košetah ta kiinnoššetah. Anni Vlasova Perintehini 9. Tie Vienah -simposiumi piettih Šuomen Kuusamošša elokuuta. Tällä kertua niijen joukošša oli pakolaisien jälkeläisie Pohjois-Viena -šeurašta, Kuusamo- Viena -šeurašta ta tietyšti vierahie Vienan Karjalašta laulujoukot Piäjärveštä ta Kiestinkistä. Symposiumin järještäjinä oltih Karjalan Sivistysseura, Kuusamon kaupunki ta Kuusamon kanšanopisto. KSS:n johtaja Eeva-Kaisa Linna avasi tilaisuuvven. Eeva-Kaisan juuretki ollah Kalevalan piiristä. Ihmini ta myytti oli tämänkertasen simposiumin teemana. Karjalan ta Šuomen legendoja Legendarisešta vienalaisešta heimopiäliköštä Ahmašta kertova A.V. Ervastin kirja näki päivänvalon Šuomešša KSS:n varajohtaja Pekka Vaara kerto šiitä kirjašta ta šitä koškevista aiheista. Ervastie ( ) šanotah enšimmäisekši karelianistiksi, hiän kävi tutkimušmatoilla Karjalan ta Muurmannin alovehella ta šen jälkeh kirjutti romanin Ahmašta. Karjalašša tähä šuate Ahmašta oli vähä tietuo, Šuomen arhivoissa on šäilyn tietoja 1500-luvun taisteluista Ruočin ta Venäjan välillä. Lisyä tietoja anto Jouni Alavuotunkin esityš Ahman maisema Vienanmeren, Jiämeren ta Kainuunmeren alovehista 1500-luvulla. Višših še voit tarjota uuvven versijon karjalaisien ilmeštymiseštä Karjalašša. Šanakši Jouni Alavuotunki oli ollun monivuotisena Kuusamon kanšanopiston rehtorina ta kaikki entiset simposiumit oli järješšetty hänen šuurešta anšijošta. Juminkeko-šiätijön johtaja Markku Nieminen kerto vuokkiniemeläiseštä perin tehen taitajašta Santra Remšujevašta. Markku oli monta vuotta kerännyn ainehistuo Santrašta, kumpasen 100-vuotispäivyä merkittih tänä vuotena. Šiitä kaččoma mielenkiintosen Mia Tervon dokumenttifilmin Santra ta Puhuvat puut. Santra, miun mieleštä, jo elämäššäh oli tullun myytiksi. Šemmoista muistie ta tarmuo, kuin oli hänellä, täššä ijäššä harvalta löytyy. Kuvaesityš Luonto suomalaisessa kansanperinteessä jatko simposiumie. Reijo Heikkisen kertomuš ta luontokuvuajan Hannu Hautalan kaunehet ku- Juminkeko-šiätijön johtaja Markku Nieminen kerto simposiumissa Juakko Rugojevista ta Santra Remšujevašta. Kuva: Kari Kantola vat miellytettih yleisyö. Hannu Hautala on kuvannun luontuo monie vuosikymmenie. Hänen kiintymistä luontoh tunnetah melkein myyttisenä, ka kaikki šuomelaiset tykätäh luonnošta, še on tärkie oša heijän elämäššä. Luonnonkuvakeškukšešša käyttämällä nykysie tehnologijoita voit nähä Hautalan eri vuosina otettuja kuvija. Lisäkši Jouni Alavuotunki ta Pekka Toivonen kerrottih konteista ta kontiemytologijašta, Hannu Hautalan erinomaiset kuvat šeurattih esityštä. Šukupolvien muisto Ekonomisti Paavo Ahava on tunnettu Šuomešša ta Karjalašša yhteiskunnallini toimittaja karjalan kulttuurin alalla. Iivo Paavon poika Ahava Vapaussoturin lyhyt elämä tällä nimellä Paavo Ahava esitti oman kertomukšen tiätäštäh. Hiän alotti šiitä, jotta omalla kertomukšella voit kumota kuvan vapauššoturista. Tämä istorija liittyy ns. Karjalaiseh kapinah, mistä vašta nyt šuamma tovellisie tietoja. Nämä tapahtumat košetah juštih meijän Viena-šeutuo ta, enšiksi nykysie Kalevalan ta Louhen piirijä, mistä šilloin johtu pakolaistulva Šuomeh. Tarina Iivon lyhyöštä, traagisešta ta monimutkasešta elämäštä, kumpani löysi iččieh Karjalan vapauttajana, herätti kiinnoššušta. Ihmehellistä on še, jotta on šäilyn kirjasien vaihto Iivon ta hänen tuaton Paavo Ahavan kera, kumpani oli tunnettu kauppieš ta mm. Kuusamon opiston peruštaja. Näissä kirjasissa avautuu tuaton rooli omamielisen pojan Iivon kašvatukšešša. Simposiumin viimesenä teemana oli Jaakko Rugojev Karjalan omatunto. Karjalan kuulusašta kirjailijašta, monipuolisešta yhteiskunnallisešta toimimieheštä Juakko Rugojevašta kerto Markku Nieminen, kumpani oikein hyvin tunši tätä lahjakašta ihmistä. Lisäkši kaččoma Lasse»»Tietoja Rokačušta Naukkarisen dokumenttifilmin Sukupolvien muisto, 1 osa, missä oli Rugojevin kertomukšie ta kommenttija. Simposiumin lopušša oli keškuštelu teemalla Ihmisistä myyttijen takana ta myyteistä istorijan kuvaštajina. Karjalan Tietokeškukšen Kielen, kirjallisuuvven ta istorjan instituutin nuori tutkija Marija Kundoz orova alotti keškuštelun šeloššukšeššah. Teemua jatettih Jouni Alavuotunki, Kai Pajaste, Helena Lonkila. Oli kyšymykšie ta kommentija šalistaki. Myytit ta niijen merkityš Myytit eletäh ihmisien keškuuvvešša, niistä voit kuvata Simposiyumin eryähänä aihiena oli Rokačču tunnettu Karjalan hyväntekijä ta partisaani. Tänä vuotena Oma mua -leheššä oli kertomuš täštä legendarisešta ihmiseštä Mujejärven piirin Tiiksin kyläštä. Onnakko šaima kuulla vielä i uutta Helena Lonkilan, Joensuun yliopiston opettajan ta tutkijan esitykšeštä. Markku Nieminenki lisäsi mielenkiintosie tietoja Rokačun kaverista Ossipašta. Mistä Venäjallä on šyntyn tapa merkitä viinanjuontie napšahuttamalla šormiloilla kaklah? Čuari oli palkinnun šovan ošallistumisešta Rokaččuo ta šen tovarissoja. Ossippa oli kyšyn šuauko juuvva viinua, šen verran, kuin hiän haluou. Niin, pantih hänellä kaklah leima, tultuo kabakkih, piti vain napšahuttua leimah. Kait še oli totta, kun tuo tapa on šäilyn tähä šuate. Totta kai Rokačču oli ylen merkitykšellini ta arvosa henkilö, kun häneštä on šäilyn niin äijä myyttijä ta šuarnoja. Ihmisetki nellä šatua vuotta on pietty šäilöššä hänen hautua, kumpani voit parantua läsijie. Tapahtumat košetah juštih meijän Viena-šeutuo ta, enšiksi nykysie Kalevalan ta Louhen piirijä, mistä šilloin johtu pakolaistulva Šuomeh. istorijua, ne annetah esimerkkie ta voimua nykysillä ihmisillä, näin voit yleistyä symposiumin teemat. Lisäkši heräsi kiinnoššuš paremmin tutuštuo simposiumissa noššetuih teemoih. Esitelmät löyvytäh Kuusamon opiston šivulta www. kuusamo-opisto.fi/kansanopisto/. Simposiumin aikana oli mukavie tapuamisie vanhojen tuttujen kera, šattu tutuštuo tunnetuih ihmisih, eri puolilla rajua toimijat karjalaiset šeurat šolmittih yhteistyöšopimukšie. Še näyttäy, jotta tämmöset simposiumit ollah tärkienä ošana yhteistyöššä karjalan kulttuurin hyväkši. Louhen karjalaisšeurojen puolešta kiitän kučušta simposiumih ta toivotan tervehyttä ta lykkyö järještäjillä ta kaikilla karjalan kulttuurin kannattajilla.

5 »»rahvaskundu Vastavuttih kaksi karjalastu «Oma Mua» 3. syvyskuuta Tatjana Bolujeva Golikovka-Zareka -veteruanoin nevvoston puoles minä kävyin tiijustamah veteruanoi Petroskoin Veteruanoin kodih. Olin sie mieloserdin ozastol, pagizin rahvahanke. Veteruanoin kodi on mielužu da kunnostettu, täs on kai olot elokseh nähte: pertilöis, kudamis eletäh kaksin-kolmin, on televiizoru, ubornoi. Syötetäh hyvin, nelli kerdua päiväs. Veteruanat ei prähketä omua elostu, eigo ni moitita omua yhtehisty kodii. Yksi kibu vai on syväimel ei ole paginkanzua. Omahizet kävväh silloitoiči, heile hyvät fatierat on jätetty, ei ole aigua omahistu tiijustua. Koin enzimäzel kerroksel on pieni kirikkö, sie voibi panna malittuu, kävvä sluužbale. Iče näin, konzu veteruanoilluo kävyi Leonid-pappi Sreten n an kiriköspäi. Häi risti kaikkii, toi pyhiä vetty. Veteruanat jiädih hyväs mieles papin tulendas. Yhtes pertis minä tuttavuin hyväh naizeh 82-vuodehizeh Klavdija Aleksejevna Solovjovah. Häi on Vieljärven kylän karjalaine, igävöiččöy omua muamankieldy ei ole kenenke paista. Minä sanelin Klavdija Alekse- Vieljärveläine Klavdija Aleksejevna Solovjova jo kaksi vuottu eläy Petroskoin Veteruanoin kois. Kai miellyttäy naistu uvves kois, paiči yhty: igävy on omua kieldy. Kuva: Tatjana Bolujeva jevnale Vieljärven da Kinnermän uudizii. Naine ihastui, konzu tiijusti, ku Vieljärves nostetah Karjalan Kielen Kodii, da ku Kinnermäl Nadežda Kalmikovan johtol pannah kundoh vahnoi karjalazii taloloi. Jo kaksi vuottu Klavdija Solovjova eläy Veteruanoin kois, sie händy kai miellyttäy. Hyvä on segi, ku händy puaksuh kävväh tiijustamah plem anniekku Gennadii Kuz min Varvaraakkahke. Heile naine jätti oman fatieran, ku omat poigu da ukko jo kuoltih. Myö hyvin pagizimmo Klavdija Aleksejevnanke, opin hänenke karjaluagi paista. Naine nikui ei tahtonuh piästiä minuu Händy kävväh tiijustamah plem anniekku akkahke. Omat poigu da ukko jo kuoltih. kyzeli linnan da Ven an uudizii. Bojaršinan kylän nevvostoh vallittih kolme kylälästy (hurualpäi oigiele): Alevtina Račugina, Mihail Tereško da Oleg Skobelev. Kuva: Tatjana Bolujeva Rahvas on paras ižändy Tatjana Bolujeva Elokuun 16. päivänny Bojar šinan kyläs piettih kylän eläjien kerähmö. Kerähmöl hyväksyttih kylän nevvosto. Sinne ruvettih kuulumah kolme kylän aktivistua: eläkkehel olii Alevtina Račugina, biznesmies Mihail Tereško da Kižin muzein vahnin tiedoruadai Oleg Skobelev. Elokuun 17. päivänny Kiži-muzein johtajan Andrei Nelidovan kehitykses enzi kerdua piettih Kižin voulostin kylien vahnimien kerähmö. Bojaršinan kylän puoles kerähmöh lähti Mihail Tereško. Kyläläzet saneltih kerähmös kylien probliemois, kudamien sellittämine on iče heijän da Kiži-muzein ruadajien vallas. Tulii kerähmö roih pietty 13. syvyskuudu Pokrovskoin kirikös. Šeikuttavakse otetah Kižin suaren venehvalgamon levittämine. Kylien eläjile puaksuh tulou matkata omil venehil Kižih laukkah libo vastua mah gost ii laivalpäi. Duumaičen, ku tämä probliemu varmah rodieu sellitetty. Silmänlipahtus: Svet olka kyzyy abuu Kižin suarel elokuun 17. päivänny piettih kerras kaksi pruazniekkua Kižin voulostin päiviä da Preobraženskoin kirikön 300-vuozipäiviä. Sinny piän suarele kerdyi äijy pajojoukkuo, yksi niilöis Svet olkaansambli Jänišpuolen kyläspäi. Ansamblin ohjuaju on Lidija Nikolajevna Spiridonova (kolmas oigielpäi), soittai nuori mies Andrei Junin. Tänävuon sulakuul Svet olka täytti 30 vuottu. Hyö pajatetah enimytten rahvahallizii pajoloi, on niilöin joukos oniegantagavozelaziigi pajoloi. Jo moni kerdua pajattajat ezityttih Moskovas, oldih Volgogruadas, ollah alallizet gost at Dvorčas, Segežas da Kondupohjas. Pajattajat kyzytäh abuu Karjalan kul tuuruministerstval da sponsoroil uuzien konserturuuttien ombelemizeh. Kuva: Tatjana Bolujeva

6 6 «Oma Mua» 3. syvyskuudu 2014»» Tverin karjalaizet Yksi gostista šano, što Kullervon starina on tänä päivänä aijankohtainen, Šuomešša on pandu opera täštä temašta. Spektaklin ohjajana on nuori naine Marina Jevgrafova, kumbane ennen opašti Tverin kul turan školašša. Gostissa t luona»» Karielane rahvaš šoittau da laulau täh r kumbazešša olgah rajonašša, štobi gulaija ka L udmila Gromova Nuoret tverilazet kizattih ylen hyvin, kaččojat vierittih artistoilla, oldih heinke jogo minuuttua. Kuva: L udmila Gromova Kalevalan starina Tverissä»»Kullervo-orjan brihan starina vuodatti kyynelie kaččojilda. Viha vellekšin Kallervon da Untamon välillä tuhoi molemmat rodut. Kullervo tappo Untamon kaikki rodn at, polti talot. Kuni hiän oli verimatkalla, hänen omahizet lähtei Tuahilmah, jäi eloh vain mušta koira. Kullervo voitti vihazniekan, ičeh jäi ožattomakši yksinäh kaikella muailmalla. Šilloin hiän tappo oman iččien. Tämänmuozen starinan Kalevalašta ožutettih Tverin oblastin bibl otekašša 23. avgustua nuoret tverilazet, kumbazet kuulutah Tverinkarielazin avtonomijan nuoriz on otdelenijah (preda Irina Stroganova). Kizattih nuoret ylen hyvin, kaččojat vierittih artistoilla, oldih heinke jogo minuuttua. Kiza koški jogohizelda kohti hengipaikkua. Scena, kumbazešša Kullervo kabui muamon ennen lähendiä šurmatiellä, oli ylen toveštahine. Ljubovj Veselova, bibl otekan ruadaja, mahto ožuttua, midä oli muamon šiämellä. Spektakl ua kačottih tverilazet i gost at, kumbazet tuldih Šuomešta päin Tverinlinnan avtonomijan (preda Svetlana Kalinina) kučunnan vuoh. Mulloin kežällä tverilazet oldih Haukijärvellä pruazniekalla, kumbazella oli svätitty Kazanskoin obrazalla. Druužba jatku. Eeva-Liisa Karttunen Viinijärven prihodašta nyt kiitti tverilazie hyväštä vaštahotošta. Kullervon starinan ožutanda mieldy šuomalazilla, vainka oli veniän kielellä. Spektaklin ohjajana on nuori naine Marina Jev- grafova, kumbane ennen opašti Tverin kul turan školašša. Hiän duumaiččou, što pidäy kerätä rohkeutta i luadie spektakli kalevalan kielellä. Yksi gostista šano, što Kullervon starina on tänä päivänä aijankohtainen, Šuomešša on pandu opera täštä temašta. Mi Ljubovj Veselova, bibl otekan ruadaja, mahto ožuttua, midä oli muamon šiämellä. Kuva: L udmila Gromova voittau, viha go, armahuš go? Ristikanžalla pidäy armahutta tämä mieli tulou piäh spektaklin jälgeh. Nuoret näyttäjät hyvin mahettih tuvva nägyvillä tämän mielen. L udmila Barhatova, Tveri Tänä vuodena 2. elokuuda Illän-prorokan päivänä pidimä XIII Šuomiugrilazin rahvahin festivalin Gostissa tverinkarielazin luona. Festivali oli yhdissetty Molokovan rajonan 85-vuodihizen jubileinke. Vaštai gostie Molokovan Tverinkarielazin avtonomijan preda Viktor Ber ozkin, kumbane äijän ruadau karielan kielen i kul turan hyväkši. Pruazniekalla tuli gost ua i Tverinlinnašta, i kaikista paikoista, missä eletäh karielazet: Ruameškan, Spiirovan, Lihoslavl an, Maksuatihan, Vesjegonskan, Biežečköin i Sandovan rajonoista. Edizeh kaikin keräyvyttih Molokovan keškuštašša, missä šeizou korgie puametnikka salduatalla-voittajalla Toizešša Mualman voinašša. Rajonan vanhembi Andrei Jefimenko i Tverinkarielazin kul turnoin avtonomijan preda Nikolai Turičev avattih pruazniekan. Tervehytettih rahvašta Tverinoblastin gubernatoran, Tverinlinnan Duuman i kul turan komitetan eduštajat. Žen jälgeh kaikin pruazniekkovozet lähtei maršimah Molokovua myöten kohti festivalin pruazniekkapaikalla. Jogo rajonašša karielazilla ollah erilazet vuattiet. Vesjegonskan naizilla oldih ylen šomat ruškiet sarafanat, a perennikät oldih luajittu vanhoista käzipaikoista buabon sundukašta löyvetty. Kuulin, što Vesjegonskašša nyt vähän paissah omalla kielellä. Mänin naizen luoh, kumbane muhissen marši, kyžyin: Pagizetta go karielakši? A kuinbua? Pagizen, pagizen. vaštai Katerina Kudr ašova Lopatihan kyläštä. Myö ylen hyvin maltoma toine toista Katerinanke, vainka mie olen Tolmačušta päin. Pruazniekka meilä molemmilla ves ma mieldy. Kuulu laulu karielan, estin i veniän kielellä. Avai pruazniekan Karel skij Gorodok kylän ansambli R abinuška. A kuin hyvin laulettih ansamblit Karielan koivune Tveris- Pruazniekalla tuli gost ua i Tverinlinnašta, i kaiki missä eletäh karielazet. Kuva: L udmila Gromova tä i Virži Lihoslavl ašta, kumbazie ohjatah Ruslan i L udmila Gorcevat läššä kakšikymmendä vuotta. I Ruameškan rajonašta Nikol skoin kylän ansambli laulo karielazie viržilöidä ves ma šomah. Zoja Popkova, ansamblin ohjaja, varuštau programman jogo festivalih. Voi kuin šomašti šoittau karielan kandeleh! Mieleh kaikilla oli kuunnella Spiirovan muzikal noin školan lapšie, kumbazet šoitetah kandelehilla jo moni vuotta. Oli festivalilla i tunnettu Veniällä i Šuomešša lapšin kandelehansambli Vihmane Lihoslavl ašta. Estilazista päin, kumbazet eletäh tverinmualla, oli perehansambli Eunake. Nuorin laulajalla täydy ei

7 »»Tverin karjalaizet verinkarielazin «Oma Mua» 3. syvyskuuta ukah on i meilä Tverin Karielašša jogo kežiä, konža keräyvytäh rahvaš yheššä rielan kul turan pruazniekalla. Veijo Saloheimo (oik.) hyvin tunnettu tiedomieš Tverinkarielazin kul turnoin avtonomijašša. Veijo Saloheimo tverinkarielazin alguperän tutkija»»vuozipäivä Tänä vuodena 6. elokuuda täytti 90 vuotta Veijo Saloheimo šuomalane istorikka, kumbane on tverinkarielazin alguperän tutkija i hyvin tunnettu tiedomieš Tverinkarielazin kul turnoin avtonomijašša. sta paikoista, Pruazniekka ves ma mieldy kaikilla. Nerokkahat karielazet rahvaš tarittih jarmankalla kaikkie, mitä hyö mahetah. Kuva: L udmila Gromova enämbi kuin kakši vuotta! Ken tahto, voičči tancuja nuorinke estilazinke, vet hyö kaikkie kučuttih kruugah. Gulanja jatku jarmankalla. Kaikkie mahetah nerokkahat karielazet rahvaš! Maksuatihan rajonan Ključevoin kylän emännät sinizissä kauniissa vuatteissa tarittih karielast a piiruada i sul činua. Obrosovan školan ruadajat keitettih kalarokan vašta Vesjegonskan naizilla oldih ylen šomat ruškiet sarafanat, a perennikät oldih luajittu vanhoista käzipaikoista buabon sundukašta löyvetty pyyvetyštä kalašta i kaikilla annettih pruubuija. Jarmankalla oli marjua, čuajuo samvuarašta, morsuo, vuašua, omua olutta! Ahmatovan kyl an naizet Sandovan rajonašta näytettih, kuin hyvät ollah karielazet muasteritkirvešmiehet, kumbazet mahetah luadie šomie naličnikkoida ikkunoih. Voičči oštua puuhine stola i taburetkat, a lizäkši puušta luajittu dinozavra. Gost at jo ruvettih hilläkkazeh lähtemäh kodih päin, a pruazniekka ei loppun: šoitti šoittu, gul anja jatku. Enživuodena tervehtulla tverinkarielazin pruazniekalla Spiirovan mualla! Saloheimo on kirjuttanut moni kniigua, kumbazissa šellitti, missä elettih, kunne päin i kumbazie teitä myöten lähtei karielazet pagoh ruočilazista, kumbazih paikkoih ažettuačettih elämäh Veniällä vuožina. Tämä oli uuži tiedo, kummast a tiedomieš ečči Šuomen, Veniän i Ruotsin arhivoissa. Jälgimäzen uuven kniigan Entisen esivallan alle, uusille elosijoille Veijo Saloheimo paino vuodena Veijo Saloheimo šyndy vuodena 1924 Tohmajärvellä. Hiän opaštu Toizen muailman voinan jälgeh istorijua i šuomen kieldä Helsingin universitetašša. Šielä häneštä tuli filosofijan doktora vuodena Läššä kakši kymmendä vuotta Veijo Saloheimo ruado Joensuun universitetašša. Vuodena 1990 hiän Šuomen akademikanke Pertti Virtarannake enžimmäzen kerran oli Tverissä i karielazissa kylissä. Autto peruštua Tverinkarielazin kulturan yhyštä, kumbazen predana lieni Tverin universitetan docenta Vasili Vinogradov. Veijo Saloheimo moni kerdua oli Tverissä pidämäššä dokluadua. Kallehena gost ana hiän oli vuodena 2010, konža Tverinkarielazin kul turnoilla avtonomijalla täydy 20 vuotta. Toivotamma miän kallehella druugalla, tunnetulla tiedomiehellä Veijo Saloheimolla lujua tervehyttä, pitkiä eländiä i uutta kniigua. Nikolai Turičev, Tverinkarielazin kul turnoin avtonomijan preda L udmila Gromova, Karielan šana lehen toimittaja Zoja Turičeva, Tverinkarielazin kul turnoin avtonomijan sekretari Jälgimäzen uuven kniigan Entisen esivallan alle, uusille elosijoille Veijo Saloheimo paino vuodena Omii mielii kirjutakkua

