OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Puittinen Marko Vornanen Timo

Transkriptio

1 -1, SOTELA :00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohaja Pääöksenekijä Eerola Anja arapuheenjohaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Riso Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen Juha Hanski Jussi Peri Pekkolan arajäsen Puiinen Marko jäsen Vornanen Timo Muu osallisuja Hironen Pasi kaupunginhalliuksen edusaja Haapanen Jorma palelujohaja Koskimies Sanna hallino- ja kehiämispäällikkö, siheeri Rosqis Liisa anhusenhuollon johaja Sahala Heli sosiaalijohaja Spännäri Maija conroller Vala Maija ereysjohaja Nurminen Ilona nuorisoaluuson edusaja Irma Nuoran ausaja Poissa Pekkola Peri jäsen ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohaja Siheeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöyäkirjan arkasaja PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ

2 1, SOTELA :00 Kokouksen laillisuus ja pääösalaisuus Oikaisuaaimusohje

3 2, SOTELA :00 Pöyäkirjan arkasaja Ei oikaisuaaimusohjea Valiaan Anja Eerola ja Kirsi Hakala. Seuraaana uorossa oa Riso Hokkanen ja Anna Holmroos.

4 3, SOTELA :00 Käsielyjärjesys Ei oikaisuaaimusohjea Hyäksyään lisan mukaisena.

5 4, SOTELA :00 KH: 113/2013 Nuorisoaluuson edusajien läsnäolo-oikeus sosiaali- ja ereyslauakunnassa Soela Valmiselija: Hallino- ja kehiämispäällikkö Sanna Koskimies, puh Nuorisoaluuso esiää, eä sekä nuorisoaluuson edusaja eä araedusaja oisia osallisua samaan aikaan lauakunien kokouksiin. Kaupunginjohajan johoryhmä on käsielly asiaa kokouksessaan Asialle ei nähdä eseä. Kokouspalkkio makseaan oisaiseksi ain nuorisoaluuson arsinaiselle edusajalle. Esielijä: Ehdous: Palelujohaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja ereyslauakuna pääää hyäksyä, eä äsä eeenpäin sekä nuorisoaluuson arsinainen edusaja eä araedusaja oia olla läsnä lauakunnan kokouksissa. Oe: Nuorisoaluuso Nuorisoaluuson edusaja Ilona Nurminen Nuorisoaluuson araedusaja Kiia Rauiainen Oikaisuaaimusohje

6 5, SOTELA :00 SOTE: 204/2015 Lauakunnan osallisuminen TERVE-SOS päiille Soela Valmiselija: Hallino- ja kehiämispäällikkö Sanna Koskimies, puh Sosiaali- ja ereysalan ammailaisen kouluus- ja messuapahuma TERVE-SOS 2015 järjeseään Jyäskylän Pailjongissa Seminaarien aiheia: Soe-palelujen inegraaio: laisa käyänöön Rahoiusjärjeselmä soe-meno kuriin Tieojohaminen Lasensuojelu Paleluiden uoaminen nuoren ehdoilla Palelu koiin Kokemusasianunijuus soen suunnieluun ja oeuukseen Hyinoinnin ja ereyden edisäminen Erikoissairaanhoidon, perusereydenhuollon ja sosiaalipaleluiden yheisyö, esimerkkejä Keski-Suomen sosiaali- ja ereyspaleluiden aloisa uleaisuus Uusi sairaala oiminnan uudisajana Kouluusilaisuuksien arkempi ohjelma ja hinna löyyä osoieesa > ajankohaisa > apahuma > ere-sos Osallisuminen on edullisempaa, kun ilmoiauuminen apahuu mennessä. Esielijä: Ehdous: Palelujohaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja ereyslauakuna pääää osallisumisesaan TERVE-SOS apahumaan. Oe: Osallisuja Siheeri Oikaisuaaimusohje

7 6, SOTELA :00 SOTE: 184/2015 SOSTE Suomen sosiaali ja ereys ry -yhdisyksen ylimääräinen kokous Soela Valmiselija: Sosiaalijohaja Heli Sahala, puh SOSTE Suomen sosiaali ja ereys ry -yhdisyksen säänömääräinen liiokokous pideään iisaina Helsingissä, Folkhälsanin audioriossa../. Kokouksen asialisa on esiyslisan liieenä. Esielijä: Ehdous: Sosiaalijohaja Heli Sahala Sosiaali- ja ereyslauakuna nimeää edusajansa kokoukseen. Oe: Kokousedusaja Siheeri Oikaisuaaimusohje

8 6, SOTELA :00 / Pykälän liie: SOSTE_asialisa

9 6, SOTELA :00 / Pykälän liie: SOSTE_asialisa

10 6, SOTELA :00 / Pykälän liie: SOSTE_asialisa

11 7, SOTELA :00 KH: 148/2015 Sosiaali- ja ereyslauakunnan uoden 2015 alousarion käyösuunnielma Soela Valmiselija: Sosiaalijohaja Heli Sahala, puh , ereysjohaja Maija Vala, puh , anhusenhuollon johaja Liisa Rosqis, puh ja conroller Maija Spännäri, puh Talouden asapainoamiseksi suunnielmakaudella kaupungin aloussuunnielmassa painoeaan mm. rakeneellisen muuosen aikuusa henkilösösuunnielmaan. Euromääräisiksi alousarioaoieiksi määriellään sairauspoissaolojen ja sijaisarpeen äheneminen, yliyökielo ja yön suunnielu sekä yöaikajärjesely, joka oa ärkeä osa asapainoamisa. Osopalelujen määrää ja laaua arioidaan kriiisesi, aoieena menojen äheneminen ja kusannuskehiyksen hallina. Vuoden 2015 aikana käynniseään osopalelujen hankinaprosessien uudisaminen. Paleluerkkopääösen linjaukse niin palelupiseiden helpon saaueauuden kuin ilojen ehokkaan ja monipuolisen käyön osala oa osa alouden asapainousa. Keskiyään lakisääeisen paleluiden uoamiseen, milä pohjala ei-lakisääeisen paleluiden uoamisa ja rahoiamisa on arioiaa. Käyäjien omaasuisuua kusannuksisa ulee myös lisää. Kaupunginaluuson ahisamassa uoden 2015 alousariossa odeaan myös, eä uuden asapainousohjelman laaiminen aloieaan ammikuussa Liieenä oleassa käyösuunnielmassa on mukana myös uodelle 2015 anneu alousarion äyänöönpanomääräykse, minkä mukaan oimielimen ulee pääää ja aikaauluaa oiminamalli, jolla se oeuaa säännöllisä raporoinia alousariouoden aikana. Lisäksi asuu- ai palelualueen on raporoiaa oiminnallisen aoieiden ja alouden oeuumisesa alouden asuualueelle. Tasapainousohjelman laadina on aloieu (Koja ). Valmiselussa koroseaan alouden seurannan ärkeyä ja nopeaa reagoinia. Vasuualueille ei sallia alousarion yliyksiä ilman korjaaia oimenpieiä../. Käyösuunnielma 2015 jaeaan erillisenä liieenä. Esielijä: Ehdous: Palelujohaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja ereyslauakuna pääää hyäksyä liieenä olean uoden 2015 alousarion käyösuunnielman. Oe: Kaupunginhallius Ei oikaisuaaimusohjea

12 7, SOTELA :00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma Sosiaali- ja ereyslauakuna Käyösuunnielma 2015 Luonnos

13 7, SOTELA :00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma 2 9. Talousarion rakenne, siouus ja seurana Talousario ja aloussuunnielma kunalain mukaan Kunalain 65 pykälässä on säännökse alousariosa ja aloussuunnielmasa sekä alouden asapainoamisesa eli alijäämien kaamisesa. Kunalain mukaan aluuson on uoden loppuun mennessä hyäksyää kunnalle seuraaaksi kaleneriuodeksi alousario. Lisäksi ehdään aloussuunnielma ähinään kolmeksi uodeksi, alousariouosi on aloussuunnielman ensimmäinen uosi. Talousariossa ja -suunnielmassa hyäksyään kunnan oiminnallise ja aloudellise aoiee. Kunalaki edellyää, eä alousario ja -suunnielma laadiaan sien, eä edellyykse kunnan ehäien hoiamiseen uraaan. Talousarioon oeaan oiminnallisen aoieiden edellyämä määräraha ja uloario sekä siinä osoieaan, mien rahoiusare kaeaan. Talousarion siouusmääräykse oa jäljempänä. Talousarion ja aloussuunnielman rakenne Talousarion jakaanuminen käyöalous- ja uloslaskelmaosaan sekä inesoini- ja rahoiusosaan odeaan kunalaissa. Suomen Kunaliio ja kirjanpiolauakunnan kunajaoso oa ananee suosiuksia ja ohjeia alousarion ja aloussuunnielman arkemmasa laaimisesa ja sisällösä. Yleisperuseluissa esieään mm. kasaus kansanalouden ja kunnallisalouden kehiykseen, kaupungin aloudellisen ilaneen kehiymiseen sekä kerroaan alousarion painopisealueisa. Yleisperuseluihin sisällyeään ähinään kerran aluusokaudella sraegiaosa ai se oidaan laaia erillisenä sraegiaohjelmana. Taoiee alousariouodelle sisälää kaupunginaluuson pääämä sioa oiminnallise aoiee oimielimiäin. Käyöalousosa sisälää lauakunakohaise alousario esieynä pääsäänöisesi asuualueasolla. Toimielinen suunnielma sisälää myös oiminnallise aoiee ja ariaa unnuslukuauluko sekä alousariouoden eä aloussuunnielmauosien osala. Tuloslaskelmiin ulee sisällyää oiminaulo, oiminameno, sisäise erä sekä suunnielmapoiso. Taloussuunnielma on kolmiuoinen. Tuloslaskelmaosassa esieään kaupungin kokonaisalouden keskeise erä, joka oa arsinaisen oiminnan meno ja ulo, eroulo, alionosuude, rahoiusulo ja -meno sekä suunnielman mukaise poiso käyöomaisuudesa. Suunnielma ehdään kolmelle uodelle. Inesoiniosassa esieään kaupungin inesoinimeno ja -ulo, joka esieään ariaessa hankekohaisesi. Inesoiniosa laadiaan iideksi uodeksi. Rahoiusosassa esieään meno- ja uloarioina pikäaikaiseen rahoiukseen liiyä meno ja ulo kuen anolaina, niiden lyhennykse, oolaina ja niiden lyhennykse. Rahoiusosa sisälää rahoiuslaskelman. Sen iedo keräään uloslaskelmaosan lisäksi inesoiniosasa ja rahoiusosan aulukoisa. Kokan alousarion rakenne ja osa Kokan kaupungin alousario ja aloussuunnielma sekä sen rakenne, sisälö ja laadina perusua kunalakiin ja sen soelamisesa anneuihin Kunaliion suosiuksiin. Kunnan kirjanpidosa ja ilinpääöksesä on soeluin osin oimassa, miä kirjanpiolaissa on säädey. Talousarion sisälö on laadiu oaen huomioon mainiu säännökse ja ohjee.

14 7, SOTELA :00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma 3 Kokan kaupungin alousariossa on yleisperuselu-, käyöalous- ja uloslaskelmaosa sekä inesoini- ja rahoiusosa sekä erikseen kolme kunnallisa liikelaiosa. Talousarion käyöalousosa ohjaa kunnan arsinaisa paleluoiminaa. Käyöalousosassa aluuso aseaa oimielimille oiminnallise aoiee ja osoiaa niiden edellyämä määräraha ja uloario ehää-, asuu- ai palelualuekohaisesi. Käyöalousosassa on esiey määrärahojen ja uloarioiden yheeneo asuu- ai palelualueiain. Tuloslaskelmaosassa osoieaan se, kuinka kunnan ilikaudelle jaksoeu ulorahoius riiää paleluoiminnan menoihin, rahoiusmenoihin ja omaisuuden kulumisa kuaaiin suunnielman mukaisiin poisoihin. Tuloslaskelmassa määrieään myös kaupungin uosikaeen aso eli ulorahoiuksen määrä, joka on mahdollisa kohdenaa inesoinien rahoiukseen ja/ai lainojen lyhennyksiin. Tuloslaskelmaosa on esiey myös sien, eä kaupungin ja liikelaiosen aikuus erikseen ja yheensä, on odeaissa. Inesoiniosan aulla kaupunki ohjaa inesoinien oeuamisa ja rahoiusa. Se sisälää inesoinisuunnielma alousariouodelle sekä suunnielmauosille. Lähökohana on, eä alousariouodelle oeuisa inesoinneisa on arkka hankesuunnielma kusannusarioineen ja käyöalousaikuuksineen. Inesoiniosan määräraha ja uloario aluuso hyäksyy hankeryhmiäin, hankkeiain ai lauakunniain. Inesoineja koskea määräraha on ryhmiely aloussuunnielmassa oimielimiäin ja inesoinilajeiain. Rahoiusosassa arioidaan myös pikäaikaisen saamisen muuokse ja pikäaikaisen lainojen ähennys. Rahoiusosa keroo kaupungin rahoiusarpeen ja palelujen järjesämisen aikuuksen maksualmiueen. Talousarion rahoiusosa esieään kunnissa akiinuneen rahoiuslaskelmakaaan muodossa. Liikelaiosen alousario esieään omana osanaan. Toiminnallisen aoieiden lisäksi alousario sisälää laskelma liikelaioskaaalla esieynä. Talousarion siouus Kaupunginaluuso määrää, mien alousario ja sen peruselu sioa kaupunginhalliusa ja muia kaupungin iranomaisia. Talousarion yleisperuselu oa informaiiisia, ja niiä ei ole arkoieu sioaksi alousarion osaksi. Talousarion ehääalueiaise peruselu oa ohjeellisesi sioia. Tehääalueiden ulee noudaaa peruselujen ja aseeujen painopisealueiden kuaamaa oiminnallisa linjaa. Talousariossa esieää unnusluu muodosua suorieaoieisa, ehokkuua ja aloudellisuua ilmaiseisa luuisa, oiminnan laajuusiedoisa sekä oimaaroja osoiaisa unnusluuisa. Tunnusluu oa ohjeellisia. Valuuso oi kuienkin koramerkiä myös peruselueksiin haluamiaan aoieia ja niiden edellyämiä määrärahaarauksia. Sraegisissa aoieissa on esiey sraegise päämäärä ja kriiise menesysekijä, joissa kaupungin on onnisuaa edeäkseen aseeun menesysisionsa suunaan. Jokaiselle kriiiselle menesysekijälle oa oimielime määriellee uosiaise oiminnallise aoiee ja aoieaso arioinikrieerien/miarien aulla. Kriiise menesysekijä arioinikrieereineen oa sioia kaupunginaluusoon nähden. Tarkasuslauakuna seuraa näiden aluuson aoieiden oeuumisa ja raporoi niisä aluusolle.

15 7, SOTELA :00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma 4 Käyöalousosa Lauakuna (oimielin) oi laaia iselleen sioia ehääkohaisia (asuu- ai palelualueasoisia) oiminnallisia aoieia. Ne on esiey oimielinen omissa alousarioissa. Toimielimen oiminakae (oiminauoojen ja oiminakulujen erous) on sioa aluusoon nähden, ellei alousariossa ole määrärahan käyölle erikseen aseeu rajoiuksia (KH ai KV). Kaupunginhalliuksen, kaupunkisuunnielulauakunnan, sosiaali- ja ereyslauakunnan, liikunalauakunnan, lasen ja nuoren palelujen lauakunnan ja eknisen lauakunnan asuualueiden oiminakae on sioa lauakunaan nähden. Nuorisoyön yksikön sekä kuluurilauakunnan ja ympärisölauakunnan palelualueiden oiminakae on sioa lauakunaan nähden. Mikäli oimielin aloiaa kesken uoa oiminakaeen puieissa uua oiminaa, joa ei peruseluissa ole seliey, ja joka aiheuaa kusannuksia myös uleina uosina, on ko. asia ieää aluuson pääeääksi. Toimielinen sioien aoieiden sekä oiminakaeen muuoksisa pääää kaupunginaluuso. Kaikki alousarioon ehää muuokse on peruselaa, ja samalla selieää, misä kae osoieaan. Menomäärärahojen yliysä aren haeaan lisämäärärahaa. Tulojen aliusa aren haeaan uloarion arkisusa. Toimielimellä on oikeus hyäksyä käyössään oleia käyöalousosan menojen ja ulojen muuoksia oimielimen oiminakaeen muuumaa, mikäli aluusoon nähden sioa aoiee eiä ämän johdosa muuu. Jos alousarioon araun määrärahan käyöarkoius muuuu, on asia ieää kaupunginaluuson pääeääksi. Käyöaloueen liiyäsä projekirahoiuksesa ja -pääöksisä anneaan alousarion äyänöönpanomääräyksissä arkemma ohjee. Talous- ja rahoiusjohaja ekee pääöksen ja aloo leasingrahoiuksen käyöä. Toimielimen on peruselaa hankinnoissaan leasingrahoiuksen käyö ja araaa siä aren käyöaloueensa riiää määräraha. Inesoiniosan määrärahoja ei oi siirää käyöalouden määrärahoiksi. Inesoinien siiromäärärahameneelyä ei enää ole. Ainoasaan ilinpääöksessä ylijäämäisesä uloksesa oidaan ehdä arauksia inesoinien osala suunnieluuosille. Varaus merkiään aseeseen, ja hankkeen oeuduua araus pureaan ja uloueaan kaupungin alousarion asianomaiselle kohdalle. Toimielimen iraimessa omaisuudessa siouus aluusoon nähden on hankkeiden yheenlaskeu menojen loppusumma. Toimielime oia pääöksellään oeuaa iraimen omaisuuden hankinoja yheenlaskeun määrärahan puieissa eriyisesä perusellusa syysä oisin, esimerkiksi muuamalla suunnielukauden hankinojen kiireellisyysjärjesysä. Inesoiniosassa siouus on aluusoon nähden sien, eä aineeomassa käyöomaisuudessa se on menon loppusumma. Kiineässä omaisuudessa neomenon ulee olla ähinään nolla ai posiiiinen eli myyniuloilla (asearo) äyyy kaaa uosiaise hankinna. Täyänöönpanomääräyksissä oidaan anaa arkempia määräyksiä omaisuuden myynnisä. Talonrakennuksessa on sioana aluusoon nähden hankkeen bruomenojen loppusumma, Kaupunkisuunnielulauakunnan, eknisen lauakunnan ja liikunalauakunnan muiden kuin em. käyöomaisuusryhmien siouus on omaisuusryhmän neomääräinen loppusumma. Poikkeuksen siouueen muodosaa arioidu alionosuus- ms. ulo. Mikäli ulojen määrä yliää arioidun, sioo inesoinimenon bruomääräinen loppusumma. Arioiua suurempi ulkopuolinen rahoius ei saa kasaaa hankkeen bruomenoja. Toimielimien inesoinihankkeiden oeuumisen ulee apahua peruselujen käyöarkoiuksen puieissa. Kaupunginhallius on päääny, eä uudis- ja korjausrakenamisen aidehankinna pääeään erikseen harkien apauskohaisesi. Esiys aidehankinnoisa sisälyy hankesuunnieluohjeiden mukaisesi hyäksyäään hankesuunnielmaan. Tuloslaskelmassa sioan määrärahan muodosaa ulkoisen korko- ja rahoiuserien, menojen ja ulojen yheismäärä eli rahoiusneo. Rahoiuslaskelmassa anolainojen osala siouus on anolainojen lisäys. Pikäaikaisen lainojen osala sioaa on lainojen neolisäys (lainojen muuos). Pikäaikaisa lainaa on mahdollisa oaa ä-

16 7, SOTELA :00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma hemmän ja lyhennyksiä maksaa enemmän kuin alousarioon on merkiy. Tulos- ja rahoiuslaskelman ulojen poikkeamisa raporoidaan aluusolle. Edellä oleisa yleismääräyksisä poikeen oimielinen ja alousarioyksiköiden ulee oaa huomioon seuraaa määräykse: 1. Kaupunginhallius oi pääöksellään osaa, myydä, aihaa ai lunasaa kiineää omaisuua sekä rakennuksia ja laieia, kun hinnan, aihoaron ai korauksen enimmäismäärä on euroa. Kaupunkisuunnielulauakuna, kun enimmäismäärä on euroa. 2. Kaupunginhallius oi myönää ahingonkorauksen apauksissa, joissa kaupunki on korauselollinen ai joissa se oidaan kasoa korauselolliseksi, eikä aadiu koraus yliä euroa. Kaupunginhallius oi myönää helpouksen ai apauuksen, enimmäismäärälään euroa yksiäisapauksessa kaupungille ulean yksiyisoikeudellisen maksun, korauksen ai saaaan suoriamisesa, jollei aluuso ole suorieaaa määrää erikseen ahisanu ai määrä perusu aluuson hyäksymään aksaan. 3. Kaupunginhallius oi pääää ilapäisluoon oamisesa maksualmiuden uraamiseksi. Luoon enimmäismäärä on 60 miljoonaa euroa, joka käsiää konserniilin limiiin ja muun lyhyaikaisen rahoiuksen (kunaodisukse) hankinnan. 4. Tekninen lauakuna hyäksyy rakennusen sekä muiden rakeneiden ja laieiden luonnospiirusukse, kun öiden aron enimmäismäärä on euroa. 5. Kaupunginjohajalla on pääöksellään oikeus elinkeinopoliiisisa syisä ehdollisesi siouua kaupungin puolesa ennakola alousarioon sisälymäömiin kunnalliseknisiin yriyksiä koskeiin määrärahahankkeisiin. Yksiäinen hanke oi olla eninään euroa. Hankkeesa on ehää pääös kaupunginhalliuksessa ja/ai kaupunginaluusossa myöhemmin. 6. Yheisöausuksisa pääää kaupunginjohaja silloin, kun pääös ei sisällä harkinaalaa eeraaniyhdisysen, yleishyödyllisen yheisöjen kiineisöero-osuuksien sekä seuraalojen uokraaususen myönämisen osala. 5 Toimielinen jäsenen lisäksi ilielollisia oa: Kaupunginjohaja Palelujohaja Konsernipalelujen ja hyinoinipalelujen ehääalueilla asuualueiden johaja Kuluurilauakunnan ja ympärisölauakunnan alaisen palelualueiden johaja sekä liikunaoimen johaja Keskusaalilauakunnan siheeri Kymenlaakson pelasuslaioksen pelasusjohaja Kymijoen yöereyden oimiusjohaja ICT Kymin oimiusjohaja 10. Talouden ja oiminnan seurana sekä raporoini Talousarion oeuumisa seuraaan raporoinnilla, joa oeueaan konserniasolla, oimielinasolla ja asuu- ai palelualueasolla. Raporoini kohdisuu aloudellisen uloksen, sraegiaaoieiden ja unnuslukujen oeuumisen seuranaan. Kaupunkisraegiaan sisälyiä sioia aoieia sekä aloua koskea alousarion oeuumarapori laadiaan kaksi keraa uodessa kaupunginhalliukselle ja aluusolle. Talouden ja sraegian oeuumisen seurannan puoliuosiraporeihin kooaan ain keskeise kaupungin paleluuoannon järjesämisä koskea iedo. Rapori laadiaan kesäkuun ilaneesa sekä ilinpääös uoden lopun ilaneesa. Lisäksi laadiaan alouden kuukausirapori, joka oa sisällölään edellä mainiua suppeamma. Lauakunna eloieaan oeuamaan puoliuosiraporoini lauakunaa sioien aoieiden ja alouden osala sillä asolla kun oimielin kasoo arkoiuksenmukaiseksi. Säännölliseen muuhun ra-

17 7, SOTELA :00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma poroiniin on lauakunien pääeää oiminamalli, joa lauakuna kokousensa aikaaulun puieissa oeuaa alousariouoden aikana. Talousarion 2015 äyänöönpanomääräykse Talousarion äyänöönpanomääräyksillä kaupunginhallius anaa alousarion siouusmääräyksiä äydenäiä ohjeia sekä muia arpeellisiksi kasomiaan alousarion äyänöönpano-ohjeia. Valuuson hyäksyyä oimielimille asuu- ja palelualueiain määräraha laua- ja johokunna (oimielime) pääää alousarion käyösuunnielmisa eli arkisaa alousarioesiyksiinsä sisälynee alusaa määrärahaesiykse käyösuunnielmiksi. Kaupunginhallius edellyää, eä oimielimien hyäksymien käyösuunnielmien oleellise muuokse saaeaan kaupunginhalliuksen ieoon, mikäli sellaisisa on pääey kaupunginhalliuksen ja aluuson budjeikäsielyssä mahdollisesi ekemien muuosen jälkeen. Talousarion 2015 äyänöönpanomääräykse 1. Valuuson ahiseua alousarion oimielinen on pääeää alousarioehdouksen laadinaaiheessa hyäksymiensä käyösuunnielmien arkisamisesa asaamaan aluuson hyäksymää alousarioa. Käyösuunnielmissa on oeaa huomioon kaupunginhalliuksen ja aluuson alousariokäsielyssä mahdollisesi ekemä sellaise yksiäise muuokse, joka sisälyä oimielimen asuu- ja palelualueiden määrärahoihin. Kaupunginhallius edellyää, eä oimielimien hyäksymissä käyösuunnielmissa olea oleellise muuokse aikaisempaan oiminaan on saaeaa kaupunginhalliuksen ieoon. 2. Toiminakaeeseen aikuaa muuokse on käsielää oimielimessä silloin, kun muuokse apahua asuualueela oiselle asuualueelle. 3. Talousariossa oleaan inesoiniosan hankkeen käynnisämiseen on saaaa kaupunginhalliuksen lupa, jos hankkeeseen ei saada merkiyä alionosuua, ai siä saadaan huomaaasi budjeoiua ähemmän. 4. Henkilösösuunnielman äyänöönpanoa aren kaupunginhallius ekee erillisen pääöksen äyölupakäyännösä. Ohjeisus löyyy Helmerisä. Henkilösömenojen ähenämiseen liiyä palkaon irkaapaa sääsösyisä -ohjeisus löyyy myös Helmerisä. 5. Toimielimien on kaikessa oiminnassaan oeaa huomioon kaupungin aloussäännön määräykse ja sen peruseella anneu erillisohjee. Menojen ja ulojen kirjauksissa on noudaeaa kirjanpiolauakunnan kunajaoson kirjanpiolain soelamisesa anamia ohjeia, Kunaliion suosiuksia ja näiden peruseella kaupungin erikseen anamia erillisiä kirjausohjeia, sekä muuoinkin noudaeaa yleisiä ja hyän kirjanpioaan mukaisia periaaeia. Toimielimen ai kaupunginjohajan ja palelujohajan ulee määriellä laskujen hyäksyjä ja arahyäksyjä sekä asiaarkasaja ja arahenkilö, ellei hyäksyjää ole johosäännössä määriely. Kaikissa laskuissa on olaa asiaarkasajan ja hyäksyjän merkinä. Hyäksyjän ulee armisua 6

18 7, SOTELA :00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma hyäksymänsä laskun sisällösä, osiemerkinöjen oikeellisuudesa ja kulun sisälymisesä käyösuunnielmaan. Hyäksyjä läheää laskun makseaaksi. 6. Tieohallinnon kehiämiseen ja ieoekniikan käyöönooon liiyä merkiää järjeselmä-, laieiso- ja ohjelmisohankinna sekä yheisyösopimukse on käsielää ieohallinnon johoryhmässä. 7. Projeki sekä ukimus- ja kehiämishankkee (hankkee) Hankkeiden osala oimielinen ja asuualueiden on hakemuksia ehäessä noudaeaa seuraaia periaaeia: a) oimielimen käyösuunnielmassa on määrielää peruseluineen ne hankkee, joissa kaupunki on mukana rahoiajana b) alousariouoden aikana mahdollisesi käynniseää uude hankkee on hakemusaiheessa hyäksyeää kaupunginjohajan johoryhmässä c) jos hankkeeseen ariaa kaupungin rahoiusosuus on yli euroa uodessa, asiasa on pääeää kaupunginhalliuksessa d) hankkeen yheys kaupunkisraegiaan on odenneaa e) konsernipalelujen hankkeia koordinoi ja ohjaa kaupunkikehiyksen ja kuluurin asuualue, hyinoinipalelujen hankkeia palelujohaja f) kunkin projekin ohjausryhmään nimeään kaupungin edusaja / edunaloja g) hankkeisa on raporoiaa säännöllisesi h) projekien jakohankkee käsiellään uudelleen samassa pääöksenekojärjesyksessä kuin uudekin hankkee i) hakemusaiheessa on osoieaa hankkeen oiminnan hyödy kaupungin oiminnan kannala 8. Leasingrahoiusa käyeään hankinnoissa kaupunginhalliuksen anaman erillisen ohjeen mukaisesi. 9. Vasuu- ai palelualueen on raporoiaa oiminnallisen aoieiden oeuumisesa ja aloudesaan oimielimelleen sekä alouden asuualueelle erikseen ilmoieaan aikaaulun mukaan. 10. Kaupunginhallius seuraa koko kaupungin aloudellisa ilannea, henkilösösuunnielman oeuumisa ja rahoiusasemaa kuukausiain. 11. Toimielimen ulee pääää ja aikaauluaa oiminamalli, jolla se oeuaa säännöllisä raporoinia alousariouoden aikana. 12. Toimielin oi arpeen aaiessa anaa oimialaansa koskeisa määrärahoisa arkempia ohjeia ja määräyksiä. 7

19 7, SOTELA :00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma 8 Sraegise aoiee uodelle 2015 Kunalain 65,2 mukaise aluusoon nähden sioa aoiee SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1. Hyinoini ja laadukkaa palelu Kriiise menesysekijä Arioinikrieeri/miari Taoieaso 2015 Palelu laadukkaia ja käyäjälähöisiä Ennalaehkäiseä oimina on akiiisa ja omaasuua ahisaaa Hoio- ja paleluakuun oeuuminen anhusenhuollossa sosiaalihuollossa ereydenhuollossa (asuualueiain kyllä / ei) Paleluiden painopise ennala ehkäisyyn ja asiakkaiden omaoimisuuden ukemiseen Hoio- ja paleluakuu oeuuu kaikissa paleluissa. Kodin ulkopuolelle sijoieuja lapsia on alle 1,2 % ikäryhmäsä (31.12.). Sijaishuollon osopalelujen hoiouorokaude äheneä 20 %. Hyinoinia edisää ohjaus (kirje, puhelinsoio, koikäyni) 80- ja 85-uoiaille, joka eiä ole palelujen piirissä. Sähköisen palelujen käyö ja määrä Kohderyhmäsä aoieaan 95% Sosiaalihuollon sähköisiä paleluja käyää asiakasa. Vuoroaikueisia sähköisiä paleluja lisäään., oamalla käyöön mm. suojau sähköposi. 3. Kesää kaupunkirakenne ja seuuyheisyö Kriiise menesysekijä Arioinikrieeri/miari Taoieaso 2015 Sraeginen seuuyheisyö ahisuu Tulkkikeskuksen oiminnasa ehdään uusi yheisyösopimus Kymenlaakson kunien ja Carean kanssa. 4. Vasuullinen johaminen ja hyinoia henkilösö Kriiise menesysekijä Arioinikrieeri/miari Taoieaso 2015 Henkilösö osaaa ja oikein mioieu, esimiesyö on laadukasa Henkilösömioiukse anhusenhuollossa suheessa lakiin /suosiuksiin Lakisääeise/ suosiusen mukaise henkilösömioiukse oeuua Kaupungin oimina on aoina ja oikeudenmukaisa Sairauspoissaolo Akiiinen uoroaikuus ja iedoaminen kunalaisille Sairauspoissaolojen määrä ähenee 1 p/hlö ed. uodesa. Vasuu- ai palelualueiden muuoksisa iedoeaan äesölle, kaupungin inernesiuilla, median kaua ai infoilaisuuksissa

20 7, SOTELA :00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma 9 5. Talous on asapainossa Kriiise menesysekijä Arioinikrieeri/miari Taoieaso 2015 Talous on asapainossa alouden oeuma Toiminakae ei yliy 6. Ympärisö, kesää kehiys ja urallisuus huomioidaan kaikessa oiminnassa Kriiise menesysekijä Arioinikrieeri/miari Taoieaso 2015 Ympärisö, kesää kehiys ja urallisuus huomioidaan kaikessa oiminnassa Yksikkökohaise kesään kehiyksen oiminaperiaaee käyössä 100% SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yleishallino, Luoamuselime (lk ym), Vanhusneuoso, Vammaisneuoso, Kehiämisyö Tereydenhuollon asuualue Vanhusenhuollon asuualue Sosiaalihuollon asuualue Toimina-ajaus Kokan sosiaali- ja ereysoimi edisää kokalaisen omia hyinoinialinoja ukeia paleluja, joiden aulla asukkaa ise oia aikuaa akiiisesi ereyeensä ja sosiaaliseen pärjäämiseensä. Tuloslaskelma Sosiaali- ja ereyslauakuna TP 2013 LTA 2014 TA 2015 LTK KS 2015 Toiminauoo 30 Myyniuoo 300 Liikeoiminnan myyniuoo Myyniuoo Maksuuoo 329 Muu palelumaksu Tue ja ausukse 34 Muu oiminauoo 32 Maksuuoo Tue ja ausukse Tue ja ausukse Muu oiminauoo Muu oiminauoo Toiminakulu 3 Toiminauoo Henkilösökulu 43 Palelujen oso 45 Ainee, arikkee ja aara 400 Palka ja palkkio Henkilösiukulu Henkilösökulu Asiakaspalelujen oso Muiden palelujen oso Palelujen oso Oso ilikauden aikana Ainee, arikkee ja aara Ausukse 470 Ausukse koialouksille Muu oiminakulu 474 Ausukse yheisöille Ausukse Vuokra Muu oiminakulu Muu oiminakulu

21 7, SOTELA :00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma 10 4 Toiminakulu Ulk. Toiminakae S Sisäise erä S8 Sisäise uoo S9 Sisäise kulu S98 Sisäise uoo S8 Sisäise uoo S99 Sisäise kulu S9 Sisäise kulu S Sisäise erä Toiminakae Vuosikae S Sisäinen korko 7 Poiso ja aronalenumise SK Sisäinen korko SK9 Sisäinen korko SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poiso ja aronalenumise 710 Suunnielman mukaise poiso Poiso ja aronalenumise Poiso ja aronalenumise Tulos Talous Sosiaali- ja ereyslauakunnan ulkoinen oiminakaeaoie käyösuunnielmassa on , mikä on euroa lauakunnan käsielemää budjeiesiysä pienempi. KJ: Esiykseen sisälyy henkilösömenojen korjauserän arkisus ,- euroa, mikä on palkkakusannuksia ähenää erä. Kehiämisyöhön araujen määrärahojen karsina ,- euroa. Hoia- ja paleluasumisen uokrauoojen lisäys ,- euroa asaamaan budjeoiua uokrakulua. Edellä lueelujen lisäksi muu kohdenneaiksi aseeu karsinna on esiey asuualueiain. Muia käyösuunnielmassa ehyjä kohdennuksia oa henkilösökulujen siirro palelualueela oiselle sekä siirro palelujen osoihin mm. kilpailueujen hankinojen kaamiseksi. Myös aususmäärärahojen ja paleluiden osoihin araujen erien älisiä kohdenamisia on ehy. Lisäksi johuen yhiöieäien kiineisöjen uokramäärielysä, osassa iloja uokra on sisäisen uokraarauksen sijaan siirrey ulkoiseksi kuluksi. Inesoinni Varaukse inesoineihin uodelle 2015 oa iraimen omaisuuden hankinnan osala oiminnanohjausjärjeselmien käyöönooon ,- euroa, samoin siihen on arauduu myös aineeoman käyöomaisuuden hankinnoissa yhdessä ak-järjeselmien laajennusen kanssa. Ensikeraiseen kalusamiseen on arau ,- euroa liiyen Karhuuorikodin laajennusosan arusamiseen.

22 7, SOTELA :00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma 11 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Toimina-ajaus Tereydenhuollon asuualueen ehäänä on ihmisaroa kunnioiaen edisää äesön ereyä kannusamalla äesöä oamaan asuua ereydesään ja arjoamalla keinoja isehoidon oeuamiseksi sekä järjesää sairauksien hoio arpeenmukaisilla paleluilla yheisyössä muiden oimijoiden kanssa. Lauakunaan nähden sioa aoiee 1. Hyinoini ja laadukkaa palelu Kriiise menesysekijä Arioinikrieeri/miari Taoieaso 2015 Palelu laadukkaia ja käyäjälähöisiä Yheydensaani paleluihin Vasausproseni saman päiän aikana 100 %. Vasaaminen oi apahua: rajoieuilla soioajoilla aamupäiällä (1h) ja ilapäiällä (1h) akaisinsoiolla suojaulla sähköposilla Ennalaehkäiseä oimina on akiiisa ja omaasuua ahisaaa Kiireeön hoioon pääsy hoioakuun puieissa Päiysyksen eli kiireellisen hoidon (24h) krieeri jalkaueaan osaksi oiminaa ja henkilökuna ja poilaa siouua noudaamaan ko. krieereiä hoidon / hoioon ohjauksessa Aoasaanoolla oeaan käyöön kolme suuriimiä ja 24 lääkäri-hoiaja yöparia. Työnjakoa lääkäreiden ja sairaanhoiajien älillä selkiyeään. Kiireeön hoioon pääsy: Tereysasemille 2 iikossa Kunouukseen 2 kuukaudessa Suun ereydenhuoloon 6 kuukaudessa Mielenereysyössä 3 kuukaudessa Tereyskeskussairaalan sisäauipoliklinikalle 3 iikossa ja muisipoliklinikalle hoiajalle 1 kuukaudessa Päiysykseen ei ohjaudu muia kuin kiireellisä hoioa (24 h) ariseia poilaia. Päiysyksessä hoideaien poilaiden maksimimäärä / uosi. Eri iimien ja yöparien yömäärä (poilasmäärä, hoidon aaiuus) on suheellisen samanlainen. Osa poilaisa kuen pikäaikaissairauksien konrolli ja muu yönjaon mukaisesi soiu poilasryhmä ohjauua sairaanhoiajan asaanoolle lääkärin asaanoon sijaan.