Metsänhoidon perusteet

Transkriptio

1 Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö

2 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella metsätyyppien merkitys metsänhoidossa, yleisimmät metsätyypit, opaskasvit ja tunnistaminen, soiden rinnastus metsätyyppeihin 2

3 POHJOINEN HAVUMETSÄVYÖHYKE sataa enemmän kuin haihtuu soistuminen tyypillistä, turvemaat karike ei hajoa kuntta metsämaa hapanta puusto pääosin havupuuta 3

4 Puustomäärät Suomen eri osissa 4

5 KASVUPAIKKATEKIJÄT lämpö valo vesi maaperän rakenne ravinteet 5

6 LÄMPÖ Golf virta vaikuttaa Suomen ilmastoon lämmittävästi lämpösumma on kasveille tärkeämpi kuin vuorokautinen lämpötila ihminen vaikuttaa metsän lämpötilaan mm: harvennuksilla maanmuokkauksella 6

7 Lämpösumma Kasvukauden aikana + 5 astetta ylittävien vuorokautisten keskilämpötilojen summa Lämpösumman on oltava tarpeeksi suuri, jotta esim. lehdet puhkeavat tai siemen tuleentuu. dd= d.d degree days Termiset vuodenajat: Talvi; vuorokaudenkeskilämpötilakeskilämpötila alle 0 astetta Kesä; yli + 10 Syksy; +5 0 Kevät

8 HALLA Kasvukauden aikana lämpötila laskee niin alas, että kasvit vaurioituvat taituhoutuvattuhoutuvat esim. tuulihalla, säteilyhalla Hallanarkoja paikkoja turvemaat, aukot, alavat maat Torjunta ojat, harvennus, verhopuusto 8

9 VALO Suomessa valoa on riittävästi kasvukauden aikana. Mtä Metsässä äpuulajeilla ljill on eri valon määrän vaatimukset. Ihminen voi vaikuttaa valon määrään harvennuksilla. 9

10 VESI Suomessa sataa enemmän kuin haihtuu vettä Vesi valuu alaspäin pohjavesi Tiiviit ja alavat maat soistuvat Suurin osa sateesta lumena 10

11 Veden kulku puussa LATVUS VESI KULKEE PINTAPUUSSA RUNKO JUURET 10 11

12 Jääkauden vaikutus Jään suunta 12

13 Maaperä Kivennäismaalajit moreenimaat soramoreeni hiekkamoreeni hienoaineksinen moreeni lajittuneet maat Eloperäiset maalajit humus multa turve lieju 13

14 LAJITTEET JA LAJITTUNEET MAALAJIT lohkareet kivet karkea sora hieno sora karkea hiekka > 20 cm 20 2 cm 20 6 mm 6 2 mm 2,0 0,6 mm hieno hiekka 0,6 0,2 mm ROUTAkarkea hieta 0,2 0,06 mm RAJA hieno hieta 0,06 0,02 mm karkea hiesu 0,02 0,006 mm hieno hiesu 0,006 0,002 mm savi < 0,002 mm 14

15 Kivennäismaa, maannos pintamaa Veden suunta huuhtoutumiskerros rikastumiskerros pohjamaa 15

16 Ravinteet kangasmailla yleensä riittävästi puutokset: kangasmailla; typpi turv la; kli kalium, boori mykorritsat eli sienijuuret vapauttavat ravinteita puiden käyttöön 16

17 Metsätalousmaan luokitus Pääluokat: metsämaa kitumaa joutomaa muu metsätalousmaa 17

18 Metsätalouden maa Tiet, varastot yms. 1 % Kitumaa 11 % Yht ha Joutomaa 12 % Metsämaa 76 % 18

19 Kivennäis ja turvemaat Kivennäismaat (kangasmaa, kangas) Turvemaat korpi räme avosuot; neva, letto Ojitetut suot ojikot muuttumat turvekankaat 19

20 Suot Kasvupaikkoja, joissa suokasvillisuus on vallitsevana tai jossa kasvualustana on turve. Suokasvillisuus: rahkasammalet, sarat, suovarvut, suomuurain Pintakasveista yli 75 % suokasveja Turpeen paksuus yli 30 cm 20

21 Metsätalousmaan jakautuminen (1000 ha) Suot; 8942 ha; 34 % Kankaat; ha; 66 % 21

22 Soiden ojitustilanne, 1000 ha Turvekankaat 1299 ha, 15 % Ojittamattomat 4130 ha, 46 % Muuttumat, 2889 ha, 32 % Ojikot, 624 ha, 7 % 24

23 Kasvupaikkatyypit (A.K.Cajander) Lehdot ( OMAT) Lehtomaiset kankaat ( OMT ) Tuoreet kankaat ( MT ) Kuivahkot kankaat ( VT ) Kuivat kankaat ( CT ) Karukkokankaat ( ClT ) 25

24 Nimikkokasvit O Oxalis käenkaali Ma Maianthemum oravanmarja M Myrtillus mustikka V Vitis idaea puolukka C Calluna kanerva Cl Cladonia jäkälä 26

25 Kasvupaikkatyyppien ominaisuudet CT MT LEHTO VESI RAVINTEET RAEKOKO VALO ELOPER. KERROKSEN PAKSUUS MAAPERÄN PIENELIÖIDEN TOIMINTA LAJILUKU BIOMASSAN UUSIUTUMISNOPEUS 27

26 ha Metsätyyppien jakaantuminen Pirkanmaan alueella Lehdot Lehtomaiset Tuoreet Kuivahkot Kuivat Karukot Kalliomaat Lehdot Lehtomaiset Tuoreet Kuivahkot Kuivat Karukot Kalliomaat 28