Oma Mua. ÔÔ Kyykkävehkehet joka piirih s.5. ÔÔ Kieli ta perintehet kanšan ičetunnon pohjana s.6. andau suudoh s.2-3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oma Mua. ÔÔ Kyykkävehkehet joka piirih s.5. ÔÔ Kieli ta perintehet kanšan ičetunnon pohjana s.6. andau suudoh s.2-3"

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 25 (1265) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Ulgomualazekse agentakse pandu Nuori Karjala andau suudoh s.2-3 Nuori Karjala Karjalan tazavallan yhteskunnalline organizatsii ei pie omua iččie ulgomualazennu agentannu. Karjalan da Moskovan virguniekoin piätösty ruvetah vastustaman suvvon kauti. Organizatsii oli suamas kannatustu suas-tuhanzis ristittyzis, juriidizis laitoksispäi. ÔÔ Kyykkävehkehet joka piirih s.5 Perehen arvot -projektin puittehissa Karjalan Rahvahan Liitto šai valmehekši 16 luatikkua kyykkävehkehie. Projektin mukah ne kyykkävehkehet on annettava Karjalan piirilöih pelin kehittämisekši ta levittämisekši, ihmiset šuahah ne ilmasiksi ainaseh käyttöh. ÔÔ Kieli ta perintehet kanšan ičetunnon pohjana s.6 Uuši Taival-almanahha näki päivänvalon kešäkuušša. Vuosi 2015 on ilmotettu Venäjällä kirjallisušvuuvvekši. Karjalankielini Taival on jokavuotini julkaisu ta še, jotta tähä männeššä on ilmeštyn jo šeiččemen karjalankielistä almanahhua, näyttäy, jotta karjalan šana eläy ta karjalankielini kirjallisuš kehittyy. Karjalaisilla ta karjalan yhteiskunnalla tämä vuosi on merkillini vielä kahen šuuren merkkipäivän yhteyveššä karjalankielini Oma Mua -lehti ta Oma Pajo -rahvahankuoro juhlitah 25-vuotispäivieh. Karjalan tazavallan piämies Aleksandr Hudilainen da Petroskoin piälikkö Galina Širšina azetuttih Periodikan laukan luo, ostettih Periodikan uuzi Lembi-seinykalenduaru. Mollembat suadihgi Oman Muan kniigastu Karjalan kieldy viijes minuutas. Kuva: O ga Smotrova, Oma Mua. Petroskoin pruazniekkurannal»»suovattan, 27. kezäkuudu Petroskoin linnu pruaznuičči oman 312- vuozipäiviä. Tavan mugah linnan pruazniekkupäivänny oli äijy mieldykiinnittäjiä piduo: Folk-puusto Šipainiekku-stiili, Lahju linnale -aktsii, meren festivuali Taivahankarvaine Onego-2015, sportuprogrammua, Ammattitaloin huonukset, pikkarazien kal askoin paruadu. Oldihgi jo perindöllizet joukkoviestimien kävelykuja da Vahnan linnan il l uuziedu. Sivu 4.

2 2 «Oma Mua» 01. heinykuudu 2015»» tazavaldu Ulgomualazek pandu Nuori andau suudoh Oniegan laivuzavodal Dmitrii Medvedev pagizi sen ruadajienke, kačoi, mittumii laivoi zavodu rubieu luadimah. Guazu Anukseh, laivat Ven ale»»ven an halličuksen piälikkö Dmitrii Medvedev käi Karjalah 23. kezäkuudu. Petroskois häi pidi nevvoston Ven ah guazusuamizeh nähte. Nevvoston videokonferensieh yhtyttih Ven an eri regionoin edustajat. Tamara Sidorova Nevvoston hantuzis järjestettih videosillan guazujuandustansieh, kudaman kauti Anuksenlinnu yhtistettih Volhov-Petroskoi -guazubutkeh. Uuzi guazubutki Anuksessah rodih 59 kilometrii pitky. Sen butkipalan suandua Anuksen piirih hommattih kolme vuottu. Tulii kohtu, kunne huavatah suaja luonnon guazu, on Pitkyrandu, sen jälles guazu tulou Luadogan päivännouzurannikole Lahdenpohjah da Sortavalah. Dmitrii Medvedev mainičči myös, ku guazun suaduu rahvahan elos rodieu mugažembi. Pidäy mainita, ku Gazprom panou butkii vai linnan libo kylän ra- Kezäkuun 9. päivänny Dmitrii Medvedev uale kirjutti Karjalan kehittämizen programman vuodessah jassah, guazun levittämisty linnoi da kylii myöte hommuau regionu, kunne se kuuluu. Oman ruadomatkan hantuzis Dmitrii Medvedev käi Oniegan laivoin luadimizen da kohendamizen zavodale da Kižin suarele. Zavodal Ven an halličuksen piälikkö vastavui sen ruadajienke, tiijusti, mittumii laivoi jo tilattih zavodal, da mittumii laivoi zavodal ruvetah luadimah tuliel aigua. Pidäy sanuo, ku vuvvennu 2002 perustettu zavodu uvvessah pani rattahile oman ruavon vaste 6. kezäkuudu, kahten puolenke vuvven aloh varanhävitännyh zavodu ei ruadanuh. Zavodan uvvekse ižändäkse rodih valdivolline Rosmorport-laitos. Ruavon zavodal sai 150 hengie, vuv ven peräs zavodu rubieu ruadamah jo täydeh vägeh. Täkse päiviä zavodal jo tilattih viizi laivua. Meile on mahtuo nygöi, rubiemmo ulgomualazien laivoin sijah luadimah omii, a teile pidäy täs auttua, kiändyi Dmitrii Medvedev zavodan ruadajien puoleh.»» Nuori Karjala Karjalan tazavallan yhtes k ulgomualazennu agentannu. Karjalan da M tustaman suvvon kauti. Nuordu Karjalua a Natalja Antonova Piätös vahvistettu Moskovas Kuu aigua meni Ven an federualizel oigevusministerstval Petroskoilpäi työttylöin dokumentoin šeikuijes. Niilöin mugah Nuordu Karjalua vie vai meinattih panna ulgomua lazekse agentakse 7:n federualizen zakonan mugah löyttyy organizatsien toimindas ulgomualazen agentan merkit. Algavuttih hoput leviezesti medias, verkostolois, paginoin välis Nuori Karjala ulgomualazennu agentannu oli kielen n okas kaikkiel. Organizatsii oli suamas kannatustu suas-tuhanzis ristittyzis, juriidizis laitoksispäi. Rahvas ei voidu tulla pon ah, kui neče stuanivui da min periä Nuoren Karjalan ruado on poliittine, Ven an syväinpoliitiekkah vaikuttai. Iče nuorikarjalazet opittih kuun aigah kirjuttua vastustuskirjazet oigevusministerstvah, annettih kommentat viestindymediah tavoitettih piästä oma piä. Merkit on löytty. Sellityksii ei... Karjalan Yhteskunnalline Kamari on kannatannuh dielon sil, ku pidi suuren pyöryžän stolan omis huonuksis, kunne yhtyi läs kolmenkymmenen Karjalan kanzalaisorganizatsien rahvastu. Paginal oli se muite muis olii, hirvei federualine zakon ulgomualazih agentoih niškoih. Rahvas tävvel suul paistih sidä, ku ei kannateta sen prinsippoi, kirjutet- tih rekomendatsiet Moskovah Federualizeh Yhteskunnallizeh Kamarih da Ven an oigevusministerstvah. Net sanatgi ulgomualaine agentu pöllätetäh korvantaguzii da vuarretah avvonazes vällyös ruandas. Ezimerkikse, nemsoin da pol akoin kul tuuroin organizetsien aktivistat kuuluvoiteltih sidä, ollahgo ulgomualpäi suavut tägäläzien nemsoin da pol akoin kul tuurizen identitietan hiiluttajat varat moizet sit la pahat. Lyydinkarjalazet aktivistat ei ruohtita enämbiä ottua Suomespäi varoi Ilmori kielileirih niškoih. Valdivon puoldu edistäjät virguniekat rauhoitettih heidy, ku se ei kuulu pahankarvazeh poliittizeh toimindah, ei pie varata. No samal aigua ei voidu sellittiä, mindäh sit Nuoren Karjalan toimindu kuuluu. Sanottih, merkit ollah, niilöis jo täydyy. Kerävynnyöt sentäh ei alevuttu: tänäpäi la meidy vie ei pandu spiskoih, mekkeliine tiedäy voijah panna huomei, vigua löydyy. Rahvas oldih toven huolissah. Kerähmöläzet uale kirjutettih avvonazen kirjazen Nuoren Karjalan kannatuksen kohtah no nimi jo ei auttanuh. Parahite sinä piän, 19. kezäkuudu, konzu Karjalan kanzalazet aktivistat istuttih stolas ymbäri, Moskovaspäi tuli uudine, lopulline piätös Nuori Karjala on pandu ulgomualazekse agentakse. ( press/news/o-vklyuchenii-v-reestr-nekommercheskih-organizaciy-vy- Nevvoston jälles Dmitrii Medvedev käi Kižin suarele. Kerävynnyöt sentäh ei alevuttu: tänäpäi la meidy vie ei pandu spiskoih, mekkeliine tiedäy voijah panna huomei, vigua löydyy.

3 »»tazavaldu «Oma Mua» 01. heinykuudu se agentakse Karjala Iivanan päivy järven rannas Jo kolmattu kerdua Karjalan Rahvahan Liitto rubieu pidämäh Iivanan päivän pruazniekkua Onieganrannikon piirin administratsien kannatuksel da Välly Karjal -liiton avul. Suuri pido algavuu Uja-kyläs 4. heinykuudu čuasun aigah. Tavan mugah Iivanan päivän pruazniekas ruvetah nostamah lembie, opastamah rakkahuon maagiedu, nevvomah, kui pidäy pastua sul činua. Paiči sidä Uja-kyläs rodieu suuri konsertu, kuduah Onieganrannikon piirin pajo- da tansujoukkoloin ližäkse, yhtytäh kuulužat joukot, sanommo Sattuma da Skylark. unnalline organizatsii ei pie omua iččie oskovan virguniekoin piätösty ruvetah vasutetah da kannatetah kogo mierol. Lähiaijal Nuori Karjala rubieu andamah kahteh suudoh Moskovas da Petroskoil. Ezmäzes tahtotah vastustua Oigevusministerstvan piätösty agentan kohtah, toizes panna vastah štruafun kohtah. polnyayushchih-funkciiinostrannog-2). Et kaikkii kyynälii kobrah itke Karjalan Rahvahan Liitto piälikön Natto Varpuzen luajitul avvonazel kirjazel on kannatannuh Nuordu Karjalua sotsiualizes verkostos vk.com. Kirjazespäi suau lugie, ku KRL ei pie Nuordu Karjalua moizennu, ruadau senke yhtes dai iellehgi rubieu ruadamah. Nuoren Karjalan aktivistat levitetäh internetas tieduo sih niškoih, ku prezidentu Putin on buitegu heijän puolel. Nagrettavu dielo vai ei ga vikse heidy jo nagratuttaugi. Et kaikkii kyynälii toinah kobrah itke. Pohjannu on otettu Komsomol skaja pravda -lehten 23.kezäkuun uudine ( kudamas mainitah, ku Vladimir Putin on sanonuh, ku ulgomualaine agentu dielo pidäs korrektiiruija, ei se juuri hyvin päi nygözeh käytändöh. Nuoren Karjalan nevvostolazet otettih nämmä sanat lauhtun dakse. Yhtistynnyzien Rahvahien Organizatsien piäsekretari Pan Gi Mun samannu piän pidi dokladua Strasburgas, kudamas saneli selgiesti, ku viijeskymmenes muas on hyväksytty zakonat, kudamat rajoitetah kanzallisjärjestölöin vällyä ruandua, kuristetah varalähtehii. Sanakse, ga juuri YK:n jen goin täh Nuori Karjala puutui agentakse. Suudiekseh valdivonke ei ole kebjei Lähiaijal Nuori Karjala rubieu andamah kahteh suudoh Moskovas da Petroskoil. Ezmäzes tahtotah vastustua Oigevusministerstvan piätösty agentan kohtah, toizes panna vastah štruafun kohtah. Mustoitammo, ku sen suurus on puoleh mil l onassah. Suvvot ei olla kebjiet dielot, semmite suudijes valdivonke hattulit onnuako lekutah. Nuordu Karjalua rubieu auttamah juriidizis dielolois Piiteris olii Oigevuspuolen Resursukeskus, kudai iče jiävihes vabaehtoizeh abuh. Nuori Karjala ei tahto salbavuo ihan hedi, nev vostolazet opitah puolistua organizatsien nimie da čestii. Ruadua sen nimen ual hyö sežo ei tahtota, hozi zakonan mugah agentat voijah ruadua Ven an mual, vai uuzien siändölöin mugah. Nevvostolazet sellitetäh, ku 19. kezäkuus algajen kai organizatsien viestit pidäy tulla ulgomualaine agentu -nimel. Kirjanpido (buuhgalterii) sežo rodih uvvenluaduine: yksinkerdazen da lyhendetyn tilas rodieu šeikkuperäine da puaksulline. Täl aijal 76 kanzalastu organizatsiedu Ven an eri kohtispäi on pandu ulgumualazike agentoikse. Sit luvettelos Nuori Karjala on ezmäine suomi-ugrilazien keskes, ezmäine kandurahvahien hyvyökse ruadai organizatsii. Pappi Vladislav lugi malitun voinas kuadunuzis. Kel ei olluh lepitty oza eliä Voitonpäivässäh»»Veškelyksen kyläs pandih muah ei ammui löyttylöin saldatoin luut. Ižänmuallizen voinan aigah Karjalas sai surman enämbi 100 tuhattu hengie. Meijän tazavallas on pystytetty 498 kunnivomerkii voinas kuadunuzile. Veškelyksen memoriualu Izänmuallizes voinas surmattuloile oli avattu vuvvennu 1967 Kirikköjärven niemele. Velleskalmah oli havvattu silloi niilöin saldatoin jiännökset, kuduat piästettih kyliä vuvvennu 1944 kezäkuus. Sit päiväs algajen joga vuottu Voitonpiän da Muston da tuskan päivänny 22. kezäkuudu kyläläzet kerävytäh tänne. Tänävuon, konzu Voitonpäiväs meni jo 70 vuottu, velleskalmah, kuduas jo virutah 30 saldatan jiännökset, pandin vaste ei ammui löyttylöin saldatoin luut. Kaikkiedah velleskalmah on havvattu da mustolaudazeh kirjutettu 174 surmatun saldatan nimie, 117 heis ollah meijän kyläläzet, kuduat tapettih Ižänmuallizel voinal. Nevvostoliiton armien yheksän saldatan jiännökset löyttih Pograničnik-ečindyjoukkoh kuulujat Kivač-joven rannal endizen Kiven kylän kohtas vuvvennu Silloi tapettuloin saldatoin nimilöi ei suannuh tiijustua. Ga tänäpäi myö tiijämmö, ku on tietois yhten saldatan nimi Voinov Aleksandr Petrovič, kudai sai surman 8. kezäkuudu Tyttären Zoja Kuznetsovan tahtos tuatan jiännökset pandih muah Veškelyksen velleskalmah. Saldatoin jiännökset nostettih Obelisk-joukkoh kuulujat rahvas. Sen piälikönny on Sem on Krakulev Loimolan kyläspäi. Miitingale kerävyi äijy rahvastu. Sen vedäjät Irina Pogrebovskaja da Svetlana Agafonova annettih sananvuoro Karjalan Suojärven piirin vojennoin komissariuatan ozaston piäliköle Vadim Šartsevale, Suojärven piirin administratsien piäliköle Gennadii Dan ko, Veškelyksen veteruanoin nevvoston piämiehele Valerii N arginale da rajavardoičuksen ofitsierale Nikolai Čelnokovale. Pappi Vladislav lugi malitun voinas kuadunuzis. Kunnivovardoičukses seizottih Veškelyksen keskiškolan opastujat. Kuului muuzikkua da runuo. Äijil miitingas olijoil kyynälet nostih silmih, ku joga perehes eläy musto voinas. Kezäkuun 22. päivänny myö mustelemmo niilöi, ket enzimäzinny vastustettih vihaniekkoi, kel ei olluh lepitty oza eliä Voitonpäivässäh, ket virutah tuhanzis pienis da suuris velleskalmois, ket piästettih meijän mua. L ubov Prisoškova, Veškelyksen kylän kirjasto

4 4 «Oma Mua» 01. heinykuudu 2015»» linnan päivy Petroskoin pruazniekkurannal Joukkoviestimien kävelykuja Joukkoviestimien kävelykuja tänä vuon oli Leninan prospektal. Sinne yhtyttih Petroskoin lehtet da julguamot, niilöin luvus oligi Periodika -julguamo. Periodika -julguamon lehtet valmistettih kilvat da masterkluasat. Sanommo, oli kilbu, kuduas pidi arvata suomelazet, karjalazet da vepsäläzet arbaitukset, vaigu net oldih ven akse. Oli toine kilbu ilmupallot, kudualoih Oma Mua -lehten ruadajat kirjutettih karjalazet sanat. Ozanottajile pidi arvata, mi on kirjutettu. Kaikin, ket arvattih sanat libo arbaitukset, suadih lahjat kirjuttimet libo mustokniigazet. Karjalan Sanomien toimitus valmisti äijän eriluadustu kyzymysty Karjalan histouries. Net rahvas, kuduat vastattih oigieh, suadih lappuzet kniigah suomelazien syömizien retseptoinke. Oli sie Margarita Kemppazen master-kluassu. Häi ozutti, kui oigieh pidäy siduo karjalazet paikat. Naizet hyväl mielel tuldih täh master-kluassah. Paiči tädä julguamon ruadajat myödih Periodikan kirjoi suomen, karjala-, vepsän da ven an kielil. Sie oldihgi uvvet kalenduarat 2016 vuvvekse. Kaikis enimäl rahvas ostettih Lembi -kalenduaroi. Periodika -julguamon palatkah käydih Karjalan tazavallan piämies Aleksandr Hudilainen da Petroskoin linnan piälikkö Galina Širšina. Hyö ostettih ičele Lembi-kalenduarat, otettih ihastuksenke Karjalan kieli viijes minuutas -brošuuru da sanottih, gu pidäy vältämättäh opastuo karjalan kieldy. Palatkah käydih kai japanilazet neidizet Sakura da Ajuni. Hyö opastutah Petroskoin valdivonyliopistos filolougizel tiedokunnal. Neidizet hyväl mielel otettih brošurat. Käydihgi rahvas, kuduat ei malteta kanzallizii kielii, ga heilegi oli mieleh kaččuo, mittuzet kniigat ollah myödävänny da yhtyö kilboih. Irina da Natalja oigieh arvattih arbaitukset da suadih lahjakse avtomuattizen piirdimen. Mulloi Irina osti ičele ven alassuomelazen paginsanakniigazen. Tänä vuon hyö ei ostettu nimidä, sendäh gu ei malteta kieldy. Kniigua pidäy käyttiä. Ei pie ostua kniigua, gu se ainos olis pualičal käyttämättäh, sanou Irina. Naizien mieles on opastua tulies karjalan libo suomen kieldy. Molodoit ukko da akku ostettih kaksikielizen kniigan Karjalazet sananpolvet da sananpiät. Tahtommo, gu meijän bunukat tiettäs oman muan histouriedu da kul tuurua, sendäh ostimmo tämän kniigan. Sie on kaksi kieldy sananpolvet on kirjutettu karjalakse da kerras kiännetty ven akse. Se on ylen pättävy, sanou naine. Pikkarazien kal askoin paruadas sai nähtä tankoi, kiirehellizen avun mašinoi, laivoi, lendokonehii da muudu čomua tekniekkiä. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua. Käydihgi tänne rahvas, kuduat maltetah kieldy. Muga eräs naine, Safonova Marija Ivanovna, kiinnitti mieldy inkeriläzien histourieh. Iče häi on inkeriläine, perehes pagizi omah kieleh. Ven an kieldy opastui vaigu školas. Paiči sidä Periodika kehoitti ristikanzoile kuunnella kandelehen soittuo da Toive-ansamblin neidizien ven akse da karjalakse pajatandua. Rahvas mielihyväl kuunneltih tädä, a erähät kai pajatettih yhtes neidizienke. Monien ristikanzoin sanoin mugah on hyvä luadie tämänmoizii pidoloi. Vahnan linnan il l uuziedu Petroskois jo seiččemetty kerdua piettih Vahnan linnan il l uuziedu -pruazniekkua. Sidä pietäh histouriellizen rakenduksien linnan čupus. Tämä pruazniekku vedi meidy 100- vuottu tagaperäzeh Petroskoih. Tänävuon ozutettih 1915 vuvven Petroskoidu vuozi, konzu oli Ižänmualline voinu. Rahvas elettih tavallistu elaigua da vie tahtottih avvuttua frontale ken kui voi. Vahnan linnan valehkuvua -pruazniekal on ainos äijy rahvastu lapset, nuoret, vahnat kai. Monet rahvas oldih kaunehis ruutis. Erähät ommeltih iče, erähät löyttih škuapois pädevät sovat. Täh pruazniekkah yhtytäh eriluaduzien kul tuu ru organizatsieloin ruadajat, teatrat, muuzikkujoukot. Sinä piän kaikin hyö ollah artistoinnu, eletäh Oman Muan toimittajat saneltih da ozutettih lannalazile naizile, kui ennevahnas karjalazet piettih paikkoi piäs. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua. tavallistu elaigua kävelläh, paistah, mennäh toine toizelluo gostih, vaigu kai se on sada vuottu tagaperin. Monet rahvas ollah tovellizet hyö tottu elettih libo oldih Petroskois 100 vuottu tagaperin, täs kerrotah Kanzallizen arhiivan dokumentat. Tänä vuon täs pruazniekas oli kai ezmäine Karjalas vallankumoksen naine Galina Stanislavovna Tušovskaja. Häi andoi peitoči rahvahale vallankumovuksen listovkat. Minä en tahtonuh olla tavallizennu ristikanzannu, sendähgi otin ičele vallankumovuksen kuvan. Tämä naine ei olluh tavalline, häi tahtoi, gu ei olis voinua, sanou Madina Kajumova, Kanzallizen arhiivan ruadai, kudai oli Tušovskajan roulis. Tämä histourielline pruazniekku kesti vaigu kaksi čuassuu, ga se yksikai avvutti ristikanzoile tiijustua äijän mieldykiinnittäjia histouriellistu toziaziedu. Muuzikkukonsertu da ilotulet Tänä vuon Petroskoin gostinnu oldih DJ Groove da Kraski -pajojoukko. Artistat pajatettih, tansittih da ilaškoitettih rahvastu vihmah kaččomattah. Tavan mugah konsertan jälles ainos oli sal uuttu, vaigu tänä vuon sidä ei olluh huonon den gutilandehen periä. Sih kaččomattah pruazniekku oli hyvä da vessel. Oli äijy mieldykiinnittäjiä jogahizele nuorile da vahnoile. Joga linnalaine löydi ičele midätahto mieldykiinnittäjiä.

5 »»projektit «Oma Mua» 01. heinäkuuta ILVES-kyykkäjoukko pitäy muasteri-oppie Mujejärven pos olkašša. Kuva: Aleksandr Pašuk Kyykkävehkehet joka piirih Marija Kirillova Perehen arvot -projektin puittehissa Karjalan Rahvahan Liitto šai valmehekši 16 luatikkua kyykkävehkehie. Projektin mukah ne kyykkävehkehet on annettava Karjalan piirilöih pelin kehittämisekši ta levittämisekši, ihmiset šuahah ne ilmasiksi ainaseh käyttöh. Täkši päiväkši muutoma kyykkäpakkauš on jo viety Karjalah, projektin johtaja Natalia Vorobei šelitti. Myö antoma niitä niih kylih, missä kyykkä on vähän tunnettu tahi vovse tuntematoin peli, esim. Mujejärveh, Belomorskih, Kontupohjan piirin Ber ozovka- pos olkah. Ušomma, jotta tällä tavoin peli kehittyy Karjalan šuuremmalla alovehella, rahvaš šuau enemmän tietoja karjalaisista perintehistä ta rupieu mukavašti viettämäh aikua kyykkäkentällä. Perehen arvot -projektin aikana KRL:n aktivistit pietäh kyykkäopaššušta Karjalan eri piirilöissä ta Petroskoissaki. Viimeni muasteri-oppi oli pietty Mujejärven pos olkašša. Alušša, konša mie rupesin kertomah paikallisilla kyläläisillä kyykäštä, hyö kačottih miuh ta ivual tih, jotta mitä varoin meilä še kyykkä pitäy?! KRL:n ILVESkyykkäjou kon stua ros ta Roman Maččiev kerto. Hyö jyrkäšti šanottih, jotta hyö pelatah lentopalluo ta jalkapalluo. Ne pelit ollah hyvin šuositut ta kaikilla tuttavat. A tämä kyykkä näkyy yksinkertaselta ta vanhalla rahvahalla tarkotetulta. Ka šiitä, konša hyö ruvettih heittämäh kyykkäpualikkoja, ni šilloinhan heilä kiinnoššuš šynty! Kyykkävehkehet on lahjotettu Mujejärven pos olkan Kulttuuritaloh. Omašta puolešta Karjalan Rahvahan Liitto jatkau ielläh kyykkä-yštävyttä Mujejärven ta muijen piirien kera yheššä ta kuččuu kyykkyä peluajie perehjoukkoja yhtymäh Petroskoissa järještämih kilpailuih, mit pietäh elokuušša. Tulijat kyykkäpualikat kuivumašša veštäjän työpajašša. Kuva: Natto Varpuni Paiska myö karjalakši!»»kalevalan Lintuset-päiväkojissa oli järješšetty karjalan kielen opetušta lapšien vanhemmilla. Uljana Tikkanen Kalevalan Lintuset -päiväkojissa luajittih vuuvven yhtehvetoja. Tänä vuotena päiväkojissa piettih äijän hyvie šuurie projektija. Šuurimmat niistä oltih Ämmön lipaš, kumpasen avulla lapšet šuatih tietoja Karjalan kulttuurista ta istorijašta, kanšanrunouvešta, kanšallisešta puvušta, ruuvvašta ta musiikista šekä vašta tuanoin loppunut karjalan kielen opaštumisprojekti. Vuuvven 2015 kevätkuušta kešäkuuh šuate Kalevalan päiväkojissa 2 oli toimimašša karjalan kielen opaštumisprojekti, kumpasen tavottehena oli ylläpityä kielipešie päiväkojissa. Projektin rajoissa päiväkojin kašvattaja opašti aikuhisilla karjalan kieltä, jotta ne voitais käyttyä šitä lapšien paissešša kuin päiväkojissa šamoin ni koissa. Projektih ošallissuttih eri-ikäset aikuhiset, niijen joukošša oltih lapšien vanhemmat. Kuin vanhoilla, šamoin ni nuorilla oli halu opaštuo karjalan kieltä. Karjalan kielen tuntija piti päiväkojin kašvattaja Oksana Torvinen. Hänelläki oli mukava ošallistuo karjalan kielen opaštamisprojektih. Tuntien teemoina oltih: koti, pereh, tutuštumini, kauppa ta oššokšet ta muut. Tuntiloilla käytettih esitelmie, CD-iänitteitä karjalan kielellä, luvettih opaštujien kera kirjutukšie Oma Mua- ta Karjalan Sanomat -lehtilöistä ta kekšittih dialogija. Opaštumini oli mukava ta hyövyllini. Projektin aikana opaštujat šuatih tietoja, kumpasie hyö voijah käyttyä jokapäiväseššä pakinašša ta yrittyä paissa karjalakši lapšien kera koissa. Kalevalan päiväkoti tahtou šanuo passipot projektin kumppaniloilla Šuomen Vaasan Karjalaseuralla, Šuomen Kulttuurirahaštolla, Šuomi Venäjä -šeuran Šuvi- Šuomen piirin järještöllä šekä Venäjän INT- RA-fondilla ta kaikilla projektin ošallistujilla. Kalevalan päiväkojissa toivotah, jotta šemmoset projektit autetah šäilyttyä karjalaisien perintehie ta jotta kiinnoššuš karjalan kielen opaštamiseh ta šäilyttämiseh Kalevalan eläjillä rupieu vain kašvamah. Omii mielii kirjutakkua Lapšien vanhemmat mielelläh ošallissuttih opaššušprojektih. Opaššuš oli mukavua ta hyövyllistä. Kuva otettu visitkalevala.ru -nettišivuilta

6 6 «Oma Mua» 01. heinäkuuta 2015»» kantarahvaš Opaštaja jiäy ijäkši šyväimeh Nadežda Vasiljeva Piäštötutkintojen tiukka aika on männyn ohi, viimesen koulujuhlan iänet on hilletty. Huolimatoin lapšuš ta kouluvuuvvet ollah takana. Yläluokkalaiset hyväššeltih kouluo ta opaštajieh. Višših jokahisella opaštujalla on oma mielusin opaštaja, kumpani ijäkši jiäy šyväimeh ta miustih. Hyö vielä moničči ruvetah käymäh opaštajah luona: kertomah omašta elämäštä, kyšymäh neuvuo tahi niin vain tiijuštelomah, mitein vanhempi tovarissa eläy ta mitein on hänen tervehyš. Opaštujat aina myöššytäh hyvien, tovellisien opaštajien luokše. Šemmosekši tovellisekši opaštajakši voit ihan täyvellä oikeuvella šanuo Elvira Karlovna Kuz minua. Naini on jo aikoja pensijalla, kuitenki hiän on jiänyn hyväkši tovarissakši monilla entisillä opaštujillah, kumpaset tänäpiänä ollah jo 40-, 50- ta äšen 60-vuotiset. Elvira Karlovna on poik keukšellini ihmini. Monet nuoret voijah kajehtie hänen aktiivista elämänašemua, miärätietoisutta, elämäniluo ta energijua. Himijan opaštaja Elvira Karlovna on opaštan monta šukupolvie kalevalalaisie. Ta opaštujat aina lämpimäšti muissellah häntä. Yli nelläkymmentä vuotta Elvira Kuz mina oli ruatan Kalevalan keškikoulušša ta himija ei ollun ainut oppiaineh, kumpaista hiän opašti. Toičči opaštajien puuttehen takie mielehisen himijan rinnalla Elvira Karlovna veti vielä biologijan tuntijaki. Biologijan opettamisešša Elviralla ei ollun mitänä vaikeukšie, vet tarpehellisen koulutukšen hiän šai vielä Petroskoin valtijonyliopistošša. Elvira Karlovnan tunnit aina oltih mukavat ta elävät, hänen šilmät aina palettih ta hiän šuurella innolla paneutu opaštamistyöh. Tämä opaštaja šuatto omilla tuntiloilla yhistyä himijan ta biologijan: himijan tuntiloilla hiän luati viittaukšie biologijah ta biologijan tuntiloilla ušeimmičči viittasi organiseh himijah. Näin ollen opaštaja kehitti opaštujissah tajunnan šiitä, jotta nämä tietoalat ollah lähellä toini toista, ollah yhteyveššä. Oikeuvenmukaisuš on ollun aina Elvira Kuz minan elämän šiäntönä. Ei ollun välie, oliko pakina al keis luokkalaisešta, yläluokkalaisešta vain opaš tajašta Elvira aina rohkiešti puolušti šitä, ken Kuva: Yli nelläkymmentä vuotta Elvira Karlovna Kuz mina oli ruatan Kalevalan keškikoulušša himijan opaštajana. Kuva Nadežda Vasiljeva joutu viärän šuhtautumisen alla. Juuri täštä koulun opaštujat ta pedagogit on šuvaitu ta kunnivoitettu häntä. Opaštaja mielelläh jako omua šuurta elämänkokemušta ta tietoja opaštujillah. Ta nytki hiän on aina valmis auttamah ta neuvomah. Vielä yksi tärkie Elvira Karlovnan erikoisuš on še, jotta hiän oli voinun prostie opaštujillah pienet kujehet, onnakko konšana ei šietän epäkunnivoittavua šuhtautumista himijan aineheh. Himijan uškollisena šuvaiččijana hiän vuati omilta opaštujiltaki još ei ainehen šuvaiččomista, niin ainaški kunnivoitušta ta ahkerutta himijan oppimisešša. Hiän aina šano, jotta himija ei ole helppo tietoala, šitä pitäy ihan oikiešti šuvaija, mieli šitä ymmärtyä ta tietyä. Ta äšen koulun pahimmat opaštujat himijan ainehešta šuatih lujie kolmosie. Elvira Karlovna ei yksistäh opaštan koululaisilla himijua ta biologijua, hiän valmisti heitä aikuhiselämäh, kumpani on täyši vaikeukšie, kumpani kuottelou ihmisen keštävyttä ta henken lujuutta. Hiän aina oli avomielini opaštujieh kera, kerto rehellisešti, jotta elämäššä tulou lentoja ta alašpäin mänöjä, löytöjä ta hävijöitä. Aikuhiselämäššä pitäy kaikešta makšua, še ei prosti erehykšie eikä virheitä. Nämä Elvira Kuz minan elämänopit oltih hyövyllisie kalevalalaisien monilla polvilla. Kešäkuun lopušša Elvira Karlovna juhli šyn ty mäpäivyäh. Šyntymäpäivänä, olisko še pyörie merkkipäivä, vain ihan tavallini šyntymäpäivä, hänen kojin ovet ollah auki kaikilla. Kučušta ta kuččumattaki opaštajua tullah onnittelomah hänen entiset opaštujat, työtovarissat ta yštävät. Hyö muissellah kouluvuosie, himijan tuntija, retkijä, iloja ta šuruja. Hyö kerrotah rakkahuššanoja omalla opaštajallah, toivotetah hänellä tervehyttä ta pitkyä ikyä ta tietyšti šanotah hänellä šuuret passipot tunnollisešta työštä ta uškollisuošta opaštajan ammattih. Kieli ta peri ičetunnon p»»uuši Taival-almanahha näki päivänvalon kešäkuuš Tatjana Torvinen Vuosi 2015 on ilmotettu Venäjällä kirjallisušvuuvvekši. Karjalankielini Taival on jokavuotini julkaisu ta še, jotta tähä männeššä on ilmeštyn jo šeiččemen karjalankielistä almanahhua, näyttäy, jotta karjalan šana eläy ta karjalankielini kirjallisuš kehittyy. Karjalaisilla ta karjalan yhteiskunnalla tämä vuosi on merkillini vielä kahen šuuren merkkipäivän yhteyveššä karjalankielini Oma Mua -lehti ta Oma Pajo -rahvahankuoro juhlitah tänä vuotena 25-vuotispäivieh. Nämä ollah uuvven almanahhan keškeisimpie teemoja. Myö iellehgi uskommo, ku kanzan omaičentunnon aluskivet ollah rahvahan kieli da perindöt. Karjalazil niškoi Oma Mua da Oma Pajo ollah ihan net aluskivet, kudamis pidäy pyzyö lujah, almanahhan toimituškunnan jäšen Natalja Sinitskaja koroštau piäkirjutukšeššah. Kirjuttaja Valentina Libertsova omašša kirjutukšeššah tuou esillä ta šelittäy kokonaista 25 vikua, mintäh pitäy lukie Oma Mua -lehtie, a Oma Pajo -kuoron taipalehen rikkahista tulokšista kertou toimittaja Maikki Spicinan kirjutuš. Uuteh almanahhah on kovottu kuin jo hyvin tunnettujen karjalaisien kirjailijien šamoin ni alottelijien kirjuttajien teokšie karjalan kielen vienan ta livvin murtehella. Runojen, kertomukšien ta kuvaukšien lisäkši almanahhašša on painettu arvošteluja, lehtikirjutukšie, tietehellisie tutkimukšie. Šuuri Isänmuallini šot a, oman šeuvun istorija, šukututkimukšet, kielen kehityštä koškovat kyšymykšet nämä ta monet muut teemat on nouštu esih almanahhan šivuilla. Vielä yksi ylen tärkie tapahtuma Karjalan kirjallisuon istorijašša ei voinun miteinkänä jiähä almanahhan toimituškunnan huomijotta. Oraškuušša täytty 100 vuotta tunnetun karjalaisen kirjailijan Antti Timosen šyntymäštä ta tämän merkkipäivän puittehissa almanahhašša on painettu kakši Timosen enšimmäisistä kertomukšista, kumpaset oli julkaistu 1933 vuotena Lentomašiina-ker tomuškokoelmana ta kumpaset kirjuttaja oli kirjuttan karjalan kielellä. Tämänvuotisen almanahhan livvinkieliseštä ainehistošta miula himottais erityisen merkitä Zinaida Dubininan karjalakši kiäntämän Mihail Lermontovin Mtsyri-runoelman. Miušta še on ylen hyvä ta korkietašoni kiännöš, almanahhan livvinkielisien tekstien toimittaja Jelena Filippova korošti. Proosateokšista mainiččisin Valentina Kondratjevan Eloksen

7 »»muamonkieli «Oma Mua» 01. heinäkuuta Periodikašša enemmän paissah mediakeškukšešta»»itämerenšuomelaisien kanšojen resurssikeškuš -projektin venäläisšuomelaisen työryhmän jäšenet tavattih Periodika-kuštantamošša 24. kešäkuuta. Alina Čuburova ntehet kanšan ohjana ša. viehkuri -teokšen. Še on liikuttava, šyväintäkoškija istorija perehenelämäštä, vainovuosista, rakkahuošta. Mi koškou vienankielisie kirjutukšie, niin uuvvešša almanahhašša on varšinki esillä pienimuotoista proosua lyhyitä kertomukšie ta muisselmie, vienankielisien tekstien toimittaja Olga Melentjeva kerto. Šen lisäkši on šukuta kielitutkimušta koškijie kirjutukšie. Kirjuttajat Šuomen puolelta lähetettih meilä omie kirjutukšie. Šukututkija Sari Heimonen kirjutti vienalaisien šukujen tutkimisešta ta Oulun yliopiston dosentti Niina Kunnaš käsitteli kirjutukšeššah karjalan kielen tilannehta Šuomen puolella. Perintehelliseššä Kotimua-rubrikissa tällä kertua on Iipul an Annin (Anni Vlasovan) istorijallini kuvauš, kumpani kertou vanhašta Šuvannon kyläštä ta entisien šuvantolaisien kohtaloista. Valitettavašti täššä almanahhašša ei ole yhtänä vienankielisie runoja. Kuitenki mie ušon, jotta Vienašša on uuši runoilijapolvi kašvamašša ta toivon, jotta enši almanahhah šuamma karjalankielisie runoja Vienaštaki päin. Taival on šuunnattu eri-ikähisih lukijih. Almanahhan valmistajat ollah šitä mieltä, jotta tätä julkaisuo voijah käyttyä lukukirjana ne, ket opitah karja- lan kieltä, kouluissa, korkiekouluissa šekä kielikurššiloilla. Almanahhan painoš on 300 kappalehta. Še on myötävänä Periodika-kuštantamošša. Yhen kappalehen hinta on šata rupl ua. Yli kymmenen kappalehta kerralla oštaja šuau 20 rupl an alennukšen joka kappalehešta. Šamoin kuštantamošta voit oštua viimevuotisieki almanahhoja: niijen hinta on 60 rupl ua kappaleh (tukkuoštajilla myyvväh 50 rupl ua kappalehešta). Neuvotteluih ošallissuttih Karjalan Tašavalan viranomaset Kanšallisušpolitiikan ministerijön šekä Talouvellisen kehitykšen ministerijön etuštajat, Periodika-kuštantamon ruatajat, itämerenšuomelaisien kanšojen kanšalais-järještöjen jäšenet, šekä Šuomi Venäjä -šeuran etuštajat. Kokoukšešša Karjalan kanšallisušpolitiikan varaministeri Jelizaveta Haritonova šekä Šuomi Venäjä -šeuran piäšihteeri Merja Hannus kerrottih kaikilla ošallistujilla Itämerenšuomelaisien kanšojen resurssi- ta mediakeškuš -projektin tavottehista, tehtävistä ta resursseista. Ideja resurssimediakeškukšen peruštamisešta šynty vuotena 2012, kerto Jelizaveta Haritonova. Jo vuotena 2013 ideja oli pantu virallisilla paperiloilla ta esitetty Karjalan Tašavallan karjalaisien, vepšäläisien, šuomelaisien etuštajien neuvoštošša. Neuvošton jäšenet oli hyväkšytty tämän idejan ta šamana vuotena oli peruššettu Resurssimediakeškuš-projektin työryhmä, kumpaseh kuuluu Karjalan viranomaisie, Periodikakuštantamon johtajie (šentäh kun projektin tarkotukšena on kehittyä mediakeškukšen toimintua juuri kuštantamon tiloissa) ta kanšallisien kanšalaisjärještöjen etuštajie. Pitäy mainita, jotta resurssien ta varojen keryämini projektin toteuttamiseh ta kehittämiseh on jo alkan, projektin koordinattori Venäjän puolella Aleksei Tsikarev huomautti. Viime vuotena olemma jo luatin konkreettisie aškelija mediakeškukšen toiminnan kehittämisen hyväkši. Projektin tilaisuukšien toteuttamiseh olemma šuanun rahotušta Karjalan Tašavallan bydžetistä Kanšallisušpolitiikan ministerijön pitämien kilpailujen kautti. Šamalla resurssikeškukšen peruštamista tuvetah Šuomen Kulttuuri- ta koulutušministerijö, Šuomi Venäjä -šeura ta Karjalan Šivissyššeura, kumpaset on šuunniteltu varoja itämerenšuomelaisien kielien kirjallisuon kirjašton luomiseh. Enšimmäini käytännöllini ta ylen tärkie aškel mediakeškukšen peruštamiseh oli luajittu viime 2014 vuotena. Periodika-kuštantamon lehtien ta aikakaušlehtien arhiiva (alk. vuuvvešta 1991) oli digitoitu. Toivottavašti digitointiprosessi jatkuu, Aleksei Makarov, Periodika-kuštantamon johtaja toivo. Pitäy vain tovistua, jotta tämä prosessi vuatiu äijän resurssija šekä rahua, jotta aikua ta ihmisie. Šentäh še tapahtuu niin hilläh. Tapuamisen lopušša työryhmän jäšenet keškušteltih aikataulušta lähitulevaisuuteh. Kešän aikana keškušteluja järješšetäh netti-verkošša ta šeuruava työryhmän kokouš pietäh šyyškuušša Petroskoissa, Venäläis-šuomelaisen kulttuurifoorumin puittehissa. Merja Hannus šamalla ehotti järještämäh Itämerenšuomelaisien kanšojen resurssi- ta mediakeškuš projektin presentatijo foorumin aikana. Šykyšyllä partn orit šuunnitellah neuvotteluja Šuomen yliopistojen kera, kumpasien resurssit voijah auttua mediakeškukšen online-resurssien ta interaktiivisien kielituottehien kehittämiseššä. Neuvotteluih ošallissuttih Kanšallisušpolitiikan ministerijön šekä Talouvellisen kehitykšen ministerijön etuštajat, Periodika-kuštantamon ruatajat, kanšalaisjärještöjen jäšenet, šekä Šuomi Venäjä -šeuran etuštajat. Kuva: Sergei Minvalejev

8 8 «Oma Mua» 01. heinäkuuta 2015»» rahvaskundu»»tomitukseh kirjutetah Yhtes ruadajes kai stuanei Galina Vasiljeva Jessoilan kylän deputuattu Vladimir Gel ov jo ammui muutti kyläh Har kov-linnaspäi, kus oli suuren zavodan johtajannu. Hänen akku on ukrainalaine, sie enne kaikile tiettylöi tapahtumii elettihgi hänen lapset da bunukat. Uuttu 2015 vuottu vaste oman tyttären soitandan jälles mies piädykauti kiirehti Rostovah, piästämäh omii, hos koisgi oli äijy ruaduo. Täs Karjalas Vladimir Matvejevič johti Šuoju-Viidanan lespromhouzan biržua. Karjalah tulduu mies ezmäi eli Čalnas, sit muutti Jessoilah. Häi ainos on sovus rahvahanke, on kunnon piälikkö: laškukondieloi da humalniekkoi työndi iäres ruavospäi, hyvii ruadajii ainos kannatti, nevvoi, avvutti. Hyväs ruavos palkičči da kiitti. Erähät sanotah, ku ristikanzu viizastelou eläjes, ga nikenhäi ei tuo nimidä kodih valmehekse bl uudočkal. Vladimir Matvejevič ruadau omien bunukoin hyväkse, ku heijän tahtomizet täytyttäs, ku jogahizel olis korgei opastus da hyvä ruado omua piädy elättiä. Gel ovien perehes kaikin ollah ruadajat. Ostettih pieni kodi da iče luajittih sit kois zamku, kudamas ymbäri kazvau kukkua da tuhjuo. Vladimiran akku L ubov Nikolajevna ylbeilöy oman perehen ižändiä: Häi on nerokas mies, omas kois kai ruadau, dai omua bunukkuagi auttau sähkölangoi kohendajes libo sepän ruadolois. Ga onnuako Vladimir Gel ovan piälimäine ruado on yhteiskunnalline ruado. Häi ainos on valmis ruadamah karjalazen kul tuuran hyväkse. Händy näettö KRL:n alaozaston kerähmös, ozuttelulois, piirin da tazavallan festivualilois. Häi suattau Oma Mua -lehtie Jessoilan lugijoile da kävyy matkoih omamualazienke. Ei häi niilöis ole muite gost annu, ainos yhtyy ruadoh, mielihyväl lugou Omar Hajaman libo Aleksandr Volkovan runoloi. Deputuatan ruado ei ole kebjei, Jessoilan eländykunnan komissien johtajal ruaduo ainos löydyy. Ga myö tiijämmö, ku ruaduo tämä ristikanzu ei varua. Ku roinnou probliemua ruavos, häi ainos sanou omat mieleh sih libo täh nähte, nikedä ei abeiče, joga dielos on oigienmugaine. Juuri hänen hyvyös myö, jessoilčat, piäzimmö KRL:n Priäžän piirin alaozaston kerähmöh 7. sulakuudu. Matkas pagizimmo da tulimmo sih mieleh: kai voibi luadie yhtes da sovus olles, tärgei on jiäjä kunnon ristikanzannu. Vladimir Gel ov (kesk.) on ainos valmis ruadamah karjalazen kul tuuran hyväkse. Händy näettö KRL:n kerähmös, ozuttelulois, piirin da tazavallan festivualilois. Häi suattau Oma Mua -lehtie Jessoilan lugijoile. Petrovskoin suurikylä endizeh aigah. Petrovskoin suurikylä»»petroskoin linnan päiväkse linnan histouriedu. P otr Sem onov Vuozil 1719, 1720, 1722 da 1724 Pedri I Martsial noih vedeh parandumah tulduu oman perehen kel azettelih omah dvorčah. Myöhembi koivuhine meččy oli nimitetty Kezäsavukse, kui piälinnas. Vuvvennu 1716 Pedri I käskyl Petrovskoin suureskyläs azuttih enzimäine valdukunnan ymbäristöl tehnielline opisto muasteriloin da muanruadajien lapsih niškoi, kudualoi opastettih domennoin, puuškien, juakkuriloin da toizih zavodan ammattiloih. Pedri I käski valmistua ammattin erohizii ruadajii metallurgieh näh. Hänen käskyy myö 1717 vuvvel pidi kerätä Anuksen da Novgorodan ujezdois pappiloin da muanruadajien lapsis 300 hengie Petrovskoin zavodoil opastumah ammunduvehkehih da toizih ruadoloih. Opastujil oli miärätty valdivolline palku. Jälles Gendin pahoittelih, ku tägäläzet kirikköniekat peitetäh iččeh lapsii da ei panna opastumah. Vuvvennu 1724 suureskyläs avattih škola. Petrovskoin suureskyläs sežo hätken ruadoi enzimäine alovehel bol ničču 100 sijanke, kudamis 40 sijua oldih naizih niškoi. Sen bol ničan huonus seizoi vie Aleksandrovskoin zavodan srojinduvuozil. Kovan kunnon pidäjes suureskyläs oldih: korgei kohtu luo- Valgamua azutah. Kuvan piirustajannu on Boris Akbulatov dehozal, azienvedäi peitollizen silmälpiendän da äijy peitoči kielittäjiä. Korgiel kohtal rahvahale ilmoitettih tsuarin da gubernatoran käskyt. Sit seizottih lavat kuaznittavakse da pitkät muahpanenduriet kudualoil lyödih pahanruadajii muas teriloi da muanruadajii. Vuvvennu 1708 kezäl korgiel kohtal kaikkien zavodan ruadajien da slobodas eläjien aigah oli ilmoitettu gubernatoran Menšikovan käsky. Sit gubernatoran käskys oli sanottu: Tuulan ammunduvehkehien seppii, kuduat nygöi ollah zavodois, on käskietty tuvva heijän akkoi heijät luo, a kuduat pajettih, heijät löyttyy riputtua täs zavodas, ku heih kaččojes, toizet ei tahtottas pajeta. Sil kezäl zavodale oli kiännetty 13 tavattuu pagolastu, 28 Tuulan ammunduniekois, pajettulois 1706 vuvvel. Sih näh kuulon suaduu, syvys kuun 21. päiväl gubernuatoru andoi kovan käskyn: Pagolazii riputtua! Senny sygyzyn korgiel kohtal suurenkylän kaikkien eläjien aigah oli pietty surmahine kuazni kolmel pagolazel ambujil. Dostalit pandih kovah rungallizeh kurritukseh. Voibi olla, tämä oli enzimäine dai jälgimäine surmukuazni kaikkien nähten, tovendettu suureskyläs. Gubernuatoran käskyn mugah zavodan herralisto luadii kovat tavat syväinpuolizen käskyn mugah. Moizien tavoin mugah kaikkii ruadajii juattih kymmenikse vallitun kymmenniekanke piälikökse. Tavat kieltih ruadajil kai välläl aijal lähtie yhteseländykoispäi libo omas koispäi des atskois tiedämätä, a dovarišan pajettuu sih näh ruadajil pidi hedi sanuo des atskoile. Vardoiččijoil pidi kaččuo ruadajii da kaikkih keskutuksih näh hedi sanuo herralistole. Siändölöin rikondas pandih kuritus, a peitändäs dovarišoin pagiendah näh, viäryniekkoi perrettih pletil, kui vuozi piettih ruadahizis čieppilöis ruavos da maksettih vaiku puoli palkua. Ga hos oldih nengomat lujat kuritukset, pagenendat jatkuttih. Sen periä 1710 vuvvel oli uuzi Men šikovan käsky, kuman mugah tavattuu pagolastu pidi ylen äijäl lyvvä pletil. A niile, kuduat pajettih toine kerdu ilmoitettih tapandukuazni, libo sen aigah viäryniekkoi pergua da heil olla zavodal ruavos kai igä lujis ravvois. Iellizil kymmenil vuozil nägeväl ylähäzel kohtal piettih kaikkile tiettävät perrendät. Kaikis suurin da pahin kuritus oli ohjuajien da kaheksankymmenen toimekkahien ozanottajien Kižin vastahnouzun kirjutettuloin muanruadajien Anuksen mägiokrugan vuozil. Se tapahtui 1772 vuvvel pakkaskuun 11. päiväl. Sil päiväl Petrovskoin suurehkyläh pogostois voulostiloispäi oli ajettu ujezdan sadoi muanruadajii kaččomah sidä kovua surmuandua, ku enämbi ei olis himo vastahnouzuh. ÎÎ Loppuoza. Algu n:s 24

9 »»kešä Päiväni, meri ta hiekka»»kešäleiri on paraš keino levähtyä kaupunkin melušta ta šuaha uušie voimie. «Oma Mua» 01. heinäkuuta Maikki Spicina Kešällä monet vanhemmat työnnetäh lapšie kešäleirilöih, vet šielä lapšet levähetäh, šuahah voimie ta uušie kokemukšie oppivuuvven jälkeh. Kešäleiri on paraš mahollisuš antua lapšella vapauš. Šielä hiän tulou omavaltasekši, šuau yhtevykšen taitoja ta uušie yštävie. Šamoin vanhemmatki voijah vähän aikua levähtyä niistä välttämättömistä jokapäiväsistä huolista, konša lapšet ollah koissa. Venäjällä on hyvin monta kešäleirie, kumpasista jokahini lapši voit valita parahimman omien mieltymykšien ta kykyjen mukah. Leiri-parentola, työleiri, opaššušleiri, urheiluleiri, kielileiri, aiheleiri valinta riippuu lapšen ijäštä ta tarkotukšista. Tänä kešänä Venäjän heti kolme tunnettuo ta šuurimpua kešäleirie vietetäh omie merkkipäivijä: Artek täytti 90 vuotta 16. kešäkuuta, Orl onok täyttäy 55 vuotta 12. heinäkuuta ta Smena täytti 30 vuotta 1. kešäkuuta. Kaikki nämä leirit šijouvutah Muššanmeren rannalla. Venäjän nellän šuurimman kešäleirin luvetteloh šamoin kuuluu Okean-leiri, kumpani on peruššettu Tyynimeren rannalla. Artek Kanšainvälini lapšien Artekkeškuš on Venäjän vanhin kešäleiri. 16. kešäkuuta leiri juhli 90-vuotispäivyäh. Venäjän Ruškie risti -šeuran Arteklapšienparentola oli avattu Krimissä Gurzuf-pos olkašša Jaltan lähellä vuotena Leirin enšimmäini vuoro otti vaštah vain 80 lašta, a koko enšimmäisen vuuvven aikana parentolašša levähteli 320 koululaista. Artekin pinta-ala on 208 hehtarie. Šen čuururantojen pivuš on šeiččemen kilometrie Aju- Dag-vuarašta Gurzuf-pos olkah šuaten. Artek-keškukšeh kuuluu kymmenen leirie, Artekfil m-kinostudijo šekä viisi musejuo, kumpasista yhen, Kosmos-musejon, vuotena 1967 perušti Juri Gagarin. Neuvoštoliiton aikoina šuaha paikka täh pionerileirih oli parahana palkintona koululaisilla. Jokahini pioneri tahto käyvä Artekih. Leiri otti vaštah lapšie muajilman 83 muašta. Vuuvvešta 1954 alkuan vuuvven 2014 kevätkuuh šuaten Krimin niemimua Artekin kera kuulu Ukrainah luvulla tunnettu kešäleiri kärši vaikeita aikoja ta vielä vuosi takaperin oli pahašša kunnošša. Ka nyt šuuren rekonstruoinnin jäl- Kanšainvälini lapšien Artek-keškuš on Venäjän vanhin kešäleiri. 16. kešäkuuta leiri juhli 90-vuotispäivyäh. keh Artek šai toisen elämän ta tuaš tuli jokahisen koululaisen huavehpaikakši. Leirin merkkivuotena šiinä šuau levähtyä melkein 20 tuhatta koululaista. Vuuvvekši 2015 Karjalan tašavalta šai 91 paikkua Artek-keškukšeh. Šiäntöjen mukah levähtely Artekissa tulou palkinnokši lahjakkahilla ta nerokkahilla 8 17-vuotisilla lapšilla, kumpaset piäštih hyvih tulokših opaššuš- ta tietoaloilla, kulttuurissa ta taitehešša, urheilušša ta yhteiskunnallisešša toimin našša, šekä lapšien kilpailujen voittajilla. Orl onok Konša Krim Artekin kera oli annettu Ukrainalla, tuli pakko Orl onok-keškukšeh kuuluu šeiččemen leirie. Joka vuosi šiinä levähtelöy noin 20 tuhatta vuotista koululaista. rakentua Venäjällä uuši pionerileiri-parentola. Orl onok-leiri oli peruššettu vuotena 1960 Krasnodarin šeuvun Novomihailovski- ta Pl aho -pos olkojen kešellä. Kešäleirin pinta-ala on 217 hehtarie, a čuururantojen pivuš on 3,7 kilometrie. Orl onok-keškukšeh kuuluu šeiččemen leirie. Joka vuosi šiinä levähtelöy noin 20 tuhatta vuotista koululaista. Još piäšy Artek-keškukšeh on palkintona vain nerokkahilla lapšilla, niin put ovkan Orl onok-kešäleirih voit oštua joka halukaš. Šen lisäkši keškukšešša on ni ilmasie put ovkoja, kumpasilla palkitah lapšien kilpailujen voittajie. Konša lapšet tullah Orl onokleirih, niin alušta hyö piäššäh Vjezdnaja-aukijolla, missä on ašetettu Ropivo-muistopačaš. Šen paččahan lahjotti Orl onokkeškukšella Okean-kešäleiri. Ropivon kielet tarkotetah kolme vellešleirie: Artek, Orl onok ta Okean. Kohta, 12. heinäkuuta, Orl onok täyttäy 55 vuotta. Merkkipäivän uattona Venäjän eri kaupunkiloissa pietäh Orl atski krug -aktijo, kumpani yhistäy eri šukupolvien ihmisie, ket on käyty leirih. Šinä päivänä kaikki keräytynyöt muissellah Orl onok-keškukšen perintehie, lauletah lauluja ta onnitellah kešäleirie vuotispäivällä. Smena Venäjän lapšien Smenakeškuš avattih 1. kešäkuuta 1985 Krasnodarin šeuvun Sukko-kyläššä, Šuuri Utriš -luonnonšuojelualovehen lähellä. Kešäleirin puhašta ilmua muuvvoššetah katajameččä, meri ta Kaukasin vuarat. Smena-keškukšen pintaala on 22 hehtarie ta šiinä toimiu nellä leirie. Vuuvven aikana keškuš ottau vaštah kymmenie tuhanšie koululaisie. Perintehellisien urheilukenttien lisäkši kešäleirissä toimiu Smena Lider Klub -opaššuškeškuš, kumpasešša lapšie opaššetah ruatamah TV-studijošša, bisnes- ta nettikeškukšissa, ITlaboratorijašša, tehnoparkissa šekä valmistamah omie projektija. Vuosien mittah lapšien Smena-keškuš tuli tunnetukši ei vain koululaisien ta heijän vanhempien kešen, ka i šai šuurta šuosijuo yhteiskunnallisen elämän kaikilla aloilla kuin Venäjän niin ni kanšainvälisellä tašolla. Okean Tyynimeren rannalla, 35 kilometrin piäššä Vladivostokista šijoutuu kummallini lapšuon kaupunki Venäjän lapšien Okean-keškuš. Še oli šuunniteltu Artek-kešäleirin analogina Uralin, Siperin, Kauko-Itän ta Peräpohjolan lapšilla. Okean-kešäleirie rakennettih Ukrainan, Kazahstanin, Valko- Venäjän ta Neuvoštoliiton toisien tašavaltojen nuorisoliittolaiset. Vuuvven 1983 kešäkuušša Okeanih tultih enšimmäiset ohjuajat Artek- ta Orl onok -leirilöistä, a šaman vuuvven 29. šajekuuta alko pionerileirin enšimmäini vuoro luvun alušša Okeankeškuš kärši šuurešta tulipalošta, ka nyt še on restauroitu. Okeanin pinta-ala on 265 hehtarie, šiih kuuluu nellä leirie, kumpasissa vuuvven aikana käyt noin 20 tuhatta lašta. Levähtyä Tyynimeren rannalla voijah vuotiset koululaiset. Oša put ovkoista myönnetäh lapšilla, kumpaset piäštih hyvih tulokših opaššukšešša, urheilušša ta taitehešša.

10 10 «Oma Mua» 01. heinykuudu 2015»» sanasuari»»luondo Joga uuzi kniigu, joga hyvä runo da kerdomus tugi karjalan kielele Elätit kezäkse vaihtetah turkit. On elättilöi, kudamil se tapahtuu kaksi kerdua vuvves pordimoilgi.»»suomen Karjalan Kielen Seura piästi ilmah Arhijepiskoppu Leon runokniigan Selfie, kuduas on 162 runuo suomen dai karjalan kielel. Elättilöin elaigu kezäl Jegor Ruppijev Keviäl da kezäl elättilöin da linduloin elokses tapahtuu sidä, mi kuuluu lämmäh vuvven aigah. Enimät elätit da linnut juuri täl aigua poijitah. Sanommo, erähil linduloil (hanhiloil, sorzil, tedriroduhizil) niilöin roinnuot poijat jo vähäzen aijan mendyy voijah astuo muamale peräh da ičepiänneh syvvä. Äijil pajattajil da pedolinduloil omua poigovehtu pidäy hätki kaččuo, niilöil ei sua ni omua peziä jättiä. Havvonduaigu kaikil linduloil on oma. Suuril linduloil koppalil, hanhel, tedrel se kestäy päiviä. A pienel pyyl, sanommo, kolme nedälii. Poijat ollah muamanke sygyzyssäh, sit jo ruvetah elämäh ičepiänneh. Elätit kezäkse vaihtetah turkit. On elättilöi, kudamil se tapahtuu kaksi kerdua vuvves: jänöil, pordimoil, lumikol, kuničal, oraval, hukal. Kolmel enzimäzel muuttuu turkin värigi, niilöin valgei talviturki kezäl rodieu muzavanruskei, oraval harmai talviturki kezäl roihes ruspakko. Erähät elätit reboit, kondiet, majait, vezirotat vaihtetah turkit vai kerran vuvves, ga se turkin vaihtandu venyy kaikekse lämmiä aigua. Lämmy talviturki muuttuu kezäzekse, kudai jo ei ole moine lämmy da tuuhei. Erähil elättilöil muuttuu syöndygi. Hirvet, majait, jänöit puu- da oksusyömizis siirrytäh heinysyömizih. Mečoit pedäjän havvun sijas, kudamua net syvväh kaiken talven aigua, ruvetah syömäh heiniä, muarjua, toukkua. Kylläine kezäine syöndy auttau poigovehen kazvandas, se hyvin sit vaikuttau elättilöin talven viendäh. Kezän aigua poijitah äijät pedoelätitgi. Kezä- da heinykuul on kiimuaigu kondiel da meččykuničal. Sygyzyn puoleh monil elättilöil muuttuu ičenviendy. Yhtet varustetahes viettämäh huonuo vuvven aigua, konzu muatah talviundu, da ruvetah suittamah razvua iččeh rungah kondii, mägry, jenottukoiru. Toizet ruvetah varustamah talvekse syömisty, ku talvel niilöi, sanommo, olis helpo ottua vien ualpäi. Sidä ruatah majait da vezirotat. Kolmandet varatah syömisty, kui sidä luadiu oravu, iččeh pezäh. Ga on elättilöi, kudamii tämä ei huolestuta nivouse. Niilöih kuulutah kai pedoelätit, kudamat ollah aktiivizet talven aigua: hukku, reboi, hiähky da muut. Hirvi, meččypočči, pohjaine pedru da kai talvilinnut sežo ollah moizii elättilöi. Enimät elätit da linnut kezän aigua poijitah.»»uuttu kniigua Kui kirjuttau Seuran sekretari Pertti Lampi kniigan piätökses, tämä tevos on faktoin da fiktsielöin sevoitus, kui Selfiet enimyölleh ollah. Portrietan piähengilö on voinan jälgeh roinnuh suurih igäpolvih kuului mies. Minun mieles kallis on lugie puhtahal karjalan kielel (livvikse), kudai kirjuttajal jätettih Mansilan kyläs roinnuhes tuattah da Varbuselläs muamah, toizin sanuo Salmin karjalazet. Tiettäväine, kirjuttai on äijän kuulluhgi omis seuralazispäi da maltau vallita sanua, kudualoi parembi kuultah nygözien lugijoin korvat. Suuri vuitti runuo on rifmoittah, konzu runuo kandau rifmu da rivin pitkys. Pidäy sanuo, sen tehtävän kirjuttai hyvin täyttäy tarkoin sanoin valličuksel. Suures avus Leo sanou parahat passibot Natalja Gilojevale, Itä- Suomen yliopiston karjalan kielen opastajale, kudai toven hyvin tiedäy oman anuksen kielen. Kniigas on oma oza runuo lapsile, kudualoi vois käyttiä meijän karjalan kielen urokoil školis da lapsien päivykodilois. Pienen lapsen nagro Pienen lapsen nagro kui puhtahan vien čurčetus kirkahas ojas solovein pajon rinnal, on kaunehimua midä kuunnella Suuris elämyksis suurin Suuris elämyksis suurin on tundie lapsen luonnolline ilo suuris kosketuksis suurin on tundie hänen käzi ymbäri sinun kaglan Runot kirjas ollah kahtel kielel: livvikse da suomekse. Uuttu kniigua kyzykkiä Karjalan Kielen Seuras. n oppu da suuri sebävys. Äijän maksaugi se, ku joga runo kandau oman nevvon, oman mielen. Vaigei on lad d ata halgopino Vaigei lad d ata halgopino no runo runoilijan pino on helpombah vino. Elos ottau Elos ottau elos andau elos vuadiu elos kandau yös yöh huondekses huondekseh päiväs päiväh lähelläh hänen. Minä täs annoin vai kiirehel lugietut, vai kaikkii helpombat ezimerkit. Tiettäväine, tämä dai kaksi enzimästy Arhijepiskoppu Leon runokniigua vuotetah syviä anaalizua Suomen dai Karjalan tiedomiehispäi. Karjalankieline kauniskirjutus on meijän omas tazavallas häviendytiešuaral. Suomes vaiku ei ammui karjalan kielel on annettu virralline stuatussu, sendäh meile, tiä dai sie, pidäs yhtistiä väit da joga uvves kniigas, joga hyväs runos da kerdomukses nähtä hos pieni tugi karjalan kielen muailmalpäi häviendyveriäs. Aleksandr Volkov, Karjalan Tazavallan rahvahan kirjuttai

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH Suomi jagavuu kundih, kudamil konstitutsien mugah on autonoumii. Kunnat ollah vastuollizet monis kunnan eläjii koskijois dielois. Kunnan korgevin piättäi

Lisätiedot

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas!

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas! Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016 Karjalan tazavallan karjalazien kielelline da yhteskunnalline aktivižus. Opastus da kul`tuuru kanzallizen kehityksen piälimizii azieloi. Natalja

Lisätiedot

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah.

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1188) Talvikuun 11. päivy 2013 ÔÔ Pilkovundu meijät hävittäy s. 2 Hyvä olis, ku uvves Omas Muas suas siännöllizesti lugie suvikarjalastu, tverinkarjalastu

Lisätiedot

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013 ÔÔ Duumaija tuliedu ruaduo s. 2 ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 ÔÔ Ruado libuu s. 5 ÔÔ Pidäy tahtuo eliä hyväl mielel s. 6 Karjalazien

Lisätiedot

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 41 (1181) Ligakuun 23. päivy 2013 ÔÔ Älgiä andakkua tuldu, agu syttyy. s. 2 ÔÔ Nigo mahtuo, nigo tahtuo s. 3 ÔÔ Kieleh opastumine tulou syväimes s. 4 ÔÔ Konzu

Lisätiedot

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 ÔÔ Opastuo pidäy nuorete s. 3 Marjane-lapsien päivykoin kazvattiiloi mondu vuottu harjaitti karjalan kieleh Alisa Petrovna Gubareva.

Lisätiedot

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013 ÔÔ Suuri eloksenruado kielen hyväkse s. 2 Karjalan Kielen Seura andoi 11. kylmykuudu Helsingis Edvard Ahtian mugah nimitetyn

Lisätiedot

Mennyön vuvven parahat kniigat

Mennyön vuvven parahat kniigat K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1155) Sulakuun 24. päivy 2013 ÔÔ Oman kielen akkiloiččijat s. 2 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy. Sidä vaste Petroskoin valdivonyliopistos

Lisätiedot

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27.

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1186) Kylmykuun 27. päivy 2013 ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3 Talvikuussa täyttyy 200 vuotta Matias Castrénin šyntymäštä. Šuomen kielen ta šuomelais-ugrilaisien

Lisätiedot

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014 Ô Ô S. 4-5 Midä? Konzu? Kus? Kanzallizien kul tuuroin keskukses karjalan kielen kursiloin salbajazet oldih mennyt

Lisätiedot

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši.

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Vain još laškie vuuvvet ihan alušta šuati, niin voi juhlie šeuran 25-vuotispäivyäki,

Lisätiedot

Viena da liygi: erikseh vai yhteh

Viena da liygi: erikseh vai yhteh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 30 (1170) Elokuun 7. päivy 2013 ÔÔ Karjalan eläjät tahtotah, ku salvattas kai eläinpuustot s. 2 Kolme kondiedu -zookompleksas tapahtunnuh ozattomus huolestutti

Lisätiedot

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014 ÔÔ Kielioppi kynnyksenny s.3 Petroskoil jo kaheksattutostu kerdua piettih Karjalan, vepsän da suomen kielen kilbua,

Lisätiedot

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013 ÔÔ Kuadunuzii vezii stauččah et keriä s. 3 Karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen laitos yhtistettih yhteh laitokseh.

Lisätiedot

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 25.06.2014 ÔÔ Levendiä sanasto, kehittiä kaunehkirjutusmalli s. 3 Mennyt nedälil Periodika-julguamon seinih kerryttih karjalan da vepsän

Lisätiedot

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014 ÔÔ Luojien ta kaunehuon talo s. 8 ÔÔ DNA testauš šukututkimukšen apuna s. 5 ÔÔ Pag i na s a r g ipä i väine s.

Lisätiedot

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2.

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 17 (1207) Kolmaspäivy Serota 07.05.2014 ÔÔ Elä ainos, Joguine s. 4 Kotkatjärven Joguine-pajojoukko täytti kaksikymmenviizi vuottu. Tälle merkipäiväle omistettu

Lisätiedot

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 ÔÔ Kielen kehittäjät projektat suajah kannatustu s. 2 Kanzallizen poliitiekan ministerstvu ilmoitti projektoin kilvan tuloksii.

Lisätiedot

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014 ÔÔ Uutisie Pohjosen rannoilta s.2 ÔÔ Vanhat paikannimet tutukši s.4 ÔÔ s.6 Hyvä pruazniekku ÔÔ Opastusaigu on kaikes paras

Lisätiedot

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1144) Tuhukuun 6. päivy 2013 ÔÔ Kehityksen algu. s. 2 Meijän tazavallas Mägriän žiivatoin kazvatussouhozu kuuluu parahien muatalovuslaitoksien joukkoh. Pakkaskuul

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2.

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1195) Kolmaspäivy Serota 12.05.2014 ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2 Petroskoin administratsien opastusozaston voimil oli pietty lapsien

Lisätiedot

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša.

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014 ÔÔ Arvatut kirjutekset s. 3 Enzimäzen vuozisuan XVII aigazen karjal-ven a sanakirjan luadijannu oli Afonan arhimadrittu

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014 ÔÔ Hätken vuotettu kirju s. 3 Vastevai ilmah piässyöh Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runolijan kai runot

Lisätiedot

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014 ÔÔ Valjakot kilpailtih Petroskoissa s. 3 Sammon muata myöte -valjakkokilpailut piettih Karjalan piäkaupunkissa

Lisätiedot

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014 s. 2 ÔÔ Leuto šiä ei ollun eštienä V kanšainväliset koiravaljakkokilpailut piettih Kalevalašša. Netälin ajakši

Lisätiedot

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 50 (1190) Talvikuun 25. päivy 2013 ÔÔ Karjalaine Volkov sai korgien arvonimen s. 2 Vuvven 2013 Ristikanzakse on sanottu Aleksandr Volkov, runoilii, Ven an Kirjuttajien

Lisätiedot

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013 ÔÔ Kielioppi mollembil puolil rajua opastujile s. 2 Suomes on piästetty ilmah Pekka Zaikovan uuzi Vienankarjalan kielioppi. Uvves

Lisätiedot

Urheilun ta tervehyön vuosi

Urheilun ta tervehyön vuosi yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 28 (343) 8. ELOKUUTA, 2012 3 Tähtisien kakšosien karjalaiset tiet 4 Jäkälän mallija kupolilta 5 Kaikista makein ošašto

Lisätiedot

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 49 (1189) Talvikuun 18. päivy 2013 ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2 Karjalan kielen opastajat tuaste kerryttih yhteh pagizemah karjalan kielen tilas konferensies

Lisätiedot

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 24 (376) 25. TALVIKUUTA, 2013 2 Karjalaiset olemma: šie ta mie 3 Kyykkyä ympäri vuuvven 4 Hänen runoissa on karjalaisien

Lisätiedot

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 43 (1183) Kylmykuun 6. päivy 2013 s. 3 ÔÔ Igä elä, igä opastu Opastajien jatkoopastuksen instituutas pietäh tiedokonehkursit eläkkehel olijoile rahvahile. ÔÔ Komsomolan

Lisätiedot

Niin viisumin hinta kašvau

Niin viisumin hinta kašvau yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 32 (347) 10. ŠAJEKUUTA, 2012 2 Teatterin juhlavuosi 3 Čičiliuškulaiset Aunukšen šeuvuilla 4 Pistojärven ikkunoissa

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9.

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1208) Kolmaspäivy Serota 14.05.2014 ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3 Tunnetun vienalaisen runonlaulajan ta starinojenkertojan Santra

Lisätiedot

Oma Mua. 29 (1219) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 29 (1219) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 29 (1219) Kolmaspäivy Serota 30.07.2014 ÔÔ Kantele kuului Kuujärves s. 2 ÔÔ Oman šeuvun kantarahvaš s. 4 ÔÔ Piämieš pyöri piirileikissä s. 7 ÔÔ Kezäl vezi

Lisätiedot

Oma Mua. 01 (1341) Kolmaspäivy Serota Vähembistökielien elavuttamine ei ole pessimistoin ruado s.4

Oma Mua. 01 (1341) Kolmaspäivy Serota Vähembistökielien elavuttamine ei ole pessimistoin ruado s.4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 01 (1341) Kolmaspäivy Serota 11.01.2017 ÔÔ Karjalan kieldy tihieh -kilpailu piätty š.3 Vieljärven Karjalan Kielen Koissa ilmotettih Melliččy-šiätijön Karjalan

Lisätiedot

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 37 (352) 26. TalviKUUTA, 2012 2 Kielen kehityššuuntua ennuštaen 3 Uuši näkökulma perehen arkielämäštä 4 Tuttu ta

Lisätiedot

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 ÔÔ Karjalazen Sanan roindupäivy s. 4 Vuvvennu 1998, 21. tuhukuudu Petroskoil Kirjuttajen pertis Puškinskaja pihal kerävyttih

Lisätiedot

Oma koti on kaiken alku

Oma koti on kaiken alku yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 10 (362) 22. ORAŠKUUTA, 2013 2 Karjalaisien onnistu šäilyttyä omaperäisyyvven 4 Olen ylpie koko elämäštäni 6 Kuoroja

Lisätiedot

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 ÔÔ Piäkaupunkissa pilkotah, kylih laššut lennetäh. s. 4 Min päivän elät, šen kummua kuulet näin šanois vanha karjalaini, konša

Lisätiedot

Nuoret kačotah huomispäiväh

Nuoret kačotah huomispäiväh yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 3 (355) 13. TUISKUKUUTA, 2013 2 Mitä myö jätämmä muajilmah 3 Yhteistyö antau toivuo hyväh 4 Joikujen kaunis muajilma

Lisätiedot

Nelidov Kižin johtajakši

Nelidov Kižin johtajakši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 2 (354) 30. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Jyškyjärven kylän ylpeyš 3 Kiinnoššuš koiravaljakkokilpailuih kašvau 4 Oššokšilla

Lisätiedot

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 21 (373) 13. PIMIEKUUTA, 2013 3 Laučat-illačušša laučoilla ei issuttu 4 Pelaštua kieli šammumašta 6 Karjalan uuši

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 25 (1215) Kolmaspäivy Serota 02.07.2014 ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4 V Yleisvenäläiseh šuomelais-ugrilaisien Konfe renš

Lisätiedot

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven,

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven, Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1196) Kolmaspäivy Serota 19.02.2014 ÔÔ Tulolaine kieliniekku s. 3 ÔÔ Karjalazii puolistamas 25 vuottu s. 4 ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1260) Kolmaspäivy Serota 27.05.2015 s. 2 ÔÔ Kyykkä kouluh. Priäžäššä piettih kyykkä-seminari, minne ku čut tih koulujen opaštajat Karjalan kanšallispiirilöistä

Lisätiedot

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 8 (360) 24. šulakuuta, 2013 2 Vienan karjalan kieliopin uuši versijo 4 Laulan tätä lauluo Kalevalan mualla 7 Hiihtourheilušta

Lisätiedot

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 31 (346) 26. šyyškuuta, 2012 2 Tutuštumini karjalaisien muinaismuajilmah 4 Kalevalan kaunis ta ihana šeutu 6 Tekstiilin

Lisätiedot

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1238) Kolmaspäivy Serota 17.12.2014 ÔÔ Pereheššä on elämän tarkotuš s.3 Tänä vuotena heti kakši perehtä Kalevalan piiristä tultih jokavuotisen Priznanije-palkinnon

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Konša šyväimeššä s. 10. ÔÔ Ypäyššuo rauhotuš alovehekši s. 6. ÔÔ Tulieh Kongressah s eläy rakkahuš. valmistujes

Oma Mua. ÔÔ Konša šyväimeššä s. 10. ÔÔ Ypäyššuo rauhotuš alovehekši s. 6. ÔÔ Tulieh Kongressah s eläy rakkahuš. valmistujes Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 35 (1225) Kolmaspäivy Serota 10.09.2014 ÔÔ Tulieh Kongressah s. 2 3 valmistujes Suomelas-ugrilazien rahvahien kongresoin välisty konferensiedu piettih

Lisätiedot

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9 yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 18 (370) 25. ŠyyŠKUUTA, 2013 2 Uušie šuunnitelmie 3 Hämäräštä päivänvaloh 4 Miun lapšuuvven Rantakatu 6 Kum totem

Lisätiedot

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 1 (353) 16. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Karjalua leikkiessä 3 Ihmisien tervehyön hyväkši 4 Uuši tovellisuuš 5 Vuuvven kaunehin

Lisätiedot

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 33 (1173) Elokuun 28. päivy 2013 ÔÔ Samat hommat kaikkiel s. 2 Karjalan tazavallan piämies Aleksandr Hudilainen mennyt nedälil oli ruadomatkois Priäžän da Anuksen

Lisätiedot

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet.

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 20 (372) 23. ŠAJEKUUTA, 2013 3 Kyykkäkilpailut 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh 6 Tervehen elämän tavat 7 Opaššu

Lisätiedot

Oma Mua. 47 (1237) Kolmaspäivy Serota Paro-ämmyöni muissellen

Oma Mua. 47 (1237) Kolmaspäivy Serota Paro-ämmyöni muissellen Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 47 (1237) Kolmaspäivy Serota 10.12.2014 s.5 ÔÔ Ehti kaččuo Mennyt suovattan Petroskois algavui XVII suomelazien fil moin festivuali. Fil moi festivualih

Lisätiedot

Kilpailu kyläläisillä

Kilpailu kyläläisillä yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 15 (367) 14. ELOKUUTA, 2013 2 Kinnermäjen pruasniekka 3 Istorijašša ei voi olla valkeita šivuja 4 5 Luonnon kešellä

Lisätiedot

Oma Mua. 31 (1221) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Troičanšuari on pyhä paikka Tunguol l a s. 4

Oma Mua. 31 (1221) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Troičanšuari on pyhä paikka Tunguol l a s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 31 (1221) Kolmaspäivy Serota 13.08.2014 ÔÔ Šielä linnut ei lauleta s. 3 Vuuvvešta 1999 alkuan joka vuosi 5. elo kuuta Karhumäjen piirin Sandarmoh-pai kašša

Lisätiedot

Heinyfestivuali otti vastah gostii

Heinyfestivuali otti vastah gostii K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 27 (1167) Heinykuun 17. päivy 2013 Ô Ô Martti Penttonen: Kielel pidäy kuuluo yhteiskunnas s. 3 Kolmepuolenkevuodine ELDIA-tutkimusprojektu on loppusuoral. Jälgimäine

Lisätiedot

Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI. ELDIA Lyhendetty raportu

Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI. ELDIA Lyhendetty raportu Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI ELDIA Lyhendetty raportu Heini KARJALAINEN, Ulriikka PUURA, Riho GRÜNTHAL, Svetlana KOVALEVA Livvikse kiändi Jelena FILIPPOVA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

Ollah vie mustos hierut

Ollah vie mustos hierut K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1093) Tuhukuun 1. päivy 2012 Ei pie žiälöičellä, pidäy ruadua Ol ga Ogneva Mennyt nedälil Petroskoil oli käymäs rahvastu Karjalan Kielen Seuraspäi. Hyö čökeldettihes

Lisätiedot

Oma Mua. 15 (1255) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 15 (1255) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 22.04.2015 ÔÔ Kerähmön kynnykšellä s. 5 Karjalaisešša kyläššä valmistauvutah VIII karjalaisien kerähmöh. Šulakuun alušša Šuojärven piirin

Lisätiedot

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1262) Kolmaspäivy Serota 10.06.2015 s. 2 ÔÔ Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta Ô Ruočis olles käygiä Skansenah Jo kolmatta vuotta Karjalan eläjät

Lisätiedot

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA Studies in European Language Diversity 27.4 KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA ELDIA-projektin tulokšie Anneli SARHIMAA Lyhennykšen šuomenkieliseštä raportista vienakši kiänti Valentina KARAKINA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

Oma Mua. Karjalaini pirtti Piäjärveššä. Pane tallele Oma Mua

Oma Mua. Karjalaini pirtti Piäjärveššä. Pane tallele Oma Mua Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1245) Kolmaspäivy Serota 11.02.2015 Pane tallele Oma Mua Hyvät lugijat! Mustoitammo teile, ku omamua.ru -saitalpäi voibi panna tallele lehten ilmaine

Lisätiedot

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät.

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 5 (357) 13. KEVÄTKUUTA, 2013 2 Kanteletar kulttuuripäivien huippuna 3 Kalevalan päivät. 4 Emmä hävie, kun ollemma

Lisätiedot

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 22 (373) 27. PIMIEKUUTA, 2013 3 Lapšet esitetäh karjalaisie starinoja 4 Kielen šäilyttämisen hyväkši 5 Innoššuš oli

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 17.06.2015 ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4 Karjalan Rahvahan Liitto rupesi toteuttamah uutta Kaupunki karjalaisittain -projektie. Projekti

Lisätiedot

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1197) Kolmaspäivy Serota 26.02.2014 s. 2 ÔÔ Meidy tavata ei! Kodikižois Sočis Ven an joukko oli paras. Myö voitimmo ei-virrallizes joukkokilvas. Ven

Lisätiedot

KARJALAN KIELI SUOMES

KARJALAN KIELI SUOMES Studies in European Language Diversity 27.2 KARJALAN KIELI SUOMES ELDIA-projektan tuloksii Anneli SARHIMAA Lyhendetys suomenkielizes raportas livvikse kiändi Martti PENTTONEN Mainz Wien Helsinki Tartu

Lisätiedot

Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis.

Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 08 (1198) Kolmaspäivy Serota 05.03.2014 ÔÔ Vienalaisen runonlaulun viimeni okša s. 4 Kalevalan päivän juhla Kuhmošša oli omissettu Uuvven Kalevalan 165-

Lisätiedot

Oma Mua. 36 (1226) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 36 (1226) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 36 (1226) Kolmaspäivy Serota 17.09.2014 ÔÔ Hos pieni, ga pippurinjyväine s. 3 Opastumah karjalan da vepsän kieldy tänävuon Petroskoin valdivonyliopistoh

Lisätiedot

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1194) Kolmaspäivy Serota 05.02.2014 ÔÔ Muutokset muutoksien piäl s. 2 Petroskoin valdivonyliopistos tuliekse opastusvuottu annetah kaikkiedah 21 b

Lisätiedot

Oma Mua. 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7

Oma Mua. 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 4 (1244) Kolmaspäivy Serota 04.02.2015 ÔÔ Kalevala. Uuši kačahuš eepossah s.5 Karjalan taitehmusejošša avautu näyttely Kalevala. Uuši näky, kumpani on

Lisätiedot

Oma Mua. 46 (1386) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 46 (1386) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1386) Kolmaspäivy Serota 29.11.2017 ÔÔ Kalevala piirrošfilminä Š. 3 Tatjana Torvinen. Karjalan 100-vuotispäivän kynnykšel lä ruvetah luatimah piir

Lisätiedot

Pyhät da arret yksih kanzih

Pyhät da arret yksih kanzih черный K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1040) Pakkaskuun 19. päivy 2011 ÔÔ Joga ruadoh on neruo s. 3 ÔÔ Pajo hengen hoivendau s. 4 ÔÔ Juurettah ni kargei heinäine ei kazva s. 5 Synnynmuanaigua

Lisätiedot

Vuozi kielen hyväkse

Vuozi kielen hyväkse K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1103) Sulakuun 11. päivy 2012 ÔÔ Karjalan Sivistysseuru sai uvven piälikön s. 2 ÔÔ Ahtian kieliopin toine oza Internetas s. 3 ÔÔ Aleksandr Kaštanov: Se oli

Lisätiedot

Oma Mua. 2 (1242) Kolmaspäivy Serota Uuzi kniigu lapsile. s.5

Oma Mua. 2 (1242) Kolmaspäivy Serota Uuzi kniigu lapsile. s.5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 2 (1242) Kolmaspäivy Serota 21.01.2015 ÔÔ Radikalizman vai demokruatien čotil? s.4 Karjalas on nouzemas jällečel kyzymys karjalan kielen stuatusan suandah

Lisätiedot

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1053) Sulakuun 20. päivy 2011 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy ÔÔ Rezervuatsii: + vai? s.2 ÔÔ Kirjuttai karjalazekse s.3 ÔÔ Olen

Lisätiedot

Oma Mua. 46 (1236) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Karjalan kielen näyttehet istorijallis-etnografisien tutkimukšien lähtienä s.

Oma Mua. 46 (1236) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Karjalan kielen näyttehet istorijallis-etnografisien tutkimukšien lähtienä s. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1236) Kolmaspäivy Serota 3.12.2014 ÔÔ Sel ktas vedes kala kokib s.4 Moine nimi vepsäläzet aktivistat pandih omale kolmandele fil male vepsäläzien elokseh

Lisätiedot

Oma Mua. 12 (1202) Kolmaspäivy Serota Kuuma kešäkuu 1944

Oma Mua. 12 (1202) Kolmaspäivy Serota Kuuma kešäkuu 1944 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1202) Kolmaspäivy Serota 02.04.2014 ÔÔ Suomelas-ugrilazet kerävytäh Petroskoil syvyskuus s. 3 Vuvvennu 2012 Vengries pietyl VI Kogo muailman Suomelas-ugrilazien

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Uušie muotoja kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä s. 7. enšimmäini kulta s. 9. pitky taival s (1201) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Uušie muotoja kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä s. 7. enšimmäini kulta s. 9. pitky taival s (1201) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 11 (1201) Kolmaspäivy Serota 26.03.2014 ÔÔ Tveriläzet kerävyttih Helsinkis s. 2 Mennyt nedälil Helsinkis Kodimaizien kielien keskuksen Kotuszualas piettih

Lisätiedot

Oma Mua. 48 (1388) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 48 (1388) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1388) Kolmaspäivy Serota 13.12.2017 ÔÔ Kiirehtäkkiä suamah karjalazii uudizii! S. 3 Tavan mugah Uuttu Vuottu vaste Oman Muan toimitus varustau midätahto

Lisätiedot

Pagizemmo livvikse a maltammogo kirjuttua? (Puhumme livviä entä osaammeko kirjoittaa?)

Pagizemmo livvikse a maltammogo kirjuttua? (Puhumme livviä entä osaammeko kirjoittaa?) Raija Pyöli Juhlaseminaari "Karjalan kieli ja kulttuuri" Nurmes-talo 23.7.2010 Pagizemmo livvikse a maltammogo kirjuttua? (Puhumme livviä entä osaammeko kirjoittaa?) Hos minul paginan rubriekku on moine,

Lisätiedot

Oma Mua. 33 (1223) Kolmaspäivy Serota Saveljevien vellekset. s. 5

Oma Mua. 33 (1223) Kolmaspäivy Serota Saveljevien vellekset. s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 33 (1223) Kolmaspäivy Serota 27.08.2014 ÔÔ Yrittäkkyä löytyä uuši hahmo omašša luonnošša s 3 Čičiliušku-kuklateatteri avasi uuvven kymmenennen teatterikauven

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1254) Kolmaspäivy Serota 15.04.2015 ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3 Petroskoissa järješšetyn kanšainvälisen seminarin ošanottajat tutkittih inkeriläisen

Lisätiedot

Oma Mua. Šuomelaisen kulttuurin marafoni

Oma Mua. Šuomelaisen kulttuurin marafoni Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 43 (1333) Kolmaspäivy Serota 09.11.2016 Punasešta Uhtuošta Kalevalan Uutisih š.4 Punainen Uhtua, Kalevalan Bolševikki, Kalevalan Kommunisti ta Novosti

Lisätiedot

Ristikanzan oigevuksien yhtehine deklaratsii

Ristikanzan oigevuksien yhtehine deklaratsii Межрегиональная общественная организация Информационно-образовательная Сеть коренных народов «Льыоравэтльан» Ristikanzan oigevuksien yhtehine deklaratsii Hyväksytty da sanottu julgi Ylehizen Assamblein

Lisätiedot

Uuttu Vuottu vastuamas

Uuttu Vuottu vastuamas K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i (0) Talvikuun. päivy ÔÔ zykkiä karjalazinnu s. ÔÔ Mennyt vuvven tapahtumat s. ÔÔ Kieli da kul tuuru ainos ollah syväimes s. ÔÔ Ruočin karjalazilluogostih s. Paginkanzan

Lisätiedot

Jyškyjärveläine opastai parahien rahvahien joukos

Jyškyjärveläine opastai parahien rahvahien joukos K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1041) Pakkaskuun 26. päivy 2011 ÔÔ Oigevuot da vellallizuot s. 3 ÔÔ Niina Nieglikon sygyzy kielipezien lapsile s. 3 ÔÔ Midä rodih Muumipeigoile Iivananpäivän

Lisätiedot

06 (1396) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Repol a. Elämyä ta ihmisie kahella puolella rajua Š. 6

06 (1396) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Repol a. Elämyä ta ihmisie kahella puolella rajua Š. 6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1396) Kolmaspäivy Serota 14.02.2018 ÔÔ Ruado eistyy edeh sovus olles S. 3 Natalja Antonova. Joga vuvven allus Karjalan tazavallan kanzallizen da alovehellizen

Lisätiedot

Karjalan digitualine hengihjiämisp akkavus DLDP-rekomendatsiet karjalan kielen digitualizen elinvoimazuon kohendamizeh

Karjalan digitualine hengihjiämisp akkavus DLDP-rekomendatsiet karjalan kielen digitualizen elinvoimazuon kohendamizeh The Digital Language Diversity Project Karjalan digitualine hengihjiämisp akkavus DLDP-rekomendatsiet karjalan kielen digitualizen elinvoimazuon kohendamizeh Imprint Karjalan digitualine hengihjiämispakkavus

Lisätiedot

Oma Mua. 02 (1342) Kolmaspäivy Serota lyydin pagin. Koval čukas.

Oma Mua. 02 (1342) Kolmaspäivy Serota lyydin pagin. Koval čukas. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1342) Kolmaspäivy Serota 18.01.2017 ÔÔ Karjalan kielen šanelu -aktijo noušou uuvvella tašolla Š. 3 Tavan mukah, Karjalan Rahvahan Liiton järještämyä

Lisätiedot

Oma Mua. 09 (1249) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Liygi, viena da suomi yhtes s. 9

Oma Mua. 09 (1249) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Liygi, viena da suomi yhtes s. 9 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1249) Kolmaspäivy Serota 11.03.2015 ÔÔ Omale Muale 25 vuottu! s. 5 Kaksikymmen viizi vuottu eihäi ole moine pitky aigu rahvahan histouries, ristikanzanhäi

Lisätiedot

HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH

HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH Kniigan on kirjutannuh da kuvitannuh Maria Kähäri. Tevos on piässyh ilmah Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiön, Suomen kulttuurirahaston da Suomi-Venäjä

Lisätiedot

Kohennettavua on äijän

Kohennettavua on äijän yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 11 (363) 5. KEŠÄKUUTA, 2013 2 Priäžä vuottau Kerähmön etuštajie 3 Etnokulttuurikeškukšien verkošto leviey Karjalašša

Lisätiedot

Rahvahallizel poliitiekal pidäy olla suuri merkičys

Rahvahallizel poliitiekal pidäy olla suuri merkičys K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1045) Tuhukuun 23. päivy 2011 ÔÔ Vuozipäivy jatkuu. s. 3 ÔÔ Oletgo kaččonuh Kalevalan? s. 4 ÔÔ Rubei soitin helevästi soittamah s. 5 Nevvoston istundoh kerdyy

Lisätiedot

Lennettih linduzet-runot kaunehen Siämärven piäl

Lennettih linduzet-runot kaunehen Siämärven piäl K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 34 (1072) Elokuun 31. päivy 2011 ÔÔ Muanruadajien pruazniekku Anuksen mual s. 2 ÔÔ Karjalan kirjuttajat nygöi internetas s. 3 ÔÔ Čidžoitkielileirin s. 3-4 päivykniigu

Lisätiedot

Hodari on nygözeh aigah näh»»oraskuun 11. päivänny piettih Hodari-spektaklin enzi-ildu ven an kielel

Hodari on nygözeh aigah näh»»oraskuun 11. päivänny piettih Hodari-spektaklin enzi-ildu ven an kielel K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1108) Oraskuun 16. päivy 2012 ÔÔ Olemmo voinan lapset, nevvostovallan vangit s. 3 ÔÔ Opastumal neruo vai liženöy. s. 4 ÔÔ Meis tuači niken ei rubie ruadamah

Lisätiedot

Oma Mua. 06 (1246) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Kiirehtäkkiä poštale!

Oma Mua. 06 (1246) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Kiirehtäkkiä poštale! Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1246) Kolmaspäivy Serota 18.02.2015 ÔÔ Kiirehtäkkiä poštale! Hyvät Oman Muan lugijat, ku etto vie tilannuh lehtie jiännyön puoliškon kuuloikse, ga

Lisätiedot

Nuori Kajala jatkau omua ruaduo

Nuori Kajala jatkau omua ruaduo K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 50 (1088) Talvikuun 21. päivy 2011 ÔÔ Prezidentan valličendois karjalakse s. 2 ÔÔ Karjalazet da vepsäläzet voittajien joukos s. 2 ÔÔ Heijän Ropivo ei sammu s.

Lisätiedot

48 (1137) Talvikuun 5. päivy 2012

48 (1137) Talvikuun 5. päivy 2012 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1137) Talvikuun 5. päivy 2012 ÔÔ Piirilöin ško lil rodih etnokul tuurine keskus s. 2 ÔÔ Suavut tiijot ilmetäh praktiekal. s. 3 ÔÔ Suomelasugrilazet Keskuksen

Lisätiedot