PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS"

Transkriptio

1 GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 265 Riitta Korhonen PERÄSEIÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires of Peräseinäjoki and their usefulness Espoo 1993

2 Korhonen Riitta 1993 Peräseinäjoella tutkitut suot ja niiden käyttkelpoisuus Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset, Turvetutkimusraportti 265, 40 sivua, 3 kuvaa, 2 liitettä Geologian tutkimuskeskus tutki vuosina 1989 ja 1990 Peräseinäjoella 62 suota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha ja turvemäärä 87,53 milj suokuutiota Tutkimukset tehtiin suurempien soiden osalta tutkimuslinjastoilla, joissa tutkimuspisteet sijaitsevat 100 metrin välein Pienet suot tutkittiin hajapistein Jokaisella tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi ja sen kosteusolosuhteet, mättäisyys, puuston tiheys, laatu ja koko, turvelajit, turpeen maatuneisuus, kosteus ja kuituisuus, turvekerrostuman liekoisuus ja pohjamaan laatu Soiden keskisyvyys on 1,3 metriä, josta heikosti maatuneen pintarahkan osuus on 0,2 metriä Turpeen keskimaatuneisuus on 5,2 Yli kahden metrin syvyisen alueen pinta-ala on ha ja turvemäärä 38,29 milj suo-m3 Turpeista on 64 % rahka-, 34 % sara- ja 2 % ruskosammalvaltaisia Suurin osa soista on ojitettu ja vallitsevia suotyyppejä ovat erilaiset rämeet Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita on 31 suolla yhteensä ha Tuotantokelpoista energiaturvetta on yhteensä noin 33,10 milj suo-m3 ja energiasisält 50 % :n kosteudessa 13,82 milj MWh Mahdollisesti kasvuturvetuotantoon soveltuvaa pintaturvetta on neljällä turvetuotantoon soveltuvalla suolla yhteensä noin 2,26 milj suo-nf Avainsanat : suo, turve, turveinventointi, energiaturve, kasvuturve, Peräseinäjoki Riitta Korhonen Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja 4 SF ESPOO FILAD

3 Korhonen,Riitta 1993 Peräseinäjoella tutkitut suot ja niiden käyttkelpoisuus - The mires of Peräseinäjoki and their usefulness Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset - Geological Survey of Finland, Peat Researches, Turvetutkimusraportti - Report of Peat Investigation 265, 40 pages, 3 figures, 2 appendices In the municipality of Peräseinäjoki 62 mires were studied by Geological Survey of Finland in 1989 and 1990 Altogether hectares of peatland were studied containing million cubic metres of peat in situ The field work was carried out on survey line grids with study sites at the intervals of 100 metres At each site the following determinations were made and recorded : cover type, wetness of mire, amount and height of peat hummocks, density, size and quality of trees, peat type, humification degree, fibrousness and wetness of peat and the number of stamps and snags in the deposits The mean depth of the mires is 1 3 m, including the slightly humified Sphagnum predominant surface layer, which averages 0 2 m in thickness The mean humification degree of the peat is 5 2 The area deeper than 2 m covers ha and contains million cubic metres of peat in situ Sixty-four per cent of the peat is Sphagnum predominant, 34 % is arex predominant and 2 % Bryales predominant The majority of the mires are drained and most of the site types are different types of pine bogs Altogether hectares of peatland were evaluated as good for energy peat production The amount of energy peat available is about cubic metres in situ and the energy content equals to million MWh as calculated for 50 % moisture content 2 26 million cubic metres of peat resources were evaluated as suitable for horticultural use Key words : mire, peat, energy peat, horticultural peat, Peräseinäjoki Riitta Korhonen Geological Survey of Finland Betonimiehenkuja 4 SF ESPOO FILAD

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDATO 7 2 TUTKIMUSMEETELMÄT Kenttätutkimukset Laboratoriotutkimukset 10 3 AIEISTO KÄSITTELY, TULOSTEET JA ARVIOITIPERUSTEET Aineiston käsittely ja tulosteet Arviointiperusteet 13 4 TUTKITUT SUOT 14 5 YHTEEVETO 39 KIRJALLISUUS 40

5 7 1 JOHDATO Geologian tutkimuskeskus tutki vuosina 1989 ja 1990 Peräseinäjoella 62 suota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Peräseinäjoen soiden turvevarat ja niiden käyttkelpoisuus lähinnä energiaturvetuotantoon, mutta mys muut käyttmuodot on huomioitu Tutkimus täydentää maaperäkartoitusta soiden osalta ja tutkimustuloksia voidaan hydyntää mys maankäytn ja metsänkasvatuksen suunnittelussa Peräseinäjoen soita on tutkittu jo aikaisemminkin Vuosina tutkittiin Peräseinäjoen kunnan hallituksen toimeksiannosta suohehtaaria (GTL :n muistio, 1960) ja vuonna 1987 valtakunnalliseen soiden suojelun perusohjelmaan kuuluva Haukilamminneva (Raikamo, 1987) Peräseinäjoella on peruskartoilta tehdyn mittauksen mukaan suota ha (Lappalainen & al 1980) Soiden sijainti näkyy kuvassa 1 Kuvaan on piirretty mys suojelussa ja turvetuotannossa olevat suot Tähän raporttiin sisältyy lyhyet suoselostukset vuosina 1989 ja 1990 tutkituista soista ja yhteenveto tutkimustuloksista Tarkemmat selostukset, jotka sisältävät suokartan, mahdolliset poikkileikkauskuvat ja laboratorioanalyysien tulokset, säilytetään GTK :n Etelä-Suomen aluetoimistossa, Espoossa Aineistosta on tilattavissa suokohtaisia ja alueellisia tulosteita kuten esimerkiksi suokarttoja syvyyskäyrineen ja poikkileikkauskuvia sekä erilaisia numeerisia tulosteita 2 TUTKIMUSMEETELMÄT 2 1 Kenttätutkimukset Kenttätutkimuksissa on noudatettu Geologian tutkimuskeskuksen turvetutkimusten maasto-oppaassa (Lappalainen, Sten ja Häiki 1984) kuvattuja menetelmiä Suot on tutkittu pääasiassa linjatutkimusmenetelmällä, pienet ja hyvin saarekkeiset suot on tutkittu hajapistein Tutkimuslinjastot on vaaittu ja vaaitukset on sidottu mahdollisuuksien mukaan kiintopisteisiin Hajapistetutkimuksissa ei ole tehty vaaitusta Linjatutkimuksissa turvekerrostumat on tutkittu 100 metrin välein Lisäksi tutkimuslinjalla on määritetty turpeen syvyys 50 metrin välipaalun kohdalla

6 Suojelu suo Li njaverkostotutkimus Hajapistetutkimus Kuva 1 Peräseinäjoella vuosina 1989 ja 1990 tutkitut suot

7 9 LUETTELO PERÄSEIÄJOE SOISTA 1 Kumpelinneva 2 Sammattineva S 3 Peurainneva 4 Sammattineva 5 Haukineva 6 Välineva S 7 Ylimysjärvi 8 Valkianeva 9 Tammineva - Ojajärvi 10 Haapaneva 11 Loukasneva 12 Tiinuneva 13 Iso iittuneva 14 Raatoneva 15 Jännekivenneva 16 Kytkankaanneva 17 Tanelinneva 18 Kankaanneva 19 Punoonperänneva 20 Honkaneva 21 Perkinneva 22 Tieraneva 23 Homppukyt 24 Myllykallionneva 25 Heittoneva 26 Hautaneva 27 Kalloneva 28 Kiikkuneva 29 Vihvilänneva 30 Salinneva 31 Penikkaneva 32 Kautilanneva 33 Tieraneva 34 Kuivassalonneva - Lehmälampi 35 Välineva 36 Tyräneva 37 Kivimäenneva 38 Isosaarenneva 39 Levänneva 40 Korvensaarenneva 41 Ihananneva 42 Harjanneva 43 Virstakannonneva 44 Isonmaanneva 45 Koivuneva 46 Hakoneva 47 Kivisalmenneva 48 Kivineva 49 Porrasneva 50 Juupajärvi 51 Jäkäläneva 52 Haapalamminneva 53 Leviärämäkkä 54 Someronneva 55 Kaperonneva 56 Soukkaneva 57 Vetoselkä 58 Peräneva 59 Tuoressaarenneva 60 Jouttineva 61 Vesineva 62 Rahka-Tervaneva

8 10 TutkimuspisteillÄ on määritetty suotyyppi, suon pinnan vetisyys, mättäisyys ja mättäiden korkeus sekä puustoisilla suotyypeillä puulajisuhteet, puuston tiheys- ja kehitysluokka sekä mahdolliset hakkuut Kairalla otetuista turvenäytteistä määritettiin turvelaji lisätekijöineen, maatuneisuus, kosteus ja kuituisuus MyÖs turvekerrostumien alla olevat liejut ja mineraalimaalajit määritettiin Maatumattoman puuaineksen, ns liekoisuuden selvittämiseksi pliktattiin turvekerrostuma kairanvarsilla tutkimuspisteiden ympärillä kymmenestä kohtaa kahden metrin syvyyteen saakka 2 2 Laboratoriotutkimukset Tilavuustarkalla mäntäkairalla otettiin linjoitetuilta soilta turvenäytteitä suon koosta riippuen yhdeltä tai useammalta suolle tyypilliseltä tutkimuspisteeltä Laboratoriossa näytteistä määritettiin happamuus märästä näytteestä, vesipitoisuus kuivaamalla turve 105 ä :n lämmössä vakiopainoon Turpeen kuiva-aineen määrä eli suokuutiometrin irtotiheys laskettiin Kuivatuista näytteistä määritettiin tuhkapitoisuus hehkuttamalla näytteet ä :ssa ja lämpöarvo Leco A 300 kalorimetrillä (ASTM D 3286) sekä rikkipitoisuus prosentteina kuivapainosta valikoiduista näytteistä Leco S-39 rikkianalysaattorilla 3 AIEISTO K SITTELY, TULOSTEET JA ARVIOITIPERUSTEET 31 Aineiston käsittely ja tulosteet Kaikki tutkimushavainnot on tallennettu turvetiedostoihin Perustulosteena jokaisesta suosta on piirretty kartta, josta selviää turvekerrostuman paksuus, keskimaatuneisuus ja heikosti maatuneen pintakerroksen paksuus Esimerkki kartasta on kuvassa 2 Linjaverkostolla tutkittujen soiden turvekerrostumia on havainnollistettu tutkimuslinjoista piirretyillä turvelaji- ja maatuneisuusprofiileilla, joista on esimerkki kuvassa 3 Jokaisesta tutkitusta suosta on kirjoitettu tutkimusselostus, josta selviää suon sijainti, ympäristön topografia ja suon koko, suotyyppien jakauma, puustoisuus ja ojitustilanne sekä kuivatusmahdollisuudet Turvekerrostumasta kuvataan turvelajit, maatumisaste ja liekoisuus sekä turpeen määrä koko suon osalta jaettuna eri syvyysalueisiin Suon energiasisältö ja turvetuotantoon soveltuvien alueiden turpeen määrä on las-

9 11 kettu niiltä soilta, joilta on otettu näytteet laboratoriomäärityksiä varten Turvelajiprofiileissa on kuvattu lisäksi suon pohjamaalajit ja liejukerrostumien paksuus silloin, kun liejua on YllÄ mainittujen perustulostusten lisäksi GTK :n turvetutkimuksista on mahdollista saada erilaisia atk-tulostuksia, jotka antavat varsin monipuolisen kuvan suosta tai halutusta suon osasta esimerkiksi tilusrajojen mukaan rajattuna Tulosteet ovat tasokarttoja ja listauksia sekä näiden yhdistelmiä Tasokartoilla voidaan esittää mm suotyypit, liekoisuus, suon pinnan korkeus, suon pohjan korkeus, pohjamaalaji, liejukerroksen paksuus, tietoja puustosta, suon pinnan mättäisyys ja vetisyys Yhdelle tutkimuspisteelle voidaan piirtää kaksi edellä mainittua tietoa kerrallaan VaUa:Ärv R1470m -- 54, Ö Ö G ll Ö J1, 113m I i Ö m A m i , ti i KESKIMRRTU S H1-4KOKO PRKSUUS , ROm I I I Kuva M I 1 1 I 1 GEOLOGIR TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUKSET 1989 Esimerkki suokartasta Tutkimuspisteen yläpuolella on turpeen keskimaatuneisuus von Postin asteikolla, alapuolella heikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen paksuuskoko turvekerrostuman paksuus desimetreinä Turvekerrostuman paksuutta osoittavat syvyyskäyrät on piirretty metrin välein, 1,5 metrin käyrä on piirretty katkoviivalla

10 w Ä c) o r- co U) O a) U c- o Ln I - a) a) rn a) a) (j) a) rn a) a) a) rn I I I I I I I I I I I I I I E E 0 o o o - Ln o o 0 1 Ä o u G 0 a IL -: 0, : : W Ä a a o M : E o L s I U, o Ö I I D ä-m- I- Y o O I o I H J : pp L y d - - L y a Y h - cr- p O O VJ I, J Ö D O H L z Ä Ä v a E Ä - o L O D H Ä, 0 ef) 1- r 1- p m c a I - :D J I S I- U) F- H H Y O - fy L w : O o o O a a) O 0 L u p o E: m S S Y- il U 0 oflad ok lad 4) I I I I I I I I I I I I I I W : a c - o en o OD L- o Ln v -a a) a) a) a) M o a) o (- o u) a) a) a) a) ) M D O

11 Arviointiperusteet Turpeiden käyttökelpoisuutta arvioitaessa on perusteena käytetty Turveteollisuusliiton laadunmääritysohjetta (liite 2) MikÄli turve täyttää nämä vaatimukset tuhka- ja rikkipitoisuuden sekä lämpöarvon suhteen, määritetään se energiaturpeeksi soveltuvaksi seuraavasti : - Saraturve () soveltuu myös heikosti maatuneena jyrsinturpeeksi Palaturpeeksi se soveltuu, mikäli mukana on riittävästi sitovaa ainesta, esim maatunutta rahkaturvetta, jotta palat pysyvät koossa - Rahkaturve (S) ja ns sekaturve soveltuvat kohtalaisesti ja hyvin maatuneina (H5-10) sekä jyrsin- että palaturpeeksi Soiden käyttökelpoisuutta arvioitaessa on käytetty nelijakoa: Energiaturvesuo, kasvuturvesuo, suojelusuo ja muu käyttö, joista jälkimmäinen tarkoittaa lähinnä suon käyttöä metsänkasvatukseen tai jättämistä luonnontilaiseksi Perinteisesti energiaturvetuotantoon soveltuvan alueen vähimmäissyvyytenä on pidetty kahta metriä, mutta käytännössä raja nykyisin on 1,5 metriä TÄssÄ raportissa on noudatettu pääosin 1,5 metrin rajaa Jyrsinturvetuotantoon soveliaan alueen rajana pidetään yleensä 20 hehtaaria KÄytÄnnÖssÄ näin pienen kentän kunnostaminen tuotantoon läheisyydessä on muitakin tuotantoalueita edellyttää yleensä, että Palaturvetuotantoon soveltuvan alueen vähimmäiskokoa on vaikea määritellä, koska kyseeseen saattaa tulla myös pienimuotoinen kotitarvetuotanto Tapaukset on arvioitava yksittäin ottaen humioon mm tiestö sekä kuivatus ja kunnostustyöt sekä turvekerrostuman liekoisuus Kasvuturvetuotantoon soveltuvaksi katsotaan yleensä suo, jonka pintakerroksessa on vähintään 80 cm heikosti maatunutta (H1-3) rahkaturvetta vähintään 30 hehtaarin alalla Soiden omistussuhteita ei tässä tutkimuksessa ole otettu huomioon Sen sijaan mm pitkälle viedyt metsänhoidolliset toimenpiteet, turvealueiden sijainti vesistöjen sekä luonnonsuojelulliset näkökohdat on huomioitu suhteen

12 1 4 4 TUTKITUT SUOT 1 Kumpelinneva (kl ) Kumpelinneva sijaitsee noin 25 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta etelään Suota ympäröi kallioinen moreenimaasto LÄnsiosaltaan suo rajoittuu LiikajÄrveen ja osittain peltoihin Suon keskiosassa oleva Karhusaari jakaa suon kahteen osaan Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 188 ha, mistä yli metrin syvyistä aluetta on 108 haja yli kahden metrin syvyistä aluetta 51 ha Kumpelinnevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää länteen Vedet laskevat LiikajÄrveen, josta edelleen Liikapuron tekojärven kautta KihniÄnjokeen ja edelleen SeinÄjokea KyrÖnjokeen Suon itäosa on osittain luonnontilainen, muilta osin suo on ojitettu YleisimpiÄ suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja isovarpurämeojikot Turvelajeista on 49 % rahka- ja 51 % saravaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 ja yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on turpeen alla ohuena kerroksena (5-40 cm) 14 tutkimuspisteellä Kumpelinnevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 70 ha, joka jakautuu kahteen erilliseen osaan 2 Sammattineva S (kl ) sijaitsee noin 27 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta etelään Suo rajoittuu moreeniin ja kalliomäkiin sekä paikoin hiekkaan Pinta-ala on 135 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 43 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta 3 ha Sammattinevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää loivasti pohjoiseen Vedet laskevat KihniÄnjokeen, josta edelleen SeinÄjokea KyrÖnjokeen Suo kuuluu KyrÖnjoen vesistöalueeseen YleisimmÄt suotyypit ovat rahkaräme ja isovarpuinen räme sekä näiden ojikot ja muuttumat Turvelajeista on 49 % rahka- ja 51 % saravaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8, ja yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Sammattinevan turvekerrostumat ovat matalia, joten se ei sovellu energiaturvetuotantoon 3 Peurainneva (kl ) sijaitsee noin 24 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta etelään Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Suon eteläosa on turvetuotannossa Tutkittu alue rajoittuu lounaisosastaan Haukilamminnevaan ja muilta osin kallioisiin moreenimä-

13 1 5 kiin ja pohjoisessa hiekkamuodostumiin Pinta-ala on 223 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 130 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 46 ha Peurainnevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää kaakkoon Vedet laskevat KihniÄnjokeen, josta edelleen SeinÄjokea KyrÖnjokeen Suotyypit ovat ojikko-, muuttuma- ja turvekangasasteella YleisimpiÄ suotyyppejä ovat isovarpuräme-, tupasvillaräme- ja lyhytkorsinevaojikot Turvelajeista on rahkavaltaisia 68 % ja saravaltaisia 32 % Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7 ja yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, hiesu ja hieta Peurainnevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 70 ha 4 Sammattineva (kl ) sijaitsee noin 23 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta etelään Suon pohjoisosa on turvetuotantoalueena Suo rajoittuu länsiosastaan KihniÄnjokeen ja muilta osin peltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 143 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 103 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 13 ha Sammattineva pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää länteen Vedet laskevat KihniÄnjokeen ja edelleen SeinÄjokea KyrÖnjokeen Suotyypit ovat ojikko- ja muuttuma-asteella YleisimpiÄ suotyyppejä ovat lyhytkorsinevaräme- ja tupasvillarämeojikot Turvelajeista on 55 % rahkavaltaisia, 40 % saravalataisia ja 5 % ruskosammalvaltaisia turpeita Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2 ja yleisin pohjamaalaji on hiekka Sammattinevan turvekerrostuma on ojituksen seurauksena painunut kokoon Energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta on noin 60 hehtaaria 5 Haukineva (kl , 09) sijaitsee noin kuusi kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta länteen Haukinevasta on suurin osa turvetuotannossa TÄtÄ raporttia varten on tutkittu suon pohjoisosa linjatutkimuksella ja suon reuna-alueita hajapistein Suo rajoittuu pohjoisosastaan ValkiajÄrveen ja Valkianevaan, muilta osin hiekkamuodostumiin ja moreeniin Kulkuyhteydet ovat hyvät Tutkitun alueen pinta-ala on 226 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 211 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 184 ha

14 16 Haukinevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää sekä etelään että pohjoiseen Pohjoisosan vedet laskevat ValkiajÄrveen ja eteläosan vedet laskevat SeinÄjokeen, josta edelleen KyrÖnjokeen ValkiajÄrven läheisyys vaikeuttaa suon pohjoisosan kuivatusta Suo on kauttaaltaan ojitettu ja suotyypit ovat ojikko- ja muuttuma-asteella Pohjoisosan suotyypit ovat pääasiassa keidasräme- ja silmäkenevaojikkoa Reuna-alueet ovat pääasiassa isovarpurämettä Turvelajeista on 64 % rahkavaltaisia ja 36 % saravaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9 ja yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, savi ja moreeni Turvekerrostuman alla on liejua ohuina kerroksina useissa eri paikoissa Haukinevan pohjoisosa on ojitettu turvetuotantoa varten SiellÄ on tuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 198 ha Maatuneisuuden perusteella suon pintaosassa on kasvuturpeeksi soveltuvaa turvetta, mutta kasvuturpeen laatumäärityksiä ei ole tämän tutkimuksen yhteydessä tehty 6 VÄlineva (kl ) sijaitsee kolme kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta länteen Suo kuuluu Haukinevan suokompleksiin ja rajoittuu itäosastaan turvetuotantoalueeseen ja muilta osin hiekkamuodostumiin ja peltoihin Kulkuhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 387 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 199 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 49 ha VÄlineva on tutkittu hajapistein, joten sen pinnan korkeutta ei ole mitattu Suon pinta viettää pohjoiseen, ja vedet laskevat LyÖjysluoman kautta SeinÄjokeen, josta edelleen KyrÖnjokeen YleisimmÄt suotyypit ovat lyhytkorsineva ja varsinainen sararäme- ja tupasvillarämemuuttuma Turvelajeista on 64 % rahka- ja 34 % sara- sekä 2 % ruskosammalvaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8 ja yleisin pohjamaalaji on hiekka VÄlineva on suokuvioltaan epäyhtenäinen ja saarekkeinen, joten se ei sovellu turvetuotantoon 7 YlimysjÄrvi (kl ) sijaitsee noin neljä kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta länteen Se rajoittuu kaakkois-, länsi- ja pohjoispuolelta peltoihin, muilta osin mataliin moreenimuodostumiin Pinta-ala on 115 ha

15 1 7 YlimysjÄrven pintaa on laskettu ja sen seurauksena järvi on kasvanut umpeen, mutta kuivuminen on heikon vieton takia ollut epätäydellistä Vedet laskevat luoteisosasta laskuojaa SeinÄjokeen, josta edelleen KyrÖnjokeen SuotyypiltÄÄn YlimysjÄrvi on luhtanevaa, jossa kasvaa runsaasti kurjenjalkaa ja kortetta sekä jonkin verran myös ruskosammalia Turvekerrostuma on paksuimmillaan vain 30 cm :n vahvuinen ja sen alla on noin puolen metrin liejukerros Pojamaalaji on savista hiesua ja hiekkaa YlimysjÄrvi soveltuu lähinnä lintujen pesimäalueeksi 8 Valkianeva (ki ) sijaitsee noin kahdeksan kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta luoteeseen Suo rajoittuu itä- ja lounaisosastaan peltoihin, kaakkoisosastaan ValkiajÄrveen ja muilta osin moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 266 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 234 haja yli kahden metrin aluetta on 184 ha Valkianevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää luoteeseen Vedet laskevat umpeenkasvaneen OjajÄven kautta Ojaluomaan ja edelleen SeinÄjokeen ja KyrÖnjokeen Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät Suo on tyypiltään pääosin keidasrämettä, reunaosissa on tupasvilla- ja isovarpurämettä Turvelajeista on 82 % rahkavaltaisia ja 18 % saravaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8 ja yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on syvimpien turvekerrostumien alla ohuena kerroksena Valkianevalla on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 205 ha Maatuneisuuden puolesta pintakerroksista voi osa soveltua kasvuturvetuotantoon, mutta rahkaturvelajeja ei ole tämän tutkimuksen yhteydessä selvitetty 9 Tammineva-OiajÄrvi sijaitsee noin 11 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta luoteeseen Suo rajoittuu kallioisiin moreenimäkiin, hiekkamuodostumiin ja peltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 337 ha, josta suurin osa on ohutturpeista kuivattua OjajÄrveÄ ja vain 34 ha on yli metrin syvyistä aluetta ja 28 ha yli kahden metrin syvyistä aluetta Tammineva-OjajÄrven pinnan korkeus merenpinnasta on noin metriä Vedet laskevat Ojaluoman kautta SeinÄjokeen ja edelleen KyrÖnjokeen

16 1 8 YleisimmÄt suotyypit ovat varsinainen saraneva, luhtaneva ja tupasvillarämemuuttuma Turvelajeista on 32 % rahkavaltaisia ja 68 % saravaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6 ja yleisimmät pohjamaalajit hiesu ja hiekka Liejua on OjajÄrven alueella noin puolen metrin paksuisena kerroksena Turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta on Tamminevan alueella noin 25 ha, joten pienimuotoinen tuotanto voi tulla kysymykseen 10 Haapaneva (ki ) sijaitsee noin seitsemän kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta luoteeseen Suo rajoittuu länsiosaltaan peltoihin ja muilta osin kallioiseen moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 134 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 67 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 16 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää luoteeseen Vedet laskevat Ojaluoman kautta SeinÄjokeen, josta edelleen KyrÖnjokeen Kuivatusmahdollisuudet ovat kohtalaiset YleisimpiÄ suotyyppejä ovat tupasvillaräme ja rahkaräme Turvelajeista on 81 rahka-, 17 % sara- ja 2 % ruskosammalvaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0, ja yleisin pohjamaalaji on hiekka Haapanevalla on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 42 ha 11 Loukasneva (kl , 12) sijaitsee noin seitsemän kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu moreenimaastoon ja kaakossa ja luoteessa peltoihin Kulkuyhteydet suolle eivät ole erityisen hyvät Pinta-ala on 112 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 84 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 36 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää luoteeseen Vedet laskevat Kaniojan kautta SeinÄjokeen ja edelleen KyrÖnjokeen Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät Suotyypit ovat pääosin ojikko- ja muuttuma-asteella, vain keskiosassa on luonnontilaista rahkarämettä, rahkanevaa ja lyhytkorsinevaa Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpuräme- ja rahkarämeojikot Turvelajeista on 58 % rahka- ja 42 % saravaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on yhdellä tutkimuspisteellä 10 cm Loukasnevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 60 ha

17 Tiinuneva (kl ) sijaitsee noin 10 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu moreenimaastoon ja etelässä sekä lännessä peltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 86 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 66 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 40 ha Tiinunevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää pohjoiseen Vedet laskevat Pajuluoman kautta SeinÄjokeen ja edelleen KyrÖnjokeen Suon länsi- ja eteläosa on tehokkaasti ojitettu, pohjoisosassa on luonnontilaista lyhytkorsinevarämettä Vallitsevin suotyyppi on tupasvillarämeojikko Turvelajeista on 43 % rahka-, 54 % sara- ja 3 % ruskosammalvaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka, hiesu ja moreeni Liejua on ohut kerros turvekerrostuman alla suon keskiosassa Tiinunevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 50 ha 13 Iso iittuneva (kl ) sijaitsee noin 18 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta etelään Suo rajoittuu itäosastaan KihniÄnjokeen, pohjois- ja eteläosastaan hiekkamuodostumiin ja lännessä moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 259 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 102 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 27 ha Ison iittunevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja suon pinta viettää pohjoiseen Vedet laskevat KihniÄnjokeen, josta edelleen SeinÄjokeen ja KyrÖnjokeen Suo jakaantuu kolmeen eri altaaseen, joista länsi- ja itäaltaan alueet on ojitettu, keskiosassa on luonnontilaista rahkanevaa ja lyhytkorsinevaa Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpuräme-, tupasvillaräme- ja rahkarämeojikot Turvelajeista on 63 % rahka-, 35 % sara- ja 2 % ruskosammalvaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7 YleisimpiÄ pohjamaalajeja ovat hiekka ja moreeni Iso iittuneva on suokuvioltaan epäyhtenäinen ja saarekkeinen jakautuen kolmeen erilliseen osaan Energiaturvetuotantoon soveltuu parhaiten suon itäosa, jossa on tuotantoon soveltuvaa alaa noin 30 ha MyÖs suon keskiosassa on tuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 20 ha

18 20 14 Raatoneva (kl ) sijaitsee noin 17 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta etelään Suota ympäröivät hiekkamuodostumat ja kallioiset mäet, eteläosa rajoittuu KihniÄnjokeen Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 99 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 26 ha Raatoneva on tutkittu hajapistein Vedet laskevat KihniÄnjokeen, josta edelleen SeinÄjokeen ja KyrÖnjokeen Suotyypit ovat ojikko- ja muuttuma-asteella Yleisin suotyyppi on lyhytkortinen nevarämeojikko Turvelajeista on 88 % rahka- ja 12 % saravaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6 ja yleisin pohjamaalaji on hiekka Raatoneva on ohutturpeinen ja saarekkeinen Suo soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön 15,TÄnnekivenneva (kl ) sijaitsee noin 17 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta etelään Suo rajoittuu kaakossa peltoihin ja muualla hiekkamuodostumiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 79 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on vain 4 ha Suon pinta viettää etelään ja vedet laskevat KihniÄnjokeen ja edelleen SeinÄjoen kautta KyrÖnjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillarämemuuttuma ja luoteisosassa jäkäläturvekangas Turvelajit ovat rahkavaltaisia JÄnnekivenneva on ohutturpeinen ja soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön 16 KytÖkankaanneva (kl ) sijaitsee noin 16 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta etelään Suota ympäröivät kalliopaljastumien rikkomat hiekkakankaat Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 95 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 24 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 3 ha KytÖkankankaanneva on tutkittu hajapistein Suon pinta viettää luoteeseen ja vedet laskevat KihniÄnjokeen, josta edelleen SeinÄjokeen ja KyrÖnjokeen YleisimmÄt suotyypit ovat tupasvillarämemuuttuma, lyhytkorsinevaräme ja jäkäläturvekangas Turvelajeista on 73 % rahka-, 21 % sara- ja 6 % ruskosammalvaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 ja yleisin pohjamaalaji on hiekka KytÖkankaanneva on ohutturpeinen soistuma, joka soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön

19 Tanelinneva (kl ) sijaitsee noin 15 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta kaakkoon Suota ympäröivät paikoin kalliopaljastumien rikkomat hiekkakankaat Pinta-ala on 61 ha ja turvekerrostuma on kokonaisuudessaan alle metrin syvyinen Vedet laskevat itäpuolella virtaavaan SeinÄjokeen, josta edelleen KyrÖnjokeen SuotyypeistÄ vallitsevin on karhunsammalmuuttuma Turvelajeista on 43 % rahkaja 57 % ruskosammalvaltaista Ruskosammalturve on muodostunut karhunsammalista ja seinäsammalesta Turpeen keskimaatuneisuus on 5,4 ja yleisin pohjamaalaji on hiekka Tanelinneva soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön 18 Kankaanneva (kl ) sijaitsee noin 19 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta kaakkoon Suota ympäröivät hiekkakankaat ja kaakossa ja luoteessa pellot Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 40 ha ja yli metrin syvyistä aluetta on 6 ha Suon pinta viettää koilliseen ja vedet laskevat SeinÄjokeen, josta edelleen KyrÖnjokeen Suotyypit ovat pääosin pallosararäme- ja isovarpurämemuuttumaa Turvelajeista on 44 % rahka-, 17 % sara- ja 39 % ruskosammalvaltaista Ruskosammalturve on muodostunut karhunsammalista ja seinäsammalesta Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8 ja yleisin pohjamaalaji on hiekka Kankaanneva on ohutturpeinen soistuma, joka soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön 19 PunoonperÄnneva (kl ) sijaitsee noin 19 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta kaakkoon Suo rajoittuu koillisessa peltoon, muilta osin moreeniin ja hiekkakankaisiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 112 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 61 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 26 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää koilliseen Vedet laskevat SeinÄjokeen, josta edelleen KyrÖnjokeen YleisimmÄt suotyypit ovat isovarpuräme- ja rahkarämeojikot sekä lyhytkortinen nevaräme Turvelajeista on 41 % rahka-, 51 % sara- ja 8 % ruskosammalvaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7 Yleisin pohjamaalaji on hiekka PunoonperÄnnevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 42 ha

20 22 20 Honkaneva (kl ) sijaitsee noin 11 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta etelään Suo rajoittuu itäosiltaan peltoihin ja muilta osin hiekkakankaisiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 159 ha, josta yli metrin syvistä aluetta on 128 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 60 ha Honkaneva pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää koilliseen Vedet laskevat SeinÄjokeen, josta edelleen KyrÖnjokeen Suotyypit ovat muuttuma-asteella Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme-, lyhytkorsinevaräme- ja pallosararämemuuttumat Turvelajeista on 39 % rahka-, 56 sara- ja 5 % ruskosammalvaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka, hieta ja hiesu Honkanevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 88 ha 21 PerkiÖnneva (kl ) sijaitsee noin 10 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta etelään Suo rajoittuu turvepohjaisiin peltoihin muualla paitsi etelässä, jossa se rajoittuu moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 64 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 41 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 22 ha PerkiÖnnevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää loivasti koilliseen Vedet laskevat KihniÄnjokeen, josta edelleen SeinÄjoen kautta KyrÖnjokeen Suotyypit ovat rahkarämeojikkoa ja isovarpurämemuuttumaa ja -ojikkoa Turvelajeista on 82 % rahka- ja 18 % saravaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka, hiesu ja moreeni PerkiÖnnevassa on noin 28 ha yli 1,5 metrin syvyistä turvetuotantoon soveltuvaa aluetta 22 TieranevaS, (kl ) sijaitsee noin yhdeksän kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta etelään Suo rajoittuu kallioisiin mäkiin ja moreeniin Kulkuyhteydet suolle eivät ole erityisen hyvät Pinta-ala on 92 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 59 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 35 ha Tieranevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää kaakkoon Vedet laskevat PerkiÖnnevan kautta KihniÄnjokeen, josta edelleen SeinÄjokeen ja KyrÖnjokeen

21 23 SuotyypeistÄ yleisimpiä ovat rahkarämeojikko, keidasräme ja isovarpurämemuuttuma Turvelajeista on 81 % rahka-, 18 % sara- ja 1 % ruskosammalvaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka, hiesu, savi ja moreeni Liejua on turvekerrostuman alla 32 pisteellä cm kerroksena Tieranevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvyistä aluetta 43 ha 23 HomonukytÖ (kl ) sijaitsee noin kahdeksan kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta etelään Suo rajoittuu etelässä ja pohjoisessa turvepeltoihin ja muilta osin moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 42 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 25 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 10 ha HomppukydÖn pinnan korkeus merenpinnasta on metriä ja pinta viettää loivasti pohjoiseen Vedet laskevat Homppuojaa KihniÄnjokeen, josta edelleen SeinÄjoen kautta KyrÖnjokeen SuotyypeistÄ yleisimpiä ovat isovarpurämeojikot ja -muuttumat sekä ruoho- ja puolukkaturvekankaat Turvelajeista on 40 % rahka- ja 60 % saravaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,2 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka, savi ja hiesu HomppukydÖssÄ on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 14 ha 24 Myllvkallionneva (kl ) sijaitsee noin kuusi kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta etelään Suo rajoittuu kaakkoisossa hiekkamuodostumaan ja muilta osin moreeniin ja paikoin peltoihin Kulkuyhteydet suolle eivät ole erityisen hyvät Pinta-ala on 68 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 46 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 4 ha Myllykallionnevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää koilliseen Vedet laskevat SeinÄjokeen, josta edelleen KyrÖnjokeen SuotyypeistÄ vallitsevia ovat typasvillarämeojikot ja -muuttumat sekä isovarpurämeojikot ja -muuttumat Turvelajeista on 77 % rahka-, 18 % sara- ja 5 % ruskosammalvaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,2 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja hieta Myllykallionnevassa on energiaturvetuotantoon sopivaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 15 ha

22 24 25 Heittoneva (kl ) sijaitsee kaksi kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta etelään Suo sijaitsee kallioisten moreenimäkien välisessä painanteessa rajoittuen eteläja pohjoispäässä peltoihin Kulkuyhteydet suolle eivät ole erityisen hyvät Pinta-ala on 24 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 15 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta 8 ha Heittonevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää etelään Vedet laskevat KihniÄnjokeen, josta edelleen SeinÄjoen kautta KyrÖnjokeen YleisimmÄt suotyypit ovat lyhytkorsinevaräme ja rahkaräme, molempia on sekä luonnontilaisena että ojikkona Turvelajeista on 57 % rahka-, 29 % sara- ja 14 ruskosammalvaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka, hieta ja moreeni Heittonevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 11 ha 26 Hautaneva (kl ) sijaitsee kaksi kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta etelään Suo sijaitsee moreenimäkien välisessä painanteessa rajoittuen sekä etelä- että pohjoispäässä peltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 37 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 28 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta 8 ha Hautanevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää sekä etelään että pohjoiseen EtelÄosan vedet laskevat KihniÄnjokeen, josta edelleen SeinÄjokeen ja KyrÖnjokeen Pohjoisosan vedet laskevat SeinÄjokeen ja edelleen KyrÖnjokeen Suotyypit ovat muuttuma-asteella YleisimmÄt suotyypit ovat isovarpuräme- ja tupasvillarämemuuttumat Turvelajeista on 76 % rahka-, 22 % sara- ja 2 % ruskosammalvaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka, hiesu ja hieta Liejua on turvekerrostuman alla ohuena cm kerroksen suon pohjoisosassa Hautanevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 15 ha 27 Kalloneva (kl ) sijaitsee noin 10 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta kaakkoon Suota ympäröivät lähes kauttaaltaan pellot, vain koillis- ja luoteisosastaan suo rajoittuu hiekkakankaaseen Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 38 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 34 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 19 ha

23 25 Kallonevan pinnan korkeus merenpinnasta on noin 107 metriä ja suon pinta viettää lounaaseen Vedet laskevat KyrÖsluomaan, josta edelleen SeinÄjoen kautta KyrÖnjokeen Suotyypit ovat tupasvillarämeojikkoa ja -muuttumaa sekä lyhytkorsinevarämeojikkoa Turvelajeista on 52 % rahka-, 47 % sara- ja 1 % ruskosammalvaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 Pohjamaalajit ovat hiekka ja hieta Kallonevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 28 ha 28 Kiikkuneva (kl ) sijaitsee noin kahdeksan kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta kaakkoon Suo rajoittuu hiekkamuodostumiin, koillisosassa on ravirata ja länsiosassa turvepelto Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 43 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 11 ha Tiinunevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää luoteeseen Vedet laskevat SeinÄjokeen, josta edelleen KyrÖnjokeen Suotyypit ovat pääasiassa pallosararämemuuttumaa ja -ojikkoa sekä isovarpurämeojikkoa Kiikkuneva on ohutturpeinen soistuma, joka soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön 29 VihvilÄnneva (kl ) sijaitsee noin kuusi kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta itään Suo rajoittuu etelässä turvetuotantoalueeseen, muilta osin hiekkakankaisiin ja moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 105 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 62 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 16 ha VihvilÄnnevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää loivasti länteen ja pohjoiseen Vedet laskevat KalajÄrven kautta SeinÄjokeen, josta edelleen KyrÖnjokeen Suotyypit ovat muuttuma-asteella YleisimpiÄ ovat tupasvillaräme-, isovarpurämeja keidasrämemuuttumat Turvelajeista on 58 % rahka-, 38 % sara- ja 4 % ruskosammalvaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Kolmessa painanteessa on turvekerrostuman alla ohut liejukerros VihvilÄnnevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 34 ha

24 26 30 Salinneva, (kl ) sijaitsee kolme kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta itään Suo rajoittuu itäpuolelta peltoihin ja muilta osin loivapiirteiseen moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 55 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 34 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 22 ha Salinnevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää kaakkoon Vedet laskevat KalajÄrven kautta SeinÄjokeen, josta edelleen KyrÖnjokeen SuotyypeistÄ vallitsevia ovat isovarpurämeojikko ja -muuttuma sekä rahkarämeojikko Turvelajeista on 64 % rahka- ja 36 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,3 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka, hiesu ja moreeni Liejua on suon keskiosassa turvekerrostuman alla cm kerroksena Salinnevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 28 ha 31 Penikkaneva (kl ) sijaitsee neljä kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu länsiosasta drumliiniin, muilta osin moreeniin, jossa on paikoitellen kalliopaljastumia Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Suon itäosassa on pelto Pinta-ala on 79 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 52 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 26 ha Penikkanevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää itään Vedet laskevat Lehmijokeen, josta edelleen urmonjokeen Suo kuuluu Lapuanjoen vesistöalueeseen SuotyypeistÄ yleisin on isovarpurämemuuttuma Turvelajeista on 67 % rahka- ja 33 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiesu, hiekka ja moreeni Liejua on turvekerrostuman alla suon etelä- ja keskiosasta cm kerroksena Penikkanevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 33 ha 32 Kautilanneva (kl ) sijaitsee viisi kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu itäosaltaan peltoihin ja länsiosastaan SiliÄkankaaseen Kulkuyh teydet suon itäosaan ovat hyvät Pinta-ala on 177 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 122 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 74 ha

25 27 Kautilannevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä Suo on kohosuo, jonka pinta viettää suon reunoja kohden Vedet laskevat itäreunalta Lehmijokeen, josta edelleen LehmÄlammen kautta KalajÄrveen ja edelleen SeinÄjoen kautta KyrÖnjokeen LÄnsiosan vedet laskevat suoraan SeinÄjokeen ja edelleen KyrÖnjokeen SuotyypeistÄ vallitsevia ovat isovarpuräme- ja rahkarämeojikko Turvelajeista on 83 % rahka- ja 17 % saravaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka, hiesu ja moreeni Liejua on turvekerrostuman alla ohut kerros suon kaakkoisosassa Kautilannevassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 90 ha, mutta turvekerrostumassa on melko paksuja heikosti maatuneita kerrostumia, jotka on aiheellista tutkia mahdollista kasvuturvetuotantoa varten 33 Tieraneva (kl ) sijaitsee kahdeksan kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta pohjoiseen Suo rajoittuu länsipuolelta kalliopaljastumiin ja muilta osin hiekkamuodostumiin Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 42 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 5 ha Tieranevan pinnan korkeus merenpinnasta on ha, ja pinta viettää loivasti kaakkoon Suon länsiosan vedet laskevat SeinÄjokeen ItÄosan vedet laskevat urmonjokeen, josta edelleen Lapuanjokeen Suotyypit ovat ojikko- ja muuttuma-asteella Pohjoisosassa vallitsevia ovat varsinainen saraneva- ja varsinainen sararämeojikko, muualla on karhunsammal- ja tupasvillarämemuuttumaa Turvelajeista on 67 % rahka- ja 33 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8 Pohjamaalaji on hiekka Liejua on ohut kerros turvekerrostuman alla suon keskiosassa Tieraneva on ohutturpeinen soistuma, joka soveltuu etupäässä metsätalouskäyttöön 34 Kuivassalonneva-LehmÄlamoj (kl ) sijaitsee kuusi kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta itään Suo rajoittuu lännessä ja etelässä moreeniin, idässä liejualtaaksi kuivuneeseen LehmÄlampeen ja pohjoisessa peltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 78 ha, johon sisältyy myös LehmÄlampi Yli metrin syvyistä aluetta on 19 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 4 ha Kuivassalonnevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää loivasti itään Vedet laskevat Haapaluomaan, josta edelleen urmonjokea Lapuanjokeen

26 2 8 Vallitsevin suotyyppi on isovarpuräme, jota esiintyy luonnontilaisena, ojikkona ja muuttumana LehmÄlammen alue on luhtanevaa Turvelajeista on 20 % rahka- ja 80 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,4 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiesu ja hiekka Turvekerrostuman alla on ohut kerros liejua Kuivassalonnevan alueella, LehmÄlammen alueella liejua on noin metrin paksuudelta Kuivassalonneva-LehmÄlampi soveltuu maa- ja metsätalouskäyttöön 35 VÄlineva (kl ) sijaitsee noin kahdeksan kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta koilliseen Suo rajoittuu mataliin hiekkakankaisiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 64 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 7 ha Suo on tutkittu hajapistein Suon vedet laskevat Haapaluomaan, josta edelleen Lehmijokea ja urmonjokea Lapuanjokeen Vallitsevin suotyyppi on isovarpurämeojikko Turvelajeista on 91 % rahka- ja 9 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,5 Pohjamaalaji on hiekka VÄlineva on ohutturpeinen soistuma, joka sopii metsätalouskäyttöön 36 TÖyrÄneva (kl ) sijaitsee kuusi kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta koilliseen Suo rajoittuu pohjois- ja eteläosistaan peltoihin, länsiosastaan moreeniin ja itäpuolelta hiekkamuodostumaan Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 293 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 216 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 119 ha TÖyrÄnevan pinnan korkeus merenpinnasta on ha, ja pinta viettää sekä etelään että pohjoiseen Vedet laskevat eteläosasta Haapaluomaan ja pohjoisosasta Ahvenjokeen, jotka molemmat laskevat urmonjokeen ja edelleen Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpuräme ja rahkaräme, jotka esiintyvät sekä luonnontilaisina että ojikkoina Umpeenkasvaneen Matolammen alueella on luhtanevaa ja ruohoista saranevaa Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2 Turvelajeista on 77 rahka- ja 23 % saravaltaista YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja savi Liejua on turvekerrostuman alla paikoitellen vaihtelevanpaksuisena kerroksena Paksuin liejukerros, 1,5 metriä, on umpeenkasvaneen Matolammen alueella TÖyrÄnevan länsiosassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 90 ha, paikoitellen turvekerrostumassa on melko paksuja heikosti maatuneita kerrostumia

27 29 37 KivimÄenneva (kl ) sijaitsee kahdeksan kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta koilliseen Suo rajoittuu kauttaaltaan peltoihin, suon länsiosa on turvetuotannossa Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 57 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 40 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 18 ha KivimÄennevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä Suo on kohosuotyyppiä, jonka reunaosat ovat keskiosaa alempana Suon eteläosan vedet laskevat Haapaluomaan, josta edelleen Lehmijokeen Pohjoisosan vedet laskevat Ahvenjokeen Ahvenjoki ja Lehmijoki yhtyvät urmonjoeksi, joka laskee Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpurämemuuttuma sekä rahkaräme ja rahkarämeojikko Turvelajeista on 70 % rahka- ja 30 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,3 Yleisin pohjamaalaji on hiekka KivimÄennevassa on energiaturvetuotantoon soveltuväa yli 1,5 metrin syvyistä alaa noin 30 ha 38 IsosaarennevR (kl ) sijaitsee noin 11 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta koilliseen Suo rajoittuu mataliin moreeni- ja hiekkamuodostumiin Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 35 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta 17 ha Isosaarennevan pinnan korkeus merenpinnasta on noin 107 metriä, ja pinta viettää loivasti etelään Vedet laskevat Ahvenjokeen, josta edelleen urmonjoen kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpu- ja rahkarämemuuttumat Turvelajeista on 85 % rahka- ja 15 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,7 YleisimpiÄ pohjamaalajeja ovat hiekka ja moreeni Isosaarenneva on pääosin ohutturpeinen suo, joka soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön 39 LevÄnneva (kl ) sijaitsee noin 12 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta koilliseen Suo rajoittuu itäosastaan turvepohjaisiin peltoihin ja muilta osin kallioiseen moreenimaastoon Suon pohjois- ja luoteisosa on turvetuotannossa ja kapea tuotantoalue ulottuu melkein suon eteläreunaan Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 91 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 84 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta 53 ha LevÄnneva pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää kaakkoon Vedet laskevat Ahvenjokeen, josta edelleen urmonjokea Lapuanjokeen

28 30 Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja rahkarämeojikko Turvelajeista on 44 % rahka- ja 56 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 YleisimpiÄ pohjamaalajeja ovat savi ja hiekka Liejua on turvekerrostuman alla cm kerroksena LevÄnnevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 72 ha 40 Korvensaarenneva (kl ) sijaitsee yhdeksän kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta koilliseen Suo rajoittuu turvepohjaisiin peltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 30 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 24 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta 13 ha Korvensaarennevan pinnan korkeus merenpinnasta on noin 99 metriä, ja pinta viettää loivasti etelään Vedet laskevat Ahvenjokeen, josta edelleen urmonjokea Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpuräme- ja korpirämeojikko Turvelajeista on 67 % rahka- ja 33 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8 YleisimpiÄ pohjamaalajeja ovat savi ja hiekka Korvensaarennevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 19 ha 41 Ihananneva (kl ) sijaitsee 21 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta kaakkoon Suo rajoittuu kallioisiin mäkiin Kulkuyhteydet suolle eivät ole erityisen hyvät Pinta-ala on 47 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 26 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta 13 ha Ihanannevan pinnan korkeus merenpinnasta on noin 132 metriä, ja suon pinta viettää loivasti luoteeseen Vedet laskevat SeinÄjokeen, josta edelleen KyrÖnjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillarämeojikko ja -muuttuma Turvelajeista on 74 % rahka-, 18 % sara- ja 8 % ruskosammalvaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Ihanannevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 20 ha Suon kaakkoisosa rajoittuu Isonevan turvetuotantoalueeseen

29 Harjanneva (kl ) sijaitsee noin 19 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta kaakkoon Suo rajoittuu mataliin hiekkamuodostumiin Suon eteläosassa on turvepelto Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 38 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 14 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta yksi hehtaari Harjannevan pinnan korkeus merenpinnasta on noin 127 metriä, ja pinta viettää pohjoiseen Vedet laskevat SeinÄjokeen, josta edelleen KyrÖnjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja isovarpurämemuuttumat Turvelajeista on 67 % rahka-, 23 % sara- ja 10 % ruskosammalvaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1 YleisimpiÄ pohjamaalajeja ovat hiekka ja hieta Harjanneva on melko ohutturpeinen suo, joka soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön 43 Virstakannonneva (kl ) sijaitsee noin 20 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta kaakkoon Suo rajoittuu pohjoisosastaan Isonmaannevaan ja peltoon, muilta osin kalliopaljastumiin ja hiekkaan Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 31 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 5 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta 2 ha Virstakannonnevan pinnan korkeus merenpinnasta on noin 131 metriä, ja pinta viettää länteen ja pohjoiseen EtelÄosan vedet laskevat suoraan SeinÄjokeen, pohjoisosan vedet taas laskevat Mato-ojan kautta SeinÄjokeen, josta edelleen KyrÖnjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja pallosararämemuuttuma Turvelajeista on 48 % rahka-, 45 % sara ja 7 % ruskosammalvaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Suon syvimmällä kohdalla on yhdellä pisteellä liejua 20 cm Virstakannonneva on ohutturpeinen soistuma, joka soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön 44 Isonmaanneva (kl ) sijaitsee noin 19 kilometriä PerÄseinÄjoen kirkolta kaakkoon Suo rajoittuu mataliin hiekkakankaisiin, etelä- ja pohjoispäässä peltoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 85 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 25 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 3 ha Isonmaannevan pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää luoteeseen Vedet laskevat Mato-ojaa SeinÄjokeen, josta edelleen KyrÖnjokeen

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1

MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 272 Riitta Korhonen MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1 Abstract : The mires of Multia and their usefulness. Part 1 Espoo 1993 Korhonen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 267 Tapio Toivonen ja Pertti Sil6n KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Kurikka Espoo 1993 Toivonen. Tapioja

Lisätiedot

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 278 Tapio Toivonen LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Lapua Kuopio 1994 Toivonen Tapio 1994 Lapualla tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 289 Tapio Toivonen ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Ilmajoki Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995 Ilmajoella

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302. Riitta Korhonen. JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302. Riitta Korhonen. JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302 JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1 Summary : The Mires and Peat Reserves of Jalasjärvi, Western Finland Part 1 Espoo 1996 Korhonen,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves of Jalasjärvi Part 2

JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves of Jalasjärvi Part 2 Jalasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 343 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 343 JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 283 Tapio Toivonen EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Eura Kuopio 1994 Toivonen.Tapio.1994. Eurassa tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

LEHTIMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

LEHTIMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 288 Riitta Korhonen LEHTIMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary : The mires and peat resources in Lehtimäki Espoo 1995 KorhonenRiitta 1995 Lehtimäellä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 249 Markku Mäkilä ja Ale Grundström MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Mäntsälä and their potential use. Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

PIEKSÄMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PIEKSÄMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPRTTI 251 Jukka Leino PIEKSÄMÄELLÄ TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Pieksämäki Kuopio 1992 Leino. Jukka 1992. Pieksämäellä

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 296. Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 296. Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 296 Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Kuru Espoo 1996 Mäkilä, Markku &

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 374

Turvetutkimusraportti 374 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 357 Timo Suomi ja Riitta Korhonen KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karvia Part 2 Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 4 Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S TURVETUOTANTOON OSA I Abstract : The peat resources and their potentialitie s

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 408

Turvetutkimusraportti 408 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 408 2010 Haapajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Haapajärvi, western Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 400

Turvetutkimusraportti 400 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 400 2009 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen

HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Haapavesi.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 401

Turvetutkimusraportti 401 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 401 2009 Reisjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Reisjärvi, western Finland Part 2 Jukka Turunen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 435

Turvetutkimusraportti 435 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 264 Tapio Muurinen KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II Abstract : The mires and peat reserves of Kuivaniemi and their usefulness Part

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 223 Turvetutkimus Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of seven peat deposits in

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 412

Turvetutkimusraportti 412 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 412 2010 Hattulan tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat resources of Hattula, southern Finland. Timo Suomi, Kari Lehmuskoski

Lisätiedot

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 274 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and the usefulness of the peat resources

Lisätiedot

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA Tutkimus Haukiputaan soista ja turvevarojen käyttökelpoisuudesta GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 342 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 342 TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 423

Turvetutkimusraportti 423 391. 392. 393. 394. 395. 396. 397. 398. 399. 400. 401. 402. 403. 404. 405. 406. 407. 408. 409. 410. 411. 412. 413. 414. 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. Teuvo Herranen (2009). Pyhännällä tutkitut

Lisätiedot

SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 363 Tapio Toivonen SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Siikainen, western Finland Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295. Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295. Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295 Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3 Abstract : The mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 3 Kuopio 1996

Lisätiedot

Turveraportti 236. Carl-Göran Sten ja Tapio Toivonen KIHNIÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary :

Turveraportti 236. Carl-Göran Sten ja Tapio Toivonen KIHNIÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 236 Turvetutkimus Carl-Göran Sten ja Tapio Toivonen KIHNIÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary : The peat resources and their potential use in Kihniö,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 298. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen LAPPI TL :N SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 298. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen LAPPI TL :N SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 298 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen LAPPI TL :N SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Summary : The mires and peat resources in Lappi, southwestern Finland Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 430

Turvetutkimusraportti 430 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 430 2012 Pihtiputaalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Pihtipudas, Central Finland Part 4 Heikki Meriluoto

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella

Lisätiedot