Abstract : The peat resources of Ylämaa and their usefulness Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI Markku Mäkilä ja Ale Grundström YLÄMAAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Ylämaa and their usefulness Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation Espoo 1989

2 Mäkilä, Markku ja Grundströn, Ale 1989 Ylämaan turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus Abstract : The peat resources of Ylämaa and their usefulness Geological Survey of Finland Report of Peat Investigation 231, 1 pages, 1 figures and tables Geological Survey of Finland investigated the uantity and uality of the industrially e ploitable peatlands in the munici pality of Ylämaa, southeastern Finland, during 19 3, 1982, 198 and 198 Altogether 2 2 hectares of peatland ere studied This area covers, of the land area The total peatland area suitable for fuel peat production is 9 hectares Useful peat resources are 1, 8 million m 3 in situ The energy content e uals to 3 million M h as calculated for moisture content The area suitable for horticultural peat production is 3 hectares, containing about 3 million m of peat in situ The average depth of peat deposits is 2 29 m, including 3 m of slightly humified surfical layer The total amount of peat of the studied peatlands is million m 3 Area deeper than 2 m contains 3 3 million m 3 or of the total reserves including 3 2 million m 3 of better humified peat 8 of the peat layers are composed of Sphagnum, 1 are and the rest ryales peat The average net calorific value of dry peat is 21,2 MJ kg and 9, MJ kg hen calculated for moisture content The average dry bulk density of the samples is 8 kg m 3 in situ, moisture content 92, of et eight, p value,, ash content 2,8 and sulphure content,2 on dry bases Key ords : bog, peat, inventory, fuel peat production, horticultural peat, Ylämaa Markku Mäkilä and Ale Grundström Geological Survey of Finland Kivimiehentie 1 SF 21 ESPOO FINLAND IS N ISSN

3 SISäLLYSLUETTELO Sivu 1 JO DANTO 2 TUTKIMUSMENETELMäT JA AINEISTOT 2 2 Kenttötutkimukset 2 2 Laboratoriotutkimukset 2a3 Laskentaperusteet 2 Tulosten esitys 8 3 SOIDEN YLEINEN KUVAUS 13 TUTKITUT SUOT 1 1 Sarasaarensuo 1 2 Kirkkosuo 1 3 Mutasuo 2 Riihikallionsuo 22 Jörvenpöönsuo 23 Porrassuo 2 Suurenlöhteensuo 29 8 elppöönsuo Keskisuo 31 9 Monnonsuo 33 1 Suurisuo 3 11 Lehtiniemensuo 12 Unttua 13 Suosillansuo 1 Kirstansuo 8 1 Söngensopensuo 2 1 Suurisuo 1 Pyhöniemensuo 8 18 Soininsuo 19 Niittysuo Pulakesuo 2 Nuotiosuo 8 21 Suovalinsuo 9 22 Jörvenpöönsuo 1 23 Tomminsuo 3 2 Ruunasuo 2 Norosensuo 8 2 Viitasaarensuo Sunninsuo 82 2 Rautamullansuo autasuo Kaurionsuo Sammalsuo 93 3 Kaivannonsuo 9 31 Suurenlöhteensuo 9

4 32 Soisuo Kyäperinsuo 1 3 Lehmijörvensuo Ahvenaisensuo 1 Lakiasuo Aittakankaansuo 1 8 Perösuo Taikinasaarensuo 11 Saviosuo Lepikkoniemensuo 121 Pajasaarensuo 12 1 aukilamminsuo Jöniskivensuo 129 TULOSTEN TARKASTELU Turpeen paksuus ja turvemöörö 132 Suotyypit Turvelajit ja turvetekijöt 132 Maatuneisuus 13 Liekoisuus 13 Pohjamaalajit ja liejut 13 appamuus 13 8 Tuhkapitoisuus Vesipitoisuus Kuivatilavuuspaino Lömpäarvo Energiasisöltä Rikkipitoisuus 139 TURVETUOTANTOON SOVELTUVAT SUOT 139 Y TEENVETO 1 1 KIRJALLISUUTTA 1 2

5 1 JO DANTO Geologian tutkimuskeskus teki vuosina 19 3, 1982, 198 ja 198 valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointiin liittyviö tutkimuksia Ylömaan kunnan alueella Tarkoituksena oli selvit töö soihin sisöltyvön turpeen möörö ja laatu sekö turvetuotan toon soveltuvat alueet Tutkittujen soiden sijainti nökyy kuvassa 1 Tutkimuksessa on mukana Ylömaan yli 2 ha :n suot Kaik kiaan tutkittiin 2 2 ha suota eli, maa alasta 2 TUTKIMUSMENETELMAT JA AINEISTOT 2 1 Kenttötutkimukset Kenttötutkimukset suoritettiin siten, ettö tutkittavalle suolle laadittiin linjaverkosto, joka koostuu suon hallitsevan osan poikki vedetystö selkölinjasta ja sitö vastaan kohtisuoraan olevista poikkilinjoista Lappalainen, Sten ja öikiä, 198 Poikkilinjojen völi on yleensö m Tutkimuspisteiden völi on 1 m Linjoilta mitattiin lisöksi turpeen paksuus m :n völein reunaosissa tiheömminkin Tutkimuslinjat on vaaittu ja korkeudet on pyritty mahdollisuuksien mukaan sitomaan valta kunnalliseen kiintopisteverkkoon Osa soista tutkittiin haja pistein Tutkimuspisteillö mööritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys asteikolla kuiva, normaali, vetinen, hyllyvö, rimpi nen sekö möttöiden peittövyysprosentti ja möttöisyyden keski mööröinen korkeus Edelleen huomioitiin puuston puulajisuhteet, tiheysluokka, mahdolliset hakkuut ja kehitysluokka Turvekerrostumien kairauksissa mööritettiin pööturvelaji sekö siinö mahdollisesti olevien lisötekijäiden suhteelliset osuudet asteikolla Turpeen maatuneisuus mööritettiin von Postin maastotäihin soveltuvalla menetelmöllö 1 asteikko, kosteus asteikolla sekö tupasvillan kuitujen möörö asteikolla Lisöksi mööritettiin mahdolliset liejukerrokset ja pohjamaan laatu

6 Kuva 1 Ylömaalla tutkitut suot 1 Sarasaarensuo Suurisuo Kaivannonsuo Ki rkkosuo II 1 Pyhöniemensuo It 31 Suurenlöhteensuo 3 Mutasuo II 18 Soininsuo II 32 Soisuo Riihikallionsuo Niittysuo II 33 Kyäperinsuo 11 Jörvenpöönsuo 198 Putakesuo 3 Lehmijörvensuo Porrassuo Nuotiosuo 11 Ahvenaisensuo Suurenlöhteensuo O 21 Suovalinsuo 11 3 Lakiasuo 1 8 elppöönsuo Jörvenpöönsuo 11 3 Aittakankaansuo O Keskisuo 23 Tomminsuo 11 3 Perösuo Taikina 9 Monnonsuo Ruunasuo II saarensuo 1 Suurisuo Norosensuo O 38 Saviosuo 11 Lehtiniemensuo Viitasaarensuo Lepikkoniemensuo Unttua II Sunninsuo Pajasaarensuo O 13 Suosillansuo 11 2 Rautamullansuo aukilamminsuo 1 Kirstansuo autasuo n Jöniskivensuo 1 Söngensopensuo Kaurionsuo I Sammatsuo

7 Suossa olevan lahoamattoman puuaineksen liekojen möörön arvioimiseksi kunkin tutkimuspisteen ympöristä luodattiin kahden metrin syvyyteen asti kymmenessö eri kohdassa 2 2 Laboratoriotutkimukset Eröiltö soilta otettiin kaksi pinnasta pohjaan ulottuvaa nöytesarjaa laboratoriotutkimuksia varten Nöytteenottopaikat valittiin siten, ettö ne edustavat mahdollisimman hyvin suon turvekerrostumaa Tilavuustarkoista nöytteistö mööritettiin laboratoriossa p arvo, vesipitoisuus painoprosentteina 1 Ä : ssa kuivaamalla, kuivatilavuuspaino kg suo m 3, tuhkapitoisuus prosentteina kuivapainosta 81 Ö 2 Ä :ssa hehkutettuna sekö lömpäarvo LE O A 3 kalorimetrillö ASTM D 328 ja Gallenkam pin ballistisella pommikalorimetrillö Lömpäarvo on laskettu erikseen kuivalle turpeelle sekö :n köyttäkosteudessa ole valle turpeelle Osasta nöytteitö on mööritetty lisöksi rikki pitoisuus prosentteina turpeen kuivapainosta LE O S 32 rik kianalysaattorilla 2 3 Laskentaperusteet Turvemööröt, maatuneisuudet sekö turvelaj ien ja turveteki jäiden osuudet on laskettu ns vyähykelaskutapaa köyttöen ön ninen, Toivonen ja Grundsträm 1983 Siinö suokartalle piirret tyjen kahden vierekköisen syvyysköyrön tai syvyysköyrön ja suon reunan völinen alue kösitellöön omana syvyysvyähykkeenöön,3,9 m, 1, 1,9 m jne Jokaiselta syvyysvyähykkeeltö laske taan erikseen turvemööröt, jotka yhdistömöllö saadaan suon kokonaisturvemöörö selville Maatuneisuudet sekö turvelajien ja turvetekijäiden mööröt ja suhteet lasketaan turvemööriin painottaen Todetut lieko osumat on ilmoitettu erikseen 1 m :n ja 1 2 m :n völisissö syvyyskerroksissa kantopitoisuusprosentteina turvemööröstö Prosenttiluvut on laskettu ns Pavlovin menetel mön mukaan, jossa kantopitoisuus on jaettu viiteen eri luokkaan :