8 8 «Oma Mua» 3. syvyskuudu 2014»» matkuštamini Ušiemmat vaipunehet kaupunkilaiset ečitäh rauhallista lepuo luonnon helmašša. Kuvašša Nilmilahen kylä. Kuva: Alina Čuburova Oliko še loma?»»tämä kirjutuš ei ole mainoš! Kirjutan paikoista, kumpaset olen avannun ičellä. Ne voitais tulla mukavakši teiläki. Ei ammuin kuulin yheltä tuttavalta, jotta kaikki rahvaš jakautuvutah kahteh toiset šuatetah levätä, toiset ei. Miut hiän laški kuuluvakši ihmisih, kumpaset ei šuateta levätä... Mintäh? kyšyin mie. Šentäh kuin šie et šuata loman aikana venyö šohvalla, levätä eikä miettie mitänä. Ihmehellistä! Riippuuko lepo vain šohvašta? Olen kašvan kyläššä. Tuatto ruato mečäššä ta kešäisin kun hänellä oli loma, meijän pereh ei käynyn Muššallamerellä eikä Sočissa, vain kaikki myö ottima päiväistä pelloilla heinyä niittämäššä, šentäh kun vanhemmat aina piettih kotišiivattua liäväššä oli lehmie, vasikkoja, šikoja, lampahie. Piti šuaha monta tonnie heinyä, jotta šiivatalla talvella olis šyötävyä. En muissa, jotta kešällä miula olis aikua kaččuo TV:tä tahi venyö šohvalla. Tuumaičen, jotta juuri lapšuuvvešta tuli miun kyvyttömyyš lepyämiseh. Miula on oma levon tapa mie en issu paikalla, vain tykkyän matkuššella ta šuaha uušie vaikutelmie. Šentäh, još miula on vaikka kolme-viisi lepopäivyä, šuunnittelen matkua ta lähen tutuštumah uuših paikkoih. Mintäh tätä ei voi kuččuo levokši? Tämän vuuvven elokuušša olen šuanun šeiččemän päivän loman, enkä tahton viettyä šitä Petroskoissa. Keräsin laukut, istuuvuin autoh ta läksin eččimäh uušie vaikutelmie. Jokahini voit löytyä mitänih omua En konšana tietän, jotta ihan Šuomi-Venäjä -rajan viereššä Kitsajärven rannalla šeisou Loma-Kitsa -nimini majapaikka. Šen omistajana on yksi šakšalaini naini, kumpani tuli Šuomeh noin kymmenen vuotta takaperin. Tuntuu, jotta emäntä on taiteilija, šentäh alovehella on kotoisa olo, ka vot šuomen kielen taito hänellä ei ole hiäppöni. Loma-Kitsašša voit vuokrata pirtin, huonehen tahi tilan ta ašettua šillä oman teltan. Alovehella on mušta kyly ta šuomelaini šauna, šamoin tiälä voit järještyä piknikkie perehen tahi yštävien kera, järvellä voit kalaštua ta uija. Kaunis luonto antau rauhan tunnelmua ta tuumaičen, jotta tällä paikalla jokahini voit löytyä mitänih omua. Käykyä kaččomašša ta lepyämäššä.»»loma-kitsa ÎÎ Šuomi ÎÎ 290 km Petroskoista ÎÎ 5 tuntie hyvyä asfalttitietä ÎÎ 60 litrua pensiinie ÎÎ Majapaikka yökši makšau noin 25 euruo/2 hlyö ÎÎ Yštävällini ihmisih maitovalaš Nilmilahti on vanha pomorilaini kylä Louhen piirissä, kumpasešša eläy noin 25 henkie. Kyläššä toimiu mopikkayhteyš, on yksi kauppa ta Pol arnij Krug (Arktini Ympyrä) -nimini majapaikka. Majapaikka oli avattu vuotena Šen isäntinä ollah Moskovan valtijonyliopiston piäštökkähät. Vuuvvešta 2007 moskovalaiset ruvettih kehittämäh yhteistyötä Piiterin delfiinaarion kera. Yheššä hyö peruššettih tutkimuškeškukšen Vienanmeren rannalla ta ruvettih tutkimah maitovalahie. Ympäri vuuvven tiälä avoissa kuuv ven metrin šyvissä vesissä eläy kakši maitovalašta, kumpasien elošta ihmiset tutkitah. Pari vuotta maitovalaš eläy Nilmilahella, šiitä še myyvväh delfinaarioih ta šuahah mereštä uušie. Tutkijat šanotah, jotta maitovalaš on yštävällini ihmisih, šentäh niijen kera voit uija. Uimini on yksi huveista tällä alovehella. Toisena huvina on maitovalahan šyöttämini. Kaikki huvit tietyšti ollah makšulliset. Majapaikalta voit vuokrata talon tahi huonehen. Tiälä koko ajan on ympäri muajilmalta tulijua rahvašta. Aikuhiset tullah tänne čukeltamah, lapšet pitämäh biologosie leirijä. Ta kaikki hyö tullah tänne lepyämäh ta tutuštumah eläinmuajilmah. Uinti valahien kera on yksi Nilmilahen majapaikan tarjuomista huvista. Kuva: Alina Čuburova»»Nilmilahti / Nil moguba ÎÎ Karjalan tašavalta ÎÎ 600 kilometrie Petroskoista ÎÎ 7 tuntie asfalttitietä ta 2 tuntie (25 km) pahua meččätietä ÎÎ 120 litrua pensiinie ÎÎ Puolen tunnin uimini maitovalahan kera makšau rupl ua ÎÎ Šuaha voimua ta energijua Kanšallini Paanajärvi-puisto on tunnettu paikka Karjalašša, ka turistien kešen on enämmän moskovalaisie ta piiteriläisie. Puiston pinta-ala on hehtarie, kumpasella on meččyä, vuaroja, šoita, järvijä, lampija, jokija. Tiälä ei ole šähkyö eikä mopikkaverkoštuo. Ka et ni tarviče kaikkie tätä, šentäh kun tiälä talvella ta kešällä šuat nauttie Karjalan luonnošta: voit tavata kontieta ta šuaha kalua, poimie šientä ta nähä vuaralta nuapurin Šuomimuan. Puiston alovehelta löytyy vanhan karjalaisen Vartiolampi-kylän jälkijä. Kylän paikalla eryähän kanšainvälisen projektin puittehissa on rakennettu perintehellini karjalaini talo. Šentäh ni tullah tänne vaipunuot kaupunkilaiset, jotta löytyä tiältä rauhan ta šuaha voimua ta energijua tulijakši vuuvvekši šeuruavah lomah šuate.»»paanajärvi-puisto ÎÎ Karjalan tašavalta ÎÎ 710 kilometrie Petroskoista ÎÎ 9 tuntie asfalttitietä ta kakši tuntie (60 km) meččätietä ÎÎ 150 litrua pensiinie ÎÎ Majoituš alk. 600 rupl ua/yö/1 hlö ÎÎ Olen äijän matkuštan eri maissa, ka aina tulou mieleh, jotta meijän Karjalašša niise on äijän kačottavua. Onnakko en ymmärrä, mintäh paikalliset eläjät lähetäh lomalla kunnenih loitoš kaččomatta omie kotipaikkoja. Pahatko tiet vai korkietko hinnat vai viluko karjalaini kešä pakottau karjalaisie lähtömäh lomalla minnenih Europah tahi Jegiptih? En tiijä! Ka milma miellyttäy oma Karjala!

9 »»usko «Oma Mua» 3. syvyskuuta Jumalan sana kuului omal kielel»»jeroilan kirikös piettih pyhän kohtan tärgevin pruazniekku. Ol ga Kuzmina Kaikes pravoslavnois muailmas 29. elokuudu piettih Jumalan obrazan Jedessaspäi Konstantinopol ah siirdämizele omistettu pruazniekku. Rahvahas sidä sanotah Kolmandekse Spuasakse libo Oriehuspuasakse. Anuksen piirin Jeroilan kirikös tämä pruazniekku on kaikis tärgevin da kallehin, sendäh gu se on kirikön nimipruazniekku. Varustuo sih alletah edukädeh: kabrastetah kirikkö da piha, pastetah piirualoi, luajitah käziruadoloi, lapset piirustetah kuvii. Pruazniekkusluužbah kerävyy rahvastu eri kohtis: lähikylis, Karjalan piirilöis sego tazavallan ulgopuolelpäigi. Karjalan mual Jumalan sana kuuluu karjalan kielelgi. Malittuu karjalakse lugou altarniekku Sem on R appijev. Minä tulin täh kirikköh petties, silloi vie kai oli lahonnuh da murendettu. Tämä kohtu miellyttäy minuu, sluužbal kai syväin avavuu. Joga vuottu tulen kirikön pruazniekkah, sanelou anukselaine Anna Jermolina. Omua nimipruazniekkua kirikkö vastuau čomannu da valgiennu. Pruazniekkua korrondau kelloloin soitto, papit sego uskovazet obrazoinke käis astutah kirikös ymbäri. Pyhän vien pizarazet blahoslovitah hyvih mielih da ruadoloih. Myö kävymmö täh kirikköh Anuksespäi kogo perehel, toiči on vaigei puuttuo tänne, avtobusat pahoi kävväh, taksil on kallis ajua, ga yksikai kerävymmö nelläi libo viijei da tulemmo. Ylen äijäl suvaičemmo buat uškua, avvutammo hänele, kui voimmo, sanelou Valentina Polevaja. Boris-pappii kirikköh kävyjät sanotah hyväntahtozekse ristikanzakse, kudai ylen äijäl suvaiččou lapsii. Häi maltoi yhtistiä eri-igähizet rahvas da nostua heijän hengelline kehitys. Meijän kirikkö pidäy yhte- Pruazniekkusluužbah kerävyi äijy rahvastu eri kohtis: lähikylis, Karjalan piirilöis sego tazavallan ulgopuolelpäigi. Kuva: Ol ga Kuzmina, Oma Mua Piemmö yhtehisty ruaduo toizien kirikkölöinke, kävymmö toine toizelluo gostih. histy ruaduo školanke, jo seiččie kerdua piettih Rastavan pruazniekku, joga vuottu pappi Boris kävyy hyvittelemäh Alavozen školaniekkoi uvven opastunduvuvvenke, kroppiu heidy pyhäl viel da blahosloviu hyväh opastundah. Sen ližäkse časounas ruadau pyhänpäivän škola, kerdou Alavozen školan opastai Valentina Libertsova. Ei muga ammui Alavozeh nostettih Iverskoin Jumaldoman časounu. Nygöi pluanois on nostua uuzi kirikkö. Borispapin sanoin mugah hyvä ruado Paikalline seppy opasti brihaččuloi da miehii tagomah koukkuloi. Kuva: Ol ga Kuzmina, Oma Mua»»Jeroilan Käzitä luajitun Spuasan kirikkö Kirikkö nostettih kaheksandeltostu vuozisual. Nevvostovallan aigua kirikkö oli hyllätty, sen tilois oli kluubu. Vai vuozien 1990 allus pravoslavnoloi perindölöi vähitellen allettih elävyttiä. Sluužimah kirikköh tuli Viktor Kolesnikov. Vuvvennu 1995 elävyttämizen jälles piettih enzimäine sluužbu. Viktor Kolesnikov oman suuren perehenke luadi äijän kirikön hyväkse. Vuvvennu 2003 johtamah kirikkyö Segežaspäi tuli Boris Pugovkin, hänen avul kirikkö sai uvven kehityksen. Vuvvennu 2007, konzu täydyi 780 vuottu karjalazien pravoslavnoih uskoh ristindäs, Jeroilas löyttih ennevahnaine kiviristu, kudai rahvahan mieles merkiččöy pravoslanvoin perindön elävyttämisty. Ristu azetettih kunnivopaikkah kirikköh. Vuonnu 2003 johtamah kirikkyö Segežaspäi tuli Boris Pugovkin, hänen avul kirikkö sai uvven kehityksen. voi yhtistiä rahvastu da parandua hengie. Minä tahtozin elävyttiä kai endizet kiriköt. Paikois, kunne minuu työtäh sluužimah, opin kuhkuttua rahvastu uuzien kirikkölöin da časounoin nostamizeh. Myö piemmö yhtehisty ruaduo toizien kirikkölöinke, kävymmö toine toizelluo gostih, kirikön pruazniekkah tuldih meijän dovarišat, sanelou Boris Pugovkin, Jeroilan kirikön piälikkö. Oriehuspuassua vie sanotah Pienekse, Paltin- libo Leibyspuasakse. Täs päiväs algajen pastettih leibiä uvves vil l as, piettih paltinan da kangahan myöndyjarmankoi, puhtastettih kaivoloi sego allettih syvvä oriehoi. Kolmanden Spuasan kynnyksel loppih Uspen n an pyhä, sendäh pruazniekkupäivänny sai syvvä argihistugi. Oppie karjalazien emändöin syömizii sai sluužban jälles, konzu kaikin kerävyttih murginale. Murginan jälles piettih kižoi lapsile, paikalline seppy opasti brihaččuloi da miehii tagomah koukkuloi. Pruazniekku loppih Kummažet- pajojoukon ezityksel.

10 10 «Oma Mua» 3. syvyskuudu 2014»»Anuksen piiri Terveh tulgua festivualih! Tänävuon 5. syvyskuudu Täs synnyinrannan minun algu -festivuali pietäh Kotkatjärves. Festivualin programmu 8.30 Vladimir Brendojevan kalmale käyndy. Kuunilan kalmužimal Lähtendy Kotkatjärveh. Uritskoin uuličču, 2a. Anuksen rahvahalline kirjasto Festivualin rahvahan da gostien vastavundu. Kotkatjärvi. Kul tuurutaloi Heinikös minungi jälgi.... Ekskursii Školan uuličale Ei nimidä varua ruadua, ruavos kazvoi karjalaine. Muasteriloin pihal Kotkatjärves minun kodi. Vastavumine školas. Školan johtajan Marina Nikolajevna Čupukovan tervehtämine Ekskursii školua myö Runourokat. Välly mikrofounu Školan muzeih käyndy. Murgin Silmykaivoine. Zinaida Timofejevna Dubininan literatuurukuva Pajattau Rospev-miesjoukko. Festivualin ohjelmu voibi muuttuo.»»passipot Sohjanankošen kulttuuritalon Sateenkaari-yhtyveh ošallistu Kižin šuaren Hristossan kirkaštumisen kirikön 300-vuotispäivällä omissettuh folklooripruasniekkah 17. elokuuta. Tämä matka onnistu Yhtenäini Venäjä -puoluvehen alovehellisen ošašton avulla. Himottais šanuo šuuret passipot Posadnik Larisa Anatoljevnalla ymmärrykšeštä ta kannatukšešta. Juuri hänen anšijošta myö piäsimä täh pruasniekkah. Sateenkaari-yhtyvehen ošallistujat ta kulttuuritalon ruatajat Joukko jo tostu kerdua yhtyy Hengellizen muuzikan festivualih, kudai pietäh Anuksenlinnas sygyzyl. Kuva: Viktorija Artemjeva. Pajattai koivikko»»anuksenlinnan Koivikko-joukkuo tundietah omas piiris dai sen ulgopuolelgi. Joukon ohjuajan Jelena Kudel nikovan muamankielenny on ven a, ga Koivikon ohjelmistos on äijy karjalankielisty pajuo. Viktorija Artemjeva Vuvvennu 1982 Jelena Vasiljevna Alavozen školan muuzikan opastajannu olles tuli pajattamah Anuksen rahvahan horah, kudamua silloi ohjai kuulužu Zoja Autio. Silloi horas enimät pajot oldih karjalan kielel, sendäh uvvel joukon pajattajal ei olluh kebjei. Ga himo pajol andua kaččojale hyviä mieldy avvutti piästä vaigevuksis läbi. Vuv vennu 1989 Jelena Vasiljevna Anuksen jo piirin opastusozaston inspektorannu olles järjesti karjalan kielen opastustu lapsien päivykodilois. Silloi ei olluh eigo opastuskniigoi, da ni metou diekkoi. Ga yhtelläh nellän vuvven peräs jo 20 lapsien päivykodii yhtyi täh ruadoh. Täs aijas Jelena Vasiljevnan elaigu dai ruado oli ainos sivoksis karjalan kieleh. Vuvvennu 2010 keviäl pahan tervehyön täh naizel pidi jättiä hora. Ga jo sinävuon oman opastajan Zoja Aution kuhkutuksel naine keräi naistu pajojoukkoh da rubei ohjuamah sidä. Kymmene naistu, kudamat omal aijal pajatettih Anuksen horas, ruvettih harjoittelemah da valmistumah horan 75-vuozipäiväkse omistettuh konsertah. Pakkaskuun 31. päivänny horan vuozipäivykonsertas joukkuo ezi- Koivikon ohjuajan Jelena Vasiljevna Kudel nikovan elaigu dai ruado oli ainos sivoksis karjalan kieleh. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua tettih kui Horan veterua noin joukko. Jälles konsertuagi horan veterua nat tahtottih harjoitella da ezittyö eri joukonnu iellehgi. Se toi hyviä mieldy Jelena Vasiljevnale. Nygöi pidi miettie joukon nimie. Sengi nev voi Zoja Dmitrijevna. Koivikko-nimi rodih mieldy myö kaikile pajattajile. Nygöi joukol ollah omat huonukset harjoituksih näh Kul tuurutalois, kunne naizet kerrytäh kaksi kerdua nedälis. Joukkuo kučutah linnan da piirin konsertoih dai festivualiloih. Vuvvennu 2013 Rahvahan pajon festivualis Koivikko otti»»fakta ÎÎ Tänäpäi joukos pajatetah Anna Jermolina, Valentina Kunil skaja, Marija Tarasova, Ida Sem onova, Marija Filippova, Nina Pimenova, Galina Postnikova, Vera Gilojeva, Nina Miškina, Vanda Iševskaja, Galina Pekšijeva. ÎÎ Joukon soittai on Nikolai Riškin. Pluanois on elävyttiä pajoloi, kudamii oli enne horan ohjelmistos. Koivikol ruaduo da pajuo on vie äijy. voiton. Joukko ezityi Suomen puolelgi. Nygöi joukko valmistuu Hengellizen muuzikan festivualih, kudai pietäh Anuksenlinnas lopul syvyskuudu. Vuvvennu 2015 Koivikko täyttäy viizi vuottu, Anuksen rahvahan hora 80. Pluanois on pidiä suuri vuozipäivykonsertu, elävyttiä pajoloi, kudamii oli enne horan ohjelmistos. Ei ole aigua Koivikol istuo joute, ruaduo da pajuo on vie äijy.

11 »»kirjallisuuš Äijän olen kulken «Oma Mua» 3. syvyskuuta ta äijän olen itken»»vienalaisen kanšanperintehen tietäjän Marina Takalon elämänvaiheita. Olga Pekšujeva Vienankarjalaista runolauluta itkuviršiperinnehtä taitanut Marina Takalo (Nikitina) šynty 3. elokuuta 1890 vuotena Oulankan piirin Taavon kyläššä, Iivana ta Stepanie Nikitinien pereheššä. Luku- ta kirjutuštaijotoin Marina oli lahjakaš ta hyvämuistini runonlaulaja ta kertoja. Tiijon ta neron hiän oli perin omilta vanhemmilta ta šukulaisilta. Marinan šyntymäkojissa Oulankašša šaman katon alla eli yhtä aikua nellä šukupolvie, vanhemmat oltih šuullisen perintehen hyvie tietäjie. Starina- ta runoperintehen Marina alko omakšuo tuaton täjiltä Ol ona Nikitinalta. Tuatto Iivana kerto tyttärelläh vanhauškosien tarinoita, legendoja, starinoja ta myyttijä. Stepanie-muamo tiesi karjanhoitota parantamismenoja. Eri pitoloissa Marina kuuli kylän vanhemmilta itkuviršijä ta loiččuja. Kaikki ne lapšuušaikoina kuulemat painuttih tytön mieleh ta šäilyttih muississa koko elämän aikana. Nuoruuš ta miehol a Marinan tuatto Iivana Nikitin niin kuin ni monet muutki kylän miehet oli laukunkauppiehana. Eryähällä šemmosella laukkumatalla Iivana kuoli ta pereh jäi ilman piäelättäjyä. Nikitinien pereheh tuli köyhyyš, Marinan vanhemmat veikot ta čikot jouvuttih lähtömäh tienestitöih, a iče Marina ihan pieneštä šuahen oli käynyn miilostinie kyšymäššä. Jo viisitoistavuotisena alko ruatua tukinajošša Oulankan, Sallan ta Kuusamon savotoissa. Še oli kovua miehien työtä. Vuotena 1910 Marina mäni miehellä Olli Nikitinilla ta muutti min n akši mieheh šyntymäkotih Oulankan Onttoh. Ka elämä miehen vanhempien talošša ei onnistun ta vuotena 1915 pariskunta muutti omah talouteh. Marinalla ta Ollilla šynty kuuši lašta, ka niistä eloh jäi vain kolme, Stepanie (1912), Risto (1914) ta Helli (1917). Elämä Šuomešša Karjalan kapinan jälkeh tuiskukuušša 1922 Marina ta Olli Nikitinit lapšieh kera puattih Šuomeh ta muutettih nimeh Takalokši. Pakolaisaikoinah Takalot kierreltih Šuomie pitin ta jouvuttih monta monituista kertua šiirtyö paikkakunnalta toisella. Jatkošovan aikana hyö oltih Vienan rintaman palvelukšešša. Šilloin Marina Takalo piäsi kotišeuvun rannoilla. Takalot meinattih jiähä Elä mäne pyhyä vaššen kuuvven jälkeh kylyh... Vašta Kenttäniemellä rakennetušša talošša Marina tunši šen rauhallisen elämän, kumpaista oli toivon monie vuosie. kotišeuvuillah, kuitenki vuotena 1944 jouvuttih tuaš lähtömäh Šuomeh evakkoh. Šovan jälkeh Marina ruato kotitaloukšien šatunnaistöissä eri puolilla Šuomie. Vaikka Takalot elettihki Šuomen puolella jo melko pitälti, heijän elämäntapa näytti tilapäiseltä, višših šen takie, jotta molommat puolisot aina toivottih myöštyvän šyntymäšeuvuilla. Vuotena 1955 Kuusamon Heikkilän eläjien avulla Heikkilän Kenttäniemellä oli noššettu pikku talo Marina ta Olli Takaloilla. Talo oli rakennettu vienankarjalaisen ra kennušperintehen mukah. Juuri tiälä Kenttäniemeš šä Kirpistönjärven rannalla toteuvuttih Takalojen toivehet rauhallisešta, kiirettömäštä elämäštä luonnon helmašša. Takalot šuatih luuvva Kenttäniemeššä kappalehen Karjalua rakennukšineh ta tapoineh. Hyö elätettih iččieh kalaššukšella, pyyvvetyt kalat vaihettih kylän kaupoissa ruokah, autettih Heikkilän eläjie muatalouštöissä. Kenttäniemeššä Takalot elettih kuuši vuotta. Šykyšyllä 1961 Olli Takalo kuoli ta Marina muutti elämäh lapšien luokše Kemih. Viijen vuuvven piäštä tapaturmašša kuoli Marinan poika Risto. Marina ei piäššyn toipumah pojan kuolomašta, naisen tervehyš heikkeni päivä päivältä. Marina pitälti läsi ta šiirty tuonilmasih 22. heinäkuuta 1970 vuotena, kahtatoista päivyä ennein omua 80-vuotispäivyä. Runonlaulajan maineh Marinan runonlaulamistaijot ta starinakertojan nerot alettih purkautuo ilmi vašta luvulla. Vuotena 1956 Takalo enšimmäisen kerran esiinty Kuusamon kalevalajuhlissa, missä hiän laulo vanhoja runoja ta itkuviršijä. Jälešti kanšanperintehen tutkijat käytih moničči pakauttelomašša häntä. Takalolta on tallennettu nauhoilla noin šuan tunnin verran vienalaista perin neh tä: runoja, itkuviršijä, kanšan tapoja, parentamiskeinoja, loič čuja, uš ko mukšie. Vuotena 1965 Takalolla myönnettih Kalevalašeu ran tunnuššuš palkin to. Heinä kuuš ša 1990 Kuusamošša avattih Marina Takalon muisto merkki, kumpani oli šuun nitellun Nina Sailo. Muamo ta tyttö Kertoen Marina Takalošta ei voi kiertyä hänen elämän ikävyä šivuo, kumpani liittyy hänen Stepanie-tyttöh. Vuotena 1922, konša Marina läksi pakoh Šuomeh, hiän jätti vanhimman 10-vuotisen Stepanien Oulankah veikkoh ta vanhempieh hoitoh luvulla raja oli pantu umpeh. Muamo ta tyttö ei nähty toini toista 43 vuotta, vaikka elettihki lähellä toisieh: muamo Kuusamošša, tyttö Oulankašša. Stepanie eli ämmön ta tiätän kera, kumpaset yritettih antua kaiken lämmön ta hoijon muamon rakkahutta vailla jiänehellä lapšella. Koko elämän Stepanie piti iččietäh orpona. Hänen ošallah oli laškeutun äijän kor ua: naini hautasi nellä lašta, hänen toini mieš kuatu šovašša, iče Stepanie šovan jälkeh joutu miinah. Lukutaijottomana ollen Stepanie tiesi hyvin äijän runoja ta ičeki kekši niitä. Oman kivun ta tuškan hiän yritti purkua laulujen ta runojen kautti. Marina eli Šuomešša, kuitenki ikävä ta tuška hylätyštä lapšešta ei antan hänellä ruahua. Šuuri tuška ta katumuš kiänti Takalon luomistyöh ta hiän rupesi iče kekšimäh runoja. Monivuotisen eron jälkeh muamo ta tyttö tavattih Leningradissa 1965 vuotena. Tuo tapuamini oli molommilla ylen merkittävä. Še šai lauhtumah Marinan tuškan ta šyyllisyyštunnen, kumpani oli painan häntä monie vuosie. Tapuamisen jälkeh Marina Takalo kekši Teimpä penkin -runon: Teimpä penkin, kylvin kukat, kukat kasvo kauniikse ja komiekse. Otin koropan, panin kukat koropahah, lähin kukkien kansa kulkomah. Kukka putosi korista, veräjä vierähti kiini, minä kurkotin, pyysin kukkua, en soanu, kaihoten kaipasin, itkien etsin monta vuotta. Lehti lenti, kukka eläy. Nousin korjah, korja kulki kumirattahilla, lähin kukkoa etsimähän. Kumminkin kukka tuli vastahah. Se oli se kukka, mutta kukka oli kuihtunu, lehet oli kellaistuneet, mutta se oli sama kukka, joka putosi korista. Šen jälkeh muamo ta tyttö ei enyä näkeyvytty. Stepanietaki käytih pakauttelomašša kanšanrunouven tutkijat luvulla hiän kävi Šuomeššaki, missä hänen lauluja tallennettih. Vuotena 2006 jo Stepanien kuolomah jälkeh ilmešty CDlevy hänen laulujen ta runojen kera.

12 12 «Oma Mua» 3. syvyskuudu 2014 Muhahtai! Kuomaseni, voitko antua velakši tuhat rupl ua? A mintäh en vois? Ei ole propleema! Kun Pariisista tulen, tai annanki. Kuomaseni, Ranškahko šie šuoriet? Vielä mitä!»»joudoaigu Goroskoppu syvyskuukse»»hyvittelyt Syvyskuul mustakkua kävvä meččäh: hengittiä puhtastu mečänilmua da suaja gribua talvekse. Akoinkezäl voibi lähtie šašlikoile. 25 vuottu yhtes Petroskoi, 2014 bošši ( ) Bošit toinah lähtietäh matkah oman mielespiettävänke. Akattomat da ukottomat toinah vastatah oma mielespiettävy, tämä vastavus voi olla hos kus, hos poujezdasgi. Suvaičusdielolois kai rippuu teis ičes. Häkki ( ) Häkkilöile voijah varuamattah andua oman ičen da oman biznesan rekluamu. Rekluamu rodieu vaikuttavu da hyövylline. Midä koskou tervehytty, Häkkilöil voi roita nahkutaudiloi. Niilöile, ket suvaijah syvvä, pidäy heittiä liijakse syöndy: voitto ajuakseh. likkölöi da ruavon andajii. Vaiku vaikkani olijat Viesat voijah piästä korgiembah virgah libo suaja luajittavakse tärgien ruavon. Älgiä otakkuattokseh uuzih da tundemattomih dieloloih. Ku teil on kiškottavu hammas, kiškokkua se täs kuus. Skorpionu ( ) Skorpionoin suvaičusdielolois kai on endizelleh, hyö ei tahtotah muuttua nimidä. Ga hyö roitah hyvikse abuniekoikse toizile suvaičukses, toinah tuttavutetah ristikanzoi toine toizeh. Käygiä vahnembien luo, ottakkua heidy matkah libo muite huogavukkua yhtes. Kolatsellän karjalastu miesty Akilan Iivanua hyvittelemmö roindupäivän kel da toivotammo lujua tervehytty, hyviä mieldy da vägie omua rahvastu da sen oigevuksii puolistamas. Karjalan Rahvahan Liitto ÔÔ Tulgua illačule! Karjalan Rahvahan Liitto, Vepsän kul tursebr da Inkeriliitto kučutah kaikkii Karjalas eläjii pruazniekallizele illačule, kudai roih omistettu nämmien yhtymien 25-vuozipäiväle. Pruazniekkuillačču pietän Petroskoin konservatourien zualas (Leningradskaja piha, 16) čuasun aigah. Ô Ô X Kanzoinväline rahvahan muuzikan festivuali Kantele kuččuu 17. syvyskuudu Elävy luondo -muuzikkusoittimien ozuttelu da Karjalakse pagizemmo -teatrualline ohjelmu. (Kanzallizien kul tuuroin keskus) Leninan lagevo, Festivualin avajazet (Kanzalline teatru) Etno-illačču 18. syvyskuudu Latino-amerikkalazen folkmuuzikan konsertu. Ohjelmas: Saha-tazavallan Kanzallizen tansuteatran soittimien orkestru, Fol klouru-etnogruaffine joukko Akželen (Kazahstuanu), Gusl aroin joukko Kupina (Moskovu). Lipun hindu on 150 rubl ua. 19. syvyskuudu Muuzikku ei tiijä rajua. Kanzallizen muuzikan konsertu. Ohjelmas: Saha-tazavallan Kanzallizen tansuteatran soittimien orkestru, Fol klouru-etnogruaffine joukko Akželen (Kazahstuanu), Gusl aroin joukko Kupina (Moskovu). Lipun hindu on 150 rubl ua. 20. syvyskuudu Festivualin salbajazet. Karjalan tazavallan Muuzikkuteatru. Lipun hindu on 150 rubl ua. Kaksozet ( ) Kaksozile ei pie kiirehtiä mennä yhteh vaste suavun mielespiettävänke. Enzimäi pidäy parembi tiijustua händy. Lapsekkahile Kaksozile pidäy puaksumbah olla lapsienke da luadie kai, min uskalditto heile. Ruakku ( ) Ruakat ruvetah opastumah toizis ristikanzois eri ruadoloih. Ku puuttunetto bekettih, ga varmah sit piäzettö. Ku teijän omahizel roinnou hommua, auttakkua heidy, a ku omat ruvetah kieldävymäh teijän avus, ga yksikai auttakkua heidy peitoči. Leijona ( ) Leijonoi ruvetah auttamah da kannatttamah ruavos heijän ruavonandajat. Sih kaččomattah älgiä kyzykkiä piälikkölöis korgiembua virgua, ei anneta. Leijonat kiinnostutah uuzih ruadoloih, ga ruadoloin periä heile ei jiä aigua omah pereheh. Neičyt ( ) Neidizil ei rodei nimittumii hommii täs kuus. Sendäh heijän luo ainos rodieu dovariššua da tuttavua: rahvas suvaijah hommattomii da kebjielöi jallal ristikanzoi. Naizis da miehel olijoi Neidizii heijän vastinehet ruvetah varuamah toizih. Viesat ( ) Viesoile ei maksa vastustua omii piä- Piššalimies ( ) Pišsalimiehile on hyvä aigu svuad bah niškoi. Ku tahtonetto nostua oma kodi, sit varuamattah ostakkua muapala da nostakkua. Maltakkua vai pidiä dengua, ei pie menettiä niidy tyhjäh. Teile on vägie myöte ruadua kahtes libo kolmes ruavos. Vuorikoza ( ) Vuorikozat ruvetah ruadamah äijän da rakkahal. Joga ruado heile rodieu vägie myöte da andau ližiä dengua kukkaroh. Älgiä istukkua äijiä tiedokonehen tyves, se väzyttäy silmii. Ku silmii ei kivistä, ga yksikai käygiä silmyvračah. Vezimies ( ) Vezimiehile syvyskuu on hyvä aigu puuttuo sobuh oman mielespiettävänke. Voibi ezmäi mennä matkah yhtes, a sit erota igävöindässäh. Ruadau pidäy rahvasjoukos, eibo yksinäh. Täs kuus Vezimiehet puututah korgiembah virgah. Kalat ( ) Kaloile pidäy hävittiä pahat nerot da muuttuo parembah puoleh. Hävitäkkiä kai, mi on tiel teile eläjes. Teijän dovarišat ei hyväksytty teijän vaste pastettuu vastinehtu. Työ ičegi etto ole varmu, hyvägo se on ristikanzu vai ei. Ku miärännettö svuad ban päivy, älgiä muuttakkua sidä. Valmisti Ol ga Smotrova Hyvittelemmö Karjalan ruadivo- da TV-laitoksen kanzalliskielizen toimituksen johtajua Aleksandr Jeremejevua roindupäivänke. Toivotammo perehozua, tervehytty, lykkyy kaikis hommis, uuzii mieldykiinnittäjii lähetyksii da hyviä jatkuo ruavos karjalan kielen kehittämizekse. Kollegat Periodikajulguamon taido-ozaston ruadajua Ol ga Makarovua hyvittelemmö roindupäiväl! Toivotammo lykkyy, perehsobuu, lujua tervehytty, ozua da menestysty. Oman Muan toimitus»»siänennustus Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 04 / / / / / / / Peruštajat: Oma Mua Karjalan rahvahan lehti Peruššettu kešäkuušša 1990 Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto ta kuštantamo Periodika Piätoimittaja Natalja Anatoljevna Sinitskaja Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta ÎÎ Tel: (814-2) , omamua@mail.ru Internet: Julkaisija: ÎÎ Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Painettu Verso-kirjapainošša, , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta ÎÎ Rekisterinumero Indeksi ÎÎ Allakirjutettu painettavakši čuasu ÎÎ Painoš 500 ÎÎ Tilauš 663 ÎÎ Hinta 20 rpl Redizaini Fenomen-mediajoukko (Piiteri) On otettu: