Oma Mua. 24 (1264) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Pane tallele karjalaine suar nu s. 4

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 24 (1264) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Ihmiset valkeissa halattilois sa s. 3 Kešäkuun 21. päivänä Venäjällä vietettih Liäkintäalan ruatajien päivyä. Kešän lämpimänä päivänä kaikin onniteltih liäkärijä, terveyščikkoja, apuhoitajie, felššerijä ta liäkärihenkilökunnan toisie spesialistija. Liäkintäalan ruatajien päivyä vietetäh Venäjällä kešäkuun kolmantena pyhänäpiänä vuuvvešta 1981 alkuan. Pruasniekkapäivänä liäkintämiehet kuullah passipošanoja entisiltä läsijiltä ta Karjalan tašavallan kaikilta eläjiltä. Heijän ammatti aina on ollun humanismin ta rehellisyön mallina. ÔÔ Pane tallele karjalaine suar nu s. 4 Karjalazet rahvahanrunohuon suvaiččijat uvvessah suadih suuri lahju. Karjalan kielen, literatuuran da istourien instituutan internet-sivuloile on pandu Karjalazet rahvahan suarnat: Pohjas-Karjal -kniigan elektronnoi versii. Net ollah algukielel: vienakse da on annettu niilöin kiännökset ven akse. Harvas koishäi nygöi on tämä kniigu. Se nägi päivänvalgien Leningruadas vie 1963 vuvvel, tostu painostu pahakse mielekse tässäh emmo ole suannuh. s. 5 ÔÔ Nouzou ku nostetah Nengoman nimen andoi kniigale Martti Penttonen. Kniigas on kirjutettu kui Karjalan kielen kodii nostetah da Vieljärven eläjien mielii omas elaijas. Nimi on ylen hyvä, muga se on kritikuičendal da itkendäl koit ei nosta. Koin nostandan tagan on suuri joukko, kaikile suuret passibot, ken on uskonuh täh ruadoh. Tämä nimi pädöy karjalan kielehgi, se nouzou, ku myö iče vai ruammo sen hyväkse da tovvellizesti uskommo sih, ku se on pättävy kieli tuliesgi aijas. Itämerenšuomelaisien kielien laitokšen 2015 vuuvven piäštökkähät laitokšen johtajan Tatjana Paškovan (keš.) kera. Tärkie tutkinto on ohi»»itämerenšuomelaisien kielien laitokšelta valmistu šeiččemen asientuntijua. Yliopiston piäštökkähinä ollah kakši varšinais-karjalan opaštujua, nellä livviläistä ta yksi vepšäläini. šivu 2.

2 2 «Oma Mua» 24. kešäkuuta 2015»» tašavalta»»yliopisto Tärkie tutkinto on ohi»»itämerenšuomelaisien kielien laitokšelta valmistu šeiččemen asientuntijua. Uhtuon Tuulikki Petroskoin val tijon ylio pis ton, Itä me ren šuo me laisien kielien laitokšen šeič če men opaštujua väiteltih omie diplomiruatoja 16. ta 18. kešäkuuta. Tänä vuotena yliopiston piäštökkähinä ollah kakši varšinais-karjalan opaštujua, nellä livviläistä ta yksi vepšäläini. Muissutan, jotta viisi vuotta takaperin, 2010 vuotena, laitokšella tuli opaštumah kymmenen opaštujua. Monet piäštökkähät valittih diplomiruatojen teemoiksi ne, kumpasie hyö oli tutkittu konferenššija varoin 3. ta 4. vuosikurššilla. Esimerkiksi, Anna Deš on jo koulušta šuahen oppin varšinais-karjalua ta 3. vuosikurššilla hiän šai enšimmäisen paikan yliopiston konferenššissa tutkimukšešta Repol an paikannimistöštä. A vep šäläini Marija Ko še leva jo kolme vuotta on tutkin vepšäläisien häijen hahmoja. Tämä on hyvin mukava ta vähän tutkittu teema ta še šai arvoštelijakunnan kiin noštumah, hyö esitet tih Marijalla äijän kyšy myk šie. Marija tahtou opaštuo iellähki ta toivomma, jotta tämä teema šuau jatkuo. Karjalan paikannimistöllä nyt on hyvä ašema, on äijän tietoja paikannimilöistä, šen rakentehešta ta merkitykšeštä. Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutissa tutkitah paikannimistyö, še on yksi šuosituimmista tutkimušteemoista. Tämänvuotisista yliopiston piäštökkähistä kolme opaštujua kiinnoššuttih täštä teemašta vielä 3. kurššilla, šilloin kun heijät oli kučuttu apuh Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituuttih. Opaštujien piti tallentua paikannimet tietokonehohjelmah ta löytyä ne kartalta. Anni Deš otti tutkittavakši Repol an paikannimistön, Veškelykšen kyläštä olija Anastasija Afanasjeva valičči tutkimušteemakši oman kotišeuvun paikannimet, a Uljana Tikkanen aina halusi šuaha lisyä tietuo Kalevalan (ent. Uhtuon) paikannimilöistä ta šiinä hiän šain hyvän mahollisuon. Kaikki paikannimistön diplomiruavot šuatih kiitettävät arvošanat. Livviläini Natalja Iškina jo 4. vuosikurššilla alko tutkie vetehisen hahmuo. Hiän kerto mitein vetehini esintyy karjalaisien mielikuvitukšešša ta mimmosie tarinoja ta uškontoja on olomašša vetehisen yhteyveššä. Anna Ovčinnikova ta Elina Potapova valittih diplomityön aihiekši kieliopilliset teemat. Anna vertaili karjalan ta šuomen kielien pre- ta postpositioita, a Elina kerto ajan ilmaukšešta karjalan kie leššä. Tahtosima šanuo šuuret passipot meijän ohjuajilla: Olga Karlovalla, Irma Mullosella, Irina Vinokurovalla, Olga Gorškovalla ta Aleksandra Rodionovalla, piäštökkähät kiitettih opaštajieh. Ta šamoin halusima kiittyä kaikkie opaštajie, ket annettih meilä hyvie tietoja ta tuttavuššutettih meitä niin mu kavah Karjalan kulttuurih, kieleh, kirjallisuuteh ta istorijah. Toivomma, jotta nämä tiijot autetah meitä meijän ruavošša ta elämäššä. Mustakkua jatkua tilavus Hyvät lehten lugijat, juohatammo, ku on algavunnuh tilavus lehtien vuvven 2015 toizekse puoliškokse. Oman Muan tiluandu puolekse vuottu maksau 415, 26 rubl ua. Poštaspäi otetunnu lehten tilavus on vähästy huogehembi 390, 72 rubl ua. Mustakkua jatkua tilavus tämän vuvven toizekse puoliškokse. Karjalua Priäžäs da Tveris»»Täl nedälil 28. kezäkuudu Priäžäs algavutah kanzoinvälizet livvin kielen kursit. Net kestetäh nedälin.»»kursit Jogavuodizet livvin kielen kursit, kudamii vuorotellen pietäh Suomen da Ven an puolel, tänävuon roitah meigäläzes Priäžän kyläs. Kursiloin piäjärjestäjänny jo monien vuozien aigah on Suomes toimii karjalastu kul tuurua akkiloiččii Karjalan Liitto, kudai, sanakse tänävuon on vuozipäivyniekku. Sulakuul liitto on täyttänyh 75 vuottu. Opastajinnu kursiloil jo monien vuozien aigah ollah Ol ga Žarinova da Nadežda Mičurova. Kursiloile tulluot opastujat juatah kahteh joukkoh. Enzimäzes roitah net, kudamat ruvetah opastumah liygii allus algajes, toizes joukos roitah net kursuniekat, kudamat jatketah kielen opastustu. Kursilazet ruvetah elämäh perehis, sendäh ei vaiku päivän aigua, konzu menöy opastundu, hyö voija kuulta karjalua, ga myös ehtäl kois kodiväenke paistes. Kursiloin programmah paiči iččenästy opastundua kuuluu myös kul tuuruprogrammu. Opastundu kestäy nedälin, se loppuu 4. heinykuudu. Vienan karjalan kursit tänävuon enzi kerdua pietäh Tverin mual, Kozlovon kyläs. Suomelas-ugrilazes školas 22. kezäkuudu školan loppenuot suadih attestatat. Karjalan, suomen da vepsän kieldy opastujat vie erikseh palkittih hyväs muamankielen neros školan da Kanzallizen poliitiekan ministerstvan puoles. Sanakse, Suomelas-ugrilazes školas yheksändes kluasas oli kuuzi livvin opastujua, kaheksa vienankarjalan da nelli vepsän kielen opastujua. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Kielinerot arvostetah erikseh»»tänävuon Suomelas-ugrilazes školas karjalan da vepsän kielen opastujat piästih GIA:s Karjalan kielen valdivollizes attestatsies läbi. Ol ga Smotrova Tänävuon yheksänden k lua sa n opa st ujat voidih vallita suorittamizekse kanzalline kieli. Suomelas-ugrilazes školas kaheksastostu karjalan da vepsän kieldy opastujis kymmene vallittih suoritettavakse muamankieli. Muga kymmenis opastujis viizi suadih viidozet. Tutkindo piettih toizien tutkindoloin tazol opastujat tuldih pasportu keräl, oli silmäl pidäi komissii, kai paginat tutkindol pandih tallele. Tutkindo oli kogonah suulline, karjalan kielen opastajan Svet Opastujat vie erikseh palkittih hyväs muamankielen neros. lana Kondratjevan mugah, segi on hyvä: opastujal pidäy maltua paista kielel da ellendiä se. Yhtendestostu kluasas tänävuon karjalan kieldy opastui viizitostu hengie: kaksi liygii da kolmetostu vienua. Tulien vuon enzimäzeh kluassah edučotan mugah tulou kaksitostu karjalan kielen opastujua da kaksi ruvetah opastumah vepsiä. Tutkindoh valmistamizekse piästih ilmoih harjoituskogomukset livvikse da vienakse. Jogahizes on kaksikymmen tutkindolippuu, kudamii lapset harjaitetah vuvven aloh.

3 »»liäketieto «Oma Mua» 24. kešäkuuta »»Tervehys Elektronnoi sigarettu ongo se rohto kurimizes?»»sih kyzymykseh vastai Karjalan tervehyönhoijon keskuksen ruadai, liäkäripul monologu Valentina Matveičuk. Koštamukšen enšiapu-palvelun felššerit ta šohveri. Kuva: Anatoli Usmanov Ihmiset valkeissa halattiloissa»»kešäkuun 21. päivänä Venäjällä vietettih Liäkintäalan ruatajien päivyä. Maikki Spicina Kešän lämpimänä päivänä kaikin onniteltih liäkärijä, terveyščikkoja, apuhoitajie, felššerijä ta liäkärihenkilökunnan toisie spesialistija. Liäkintäalan ruatajien päivyä vietetäh Venäjällä kešäkuun kolmantena pyhänäpiänä vuuvvešta 1981 alkuan. Tervehyš on kallehin Pruasniekkapäivän ä liäkintämiehet kuullah passipošanoja entisiltä läsijiltä ta Karjalan tašavallan kaikilta eläjiltä. Heijän ammatti aina on ollun humanismin ta rehellisyön mallina. Mikänä ei ole ihmisen elämyä ta tervehyttä kallehempi, hyö toisie paremmin šen tiijetäh. Liäkintämiehie šanotah ihmisiksi valkeissa halattiloissa. Tämä rahvahan antama arvonimi on šyvän kunnivoitukšen simvoli. Hyö luajitah imehtä, kun piäššetäh kipiehisie vaikeista tautiloista ta lahjotetah heilä mahollisuon elyä. Liäkintäalan ruatajien työvuorot moničči ollah pität ta jykiet, heijän pitäy taissella ihmisen tervehyön puolešta ta oikein miärätä tauti. On kiirehtä, šatut vaipumah, hermot ei keššetä ka aina pitäy löytyä voimie ta niitä šanoja, mit parennetah liäkkeitä paremmin. Kalevalan šairalan hirurkisešša ošaštošša. Kuva otettu vk.com/ club šivulta Liäkärit tykätäh hyväšanasie läsijie Onnakko rikeneh šattuu näin, jotta liäkintämiehet kuullah kiitoššanoja vain omana ammattijuhlan a. Tavallisešša elämäššä mei jän ihmisillä on tapan a moittie kuin koko liäkärialan sistemie, šamoin ni liäkärijä. Šyyt šiih voija h olla erilaiset: ihmini ei piäššyn kirjuttautumah spesialistin luo, tahikka joutu pitälti istumah oočerissa, tahikka läsijällä miärättih viärä liäkeh. Pitäy kuitenki muistua, jotta liäkärialan ruatajat niise ollah elävät ihmiset ta šamoin ni heitä ei kaikki miellytä läsijien käyttäytymiseššä, kumpaista ušeičči on vaikie šanuo hyväkši. Kyšyin omalta anopilta L udmila Spicinalta, kumpani yli 30 vuotta oli ruatan terapeftina verenšiirtoašemalla, mimmosie läsijie liäkärialan ruatajat ei tykätä. Epyälömättä voin šanuo, jotta liäkärit ei tykätä liijan viisahie läsijie, kumpaset aina paremmin liäkärie tiijetäh, mitein heitä pitäy liäkitä, kerto omie ta työtovarissojen arveluja L udmila Vasiljevna. Tietyšti liäkärin mielialua miteinkänä ei noššeta hävittömät ihmiset, pahakäytökšiset, pi tälti ajattelijat, pahašuiset. Ka enemmän kaikkie hermoššuttau, konša läsijä tulou liäkärinhuoneheh humalašša tahikka häneštä oikein haisuu, esimerkiksi, tupakalla. Pitäy vet staraija pisyö ihmisenä ta kunnivoittua toisie läsijie ta liäkärijä. Kyšymykšeh, mimmosiepa pacienttoja liäkärit tykätäh, L udmila Spicina muhien vaštasi: Kaikkie! Proplemoih»»Karjala luvuissa ÎÎ Karjalan statis tikkavi raš ton tietojen mukah tašavallašša eläy 631,4 tuhatta henkie. Onnakko še lukumiärä erou tovellisešta. Karjalan vaali-ijäššä olijien aikuhisien luvettelošša on 542 tuhatta, šen lisäkši on 65 tuhatta koululaista, 36 tuhatta päiväkotijen kašvattie ta 18 tu hatta lašta ei käyvä opaššušlaitokših. Još laškie yhteh, niin tulou yli 660 tuhatta ihmistä. ÎÎ Vuotena 2014 taša vallašša šynty 7842 lašta. Verrattuna 2013 vuoteh šyntyjien miärä kašvo 4,2%. ÎÎ Viime vuotena Kar jalašša kuoli 9245 ihmistä. Kuolovaisuš aleni 0,4%. ÎÎ Karjalašša on 42 liäkärie ta 108,5 šaira hanhoitajua väještön kymmenehtuhanteh henkeh. kaččomatta liäkintämiehet aina huolehitah ihmisien tervehyöštä. No eniten hyö tykätäh hyväšanasie, optimistisie, puhtahie ta kiitollisie läsijie. Ta tietyšti tervehie! Liäkintäalan ruatajat ollah hyvällä mielellä, konša pacientta parenou eikä enyä läsi. Toivotamma kaikill a liä kintäalan ruatajillak i ter vehyttä ta uušie aikahšuantija muajilman elämän nimekši. On olemas äijy mieldy sih nähte, mi on elektronnoi sigarettu. Kengo käyttäy sidä kurimizen heitändäkse, kelgo se on immidžan vuittii. Erähät mietitäh, ku tämä tavar on turvalline, se ei riko kurijan ristikanzan lähäl olijoin tervehytty dai tabakkah himuo voi täyttiä hos kus zakonua vastustamattah. Nygöi muga maltajen reklamiiruijah nennii sigarettoi, öntästyö sih rekluamah voijah vračatgi. Moine rekluamu on tarkoitettu tabakan uuzile käyttäjile lapsile da keskenkazvuhizile. Tozissahhäi tämä rekluamu on ainos muanittai, se on tabakan luadijoin moine kauppu-askel. Mibo ezinehii on elektronnoi sigarettu? Se on tabakan uuzi muodo, sigaretan uuzi ulgonägö. Elektronnoit sigaretat erotah toine toizes hindua, suuruttu da tabakkunestettu myöte. Niilöin syväindyö ei kuriteta nimittumat ristikanzan oig niilöin evuksien puolistamizen laitokset. Varaittau se, ku luadijat voijah azuo nennii sigarettoi omih tarkoituksih niškoi. Elektronnoih sigarettah kuulutah: höyryn azui, nesteh da akkumul atoru. Nestehekse käytetäh nikotinan sul fattua (sen vuoh enne hävitettih böbökköi), kudai pahoi vaikuttau nervukeskuksih da rikkou tervehytty vaččah libo hibjale puuttuhuu. Tabakkunesteh ei vastua sidä nestehty, kudai on merkitty sen kiäreheh. Myös nestehen ainehistoh kuulutah plopilenglikol, glitserin da mavun andajat efiiruvoit. Kui se ruadau? Akkumul atoru lämmittäy nestehtu da se lähtöy höyrynny. Höyry, kudamas on karbonilovoit yhtistehet da jygiedy metallua: vaskii, tinua, hromua. Net metallat puututah kouhkoloih da vereh, kogonah rikkojen tervehytty. Nämä höyryt rikotah ei vaiku kurijan tervehytty pahoi vaikuttau kouhkoloin ruadoh, puhaldau bronhien seinii, ärzyttäy silmii rinnal olijoin rahvahiengi, ylen pahoi vaikuttau kohtuzih naizih. Eri tutkimukset ozutettih, ku elektronnoin sigaretan kurimine ei auta kurindan heittämizes. Sanakse, Kanuadas, Singapuras da Brazilies jo kiellettih elektronnoloin sigaretoin kurindu. Mustoitammo, ku Ven algi niilöin kurindu on rajoitettu zakonal n:o 15, kudai uvvistettih Anastasija M ačina, Karjalan tervehyönhoijon keskus Pul monologu Valentina Matveičuk nevvoi, ku niilöile, ket iče ei voija heittiä kurindua, pidäy kävvä vračah, ei pie ottuakseh tundemattomih rohtoloih.

4 4 «Oma Mua» 24. kezäkuudu 2015»»muamankieli Nouzou k Kirju voibi löydiä Kielen, literatuuran da istourien instituutan saital, harvinazet kirjat suarnat -kohtas: karelia.ru/section. php?plang=r&id=1337 Pane tallele karjalaine suarnu»»karjalazet rahvahanrunohuon suvaiččijat uvvessah suadih suuri lahju. Karjalan kielen, literatuuran da istourien instituutan internet-sivuloile on pandu Karjalazet rahvahan suarnat: Pohjas-Karjal -kniigan elektronnoi versii. Net ollah algukielel: vienakse da on annettu niilöin kiännökset ven akse.»»suarnua-vuarnua Valentina Mironova Pidäy sanuo, gu harvas kois nygöi on tämä kniigu. Se nägi päivänvalgien Leningruadas vie 1963 vuvvel, tostu painostu pahakse mielekse tässäh emmo ole suannuh. Kniigan luadijannu oli tundiettu rahvahanrunohuon tutkii Unelma Konkka. Suurin vuitti kirjan suarnois on kerätty da pandu mustoh 1930-luvul Pohjais-Karjalas, konzu vie oli elos hyvii suarnoin kerdojii. Tekstat kniigas ollah kahtel kielel, alguperäzel vienakse da on niilöin ven akse kiännökset. Kniigua sendäh voijah lugie kui karjalazet, mugagi ven alazet rahvas. Suarnoi ennevahnas saneltih sygyzyl da talvel, pimiel aijal, konzu suuret ruavot oli ruattu. Saneltih suarnoi vahnat babit da died oit. Toiči niidy kuului mužikoin keskes meččykodilois. Uskottih, gu suarnoin sanelu vardoiččou rahvastu kaikes pahas, buitegu raudahine ymbyry azettuu koin ulgopuolel. Ennevahnas oli suarnoi žiivatois, vesselii suarnoi, kui sanommo, Kindahan mužikois. Pitkembät oldih ihmesuarnat, sie ainos oli midätahto čuuduo, hyvä da paha kiistettih keskenäh, Syvänteren akku ainos tuli keskeh. Kiirehtäkkiä lugemah karjalazen rahvahan suarnoi, sie työ lövvättö ylen äijän mieldykiinnittäjiä. Suarnat kirjas ollah kahtel kielel: vienakse da ven akse.»»karjalan kieligi, kui Karjalan Kielen kodi, ku se on pättävy kieli tuliesgi aijas.»»kkk Ol ga Gokkojeva Nengoman nimen andoi kniigale Martti Penttonen. Kniigas on kirjutettu kui Karjalan kielen kodii nostetah da Vieljärven eläjien mielii omas elaijas. Nimi on ylen hyvä, muga se on kritikuičendal da itkendäl koit ei nosta. Koin nostandan tagan on suuri joukko, kaikile suuret passibot, ken on uskonuh täh ruadoh. Tämä nimi pädöy karjalan kielehgi, se nouzou, ku myö iče vai ruammo sen hyväkse da tovvellizesti uskommo sih, ku se on pättävy kieli tuliesgi aijas. Kodi on zavodinnuh ruadamah vuvven allus. Vie ei olluh nimidä sydämes, vaiku seinii, da kerras rubei ruadamah nelli kerhuo. Kerhoin vedäjinny ilmai ruatah Nina Barmina, Vera Ivanova, Aleksandra Nikolajeva da Nadežda Zaitseva. Teatrujoukko Vera Dmitrijevnan ohjuandas on azunuh jo kolme spektaklii, jälgimäine Samvuaru oli ylen hyvä. Saimmo sidä nähtä jo kaksi kerdua Vieljärvel da vie Jyrgiläsgi. Moizen hyvän spektaklin erähät tuldih kaččomah tostugi kerdua. Tämän tagan on suuri ohjuajan ruado. Äijy on vie ruaduo Koin sydämes. Pidäy azuo kai nenga, ku rahvas voidas kävvä Kodih lugemah, karjalankielizii raadivo-ohjel mii kuundelemah da TVprogrammoi kaččomah. Kaikil ei ole Karjalan raadivo- da TV-programmoi omas kois. Vie voi kuunnella karja lankielizii iänikniigoi. Fis kul tuuruvideoloi karjalan kielel rubiemmo azumah kezäl. Ei kai kalat vies, ei kai ilmat ikkunas Nygöi on kudakui kniigoi karjalan kielel da kaiken Pidäy sanuo, gu harvas kois nygöi on tämä kniigu. Kirjan luadijannu oli tundiettu rahvahanrunohuon tutkii Unelma Konkka. Samvuaru-spektaklin ohjuajua Vera Ivanovua (oig.) sen enzi-illas hyvittelöy Soglasije-keskukseh kuului Tamara Lutoškina.

5 »»oma kieli, oma mieli «Oma Mua» 24. kezäkuudu u nostetah nouzou, ku myö iče vai ruammo sen hyväkse da tovvellizesti uskommo sih, Pyzykkiämmö yhtes Ivan Savin Oma Mua -lehtes luvin Martti Penttozen kirjutuksen Kui vediä kieldy tulieh aigah?. Se toi minule hyviä mieldy, passibot Martti Penttozele sendäh. Hänen kirjutuksii on mieldykiinnittäi lugie vie i sentäh, gu häi ruadau suurdu ruaduo tutkiu syvästi karjalan kielen peruskyzymyksii, kudamii perinpohjin on ezitetty Dmitrii Bubrih, Edvard Ahtia, Georgii Kert da toizet tiedomiehet. Ruttoh ruadoh Minun mieles yhtenäine karjalan kirjukieli pidäy luadie kui vai vois teriämbi. Aigu meidy peräh ajau, kymmeniezen vuvven peräs jo roih myöhä argielokses kielen käyttäjii jo ei roi. Minun mieles pohju yhtenäzele kirjukielele pidäy olla liygi kui enimistön käyttökieli, se ei tarkoita, gu toizet karjalan kielen murdehet hävi täh. Net roijah muamankielen kaunehuon, rik ka huon täyteh yhtenäzele kirjutuskielele! Ny gyaigaine opastunnuh ristikanzu ellendäy eihäi joga murdehen pohjal sua luadie yksinäi ne kieli. Se on ellendettävy jogahizel karjalan kielel pagizijal. Jogahizel pidäy maltua el lendiä toine toizen pagin kiistelemät täh-riidelemättäh se on gu aksioumu! Tii jäm möhäi gu Suomes on monii murdehii, neuš to emmo kuule ku Ven an eri alovehien pa ginluadu eruou toine toizes, a Oniegan taga vozilazien pagin jyrkäh eruou ven an kirjukieles. Mittumua vie tovestustu täh pidäy?! Martti Penttonen kirjuttau: Bubrihan murrehatlas -projektan rinnal Verdailii karjalan kielioppi! -projektu on pieni da vuadimatoi, ga yhtel aigua fundamental noi. Sidä voi pidiä köyhän ristikanzan murrehatlasannu seiččiekymmendy vuottu Bubrihan ruavon jälles. Toizin sanojen karjalan kieliopis on jo luajittu merkittävy pohju da sidä nygöi pidäy käyttiä hyväkse da piästä yhteisellendykseh, azuo merkittävy askel yhtenäzeh kirjukieleh. Voibi sanuo, ku Vieljärvel nygöi on oma teatru karjalan kielel. Enzimäine spektakli, kudai ozutettih Karjalan kielen koin teatrujoukon rahvas, oli Kalevalan mugah. Sen enzi-illas oli kul tuuruministru Jelena Bogdanova. Kuvat on otettu Karjalan kielen koin sivuloilpäi. Toine Samvuaru spektakli on Vera Ivanovan ohjuandal luajittu. Suullizennu karjalan kieli ei elä hätken, lugemizen maltandu on ylen tärgei. mostu tieduo karjalan kielel internetas. Da täs on kolme suurdu probliemua kniigoi ei lövvy laukas, erähil ei ole internettua da suurin vuitti karjalazis ei malta lugie omal kielel. Vaiku nygöi ellendin, kui suuri probliemu se on. Voimmo uuzii kniigoi luadie da kellebo sit net pidäy? Oma Mua -lehten miärän mugah 700 hengie maltau lugie karjalakse, toinah vie erähät suat maltetah da ei tilata lehtie. Da suurin vuitti ei malta lugie nivouse. Tämän bedan dogadin, konzu meijän teatrujoukko rubei valmistelemah Samvuarua. Vera Dmitrijevnal pidi kirjuttua artistoile kai karjalankielizet sanat ven an kirjaimil. Puaksuh suan kuulta, kui karjalazet kyzytäh: Mindäh pidäy opastuo lugemah karjalakse? Maltanhäi paista. Ainos sit kyzyn, no mindäh sit ven akse pidäy maltua lugie? Ei kai kalat vies, ei kai ilmat ikkunas. Muga i luvendu avua u ihan uuzii muailmoi, jogahine kirjuttai omal taval kirjuttau da duumaiččou. Ennevahnas ei olluh raadivuo, eigo televiizorua, sit tiedo siirdyi tuatalpäi poijale suullizesti. Nygöi on raadivuo, TV-programmoi da internettu. Suullizennu karjalan kieli ei elä hätken, lugemizen maltandu on ylen tärgei. Olen oppinuh lugie iäneh tekstoi karjalan kielel nengomile, kudamat ei malteta lugie. Kaikile kuundelijoile rodieu hyvä mieli, konzu kuultah omal kielel runoloi libo pajoloi. Yksi ristikanzu sit opastui lugemah da lugi enzimäzekse In aine-kniigan. Sanoi sit: Pravvan sanoit, pidäy maltua lugie omal kielel. Nevvokkua da kirjutakkua omii mielii lehteh Ristikanzu on, tiettäväine, lašku elätti. Konzu on kebjiembi variantu olemas, sit ei himoita jygiembäh ruadoh. Lugemah opastundu on jygei ruado, sihgi pidäy harjavuo. Da ku olis motivatsii, sit se olis mielužu ruado. Hyvät Oma Mua -lehten lugijat! Työ kaikin maltatto lugie da tiijättö, kui tärgei luvendu on. Kuibo myö voizimmo yhtes kehittiä karjalazien opas tundua? Karjalan kie len kois sygyzyl rubiem mo jo enämbän pidämäh lugemizen kursiloi, a kuibo suammo motivatsien korgiembale? Olisgo kel mielii, kui vois tädä dieluo kehittiä? Voizimmogo yhtes pidiä kursiloi, kudamis voidas tuliet luvendan kursiloin opastajat opastuo? Voizimmogo pidiä yhtehizii luvendan kilboi? Voizittogo kirjuttua omii mielii Oma Mua -lehteh? Passibot! Kielettäh da juurittah olemmo vajuat Jälgimäzes Karjalan Rahvahan Liiton vuozikerähmös Tatjana Klejerova saneli, kui ollah dielot toizis Ven an kanzallizis tazavallois muamankielen alal Karjalah verraten. Häi juohatti sidä, ku karjalazien keskes perehis harvah paistah muamankielel. Toizis enimis tazavallois muamankieldy käytetäh monis kohtis da sen periä školis opastetah kaikis kluasois da kaikile, kaččomattah midä kanzalližuttu on lapsi. Sie kielen stuatussu on valdivollizel tazol! Kyzyzin: Miksebo meile ei sua hyväksyö sidä Konstitutsies merkittyy oigevuttu? Opastuo da suaja korgeitazoine opastus omal kielel? Eigo se kuulus valdivollizien elimien ruadoh? Min vuottu myö prižmimmö Opastus- da Kul tuuruministerstvois luadie muamankielien kehitysozastot, ga regi vie tässäh on sie. Kaikkeh luaduh vai pannah kampii vai ei hyväksyö kielen stuatussua vai ei andua oigevuttu da opastustu muamankielel. Gu nuori ristikanzu školas ei sua tiedoloi omal kielel, gu häi ei sua opastuo korgies školas omal muamankielel, gu häi ei lugene kaunokirjalližuttu omal kielel sit on vaigei uskuo, gu häi rubieu täydeh puolistamah omua Muadu da suvaimah omua Kodirandua! Moine ristikanzu eččiy ozua vierahal rannal. Vierahah kieleh segavunnuh, sit vai monien vuozien kuluttuu tostahes a kenbo minä olen? Kusbo on minun Kodoilu, kuibo da mindäh sen hävitin? Ylen hyvin nägyy kui nuorižo lähtöy suurele Mierole omis hieruzis, pos olkois, linnazis ruavon da ozan eččoh. Uskokkua tottu, se ristikanzu kazvau vajuakse sydämettömäkse olendokse. Yhteh hiileh puhuo Himoittas uskuo, ku loppujen lopukse myö piäzemmö parembih tuloksih karjalan kielen alal, suam mo muamankielen stuatusan Karjalan Tazavaldah, midä myö huavailemmo jo kolmattu vuozikymmenetty, algajen enzimäzes Suures Karjalan Rahvahan Kerähmös, kudai oli pietty Anuksenlinnas kezäkuun jälgipäivin vuvvennu Pidäy vai puhuo yhteh hiileh, kiistelemättäh pyzyö yhtenny joukonnu, sit myö olemmo vägi, sit meidy kuultah. Hyväh lykkyh, edehpäi.

6 6 «Oma Mua» 24. kešäkuuta 2015»»kylät Mitein miušta tuli kyläbloggeri»»kerran miula šoitti tuttava lehtimieš Natalja Jermolina ta šano: Olet niin äijän kirjuttan internetissä omašta Tunkuošta, jotta ihan hyvin šie kelpuasit meijän Sel ski bloger (Kyläbloggeri) -kilpailun ošallistujakši. Rupiet mainoštamah omua kylyä. Alina Čuburova ECHO-assossiatijo ta Karelika-turistifirma järješšettih Sel ski bloger (karj. Kyläbloggeri) -kilpailun. Kilpailu alko 1. kešäkuuta ta šiih yhty noin 30 bloggerie ili ihmistä, kumpaset aktiivisešti kirjutetah Internetissä kaikenmoisie juttuja Karjalašta, karjalaisista kylistä ta paikoista, tapahtumista ta kaikešta, mitä nähäh ta kuullah. Mie piätin kirjuttua kilpailuh omašta Tunkuo-kyläštä. Kyllä, mie enneinki kirjutin Internetissä šiitä, ka nyt tuli šemmoni virikeh, jotta pitäy kirjuttua joka päivä vaikka yksi-kakši juttuo. Niijen ei pie olla šuuret, tärkienä, jotta šitä olis mukava lukie ta še šais äijän like-tykkyämisie Internetin käyttäjiltä. Vaikka kilpailu on venäjänkielini, mie yritän tutuššuttua lukijie ta kiinnoštunuita kaikenmoisih karjalankielisih šanoih ta šanaliittoloih, kerron Tunkuon kylän ta entisen piirin istorijašta ta nykyelošta, paikannimilöistä ta haukuntanimilöistä. Miula ruvettih kirjuttamah tuntemattomat ihmiset, hyö kerrotah, jotta ei ole konšana kuultu Tunkuošta ta nyt heilä himottais käyvä šielä. Toiset tuttavat kirjutetah ta pyritetäh kertomah mitänih mukavua. Mie tykkyän šiitä, ka šamalla tiijän, jotta jokahisešta internetti-käyttäjäštä voit tulla ihan šamanmoini bloggeri. Vaikka kilpailu on jo alkan, ka šiih voit yhtyö vaikka konša, Otettu Sel ski bloger -kilpailun VK:ssa olijašta šivušta: još šiula on himuo ta olet aktiivini sosiališivujen käyttäjä (vkontakte, Facebook, Twitter). Šiun pitäy vain kirjuttua kilpailun järještäjillä ermolina. ta omissa nettikirjutukšissa panna #sel skij_ bloger -heštegin, jotta šiut olisi helppo löytyä. Kilpailu loppuu 1. elokuuta, kuukauven aikana arvoštelijakunta lehtimiehet ta kanšalaisjärještöjen aktivistit luvetah ta kačellah kaikki blogit ta kirjutukšet ta valitah Svetlana Kol čurina: Vaikka Čalnan kylän Tuomi-etnokeskukšen emäntä Galina Hanenko ei ole kilpailun ošallistuja, hiän aktiivisešti kirjuttau ta popularisoi omua kylyä ta toimintua. parahan karjalaisen Kyläbloggerin. Kaikki finalistit lähetäh Karelika-firman järješšettyh matkah ympäri Karjalua, a kilpailun voittajalla järješšetäh matka Ruoččih ta Norjah lehtimiehillä tarkotetun Barents Press International -järještön kanšainvälisen ohjelman puittehissa. Kyläbloggeri-kilpailun šivu: Miun on mukava ošallistuo šiih kilpailuh! Yritä šieki!»»blog-sana ÎÎ Blog-šana tuli enklannin kieleštä ta merkiččöy internettipäiväkirja, online-päiväkirja, tapahtuma-päiväkirja. ÎÎ Blogeri tai bloggeri (venäjän kieleššä on kakši muotuo) on ihmini, kumpani pitäy omua tai toisen ihmisen blogie. ÎÎ Enšimmäisie blogija oli kirjutettu 1990-luvun alušša Šuurešša Britanijašša. Blogit tultih muajilmanšuosituiksi luvun loppupuolella. ÎÎ On maita, kumpasissa blogijen pitämini Internetissä on kielletty (vuoteh 2012 šuate Kazahstanissa; meijän aikah šuate Kirgistanissa) ÎÎ Hešteg-šana tuli enklanninkieliseštä hashtagšanašta (hash on # ili rissikko ta tag on merkki). Heštegit autetah yhistyä Internetissä šamat šanat ta šanaliitot, još niijen ieššä on #-merkki. Mitä käsi kiä šitä šuu šuur»»karjalašša valittih vuuvven 2014 parahie Tatjana Torvinen Karjalan tašavallan Muatalouš-, kalaššuš- ta mečäššyšministerijöššä palkittih Paraš yksityisen huoltotilan omistaja -kilpailun voittajie vuuvven 2014 ruavon tulokšien mukah. Jokavuotisen perintehellisen kilpailun tar ko tukšena on stimuloija kanšalaisien yksityisien huoltotilojen kehityštä ta miärätä yksityispihojen parahie omistajie. Väještön yksityise t huoltotilat on annettu mer kit tävän panokšen taša vallan muatalouvelliseh tuotantoh. Vuuvven 2014 hintojen mukah, fermerit valmissettih tuotantuo 2,8 miljardih rupl ah. Väještön ošuuš muatalouštuotantoh on noin 51%, mukah lukien: maito 9,5%, liha 13,6%, potakka 92,8%, kašvikset 89,5%. Paraš yksityisen huoltotilan omistaja -kilpailuh oli työnnetty 19 anomušta Karjalan nelläštä piiristä. Šen voittajiksi tultih fermerit L udmila Jusupova Pitkärannan piiristä, Vasili Veledejev, Aleksandr Minin, Andrei Konstantinov ta Aleksandr Volkov Aunukšen piiristä šekä Anatoli Čuburov Belomorskin piiristä. Kilpailun kaikki voittajat palkittih diplomiloilla ta rahapalkinnoilla. Voittaja Tunkuošta Anatoli Čuburovin yksityini huoltotila jo tois Čuburovien pereheššä kaikin tykätäh kalaštua. Kuvat on otettu perehalbumista ta vuotta voittau täššä kilpailušša. Fermerin tytär Alina Čuburova on varma, jotta vanhempien huoltotila on kilpailun vaštuava ošallistuja ta voittaja. Vanhempien yksityini huoltotila on šuurin ferma Tunkuolla, Alina ylpeilöy vanhemmista. Hyö kašvatetah potakkua 30:llä sotkalla, šen lisäkši on monta punajuuren ta porkkanan issutukšie. Muamo hoitau hetelmäpuita: muutoma vuosi takaperin omenapuu rupesi antamah hetelmie. Muamo on kašvattan ta hoitan šitä melkein 30 vuotta ihan šiemeneštä šuahen. Še omenapuu on šamanikäni kuin mie!

7 »»piirit «Oma Mua» 24. kešäkuuta Čuburovit Tunkuolta ollah Paraš yksityisen huoltotilan omistaja -kilpailun voittajie vuuvven 2014 ruavon tulokšien mukah. Heijän yksityini huoltotila on šuurin ferma Tunkuolla. Kuvat on otettu perehalbumista Koko muajilman piiru»»kešäkuun 12. päivänä Mujejärven pos olka juhli 50-vuotispäivyä Marija Kirillova ntäy, tau fermerija. Anatoli ta Anastasija Čuburovien stolalla aina on okurččoja, tomattija, kašviksie, kumpasie pariskunta kašvattau omašša kašvihuonehešša: kešällä niitä šyyvväh verekšenä, talvella marinoituna. Vanhempien fermalla on šiivattuaki, jatkau Alina. Konša mie olin pienenä lapšena, vanhemmat piettih kanija, šiitä otettih lehmän, šiitä toisen, myöhemmin šiivattojen lukuh lisäyvyttih härät ta šijat. Konša mie lopetin yliopiston, vanhemmat kieltäyvyttih šuurista šiivatoista, nyt liäväššä pietäh lampahie ta kanoja. Lisäkši tänä vuotena tuaton šuunnitelmissa on ottua tuaš kanija. Mujejärven piiri on Karjalan yksi monikanšallisimmista piirilöistä. Karjalaiset, valkovenäläiset ta ukrainalaiset on jo monie vuosie eletty rinnakkah Mujejärven pos olkašša. Joka rahvaš muistau omie juurija ta kulttuurie. Šentäh pos olkan merkkipäivän puittehissa piätettih järještyä kanšallisen ruuv van Koko muajilman piiru -pruasniekka. Valmistautumini juhlah alko etukäteh: oli järješšetty Mie ta miun kala -valokuvanäyttely ta käsityömuasterijen ruatojen jarmanka, ašetettu lapšien huvilaittehet, paissettu lettuja, suarittu šašlikkija ta valmissettu monta makieta ruokua. Mujejärven joka eläjä ta vieraš šai löytyä toimehpivon oman mavun mukah ta maissella eri kanšojen perintehellisie ruokalajija. Pruasniekan alušša oli Mujejärven, Voloman, Tiikšin ta Lietman pos olkojen veteranijoukkojen jalkapallopeli. Pruasniekan virallisien avajaisien jälkeh alko tanšši- ta lauluryhmien konsertti. Ošallistujie oli tullun Petroskoista ta Mu»»Mujejärven piiri Šovan jälkeh monissa karjalaisissa kylissä ei riittän ruatovoimua, šen vuokši jo 1950-luvulla Mujejärven piirih alko tulla muijen kanšallisuukšien etuštajie Neuvoštoliiton eri tašavalloista. Ennimmäkšeh tuli valkovenäläisie ta ukrainalaisie. Hyö muutettih elämäh karjalaisih kylih ta ruvettih ruatamah meččälaitokšissa. Uušilla elinpaikoillaki ollen ukrainalaiset ta valkovenäläiset šäilytettih omua kulttuurie ta perintehie. Monet meččälaitokšet oli šalvattu 1980-luvulla, ta šuurin oša tulijista myöšty kotipaikoillah, monet kuitenki jiätih Karjalah, kumpasešta tuli heijän toini kotimua. Pruasniekašša piettih Miun enšimmäini hevoisvaunu -kilpailu, kumpasešša arvoštelijien piti valita kaunehešti korissettujen lapšien kol askojen joukošta paraš. Ideja pruasniekan järještämiseštä šynty tämän vuuvven alušša. Mie iče olen šyntyn Vuokkiniemeššä, a miun muamo on Arhipovien šukuo kotosin Pirttilahešta, Vera Guzovskaja (o. š. Matero) šelitti. Viime aikoina Veera on tutkin omua šukuo ta eččin heimolaisie internetin kautti. Nai Pruasniekan virallisien avajaisien jälkeh alko tanšši- ta lauluryhmien konsertti. Ošallistujie oli tullun Petroskoista ta Mujejärven piirin Rukajärještä, Šukkajärveštä, Mujejärveštä ta Volomašta. jejärven piirin Rukajärještä, Šukkajärveštä, Mujejärveštä ta Volomašta. Jälešti piettih mukava Miun enšimmäini hevoisvaunu -kilpailu, kumpasešša arvoštelijien piti valita kaunehešti korissettujen lapšien kol askojen joukošta paraš. A nurmikolla Karjalan Rahvahan Liiton Konša juuret kučutah jäšenet järješšettih Kyykkä-pelin muasteri-opin, kumpasen jälkeh piettih pari kokeilupelie. Illalla Mujejärven kulttuuritalošša enšimmäistä kertua oli järješšetty kanšainvälini Muoti ilmain rajoja -näyttöshow. Šen unohtumattoman toimehpivon järješti ammattiompelija Taina Kiiskinen Šuomen Lieksašta. Muotinäyttelijien lisäkši näyttämiseh ošallissuttih tanššikollektiivit. S urpriisiksi tuli Rukajärven Radost -yhtyvehen ei-perintehellisistä kelvottomista materialiloista luajittujen pukujen esiintymini. Pruasniekan lopušša palkittih parahie ošallistujie, urheilijie ta keittäjie. Järještäjien ta vierahien mieleštä juhla onnistu.»»pirttilahen Antipinien šuvun jälkiläiset keräyvytäh oman kotikylän paikalla 11. heinäkuuta. ni on ruvennun luatimah oman šuvun šukupuuta, šiih kuuluu jo yli šata ihmistä. Pirttilahen Antipinien šuvun jälkiläisie löyty äšen Uralilta, šekä Piiteristä, Louhešta, Koštamukšešta, Kalevalašta. Myö kotvan aikua pitimä yhteyttä internetin kautti, kirjuttelima toini toisellana ta šiitä mieleh tuli ajatuš keräytyö tänä Karjalaiset, valkovenäläiset ta ukrainalaiset on jo monie vuosie eletty rinnakkah Mujejärven pos olkašša. kešänä Pirttilahen kylän paikalla ta järještyä heimolaisien tapuamispito. Pruasniekan järještäjät valmissetah esittelyn Pirttilahen kylän ta Antipinien šuvun istorijašta. Tarjolla tulou kulttuuriohjelma huvineh ta kisoineh. Järještäjät kučutah kaikkie halukkahie yhtymäh pruasniekkah. Lisyä tietuo voit šuaha šoittamalla telefoninumeroh tahi vkontaktenettišivuilla laittamalla viestie käyttäjällä Vera Guzovskaja (Matero). Omii mielii kirjutakkua

8 8 «Oma Mua» 24. kezäkuudu 2015»» kul tuuru Petrovskoin»»Petroskoin linnan päiväkse linnan histour P otr Sem onov Entotaijon kursan opastujat opastutah valmistamah perindöllizii pruazniekkoi da iče ozutetah pienii spektakliloi livvikse. Kuvas on kolmas kursu. Kuva on otettu kolledžan arhiivaspäi Tule opastumah etnokursale»»karjalan kul tuuran da taidoloin kolledžu keriäy etnotaijon kursan. Dokumentoin vastah otandu algavui 15. kezäkuudu da jatkuu elokuun 1. päivässäh. Ol ga Smotrova Jo ammui emmo maininnuh nimidä Karjalan kul tuuran da taidoloin kolledžah nähte. Rahvas sidä tänäpäigi sanotah kul azeke, se on kuulužu moine da ainavoluaduine artistoin zavodu Karjalas. Tänäpäi kolledžas on horeogruafien ozasto, taijon ozasto, sotsio-kul tuurizen menedžmentan ozasto, kirjaston hoidajien ozasto da teatran ozasto, kudaman hantuzis toimiu vie etnotaijon kursu akt ouran ammatin ližäkse opastetah karjalan kieldy da perindöllisty kul tuurua. Uvves opastunduvuvves liženöy uuzi ozasto Muailman taijon kul tuuru. Kolledžan nygyelokseh nähte saneli sen ohjuajien opastai Aleksei Šalajev. Oligo kolledžas opastujua, kudamat roittih kuulužikse Ven al libo Karjalas? Oli. Enzikse mustoh tulou Aleksandr Mogil ov tundiettu tansii, Tansi na TNT -kilbah yhtynyh, häi loppi horeogruafien ozaston. On kuulužu Ven al Aleksandr Gezalovgi Ven an yhteiskunnallizen provosluavizen alan ruadai. Karjalas kuulužuttu suadih Oleg Ivanov, kudai on Promo-rekluamulaitoksen piälikkö, Karjalan ar Täl ruadoalal ristikanzua arvostetah ei diploman värii myöte, a hänen neroloi myöte. vostettu artistu Dmitrii Maksimov. On äijy kolledžan endisty opastujua Karjalan Kanzallizes teatras. Midä vaigevustu opastujil on tänäpäi kolledžas opastujes? Vaigevuksekse sanozin sen, ku nygöi meile otetah opastujua yheksänden kluasan jälles. Ei kaikin moizes ijäs voija vallita oigieh tuliedu ammattii. Yhten-toizen vuvven opastuhuu yhtet ellendetäh, ku se on heijän ammatti, toizet jätetäh kesken oma opastus. Toine vaigevus on se, ku laval ezittymine on suuri da jogapäiväine ruado, sendäh opastujil on äijy individualistu harjoitusurokkua. Monile moine opastustempu ei ole vägie myöte. Sih kaččomattah minä en rubies nikedä pöllättämäh: opastus täs on ylen mieldykiinnittäi. Ongo jygei löydiä hyvä ruadokohtu kolledžan jälles? Nygözes ruadolaukas kai rippuu iče opastujas. Jo opastujes pidäy andua tiediä omas ičes: olla aktiivizennu, ozuttua omii neroloi, ku sinuu huomattas. Se ekskavatoral ruadajat ollah hinnois, ku heidy tolkukastu on kaksi-kolme hengie piiris, kul tuurualalhäi kai on toizin: maguajan kažin suuh hiiri ei tule. Täl ruadoalal ristikanzua arvostetah ei diploman värii myöte, a hänen neroloi myöte. Puaksuhgo otetah opastumah kolledžah entokursah da sanele vähäine sih nähte? Tänäpäi meile opastuu vai yksi moine joukko, tulien vuvven otammo vie yhten moizen joukon. Oli aigua, konzu entokursua kodvan ei olluh, ga nygöi se kerätäh puaksumbah, Kul tuuruministerstvu on kiinnostunnuh sih. Joga semestran lopus opastujat järjestetäh ezitelmii karjalakse, niidy voibi tulla kaččomah, niilöis ennepäi ilmoitammo kolledžan joukos vkontakte-saital. Tulgua vai kaččomah da opastumah! Petrovskoin suurikylä oli mägizavodan pos olku Petrovskoin zavodan vieres da kuvitti uuttu mallii eländykohtan alovehel. Kui zavodan pos olku, se alovehellizesti da ohjuandal oli yhtehine tuotandonke. Dai ulgonpäi suureskyläs oldih tuotandollizet laittehet. Petrovskoin zavodu da suurikylä roittihes keskikohtakse levies Anuksen ujezdas. Konzu rodihes Anuksen mägiokrugu, oli hävitetty Anuksen vojevodan toimi da kai vojennoloin valdu ujezdas meni okrugan komendatuurah. Lopputulokses Anuksespäi Petrovskoin suu rehkyläh muutettih endine vojevodskoi kantsel arii. Komendantu johti Lodeinoinpol skoidu verfii da kaikkien zavodoin Gornookrugan. Sen alistukses oldihgi vojennoit garnizonat, Lodeinonpol skoin da Petrovskoin suurenkylän. Jo enzimäzil kymmenil vuozil Petvroskoin suurikylä rodih kaikis suurimakse eländykohtakse Anuksen ujezdas. Vuvvennu 1720 sie oli enämbi kolmie tuhattu alallistu eläjiä, äijiä enämbi migu Anukses da Kargopol as yhtes. Sen aijan yhtes dokumentas oli kirjutettu, ku suureskyläs oli zavodal ruadajua rahvastu 1030 hengie. Heis akkua oli 607 da lastu Kaikkiedah 2748 hengie. Sie oli läs sadua kupsien da äijy neroniekoin da torguiččijoin perehty. Paiči sidä, suureskyläs ainos vuorotellen eli enämbi 700 zavodah kirjutettuu muanruadajua. Vuvvennu 1720 Petrovskoin suureskyläs oli enämbi 150 valdukunnan azuttuu eländykodii da enämbi 450 ičen nostettuu kodii, kudamien keskes oldih herroin pannuot koit da kupsien dvorčat. Sie oli kymmenii abuhuonehii, torgu- da kupčien taloloi. Oligi kymmenii abuhuonehii, myöndy- da talovehellizii huonehii. Suureskyläs oli kaksi kirikkyö lämmykirikkö da kezäkirikkö, nemetskoi l uteranskoi kirikkö, kudai vuvvennu 1718 kylmykuun 25. päiväs seizoi nemetskois kalmužimas. Ihan azundan allus suurikylä oli juattu kahtekse ozua, kuduat jyrkäh eroituttih yhteiskunnallistu da rahvahanpuolistu eläjien kogomus tu myö. Parembi kohtu joven hurual rannal oli haldivoiččijoih kluassoih niškoi. Täh sijoituttih zavodan johtajat, piämiehet, herrat, virgumiehet, ulgomuallizet n eroniekat da kupčat. Joven sil rannal oldih komendantan suuret koit da linnan okrugan kantsel arien suuret taloit, Petrovskoin zavodan kontorat da saldatoin suurikylä, kuduas elettih garnizonan ofitsierat da Anuksen bataljonan saldatat. Saldatoin kyläs, kudai oli Oniegan järven rannal, seizoi enämbi puoldusadua ofitsieroin kodii da kaheksa saldatoin kazarmua. Garnizonan saldatto i, paiči zavodan vardoičendua vihaniekoin kä zintulendas, zavodan omažuksii da sen johtokundua vardoičustu, käytettih anuksilazii muanruadajii vägeh varata zavodoi ruaduruval, puuhiilel, izv ostkal, halgoloil da toizil ainehil. Hyö todevutettihgi kuritustoimidoi. Paiči sidä, saldattoi käytettih jygielöih ruadoloih, koittelukohtih puuškis ammundan aigah, oruudieloin gruuzindan aigah, orožoin da ammundutarbehien laivoile da heboloin povozkoih. Hyö vardoičusjoukonnu suatettih laivoi da obozoi ammunduvehkehienke verfilöin luo da Peterburgah. Lohi-joven oigiel rannal Zarekal elettih zavodas ruadajat, ammattimiehet da heijän abuniekat. Zavodan enzivuozil ruadajat elettih muahavvois. Vaiku 1705 vuvven lopus, konzu oli lopiettu

9 »»kul tuuru suurikylä iedu Pieni muzei suuri histourii «Oma Mua» 24. kezäkuudu piähuonuksien azundu da zavodan ozastoloin azundu, algavui nostandu valdivollizien yhteseländykodiloin igähizih zavodan ruadajih niškoi. Kaheksandentostu sadavuvven allus Petrovskoin zavodan suurikylä oli ei vaiku ujezdan haldivolline keskus, ga vie kaikis suurin ekonoumielline, torgu- da alovehen kul tuurukeskus. Erikseh kovaliikkehelline kauppuamine oli kezäkuuloil, konzu Volgajogie myö kupčat linnoispäi ylen äijy tuodih laivoil zavodoile leivän varua, suolua da muudu tuotehtu, da vie toizii tavaroi rahvahale myödäväkse. Suuren avun leivän tuondal zavodale dai kaikel alovehel andoi Danilovskoi manasteri, kudual oldih omat purjehlaivat da moni valgamuo Oniegujärvel. Petrovskoin suurenkylän manasteris oli traktiiru, laukat da aitat. Sen rahvas myödih meren dai järvien kalua da erilazii tavaroi. Suureskyläs myödävänny keskuksennu oli torgulagevo kahtenkymmenen kuvven haukkuandulaukoinke, kuduat myös oldih joven hurual rannal, vähästy alembi Petropavlovskoidu kirikkyö, Nagornoil pihal. Sidä alembi läs pristanii oli tuliilaitos, kudai tovesti suureh myödäh näh. Kupsien kel yhtes suureskyläs äijäl torguičči kaznu. Sie oli enämbi kymmendy laukkua, kudamis n eroniekat voidih suaja velgah leibiä, suurimua da suolua. Yhtelläh piälimäzen tulon kaznu sai yhtenvallallizel vodkan myöndäl, kudamua myödih viinukuopis, kabakois da juondukodilois. Anuksen herrat jogavuottu annettih kaznale rengii vodkua. Suureskyläs kaznu pidigi traktiiran, kuduas oldih pertit tänne tulijoih tsuarin käskyläzih niškoi, gubernatoran da vojennoin virraston. Petrovskoin suurenkylän erinomazennu nähtävyksenny oli Petropavlovskoi kezäine puuhine kirikkö, azuttu Pedrin I käskyn mugah. Sen uuzitaba oli sit, ku perindölline monikerroksine huonus pohjazes oli harvus. Sen korgevus oli 40,5 metrii. Kezäkirikön azunda n päivymiäry on tiedämätöi. Vikse se azuttih muan ruadajien puusepät Anuksen zavodoin azujan Čoglokovan A. S. ohjuandal vuozinnu Se kirikkö paloi 1924 vuvvel pyhällän jyryn tuleniškuh. Se slobodan lämmykirikkö oli azuttu zavodan enzivuozil. Yhtelaigua Martsial oin parandus vezien nouzeman azundan aigah 1719 vuvvel Petrovskoin suureskyläs oli azuttu tsuarih niškoi kaksikerroksine dvorču avvonazen galdarinke, čomendetun aijoitetul aijal. Dvorčan ikkunoil žestihizet kehykset oldih katettu sl udahizil kerroksil. Oččupuolen keskus oli järvehpäi. Dvorčan edeh oli kaivettu kalalammikko, ymbäri istutettu koivuine lehtimeččy oigieloin kävelyskujoloinke frantsuuzoin luaduh. ÎÎ Jatkuu»»Huittinen on linnu, kudai on Satakunnan muakunnas Päivänlaskun Suomen gubernies. Se oli perustettu vuvvennu 1856, linnan stuatusan se sai vuvvennu Ol ga Dubitskaja Kui joga linnas, Huittizesgi on oma muzei. Se perustettih vuvvennu Muzeis on ozutettu paikalline histourii, sie on suuri ozutteluvehkehien kollektsii. Muzein enzimäzes da toizes kerrokses on ozutettu muanruadajien vehkehii. Nämmis huonuksis muzeis on sobien da jallaččiloin kollektsii, puu- da saviastiet da toizet argielokses pädijät vehkehet. Ongi suuri kuvondahizen kollektsii. Muzeis on kai puumel l iččy, kuduah voibi kävvä da kaččuo, kui sen sydämes kai on luajittu da kuibo jauho rodieu. On kogonazes puus luajittu veneh. Täs zualas voi nähtä, kui elettih enne suomelazet. Pyöriä da veiččie Paiči etnogruafiedu muzeis on vahnoin pyörien kollektsii. Täs kollektsies on ylen vahnat kolmerattahizet pyörät da on uvvembat mallit. Nämmien pyörien ezimerkil voi nähtä, kui pyörät kehityttih, kui net muututtih. Sen nähtäväine ezimerki on kolmerattahine pyöry, kudual enzimäine ratas on suuri, a kaksi tagaratastu ollah pienembät. Täs pyöräs kai on luajittu ravvas rattahat, rul a, pedalit, kai istuin. Myöhembi rattahat muutettih, istuin luajittih puus da sen jälles muovis, rattahile keksittih piälysriziniä. Huittizen muzeis on erinomaine da mieldykiinnittäi suomelazien veiččien puuk Paiči etnogruafiedu muzeis on vahnoin pyörien kollektsii. Sen nähtäväine ezimerki on kolmerattahine pyöry, kudual enzimäine ratas on suuri, a kaksi tagaratastu ollah pienembät. Täs pyöräs kai on luajittu ravvas rattahat, rul a, pedalit, kai istuin. Kuva: Ol ga Dubitskaja, Oma Mua Muzeis on ozutettu paikalline histourii, sie on suuri ozutteluvehkehien kollektsii. Kuva: Ol ga Dubitskaja, Oma Mua koloin kollektsii. Niidy on enämbi 600. Kai net ollah eriluaduzet enzimäzien varret on azuttu puus, a toizien ravvas. Vaigu kaikil niilöil on yhtehine eričys niilöin huodrat on lua jittu kalanmuodoh. Nämä kalat ollah al umiinies, ga kahtu yhtenjyttysty veiččie ei ole. Yksis veiččilöis on kirjutustu, toizis ei ole. Prezidentat da kuvanvestäjät Muzein kolmandes kerrokses on kogonaine zualu, kudai on omistettu professorale, kuvanvestäjäle Lauri Leppäzele. Lauri Leppäzen vestokset ollah luajittu puus, gipsas, bronzas. Leppäzen luajitut mustopaččahat ollah tundietut kogo Suomele, net ollah Helsinkis (Eino Leinon mustopačas), Tamperel (Minna Canthan pačas), Poris, Jovensuus da monis toizis kohtis. Suuren vuitin omis vestoksis Lauri Leppänen iče lahjoitti muzeile vuvvennu Vie muzeis on yhten tundietun ristikanzan ozuttelu. Se on omistettu Risto Ryytile kuulužale poliitiekale da Suomen viijendele prezidentale. Häi oli prezidentannu vuozinnu Risto Ryyti rodihes Huitizes vuvvennu Tämä ozuttelu oli avattu vuvvennu 1955 da se kerdou Ryytin lapsuonaijan kois, opastundas. Sie on hänen koin lomuu, kudamidä sobua da vehkehty, vahnua kuvua. Ekskursienvedäi sanelou Risto Rytin elaijas, karjieras. Tämän ozuttelun kaččojes on tundo, gu olet prezidentan kois. Ainoshäi on mieldykiinnittäi koskettuakseh histourieh.

10 10 «Oma Mua» 24. kešäkuuta 2015»» rahvaškunta Nadežda eläy toivošša»»uuši vanhukšien hoitokoti avasi oveh Kalevalašša. Nadežda Vasiljeva Valitettavašti meijän elämä on šemmoista, jotta vuosien mittah ihmiset ei nuorruta. Ta šilloin kun vanhušaika läheštyy, ihmini alkau šelväšti tuntie, kuin erilaiset tauvit ruvetah voittamah hänen tervehyttä. Hyvä, kun šilloin viereššä ollah heimolaiset ta lähiset ihmiset, kumpaset ollah huolissah, autetah ta pietäh huolta vanhukšešta. Ka valitettavašti šattuu toisinki. Viime aikojen kiistämättömänä tosiasiena on še, jotta vanhojen yksinäisien ihmisien luku on yhä kašvan. Šilloin näijen läsijien yksinäisien ihmisien apuna voijah olla vanhojenkojit ta hoitolaitokšet. Ušiemmičči ne ollah valtijonlaitokšet, kumpaset šuahah rahotušta eri tašojen bydžettilöistä. Šemmosih hoitopaikkoih on ylen vaikie piäššä. Kalevalan vanhojenkotiki on hyvänä esimerkkinä šiitä. Halukkahat piäššä hoitoh šemmosih vanhojenkotiloih jouvutah vuottamah paikkuah monie kuukaušie. Valtijollisien vanhojenkotien vaihtoehtona on yksityiset hoitolaitokšet. Toisissa paikoissa ne ollah šuuremmat, a eryähissä pienemmät, kumpasissa hoijošša on vain monieš henki. Šemmoni pieni yksityini vanhojenkoti avasi oveh Kalevalašša. Nadežda-nimini vanhojenkoti otti vaštah enšimmäisie eläjie šulakuun puolivälissä. Šiitä ajašta on männyn vašta kakši kuukautta ta vielä on liijan aikaista paissa mistänih tulokšista. Ka myö piättimä käyvä vanhojenkojissa ta omin šilmin nähä, mimmosissa oloissa vanhukšet tiälä eletäh ta ken heitä hoitau. Hoitokojin arkija Nadežda vašta noušou jaloillah. Ennein kun hoitokoti šuatih avata, piti ratkaissa monta järještämiskyšymyštä, remonttie tilat, kerätä ta oštua tarpehelliset tavarat. Proplemoja ta vaikeukšie on vielä nytki ta niijen ratkaisomisešša voitais auttua hyvät, huolekkahat ta kiinnoštunuot ihmiset. Vanhojenkojin ovella meijät otti vaštah hoitaja Nadežda Matvejeva, hiän kučču meijät šiämeh tutuštumah talon eläjih. Levie käytävä, kolme šuurta valosua huonehta. Nykyjäh tiälä eläy kolme vanhušta: kakši naista tultih tänne elämäh pitemmäkši aikua, kolmaš vain muutomakši netäliksi, kuni lapšet ollah matoilla.»»aktiivini šukupolvi Karjalašša ilmotettih Aktiivini šukupolvi kilpailun tulokšet. Kilpailuh oli lähetetty 42 projektiehotušta järještöistä ta laitokšista, kumpaset ruatah ikäihmisien parissa. Ehotukšie tuli Petroskoista, Karhumäještä, Belomorskista, Priäzäštä, Kontupohjašta, šekä Aunukšen, Mujejärven, Oneganiemen ta Kalevalan piirilöistä. Ekspertineuvošto oli hyväkšyn 26 projektiehotušta, kumpaset šuahah rahotušta. Joka projektin toteuttamiseh on šuunniteltu rupl ua. Nadežda Matvejeva (oik.) ruatau hoitokojissa volont orina. Naini on varma, jotta tärkeintä hoitajan työššä on hyvä šuhtautumini hoijošša olijih. Ilmain šitä ei täššä työššä pärjyä. Kuva: Nadežda Vasiljeva Nadežda Matvejeva, kumpani ruatau hoitokojissa volont orina eikä šua omašta työštäh mitänä palkkua, kerto meilä omista työarkiloista. Hoitajalla ruatuo on riittäväšti: pitäy valmistua huomenešruoka, keittyä päivällini ta iltaruoka (vanhukšie tiälä šyötetäh viisi kertua päiväššä), šen lisäkši još liäkäri on miärännyn vanhukšella minnih hoijon, hoitajan pitäy luatie kaiken. Ta šen piällä on vielä lukusie muita pikkušeikkoja, kumpaset tarvitah hoitajan huomijuo. Ka tärkein hoitajan työššä on hyvä šuhtautumini hoijošša olijih, ilmain šitä täššä työššä et pärjyä. Anna Jakovlevna on ollun Nadežda-talon hoijošša vašta muutoman päivän. Naisella on ikyä 84 vuotta. Eryähänä päivänä Anna Jakovlevna lankesi ta pahašti šattautu. Nyt naini ei piäše kävelömäh ta šuurella vaivalla noušou istumah. Piätöš kotitalon jättämiseštä ta muutošta vanhojenkojilla oli ylen vaikie, ka nyt Anna Jakovlevna šanou, jotta tiälä hänellä on parempi olla. Tytöt ollah ylen hyvät ta yštävälliset. Ruoka on makie, šyötetäh oikein hyvin. Kun vain šaisin vähän pareta ta piäsisin tuaš jaloillani, Anna Jakovlevna toivou. Anna Jakovlevnan vanhat torarissat jo käytih kaččomah häntä. Hyö pitälti paistih elämäštä, muisseltih entisie aikoja, toivottih Annilla tervehyttä ta parenomista. Apuo vielä tarvitah Kalevalan yksityisen vanhojenkojin johtajan L udmila Volkovan kera myö pakasima šiitä, mistä tuli ajatuš peruštua šemmoni hoitokoti: Meijän vanhojenkoti voit ottua šamanaikasešti hoitoh kuuši henkie. Otamma hoitoh vanhoja šekä kipeitä ihmisie lyhyöllä ajalla tahi pitemmäkši aikua. Hommuamma heilä hyvän ruokailun ta hoijon. Rahvaš šoitetah, tiijuššellah. Miula himottais uškuo, jotta tämä miun ajatuš toteutuu ta rupieu elämäh. Miula on hyvä mieleštä, još mie šuatan auttua vanhoja, voimattomie ihmisie ta šuaha heijän vanhušarkiloih hoti vähäsen valuo. Ainaški, meijän Kalevalan yksityisen vanhojenkojin johtaja L udmila Volkova on kiitollini kalevalalaisilla avušta ta toivou, jotta hänen hoitokojin toiminta piäšöy kehittymäh. Kuva: Nadežda Vasiljeva pieni kollektiivi staraiččou luatie kaiken šen hyväkši. Monet kalevalalaiset kannattettih vanhojenkojin peruš tamista ta autettih voimieh mukah. Irina Kuz mina lahjotti šuuren ruokaserviisin, piiripol ničalta šuatih šänkyt, ihmiset tuotih mukuuvuatteita, ašteita, pyykkipešukonehen. L udmila Volkova šuurešti kiittäy kaikkie avuštajie. Kuitenki vanhojenkoti tarviččou vielä äijän muutaki: vuate- ta aštieškuappija, vuatenuaklakkoja. Vanhojenkoti mielelläh ottais lahjakši pyörästuulan ta televisorin. Televisori kyllä on, še on annettu hoitokojilla väliaikaiseh käyttöh, ka kun šiinä ei ole antennie, niin še näyttäyki ylen pahoin. Lisyä tukie projektin mukah Ei niin ammuin oli ilmotettu Aktiivini šukupolvi- kilpailun tulokšet. Kilpailun järještäjänä on Jelena ta Gennadi Timčenkon hyvänluajintafondi. Nadeždavanhojenkojin ruatajat oli valmissettu Hyvä šyväin -projektin, lähetettih šen kilpailuh ta piäštih kilpailun voittajien joukkoh. Kohta uuši vanhojenkoti šuau lisyä tukie hyvänluajintafondista ta ne rahat käytetäh hoitolaitokšen kehittämiseh. Elämä on arvuamatoin, et ieš tiijä, mimmosen yllätykšen še voit tuuvva šiula huomena. Tänäpiänä šie olet mäneštykšellini, terveh ta nuori, ka ajan piäštä kaikki voit ihan täyšin muuttuo. Meijän kaikkien pitäy muistua šiitä, rikenempäh ajatella hyväštä ta auttua toini toista, auttua kuin omie lähisie šamoin ni aivan tuntomattomie ihmisie. Vet kaikin myö tiijämmä, jotta še hyvä myöštyy meilä šatakertasešti.