8 8 liekoja on erittöin vöhön alle 1, vöhön 1 2, kohtalai sesti 2 3, runsaasti 3 ja erittöin runsaasti yli Turvetuotantoon soveltuvina alueina on yleensö pidetty suon yli 2 m syvöö osaa Laskettaessa köyttäkelpoisia poltto turvevaroja on alueen turvemööröstö vöhennetty suon pohjalle jöövö, metrin kerros Kuivatusolosuhteistö riippuen voi pohjalle jöövö kerros olla paksumpikin kuin edellö mainittu Miköli heikosti maatunutta rahkaturvetta on ollut enemmön kuin,8 metriö, on turve vöhennetty pois polttoturvemöö röstö Turpeen ominaisuuksia on tarkasteltu polttoturpeen kannal ta Laskettaessa laboratoriomööritysten keskiarvoja köyttäkel poiselle turvekerrostumalle on nöytesarjojen ylin ja alin nöyte jötetty pois Lisöksi jos nöytesarjan toiseksi alimman nöytteen tuhkapitoisuus on ylittanyt 1 on myäs se jötetty pois Arvioitaessa turpeen kelpoisuutta polttoaineeksi nojaudutaan Turveteollisuusliiton laadunmööritysohjeisiin taulukko 1 Kuivatilavuuspainon, lömpäarvon ja turvemöörön avulla on laskettu suon energiasisöltä Mökilö 1981 Energiasisöllät on laskettu erikseen kuivalle turpeelle ja :n kosteudessa olevalle turpeelle Niiden soiden osalta, joilta ei ole otettu laboratorio nöytteitö, on köytetty energiasisöllän laskemisessa maatumis ja kosteusasteen kaavaa Mökilö 198 Kasvu ja kuiviketurpeeksi sopivaksi on laskettu heikosti maatunut 1 rahkavaltainen turve, joka voi sisöltöö tössö tarkastelussa saraturvetta ja eri lisötekijoitö Turve teollisuusliiton 198 kasvuturvestandardin mukaan turve kuuluu löhinnö II laatuluokkaan 2 Tulosten esitys Kairaustulosten tulkintaa on havainnollistettu karttojen ja profiilien avulla Suokohtaisista kartoista ilmenevöt linja verkosto, keskimööröinen maatuneisuus tutkimuspisteittöin sekö heikosti maatuneen 1 turpeen ja koko kerrostuman paksuus Karttoihin on piirretty myäs turpeen paksuutta 1 m :n

9 9 Taulukko 1 Turveteollisuusliiton laadunmööritysohjeet PALATURPEEN LUOKITUS 1982 POS OMINAISUUS YKSIKK LAATU P1 LAATU P12 LAATU P13 3 Kosteus, toimituserö Tehollinen lömpäarvo MJ kg saapumistilassa, vöhintöön M h m 1, 1,2 1,3 1 Tuhka kuiva aineessa, ma kuukausikeskiarvo 1 1 toimituserö tarvitteessa Tuhkan sulamis köyttöytyminen 8 Kappalekoko, ma mitat mm O loo Murskan möörö, alle 2 mm, ma Rikkipitoisuus, ilmoi tetaan jos yli,3,3,3 Positionumerot viittaavat Turveteollisuusliiton laadunmööritysohjeeseen Ilmoitetaan, jos puolipallopiste on alle 112 Ä Turveteollisuus JYRSINTURPEEN LUOKITUS 19 POS OMINAISUUS YKSIKK LAATU J9 LAATU J11 LAATU J11S 3 Kosteus Tehollinen lömpäarvo u MJ kg yli 8 11 Ö 2 11 Ö 2 MJ m yli 2 yli 3 yli 3 1 Tuhka, kuukausikeskiarvo, ma yksittöinen nöyte, ma Tuhkan sulamisköyttöytyminen 3 Tuhkan kemiallinen koostumus Kuljetustilavuuspaino likimain kg m Karkeus, ritilön mitat lnm Puun möörö, ma Rikkipitoisuus y y y Tuotanto, kösittely ja kuljetus tapa ym lisötiedot UOM : Turpeen tulisi olla olosuhteisiin nöhden mahdollisimman vapaa lumesta ja jööstö ilmoitetaan tarvittaessa y ilmoitetaan, jos on yli,3 Eo standardiluokituksen ohella voidaan kaupassa tarvittaessa yksittöistapauksissa soveltaa poikkeavia laatuvaatimuksia Pos numerot viittaavat Turveteollisuusliiton laadunmööritysohjeeseen Turveteollisuus 3 19 Turveteollisuusliiton 198 kasvuturvestandardi VILJELYTURPEEN, TURVERAAKA AINEEN, STANDARDIN MUKAISET LAATULUOKAT I Laatuluokka yvöksyttövön turpeen tulee olla vaaleaa turvetta, 1 3, jossa on vöhintöön 9 rahkasammaljöönteitö, ja joista valtaosa, yli 8 on ryhmön jöönteitö Acutifolia Varpujen ja muiden puumaisten kasvien jöönteitö saa olla korkeintaan 3 ja tupas villan jöönteitö korkeintaan painosta II Laatuluokka yvöksyttövön turpeen tulee olla vaaleaa, 1 3, tai tummaa, turvetta, jossa on vöhintöön 8 rahkasammalien jöönteitö

10 1 völein esittövöt syvyysköyröt sekö joissakin tapauksissa suon pinnan korkeusköyröt Maatuneisuusprofiileissa on turpeet jaettu maatuneisuuden mukaan kolmeen ryhmöön : 1 3, j a 1 Turvela j ipro fiileissa on kunkin kairauspisteen ylöpuolella esitetty suotyyp pi ja liekoisuus 1 m :n syvyyskerroksen osumat 1 2 m :n syvyyskerroksen osumat Lisöksi on ilmoitettu kunkin kairaus pisteen pohj amaan laatu Turvela j it j a pohj amaalaj it on esitet ty symbolein kuva 2 Osasta soita on laadittu kolmiulotteinen profiili, jossa on selkölinjan lisöksi poikkilinjat kuvaamassa suon pinnan ja pohjan muotoja Muu tutkimusaineisto on arkistoitu Geologian tutkimuskes kuksen turvearkistoon

11 ll SUO KARTTA : 11 Epömööröinen, : rantaviiva Suon ja mineraalimaan raja Joki T Jörvi tai lampi, Keskimööröinen maatuneisuus 3 1 eikosti maatuneen kerroksen koko turvekerrostuman paksuus dm a S Ti e Pelto Lohkare 1 Rautatie Puro ja oja sekö veden virtaussuunta 2m 2m Syvyysköyrö 9o2 Korkeusköyrö P3, ajapiste 22 Turvekerrostuman paksuus dm Nöytepiste PROFIILIT : Turvelajit : Rahka Sphagnum S Tupasvilla Eriophorum ER y Jörvikaisla Scirpus SP Sara are S S Tupasluikka Trichophorum TR Jörviruoko Phragmites PR Ruskosammal ryales f Suolevökkä Scheuch eria S M M Raate Menyanthes MN Sararahka are Sphagnum S a a Siniheinö Molinia ML Varpuaines Nanolignidi N Rahkasara Sphagnum are S Korte E uisetum EO Puuaines L ignidi L a Ruskosammalsara ryales are Pohjamaalajit : Lohkareita LO iekka K Savi SA A A Moreeni MR ieta T Liejusavi USA Sora SR iesu S Kallio KA Savilieju SALJ Jörvimuta JAMU ca ca ienodetrituslieju DLJ Liekoisuus : c A A U Emme u Liejut : Karkeadetrituslieju KDLJ Piilevölieju Piimaa PILJ PIMA Turpeen maatuneisuus : U S U T LJ K LJ SR v Veden 3 2 Lieko osu mien möörö m :n syvyydessö Kuva 2 Köytetyt symbolit ja lyhenteet

12 1 2 Suotyyppien, turvelajien ja lisötekijäiden lyhenteet ovat seuraavat : I AvOSUot 1 Varsinainen letto 2 Rimpiletto 3 Ruohoinen saraneva Varsinainen saraneva Rimpineva Lyhytkortinen neva Kalvakkaneva 8 Silmökeneva 9 Rahkaneva 1 Luhtaneva II Römeet VL 1 Lettoröme LR RIL 2 Ruohoinen sararöme R SR R SN 3 Varsinainen sararöme VSR VSN Lyhytkorsinevaröme LKNR RIN Tupasvillaröme TR LKN Pallosararöme PSR KN Korpiröme KR SIN 8 Kangasröme KGR RN 9 Isovarpuröme IR LUN 1 Rahkaröme RR 11 Keidasröme KER III Korvet 1 Lettokorpi 2 Koivuletto 3 Lehtokorpi Ruoho ja heinökorpi Kangaskorpi Varsinainen korpi Nevakorpi 8 Rööseikkä IV Muuttuneetsuotvvpit LK 1 Ojikko OJ KOL 2 Muuttuma MU L K 3 Karhunsammalmuuttuma KSMU R K Ruohoturvekangas R TK KGK Mustikkaturvekangas MTK VK Puolukkaturvekangas PTK NK Varputurvekangas VATK RAK 8 Jökölöturvekangas JATK 9 Kytäheitto K 1 Pelto PE 11 Palaturpeen nostoalue PTA 12 Jyrsinturpeen nostoalue JTA Pööturvelaiit 1 Rahkaturve 2 Sararahkaturve 3 Ruskosammalrahkaturve Saraturve Rahkasaraturve Ruskosammalsaraturve Ruskosammalturve 8 Rahkaruskosammalturve 9 Sararuskosammalturve S S S Lisötekijöt 1 Tupasvilla Eriophorum 2 Puuaines Li gnidi 3 Varpuaines Nanolignidi ER L N Korte E uisetum E S Jörviruoko Phragmites PR Suolevökkä Scheuch eria Tupasluikka Trichophorum TR S 8 Raate Menyanthes MN 9 Siniheinö Molinia 1 Jörvikaisla Scirpus S ML SP

13 1 3 3 SOIDEN YLEINEN KUVAUS Laajimmat suoalueet esiintyvöt Ylömaan pohjois ja itö osissa kuva 3 Kunnan soiden keskikoko on noin ha, yli 1 ha :n laajuisia soita on 8 kappaletta Yli puolet soista on 2 ha :n kokoluokassa taulukko 2 Ylömaan suot kuuluvat suoyhdistymötyypiltöön Sisö Suomen keidassoiden ja Rannikko Suomen kermikeidassoiden vaihettumis vyähykkeeseen Tutkittujen soiden osissa on keskimöörin noin, m heikosti maatunutta rahkavaltaista turvetta Pöötyypeittöin suotyyppijakauma on seuraava : avosoita 11, römeitö 3 ja korpia 8 Loput ovat turvekankaita, pelto ja j a vanhoja turpeennostoalueita Suurin osa soista on ojitet tu Yleisimmöt suotyypit ovat isovarpu ja tupasvillaröme Avosuoalueet ovat pööosin lyhytkorsinevaa Ravinteisilla reuna osilla on korpityyppejö Tutkittujen soiden ala ja lukumöörö kokoluokittain nökyvöt taulukossa 2 Taulukko 2 Tutkittujen soiden ala ha ja lukumöörö kokoluokittain Ylömaalla Tutkittujen soiden ala ha ja ha ha ha lkm kpl 2 2 ha kpl , Pinta alassa ovat mukana Saviosuo 38 ja aukilamminsuo jotka sijoittuvat osaksi Lappeenrannan kaupungin alueelle

14 1 Kuva 3 Soiden sijainti Ylämaalla Suomen tiekartan GT suomaski

15 1 TUTKITUT SUOT 1 Sarasaarensuo kl , 3,, y 3,2 sijaitsee noin 2 km Ylömaan kirkolta lönteen ja sinne johtaa tie Suolla on 12 tutkimuspistettö ja syvyyspistettö Tutki muspistetiheys on 2, 1 ha kuva Suon pinnan korkeus me renpinnasta on 9 m, j a viettöö etelöön Suo rajoit tuu kallioiseen moreenimaastoon ja hiekkakankaisiin Sarasaarensuon yleisimmöt suotyypit ovat etelöosassa ojik ko ja muuttuma asteella olevat tupasvilla ja isovarpuröme, pohjoisosassa korpiröme sekö lönsiosassa paikoin nevakorpimuut tuma Keskimööröinen pinnan möttöisyys on 18 ja möttöiden korkeus on 2 dm Puusto on pööosin keskitiheöö pinotavaraa Suon etelö ja keskiosat on ojitettu Taulukko 3 Sarasaarensuon alat, keskisyvyydet ja turvemööröt syvyysalueittain Syvyysalue Pinta ala ha Keskisyvyys m Turve milj suo m3 pohja 1 1 pohja 1 1 Koko suo 1,2 1,1 1,39,1, 9,8 Yli 1 m 3,3 1, 9 1,99,11, 1, 2 8 Yli 2 m 1,33 2,23 2,,,33,38 Turpeen keskimaatuneisuus on,8 eikosti maatuneen, yleensö rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 3, ja hyvin maatuneen, pööasiassa saravaltaisen pohjakerroksen,3 Suurin turpeen paksuus, 3,, on pisteessö P 1 Yleisimmöt pohjamaalajit ovat hieta ja hiekka Sarasaarensuon turpeista on rahkavaltaisia, saraval taisia ja ruskosammalvaltaisia 1 Pööturvelajeittain

16 1 jakaantuma on : S 12, S 2, 1, S 31 ja 1 Tupasvillaa lisötekij önö sisöltöviö turpeita on 1 j a puun jöönnäksiö sisöltöviö turpeita Yleisimpien turvetekijäi den osuudet kokonaisturvemööröstö ovat : S 2, 3, Er 3, L 11 ja Pr Kuva Sarasaarensuon tutkimuspisteet, turpeen maatuneisuus ja paksuus

17 1 Liekoja on yli 2 m :n syvyisellö alueella 1 m :n syvyy dessö erittöin runsaasti,, ja 1 2 m :n syvyydessö vöhön, 1,3 tilavuudesta Köyttäkelpoisuus Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvöt Maatilakohtaista pala turpeen nostoa heikentöö suon rikkonaisuus, liekojen suuri möörö ja paikoin kookas puusto Turvelaatunsa puolesta suo soveltuu melko hyvin palaturpeen nostoon Sarasaarensuolla on yli 1 m :n syvyisellö 3 ha :n alueella polttoturpeeksi soveltuvaa turvetta, milj suo m 3 Tömön energiasisöltä on,98 milj GJ eli,2 M h,2 milj M h :n köyttäkosteudessa Energiasisöltä on laskettu maatunei suuden ja kosteuden perusteella Mökilö Kirkkosuo kl , 2,8, y 3 1, si jaitsee noin 2 km Ylömaan kirkolta lönteen ja sen lönsipuolella kulkee tie Suolla on 13 tutkimuspistettö ja 11 syvyyspistettö Tutkimuspistetiheys on 1,2 1 ha kuva Suon pinnan korkeus merenpinnasta on 3 8 m, ja viettöö lönnessö lounaaseen ja idössö etelöön Suo rajoittuu pööasiassa kallioiseen moreenimaastoon, pohjoispuolella myäs hiekkakankaaseen Kirkkosuon yleisimmöt suotyypit ovat ojik ko ja muuttuma asteella olevat isovarpu ja tupasvillaröme Myäs korpiröme ja sararömeojikkoa esiintyy Luonnontilaisella alueella on keidasrömettö Keskimööröinen pinnan möttöisyys on 22 ja möttöiden korkeus on dm Puusto on riuku tai pinota vara asteella ja keskitiheöö Kirkkosuo on ojitettu lukuunotta matta pienehkäjö alueita suon keskiosassa

18 1 9 Taulukko Kirkkosuon alat, keskisyvyydet mööröt syvyysalueittain ja turve Syvyysalue Pinta Keskisyvyys m Turve milj suo m3 ala ha p9ja 1 1 pohja l 1 Koko suo 1,89 1,3 2,2,9 1, 2, Yli 1 m 8 1, 3 1, 2, 3,89 1,38 2,2 9 Yli 2 m 1,18 1,82 3,, 1,18 1,9 81 Turpeen keskimaatuneisuus on,8 eikosti maatuneen, yleensö rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 3, ja hyvin maatuneen, pööasiassa saravaltaisen pohjakerroksen, Suurin turpeen paksuus,,1 m on pisteessö P Yleisimmöt pohjamaalajit ovat hiekka ja hieta Vehkalammen ympöristässö on pohjalla liejua Kirkkosuon turpeista on rahkavaltaisia, saravaltaisia 29 ja ruskosammalvaltaisia 1 Pööturvelajeittain jakaantuma on S, S 2, S 29 ja 1 Tupasvillaa lisötekijönö sisöltöviö turpeita on 29 ja puun jöönnäksiö sisöltöviö 19 Yleisimpien turvetekijäiden osuudet kokonaisturvemööröstö ovat S, 2, Er, L ja Pr Liekoja on yli 2 m :n syvyisellö alueella erittöin vöhön, 1 m :n syvyydessö, ja 1 2 m :n syvyydessö,2 tila vuudesta Köyttäkelpoisuus Kuivatusmahdollisuudet ovat tyydyttövöt Polttoturvetuo tannon estöö suon rikkonaisuus ja paikoin kookas puusto sekö heikosti maatuneen rahkavaltaisen turpeen paksuus Kasvi lajikoostumuksensa takia turve ei sovellu myäsköön kasvu turpeeksi

19 2 3 Mutasuo kl , 3,, y 3 2, sijait see noin 2 km Ylömaan kirkolta lönteen ja sinne johtaa tie Suolla on tutkimuspistettö ja 2 syvyyspistettö Tutki muspistetiheys on 1, 1 ha kuva Suon pinnan korkeus merenpinnasta on n 9 m, ja viettöö pohjoisessa luotee seen ja etelössö etelöön Suo rajoittuu pööasiassa kallioiseen moreenimaastoon Mutasuon yleisimmöt suotyypit ovat etelö ja pohjoisosassa tupasvilla ja isovarpurömeojikko Keskiosassa on saraneva ja sararömeojikkoa Pohjoisosassa tien molemmin puolin on nostettu kuiviketurvetta Keskimööröinen pinnan möttöisyys on 1 ja möttöiden korkeus on dm Puusto on riukuasteella ja keskiti heöö Mutasuo on kokonaan ojitettu Taulukko Mutasuon alat, keskisyvyydet mööröt syvyysalueittain ja turve Syvyysalue Pinta ala Keskisyvyys m Turve milj suo m3 ha pohja 1 1 pohja l 1 Koko suo 2, 8 1, 2, 2,2,,8 Yli 1 m 32, 8 1,8 2,,18,, 8 92 Yli 2 m 22, 2,22 2,88,1, 9, 3 Turpeen keskimaatuneisuus on, eikosti maatuneen yleensö rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 2,9 ja hyvin maatuneen pööasiassa saravaltaisen pohjakerroksen,3 Suurin turpeen paksuus,,3 m, on pisteessö P Yleisimmöt pohjamaalajit ovat hiekka, hieta ja hiesu Suon etelöosassa on pohjalla liejua Mutasuon turpeista on rahkavaltaisia, saravaltaisia ja ruskosammalvaltaisia Pööturvelajeittain jakaantuma on : S 23, S 2, 8, S 3, 1 ja Tupasvil laa lisötekijönö sisöltöviö turpeita on 1 ja puun jöönnäksiö sisöltöviö turpeita 9 Yleisimpien turvetekijäiden osuudet kokonaisturvemööröstö ovat : S,,, Er 3 ja L 2

20 2 1 Kuva Mutasuon tutkimuspisteet, turpeen maatuneisuus ja paksuus Liekoja on yli 2 m :n syvyisellö alueella erittöin vöhön, 1 m :n syvyydessö,9 ja 1 2 m :n syvyydessö, tila vuudesta Köyttäkelpoisuus Kuivatusmahdollisuudet ovat tyydyttövöt Maatilakohtai sen palaturpeen noston estövöt etelöosassa paksu, heikosti maatunut rahkavaltainen turve sekö pohjoisosassa kuivatus vaikeudet Suon keskiosasta pisteiden P 3 ja P völiseltö alueelta voidaan nostaa palaturvetta

21 2 2 Riihikallionsuo kl 3 3, 39,, y 3, sijaitsee noin 22 km Ylömaan kirkolta lönteen ja sinne johtaa metsöautotie Suolla on 8 tutkimuspistettö Tutkimuspistetiheys on 2,3 kpl 1 ha kuva Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja viettöö koilliseen Suo rajoittuu moreenimaas toon Riihikallionsuon yleisimmöt suotyypit ovat isovarpu ja rahkarömeojikko Keskimööröinen pinnan möttöisyys on 3 ja möttöiden korkeus on 3 dm Puusto on pööosin riuku tai pinota vara asteella ja keskitiheöö Riihikallionsuo on kokonaan oji tettu Taulukko Riihikallionsuon alat, keskisyvyydet ja turvemööröt syvyysalueittain Syvyysalue Pinta Keskisyvyys ala m Turvemaara milj suo m3 ha poh3a l 1 pohj a 1 1 Koko suo 3,13 2,2 2,39,,8,8 Yli 1 m 2,1 2,83 2,99,,, 8 93 Yli 2 m 2,19 3,2 3,,,, 9 82 Turpeen keskimaatuneisuus on,1 eikosti maatuneen yleensö rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 3, ja hyvin maatuneen, pööasiassa saravaltaisen pohjakerroksen,2 Suurin turpeen paksuus,,3 m, on pisteissö P 2 ja P 3 Itö osissa yleisin pohjamaalaji on savi ja lönnempönö hiekka Riihikallionsuon turpeista on rahkavaltaisia ja sara valtaisia 23 Pööturvelajeittain jakaantuma on : S, S 22, 3 ja S 2 Tupasvillaa lisötekijönö sisöltöviö turpeita on 31 ja puun jöönnäksiö sisöltöviö turpeita 3 Yleisimpien turvetekijäiden osuudet kokonaisturvemööröstö ovat : S 2, 21 ja Er

22 2 3 Kuva Riihikallionsuon tutkimuspisteet, turpeen maatu neisuus ja paksuus Liekoja on yli 2 m :n syvyisellö alueella erittöin vöhön, 1 m :n syvyydessö,1 ja 1 2 m :n syvyydessö,2 Köytäkelpoisuus Kuivatusmahdollisuudet ovat tyydyttövöt Maatilakohtaista palaturpeen nostoa heikentöö paikoin paremmin maatuneen turpeen alapuolella olevat paksut heikosti maatuneet rahkaturvekerrok set Jörvenpöönsuo kl , 2,, y 3, sijaitsee noin 12 km Ylömaan kirkolta lönteen Ottojörven lönsi puolelle ja sinne johtaa metsöautotie Suolla on 3 tutkimuspistettö ja 18 syvyyspistettö Tutki muspistetiheys on, kpl 1 ha Tutkimuslinjaston pituus on 2 9 m kuva 8 Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m, j a viettöö koilliseen kohti Ottoj örveö Suo rajoit tuu kallioiseen moreenimaastoon

23 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M Kuva 8 Jörvenpöönsuon tutkimuslinjasto, turpeen maatuneisuus ja paksuus Jörvenpöönsuon yleisimmöt suotyypit ovat tupasvilla ja isovarpuröme Reunamilla on sara ja lyhytkorsinevaa sekö neva korpea Keskimööröinen pinnan möttöisyys on 18 ja möttöiden korkeus on 2 dm Puusto vaihtelee vajaatuottoisesta riukuastee seen ja on pööosin keskinkertaisen tiheöö Jörvenpöönsuo on luonnontilainen Turpeen keskimaatuneisuus on,9 eikosti maatuneen yleensö rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 3,3 ja hyvin maatuneen, pööasiassa saravaltaisen pohjakerroksen, Suurin turpeen paksuus,,8 m, on tavattu pisteessö A ja A 2 Yleisimmöt pohjamaalajit ovat keskiosassa savi ja hiesu Reunoilla on hiekkaa ja moreenia Suon pohjalla on vaihtelevan paksuinen kerros liejua kuva 9

24 2 Taulukko Jörvenpöönsuon ja turvemööröt alat, keskisyvyydet syvyysalueittain Syvyysalue Pinta Keskisyvyys m Turvenaara milj suo m3 ala ha pohja l 1 pohj a l 1 Koko suo 2, 1,8 2, 2, 1,1 1, 3 1 Yli 1 m,8 2,28 3,12, 2 1,1 1, 9 Yli 2 m 3,89 2, 3,,33 1, 2 1,3 83 Jörvenpöönsuon turpeista on rahkavaltaisia 2 ja sara valtaisia 28 Pööturvelajeittain jakaantuma on : S 8, S 1, 1, S 2 ja 2 Tupasvillaa lisötekijönö sisöl töviö turpeita on 31 ja puun jöönnäksiö sisöltöviö turpeita 12 Yleisimpien turvetekijäiden osuudet kokonaisturvemöörös tö ovat : S 8, 2, Er ja L 3 Liekoja on yli 2 m :n syvyisellö alueella erittöin vöhön, 1 m :n syvyydessö,8 ja 1 2 m :n syvyydessö, tila vuudesta Köyttäkelpoisen turpeen keskimööröinen tuhkapitoisuus pisteessö A on 1,3 vaihteluvöli, 3, kuivapainosta, p arvo 3,8 3,1,, vesipitoisuus mörköpainosta 91, 8,9 93,, ja kuivatilavuuspaino 81,8 kg m 3, 122,1 Keskimööröinen lömpäarvo laskettuna kuivalle turpeelle on 2,2 MJ kg 18, 23,9 ja :n kosteudessa 8,9 MJ kg Keskimöö röinen rikkipitoisuus on,1 kuivapainosta taulukko 8 Jörvenpöönsuo kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan

25 2 Taulukko 8 jatkoa Porrassuo kl , 3,9, y 3 8, si jaitsee noin 11 km Ylömaan kirkolta lönteen, Ottojörven poh joispuolella Suon koillislahdekkeen poikki kulkee tie kpl 1 ha Suolla on 9 tutkimuspistettö Tutkimuspistetiheys on 2,8 kuva 1 Suon pinnan korkeus merenpinnasta on n 8 m ja viettöö keskiosasta etelöön ja luoteisosasta lönteen Suo rajoittuu pohjoisessa hiekkakankaaseen ja etelössö kallioi seen moreenimaastoon Porrassuon yleisimmöt suotyypit ovat isovarpu ja rahkarö me Pohjoisosassa on tupasvillarömettö Lönsi ja etelöreu noilla on varsinaista korpea Keskimööröinen pinnan möttöisyys on 19 ja möttöiden korkeus on 2 dm Puusto on pööosin riuku asteella Tiheys vaihtelee harvasta keskitiheöön Porrassuo on ojittamaton Turpeen keskimaatuneisuus on,8 eikosti maatuneen, yleensö rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 3, ja hyvin maatuneen, pööasiassa saravaltaisen pohjakerroksen,8 Suurin turpeen paksuus, 2, m, on pisteissö P 2 ja P Ylei simmöt pohjamaalajit ovat hieta ja hiekka

26 2 8 Taulukko 9 Porrassuon alat, keskisyvyydet ja turvemööröt syvyysalueittain Syvyysalue Pinta Keskisyvyys m Turvemaara milj suo m3 ala ha pohja 1 1 pohja l 1 Koko suo 32, 1,22 1,,1,39, 3 1 Yli 1 m 2, 2 1, 8 2,,13,3, 8 91 Yli 2 m 8, 2, 2,,,1,21 Porrassuon turpeista on rahkavaltaisia 9, saravaltaisia 39 ja loput ovat ruskosammalvaltaisia Pööturvelajeittain jakaantuma on : S 22, S 3, 3, S 3 ja 2 Tupasvillaa lisötekijönö sisöltöviö turpeita on 1 ja puun jöönnäksiö sisöltöviö turpeita Yleisimpien turvetekijöi den osuudet kokonaisturvemööröstö ovat : S, 29, Er 2, L 13 ja Pr 8 Kuva 1 Porrassuon tutkimuspisteet, turpeen maatuneisuus ja paksuus

27 2 9 Liekoja on yli 2 m :n syvyisellö alueella 1 m :n syvyy dessö kohtalaisesti, 2, j a 1 2 m : n syvyydessö erittöin run saasti,, tilavuudesta Köyttäkelpoisuus Kuivatusmahdollisuudet ovat tyydyttövöt Suo ei sovellu polttoturvetuotantoon pienen kokonsa, runsaan liekojen möörön ja paikoin paksun heikosti maatuneen rahkavaltaisen turpeen takia Suolta on nostettu kuiviketurvetta Suurenlöhteensuo kl ,,, y 3, sijaitsee noin 13 km Ylömaan kirkolta lönteen Suolle ei johda tietö Suolla on tutkimuspistettö ja syvyyspistettö Tutki muspistetiheys on 1,8 kpl 1 ha kuva 11 Suon pinnan korkeus merenpinnasta on n 8 m ja viettöö etelöön Suo rajoit tuu idössö hiekkakankaaseen ja muualla kallioiseen moreenimaas toon Suurenlöhteensuon yleisimmöt suotyypit ovat muuttuma ja ojikkoasteella olevat isovarpu, korpi ja sararöme Paikoin suo on myäs turvekangasasteella Keskimööröinen pinnan möttöi syys on ja möttöiden korkeus on 2 dm Puusto on riuku tai pinotavara asteella Tiheys vaihtelee keskitiheöstö tiheöön Suurenlöhteensuo on kokonaan ojitettu Taulukko 1 Suurenlöhteensuon alat, keskisyvyydet ja turvemööröt syvyysalueittain Syvyysalue Pinta Keskisyvyys m Turvemöörö milj suo m3 ala ha pohja 1 1 poh a 1 1 Koko suo 38,1 1, 1,8,,, Yli 1 m 28,23 2, 2,2,,, 3 9 Yli 2 m 1,32 2, 2 2,8,,,

28 3 Turpeen keskimaatuneisuus on, eikosti maatuneen, yleensö rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 3, ja hyvin maatuneen, pööasiassa saravaltaisen pohjakerroksen,8 Suurin turpeen paksuus,, m, on pisteessö S 2 Yleisimmöt pohjamaalajit ovat hieta ja hiekka Suurenlöhteensuon turpeista on rahkavaltaisia 9, sara valtaisia ja ruskosammalvaltaisia Pööturvelajeittain jakaantuma on S 1, S 32, 1, S 3, 1 ja Tupasvillaa lisötekijönö sisöltöviö turpeita on ja puun jöönnäksiö sisöltöviö turpeita 3 Yleisimpien turvetekijäi den osuudet kokonaisturvemööröstö ovat S, 32,, L 13 ja Pr 1 Liekoja on yli 2 m :n syvyisellö alueella kohtalaisesti, 1 m :n syvyydessö 2, ja 1 2 m :n syvyydessö 2,2 tila vuudesta Kuva l i suurenlöhteensuon tutkimuspisteet, turpeen maatuneisuus ja paksuus

29 3 1 Köyttäkelpoisuus Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvöt Maatilakohtaista pala turpeen nostoa heikentöö paikoin melko kookas puusto ja heikosti maatuneen rahkavaltaisen turpeen paksuus varsinkin yli 3 metrin syvyisellö alueella 8 elppöönsuo Keskisuo kl ,,, y 3,3 sijaitsee noin 1 km Ylömaan kirkolta lönteen ja sinne johtaa metsöautotie Suolla on 1 tutkimuspistettö ja 2 syvyys pistettö Tutkimuspistetiheys on 2,1 1 ha kuva 12 Suon pinnan korkeus merenpinnasta on n 2 m, ja viettöö etelöön Suo rajoittuu hiekkakankaisiin ja moreenimaastoon Koillisosas sa on elppöönlampi elppöönsuon Keskisuon suotyypit ovat ojikko ja muuttuma asteella olevat isovarpu ja tupasvillaröme Keskimööröinen pinnan möttöisyys on 1 ja möttöiden korkeus on 2 dm Puusto on riukuasteella ja keskitiheöö elppöönsuo Keskisuo on koko naan ojitettu Taulukko 11 elppöönsuon Keskisuon alat, keskisy vyydet ja turvemööröt syvyysalueittain Syvyysalue Pinta ala Keskisyvyys m Turvemaara milj suo m3 ha pohja 1 1 pohja 1 1 Koko suo, 9 1,9 2,,32 1,3 1, 2 1 Yli 1 m 9, 3 2,1 2,,31 1,2 1, 8 98 Yli 2 m, 1 2, 3,18,2 1, 3 1,2 8 Turpeen keskimaatuneisuus on, eikosti maatuneen yleensö rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 3, ja hyvin maatuneen pööasiassa saravaltaisen pohjakerroksen, Suurin turpeen paksuus,,9 m, on pisteessö P Yleisimmöt

30 3 2 pohjamaalajit ovat hiekka ja hieta elppöönsuon keskiosassa on pohjalla liejua elppöönsuo Keskisuon turpeista on rahkavaltaisia 2 ja saravaltaisia 38 Pööturvelajeittain jakaantuma on S 38, S 2,, S 33 ja 1 Tupasvillaa lisötekijönö sisöltöviö turpeita on 23 ja puun jöönnäksiö sisöltöviö tur peita 38 Yleisimpien turvetekijäiden osuudet kokonaisturve mööröstö ovat : S, 2, Er, L ja Pr Kuva 12 elppöönsuon Keskisuon tutkimuspisteet, turpeen maatuneisuus ja paksuus Liekoja on yli 2 m :n syvyisellö alueella kohtalaisesti, 1 m :n syvyydessö 2,9 ja 1 2 m :n syvyydessö 2,2 tila vuudesta Köyttäkelpoisuus Kuivatusmahdollisuudet ovat tyydyttövöt Maatilakohtaista palaturpeen nostoa heikentöö paikoin paksu, heikosti maatunut rahkavaltainen turve sekö suon rajoittuminen elppöönlam peen

31 3 3 9 Monnonsuo kl , 8,, y 3,8 si jaitsee noin 1 km Ylömaan kirkolta luoteeseen ja sinne johtaa tie Suolla on 2 tutkimuspistettö ja syvyyspistettö Tutki muspistetiheys on, kpl 1 ha Tutkimuslinjaston pituus on 2 m kuva 13 Suon pinnan korkeus merenpinnasta on 2 9 m, ja viettöö itöön kuva 1 Suo rajoittuu kalli oiseen moreenimaastoon Monnonsuon yleisimöt suotyypit keskiosassa ovat lyhytkor si ja rahkaneva Reunemmalle mentöessö on rahka ja isovarpu sekö sararömettö Monnonsuo on keskiosaa lukuunottamatta ojitettu Taulukko 12 Monnonsuon alat, keskisyvyydet turvemööröt syvyysalueittain ja Syvyysalue Pinta ala Keskisyvyys m Turvemöörö milj suo m3 ha pohj a 1 1 pohja 1 1 Koko suo 1,9 2,12 3, 2,9 2,23 3,1 Yli 1 m 9,9 2,3 3,2,93 2,21 3,1 99 Yli 2 m 8 1, 2, 9 3, 3,83 2, 8 2,91 92 Turpeen keskimaatuneisuus on, eikosti maatuneen, yleensö rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 3, ja hyvin maatuneen pööasiassa saravaltaisen pohjakerroksen, Suurin turpeen paksuus,, m, on pisteessö A 9 Ylei semmöt pohjamaalajit ovat hiesu ja savi sekö reunemmalla moree ni Suon pohjalla on paikoin ohuina kerroksina liejua kuva 1 Monnonsuon turpeista on rahkavaltaisia ja saravaltai sia Pööturvelajeittain jakaantuma on S 32, S 2, 11 ja S 33 Tupasvillaa lisötekijönö sisöltöviö turpeita on 19 ja puun jöönnäksiö sisöltöviö turpeita 2 Yleisimpien turvetekijäiden osuudet kokonaisturvemööröstö ovat : S 3, 3, Er 3 ja E 3

32 3 Köyttäkelpoisen turpeen keskimööröinen tuhkapitoisuus pisteessö A on 2, vaihteluvöli 1,9 3,9 kuivapainosta, p arvo, 3,9, ja vesipitoisuus mörköpainosta 91,8 8, 9,2 Keskimööröinen lömpäarvo laskettuna kuivalle turpeelle on 22,9 MJ kg 18,8 2, ja :n kosteudessa 9,8 MJ kg taulukko 13 Lömpöarvomööritykset on tehty Gallen kampin kalorimetrillö Köyttäkelpoisuus Kuivatusmahdollisuudet ovat tyydyttövöt Polttoturve tuotantoa heikentöö paikoin yli 1, metriö paksu heikosti maatu nut rahkavaltainen turve Pintaturve soveltuu löhinnö kasvu ja kuiviketurpeeksi Sitö on suon yli 2 m syvöllö 8 ha :n alueella keskimöörin,9 m paksuna kerroksena, 2 milj suo m 3 Samalla alueella on polttoturpeeksi soveltuvaa paremmin maatunutta turvetta 1, 8 milj suo m 3 Tömön energiasisöltä on 3,22 milj GJ eli,89 milj M h,8 milj M h :n kost Miköli heikosti maatunut turve lasketaan mukaan poltto turvemööröön ovat Monnonsuolla yli 2 m syvön alueen turvevarat 2, milj suo m 3 Tölläin energiasisöltä on, milj GJ eli 1,1 milj M h,98 milj M h :n kost Energiasi söllät on laskettu turpeen maatuneisuuden ja kosteusasteen perusteella 1 Suurisuo kl , 1,, y 3, si jaitsee noin 2 km Ylömaan kirkolta luoteeseen ja sinne johtaa metsöautotie Suolla on 12 tutkimuspistettö ja 3 syvyyspistettö Tutki muspistetiheys on 1,8 kpl 1 ha kuva 1 Suon pinnan korkeus merenpinnasta on n m, ja viettöö etelöön Suo rajoit tuu kallioiseen moreenimaastoon paitsi etelöosa, missö on hiek kakangasta

33 3 9 Suurisuon yleisimmöt suotyypit ovat ojikko ja muuttuma asteella olevat tupasvilla ja isovarpuröme Keskimööröinen pinnan möttöisyys on 1 ja möttöiden korkeus on 2 dm Puusto on pööosin riukuasteella ja keskitiheöö Suurisuo on kokonaan ojitettu Taulukko 1 Suurisuon alat, keskisyvyydet ja turvemööröt syvyysalueittain Syvyysalue Pinta ala Keskisyvyys m Turvemaara milj suo m3 ha poh a l 1 pohja 1 1 Koko suo, 8 1, 8 1,,, 2 1,18 1 Yli 1 m,8 1,33 2,13,, 1, 9 Yli 2 m 2,31 2, 3 2,9,, 3, 9 Turpeen keskimaatuneisuus on, eikosti maatuneen yleensö rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 2, ja hyvin maatuneen pööasiassa saravaltaisen pohjakerroksen,9 Suurin turpeen paksuus,, m, on pisteessö P Yleisin pohjamaalaji on hiesu Suon pohjalla on paksu kerros liejua Suurisuon turpeista on rahkavaltaisia 2 ja saravaltai sia 28 Pööturvelajeittain jakaantuma on : S 32, S, ja S 23 Tupasvillaa lisötekijönö sisöltöviö turpeita on 2 ja puun jöönnäksiö sisöltöviö turpeita 3 Yleisim pien turvetekijäiden osuudet kokonaisturvemööröstö ovat : S 8, 2, Er, L 8 ja Pr 3 Liekoja on yli 2 m :n syvyisellö alueella 1 m :n syvyy dessö erittöin runsaasti,,3 ja 1 2 m :n syvyydessö vöhön, 1, tilavuudesta Köyttäkelpoisuus Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvöt Suurisuo ei sovellu polttoturvetuotantoon rikkonaisuutensa, liekojen suuren möörön ja paikoin paksun heikosti maatuneen rahkavaltaisen turpeen

34 takia Kasvilajikoostumuksensa puolesta turve ei sovellu myäsköön kasvuturpeeksi 11 Lehtiniemensuo kl 3, 3,8, y 3 3, sijaitsee noin 1 km Ylömaan kirkolta etelöön Vaalimaalle johtava maantie ylittöö suon pohjoisosan Suolla on 3 tutkimuspistettö Tutkimuspistetiheys on, kpl 1 ha Tutkimuslinjaston pituus on 2 m kuva 1 Suon pinnan korkeus merenpinnasta on n 3 m, ja viettöö etelöosassa etelöön ja pohjoisosassa luoteeseen kuva 18 Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon Lehtiniemensuon yleisimmöt suotyypit ovat ojikko ja muuttuma asteella olevat isovarpu ja tupasvillaröme Reunoilla on sararömemuuttumaa Suolta on nostettu kuiviketurvetta Keskimööröinen pinnan möttöisyys on 12 ja möttöiden korkeus on 2 dm Puusto on riuku tai pinotavara asteella Tiheys vaihtelee keskitiheöstö tiheöön Lehtiniemensuo on miltei kokonaan ojitettu Taulukko 1 Lehtiniemensuon alat, keskisyvyydet ja turvemööröt syvyysalueittain Syvyysalue Pinta ala Keskisyvyys m Turvemöörö milj suo m3 ha pohja 1 1 pohja l 1 Koko suo, 9 1,3 2,13,3,,9 Yli 1 m 3,9 1, 2,,3, 8,92 9 Yli 2 m 2 1,12 1, 2,8,3, 8, 8 81 Turpeen keskimaatuneisuus on,9 eikosti maatuneen yleensö rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 3, ja hyvin maatuneen, pööasiassa saravaltaisen pohjakerroksen, Suurin turpeen paksuus,, m on pisteessö A 2 Yleisimmöt pohjamaalajit ovat hiesu, hieta ja savi Liepurlammen ympöris tässö on suon pohjalla liejua kuva 19

35 1 va 1 Lehtiniemensuon tutkimuslinjasto, turpeen maatuneisuus ja paksuus Lehtiniemensuon turpeista on rahkavaltaisia ja sara valtaisia 3 Pööturvelajeittain jakaantuma on S, S 21, 1 ja S 2 Tupasvillaa lisötekijönö sisöltöviö turpeita on 1 ja puun jöönnäksiö sisöltöviö turpeita 19 Yleisimpien turvetekijäiden osuudet kokonaisturvemööröstö ovat : 2, 29, Er 3 ja L Liekoja on yli 2 m :n syvyisellö alueella erittöin vöhön, 1 m :n syvyydessö,9 ja 1 2 m :n syvyydessö, Turpeen keskimööröinen tuhkapitoisuus pisteessö A on 2, vaihteluvöli 1,,8 kuivapainosta, p arvo,3 3,3,2, vesipitoisuus mörköpainosta 91, 89,8 93,8 ja

36 2 kuivatilavuuspaino 9,2 kg m 3, 1 2, Keskimööröinen lömpäarvo laskettuna kuivalle turpeelle on 2, MJ kg 19,1 22,3 ja :n kosteudessa 9,1 MJ kg taulukko 1 PY Kuva 18 Lehtiniemensuon pinnan ja pohjan korkeudet tutkimuslinjoittain Köyttäkelpoisuus Kuivatusmahdollisuudet ovat tyydyttövöt Polttoturve tuotantoa heikentöö paksu heikosti maatunut rahkavaltainen turve Pintaturve soveltuu löhinnö kasvu tai kuiviketurpeeksi Sitö on suon yli 2 m syvöllö 2 ha alueella keskimöörin,9 m paksuna kerroksena,23 milj suo m 3 Samalla alueella on polttoturpeeksi soveltuvaa paremmin maatunutta turvetta, 1 milj suo 3 Tömön energiasisöltä on, milj GJ eli,19 milj M h,1 milj M h :n kost Miköli heikosti maatunut turve lasketaan mukaan polttotur vemööröön, ovat Lehtiniemensuolla yli 2 m syvön alueen turveva rat, milj suo m 3 Tömön energiasisöltä on 1, milj GJ eli,28 milj M h,2 milj M h :n kost

37 12 Unttua kl 3, 3,, y 3, sijait see noin 12 km Ylömaan kirkolta lounaaseen Suolla on tutkimuspistettö Tutkimuspistetiheys on 2,1 1 ha kuva 2 Suon pinnan korkeus merenpinnasta on n 1 m, ja viettöö pohjoiseen Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon Unttua on pööosin umpeenkasvanut lampi Yleisimmöt suo tyypit ovat lyhytkorsi, silmöke ja kalvakkaneva Suon lou naisosassa on korpea ja kaakkoisosassa isovarpurömettö Keski mööröinen pinnan möttöisyys on 8 ja möttöiden korkeus on 2 dm Puusto on suon lounaisosassa tukkipuuasteella ja kaakkois osassa pinotavara asteella Unttua on ojittamaton Taulukko 1 Unttuan alat, keskisyvyydet ja turvemööröt syvyysalueittain Syvyysalue Pinta Keskisyvyys m Turvemaara milj suo m3 ala ha pohja 1 1 pohja 1 1 Koko suo 2,33, 8 1,11, 8,19,2 Yli 1 m 12 1, 1,,19,19 Yli 2 m 1 2,1 2,1, 2, 2

38 Turpeen keskimaatuneisuus on 3,9 eikosti maatuneen yleensö rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 2, ja hyvin maatuneen, pööasiassa saravaltaisen pohjakerroksen, Suurin turpeen paksuus, 2,1 m on tavattu pisteessö P Yleisin pohjamaalaji on savi Suon pohjalla on liejua Unttuan turpeista on rahkavaltaisia ja saravaltaisia 33 Pööturvelejeittain jakaantuma on S 39, S 28 ja S 33 Puun jöönnäksiö lisötekijönö sisöltöviö turpeita on 8 Yleisimpien turvetekijäiden osuudet kokonaisturvemööröstö ovat S 1, 28, N 3 ja RR Kuva 2 Unttuan tutkimuspisteet, turpeen maatuneisuus ja paksuus

39 13 Suosillansuo kl 3, 83,8, y 3, sijaitsee noin 8 km Ylömaan kirkolta etelöön Vaalimaalle johta van tien lönsipuolella Suolla on 1 tutkimuspistettö Tutkimuspistetiheys on 2,8 kpl 1 ha kuva 21 Suon pinnan korkeus merenpinnasta on n 3 m, ja viettöö lönsiosasta lönteen kohti usujörveö ja itöosasta etelöön kohti Myllylampea Suo rajoittuu pohjoi sessa ja etelössö hiekkakankaaseen ja muualla pööosin moreeni maastoon Suosillansuon yleisin suotyyppi on ojikko ja muuttuma asteella oleva isovarpuröme Paikoin suo on turvekangas asteel la etenkin itöosassa Keskimööröinen pinnan möttöisyys on 2 ja möttöiden korkeus on 2 dm Puusto on riuku tai pinota vara asteella ja keskitiheöö Suosillansuo on kokonaan ojitet tu Taulukko 18 Suosillansuon alat, keskisyvyydet turvemööröt syvyysalueittain ja Syvyysalue Pinta Keskisyvyys m Turvemaara milj suo m3 ala ha pohja pohja 1 1 Koko suo 3, 3 1, 1,,38,,9 Yli 1 m 3, 1, 9 2,2,28,,83 88 Yli 2 m 19, 2,2 3, 1,1, 3, 1 Turpeen keskimaatuneisuus on,8 eikosti maatuneen yleensö rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 3,8 ja hyvin maatuneen, pööasiassa saravaltaisen pohjakerroksen, Suurin turpeen paksuus,,1 m, on pisteessö P 1 Yleisimmöt pohjamaalajit ovat savi ja hiekka Suon pohjalla on liejua Suosillansuon turpeista on rahkavaltaisia ja saraval taisia Pööturvelajeittain jakaantuma on : S 3, S 1, ja S Tupasvillaa lisötekijönö sisöltöviö tur peita on 28 ja puun jöönnäksiö sisöltöviö turpeita 9 Yleisimpien turvetekijäiden osuudet kokonaisturvemööröstö ovat : S,, Er ja Sh 3

40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuva 21 Suosillansuon tutkimuspisteet, turpeen maatunei suus ja paksuus Liekoja on yli 2 m :n syvyisellö alueella erittöin vöhön, 1 m :n syvyydessö,8 ja 1 2 m :n syvyydessö,2 Köyttäkelpoisuus Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvöt Suosillansuo ei sovel lu rikkonaisuutensa ja paikoin paksun, heikosti maatuneen rahka valtaisen turpeensa takia polttoturvetuotantoon Pinta turve ei sovellu myäsköön kasvuturpeeksi turvelajikoostumuksensa takia

41 8 1 Kirstansuo kl 3, 38,, y 3, sijaitsee noin km Ylömaan kirkolta etelöön Vaalimaalle johta van tien itöpuolella Suolla on tutkimuspistettö Tutkimuspistetiheys on, 1 ha Tutkimuslinjaston pituus on 8 m kuva 22 Suon pinnan korkeus merenpinnasta on n 3 m, ja viettöö etelöön kuva 23 Suo rajoittuu lönnessö hiekkakankaaseen ja muualla moreenimaastoon Kuva 22 Kirstansuon tutkimuslinjasto, turpeen maatunei suus ja paksuus Turpeen keskimaatuneisuus on,1 eikosti maatuneen, yleensö rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 3, ja hyvin maatuneen pööasiassa saravaltaisen pohjakerroksen, Suurin turpeen paksuus,, m, on tavattu pisteessö A 1 Yleisimmöt pohjamaalajit ovat keskiosissa savi, reunoilla moreeni ja hiekka Suon pohjalla on yleisesti liejua kuva 2 Kirstansuon turpeista on rahkavaltaisia ja saraval taisia Pööturvelajeittain jakaantuma on : S 3, S 19,, S 38 ja 1 Tupasvillaa lisötekijönö sisöltö viö turpeita on 12 ja puun jöönnäksiö sisöltöviö turpeita 2 Yleisimpien turvetekijäiden osuudet kokonaisturvemööröstö ovat : S, 3, Er 2 ja L

42 9 Taulukko 19 Kirstansuon turvemööröt alat, keskisyvyydet syvyysalueittain ja Syvyysalue Pinta Keskisyvyys m Turvemöörö milj suo m3 ala ha pohja 1 1 pohja l 1 Koko suo 12, 1,33 1,8, 1, 2,1 Yli 1 m 91, 9 1, 3 2,22, 1, 8 2, 2 9 Yli 2 m 1, 2,12 2,,33 1, 8 1, 1 Liekoja on yli 2 m :n syvyisellö alueella 1 m :n syvyy dessö vöhön, 1,3 ja l 2 m :n syvyydessö erittöin vöhön Köyttäkelpoisen turpeen keskimööröinen tuhkapitoisuus pisteessö A on 1, vaihteluvöli, 2, kuivapainosta, p arvo, 3,8,, vesipitoisuus mörköpainosta 92,3 9,2 93,9 ja kuivatilavuuspaino 3,1 kg m 3,1 8,9 Keskimööröinen lömpäarvo laskettuna kuivalle turpeelie on 2,8 MJ kg 2,9 23, ja :n kosteudessa 9,2 MJ kg taulukko 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuva 23 Kirstansuon pinnan ja pohjan korkeudet tutki muslinjoittain

43 2 Köyttäkelpoisuus Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvöt Polttoturvetuotantoa heikentöviö tekijäitö ovat paikoin paksu heikosti maatunut rahkavaltainen turve, suon rikkonaisuus sekö pohjaturpeiden melko korkeat tuhkapitoisuudet ja suon pohjalla esiintyvöt liejut Kirstansuolla on yli 2 m :n syvyisellö 1 ha :n alueella polttoturpeeksi soveltuvaa turvetta 1,1 milj suo m 3 Tömön kuiva ainemöörö on, 8 milj tn ja energiasisöltä 1, milj GJ eli, milj M h, 1 milj M h :n kost 1 Söngensopensuo kl 3, 39,, y 3 3,2 sijaitsee noin km Ylömaan kirkolta etelöön Vaalimaalle johta van tien lönsipuolella Suolla on 1 tutkimuspistettö Tutkimuspistetiheys on 2,9 kpl 1 ha kuva 2 Suon pinnan korkeus merenpinnasta on 3 3 m, ja viettöö etelö ja keskiosista etelöön ja pohjoisosasta luoteeseen Suo rajoittuu idössö hiekkakankaaseen ja muualla jyrkköpiirteiseen moreenimaastoon Söngensopensuon yleisimmöt suotyypit ovat ojikko ja muut tuma asteella olevat isovarpu ja rahkaröme Paikoin esiintyy myäs turvekankaita Keskimööröinen pinnan möttöisyys on 21 ja möttöiden korkeus on 2 dm Puusto on riukuasteella ja keski tiheöö Söngensopensuo on kokonaan ojitettu Taulukko 21 Söngensopensuon alat, keskisyvyydet ja turvemööröt syvyysalueittain Syvyysalue Pinta Keskisyvyys m Turvem arö milj suo m3 ala ha poh3 a 1 1 pohj a 1 1 Koko suo 2,3 1, 1,3,18, 2, Yli 1 m 2, 1,38 2,,18,3, 9 Yli 2 m 11 1,1 1,8 2,9,13,2,33

44 3 Turpeen keskimaatuneisuus on, eikosti maatuneen yleensö rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 3, ja hyvin maatuneen pööasiassa saravaltaisen pohjakerroksen,1 Suurin turpeen paksuus,,9 m, on pisteessö P 1 Yleisimmöt pohjamaalajit ovat hieta ja hiekka Suon pohjalla on paikoin liejua Kuva 2 Söngensopensuon tutkimuspisteet, turpeen maatu neisuus ja paksuus Söngensopensuon turpeista on rahkavaltaisia 9 ja sara valtaisia 31 Pööturvelajeittain jakaantuma on : S 2, S, ja S 2 Tupasvillaa lisötekijönö sisöltöviö turpeita on 1 ja puun jöönnäksiö sisöltöviö turpeita 2 Yleisimpien turvetekijäiden osuudet kokonaisturvemööröstö ovat : S, 32, Er 2 ja L Liekoja on yli 2 m :n syvyydessö kohtalaisesti, 1 m :n syvyydessö 2,8 ja 1 2 m :n syvyydessö 2, tilavuudesta

45 Köyttäkelpoisuus Kuivatusmahdollisuudet ovat tyydyttövöt Polttoturve tuotannon estöö suon rikkonaisuus, Vihkimölammen ympöristän kuivatusvaikeudet ja paikoin paksu, heikosti maatunut tur ve, joka ei sovellu kasvilajikoostumuksensa puolesta hyvin myäsköön kasvuturpeeksi 1 Suurisuo kl 3133,,, y 3 3,9 si jaitsee noin km Ylömaan kirkolta etelöön Vaalimaalle johtava tie ylittöö suon Suolla on 9 tutkimuspistettö ja 28 syvyyspistettö Tutkimuspistetiheys on, 1 ha Tutkimuslinjan pituus on 3 m kuva 2 Suon pinnan korkeus merenpinnasta on n m, ja viettöö idössö kaakkoon ja lönnessö lounaaseen kuva 2 Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon, lönnessö hiek kakankaaseen Suurisuon yleisimmöt suotyypit ovat keidas ja tupasvilla röme sekö silmökeneva Reunemmalla on sararömettö ja nevakor pea Keidasröme ja silmökeneva alueet ovat luonnontilaisia Lönsi ja itöosat on ojitettu ja paikoitellen muuttuma asteella Suolta on nostettu kuiviketurvetta Keskimööröinen pinnan möttöisyys on 19 ja möttöiden korkeus on 2 dm Puusto on suon keskiosassa kitukasvuista ja harvaa Reunaosat ovat pööo sin riukuasteella Taulukko 22 Suurisuon alat, keskisyvyydet ja turve mööröt syvyysalueittain Syvyysalue Pinta Keskisyvyys m Turvemaara milj suo m3 ala ha pohja l 1 pohja l 1 Koko suo 8 1, 2 1,21 2,83 1,39 1, 2, 3 1 Yli 1 m 3 2,11 1, 3, 1 1,33 1, 1 2,3 9 Yli 2 m 2, 3 1,8, 8 1,23,83 2, 8

46 Turpeen keskimaatuneisuus on,1 eikosti maatuneen, yleensä rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 3, ja hyvin maatuneen, pääasiassa saravaltaisen pohjakerroksen, Suurin turpeen paksuus, 8,2 m, on tavattu pisteessä A Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu ja hieta Suon pohjalla on paikoin liejua kuva 28 Kuva 2 Suurisuon tutkimuslinjasto, turpeen maatuneisuus ja paksuus

47 Kuva 28 Suurisuon A selkälinjan maatuneisuus ja turve lajiprofiili Suurisuon turpeista on rahkavaltaisia 9 ja saravaltai sia 1 Pääturvelajeittain jakaantuma on : S 3, S 2, 12 j a S 29 Tupasvillaa lisätekij änä sisältäviä turpeita on 23 ja puun jäännöksiä sisältäviä turpeita 12 Yleisim pien turvetekijöiden osuudet kokonaisturvemäärästä ovat : S 3, 33, Er, Sh 3 ja N Liekoja on yli 2 m :n syvyisellä alueella erittäin vähän, 1 m :n syvyydessä, ja 1 2 m :n syvyydessä,1 tila vuudesta Käyttökelpoisuus Kuivatusmahdoliisuudet ovat tyydyttävät Polttoturve tuotannon estää paksu, heikosti maatunut rahkavaltainen turve Pintakerroksen käyttöä kasvuturpeena heikentää turpeen laatu Se sisältää paljon silmäketurvetta : uspidata heimoon

48 8 kuuluvaa rahkaturvetta sekä lisätekijöinä varpua, suoleväkköä ja tupasvillaa Pohjaturpeen hyödyntämisen polttoturpeeksi estää turpeen heikko laatu Pintaturve soveltuu lähinnä kasvu ja kuiviketurpeeksi Sitä on suon yli 2 m syvällä ha :n alueella keskimäärin 1,8 m paksuna kerroksena,8 milj suo m 3 1 Pvhäniemensuo kl ,,9, y 3 9, sijaitsee noin 8 km Ylämaan kirkolta luoteeseen Ottojärven länsipuolella ja sinne johtaa metsäautotie Suolla on 8 tutkimuspistettä ja syvyyspistettä Tutki muspistetiheys on 2,8 kpl 1 ha kuva 29 Suon pinnan korkeus merenpinnasta on n m, ja viettää luoteeseen kohti Ottojärveä Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon Pyhäniemensuon keski ja länsiosat ovat pääosin vanhaa kuiviketurpeen nostoaluetta Pohjoinen lahdeke on pääosin saranevaa Keskimääräinen pinnan mättäisyys on ja mättäiden korkeus on 2 dm Pyhäniemensuolla ei ole ojitusta Taulukko 23 Pyhäniemensuon alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain Syvyysalue Pinta Keskisyvyys m Turvemäärä milj suo m3 ala ha pohja l 1 pohja 1 1 Koko suo 29,9 1, 2 2, 8,28,, 2 1 Yli 1 m 23 1,1 1,8 2,9,2, 3, 8 9 Yli 2 m 1 1,2 2,2 3,,21,39, 83 Turpeen keskimaatuneisuus on,9 eikosti maatuneen yleensä rahkavaltaisen kerroksen maatuneisuus on 3, ja hyvin maatuneen pääasiassa saravaltaisen pohjakerroksen, Suurin turpeen paksuus,,8 m, on pisteessä S 3 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hieta ja hiekka

49 9 Kuva 29 Pyhäniemensuon tutkimuspisteet, turpeen maatunei suus ja paksuus Pyhäniemensuon turpeista on rahkavaltaisia 1, saraval taisia ja ruskosammalvaltaisia 2 Pääturvelajeittain jakaantuma on : S 28, S 23,, S 3, ja 2 Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on : 11 ja puun jäännöksiä sisältäviä turpeita 2 Yleisimpien turve tekijöiden osuudet kokonaisturvemäärästä ovat S 1, 3 ja L