GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Hannu Pajunen OSA I. Utajärvi MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 2 TURVEVARAT UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Hannu Pajunen OSA I. Utajärvi MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 2 TURVEVARAT UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 18 2 MAAPERÄOSAST O Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN OSA I TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in part I Utajärvi Kuopio 1986

2 Pajunen, Hannu1986. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa I. Abstract : The mires and their pea t resources in Utajärvi, part I. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 182. The Geological Survey of Finland surveyed the area of hectars of mires in the municipality of Utajärvi during The survey covered about 20 % of the total area o f peatlands in the municipality. The field work was carried out by using survey grid with stud y sites at the intervals of 100 meters. At each site the cove r type, the peat type, the decomposition degree of peat, an d the portion of dead, undecomposed trees in the deposit wa s determined and recorded. Altogether peat samples were taken to the laborator y for ph, water content, and ash content determinations. Heating value was determined for 309 samples and sulphur content an d fusion temperature of the ash for 51 samples. The area of hectars was considered good for fuel pea t production. The quantity of usable peat is 35,5 million cubi c meters in situ. The energy content of the usable peat is 7 0 million GJ or 19,5 million MWh as calculated for dry peat. Utajär- Key words : mire, peat, inventory, fuel peat production, vi Hannu Pajunen Geological Survey of Finlan d P.O. Box 23 7 SF KUOPIO ISBN ISSN KUOPION TYOKESKUS, KUOPIO 1986

3 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 4 TUTKIMUSMENETELMÄT 4 Kenttätutkimukset 4 Laboratoriomääritykset 6 TULOSTEN ESITYS 6 Kartat ja profiilit 6 Taulukot 7 Suoselostukset 8 TULOSTEN TARKASTELU 9 Suot ja niiden turvekerrokset 9 Soveltuvuus turvetuotantoon 1 1 LIITE 1 Yhteenvetotauluko t Liite 2 Suokohtaiset tulokset Liite 3 Tutkimuspisteiden sijainti

4 - 4 - JOHDANT O Geologian tutkimuskeskus on tutkinut Oulun ympäristö n soita jo runsaan kymmenen vuoden ajan. Utajärvellä turvevaro - jen inventointi aloitettiin 1983 tutkimalla kuusi kunnan poh - joisosassa olevaa suota. Seuraavana vuonna tutkittiin 16 suo - ta. Tässä raportissa julkaistaan vuosien tutkimus - tulokset. Utajärven suopinta-alaksi on mitattu peruskartalt a ha. Vuosien aikana siitä tutkittiin noi n 20 Tutkimusaineisto kootaan soittain ja tulokset julkaistaan yleensä kuntakohtaisina raportteina. Useamman kunnan alueella olevia suuria soita ei ole jaettu kuntien rajojen mu - kaan vaan ne on liitetty jonkin "osakaskunnan" raporttiin koko - naisena. Siksi raja-alueiden tietoja voi löytyä myös naapuri - kuntien raporteista. TUTKIMUSMENETELMÄ T Kenttätutkimukse t Tutkittavalle suolle tehtiin linjaverkosto, jossa selkä - linja kulkee pitkin suon hallitsevaa osaa ja poikkilinjat si - tä vastaan kohtisuoraan, tavallisesti 400 m :n välein. Tutkimuspisteet sijaitsevat linjastolla 100 m :n välein, suon reunoilla usein myös tiheämmässä. Syvyyshavaintoja tehtiin varsinaisella linjastolla tutkimuspisteiden puolivälissä ja poik - kilinjojen välissä sijaitsevilla pliktauslinoilla 50 m :n välein. Tutkittujen soiden sijainti ilmenee kuvasta 1 ja tutki - muspisteiden sijainti liitteestä 3. Tutkimuspisteet vaaittiin ja vaaitukset kiinnitettii n valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon. Jokaisella tutkimuspis - teellä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys, mättäisyys ja mättäiden korkeus ; metsäisillä alueilla lisäksi puulajisuhteet, tiheys- ja kehitysluokka sekä mahdolliset hakkuut.

5 - 5 - Kuva 1. Utajärvellä tutkitut suot. 1. Ahvensuo 9. Kiiskisuo 17. Sarvisuo 2. Aronsuo 10. Kivisuo (M) 18. Siiransuo 3. Hangansuo 11. Kivisuo (P) 19. Siltasalmensuo 4. Heinisuo 12. Niittysuo 20. Suininsuo 5. Hillasuo 13. Peräsuo 21. Timosuo 6. Iso Särkisuo 14. Piippusuo 22. Vaarnikkasuo 7. Jokimutkansuo 15. Pikku Särkisuo 8. Kaakkurisuo 16. Pöylyänsuo

6 - 6 - Maatumattoman puuaineksen määrän eli liekoisuuden selvittämi - seksi pliktattiin turvekerros tutkimuspisteen ympärillä kymme - nen kertaa kanden metrin syvyyteen asti. Suokairalla otetuis - ta turvenäytteistä määritettiin turvelaji, maatuneisuus (H1-10), kosteus (B1-5) ja tupasvillan kuitujen suhteellinen osuu s (F0-6). Laboratoriomäärityksiä varten otettiin mäntäkairall a näytteitä, joiden tilavuus tunnetaan ja jotka ovat mandollisimman vähän häiriintyneitä. Tutkimusmenetelmä on kuvattu yk - sityiskohtaisesti GTL :n oppaassa n :o 6. Laboratoriomääritykse t Laboratoriomäärityksiä varten otettiin turvenäytettä. Niistä määritettiin ph märästä näytteestä ja vesipitoisuus kuivattamalla turve 105 0C :ssa vakiopainoon. Tilavuudeltaan tunnetuista näytteistä laskettiin kuiva-ainemäärä suo - kuutiota kohden. Kuivatuista turvenäytteistä määritettii n tuhkapitoisuus hehkuttamalla ne C :ssa ja osasta näyt - teitä lämpöarvo (ASTM D 3286), rikkipitoisuus ja tuhkan sula - mispiste (DIN 51731). Lämpöarvomäärityksiä tehtiin 309. Rikkipitoisuus ja tuhkan sulamispiste määritettiin 51 näy t teestä. TULOSTEN ESITY S Kartat ja profiili t Jokaisesta suosta piirrettiin kartta mittakaavassa 1 : Siitä selviää suon turvekerroksen paksuus, heikost i maatuneen pintakerroksen osuus ja koko kerroksen keskimääräinen maatuneisuus kullakin tutkimuspisteellä. Soiden turvekerroksia havainnollistetaan joiltakin tutkimuslinjoilta piir - retyillä turvelaji- ja maatuneisuusprofiileilla. Niiden pysty - mittakaavana käytettiin 1 :50 ja vaakamittakaavana 1 : Turvelajien ja maatuneisuuden ohella niistä ilmenee myös

7 - 7 - suotyyppi, liekoisuus ja pohjamaalaji. Merkkien ja lyhentei - den selitykset ovat liitteessä 2 (kuva 1). Tärkeimmistä tuotantosoista piirrettiin käyttökelpoisuuskartta-, josta ilmenevät tuotantokelpoisen alueen sijaint i ja alueet, jotka on rajattu pois esim. kuivatusvaikeuksien taki a (ks. sivu 4,liite 2). Samassa kartassa on myös tuhkapitoisuuden, lämpöarvon ja kuiva-ainepitoisuuden pistekohtaiset keskiarvot. Kaikki raportissa esitetyt kartat ja profiilit ovat pie - nennettyjä. Alkuperäisessä mittakaavassa niitä saa Geologia n tutkimuskeskuksesta Kuopiosta. Taulukot Yhteenvetotaulukot ovat liitteessä 1 ja suokohtai - set taulukot liitteessä 2. Arvio käyttökelpoisen turpeen määrästä on taulukoss a 1. Siitä ilmenevät tuotantokelpoisen alueen pinta-ala, tur - vemäärä, kuiva-ainemäärä, energiasisältö ja sopivin tuotanto - tapa. Tuotantokelpoisena alueena pidettiin yleensä yli 1,5 m syvää aluetta. Kapeat landekkeet ja saarekkeiset alueet rajattiin pois. Toisaalta vanhoilla ojitusalueilla ulotettii n tuotantokelpoinen alue metrin syvyyskäyrälle saakka. Kymmentä hehtaaria pienemmät erilliset altaat jätettiin pois. Koska turvekerrosta ei voida käyttää mineraalimaata myö - ten, vähennettiin tuotantokelpoista turvemäärää laskettaess a keskisyvyydestä 0,5 m. Turvemäärät ilmoitetaan suokuutioina. Kuiva-ainemäärä saatiin kertomalla tuotantokelpoiste n suokuutioiden määrä suokuution keskimääräisellä kuivaaine-määrällä. Kuivan turpeen energiasisältö laskettiin kaavall a 1 ja kostean turpeen kaavalla E = Nsuo-3. D d. Hu 2. E = N suo-m 3. D d. (100/100-K). H. (E = energiasisältö, Nsuo-m3 = suokuutioiden lukumäärä, Dd = suokuution sisältämä kuiva-aine (kg/suo- m 3 ), H u = kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo (MJ/kg), Hu = kosteudessa K olevan turpeen tehollinen lämpöarvo (MJ/kg), K = turpeen kosteu s (%))

8 - 8 - Turvepalojen murenemisen takia suositellaan palaturve - tuotantoon pääasiassa hyvin tai kohtalaisesti maatuneita rah - kavaltaisia turvekerroksia. Heikosti maatunut turve ja puh - das saraturve soveltuu paremmin tuotettavaksi jyrsinturpeena. Suokohtaisten tulosten yhteydessä (liite 2) esitetää n kaikkiph-, vesipitoisuus-, tuhkapitoisuus- ja lämpöarvomääri - tysten tulokset. Suon pohjalle jäävän osan tulokset ovat suluissa. Niitä ei huomioitu keskiarvoja laskettaessa. Suokohtaisissa keskiarvoisså (taulukko 2, liite 1) ovat mukana kaik - kien näytepisteiden näytteet. Rikkipitoisuusmääritysten tulokset koottiin taulukkoon 3 ja tuhkan sulamispistemääritysten tulokset taulukkoon 4 (liite 1). Suotyyppijakauma laskettiin prosentteina tutkimuspistei t- täin tehdyistä määrityksistä. Tulokset esitetään taulukoss a 5. Soiden ojitustilanne ilmenee taulukosta 6 (liite 1). Turvelajit jaettiin rahka-, sararahka- ja ruskosammalrahkaturpeisiin ja saravaltaiset vastaavasti sara-, rahkasar a - ja ruskosammalsaraturpeisiin (liite 1, taulukko 7 ). Soiden turvevaroja, maatuneisuutta ja liekoisuutta kos - kevat tiedot ovat taulukossa 8. Se jakautuu syvyysalueide n mukaan neljään osaan : koko suo, yli 1 m syvä alue, yli 1,5 m syvä alue ja yli 2 m syvä alue. Turvekerrosten keskisyvyydet, turvemäärät ja keskimaatuneisuudet laskettiin heikost i maatuneelle pintakerrokselle (H1-4), paremmin maatuneelle poh - jakerrokselle (H5-10) ja koko turvekerrokselle (H1-10). Turvemäärät laskettiin syvyysvyöhykeittäin. Eri syvyys - alueiden turvemäärät saatiin laskemalla yhteen kyseisen alueen syvyysvyöhykkeiden turvemäärät. Liekopuiden määrä laskettii n tilavuusprosentteina Pavlovin menetelmää soveltaen. Keskimää - räisenä liekoisuutena voidaan pitää 2-3 %. Alle 1 % :n liekoisuus on jo erittäin alhainen. Soiden sijaintia ja tutkimustarkkuutta koskevat numero - tiedot ovat taulukossa 9 (liite 1). Suoselostukse t Suoselostuksissa kuvataan sanallisesti suoaltaan j a sen ympäristön pinnanmuotoja, suotyyppejä, ojitustilannetta

9 - 9 - ja turvekerroksen rakennetta. Taulukkoina esitetyistä tulok - sista kommentoidaan tärkeimpiä. Suoselostusten lopussa o n arvio suon soveltuvuudesta polttoturvetuotantoon. TULOSTEN TARKASTELU A Suot ja niiden turvekerrokset Tutkittujen soiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha. Suot ovat suuria. Yli ha :n soita on neljä. Niissä o n lähes puolet tutkitusta suoalasta. Alle 100 ha :n soita ei ol e aineistossa yhtään. Tutkitusta suoalasta on avosuota 51 % ja rämettä 46 %. Loppuosa on ojituksen vaikutuksesta pitkälle muuttunutta suo - ta kuten turvekangasta, karhunsammalmuuttumaa ja peltoa. Yleisin suotyyppi on rimpineva. Sitä on neljäsosa kaikist a suotyyppihavainnoista. Avosuoalueella on rimpinevan lisäks i yleisinä suotyyppeinä lyhytkortinen neva ja varsinainen saraneva. Yleisimmät rämeet ovat varsinainen sararäme, ruohoi - nen sararäme ja lyhytkortinen nevaräme. Suoalasta on suurin osa luonnontilaista (62 %). Täysi n luonnontilaisina säilyneitä soita ei ole yhtään. Pienimmät suot on ojitettu lähes kokonaan, suurimmat vain reunaosistaan. Suurimmat luonnontilaiset alueet ovat Kivisuolla (M) ja Sii - ransuolla. Lähes kokonaan ojitettuja soita ovat Jokimutkan - suo, Piippusuo ja Sarvisuo. Ojitukset ovat melko vanhoja. Ojikkoasteella olevia suotyyppejä on vain 5 %. Koko aineiston perusteella laskettu soiden keskisyvyy s on 1,2 m. Yli 1,5 m syvän alueen keskisyvyys on 2,2 m. Hei - kosti maatunutta pintakerrosta on keskimäärin puolet kok o kerroksen paksuudesta. Soiden keskisyvyys ja heikosti maatuneen pintakerroksen osuus vaihtelevat soittain. Matalammiss a soissa ei ole yli 1,5 m syvää aluetta lainkaan. Hangansuossa, Kivisuossa (P) ja Pöylyänsuossa sitä on vain 10 Syvimpi ä soita ovat Sarvisuo ja Vaarnikkasuo. Niissä on yli 1,5 m sy - vää aluetta puolet pinta-alasta. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,5. Suokohtaiset

10 keskiarvot vaihtelevat 4,1-5,2. Tutkitusta turvemäärästä on saravaltaista turvetta 51 % ja rahkavaltaista 49 %. Useimmissa soissa on sekä sara- ett ä rahkaturvealueita. Tulvien vaikutuspiirissä olevilla alueill a on yleensä saraturvetta, muualla rahkaturvetta. Vesi- ja ravinneolojen muutosten takia voi samalla alueella osa kerrokses - ta olla saraturvetta, osa rahkaturvetta. Suurin osa turve - määrästä sisältää sekä sarojen että rahkasammalien jäänteitä. Rahkasaraturvetta on 41 % ja sararahkaturvetta 31 %. Liekoja on turvekerroksen pintaosassa huomattavast i enemmän kuin syvällä ja reunamilla enemmän kuin keskustassa. Liekopuista ei ole mainittavaa haittaa turvetuotannolle mil - lään suolla. ph-lukujen suokohtaiset keskiarvot ovat useimmissa sois - sa välillä 4,5-5,0. Happamimpia soita ovat Jokimutkansu o ja Kivisuo (M). Vähiten happamia taas ovat Pikku Särkisu o ja Siiransuo. Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 90,2 %. Suokoh - taiset keskiarvot vaihtelevat % paria poikkeusta lukuunottamatta. Jokimutkansuo ja Pöylyänsuo ovat matalia, jo - ten niissä ojitus alentaa keskiarvoja enemmän kuin syviss ä soissa. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 95 kg. Suo - kohtaiset keskiarvot vaihtelevat vähän sadan kilon molemmi n puolin. Sen sijaan näytekohtaiset erot ovat huomattavi a ( kg). Turpeen keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,4 %. Pienim - mät tuhkapitoisuudet ovat rahkaturvealueilla ja suurimmat sa - raturvealueilla. Millään suolla ei korkea tuhkapitoisuus est ä polttoturvetuotantoa. Rikkipitoisuus määritettiin 15 suolta. Määritysten kes - kiarvo on 0,18 % ja vaihteluväli 0,11-0,37 %. Suokohtaise t keskiarvot ovat korkeimmillaan 0,27 %, joten korkea rikkipitoisuus ei ole esteenä polttoturvetuotannolle. Turpeen keskimääräinen lämpöarvo on 21,2 MJ/kg. Suokohtaiset keskiarvot vaihtelevat MJ/kg. Pienimmät lämpö - arvot ovat heikosti maatuneella rahkaturpeella ja suurimma t hyvin maatuneella turpeella turvelajista riippumatta. Käytännössä polttoturpeen läm pöarvo riippuu myös

11 tuotantokosteudesta. Kuivan turpeen keskiarvoa 21,2 MJ/k g vastaavat lämpöarvot ovat 30 % kosteana 14,1 MJ/kg ja 50 % kosteana 9,4 MJ/kg. Tuhkan sulamispiste määritettiin 51 näytteestä (liite 1, taulukko 4 ). Turveteollisuusliiton ohjeen mukaan puolipallopiste on ilmoitettava, jos se on alle 1120 C. Kaikki määritykset ylittävät kyseisen arvon. Soveltuvuus turvetuotantoo n Tutkituista soista 16 soveltuu polttoturvetuotantoon. Kuusi suota jää kokonaan tuotannon ulkopuolelle. Tärkeimmä t turveteollista käyttöä rajoittavat tekijät ovat suon mataluus, kuivatusvaikeudet, suoaltaan rikkonaisuus ja suojelu. Jokimut - kansuo ja Piippusuo ovat liian matalia. Samasta syystä rajattiin pois laajoja alueita Kaakkurisuosta, Kiiskisuosta ja Pöy - lyänsuosta. Suininsuo ei sovellu turvetuotantoon suoaltaa n rikkonaisuuden takia. Kuivatusvaikeudet rajoittavat rantasoiden käyttöä. Peräsuo jää kokonaan tuotannon ulkopuolelle. Lisäksi rajattiin pois osia kymmenestä muusta vesistöön rajoit - tuvasta suosta. Heikon maatuneisuuden takia taas rajattii n pois suurin osa Kivisuosta (M) ja osa Timosuosta. Kivisuo (P ) ja Niittysuo ovat soidensuojelualuetta ja siten turvetuotanno n ulkopuolella. Suoaltaan koon ja muodon suhteen hyvin tuotantoon sovel - tuvia soita ovat Ahvensuo, Iso Särkisuo, Kivisuo (M), Pikku Särkisuo, Sarvisuo ja Siiransuo. Kivisuossa (M) ja Siiransuos - sa on molemmissa tuotantokelpoista aluetta yli 500 ha. Yl i 100 ha :n yhtenäiset tuotantoalueet saadaan Ahvensuolle, Isoll e Särkisuolle ja Sarvisuolle. Turpeen laadun suhteen suurist a soista ovat parhaita Ahvensuo ja Kivisuo (M). Tutkituissa soissa on tuotantoon soveltuvaa aluett a ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 35,5 milj. suo-m 3. Kyseisen turvemäärän energiasisältö on kuivana 70 milj. GJ ja 50 % kosteana 62 milj. GJ.

12 LIITE 2 SUOKOHTAISET TULOKSET 1. Ahvensuo 2 2. Aronsuo 9 3. Hangansuo Heinisuo Hillasuo Iso Särkisuo Jokimutkansuo Kaakkurisuo Kiiskisuo Kivisuo (r, ;) Kivisuo (P) Niittysuo Peräsuo Piippusuo Pikku Särkisuo Pöylyänsuo Sarvisuo Siiransuo Siltasalmensuo Suininsuo Timosuo Vaarnikkasuo 130 sivu

13 - 1 -

14 - 5 -

15 Ahvensuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjois - osassa Viinivaarantien varressa. Pohjoisessa se rajoittuu Viinivaaraan, etelässa Heinisuohon ja Iso Timoseen ja idäss ä Kiiskisuohon. Suoallas on itä-länsisuunnassa lähes 5 km pitkä. S e jatkuu itäosassa Kiiskisuon puolelle. Reunamilla on runsaas - ti mineraalimaan saarekkeita (kuva 2 ). Tutkitun alueen pinta-ala on noin 500 ha. Vallitsevina suotyyppeinä ovat rämeet. Yleisimpiä rämetyyppejä ovat var - sinainen sararäme ja lyhytkortinen nevaräme. Avosuoaluee t ovat pääasiassa varsinaista saranevaa. Suosta on ojitett u suunnilleen puolet. Ojitetun alueen suotyypit ovat ehtinee t jo muuttuma-asteelle. Luonnontilaista suota on eniten itä - osassa. Yleisimmdt pohjamaalajit ovat hiekka, hieta ja hiesu. Kaakkoisosassa Iso-Timosen läheisyydessä on suon pohjalla lie - jukerroksia. Turpeesta on puolet rahka- ja puolet saravaltaista. Rahkavaltaisen turpeen yleisin lisätekijä on tupasvilla. Saravaltainen turve on lähes pelkästään rahkasaraturvetta. Rah - kavaltaista turvetta on pääasiassa itäosassa la muualla ohue - na pinta- tai pohjakerroksena (kuvat 4-6). Liekoja on suossa vähän. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,2. Laboratorionäytteitä otettiin viideltä tutkimuspistee l - tä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,8 % ja läm - päarvo 21,5 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimää - rin 104 kg. Pienimmät tuhkapitoisuudet ovat kaakkoisosan rah - katurvealueella (taulukko 1 ja kuva 3 ). Saraturvealuei - den tuhkapitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia, mutta vie - lä polttoturpeelle sallittavia. Rikkipitoisuudet vaihtelevat 0,20-0,34 %. Tuotantokelpoisena alueena tulee kyseeseen lähinnä yl i 1,5 m syvä alue. Kuivatusvaikeuksien takia siitä on kuitenki n rajattava pois eteläosan syvänteet ja itäosa (kuva 3 ). Jäljelle jäävällä noin 120 ha :n alueella on tuotantokelpoista tur - vetta noin 2,1 milj. suo-m 3.

16 - 4 - Kuva 3. Tuotantokelpoinen alue 120 ha. Viivoitetulla alueella kuivatusvaikeuksia. Ympyröiden sisällä tuhkapitoisuuden, lämpöarvon ja kuiva-ainepitoisuuden pistekohtai - set keskiarvot. Kuva 4. Länsiosan profiileja. Tuotantokelpoista aluetta 400 m selkälinjan pohjoispuolella (vrt. kuva 3).

17 - 5 - Ahvensu o Kuva 5. Keskiosan profiileja. Tuotantokelpoista aluetta välill ä Eteläosan turvekerros (kuvassa vasemmalla ) suurimmaksi osaksi Iso-Timosen vedenpinnan (120,2 m) ala - puolella.

18 - 6 - Kuva 6. Itäosan profiileja. Tuotantokelpoista aluetta pohjois - osassa välillä Keski- ja eteläosassa kui - vatusvaikeuksia (vrt. kuva 3).

19 - 9 - Aronsuo 2. Aronsuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjoisosass a välittömästi Hillatien eteläpuolella. Sen itäosa on kumpumo - reenialueella. Suoalue on saarekkeiden takia hyvin rikkonainen (kuva 7 ). Suon pinta-ala on noin 220 ha. Vallitsevina suotyyppeinä ovat rimpineva, lyhytkortinen neva ja varsinainen saraneva. Rämeitä on kapeana vyöhykkeenä suon reunamilla. Suo on suurimmaksi osaksi luonnontilainen. Pohjoisosan ojitetun aluee n suotyypit ovat jo ehtineet muuttuma-asteelle. Pohjamaana o n syvä.nteissä hiekka, hieta tai hiesu ja reunamilla ja saarek - keissa huuhtoutunut moreeni.

20 Suurin osa (82 %) turpeesta on joko sararahka- tai rahkasaraturvetta. Yleisimpiä lisätekijöitä ovat tupasvillan j a suoleväkön jäänteet (kuva 8 ). Muita lisätekijöitä on hyvi n vähän, samoin liekoja. Turpeen keskimääräinen maatuneisuu s on 4,5. Laboratorionäytteitä otettiin kandelta tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 2,9 % j a lämpöarvo 21,5 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keski - määrin 98 kg. Turve on molemmilla näytepisteillä tasalaatuista ja polttoturpeeksi soveltuvaa (taulukko 2 ). Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät taulukosta 8 (liite 1). Yli 1,5 m syvää aluett a on 76 ha. Alueen hajanaisuuden takia siitä joudutaan rajaa - maan suurin osa pois. Länsiosassa on tuotantokelpoiseksi katsottavaa aluetta noin 30 ha ja sillä tuotantokelpoista turvetta noin 0,5 milj. suo-m 3, Turve soveltuu tuotettavaksi jyr - sinturpeena.

21 Hangansu o 3. Hangansuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjois - osassa Viinivaarantien varressa. Tutkittu alue käsittää myö s Lähteensuon. Rantavallien ja saarekkeiden takia suo on muodoltaan hajanainen (kuva 9 ). Sen pinta viettää länteen. Suon itäreunalla Viinivaaran kupeessa on lähteitä, joista saa - vat alkunsa suon halki virtaavat Hanganoja ja Sulaoja.

22 Pinta-ala on noin 380 ha. Vallitsevina suotyyppein ä ovat rämeet, joita on 80 % havainnoista. Yleisimpiä rämetyyppejä ovat isovarpuinen räme, lyhytkortinen nevaräme ja varsi - nainen sararäme. Suo on ojitettu suurimmaksi osaksi. Ojitetun alueen suotyypit ovat jo muuttuma-asteella. Pohjamaalaj i na on yleisimmin hiekka tai hieta. Turpeeseen hautautuneide n rantavallien takia pohja on hyvin epätasainen. Turpeesta 65 % on rahkavaltaista ja 35 % saravaltaista. Yleisin lisätekijä on tupasvilla (kuva 10 ). Liekoja on kohtalaisesti. Eniten niitä on suon reunamilla ja turvekerrokse n pintaosassa. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,4. Laboratorionäytteitä otettiin kolmelta tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 2,1 % ja lämpöarv o 21,3 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimääri n 93 kg. Tuhkapitoisuudet ovat hyvin alhaisia suon halki virtaa -

23 Hangansu o vista p uroista huolimatta (taulukko 3 ) Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät taulukosta 8 (liite 1). Turvetuotantoa haittaa - vat syvän alueen hajanaisuus ja pohjan epätasaisuus. Tuotantokelpoiseksi alueeksi on arvioitu noin 100 ha. Siitä on itä - osan syvänteessä noin 60 ha ja loput 40 ha eteläosan kandess a syvänteessä (kuva 11 ). Tuotantokelpoisen turpeen määrä o n noin 1.3 mill. suo-m 3. Tieyhteydet suolle ovat hyvät.

24 Kuva 11. Hangansuon tuotantokelpoinen alue. Ympyröiden sisällä tuhkapitoisuuden, lämpöarvon ja kuiva -ainepitoisuuden pistekohtaiset keskiarvot.

25 Heinisuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjoisosassa Viinivaarantien eteläpuolella. Tutkittu alue on osa laaja a suoaluetta. Välittömästi Heinisuon itäpuolella on Ahvensu o ja eteläpuolella Iso Särkisuo (kuva 12 ). Suon pinta viettä ä etelään kohti Iso-Timosta. Suon pinta-ala on noin 445 ha. Yleisimpiä suotyyppej ä ovat varsinainen sararäme, lyhytkortinen nevaräme ja ruohoine n sararäme. Suo on suurimmaksi osaksi ojitettu. Luonnontilai - sia alueita tavataan länsiosassa. Ojitetun alueen suotyypi t ovat jo muuttuma-asteella. Yleisimmät pohjamaalajit ova t hiekka, hieta ja hiesu. Turpeesta on 60 % saravaltaista. Rahkavaltaista turvetta on pääasiassa kaakkoisosassa ja ohuena pintakerroksena län - siosassa (kuvat 14ja15). Liejua tavataan itäosassa Iso-Timose n ympäristössä. Heiniojan varressa liejukerrokset ulottuva t A-selkälinjalle saakka. Turpeen keskimääräinen maatuneisuu s on 5,0, joka on melko korkea arvo saravaltaisessa turpeessa. Laboratorionäytteitä otettiin viideltä tutkimuspisteel - tä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,2 % ja lämpöarvo 21,9 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimää - rin 100 kg. Rahkaturvealueilla tuhkapitoisuudet ovat pienempiä kuin saraturvealueilla (taulukko 4 ). Hyvän maatuneisuu - den takia lämpöarvot ovat korkeita kaikilla näytepisteillä. Rikkipitoisuudet ovat hieman keskimääräistä pienempiä (liite 1, taulukko 3 ). Turve soveltuu maatuneisuuden ja laboratoriotulosten pe - rusteella hyvin polttoturpeeksi. Kuivatusvaikeudet rajoitta - vat kuitenkin huomattavasti suon käyttömandollisuuksia (kuv a 13 ). Koillisosan syvänteen turvekerros on osittain Iso-Timo - sen vedenpinnan alapuolella. Heiniojan varressa suon pinta o n vain vajaan metrin järven vedenpinnan yläpuolella. Koiraoja jakaa kaakkoisosan syvänteen kahteen osaan. Turvekerroksen syvimmät osat ovat hieman Iso-Timosen pinna n alapuolella. Lisäksi alueen käyttöä vaikeuttaa sijainti välit - tömästi järven rannalla. Tuotantoalueelta valuvia vesiä o n vaikea puhdistaa ennen niiden joutumista vesistöön. Kaakkois - osaa ei voida pitää turveteollisesti käyttökelpoisena alueena. Keskiosan syvänteen (B B 1500) turvekerros on

26 kuivattavissa pohjaa myöten. Alueen pinta-ala on 30 ha j a tuotantokelpoinen turvemäärä noin 0,5 milj. suo-m 3. Turve on saravaltaista ja melko hyvin maatunutta. Palojen murenevuus on syytä selvittää tuotantomenetelmää valittaessa. Kuva 13. Keskiosassa tuotantokelpoista aluetta 30 ha. Viivoitettujen alueiden turvekerrokset eivät ole kuivattavissa ojittamalla. Ympyröiden sisällä tuhka - pitoisuuden, lämpöarvon ja kuiva-ainepitoisuuden pistekohtaiset keskiarvot.

27 23 Hillasu o 5. Hillasuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjoisosassa Hillatien pohjoispuolella. Se rajoittuu lännessä Suininsuohon ja muualla loivapiirteiseen moreenimaastoon. Saarekkeiden takia suoalue on muodoltaan hyvin rikkonainen (kuva 16). Suon pinta-ala on noin 400 ha. Vallitsevina suotyyppeinä ovat rimpineva ja varsinainen saraneva. Rämeitä on vai n vajaa viidesosa suotyyppihavainnoista. Suo on suurimmaks i osaksi luonnontilainen. Ojia on vain reunamilla. Keskios a on melko vetinen. Pohjamaalajina on suurimmassa osassa hiekka. Suurin osa turpeesta on saravaltaista. Rahkavaltaist a turvetta tavataan itä- ja eteläosassa (kuvat17,18). Liekoja on eteläosan rahkaturvealueella runsaasti, muualla erittäin vä - hän. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 5,0.

28 Laboratorionäytteitä otettiin neljältä tutkimuspisteel - tä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 2,4 % ja lämpöarvo 21,3 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keski - määrin 112 kg. Tuhkapitoisuus on alhainen kaikilla näytepis - teillä (taulukko 5 ). Rikkipitoisuudet ovat pieniä (0,13-0,14 %). Lämpöarvot ja kuiva-ainepitoisuudet ovat riittävä n korkeita polttoturvetuotantoa ajatellen.

29 Hillasuo Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät taulukosta 8 (liite 1). Suon luonnontilaisuude n takia voi tuotantokelpoisena alueena tulla kyseeseen yli 1,5 syvä alue. Sen hajanaisuuden takia joudutaan kuitenkin pienimmät syvänteet rajaamaan pois. Keski- ja eteläosan kolmess a suur immassa syvänteessä (yht. noin 80 ha) on tuotantokelpoist a turvetta noin 1,1 milj. suo-m 3. Eteläosan syvänne soveltu u palaturvetuotantoon. Keskiosan turve on saraturvetta. Palojen mureneminen on syytä selvittää tuotantomenetelmää valittaessa. m

30 Iso Särkisuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjois - osassa Viinivaaran eteläpuolella. Se on osa laajaa suoaluetta. Ison Särkisuon länsipuolella on Pöylyänsuo, eteläpuolella Pikku Särkisuo ja itäpuolella Heinisuo (kuva 19). Ison Särki - suon pinta viettää länsiosassa länteen ja itäosassa itään. Ve - det valuvat pääasiassa Nuorittajokeen. Suon pinta-ala on noin ha. Yleisin suotyyppi o n rimpineva. Sitä on lähes kolmasosa suotyyppihavainnoista. Tuomilammen ja Särkilammen välisellä alueella on luhtaneva a ja ruohoista saranevaa. Yleisimpiä rämetyyppejä ovat lyhytkortinen nevaräme ja varsinainen sararäme. Suo on suurimmaksi osaksi luonnontilainen. Ojitettu a aluetta on pääasiassa länsi- ja eteläosassa. Ojitetun aluee n suotyypit ovat jo muuttuma-asteella. Yleisin pohjamaalaji o n moreeni. Sen päällä on lajittunutta ainesta varsinkin keski - ja itäosan syvänteissä (kuva 2 1 ). Särkilammen länsipuolell a on liejua.

31 Turpeesta on 60 % saravaltaista. Suurimmat saraturvealueet ovat Tuomilammen etelä- ja kaakkoispuolella (kuvat21,22). Rahkavaltaista turvetta on etelä- ja länsiosassa. Saraturpee n yleisin lisätekijä on suoleväkkö ja rahkaturpeen tupasvilla. Liekoja on turvekerroksessa erittäin vähän. Laboratorionäytteitä otettiin 13 tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,5 % ja lämpöarv o 21,4 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 99 kg. Tuhkapitoisuuksia voidaan pitää sarasoille tyypillisinä (tau - lukko 6 ). Rikkipitoisuudet vaihtelevat 0,13-0,16 %. Luonnontilaisen alueen kuiva-ainepitoisuudet vaihtelevat näytepisteittäin kg/suo-m 3 (kuva 20 ). Särkilammen ympä - ristön ja suon eteläosan näytepisteiden keskimääräiset kuivaainepitoisuudet ovat todennäköisesti liian suuria, sill ä nämä näytteet on otettu talvella, jolloin kerroksen pintaosasta ei saatu tilavuudeltaan tunnettuja näytteitä. Iso Särkisuo on melko matala. Yli 1,5 m syvää aluett a on vain viidesosa suon pinta-alasta. Syvimmät alueet sijait - sevat Tuomilammen etelä- ja kaakkoispuolella. Syvä alue jat - kuu Heinisuon eteläosaan. B-linjaston alue soveltuu turpee n laadun ja altaan muodon vuoksi hyvin turvetuotantoon. Alueen käyttöä vaikeuttavat kuitenkin kuivatusongelmat.. Tuomilamp i sijaitsee suon ylimmässä osassa (kuva 21 ). Sen vedenpinna n lasku tulee estää patoamalla. Jos tuomilammen rannalle jätetään 0,5 km leveä suojavyöhyke, on jäljelle jäävässä syväntee n osassa tuotantokelpoista aluetta 105 ha ja sillä tuotantokel - poista turvetta noin 2,0 milj. suo-m 3. Suon etelä- ja länsi - osassa on pieniä alle 10 hain alueita, joilla voi tulla kysee - seen vain isäntälinjan palaturvetuotanto.

32 Jokimutkansuo (kl ) sijaitsee Potkunjoe n varressa. Potkuntie kulkee tutkitun alueen halki (kuva 23). Suo rajoittuu etelässä Kivisuohon ja luoteessa Sarviselkään. Pinta-ala on noin 310 ha. Suo on lähes kokonaan muuttuma-asteella olevaa rämettä. Yleisimpiä alkuperäisiä suo - tyyppejä ovat olleet varsinainen sararäme, ruohoinen sararäm e ja tupasvillaräme. Luoteisosassa on karhunsammalmuuttumaa j a kaakkoisosassa kytöheittoa. Pohjamaalajina on suurimmass a osassa hieta. Turpeesta on hieman yli puolet rahkavaltaista (kuva 24). Rahkaturvetta on pääasiassa keski- ja luoteisosassa ja sara - turvetta kaakkoisosassa. Liekoja on metriä syvemmän aluee n pintaosassa vähän.

33 Jokimutkansuo Laboratorionäytteet otettiin suon pohjoisosasta. Niiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,2 % ja lämpöarvo 20,1 MJ/kg. Kuiva-ainepitoisuus on korkea, keskimäärin 181 kg/suo-m 3 (tau - lukko 7 ). Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät taulukosta 8 (liite 1). Suo on hyvin matala. Metriä syvempää aluetta on vain 14 ha ja sekin on kahtena erilli - senä alueena. Mataluuden ja ojitustilanteen takia suo soveltuu parhaiten nykyiseen käyttöön - metsänkasvatukseen.

34 Kaakkurisu o 8. Kaakkurisuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjois - osassa Marttisjärven ja Iso-Timosen välissä. Olvasjärventi e kulkee tutkitun alueen halki (kuva 25 ). Suo rajoittuu pohjoi - sessa Timo-ojaan ja Mustikkaselkään. Tutkitun alueen keski - osassa on noin 200 ha :n laajuinen yhtenäinen suoalue. Suuri n osa suota on kuitenkin pienten moreenisaarekkeiden rikkomaa. Suon pinta-ala on noin 800 ha. Keskiosa on pääasiass a avosuota, jossa yleisimpinä suotyyppeinä ovat rimpineva j a lyhytkortinen neva. Hajanaiset reuna-alueet ovat pääasiass a rämettä. Yleisimmät rämetyypit ovat varsinainen sararäme j a lyhytkortinen nevaräme. Tutkimuspisteistä puolet sijaitse e ojitetulla alueella. Ojitus sijoittuu pääasiassa reuna-aluei l le. Ojitetun alueen suotyypit ovat jo muuttuma-asteella. Pohjamaalajeista yleisimpiä ovat hiesu, hiekka ja hieta. Suon pohjalla on liejua alueella, joka ulottuu keskiosan syvänteestä Timo-ojan vartta pitkin Marttisjärvelle asti. Itäosassa liejukerros on noin metrin paksuinen. Lisäksi lieju a on Pikku-Timosen rannalla ja ohuena kerroksena Kaakkurilamme n ympärillä. Turpeesta on noin 60 % rahkavaltaista, loput saravaltaista (kuvat 27,28). Puhdasta rahka- tai saraturvetta on hyvi n vähän. Sen sijaan noin 80 % turpeesta on joko sararahka- ta i rahkasaraturvetta. Liekoisuus on rämealueiden pintaosaa lukuunottamatta erittäin alhainen. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,4. Yli 1,5 m syvällä alueella on heikosti maa- -

35 Kaakkurisu o tunutta pintakerrosta lähes puolet koko turvekerroksen paksuu - desta. Saravaltaisissa kerroksissa se ei kuitenkaan est ä turvetuotantoa. Laboratorionäytteitä otettiin seitsemältä tutkimuspi s teeltä (taulukko 8 ). Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 5,5 % ja lämpöarvo 21,4 MJ/kg. Rikkipitoisuudet ova t pieniä. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 89 kg. Tuhkapitoisuuden pistekohtaiset keskiarvot vaihtelevat suo n eri osissa, mutta pysyvät kuitenkin polttoturpeen laatuvaatimusten rajoissa (kuva 26). Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät taulukosta8 (liite 1). Suon luonnontilaisuuden takia tarkastellaan yli 1,5 m syvän alueen soveltuvuutta turve - tuotantoon. Se koostuu kuudesta erillisestä syvänteestä. -

36 Länsiosan syvänteet eivät ole kuivattavissa (kuva 26 ). Lisäksi ne ovat liian pieniä teollista turvetuotantoa ajatellen. Keskiosan altaan pohjoisosaa ja Timo-ojan varressa olevaa erillistä syvännettä ei myöskään voida kuivattaa pohjaan saakka. Kuivattavissa oleva kerros jää niin pieneksi, ettei tuotant o kannata. Suurimman syvänteen eteläosassa ei ole mainittavi a kuivatusvaikeuksia. Sen pinta-ala on noin 50 ha ja tuotantokelpoinen turvemäärä noin 0,9 milj. suo-m 3.

37 Kiiskisu o 9. Kiiskisuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjois - osassa Olvasjärventien varressa. Se rajoittuu pohjoisess a Viinivaaraan, lännessä Ahvensuohon, etelässä Timo-ojaan j a Mustikkaselkään ja idässä Olvasjärventiehen. Suoalue on mineraalimaasaarekkeiden takia hyvin rikkonainen (kuva 29 ). Suon pinta-ala on noin 395 ha. Tutkimuspisteiden suo - tyypeistä on hieman yli puolet luonnontilaisia, loput pää - asiassa muuttuma-asteelle ehtineitä. Avosuoalue on rimpinevaa, lyhytkortista nevaa ja varsinaista saranevaa. Rämeistä ovat yleisimpiä varsinainen sararäme ja lyhytkortinen nevaräme. Ojitus on keskittynyt metriä matalammalle alueelle. Pohjamaana on hiekka, hieta tai hiesu. Liejukerroksia on kaikkien syvänteiden pohjalla. Turpeesta on hieman yli puolet rahkavaltaista, loput sa - ravaltaista. Suurin osa rahkaturpeesta sijaitsee matalill a alueilla (kuva 30 ). Syvänteiden turve on enimmäkseen sar a valtaista. Laboratorionäytteitä otettiin neljältä tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,8 % ja läm - pöarvo 21,6 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keski - määrin 91 kg. Länsiosan näytepisteellä (A 3100) on turpee n vesipitoisuus korkea ja kuiva-ainepitoisuus pieni (taulukko 9). Tuhkapitoisuudet ovat saraturpeelle tyypillisiä. Styvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät taulukosta 8 (liite 1). Suon luonnontilaisuude n takia tarkastellaan yli 1,5 m syvän alueen soveltuvuutta polt - toturvetuotantoon. Länsiosan syvänne ei sovellu turvetuotantoon turpeen pienen kuiva-ainepitoisuuden ja kuivatusvaikeuk - sien takia. Turvekerroksen alimmat osat ovat Iso-Timose n pinnan alapuolella. Pientuotantoon soveltuvana voidaan pitä ä pohjoisosan syvännettä. Sen pinta-ala on 17 ha j a tuotantokelpoisen turpeen määrä noin 0,3 milj. suo-m 3. Lisäksi kaakkoisosassa on kaksi isäntälinjan turvetuotantoo n soveltuvaa aluetta. Tuotantomuodoksi sopii palaturvetuotanto.

38 Tf-vi suo ~ ~ 10. Kivisuo (M) (kl ) sijaitsee 3-10 km kirkonkylän pohjoispuolella. Se ulottuu Oulujoen pohjoisranna n tieltä Isolle Kivijärvelle ja pohjoisessa Hanhilammen pohjois - puolelle. Suurin osa suosta kuuluu Muhokseen. Kaakkoisos a ja eteläreuna kuuluvat Utajärveen. Pohjoisessa suo ulottu u Ylikiimingin puolelle. Pohjoisreunalla se on yhteydessä Kontionsuohon. Vedet virtaavat suurimmasta osasta suota Kiviojaan ta i eteläosan ojaverkostoa pitkin Oulujokeen. Osa pohjoisosan vesistä virtaa Heinäojan kautta Oisavanjärveen ja sieltä edelleen Oulujokeen. Tutkitun alueen pinta-ala on noin ha. Koko suo n kattavan linjaverkoston pituus on 78,7 km. A- ja D-linjast o käsittävät keski- ja eteläosan (kuvat 31 ja32). Alueella o n useita laajoja, tasapohjaisia suoaltaita. Pohjamaana on A - linjaston alkupäässä ja D-linjastossa hiekka ja A-linjasto n loppupäässä ja saarekkeiden ympärillä moreeni. Luoteis- j a pohjoisosa (B-linjasto) ovat kumpumoreenialuetta, jossa suo

39 peittää pienikuvioisena verkostona kumpareiden välisiä painanteita. Saarekkeiden rajaamien pienten suoaltaiden pohja o n kuitenkin melko tasainen. Pohjamaana on reunamilla moreen i ja syvänteissä hiekka ja hieta. Kiviojan kaakkoispuolella ole - van C-linjaston alue on korkokuvaltaan hyvin tasainen. Saarekkeet ovat matalia ja suoaltaat tasapohjaisia. Pohjamaan a on pääasiassa hiekka. Rimpineva on vallitsevana suotyyppinä A-linjaston suurimmilla yhtenäisillä alueilla (A 1100-A4100). Ravinteisuudel - taan A-linjaston rimpineva vastaa lähinnä varsinaista saranevaa. Rimpineva-alueen länsiosassa (A A 2100) on noi n 20 hain alue karhunsammalmuuttumaa. A-linjaston koillisosa j a D-linjasto ovat pääasiassa rahkanevaa, lyhytkortista neva a ja karua rimpinevaa. B-linjaston alueella vallitsevat karut suotyypit. Avosuoalueet ovat pääasiassa lyhytkortista nevaa, karua rimpineva a ja rahkanevaa. Rämereunusten yleisimmät suotyypit ovat tupasvillaräme ja rahkaräme. C-linjaston alkupäässä on pieni rahkaneva-alue, jot a ympäröivät erityyppiset rämeet. Linjaston loppupäässä vallitsevat karhunsammalmuuttuma ja rimpinevamuuttuma. Tutkimuspisteistä on kolmasosa ojitetulla alueella. Suu - rimmassa osassa suota ojia on vain reunamien rämealueilla. Kiviojan kaakkoispuolinen alue on ojitettu lähes kauttaaltaan. Ojitetun alueen suotyypit ovat enimmäkseen muuttuma-asteella. Suurin osa turpeesta on rahkavaltaista (62 %). Laajimmat rahkavaltaisen turpeen alueet ovat A-linjaston koillisos a alkaen A 4000 poikkilinjan tienoolta ja koko B-linjaston alue. Merkittävin saravaltaisen turpeen alue on A-linjaston lounais - ja keskiosassa (A A 4000). C- ja D-linjaston alueell a vallitsevat rahkasara- ja sararahkaturpeet. Rahkavaltaise n turpeen yleisin lisätekijä on tupasvilla. Liekoja on turpeessa vähän. Turpeen maatuneisuudessa ei ole mainittavia eroj a suon eri osien välillä. (kuvat 34-39). Laboratorionäytteitä otettiin 13 tutkimuspisteeltä (tau - lukko 10). Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 2,3 % j a lämpöarvo 21,0 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 89 kg. Rahkaturvealueiden tuhkapitoisuudet ovat pieniä (kuva 33). Kuiva-ainepitoisuudet ovat pieniä Isoon Kivijärveen ra-

40 Kivisuo (M ) joittuvassa syvänteessä ja pohjoisosassa. Kuivatuksen seurauksena kuiva-ainepitoisuudet ovat korkeimmat suon kaakkois - osassa. Rikkipitoisuus määritettiin kandelta tutkimuspisteel - tä. Saraturvealueella rikkipitoisuudet ovat hieman korkeampia kuin rahkaturvealueella (taulukko 3,liite 1). Kivisuon turveteollista käyttöä rajoittaa eniten turpee n heikko maatuneisuus ja suoaltaiden rikkonaisuus. Heikosti maatunut pintakerros on suurimmassa osassa rahkaturvealuett a liian paksu, jotta polttoturpeen tuotanto kannattaisi. A- linjaston koillisosa ja lähes koko B-linjasto on rajattu poi s (kuva 33 ). Rahkaturvealueen sisällä on kuitenkin pieniä, lähinnä isäntälinjan palaturvetuotanton soveltuvia alueita. Tällainen alue on esim. Isoon Kivijärveen rajoittuvan syvän - teen pohjoisreunalla. Tieyhteydet suon keski- ja pohjoisosaa n ovat kuitenkin niin huonot, ettei kovin pieniltä alueilta kan - nata ruveta nostamaan turvetta. Tuotantokelpoista aluetta on suon eteläosassa. A--lin - jastossa sitä on noin 360 ha, B-linjaston eteläosassa noi n 40 ha ja D-linjastossa noin 130 ha. Kyseiset alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Lisäksi Kiviojan kaakkoispuolella on tuo - tantokelpoista aluetta noin 60 ha. Alueiden yhteenlaskett u pinta-ala on 590 ha ja tuotantokelpoisen turpeen määrä noi n 10,0 milj. suo-m 3. Paikoin heikko maatuneisuus alentaa polttoturpeen laatua. Turve soveltuu parhaiten tuotettavaksi jyr - sinturpeena.

41 Kivisuo (P ) 11. Kivisuo (P) (kl ) sijaitsee Potkunjoe n eteläpuolella. Se kuuluu lähes kokonaan Säippäsuon - Kivisuo n soidensuojelualueeseen (kuva 40). Suon pinta-ala on noin 1045 ha. Yleisimpiä suotyyppej ä ovat rimpineva, ruohoinen sararäme ja varsinainen sararäme. Huomattava osa rimpineva-alueesta on mesotrofista. Suosta on ojitettu C-linjaston alue, B-linjaston pohjois- ja länsios a ja A-linjastosta koillisreuna. Yleisimmät pohjamaalajit ova t hieta ja hiekka. Turve on enimmäkseen saravaltaista. Rahkavaltaista tur - vetta on C-linjastossa ja muualla paikoin ohuena pinta- ta i pohjakerroksena (kuvat41,42) Turpeessa on hyvin vähän lisä - tekijöitä, samoin liekoja. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,8. Laboratorionäytteitä otettiin viideltä tutkimuspisteel - tä (taulukko 11 ). Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuu s on 4,1 % ja lämpöarvo 21,1 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva - ainetta keskimäärin 107 kg. Rikkipitoisuus määritettiin kol - mesta näytteestä. Pitoisuudet vaihtelevat 0,18-0,23 %. Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät taulukosta 8 (liite 1). Suo on hyvin matala. Yli 1,5 m syvää aluetta on vain 11 % koko suon pinta-alasta - A- ja B-linjaston alue on lähes kokonaan soidensuojelualuetta. C-linjaston alueella ei ole polttoturvetuotantoon soveltuva a aluetta, joten suo jää kokonaan turvetuotannon ulkopuolelle.

42 Niittysu o 12. Niittysuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjois - osassa Saari-Sorsuan ja Korpisenojan välissä. Hillatie kulkee tutkitun alueen poikki. Suo on muodoltaan hajanaine n (kuva 43 ). Tutkitun alueen pinta-ala on noin 700 ha. Vallitsevin a suotyyppeinä ovat rimpineva, kalvakkaneva, lyhytkortinen nev a ja varsinainen sararäme. Lähes kolmasosa suotyyppihavainnois-

43 ta on rimpinevaa. Suurin osa suosta on luonnontilaista. Ojitetun alueen suotyypit ovat jo pääasiassa muuttuma-asteella. Suon pohjalla on useimmilla tutkimuspisteillä lajittunutta ainesta ; hiekkaa, hietaa tai hiesua. Turpeesta on puolet saravaltaista ja puolet rahkavaltaist a kuvat 44-46). Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve j a rahkasaraturve. Rahkavaltainen turve on saravaltaista yleisempää D-linjaston alueella ja suon reunamilla. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,4. Liekoja on turvekerrokses - sa erittäin vähän. - Laboratorionäytteitä otettiin seitsemältä tutkimuspi s teeltä eri puolilta suoaluetta. Näytteiden keskimääräine n tuhkapitoisuus on 2,7 % ja lämpöarvo 21,6 MJ/kg. Suokuuti o sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 103 kg. Alueelliset ero t ovat pieniä (taulukko 12 ). Keskiosasta (A 500) otettuje n näytteiden rikkipitoisuus vaihtelee 0,14-0,17 %. Niittysuo on lähes kokonaan soidensuojelualuetta.

44 83 Peräsuo 13. Peräsuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjoisosassa Iso-Ruohonen -nimisen järven pohjoispäässä (kuva 47 ). Sen pohjoispuolella on Kaakkurisuo ja länsipuolella Timosuo. Peräsuon pinta viettää järvelle päin. Suon pinta-ala on noin 325 ha. Yleisimmät suotyypi t ovat varsinainen sararäme (30 %), varsinainen saraneva, lyhyt - kortinen nevaräme ja ruohoinen sararäme. Järven rannassa o n kapea vyöhyke luhtanevaa. Varsinaista saranevaa on suon poh -

45 joisosassa ja lyhytkortista nevarämettä kaakkoisosassa. Suo s ta on ojitettu hieman yli puolet. Ojitusta on pääasiassa reunamilla. Ojitettujen alueiden suotyypit ovat muuttuma-asteella. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu ja hiekka. Lieju a on laajalla alueella järven ympäristössä. Hieman yli puolet turpeesta on rahkavaltaista. Sitä on pääasiassa suon reunamilla ja järven ympäristössä ohuena pin-

46 Peräsuo ta- ja pohjakerroksena (kuvat 48,49, B-selkäl.). Syvä alue o n saraturvevaltainen. Liekoisuus on turvekerroksen pintaosass a keskimääräinen, syvemmällä erittäin alhainen. Laboratorionäytteitä otettiin kolmelta tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 5,4 % ja lämpäarvo 20,9 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 101 kg. Tuhkapitoisuus on pohjoisosan näytepisteen pinta - osassa melko korkea (taulukko 13 ). Muut tuhkapitoisuude t ovat saraturpeelle tyypillisiä. Kuiva-ainepitoisuus on länsiosan muuttuma-alueella kor - keampi kuin luonnontilaisella alueella. Rikkipitoisuude t ova hieman keskimääräistä korkeampia (0,20-0,29 %). Huomattava osa turvekerroksesta sijaitsee Iso-Ruohose n pinnan alapuolella. Kuivatusvaikeuksien takia Peräsuolla e i ole turveteollista merkitystä.

47 Piippusuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjois - osassa Pudasjärven rajan tuntumassa. Se liittyy välittömäst i Hangansuohon ja Pudasjärven puolella olevaan Hautasuohon. Tutkittu alue käsittää myös Hanganojan lounaispuolella oleva n Valkiasuon (kuva 49). Tutkitun alueen pinta-ala on noin 105 ha. Yleisimpi ä suotyyppejä ovat karhunsammalmuuttuma, rahkaräme ja varsinainen sararäme. Suo on kokonaan ojitettu. Suotyypit ovat muuttuma-asteella. Pohjamaana on hiekka. Turpeesta on hieman yl i puolet rahkavaltaista. Suo on matala. Metriä syvempää aluetta on vain 7 ha. Syvimmällä tutkimuspisteellä on turvetta 1,2 m. Mataluude n takia suolla ei ole turveteollista merkitystä. Laboratori o näytteitä ei otettu.

48 - 89 Pikku Särkisuo 15. Pikku Särkisuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjoisosassa Olvasjärventien länsipuolella Hillatien molemmi n puolin (kuva 51 ). Se rajoittuu pohjoisessa Isoon Särkisuohon. Suo on muodoltaan hajanainen. Sen halki virtaa Särkilammest a Kivi-Sorsuaan laskeva Särkioja. Tutkitun alueen pinta-ala on noin 650 ha. Vallitsevina suotyyppeinä ovat avosuoalueella rimpineva ja rämealueell a varsinainen sararäme ja ruohoinen sararäme. Suo on suurimmak - si osaksi ojitettu. Tutkimuspisteistä on luonnontilaisell a alueella vain vajaa neljäsosa. Ojitetun alueen suotyypit ova t enimmäkseen muuttuma-asteella. Suurin osa turpeesta on saravaltaista (kuvat 51,52). Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (58 %) ja sararahka - turve (31 %). A-linjaston alueella on lisätekijänä suoleväkö n jäänteitä. Liekoja on turvekerroksessa erittäin vähän. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,4. Syvillä alueill a turve on heikommin maatunutta kuin matalilla alueilla. Laboratorionäytteitä otettiin kolmelta tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 4,3 % ja lämpöarvo 21,4 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimääri n 95 kg. Lämpöarvoissa ei ole eroja eri näytepisteiden välill ä (taulukko 15 ja kuva 52 ). Sen sijaan tuhkapitoisuudet ovat kaakkoisosassa ja lähellä Särkiojaa korkeammat kuin A-linjasto n keskiosassa. Rikkipitoisuus määritettiin A-linjastosta. Pitoisuudet vaihtelevat 0,15-0,20 %. Koska suo on lähes kokonaan vanhaa ojitusaluetta, voi - daan turvetuotanto ulottaa metrin syvyyskäyrälle saakka. Suon rikkonaisuus rajoittaa kuitenkin sen käyttöä. A-linjastosta on arvioitu tuotantokelpoiseksi 95 ha ja B-linjastost a 15 ha. A-linjaston syvänne soveltuu jyrsinturvetuotantoon, B-linjaston syvänne myös palaturvetuotantoon. Kyseisill ä alueilla on tuotantokelpoista turvetta noin 2,1 milj. suo-m3. Lounaisosan syvänne ei sovellu turvetuotantoon kuivatusvaikeuk - sien takia. Kaakkoisosan syvänteet sijaitsevat kumpumoreenialueella. Syvänteet ovat pienialaisia ja muodoltaan rikkonai - sia, joten niillä ei ole turveteollista merkitystä.

49 Pikku Särkisuo Kuva 52. Tuotantokelpoinen alue, pinta-ala yhteensä 110 ha. Kaakkoisosa ei sovellu turvetuotantoon hajanaisuude n ja lounaisosa (viivoitettu alue) kuivatusvaikeuksie n takia. Ympyröiden sisällä tuhkapitoisuuden, lämpöarvo n ja kuiva-ainepitoisuuden pistekohtaiset keskiarvot. Kuva 53. Länsiosan profiileja. Tuotantokelpoista B B 100 aluetta välill ä

50 Pöylyänsuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjois - osassa Hanganvaaran eteläpuolella. Se rajoittuu idässä Tuomi - lampeen ja lännessä Sorsuanojaan. Alue on saarekkeiden taki a melko hajanainen (kuva 55 ). Pinta-ala on noin 415 ha. Vallitsevina suotyyppeinä ovat avosuoalueella rimpineva ja ruohoinen saraneva ja räme - alueella varsinainen sararäme ja ruohoinen sararäme. Tutkimuspisteistä on lähes puolet ojitetulla alueella. Yleisi n pohjamaalaji on moreeni. Suurin osa turpeesta (71 %) on saravaltaista. Lisäteki - - jöitä on vähän (kuvat 56,57), samoin liekoja. Turpeen kesk i määräinen maatuneisuus on 5,1. Laboratorionäytteitä otettiin kolmelta tutkimuspisteel - tä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,4 % ja lämpöarvo 21,6 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keski - määrin 103 kg. Tuhkapitoisuudet ovat itäosasta otetuiss a näytteissä sarasoille tyypillisiä, muilla pisteillä hieman alhaisempia (taulukko 1 6).

51 Yli 1,5 m syvä alue muodostuu monesta erillisestä syvän - teestä. Keskiosan syvänteessä on tuotantokelpoista aluett a noin 12 ha. Tuotantokelpoisen turpeen määrä on noin 0,2 milj. suo-m 3. Tuotantoa haittaa palojen murenevuus. Tuomilampee n rajoittuvaa syvännettä ei pystytä kuivattamaan. Muut syvän - teet ovat niin pieniä, ettei niillä ole merkitystä turvetuotannon kannalta. Suurin osa suosta soveltuu ojitettuna, ohutturpeisena ja melko runsasravinteisena parhaiten metsä n kasvatukseen.

52 Sarvisu o 17. Sarvisuo (kl ) sijaitsee Aution kyläst ä Potkulle menevän tien varressa. Se rajoittuu etelässä Sarvi - kankaaseen ja muualla loiviin moreenisaarekkeisiin ja -selän - teisiin. Suoallas on melko yhtenäinen ja tasapohjainen (kuva 58). Pinta-ala on noin 285 ha. Suo on lähes kokonaan vanhaa ojitusaluetta. Luonnontilaista tai ojikkoasteella olevaa suo - ta ei juuri tavata. Yleisimpiä suotyyppejä ovat ruohoinen sararämemuuttuma, karhunsammalmuuttuma ja rimpinevamuuttuma. Pohjamaana on lajittunutta ainesta ; hiekkaa, hietaa ja hiesua. Suurin osa turpeesta on saravaltaista. Yleisin turvela - ji on rahkasaraturve. Rahkavaltaista turvetta on varsinki n suon eteläreunalla. Turvekerros on verrattain heikosti maatu - nut (kuva 59 ). Liekoja on erittäin vähän. Laboratorionäytteitä otettiin kolmelta tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,9 % ja lämpöarv o 20,8 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 85 kg. Turve on melko tasalaatuista (taulukko 17 ). Rikkipitoisuudet vastaavat koko aineiston keskimääräisiä arvoja. Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät taulukosta 8 (liite 1). Sarvisuo soveltuu turvetuotantoon suon syvyyden ja altaan muodon puolesta. Lisäksi tie - yhteydet ovat hyvät. Tuotantoa haittaavana tekijänä on tur - peen heikko maatuneisuus. Tuotantomuotona tulee kyseesee n jyrsinturvetuotanto. Tuotantokelpoista aluetta on arvioitu olevan noin 150 ha. Sillä on tuotantokelpoista turvetta noi n 3,0 milj. suo-m 3. Tuotantokelpoisesta alueesta noin 10 ha on erillisenä syvänteenä Potkuntien koillispuolella.

53 Siiransuo 18. Siiransuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjois - osassa Hillatien eteläpuolella. Se on osa laajaa suoaluetta. Tutkittu alue ulottuu Siiranlammen, Korpisenojan tasalta 8 k m itään lähelle Olvasjärventietä (kuva 59 ). Välittömästi Siiransuon koillispuolella sijaitsee Aronsuo ja lounaispuolell a Siltasalmensuo. Siiransuon pinta-ala on noin ha. Kyseisellä alueella on tutkimuspisteitä 491 kpl. Tutkimuspisteiden suotyypeistä on 44 % rimpinevaa, 13 % lyhytkortista nevaa ja 12 % varsinaista saranevaa. Rämeitä on vajaa neljäsosa. Yleisimmä t rämetyypit ovat isovarpuinen räme ja varsinainen sararäme. Su o on lähes kokonaan luonnontilainen. Yleisimmät pohjamaalaji t ovat hiekka ja moreeni.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 18 9 Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I Kuopio 1986 Pajunen, Hannu 1986. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/16 4 Hannu Pajunen ja Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA II I Kuopio 1984 Tekijöiden

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI Kuopio 1988 Hänninen, Pauli1988. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235 Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Nilsiä Kuopio 1989 Luukkanen,Ari1989.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 0 Hannu Pajunen YLI-IISSÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 KUOPIO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 Matti Maunu RANUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Rovaniemi 1985 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 241 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1990 Pasunen, Hannu 1990. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVERAPORTTI 229. Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IV

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVERAPORTTI 229. Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IV GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVERAPORTTI 229 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IV Kuopio 1989 Pasunen, Hannu 1989. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa IV. Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1983 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 Kuopio 1988 Leino.Jukka1988. Pieksämäen mlk :ssa tutkitut suot, osa 3.

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 2 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1986 Hänninen,Pauli1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niide n turvevarat, osa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 224 Turvetutkimus Jukka Leino JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto Kuopio 1989 Leino.Jukka1988. Jäppilässä tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 390

Turvetutkimusraportti 390 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 390 2008 Limingassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Liminka, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 7 J. Häikiö, H. Pajunen ja K. Virtanen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1983 Tekijöiden osoite : Geologinen tutkimuslaito

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239. Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239. Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239 Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U Abstract : Inventory of Mires and Peat Resources in Simo, Part 2 Rovaniemi 1990,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10 Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 10 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 366 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 10 Abstract: The mires

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 4 Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA 1981-1983 TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S Rovaniemi 1984

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 240 Pauli Hänninen ja Arto Hyvärinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa Vili Kuopio 1990 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1990

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/11 8 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE TUOTANTOON OSA I Kuopio 1983 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/15 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa II I Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 250 Hannu Pajunen YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IV Abstract : The mires and peat reserves of Ylikiiminki. Part IV Kuopio 1992 Paiunen,

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O VUOLIJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O VUOLIJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 7 HÄIKIÖ, Jukka ja PORKKA, Heimo VUOLIJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa I Kuopio 987 Häikiö, Jukkaja Porkka,Heimo987. Vuolijoella tutkitu

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 392

Turvetutkimusraportti 392 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 392 2009 Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Tyrnävä, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPER.AOSASTO, Raportti P 13.4/81/6 4 Jukka Häikiö ja Hannu Pajune n YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N Kuopio 1981 SISÄLT Ö JOHDANTO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 0 Jukka Häiki ö PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA 1 Kuopio 1986 Häikiö, Jukka 1986. Pulkkilassa tutkitut suot ja niiden - turvevarat, osa I.

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 290 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX Abstract : The mires and peat reserves of Utajärvi, Part IX Central Finland Kuopio

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/13 3

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/13 3 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/13 3 Kimmo Virtanen PIHTIPUTAAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S II OSA Osaraportti Pihtiputaan soiden kokonaisselvityksestä Kuopio 1983

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 374

Turvetutkimusraportti 374 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9 Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a SOTKAMON KUNNASSA INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 8. Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 8

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 8. Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 8 GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 340 GEOLOGICAL SURVEY OF FILAD Report of Peat Investigation 340 YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT OSA 8 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 3 Jouko Saarelaine n VIEREM'_N SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA I Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area

Lisätiedot

Sonkajärven suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoo n Osa 1

Sonkajärven suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoo n Osa 1 TURVETUTKIMUSRAPORTT I REPORT OF PEAT ESIGATION 4 3 Jouko Saarelaine n Sonkajärven suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoo n Osa 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Kuopio 1984 GEOLOGIAN

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VIII

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VIII GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 285 Hannu Pajunen ja Heikki Sutinen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VIII Abstract : The mires and peat reserves of Utajärvi Part VIII Kuopio

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 5. Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkk a

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 5. Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkk a GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 5 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkk a KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA II I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa VI

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 269 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa VI Abstract : The mires and peat reserves of Utajärvi. Part VI Kuopio 1993 Pajunen, Hannu

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 6. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto SIEVISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 6. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto SIEVISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 6 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto SIEVISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Kuopio 1984 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295. Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295. Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295 Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3 Abstract : The mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 3 Kuopio 1996

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot