MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS"

Transkriptio

1 Turvetutkimusraportti Report of peat Ivestigatio 336 Jukka Leio MIKKELIN KUNNSS TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VRT J KÄYTTÖKELPOISUUS bstract : The mires, peat reserves ad their potetial use i Mikkeli Geologia tutkimuskeskus Espoo 2002

2 GEOLOGIN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 336 Jukka Leio MIKKELIN KUNNSS TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVRT J TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS bstract : The mires, peat reserves ad their potetial use i Mikkeli Espoo 2002

3 Leio Jukka 2002 Mikkelissä tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 336, 106 sivua, 88 kuvaa, 1 taulukko ja 5 liitettä Mikkeli kua alueella tutkittii vuosia kaikkiaa 87suota yhteispita-alaltaa ha Tutkimus kattaa kaikki kua aluee merkittävimmät suot Tutkituissa soissa o turvetta yhteesä 126,0 milj suo-m3 Soide keskisyvyys o 2,0 m, josta heikosti maatuee rahkavaltaise pitaturpee osuus o keskimääri 0,4 m Turpee keskimaatueisuus o 5,9 Yli 2 m syvä aluee pita-ala o haja turvemäärä oi 69 % koko tutkitu ala turpeesta Turpeista o rahkavaltaisia 77 % ja saravaltaisia 23 % Rämeet ovat yleisimpiä suotyyppejä Luootilaiste suotyyppie osuus o 21 % suotyyppihavaioista Turpee keskimääräie tuhkapitoisuus o 3,0 % kuivapaiosta, vesipitoisuus märkäpaiosta 90,1 %, kuiva-aiee määrä 94 kg/suo-m 3 ja rikkipitoisuus 0,22 % kuivapaiosta Kuiva turpee tehollie lämpöarvo o 21,8 MJ/kg Tutkituista soista soveltuu 50 eergiaturvetuotatoo ja 6 sekä ympäristöettä eergiaturvetuotatoo Turvetuotatoo soveltuva aluee pita-ala o haja tuotatoo soveltuva turpee määrä o 35,6 milj suo-m3 Turpee eergiasisältö 50 % käyttökosteudessa o 17,3 milj MWh vaisaat : suo, turvevarat, eergiaturve, Mikkeli Jukka Leio Geologia tutkimuskeskus PL KUOPIO Sähköposti : ISBN ISSN

4 Leio Jukka 2002 Mikkelissä tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus - The Mires ad Peat Reserves ad their potetial use i Mikkeli Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of peat ivestigatio 336, 106 pages, 88 figures, I table ad 5 appedices I the muicipality of Mikkeli 87 mires coverig hectares were surveyed i The mires studied cotai a total of millio m' of peat i situ The mea thickess of peat is 2 0 m, icludig the slightly humified Sphagum predomiat surface layer, which averages 0 4 m i thickess The mea humificatio degree (H) of peat is 5 9 The area deeper tha 2 m covers hectares ad cotais about 69 % of the total peat quatity Sevety-seve per cet of the peat is Sphagum predomiat ad 23 % Carex predomiat The most commo site types are pie bogs Virgi peatlad covers 21 % of the total peatlad area The average ash cotet of peat is 3 0 % of dry weight, the water cotet 90 1 % of wet weight, the dry bulk desity 94 kg per m3 i situ ad the sulphur cotet 0 22 % of dry weight The average effective calorific value of the dry peat is 21 8 MJ/kg Fifty of the ivestigated mires are suitable for fuel peat productio Six mires are suitable for horticultural ad fuel peat productio The area suitable for peat productio is hectares ad the available amout of peat is about 35 6 millio m' i situthe eergy cotet at 50% moisture cotet is about 17 3 millio MWh Key words : mire, peat reserves, eergy peat, Mikkeli Jukka Leio Geological Survey of Filad PO Box 1237 FIN KUOPIO FINLND

5 SISÄLLYSLUETTELO JOHDNTO 7 TUTKIMUSMENETELMÄT 7 Kettätutkimukset 7 Laboratoriomääritykset 7 INEISTON KÄSITTELY J TULOSTEET 10 RVIOINTIPERUSTEET 10 TUTKITUT SUOT 13 1 Palosuo 13 2 Hujastesuo 13 3 Suurisuo 15 4 Litusuo 16 5 Taikiasuo 16 6 Virasuo 19 7 Pitkäsuo-Höytiösuo 20 8 Pohjasuo 21 9 Heposuo Lauisuo Pyöreäsuo Kokkomäe N-puoleie suo Tieseläsuo Lylyjärvesuo Hakosuo Kurjelammisuo Puimalammisuo Suursuo Pilkkasuo Vojusuo Makalisuo Itäsuo Rapakivesuo Suokaasuo Tarilammisuo Pölkkylammisuo Jaaisuo Moikasuo Purusuo uokakaasuo Suursuo Likolammisuo Haukilammisuo Kieluvaisesuo Suurisuo Pahkasuo Pässipääsuo : Heilasesuo Luukolammisuo Kopiosuo Sitrosuo Silmäsuo Hälväsesuo Päykäsuo 58

6 45 Norooo 59 % Kedumoo Iö sw 6l 48 Rubk amo Möke 8iooo Rai skdomo Pi e ooo Likalahdesuo Kuurulammisuo Lobduom TammMemwo Rauhasalmesuo Kodxoo 7l 58 flobbmoo Lijasuo 7] 60 V uukeis oouoo Kyllösesuo \/oloxo Peräkakaasuo Takae Lammipääsuo Halilakakaasuo Pdkäxo's O3 70 Viralammisuo D4 71 Laajakakaasuo Q5 72 Oh 73 Mmomksuo Tujuieresuo &8uobouuoo g l 78 Kissalammisuo Härkälammisuo g3 80 M ub kou eooo 94 8 ] PmDöow Hieppeesuo 9U 83 Paskolammisuo Roikooeuo }{oio ä ow bo&umo l00 87 Lötoooo l0l TULOSTEN TRKSTELU l02 Suot j mo istozöeu lu2 Suotyypit ]02 Turvekerrostumat l02 3 l03 Soide soveltuvuus turvetuotatoo l03 YHMENVETO lo 5 KIRJLLISUUS l0h DD TEE7

7 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of' Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus JOHDNTO Geologia tutkimuskeskus o tehyt turvetutkimuksia Mikkeli ympäristössä 1970-luvulta lähtie Työt aloitettii vuoa 1974 ja silloi tutkituista seitsemästä suosta laadittii lausuto Mikkeli maalaiskua elikeiolautakualle (Leio 1975) Lausuossa käsiteltii soide soveltuvuutta turvetuotatoo Tutkimuksia jatkettii 1975, 1977, 1984 sekä 1988 ja iistä vastasi geologi Jukka Leio Selvitykset keskittyivät silloise Mikkeli maalaiskua alueelle Tähä raporttii o koottu kaikkie tähä meessä tutkittuje soide tutkimustulokset Tutkimukset ovat osa valtakua turvevaroje kokoaiskartoitusta ja iitä o hyödyetty myös GTK : tekemässä maaperäkartoituksessa Nykyise Mikkeli alueella o peruskartoilta tehdy mittaukse mukaa yli 20 hai suuruisia soita 47 kpl, yhteesä 5100 ha (Lappalaie ym 1980) Tähä meessä tutkittuje 87 suo yhtee laskettu pita-ala o 6417 ha eli oi 5 % Mikkeli kua maa-alasta Tutkimustuloksii sisältyvät kaik- ki kua aluee huomattavimmat suot (kuva 1) Tutkimustulokset palvelevat maakäytö suuittelijoita, eergiahuollo suuittelijoita sekä ykyisiä ja tulevia turvetuottajia ja turpee käyttäjiä Vaikka kartoitukse päätarkoituksea o etsiä turvetuotatoo sopivat suoalueet, voidaa tutkimustietoja hyödytää myös soide muussa käytössä, kute maa- ja metsätaloudessa, virkistyskäytössä ja suojelussa Tässä raportissa o jokaisesta tutkitusta suosta yleiskuvaus ja arvio soveltuvuudesta turvetuotatoo tai muuhu käyttöö rviot soide käyttökelpoisuudesta perustuvat turvetuotatoalueelle yleisesti ja eri käyttömuodoissa turpee laatuomiaisuuksille asetettuihi vaatimuksii Tässä raportissa julkaistu aieisto lisäksi o tilattavissa tarkemmat tiedot soista tai iide osista, kute eri syvyysalueide pita-alat, turvemäärät ja turvelajijakaumat, laboratorioaalyysie tulokset ja havaiot puustosta sekä suokartat halutussa mittakaavassa ja mahdolliset poikkileikkauskuvat TUTKIMUSMENETELMÄT Kettätutkimukset Kettätutkimuksissa oudatettii GTK : turvetutkimuste maasto-oppaassa kuvattuja meetelmiä (Lappalaie ym 1984) Isoimmille soille laadittii lijaverkosto Suo hallitseva osa läpi vedettii selkälija ja sitä vastaa kohtisuoraa, yleesä 400 metri välei poikkilijoja (kuva 2) Turvetutkimus tehtii lijoilla 100 metri pistevälei Turpee paksuus mitattii tutkimuslijoilta ja erillisiltä syvyyslijoilta 50 metri välei Pieet ja rikkoaiset suot tutkittii hajapistei Suo pia korkeude ja laskusuhteide selvittämiseksi tutkimuspisteet vaaittii ja korkeudet kiiitettii valtakuallisee kiitopisteverkkoo Tutkimuspisteillä määritettii suotyyppi, suo pia vetisyys, mättäide peittävyysprosetti ja korkeus Puustosta määritettii puulajisuhteet, kehitys- ja tiheysluokka sekä mahdolliset hakkuut Kairauksi selvitettii turvekerrostumie rakee 1 dm : tarkkuudella Pääturvelajie ja lisätekijöide suhteelliset osuudet määritettii 6-asteikolla, turpee maatueisuus vo Posti 10-asteikolla, turpee kosteus 5-asteikolla sekä tupasvilla kuituje määrä 0-6 asteikolla Lisäksi määritettii liejukerrostumat ja pohjamaalaji 5 cm : tarkkuudella (kuva 3) Turpeessa oleva lahoamattoma puuaiekse (liekoje) määrä arvioimiseksi kuki tutkimuspistee ympäristö pliktattii 2 m : syvyytee kymmee kertaa Laboratoriomääritykset Kettätutkimustietoje perusteella otettii laboratorioäytteet site, että e edustavat mahdollisimma hyvi suo käyttökelpoista turvekerrostumaa Näytteide otossa käytettii s tilavuustarkkaa äytekairaa (Korpijaakko 1981) Näytteistä määritettii GTK : turvelaboratoriossa Kuopiossa turpee happamuus eli p11-arvo, vesipitoisuus pai- oprosetteia (+ 105 C:ssakuivaamalla), tuhkapitoisuus prosetteia kuivapaiosta (+815 ± 25 C :ssa hehkutettua) sekä lämpöarvo LECO C-300-kalorimetrillä (STMD 3286) Tilavuustarkoista äytteistä määritettii lisäksi kuiva-aiee määrä (kg/suo-m 3 ) Osasta äytteitä aalysoitii rikkipitoisuus LECO-SC-132 rikkiaalysaattorilla 7

8 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio MIKKELISSÄ TUTKITUT SUOT U Tutkitut suot Järvet Suot Tiet N Rautatie 0 10km Kuva 1 Mikkelissä tutkitut suot 8

9 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus TUTKITUT SUOT 1 Palosuo 45 Norosuo 2 Hujastesuo 46 Keitaasuo 3 Suurisuo 47 Itäsuo 4 Litusuo 48 Rahkasuo 5 Taikiasuo 49 Mäkeläsuo 6 Virasuo 50 Raiskisuo 7 Pitkäsuo-Höytiösuo 51 Piesasuo 8 Pohjasuo 52 Likalahdesuo 9 Heposuo 53 Kuurulammisuo 10 Lauisuo 54 Luhdasuo 11 Pyöreäsuo 55 Tammaiemesuo 12 Kokkomäe 56 Rauhasalmesuo 13 Tieseläsuo 57 Kotisuo 14 Lylyjärvesuo 58 Huuhisuo 15 Hakosuo 59 Lijasuo 16 Kurjelammisuo 60 Valkeisesuo 17 Puimalammisuo 61 Kyllösesuo 18 Suursuo 62 Valosuo 19 Pilkkasuo 63 Peräkakaasuo 20 Vojusuo 64 Takae 21 Makalisuo 65 Lammipääsuo 22 Itäsuo 66 Halilakakaasuo 23 Rapakivesuo 67 Luhdasuo-valosuo 24 Suokaasuo 68 Pitkäsuo-s 25 Tarilammisuo 69 Viidakakaasuo 26 Pölkkylammisuo 70 Viralammisuo 27 Jaaisuo 71 Laajakakaasuo 28 Moikasuo 72 Höytiösuo- 29 Purusuo 73 Himomäesuo 30 uokakaasuo 74 Tujuiemesuo 31 Suursuo 75 Makusuo 32 Likolammisuo 76 Puutolahdesuo 33 Haukilammisuo 77 Saari-Vahae 34 Kieluvaisesuo 78 Kissalammisuo 35 Suurisuo 79 Härkälammisuo 36 Pahkasuo 80 Makkosesuo 37 Pässipääsuo 81 Pöllösuo 38 Heilasesuo 82 Hieppeesuo 39 Luukolammisuo 83 Paskolammisuo 40 Kopiosuo 84 Roitosuo 41 Sitrosuo 85 Heiäsuo 42 Silmäsuo 86 holasuo 43 Hälväsesuo 87 Litusuo 44 Päykäsuo 9

10 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of' Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio INEISTON KÄSITTELY J TULOSTEET Tutkimusaieistot o talletettu atk :lle umeerisee muotoo TurvemÖÖrÖt, maatueisuudet sekö turvelajie ja turvetekijäide osuudet o laskettu s vyähykelaskutapaa köyttöe (HÖie, ym 1983) SiiÖ jokaise suo kartalle piirrety kahde vierekköise syvyysköyrö tai syvyysköyrö ja suo reua völie alue o oma syvyysvyähykkeesö Jokaiselta syvyysvyähykkeeltö lasketaa eriksee turvemöörö, ja ÖmÖ yhdistömöllö saadaa suo kokoaisturvemöörö Maatueisuudet sekö turvelajie ja turvetekijäide mööröt ja suhteet o laskettu turvemöörillö paiottae Liekoosumat o muuettu katopitoisuusproseteiksi turvemööröstö eriksee 0-1 ja 1-2 m : völisissö syvyyskerroksissa Jokaisesta suosta o tössö raportissa oleva kuvaukse lisöksi laadittu yksityiskohtaie tutki- musselostus, suokartta ja poikkileikkauskuvia Suokartassa o tutkimus- ja syvyydemittauspisteet, pisteide turvepaksuudet sekö turpee keskimööröie maatueisuus Kartassa o lisöksi turvekerrostuma paksuutta osoittavat syvyysköyröt (kuva 2) Poikkileikkauskuvilla selveetöö turvekerrostuma rakeetta NiistÖ köy ilmi turvelajit, turpee maatueisuus, pohjamaalajit, suotyypit ja lieko-osumat (kuva 3) EdellÖ maiittuje perustulostuste lisöksi GTK : turvetutkimusaieistoista o saatavissa atktulosteita tasokarttoia ja listauksia esim suotyypeistö, liekoisuudesta, suo pia ja pohja korkeudesta, liejuista ja pohjamaalajeista Samaa karttaa yhdelle tutkimuspisteelle voidaa merkitö kerralla kaksi tietoa RVIOINTIPERUSTEET Turvekerrostuma paksuus, turvelaji, turpee maatueisuus sekö turpee muut fysikaaliset ja tietyt kemialliset omiaisuudet ovat törkeimpiö tekijäitö arvioitaessa suo soveltuvuutta eergiaturvetuotatoo Rahkaturve soveltuu eergiaturpeeksi, jos se maatueisuus o vöhitöö H5, ku taas saravaltaie turve soveltuu eergiaköyttää heikommiki maatueea Ohut heikosti maatuut rahkavaltaie pitakerros o luokiteltu eergiaturpeeksi, koska se kuostusvaiheessa sekoittuu alla olevaa maatueesee turpeesee ja voidaa site tuottaa eergiaturpeea Jos heikosti maatuee rahkavaltaise pitaturvekerrokse paksuus o yli 0,6 m, o sitö pidetty eergiaturvetuotatoo sopimattomaa ja suositeltu sitö köytettövöksi ympöristäturpeea TÖlläi ympöristäköyttää soveltuva turpee möörö o ilmoitettu eriksee Kasvuturpeeksi soveltuvalle turpeelle o omat tarkat vaatimukset (liite 3) YmpÖristäturpeella ymmörretöö tössö raportissa kaikkea heikosti maatuutta (H1-4) rahkavaltaista turvetta Tuhka- ja rikkipitoisuude osalta o sovellettu jyrsi- ja palapolttoturpeille asetettuja laatuvaatimuksia (liite 2) Tuotatoo sopiva aluee vöhimmöissyvyyteö o pidetty yleesö 1,5 metriö Tuotatoo sopivalle alueelle ei ole asetettu vöhimmöiskokoa, vaa pieetki alueet o huomioitu KÖyttäkelpoise eergiaturpee mööröö laskettaessa o keskisyvyydestö vöheetty yleesö 0,5 m, mikö keskimööri vastaa tuotao jölkee suo pohjalle jöövöö turvekerrosta Soide köyttäsuosituksissa o turvetuotao ohella huomioitu myäs söilyttömie luootilaisea biologiste ja maisemalliste luooarvoje takia 1 0

11 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide köyttäkelpoisuus HEPOSUO, Mikkeli mlk, k , 100 m J 1050m 3 9 / 1 1f 4, 4/ \m 24i27 %, %I :5 5 6/_0)5 5_I /28 18/28(5/31/1/15+, 390 m - 5 W /29 28 (((4' q 4/21,/ / m 0 500m GEOLOGIN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimukset 1975 Kuva 2 Esimerkki suokartasta Merkkie selite o liitteessö 4 1 1

12 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio M MPY 106 MTUNEISUUS M MPY _ _105 _104 _ I _102 L_I01 M MPY SUOTYYPPI, LIEKOISUUS, TURVELJIT J PE PE 0/0 0/0 Y/V IRMU 210 '- ' r i i - I POHJMLJIT TRMU VSRMU KRMU VSRMUO/O RHSR 7/0 TO/OU 010 0/0 511 O/0 M MPY VSRMU t-d S L103 L L L100 I I 900m v O Kuva 3 Esimerkki maatueisuus- ja turvelajiprofiilista Merkkie selite o liitteessö 4 12

13 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of' Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide köyttäkelpoisuus TUTKITUT SUOT 1 Palosuo Palosuo (kl ) sijaitsee oi 7 km MikkelistÖ pohjoiskoillisee PitkÖomaie, pohjois-etelösuutaie suo rajoittuu loivapiirteisee, suutautueesee moreeimaastoo Kulkuyhteydet ovat kohtalaise hyvöt Pita o m mpy ja viettöö etelöö oi 2 m/km Suo o kauttaaltaa ojitettu Vedet virtaavat etelöö Multasillaojaa, jota pitki Visulahtee Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvöt Pita-ala o 89 ha, mistö o yli metri syvyistö aluetta 67 haja yli kahde metri syvyistö aluetta 34 ha (kuva 4) TutkimuspisteistÖ o 72 % römeellö, 23 % korvessa, 2 % turvekakaalla ja 3 % pellolla Vallitsevat suotyypit ovat korpirömee ja isovarpuise römee ojikot ja muuttumat Turpeesta o 68 % rahka- ja 32 % saravaltaista Puu jööäksiö sisöltövie turpeide osuus o 32 %, tupasvilla jööäksiö sisöltövie 7 % ja varpuaiesta sisöltövie 4 % YleisimmÖt turvelajit ovat puusararahka- (17 %), sararahka- (13 %), rahkasara- (12 %) ja puurahkaturve (12 %) Turvekerroksessa vallitsevat heikosti ja kohtalaisesti maatueet, suolevökä ja puu jööäksiö sisöltövöt sararahka- ja rahkasaraturpeet Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 5,6 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 5,8 Liekoja o vöhö YleisimmÖt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka EtelÖosassa o liejua 0,3-0,4 m Suo pohja o melko tasaie Palosuosta o otettu tilavuustarkat Öytteet kahdesta pisteestö NÖytteide kuiva-aiee möörö ja lömpäarvo o keskimööröie Tuhkapitoisuudet ovat melko alhaisia Rikkipitoisuudet ovat matalia pohjaosaa lukuu ottamatta Turpee köyttäö ajatelle Palosuo sijaitsee löhellö Mikkeli kaupukia ja sie o hyvö tieyhteys Suoalue o melko yhteöie ja kauttaaltaa ojitettu Eergiaturpee tuotatoo soveltuu suo yli 1,5 m syvö alue 2 Hujastesuo Hujastesuo (kl ) sijaitsee oi 9 km Mikkeli keskustasta pohjoiskoillisee, Mikkeli- PieksÖmÖki-maatie itöpuolella, letokoeide varalaskupaika kohdalla Suo etelöosa o umpeekasvavaa lampea YmpÖristä o loivapiirteistö, soistuvaa moreeimaastoa LÖsireuaa o raivattu pelloksi Kulkuyhteydet ovat eriomaiset lösipuolella kulkeva maatie asiosta Pita o m mpy ja viettöö etelöö oi 1,5 m/km Vedet laskevat ojia myäte etelöosa lampii Hujaslammesta vedet virtaavat laskuojaa pitki etelöö Visulahtee PohjoiskÖrjestÖ vedet virtaavat pohjoisee pöötye useide lampie kautta HahijÖrvee Kuivatusmahdollisuudet ovat lampie ympöristäö lukuu ottamatta hyvöt Pita-ala o 134 ha, mistö o yli metri syvyistö aluetta 72 haja yli kahde metri syvyistö aluetta 44 ha (kuva 4) TutkimuspisteistÖ o 9 % avosuolla, 76 % römeellö ja 15 % korvessa Suo keskiosassa o tupasvillaevapaiateista rahkarömettö Reuaosissa o isovarpuista römettö ja korpityyppejö, joissa puut ovat tukkipuu kokoisia EtelÖosassa, Hujaste lampie völissö ja ympörillö o avoita ruohoista ja heiöistö saraevaa Turpeesta o 95 % rahka- ja 5 % saravaltaista Puu jööäksiö sisöltövie turpeide osuus o 38 % ja tupasvilla jööäksiö sisöltövie 47 % YleisimmÖt turvelajit ovat tupasvillarahka- (35 %), puusararahka- (30 %) ja tupasvillasararahkaturve (10 %) Pohjois- ja keskiosa pitakerroksessa o heikosti maatuutta tupasvillarahkaturvetta paksuimmillaa 0,8 m SiellÖturvekerrostumakoostuu valtaosi hyvi maatueesta puusararahkaturpeesta Keski- ja etelöosa kerrostumassa o eite hyvi maatuutta tupasvillarahkaturvetta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 6,6 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 7,1 Liekoja o rusaasti YleisimmÖt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka Liejua tavataa vai ohut kerros Suo pohjois-ja etelöosasta kairatuissa tilavuustarkoissaöytteissö o alhaiset tuhka-ja rikkipitoisuudet Kuiva-aiemÖÖrÖt ovat keskimööröisiö LÖmpäarvot ovat kohtalaise korkeat Hujastesuo keski- ja pohjoisosa turve o hyvölaatuista eergiaturvetta Tuotatokelpoista aluetta o oi 60 ha Suo etelöosalla ei ole turveteollista merkitystö Se sijaa se o luokiteltu maakuallisesti merkittövöksi suoluoo ja -liusto suojelukohteeksi luee o todettu oleva aioa hyvö litusuoja -jörvi Mikkeli seudulla (EtelÖ-Savo seutukaavaliitto 1974 ja 1978) 1 3

14

15 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report qf' Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide köyttäkelpoisuus 3 Suurisuo Suurisuo (kl Pita-ala o 120 ha, mistö o yli metri syvyistö ) sijaitsee 17,5 km pohjoisee Mikkeli keskustasta, Mikkeli-PieksÖmÖkimaatie lösipuolella Saarekkeie ja lahdekkeie suo rajoittuu soistuvaa moreeimaastoo Keskiosassa o Suuresuolampi (116,9 m mpy) Kulkuyhteydet ovat hyvöt suo koillisreuaa sivuava maatie ja luoteisreuaa sivuava yksityistie asiosta Pita o m mpy ja viettöö lamme itöpuolella lötee Lamme etelöpuolella suo pita o tasaie Vedet laskevat Suuresuolammesta ojaa myäte pohjoisee HietajÖrvee ja edellee Kyyvetee Suo louaisosasta vedet laskevat ojaa pitki lötee Luotolahtee ja edellee Kyyvetee Lamme itöpuole luotaiset kuivatusmahdollisuudet ovat hyvöt, mutta etelöpuole heikot aluetta 90 haja yli kahde metri syvyistö aluetta 60 ha (kuva 5) TutkimuspisteistÖ o 34 % avosuolla, 53 % römeellö ja 13 % korvessa ItÖosa keskustassa o lyhytkortista evaa ja reuoilla rahkarömettö Suo muut osat ovat pööasiassa tupasvillarömettö ja isovarpuista römettö Lamme etelöpuolella tavataa varsiaista sararömettö ja saraevaa Turpeesta o 97 % rahka- ja 3 % saravaltaista Puu jööäksiö sisöltövie turpeide osuus o 31 % ja tupasvilla jööäksiö sisöltövie 28 % YleisimmÖt turvelajit ovat puusararahka- (29 %), sararahka- (23 %) ja tupasvillarahkaturve (22 %) Heikosti maatuut ja yleesö hyvi vetie rahkavaltaie pitaturvekerros o paksu Pitakerrostuma alapuolella o ylöosasta heikosti tai kohta- tlla_ r amö HalkämÖIi' 1 r)ul Via 121,1 - I- u öu ha, 118,7 r I, C N r ö -- I - R jakallio ˆ '- ö L_ Kulmala _,- _,ltj h _ -' - - ± -- - : r _ ellola Kovala Koveseautlo - 0 8kt - - \ - Ko aho Larmisu +, - - \,\ - - ' -_ DS,, - Se ke ee auo, ' 3 Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 Kuva 5 Suurisuo tutkimuspisteet 1 5

16 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio laisesti, mutta pööasiassa hyvi maatuutta sararahka-, tupasvillasararahka- tai puusararahkaturvetta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 5,2 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 7,0 Liekoja ei havaioitu YleisimmÖt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka ItÖosa pohja paiateissa o ohut kerros liejua moreei pööllö Suurisuo saarekkeisuus ja lahdekkeisuus heiketövöt se arvoa turvetuotao kaalta Tur- vekerros o paksu, mutta se pitaosa o 1-2 metri syvyytee asti heikosti maatuutta rahkavaltaista turvetta, josta ei saada hyvölaatuista kasvuturvetta Mikkeli-PieksÖmÖki-maatieltÖ avautuu Suurisuo koillisosaa kauis suomaisema Suo o luokiteltu maakuallisesti merkittövöksi suoluoo suojelukohteeksi (EtelÖ-Savo seutukaavaliitto 1974) 4 Litusuo Litusuo (kl ) sijaitsee oi 23 km Mikkeli keskustasta pohjoisee Suo rajoittuu alueelle tyypillisii luode-kaakko-suutaisii drumliieihi (esim HulkomÖki-KoivuselkÖ, NiiiselkÖ) Louaisosa rajoittuu Roitolampee (115,2 m mpy) Suo keskiosassa o ykyisi turvetuotatoalue (kuva 6) Pita o m mpy ja viettöö luoteesta kaakkoo etelöosa saarekkeide kohdalle oi 3 m/km Kaakkoisosassa pita viettöö koillisee oi 1,5 mlkm Vedet virtaavat ojia pitki louaisreualle Roitolampee Kaakkoisreualla o paikallie vedej akaja, jote osa kaakkoisreua vesistö virtaa ojia myäte Loukeisee Valtaosa vesistö virtaa Roitolamme kautta Papijokea pitki Hietaj Örvee ja edellee Kyyvetee Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvöt Pita-ala o 450 ha, mistö o yli metri syvyistö aluetta 284 haja yli kahde metri syvyistö aluetta 162 ha TutkimuspisteistÖ o 25 % avosuolla, 66 % römeellö ja 9 % korvessa Luoteisosa o ykyisi suurimmasi osaksi turvetuotatoaluetta Suo kapea keskiosa o ojitettua, puustoltaa varttuutta isovarpuista römettö ja paikoi mustikkakorpea Kaakkoisosassa o ojitettua, metsöistö isovarpuis- ta römettö ja rahkarömettö, reuoiltaa korpirömettö Turpeesta o 80 % rahka- ja 20 % saravaltaista Puu jööäksiö sisöltövie turpeide osuus o 26 % ja tupasvilla jööäksiö sisöltövie 34 % YleisimmÖt turvelajit ovat tupasvillarahka- (25 %), sararahka- (12 %), puusararahka- (11 %) ja puurahkaturve (10 %) Luoteisosa heikosti maatuut pitakerros o paksu lla oleva kerrostuma koostuu hyvi maatueesta sararahkaturpeesta Reuaosissa pitakerros o yleesö tupasvillarahkaturvetta ja pohjalla o puujööästurpeita Kaakkoisosassa turve o paremmi maatuutta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 5,8 ja polttoturpeeksi soveltuva osa 6,6 Liekoja o rusaasti YleisimmÖt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka Ohuita liejukerroksia tavataa suo luoteisosa ja kaakkoisosa paiateissa Olemassa oleva turvetuotatoaluee lisöalueeksi soveltuvat tyydyttövösti suo keski- ja kaakkoisosa yli 1,5 metri syvyiset alueet Julkaisussa Luoohoito- ja suojelu EtelÖ- Savossa o Litusuo luoteis-ja kaakoisosa ojittamattomat alueet luokiteltu paikallisesti merkittövöksi suoluoo suojelukohteeksi (EtelÖ-Savo seutukaavaliitto 1974 ) 5 Taikiasuo Taikiasuo (kl ) sijaitsee oi 26 km Mikkeli keskustasta pohjoisee Suo kaakkoisosa o Mikkeli maalaiskua ja luoteisosa Haukivuore kua alueella Suo rajoittuu soistuvaa, suutautueesee moreeimaastoo Pohjoisosa reuoja o paikoitelle raivattu pelloksi Kulkuyhteydet ovat hyvöt etelöosa poikki kulkeva paikallistie asiosta Koillisreuaa pöösee hyvi yksityistietö pitki Pita o m mpy ja viettöö suo keskiosasta oi 3,5 m/km kaakkoo ja pohjoisosassa oi 1,5 m/km lötee Vedet laskevat ojia pitki keskiosasta kaakkoo ja edellee Loukeisee (111,6 m mpy), luoteisosasta puolestaa luoteesee Hulkolampee (129,6 m mpy) ja edellee Kyyvetee Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvöt Pita-ala o 108 ha, mistö o yli metri syvyistö aluetta 80 haja yli kahde metri syvyistö aluetta 59 ha (kuva 7) TutkimuspisteistÖ o 9 % avosuolla, 73 % römeellö, 16 % korvessa ja 2 % turvekakaalla Tie etelöpuolella suo o mötytukkimetsöö kasvavaa isovarpuise römee muuttumaa 1 6

17

18 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio Keskiosa vallitseva suotyyppi o tupasvillaröme, reuaosissa isovarpuie röme Keskiosassa o piei tupasvillaeva-alue Turpeesta o 84 % rahka- ja 16 % saravaltaista Puu jööäksiö sisöltövie turpeide osuus o 14 % ja tupasvilla jööäksiö sisöltövie 30 % YleisimmÖt turvelajit ovat tupasvillarahka- (22 %), sararahka- (18 %), rahka- (18 %) ja rahkasaraturve (10 %) Suo etelöosassa pitakerros o kohtalaisesti tai hyvi maatuutta rahka- ja tupasvillarahkaturvetta, syvemmöllö rahkasara- ja sararahkaturvetta, myäs saraturvekerroksia esiityy Suo keskiosassa vallitsevat tupasvillarahka- ja rahkaturve Sarapitoista turvetta o vai ohut kerros pohjaturpeea Pohjoisosassa turvekerrostuma o hyvi maatuutta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 6,4 ja polttoturpeeksi soveltuva osa 6,8 Liekoja tavataa varsiki reuaosie kerrostumista YleisimmÖt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka KÖyttäÖ ajatelle suo sijaiti o edullie, se o kauttaaltaa ojitettu, turvekerros o paksu, keskimaatueisuus hyvö ja heikosti maatuut pitakerros ohuehko HaittatekijäiÖ ovat drumliiista johtuva keskiosa ohut turvekerros, liekoje esiitymie ja pieehkä turvemöörö Tuotatokelpoista aluetta o suo yli 1,5 metriö syvö alue, oi 65 ha 1 5 t, I, Ratal VuM Makrtal6ö Iko mi3ki _ - G,133E Kuusito L - HulkomÖki - i 1 r h iaos - -- vuselkö _ 7 133,1 a3 a':s, i a2 Ikl, _ - h It Peltola ' 1 i Kaipol tk jarvi ellopa ö Koivuaho - - Cj ti _ - O 1N O I v u s IkÖ, r - - _ L , _ T Koiv a Tyyi o Va f pimö(c o ' ö1 Ka rtila Ko_ivikko uusela - - EI 134,67 Q Hulkom ki- B s \ _ l -- ö Suomo a -, \ 55 lak Pohiakartta Matmitta claits lima r 11 RIMVVKr' Kuva 7 Taikiasuo tutkimuspisteet 1 8

19

20 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio Pita-ala o 300 ha, mistö o yli metri syvyistö aluetta 232 haja yli kahde metri syvyistö aluetta 178 ha TutkimuspisteistÖ oli 41 % avosuolla, 49 % römeellö ja 10 % korvessa Turpeesta o 70 rahka- ja 30 % saravaltaista Puu jööäksiö sisöltövie turpeide osuus o 4 %, tupasvilla jööäksiö sisöltövie 30 % YleisimmÖt turvelajit ovat tupasvillarahka- (21 %), rahka- (18 %) ja sararahkaturve (16 %) Pitakerrokse yleisimmöt turve- lajit ovat tupasvillarahka- ja rahkaturve Turvekerrostuma alaosassa o puujööästurpeita o melko vöhö, jörviruo'o jööäksiö se sijaa rusaasti Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 5,9 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 6,7 Liekoja o vöhö suo keskiosassa Reuaosie turpeissa iitö kuiteki tavataa Yleisi pohjamaalaji o moreei 7 PitkÖsuo-Häytiäsuo PitkÖsuo-Häytiäsuo (kl ) sijaitsee oi 31 km Mikkeli keskustasta pohjoisee, Virasuo ( :o 6) itöpuolella Suo o ykyisi pööosaltaa turvetuotatoaluetta (kuva 9) Suo itöosa rajoittuu moreeimaastoo ja pitköomaisee Häytiälampee Pohjoisessa suo ulottuu KagasjÖrvee Pohjoisosassa suota erottaa Virasuosta kapea luode-kaakko-suutaie moreeiselöe EtelÖ- ja louaisosassa soita erottavat moreeisaarekkeet ja heikosti suutautuut moreeiselöe Kaa- kossa suo rajoittuu Kalvitsa-Narila-maatiehe Kulkuyhteydet ovat hyvöt Pita oli m mpy j a vietti koillisee oi 4 mlkm Suo oli kauttaaltaa ojitettu ee turvetuotatoa Vedet laskevat ojia pitki koillisee Häytiälampee tai KagasjÖrvee Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvöt Pita-ala o 345 ha, mistö o yli metri syvyistö aluetta 293 ha ja yli kahde metri syvyistö aluetta 234 ha TutkimuspisteistÖ oli 2 % avosuolla, 80 % römeellö ja 18 % korvessa )ke Ne köö-iliil Jk Telp \ 107,8 1 W-_ t - itkökagas' 0 Häytiäs Te/pp e o- ö C 0'J 2 1N - _1 - ö Turvetuotat alue ö - ö - sa ', Turvetuotatoalu z z w, 08 y M Pitk suo - ' MustametaÖ q l 1 oras - Piirihaka Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 Kuva 9 PitkÖsuo-Häytiäsuo tutkimuspisteet 20

21 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of' Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus Turpeesta o 75 % rahka- ja 25 % saravaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 15 %, tupasvilla jääöksiä sisältävie 11 % ja varpuaiesta sisältävie 2 % YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- (30 %), rahkasara- (18 %), rahka- (17 %) jatupasvillarahkaturve (10 %) Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 5,7 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 5,9 Liekoja esiityy rusaasti Yleisi pohjamaalaji o moreei 8 Pohjasuo Pohjasuo (kl ) sijaitsee 12 km MikkelistÄ luoteesee, Mikkeli-JyvÄskylÄ-valtatie ( :o 13) itäpuolella Suo rajoittuu suutautueesee moreeimaastoo EtelÄosa o turvetuotatoaluetta (kuva 10) Pita o 120,4-129,4 m mpy ja viettää etelää oi 3 m/km Vedet laskevat ojia pitki etelää KorpijÄrvee Suo kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät Pita-ala o 206 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 172 haja yli kahde metri syvyistä aluetta 99 ha TutkimuspisteistÄ o 22 % avosuolla, 52 % rämeellä ja 26 % korvessa Suo keskiosa o suotyypiltää rahkaevaojikkoa, joka reuoilla muuttuu eri korpityypeiksi ItÄosa o istutettu mäylle Pohjoisosassa o evakorpea Turpeesta o 91 % rahka- ja 9 % saravaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 1 %, tupasvilla jääöksiä sisältävie 29 % ja varpuaiesta sisältävie 1 % YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- (33 %), rahka- (24 %) ja tupasvil- larahka- (18 %) j a tupasvillasararahkaturve (10 %) Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 4,8 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 5,8 Valtaosa turvekerrostumasta o heikosti tai kohtalaisesti maatuutta sararahkaturvetta, jossa o usei tupasvilla ja suoleväkö jääöksiä Pohjamaa o moreeia, joka päälle o eteläosassa kerrostuut silttiä ja savea LaboratoriomÄÄrityksiÄ varte o otettu Äytteet kolmelta pisteeltä Kuiva-aiee määrä o alhaie, tuhkapitoisuudet ovat paikoitelle hiema keskimääräistä korkeammat ja rikkipitoisuudet ovat matalia Eergiaturpeeksi soveltuvie Äytteide lämpöarvot ovat keskimääräisiä Turvetuotatoo aioastaa heikosti soveltuvaa lisäaluetta o suo keskiosassa, ykyise tuotatoaluee pohjoispuolella 50 ha Turpee laatua heiketää piei kuiva-aiee määrä ja alhaie maatueisuus 9 Heposuo Heposuo (kl ) sijaitsee välittömästi Mikkeli-JyvÄskylÄ-valtatie ( :o 13) itäpuolella, MikkelistÄ 7 km luoteesee Suo rajoittuu etelä- ja läsiosistaa osittai tiehe, muutoi suutautueisii moreeipeitteisii mäkii, joissa o paljo kalliopaljastumia Kulkuyhteydet ovat hyvät Pita o m mpy ja viettää pohjoisosassa oi 4 m/km lätee ja eteläosassa oi 2,5 m/ km etelää Vedet laskevat ojia pitki pohjoisosastaluukolampee, josta edellee VerijÄrvee EtelÄosasta vedet virtaavat Kilpilamme kautta KaislajÄrvee Kuivatusmahdollisuudet ovat pohjakerrokse osalta huoot Pita-ala o 52 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 38 ha ja yli kahde metri syvyistä aluetta 25 ha (kuva 11) TutkimuspisteistÄ o 20 % avosuolla, 56 % rämeellä, 20 % korvessa ja 4 % turvekakaalla SuotyyppiÄ o etelä- ja keskiosassa rahkarämeojikko, pohjoisosassa tiheäpuustoie isovarpurämeojikko Koillisosassa tavataa sara- ja lyhytkorsievaa Turpeesta o 63 % rahka- ja 37 % saravaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 11 %, tupasvilla jääöksiä sisältävie 18 % ja varpuaiesta sisältävie 5 % YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- (12 %), rahkasara- (11 %), suoleväkkörahka- (11 %) ja suoleväkkörahkasaraturve (10 %) Suo keskiosassa o paksu heikosti maatuut pitarahkakerros, jossa o lisätekijöiä tupasvillaa ja suoleväkköä TÄmÄ alla o etupäässä heikosti maatuutta sararahka- ja rahkasaraturvetta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 4,3 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 4,8 Liekoja ei havaioitu YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja moreei Pohja o melko tasaie ja viettää loivasti etelää Suo turpeesta ei ole laboratoriomäärityksiä Piee suo heikosti maatuut pitakerros o paksu, eikä se sovellu hyvälatuiseksi kasvuturpeeksi lisätekijöittesä vuoksi Turvekerrostuma alaosa kuivatus vaatii pumppukuivausta, mikä Äi piee suo kohdalla o suuri kustaus 21

22 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio c) Ties Ikö MI i U la e Keuppll 1366 Marttila N uo i Liu sit pa Suopelto ä KuusE P H ekköm\ahti Lehmosaari R lta Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 Kuva 10 Pohjasuo tutkimuspisteet 2 2

23 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus a Kotlkumpu -arri s 5- ± r 1C Klurusffte r r s r Hirsikagas t t Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 N Kuva 11 Heposuo tutkimuspisteet 10 Lauisuo Lauisuo (kl ) sijaitsee välittömästi Mikkeli-JyvÄskylÄ-valtatie itäpuolella 15 km MikkelistÄ luoteesee Lahdekkeise ja saarekkeise suo keski- ja itäosa ovat luoosuojelualuetta (kuva 12) Suo rajoittuu etelä- ja itäosastaa suutautueesee moreeimaastoo, pohjoisosasta heikosti suutautueisii, kallioperä muotoja myötäilevii moreeipeitteisii mäkii Kulkuyhteydet ovat louaisreualle hyvät valtatietä pitki YksityisteitÄ myöte pääsee suo muihi osii melko hyvi, pohjoisreuaa lukuu ottamatta Pita o m mpy Suo keskusta o melko tasaista ItÄosa viettää loivasti pohjoisee Louaisosa viettää louaasee oi 6 m/km Vedet laskevat etelä- ja läsireuoilta ojia pitki etelää KorpijÄrvee, pohjois- ja itäreuoilta pohjoisee Pietlampee ja edellee Raksijokea pitki Tittolalampee, josta Myllyjokea pitki HarjujÄrvee ja edellee Kyyvetee Suo luotaiset kuivatusmahdollisuudet ovat suo keskiosassa heikot, eikä sitä ole ojitettu Louaisosassa kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät Pita-ala o 185 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 122 haja yli kahde metri syvyistä aluetta 82 ha TutkimuspisteistÄ o 33 % avosuolla, 48 % rämeellä, 15 % korvessa, 1 % turvekakaalla ja 3 % pellolla Lauisuo keskusta o lyhytkorsi- ja silmäkeevaa Louaisosa ojitetulla alueella o tiheäpuustoista korpi- ja isovarpurämeojikkoa ItÄ- osa (B-lijasto) keskustassa o lyhytkortista evaa, jolla kasvaa harvassa mäytaimia Reuaosat ovat etupäässä tupasvilla- ja isovarpurämettä ja iide ojikkoa Turpeesta o 74 % rahka- ja 26 % saravaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 11 %, tupasvilla jääöksiä sisältävie 39 % ja varpuaiesta sisältävie 15 % Yleisi turvelaji o tupasvillarahkaturve (25 %) Sararahkaturvetta o 10 % ja rahkasaraturvetta 8 % Suo keskiosassa o paksu, heikosti maatuut ja vetie pitarahkakerros Pitarahka alla o yläosastaa heikosti tai kohtalaisesti maatuut ja alaosastaa paikoi hyvi maatuut sararahka- tai rahkasaraturvekerros, jossa o puu ja varpuje jääöksiä Pohjalla o järviruo'o ja korttee sekaista, kohtalaisesti maatuutta, pääasiassa saravaltaista turvetta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 4,8 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 5,9 Liekoja o erittäi vähä YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka Turpeesta ei ole otettu laboratorioäytteitä Suuri osa Lauisuosta o luoosuojelualuetta Suo ojitettu ja osittai pelloksi raivattu läsiosa soveltuu eergiaturpee tuotatoo Tuotato voidaa suuitella site ettei se haittaa luoosuojelualuetta Turvetuotatoo soveltuva aluetta o oi 20 ha 2 3

24 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of' Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio r v 1 Otrala HHa a HH C 00 : E 9,- 07 R 7 _H1Y l H i _ H W S i la H7 L r Tervah V, U O y r f Kuva 12 Lauisuo tutkimuspisteet Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 11 PyÖreÄsuo PyÖreÄsuo (kl ) sijaitsee Laurikkala kylässä, maateitse 14 km MikkelistÄ pohjoisee, IhastjÄrvelle vievä tie läsipuolella Suo rajoittuu moreeimäkii, koillisreualta osi kalliomäkii Suolle o hyvät kulkuyhteydet ItÄpuolella kulkee maatie ja pohjois- sekä läsipuolella yksityistiet LÄhes koko suo o ykyisi raivattu turvetuotatoalueeksi (kuva 13) Suo pita viettää pohjoisee ja vedet laskevat jokia pitki pohjoisee kahta eri reittiä päätye useide lampie kautta Kyyvetee Luotaiset kuivatusmahdollisuudet ovat kohtalaise hyvät Pita-ala o 108 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 92 haja yli kahde metri syvyistä aluetta 75 ha TutkimuspisteistÄ oli 15 % avosuolla, 59 rämeellä ja 26 % korvessa Turpeesta o 83 % rahka- ja 17 % saravaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 4 %, tupasvilla jääöksiä sisältävie 18 % ja varpuaiesta sisältävie 9 % YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- (38 %), rahka- (18 %) ja tupasvillarahkaturve (10 %) Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 5,1 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 5,7 Suo keskiosassa o heikosti maatuutta tupasvillaa sisältävää rahkaturvetta paikoi yli metri kerros Se alla o heikosti maatuutta sararahkaturvetta j a hyvi maatuutta rahkaturvetta Pohjaturve o heikosti tai kohtalaisesti maatuutta ja turvelajeiltaa vaihtelevaa Liekoja ei havaioitu YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka LaboratoriomÄÄrityksiÄ varte o kairattu Äytteet eljältä pisteeltä Kuiva-aiee määrä, tuhkapitoisuus ja lämpöarvo ovat keskimääräisiä Rikkipitoisuutta ei ole määritetty PyÖreÄsuo o ykyisi raivattu turvetuotatoalueeksi 2 4

25

26 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio 12 KokkomÄe N-puoleie suo KokkomÄe N-puoleie suo (kl ) sijaitsee Laurikkala kylässä 15 km pohjoisee MikkelistÄ, PyÖreÄsuo (ro 11 ) koillispuolella (kuva 13) Suo o moreei- ja kalliosaarekkeide ja -lahdekkeide pirstoma ItÄpuolella o lähes pohjoiseteläsuutaie harju, joho suo osi itäreualtaa rajoittuu Kulkuyhteydet ovat hyvät läsipuolella kulkeva maatie johdosta Pita o m mpy ja viettää läsiosassa pohjoisee 2 m/km ItÄosassa pita viettää koillisee 4 m/km Vedet laskevat ojia pitki pääasiassa pohjoisee päätye eri lampie kautta Kyyvetee Suo kaakkoiskulmalla o vedejakaja Osa vesistä virtaa ojia pitki etelää lampie ja Pajuseoja kautta TarsalajÄrvee Luotaiset kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät Pita-ala o 130 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 100 ha ja yli kahde metri syvyistä aluetta 72 ha TutkimuspisteistÄ o 2 % avosuolla, 58 % rämeellä, 38 % korvessa ja 2 % turvekakaalla Suo eteläosa o pääasiassa isovarpuista rämettä, pohjoisosassa ja keskustasta itää pistävässä lahdekkeessa o korpirämettä ja isovarpuista rämettä Keskiosassa ta- vataa sara- ja rahkarämettä Suo reuoilla o varsiaista korpea ja ruoho-ja heiäkorpea Suuri osa suosta o ojitettu Turpeesta o 85 % rahka- ja 15 % saravaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 7 %, tupasvilla jääöksiä sisältävie 20 % ja varpuaiesta sisältävie 12 % YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- (30 %), rahka- (19 %) ja tupasvillarahkaturve (12 %) Korttee ja suoleväkö jääöksiä esiityy rusaasti Suo turvekerrostuma o pääosaltaa heikosti maatuutta sararahkaturvetta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 5,1 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 5,6 Liekoja ei havaioitu YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka Suo eteläosasta kairattuje turveäytteide kuiva-aiee määrä o alhaie ja tuhkapitoisuus keskimääräie pohjaäytettä lukuu ottamatta Pohjaturpee rikkipitoisuus o korkeahko ja tehollie lämpöarvo keskimääräie Suo soveltuu tyydyttävästi eergiaturpee tuotatoo Haittoja ovat rikkoaie muoto, turvekerrostuma vaihtelevuus ja alhaie tiheys 13 TieselÄsuo TieselÄsuo (kl ) sijaitsee oi 11 km Mikkeli keskustasta luoteesee Suo rajoittuu loivii, heikosti suutautueisii moreeimaihi Suo keskiosassa o moreeisaarekkeita LÄsi- ja louaisreuaa o raivattu pelloksi Kulkuyhteydet ovat kohtalaise hyvät läsireualla kulkeva yksityistie asiosta Pita o m mpy ja viettää loivasti 1 mlkm eteläkaakkoo Vedet laskevat pohjois- ja keskiosista ojia pitki itää ja edellee pohjoisee päätye Kyyvetee EtelÄosasta vedet laskevat uusia ojia pitki sekä louaasee KorpijÄrvee, että aia Mikkeli edustalle Savilahtee saakka Suo kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät Pita-ala o 90 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 35 ha ja yli kahde metri syvyistä aluetta 4 ha (kuva 14) TutkimuspisteistÄ o 74 % rämeellä, 9 % korvessa ja 17 % turvekakaalla Pohjoisosa ohutturpeisella alueella ovat isovarpuise rämee ja kagasrämee muuttumat yleisimmät suotyypit Keski- ja eteläosa ovat tupasvillarämemuuttumaa, jolla kas- vaa kitukasvuista ja harvaa mätyä ja joukossa o rusaasti keloja Turve o lähes yksiomaa rahkavaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 34 % ja tupasvilla jääöksiä sisältävie 44 % YleisimmÄt turvelajit ovat tupasvillarahka- (29 %), rahka- (22 %), puusararahkaturve (14 %) ja puurahkaturve (13 %) Suo pitarahkakerros o ohut ja se alla o hyvi maatuutta puu- ja tupasvillarahkaturvetta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 6,2 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 7,5 Liekoja o rusaasti Yleisi pohjamaalaji o moreei Suo keskiosasta o kairattu tilavuustarkat Äytteet NÄytteide kuiva-aiee määrä o suuri, tuhkapitoisuus alhaie, kute myös rikkipitoisuus Tehollie lämpöarvo o korkea Suo eteläosasta o ostettu turvepehkua TieselÄsuo soveltuu eergiaturpee tuotatoo Haittaa o rusas liekoisuus Tuotatokelpoista aluetta o suo keskiosa yli 1,5 m : alue, oi 17 ha 2 6

27 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus i \ \ 0 \ _ \ 13 : Kuva 14 TieselÄsuo tutkimuspisteet \ Pohjakartta Maamitauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 14 LylyjÄrvesuo LylyjÄrvesuo (kl ) sijaitsee oi 18 km Mikkeli keskustasta koillisee, LylyjÄrve jaloukeise läsipuolella Suo rajoittuu loivapiirteisii, kaakko-luode-suutaisii moreeimaihi ja pohjoisosasta myös suoho Kulkuyhteydet ovat hyvät Suo kaakkoispuolella kulkee VehmaskylÄ- KummukylÄ-maatie Pita o m mpy ja viettää kaakkoo oi 2,5 m/km Vedet laskevat ojia pitki kaakkoo LylyjÄrvee, josta Lylyjokee ja HahijÄrve ja SaarijÄrve kautta päätye Saimaasee Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät Pita-ala o 90 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 70 haja yli kahde metri syvyistä aluetta 50 ha (kuva 15) TutkimuspisteistÄ o 83 % rämeellä, 14 % korvessa ja 3 % turvekakaalla Suo o pääasiassa isovarpuise rämee ja rahkarämee muuttumaa Pohjoisreuoilla o ruoho- ja heiäkorve muuttumaa Turve o rahkavaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 10 % ja tupasvilla jääöksiä sisältävie 28 % YleisimmÄt turvelajit ovat rahka- (38 %), tupasvillarahka- (28 %) ja sararahkaturve (13 %) Heikosti maatuut rahkaie pitaturve o paksuimmillaa suo keskiosassa, muualla kerros o erittäi ohut tai puuttuu Pitakerrosta seuraa hyvi maatuut rahkaturvekerros, jossa o tupasvillaa lisätekijää, reuaosissa myös puuta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 7,3 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 7,9 Liekoja o vähä YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka Suo keskiosasta o kairattu tilavuustarkat Äytteet Turpee kuiva-aiee määrä vaihtelee paljo Tuhkapitoisuudet ovat korkeat alimmissa ÄytteessÄ, muutoi suhteellise alhaiset Rikkipitoisuudet ovat melko alhaisia pohjaosaa lukuu ottamatta LÄmpÖarvot ovat rahkavaltaisissa ÄytteissÄ korkeita Suo rahkavaltaie, hyvi maatuut turvekerrostuma soveltuu hyvi eergiaturpee tuotatoo 27

28 ' Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio Loukio Lis1S o _ ic} 111,t Kotirata 114,3 113,55 Tattarim ki f Tak_a Pa vola I yi q i Puurmrleieskal+ 3 Taksaiek gqss a 111,, lö \ Liskosee \ ttila k-s u p ii ie,r :a o o a - öa 1G - r ' b ' öö2w ti,u 1521a r rf t ' L h 4 c m 5-0 I c 7 Huhtie aap selkä, t r6 - - ' velargaa e O I Iiäaä7 ti Haapa elkä o 1 'C, 15zIB \ S Norokorpi L \Paalala 'ä T -, _ Ik g - +- 'tt ', Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 f Q, - Kuva 15 LylyjÄrvesuo tutkimuspisteet 15 Hakosuo Hakosuo (kl ) sijaitsee oi 18 km koillisee Mikkeli keskustasta Suo rajoittuu kaakko-luode-suutaisii, läessä melko jyrkkäpiirteisii, muualla loivapiirteisii moreeimaihi Suo keskiosa o moreeisaarekkeide rikkoma jakae suo kahtee altaasee Suo kaakkoispuolella o LylyjÄrvesuo (ro 14) Kulkuyhteydet ovat kohtalaiset läsi- ja pohjoispuolella kulkevia yksityisteitä pitki (kuva 16) Pita o m mpy ja viettää koillisee oi 2 m/km Vedet laskevat ojia myöte pohjoisee ja koillisee Loukeisee, josta Sautjokee ja edellee LylyjÄrve, Lylyjoe, HaukijÄrve ja SaarijÄrve kautta Saimaasee Luotaiset kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät Pita-ala o 76 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 60 ha ja yli kahde metri syvyistä aluetta 23 ha TutkimuspisteistÄ o 71 % rämeellä, 17 % korvessa ja 11 % turvekakaalla Suo keskiosat ovat rahkarämee ja isovarpuise rämee muuttumaa, keski- ja pohjoisosissa o puolukkaturvekagasta Reuoilla o varsiaise korve ja kagaskorve muuttumaa, pohjoisessa myös rääseikköä Turve o rahkavaltaista Puu jääöksiä sisäl- 28

29 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus veltuva osa 7,7 Liekoja o keskimääräisesti Yleisi pohjamaalaji o moreei Suo eteläosasta o kairattu tilavuustarkat Äytteet Kuiva-aiee määrä o melko korkea NÄytteide tuhkapitoisuudet ovat alhaisia, samoi rikkipitoisuudet Hakosuo soveltuu eergiaturpee tuotatoo tävie turpeide osuus o 21 % ja tupasvilla jääöksiä sisältävie 6 % YleisimmÄt turvelajit ovat rahka- (54 %), puurahka- (21 %) ja sararahkaturve (11 %) Heikosti maatuut pitarahkakerros o erittäi ohut tai paikoi puuttuuki Pitakerrokse alla o kohtalaisesti ja hyvi maatuutta rahkavaltaista turvetta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 7,3 ja eergiaturpeeksi soaaselkö Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 Kuva 16 Hakosuo tutkimuspisteet 16 Kurjelammisuo Kurjelammisuo (kl ) sijaitsee oi 25 km Mikkeli keskustasta koillisee Suo rajoittuu luode-kaakko-suutaisii moreeimaihi Suo pita o kallio- ja moreeisaarekkeide rikkoma Kulkuyhteydet ovat läsi- ja pohjoispuolelle hyvät maatietä ja paikallistietä pitki ItÄpuolelle pääsee yksityistietä pitki Suo sijaitsee vedejakajalla Pita o m mpy ja viettää pohjoisosassa pohjoisee oi 1 m/km Keski-ja eteläosassa pita viettää kaakkoo oi 2 m/km Osa pohjoisosa vesistä laskee ojia pitki pohjoisee PitkÄj Ärveeja edellee KagasjÄrvee Muista osista vedet virtaavat etelää Latvalampee ja kaakkoo Koivupuruu, päätye useide altaide ja puroje kautta Saimaasee Kuiva- tusmahdollisuudet ovat keskiosassa huoot osittai soistueide Kurjelampie ja loiva pitavieto vuoksi Muilta osi suo o ojittamalla kuivattavissa Pita-ala o 250 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 225 haja yli kahde metri syvyistä aluetta 160 ha (kuva 17) TutkimuspisteistÄ o 31 % avosuolla, 53 % rämeellä, 2 % korvessa ja 14 % turvekakaalla Suo pohjoisosa lampie ympäristössä o rahkaevaa ja se ojikkoa sekä lyhytkortista evaa Keskiosassa tavataa rahkarämettä, joka vaihettuu tupasvillarämeeksi ja edellee rahkaevamuuttumaksi suo eteläosassa Reuoilla tavataa isovarpuise rämee ojikkoa, korpirämettä ja itäreualla myös saraevaa ja sararämettä 2 9

30 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio Turpeesta o 98 % rahka- ja 2 % saravaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 31,5 %, tupasvilla jääöksiä sisältävie 39,5 % ja varpuaiesta sisältävie 1,8 % YleisimmÄt turvelajit ovat tupasvillarahka- (27 %), rahka- (17 %), puurahka- (15 %), puusararahka- (11 %) ja sararahkaturve (10 %) Suo keskiosassa turvekerrostuma maatueisuus vaihtelee paljo Heikosti maatuut pitarahkakerros o oi metri pak- suie Kerrostuma keskiosassa o 1-2 m kohtalaisesti tai hyvi maatuutta sararahkaturvetta Pohjaturpeea o yleisesti hyvi maatuutta puurahkaturvetta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 6,0 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 6,7 Liekoja o keskimääräisesti YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja moreei Lampie ympäristössä tavataa järvimutaa ja liejua hieka päällä Pikom ki w R ak ogee Saari-Kaukoe - Prak 1 klvgk i PitkÄ eari i%p Sw3y Kalimseari Kotaa i Kcia,oezv itte E _ Halkokay O Wrekkaka g S Jokeleiittu Kuva 17 Kurjelammisuo tutkimuspisteet h 5_ \ 5W - 11 Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 3 0

31 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus Rikkoaisuutesa takia suo pohjois- ja keskiosa soveltuvat huoosti turvetuotatoo EtelÄosa soveltuu välttävästi ympäristö- ja eergiaturpee tuotatoo Haittaa ovat rikkoaisuus ja pohja epätasaisuus Pitakerroksesta o paikoi saatavissa hyvälaatuista ympäristöturvetta, mahdollisesti kasvuturvettaki 17 Puimalammisuo Puimalammisuo (kl ) sijaitsee oi 22 km Mikkeli keskustasta luoteesee, Puimalamme ympärillä Suo rajoittuu lamme lisäksi itäosassa jyrkästi ousevii ja muualla loivapiirteisempii moreeimaihi Kulkuyhteydet ovat hyvät KilpimÄie pita o m mpy ja viettää pohjoisee ja kohti keskusta lampea Vedet laskevat ojia pitki Puimalampee, josta HarjujÄrvee ja Harjukoske kautta Kyyvetee Kuivatusmahdollisuudet ovat heikot Pita-ala o 117 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 95 haja yli kahde metri syvyistä aluetta 70 ha (kuva 18) TutkimuspisteistÄ o 5 % avosuolla, 74 % rämeellä ja 21 % korvessa Suo keskiosat ovat pääasiassa rahkarämeojikkoa, lamme lähistöllä o myös isovarpuise rämee ojikkoa Suo eteläosa o varsiaise korve ojikkoa LÄsiosassa o paljo vetisiä paiateita ja silmäkkeitä Turpeesta o 95 % rahka- ja 5 % saravaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 11 % ja tupasvilla jääöksiä sisältävie 23 % YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- (29 %), rahka-(28 %) ja tupasvillarahkaturve (23 %) Pitarahkaa o läsiosassa yli metri kerros, mutta itäosassa vai paikoi Sarapitoisi kerrostuma löytyy suo eteläosa korpialueelta Muute suo kerrostumassa vaihtelevat hyvi maatueet rahkaja sararahkakerrokset Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 7,2 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 7,8 Liekoja o erittäi vähä Yleisi pohjamaalaji o moreei Liejua esiityy -lijasto pohjoisosassa alle metri kerros B-lijastolla o liejua koko altaa pohjalla paksuimmillaa 1-1,5 m lla o ohut savikerros Hakalie kuivatusmahdollisuuksie johdosta suo soveltuu eergiaturpee tuotatoo vai pumppukuivaukse avulla - 1 r 1 Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 Kuva 18 Puimalammisuo tutkimuspisteet 3 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 327 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT Sammandrag : Myrarna i Esbo och Grankulla Summary : The peatlands in Espoo and Kauniainen,

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Turveraportti 106. Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S

Turveraportti 106. Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S Turveraportti 106 Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S Geologinen tutkimuslaito s Kuopio 1981 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 3 Kenttätutkimukset 3 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Työraportti 2008-12 Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Markku Mäkilä Ale Grundström Helmikuu 2008 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 Eino Lappalainen ja Tapio Toivonen LASKELMAT SUOMEN TURVEVAROISTA Espoo 1984 Tekijöiden osoite: Geologian tutkimuskeskus Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN..

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.. GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.., GTK 28.11.2012 Lähtökohtia turvetutkimukselle Suomessa: Suomi on maailman soistunein maa Suomen energiaomavaraisuus on huono Suomessa on suuri suoluonnon potentiaali

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA I Abstract : Peat recources and their suitabilit y in the area

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T P 13,6/80/23 Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T Espoo 1980 Raikamo, E. 1981 : Päijät-Hämeen suot ja turvevarojen käyttämandollisuudet. Päijät-Hämeen seutukaavaliiton

Lisätiedot

JALASJÄRVI Kohtakangas. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

JALASJÄRVI Kohtakangas. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus JALASJÄRVI Kohtakangas Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto, koekaivausryhmä II Simo Vanhatalo 2007 1 KAIVAUSKERTOMUS Kohteen nimi: Jalasjärvi Kohtakangas Muinaisjäännöslaji:

Lisätiedot

Harjoitustehtävien ratkaisuja

Harjoitustehtävien ratkaisuja 3. Mallitamie lukujooje avulla Lukujoo määritelmä harjoituksia Harjoitustehtävie ratkaisuja 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3 a) 6,, 8, 4, 30. b) 8,, 6, 0,

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Sievi 2014 Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 10.11.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Sievin Tuppuranevan tuulivoimapuisto

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Teemu Ulvi, SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli 22.9.2015 Sisältö Purojen tila arviointimenetelmien tarve

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 134/80/ 5 Markku Mäkil ä TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS summary : The peat resources of Toholampi

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005 Dro 1345/01/2005 Määräys sähköverkkotoimia tuuslukuje julkaisemisesta Aettu Helsigissä 2 päivää joulukuuta 2005 Eergiamarkkiavirasto o määräyt 17 päivää maaliskuuta 1995 aetu sähkömarkkialai (386/1995)

Lisätiedot

Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt

Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Hiiltä Suomen luonnossa miniseminaari 4.2. 2011, Helsinki Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnon hiilivarastot Suomessa

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014 1 Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Joensuu 1...

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 1 Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o. TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Turvevarat, turvemaiden käyttö ja turpeen energiakäyttö Suomessa

Turvevarat, turvemaiden käyttö ja turpeen energiakäyttö Suomessa Turvevarat, turvemaiden käyttö ja turpeen energiakäyttö Suomessa (energianäkökulma) Esitelmä Suomen Geologisessa Seurassa 10.2.2011, SGS:n energiateemaan liittyen. KIMMO VIRTANEN Johdanto Suomessa valmistui

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista

Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2010 Suo 61(2): 49 56 Suo / Katsaukset 61(2) 2010 Reviews 49 Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista Sulphur

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Vantaa Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus (Jokiniemi)

Vantaa Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus (Jokiniemi) Vantaa Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus (Jokiniemi) Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus MUSEOVIRASTO Vesa Laulumaa 2007 Sisällys Arkistotiedot 2 Johdanto 3 Kohteen sijainti ja topografia 3 Tutkimushistoria

Lisätiedot

Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Suomessa

Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Suomessa Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 009-41 Helsinki 2012 Suo 6(1): Suo 1 8 6(1) Research 2012 articles 1 Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Suomessa Characteristics and the quality guidelines

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot