VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO VENÄJÄN TALOUDEN PELASTUS? Kansanalousiede Pro Gradu -ukielma Joulukuu 2008 Ohjaaja: Jukka Pirilä Tuomo Huhanen

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden laios, kansanalousiede Tekijä: HUHTANEN, TUOMO Tukielman nimi: Valiollinen sijoiusrahaso Venäjän alouden pelasus? Pro gradu -ukielma: 80 sivua Aika: Joulukuu 2008 Avainsana: Valiollinen sijoiusrahaso, Hoellingin säänö, Harwickin säänö, resurssikirous, Hollannin-aui, Venäjä Tässä yössä on ukiu valiollisien sijoiusrahasojen nousua merkiäväksi oimijaksi kansainvälisillä finanssimarkkinoilla ja eriyisesi Venäjän sijoiusrahason merkiysä Venäjän aloudelle. Öljynuoajamaiden ja Aasian halpauoanoalouksien kasvava vaihoaseen ylijäämä ova paisuanee näiden alouksien ulkomaise reservivaranno hisoriallisen suuriksi. Nämä maa ova perusanee sijoiusrahasoja sijoiamaan yhä kasvavia reservivaranoja uoavammin kuin perineinen reservienhallina aiemmin. Tällä keskuspankkien sijoiuspoliiikan muuoksella on huomaavia vaikuuksia niin lokaalisi kuin globaalisikin. Poliiikanekijän on rahason oiminaapoja laaiessaan oeava huomioon mm. luonnonvarojen opimaalinen kaivana, finanssipoliiikka sekä alouden ulkoinen asapaino. Globaalisi sijoiuspoliiikan muuos ja rahasojen perusaminen ulee eriäin odennäköisesi vaikuamaan korkoasoon, valuuakursseihin sekä eri omaisuuserien arvosusasoihin. Valiollisen sijoiusrahasojen yheiskoko oli noin miljardia dollaria vuoden 2007 lopussa. Vaikka valiollisen sijoiusrahasojen yheiskoko on noin 2 % pääomamarkinoisa, varallisuus on keskiyny niin, eä kymmenen suurina rahasoa hallinnoiva 85 % varoisa. Lähi-idän öljyvalio hallinnoiva 46 % varoisa. Suurin rahaso on arabiemiirikuna Abu Dhabilla. Rahason koko on 875 miljardia dollaria, noin 1/4 rahasojen yheenlaskeusa varallisuudesa. Yksi suurimmisa sijoiusrahasoisa on Venäjällä, jonka reservivarano on kasvanu vuoden 1998 kriisin jälkeen eriäin nopeasi. Venäjän valiollinen sijoiusrahaso peruseiin vuonna 2004 hallinnoimaan valion energiasekorila saauja verouloja. Rahasolla oli alunperin kaksi ehävää, vakaus- ja seriloinifunkio. Rahason avulla pysyään oisaala vakauamaan valion aloua siirämällä energiasekorin windfallulo suoraan rahasoon ohi valion budjein, ja oisaala seriloimaan alouden kasvu energian hinojen vaihelula. Energiaulo uova 2/3 Venäjän vieniuloisa, 1/3 BKT:sä ja noin puole valion budjeisa. Luonnonvara ova siis merkiävä osa Venäjän aloua. Vaikka Venäjällä on havaiavissa Hollannin-audin oireia, ise auia ei Venäjällä ole havaiu, koska oiree voiva olla seurausa myös luonnollisesa aloudellisesa kehiyksesä. Tauia on myös osiain pysyy ehkäisemään sijoiusrahason ansiosa.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ JA ONGELMAT LUONNONVAROJEN OPTIMAALINEN KÄYTTÖ Hoellingin säänö Arbiraasiyhälö Mallin kriiikki Harwickin säänö Harwickin säännön malli Mallin kriiikki LUONNONVARAISEN MAAN ONGELMAT Resurssikirous Hollannin-aui Hollannin-audin malli Mallin laajennukse ONKO SIJOITUSRAHASTO RATKAISU? VALTIOLLISET SIJOITUSRAHASTOT MÄÄRITELMÄ HISTORIA TÄRKEIMPIÄ SIJOITUSRAHASTOJA Kiinan valiollinen sijoiusrahaso CIC Norjan valiollinen eläkerahaso Persianlahden maiden yheisyöneuvoso GCC ROOLI TULEVAISUUDESSA SIJOITUSRAHASTOJEN KRITIIKKI Poliiise avoiee ja aloudellinen proekionismi Hallino ja vasuullisuus GAPP VENÄJÄ VENÄJÄN TALOUS NEUVOSTOLIITON HAJOAMISEN JÄLKEEN VENÄJÄN TALOUS JA ONGELMAT NYKYPÄIVÄNÄ VENÄJÄN VAKAUSRAHASTO Perusiedo Lähökohda hyödykerahasolle Luonnonvarojen käyö Rahason vaikuukse koimaassa Rahason vaikuukse globaalisi Liiallisen reservivarannon kusannukse Sijoiuspoliiikka Vaikuukse VENÄJÄN TALOUS TULEVAISUUDESSA LOPUKSI LÄHTEET... 75

4 [1] 1 JOHDANTO Globaali vaihoaseen epäasapaino ova puhuanee ekonomiseja viime vuosina. Yhälön oisella puolella on USA:n jakuvasi kasvava vaihoaseen alijäämä ja velkaanuminen, oisella raaka-aineiden, lähinnä öljyn, viejämaiden ja halpauoanomaiden, kuen Kiina ja Singapore, jakuvasi paisuva vaihoaseen ylijäämä (kuvio 1) mrd. $ USA Eurooppa Aasia Öljynuoaja e KUVIO 1. Vaihoaseen globaali epäasapaino. (Kern 2007) Tässä murroksessa on nähävissä ilmiö, joa kusuaan myös globalisaaion kolmanneksi vaiheeksi. Varallisuus on siirymässä perineisisä rikkaisa länsimaisa kohi uusia alouksia idässä. Toisaala uude oimija globaaleilla markkinoilla ova julkisia oimijoia, kuen halliukse ja keskuspanki, kun globalisaaion edellisessä vaiheessa valokeilassa ova ollee monikansallise yhiö. Vaihoaseen ylijäämä on kasvaanu valioiden reservivara niin suuriksi, eä pelkän

5 [2] reservien hallinnan rinnalle on kehiely uudenlaisia, enisä uoavampia sijoiusmuooja, kuen valiollise sijoiusrahaso. Valiollise sijoiusrahaso eivä ole uusi ilmiö, ensimmäise rahaso peruseiin jo 50-luvulla. Viime vuosina kiinnosus niiä kohaan on kuienkin kasvanu, kun niisä on ullu yhä suurempia ja merkiävämpiä oimijoia finanssimarkkinoilla. Valiollisen sijoiusrahasojen yheiskoko oli noin miljardia dollaria vuoden 2007 lopussa (kuvio 2). Se on noin 2 prosenia globaaleisa finanssimarkkinoisa. Pankkien vara 63,5 Maailman BKT 45,0 Osakemarkkina 42,0 Yksiyise velkapaperi 36,3 Julkise velkapaperi 23,4 Invesoinirahaso 21,0 Eläkerahaso Vakuuusy hiö 16,0 17,9 Reservivara Valiollise sijoiusrahaso 3,3 4,2 Hedge-rahaso Pääomasijoiusrahaso 0,7 1,9 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 KUVIO 2. Finanssimarkkinoiden kapialisaaio. (Kern 2007) mrd. $ Määrä on kuienkin vahvasi keskiyny. Kymmenen suurina rahasoa hallinnoiva 85 % eli noin miljardia yheenlaskeuisa varoisa. Lähi-idän öljyvalio hallinnoiva 46 % varoisa. Suurin rahaso on arabiemiirikuna Abu Dhabilla. Sen koko on 875 miljardia dollaria, neljännes rahasojen yheismääräsä. Yksi suurimmisa sijoiusrahasoisa on Venäjällä, joka on karuanu reservivaranoaan pääasiassa öljy- ja kaasuuloilla. Venäjän kehiys vuoden 1998 kriisin jälkeen on ollu huimaa. Tällä hekellä Venäjä on selväsi neovelaon maa, kun se vielä kymmenen vuoa sien oli käyännössä vararikossa. Venäjäsä on ullu yksi kansainvälisen alouden suurimmisa oimijoisa. Sen alous on ällä hekellä maailman 10. suurin, ja

6 [3] Venäjän virallinen avoie on olla maailman 5. suurin alous vuonna 2020 (BOFIT Online 2/2008). Sili Venäjällä on myös ongelmia. Korrupio, yksipuolinen alous, väesön ikäänyminen ja kroonisen korkea inflaaio ova haaseia, johon Venäjän äyyy vasaa pysyäkseen nopeasi kasvavana alouena. Tässä yössä arkasellaan valiollisia sijoiusrahasoja eriyisesi raaka-ainevalaisen alouksien näkökulmasa. Aluksi esiellään luonnonvarojen eoreeisesi opimaaliseen käyöön liiyvä kaksi kulmakiveä, Hoellingin ja Harwickin säännö, sekä arkasellaan luonnonvarojen käyöön liiyviä ongelmia, resurssikirousa, Hollanninauia sekä niiden mahdollisia rakaisuja. Kolmannessa luvussa esiellään viime vuosina suura huomioa saanee valiollise sijoiusrahaso, niiden synyhisoriaa, eri rahoiusläheiä ja niiä kohaan esieyä kriiikkiä. Luvussa esiellään myös ärkeimmisä sijoiusrahasoisa Kiinan valiollinen sijoiusrahaso, Norjan valiollinen eläkerahaso sekä Persianlahden maiden yheisyöneuvoson GCC:n sijoiusrahaso. Neljännessä luvussa arkasellaan arkemmin Venäjän öljyrahasoa osana Venäjän aloua. Aluksi käydään lyhyesi Venäjän alouden kehiysä vuoden 1998 kriisin jälkeen. Seuraavaksi arkasellaan Venäjän aloua änä päivänä ja varsinkin Venäjän makroaloudellisia ongelmia. Sen jälkeen arkasellaan arkemmin Venäjän öljyrahasoa, sen eriyispiireiä ja vaikuuksia. Lopuksi ehdään johopääökse. 2 LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ JA ONGELMAT ja 1960-luvuilla ekonomisi näkivä runsaa luonnonvara alouden nopean kehiyksen perusana. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ekonomisien yleinen mielipide on muuunu. Ny luonnonvaroja pideään enemmänkin kasvun eseenä, ja kirjallisuudessa puhuaan resurssikirouksesa. (Ahrend 2006.)

7 [4] Tässä luvussa arkasellaan uusiuumaomien luonnonvarojen opimaalisa käyöä ja niihin liiyviä ongelmia. Lopuksi arkasellaan, voisiko valiollinen sijoiusrahaso olla rakaisu luonnonvarojen uomiin ongelmiin. 2.1 Luonnonvarojen opimaalinen käyö Talousiede arjoaa kaksi hyödyllisä näkökulmaa luonnonvarojen opimaaliseen käyöön. Toinen näkökulma keskiyy luonnonvarojen arbiraasiperuseluihin ja Hoellingin säänöön. Säännön mukaan raaka-ainevarannon hinnan ulee nousa markkinakoron mukaisesi. Toinen näkökulma perusuu varannon kaivannasa saaavien ulojen käyöön. Harwickin säännön mukaan saadu ulo ulee sijoiaa fyysiseen, inhimilliseen ai aloudelliseen pääomaan. Näin alouden varallisuus pysyy vakiona. Seuraavassa esiellään molemma luonnonvaraalousieeen kulmakive Hoellingin säänö Varano öljyä, rauamalmia ai kuparia on omisajan varallisuua kuen kone, rakennus ai mikä ahansa uoeavissa oleva varallisuus. Ainoa ero on, eä uusiuumaon luonnonvaravarano ei ole uudelleen uoeavissa, joen olemassa oleva varano ei voi lisäänyä ajan myöä. Se voi ainoasaan vähenyä ai pysyä samana. Resurssivarannon arvon määrää lopullisesi sen mahdollinen louhina ja myyni. Ainoa apa, mien varano maassa voi olla uoava omisajalleen, on arvonnousu. Markkina voiva olla asapainossa vain, kun kaikki ieyn riskiason varallisuuserä uoava yhä paljon, osiain osinkoina ja osiain arvonnousuna. Koska luonnonvara eivä uoa osinkoa niin kauan kun ne ova maassa, asapainoilaneessa niiden arvon kasvunopeus äyyy olla markkinakoron suuruinen. Koska varannon arvo on myös sen ulevien myynien nykyarvo louhinakusannusen jälkeen, omisaja odoaa varannon arvon nousevan

8 [5] eksponeniaalisesi korkoason vauhia. (Solow 1974.) Tämä on uusiuumaomien luonnonvarojen alousieeen perusperiaae ja Harold Hoellingin kuuluisan arikkelin perusa. Hoellingin arikkeli The Economics of Exhausible Resources julkaisiin vuonna Hoellingin säännön mukaan uusiuumaoman luonnonvaran hinnan kasvunopeus äyyy siis olla yhä suuri kuin markkinakorko Arbiraasiyhälö 1 Tarkasellaan yksiäisä uusiuumaona luonnonvaraa. Oleeaan, eä aika on diskreeisi miau ja yhden periodin mia on θ. Oleeaan, eä luonnonvaran kaivannasa ei synny kusannuksia. Oleeaan kaksi hyödykeä, luonnonvara ja numeraire-hyödyke. Tuoo välillä (, +θ) on r (>0). Merkiään p luonnonvaran spohinaa periodilla. Tarkasellaan yksilöä, joka omisaa p yksikköä numerairehyödykeä periodilla. Jos hän piää hyödykkeen periodille (+θ), hän saa ( 1 r ) p yksikköä. Tämä on yksi mahdollisuus, joka hänellä on. Hän voi myös osaa luonnonvaraa periodilla ja myydä sen periodilla (+θ). Tällöin hän saa p yksikköä numeraire-hyödykeä periodilla (+θ). Kilpailuehojen äyyessä yksilö on indiffereni näiden vaihoehojen suheen. Jos vaihoehdo olisiva erisuure, yksilölle synyisi arbiraasiilanne. Oleeaan, eä yksilö ieää luonnonvaran spo-hinnan. Voimme ny ilmaisa arbiraasiehdon p periodilla p ) ( 1 r p. (2.1) Järjesellään ermejä ja oeaan raja-arvo θ 0, saadaan luonnonvaran spo-hinnan liikkeen ajan suheen 1 Dasgupa ja Heal (1974, s )

9 [6] p p r. (2.2) Koska luonnonvaravarano ei uoa omisajalleen osinkoa, ainoa keino, kuinka maan alla oleva uusiuumaon luonnonvara voi uoaa omisajalleen, on arvonnousu. Yhälö 2.2 on Hoellingin säänö. Sen mukaan äydellisen kilpailun markkinoilla luonnonvaran arvonnousun äyyy olla yhä suuri kuin minkä ahansa muun hyödykkeen arvonnousun. Yhälössä 2.2 ämä on numeraire-hyödyke, joka voidaan ulkia myös markkinakoroksi. Jos luonnonvaran hina nousisi nopeammin kuin markkinakorko, varano kannaaisi piää maassa, koska se uoaisi siellä parhaien. Jos aas luonnonvaran hina nousisi hiaammin, varano kannaaisi kaivaa nopeammin pois maasa ja myydä. Yhälö 2.2 kiinniää huomioa myös seuraavaan ärkeään asiaan. Vaikka r olisi vakio, kunhan se ei ole nolla, luonnonvaran spo-hina ei voi pysyä vakiona yli ajan. Siis niin kauan kun aloudessa on uusiuumaomia luonnonvaroja ja kun markkinoilla on äydellinen kilpailu, aloudessa ei voi olla vakaaa ilaa (seady sae). Spo-hinna eivä voi pysyä vakiona äydellisen kilpailun markkinoilla. Määriellään liikkuva asapaino (flow equilibrium) uusiuumaomien luonnonvarojen markkinoille. Oleeaan edelleen, eä varannon kaivannasa ei synny kusannuksia. Olkoon R p kaiveun resurssin spo-hina ja p varannon hina hekellä. Oleeaan äydellinen kilpailu sekä kaiveun eä maassa olevan varannon markkinoilla. Tarkasellaan yksilöä, joka omisaa resurssia määrän S hekellä. Hänen omaisuuensa arvo hekellä on siis p S. Täydellisen kilpailun markkinoilla ämän piää olla yhä suuri kuin maksimiarvo (hekellä ), jonka hän voi ansaia kaivamalla varannon ylös ajan myöä. Jos se olisi suurempi, hän ei kaivaisi varanoa ollenkaan. Jos se olisi pienempi, hän ei haluaisi piää varanoa ollenkaan. Olkoon R T ( T ) resurssin kaivanoaikaaulu. Varannon omisaja haluaa valia sellaisen aikaaulun R T, joka maksimoi hänen varallisuuensa nykyarvon. Täen

10 [7] p S max R p R exp r( T ) d, (2.3) ( R ) missä r T dt S. (2.4) Olkoon R ( T ) rakaisu maksimoiniongelmaan 2.3. Differoimalla yhälön 2.3 * T molemma puole :n suheen saadaan p S p S rp S p R. (2.5) R * Koska yhälössä 2.4 S * R, käyämällä ää yhälössä 2.5 saadaan * R R ( p rp ) ( p p ). (2.6) S Koska äydellisen kilpailun markkinoilla varannon hina äyyy olla yhä suuri kuin kaiveun resurssin markkinahina, p R p p. Tällöin yhälösä 2.6 seuraa, eä r p, mikä on jälleen Hoellingin säänö. Yhälösä nähdään kuienkin myös se, eä kun varannon hina nousee korkoason mukaisesi, varannon arvo ei riipu valiusa kaivanoaikaaulusa R T. Varannon omisaja on siis indiffereni sen suheen, piääkö varannon maassa vai kaivaako sen ylös Mallin kriiikki Hoellingin säänö arjoaa fundamenisäännön, jonka jokaisen ehokkaan resurssien

11 [8] louhinapolun äyyy kohdaa. Säänö on kuienkin yksinkeraisus. Asheimin ym. (2003) mukaan se kuvailee kakunsyönialoua, jossa kuluus on mahdollisa ainoasaan luonnonvaroisa saaduilla uloilla. Kraukraemerin (1998) mukaan empiirise ukimukse raaka-aineiden hinojen käyäyymisesä eivä ole seurannee Hoellingin säänöä. Hoellingin säännön perusmallissa luonnonvaravarannon koko on äärellinen ja sen laau homogeeninen, sekä louhinakusannukse eivä riipu jäljellä olevasa varannosa. Näin ei käyännössä ole. Uusia esiinymiä löydeään jakuvasi, esiinymien laau vaihelee ja louhinakusannukse riippuva esiinymän sijainnisa. Myös eksogeenise shoki, kuen louhinaeknologian kehiys, vaikuava raaka-aineiden hinoihin. (Kraukraemer 1998.) Kraukraemer (1998) myönää, eä vaikka Hoellingin säänö on äärimmäinen yksinkeraisus, se sopii pohjaksi mallin laajennuksille. Mallin laajennukse ova parananee Hoellingin säännön empiirisä ennuseavuua. Sili malli ei äysin seliä raaka-aineiden hinojen vaiheluia. Kraukraemerin mielesä varsinkin louhinakusannusen muuoksella, varannon laadulla, subsiuuien olemassaololla sekä näiden ekijöiden odoamaomiin muuoksiin reagoinnilla on ärkeä osuus mallin ukimuksissa ulevaisuudessa. (Kraukraemer 1998.) Harwickin säänö Yksi kesävän kuluusason pääuloksisa alouseoriassa on Harwickin invesoinisäänö. Sen mukaan alouden hyöyaso pysyy samana vain silloin, jos alouden neoinvesoinni ova nolla. Neoinvesoineihin kuuluu posiiivinen invesoini eollisuueen ja negaiivinen invesoini uusiuumaomien luonnonvarojen käyöön. Dixiin ym. (1980) mukaan Harwickin säänöä noudaamalla yheiskuna, joka invesoi luonnonvaroisa saadu kokonaisulo uoavaan oiminaan, pysyy säilyämään kuluusasonsa vakaana.

12 [9] Harwickin säännösä uli niin suosiu, koska se laajensi perineisä neoklassisa resurssialousiedeä. Harwickin säännön mukaan uusiuumaomien luonnonvarojen uoanopanokse voidaan korvaa muulla pääomalla, fyysisellä ai inhimillisellä, sien eä luonnonvarojen kuluus ei vahingoia ulevia sukupolvia. Korvaavuus luonnonvarojen ja muun pääoman kesken mahdollisaa siis asaisen kuluusason kaikille sukupolville huolimaa luonnonvarojen uusiuumaomuudesa. (Asheim ym ) Harwickin säännön malli 2 Tarkasellaan yksilöä, joka omisaa resurssivarannon ja myy kaivano-oikeuksia varanoonsa. Merkiään muuujia seuraavasi: B on yksilön käeisvara C on kuluusmeno W on kokonaisvarallisuus R on kaivano-oikeuksien määrä X on varannon jäljellä oleva määrä h on kaivano-oikeuden hina V on kaivannon arvo r on markkinakorko, oleeaan vakioksi Tällöin yksilön käeisvara hekellä ova B ( 1 r) B 1 (1 r) h 1R 1 C, (2.7) koska B 1 on peruspääoma, joka kasvaa korkoa, ja ähän lisäään periodilla 1 myydy oikeude ja vähenneään kuluusmeno periodilla. Yhälö 2.7 voidaan kirjoiaa myös 2 Perman ym. (2003, s )

13 [10] C R h r rb B B ) 1 (. (2.8) Hekellä kaivannon arvo V on oikeuden arvo jäljellä olevaan varanoon, eli ( 1 ) 1 R X h V. (2.9) Kaivano-oikeuden arvo äydellisen kilpailun markkinoilla on kaivannan marginaalikusannuksen ja kaiveun resurssin myynihinnan erous, eli Hoellingin korko. Hoellingin säännön mukaan 1 ) 1 ( h r h, joen yhdisämällä ämä yhälöön 2.9 saadaan ) ( ) 1 ( R X h r V ) )( 1 ( R h X h r ai ) )( 1 ( R h V r V, (2.10) josa saadaan ) 1 ( R h r rv V V. (2.11) Yksilön kokonaisvarallisuus koosuu käeisvarallisuudesa ja kaivannon arvosa V B W, joen varallisuuden muuos on ) ( ) ( V V B B W W. (2.12) Yhdisämällä yhälö 2.11, 2.8 ja 2.12 saadaan ) (1 ) 1 ( R h r rv C R h r rb W W ai

14 [11] W W 1 rb 1 rv 1 C, (2.13) joka on W W 1 rw 1 C. (2.14) Eä varallisuus pysyisi vakiona yli ajan, äyyy olla W W 1 0. Yhälösä 2.14 saadaan ny C rw1, (2.15) joen periodin kuluus on yhä suuri kuin periodilla -1 varallisuudelle W ansaiu korko. Koska yhälö 2.15 päee kaikille ja -1, voidaan merkiä C rw 0. (2.16) Koska yksilön ulo periodilla koosuu käeisvaroille makseavasa korosa ja kaivanooikeuksisa saaduisa uloisa, voidaan merkiä Y rb. (2.17) 1 ( 1 r) h 1R 1 Koska yhälön 2.13 mukaan W W 1 0, saadaan C rb 1 rv, ja jos 1 määriellään invesoini I ulon Y ja kuluuksen C eroukseksi, saadaan I Y C rb 1 ( 1 r) h 1R 1 rb 1 rv 1 ( 1 ) h 1R 1 rv 1 r. (2.18) Yhälön 2.11 mukaan ämä voidaan ilmaisa myös

15 [12] I ( ) V V 1, (2.19) jonka mukaan yksilö invesoi saman verran, kuin kaivannon arvo laskee. Tämä on Harwickin säänö. Yhälö 2.19 voidaan myös ulkia sien, eä invesoinni poisojen jälkeen ova nolla. Laajasi käyey kesävän ulon määrielmä on se määrä, joka voidaan kuluaa periodin aikana vähenämää varallisuua. Tässä kesävä ulo Y ( sus, ) on Y. (2.20) ( sus, ) rw Mallin kriiikki Harwickin säännöllä on rajoieia, joka esävä sen laajempaa käyöä. Mallin on alun perin arkoieu suljeulle aloudelle, jonka populaaio on vakio ja eknologia saionaarinen (Asheim 1986). Malli myös perusuu oleukselle, eä Hoellingin säänö on voimassa. Edellisessä luvussa keskuseliin siiä, kuinka Hoellingin säännön ei ole empiirisesi havaiu olevan voimassa. Tällöin myöskään Harwickin säänö ei voi olla voimassa. Asheim (1986) osoiaa, eä malli ei oimi avoimessa aloudessa, koska saionaarinen eknologia ei päde, kun vaihdosa saadu uoo oeaan huomioon. Asheimin mielesä luonnonvaraisen maan ei arvise invesoida kaikkia luonnonvaroisa saauja uooja säilyääkseen asaisen kuluusason. (Asheim 1986.) Asheim ym. (2003) mainiseva kaksi seikkaa, joka eivä Harwickin säännössä pidä paikkaansa. Säänö ei heidän mukaansa edusa jakuvuua. Heidän mukaansa Harwickin säänö sanoo ainoasaan sen, eä seuraamalla siä sukupolven kuluus on vakio ieyn ajanjakson. Se ei kuienkaan ole riiävä eikä välämäön eho jakuvalle kehiykselle. Toinen ongelmallinen seikka liiyy korvaavuueen invesoinien ja luonnonvaran välillä. Asheimin ym. mielesä Harwickin säänö ei vaadi luonnonvarojen

16 [13] korvaamisa invesoinneilla. Tämä on arpeellisa vain aloudessa, jossa on vakiopopulaaio ja -eknologia. Asheimin ym. mukaan Harwickin säänöä ei voidakaan piää normaiivisena säänönä, vaan enemmänkin kuvailevana, posiiivisena eoriana.(asheim ym ) 2.2 Luonnonvaraisen maan ongelma Yksi globaalin alouden yllääviä piireiä on luonnonvaraomien maiden usein luonnonvaraisia maia nopeampi alouskasvu. Aihe on ollu oisuva ihmeyksen aihe aloushisoriassa luvulla resurssiköyhä Hollani kasvoi selväsi nopeammin kuin Espanja, joka sai jakuvasi kulaa ja hopeaa siirokunnisaan lukujen aieessa mm. Sveisi ja Japani menesyivä selväsi runsaisa luonnonvaroisa unneua Venäjää paremmin. Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana maailman nopeimmin kasvavimpiin maihin ova lukeuunee Iä-Aasian luonnonvaraoma Eelä-Korea, Taiwan, Singapore ja Hong Kong, kun aas öljyvalio Meksiko, Nigeria ja Venezuela ova mennee vararikkoon. (Sachs & Warner 1997.) Tässä luvussa arkasellaan näiä ongelmia, resurssikirousa ja Hollannin-auia Resurssikirous Negaiivinen korrelaaio luonnonvarojen runsauden ja kasvun välillä viime vuosikymmeninä on odellakin käsieellinen arvoius. Luonnonvara joka apauksessa lisäävä vauraua ja osovoimaa, joen luonnonvarojen voiaisiin oleaa lisäävän myös invesoineja ja kasvunopeua. Vaikka luonnonvara eivä näyäisi olevan alouskasvun kannala rakaiseva eu, on ylläävää, eä ne voiva olla suuri haia. Liiyykö helppoon vauraueen kirous? (Sachs & Warner 1997.) Kirjallisuudessa on esiely paljon hypoeeseja resurssikirouksen syisä. Yksi

17 [14] ensimmäisisä seliyksisä oli sosiaalinen: helppo raha johaa laiskuueen. Kehiysalousiede korosaa luonnonvarasekorin posiiivisen ulkoisvaikuusen puuumisa verrauna eollisuueen. Teollisuussekorin, oisin kuin luonnonvarauoannon, kasoiin esimerkiksi johavan ekemällä oppimiseen, monimukaisempaan yönjakoon ja siä kaua korkeampaan elinasoon. (Sachs & Warner 1997.) Luonnonvarojen hinojen nousulla voi olla merkiäviä vaikuuksia yöömyyeen ja inflaaioon. Vaikka öljyn hinnan nousun suora vaikuus olisi koimaisen eollisuusuoeiden kysynnän kasvu, vaikuus voi eliminoiua reaalisen valuuakurssin vahvisumisella, jonka aiheuaa valuuan kysynnän kasvu. Tuloksena voi olla koimaisen eollisuusuoannon heikkeneminen, yöömyyden kasvaminen ja inflaaio. (van der Ploeg 2007.) Raaka-aineiden hinojen nousu 1970-luvulla lisäsi alan ukimusa. Yksi pääaihe oli kuinka makroaloudellinen poliiikka vasasi hyödykkeiden hinojen nousuun. Kysymysä luonnonvarojen hinojen nousun vaikuuksisa pikän aikavälin kasvuun ukiiin epäsuorasi sen kaua, aiheuiko luonnonvarauoano deindusrialisaaioa eli eollisuuden vähenemisä aloudessa. (Sachs & Warner 1997.) Luonnonvarojen runsaus voi myös yllyää maia liialliseen lainanooon, kuen Manzano ja Rigobon (2001) ova havainnee. Tämä voi vahingoiaa aloua lyhyellä ja pikällä aikavälillä. Suuri lainanoo ulkomaila aiheuaa reaalisen valuuakurssin heikkenemisä pikällä aikavälillä. Jos sukupolve, joka elävä luonnonvarojen kuluamisen aikana, velkaanuva ulevien sukupolvien kusannuksella, näiden äyyy maksaa velka ulevaisuudessa akaisin, kun luonnonvara ova loppunee. Yhäkkinen luonnonvaravarallisuuden kasvu voi johaa poliiikkojen kriiisyyden heikkenemiseen ja vääränlaiseen urvallisuudenuneeseen. Tämä yllyää invesoimaan hankkeisiin, joka eivä ole odella arpeellisia, piämään yllä huonoja oiminaapoja ja rakenamaan hyvinvoinijärjeselmän, jonka rahoius ei ole kesävällä pohjalla siinä vaiheessa, kun luonnonvara ova loppunee. (Manzano & Rigobon 2001.)

18 [15] Resurssikirousa seliää myös korrupio, joka vaikeuaa alouskasvua. Luonnonvaraisissa maissa luonnonvara ova usein valion omisamia, joen valio myös hallinnoi niisä saaavia uloja. Vauraus anaa poliiikoille mm. mahdollisuuden luvaa äänesäjille hyväpalkkaisia, mua uoamaomia yöpaikkoja, sekä rohkaisee heiä esämään eknologisia ja insiuionaalisia parannuksia, jos ne heikenävä heidän valaansa. Jos luonnonvarauloisa hyöyy yksiyinen aho, se voi lahjoa poliiikkoja arjoamaan ieyjä puolijulkisia hyödykkeiä muun alouden kusannuksella, mikä alenaa alouden hyvinvoinia. (van der Ploeg 2007.) Mehlum ym. (2006) huomauava, eä resurssikirous on läheisessä yheydessä valion insiuuioiden asoon. Lainsäädännön heikkous, jäykkä ja raskas byrokraiakoneiso sekä korrupio johava haiaava yleensäkin alouden ehokkuua, ja luonnonvaralliseen valion apauksessa niiden rooli on eriäin kriiinen. Tehoomien ja heikkojen insiuuioiden sekä luonnonvararikkauden yhdiselmä johaa heidän mukaansa hiaaseen aloudelliseen kasvuun. Mehlumin ym. mukaan raaka-ainee ova posiiivinen asia alouskasvun kannala, kunhan valiolla on uoanoysävällise insiuuio, joka auava valioa oamaan kaiken hyödyn iri luonnonvaroisaan. (Mehlum 2006.) Gylfasonin ja Zoegan (2001) mukaan runsaa luonnonvara johava maalaan invesoiniaseeseen ja pienempään finanssisekoriin. Myös kouluuksen aso näyää heidän mielesään olevan maalampi kuin luonnonvaraomissa maissa. Heidän mukaansa kouluus, joka myöävaikuaa aloudelliseen kasvuun, luo myös posiiivisia ulkoisvaikuuksia ja inhimillisä pääomaa, joka jää luonnonvaraisissa maissa heikommaksi. Luonnonvarojen läsnäolo voi myös johaa aseellisiin konflikeihin ja dikauuriin. Korkea luonnonvaroisa saadu ulo väärisävä poliiisa kanaa demokraiasa pois kohi väkivalaisia konflikeja ja dikauuria. Näin voi käydä varsinkin jos poliiiko ova lyhynäköisiä ja piävä parempana nopeaa vaurasumisa luonnonvaroilla, vaikka korkeampi uloaso korkeamman uoavuuden ansiosa ekisi demokraiasa paremman vaihoehdon. Esimerkiksi maan, jolla ei ole luonnonvaroja, odennäköisyys jouua

19 [16] aseellisen konflikin on 0,5 %, kun maan, jolla vähinään neljännes BKT:sä ulee luonnonvaroisa, odennäköisyys on 23 %. (van der Ploeg 2007.) Sachsin ja Warnerin (1997) mukaan on myös esiey argumeneja, eä luonnonvara sinällään eivä ole ongelma, mua niiden hinna ova yleensä eriäin volaiileja, ja volaiilisuus on ongelma. On selväsi odeu, eä luonnonvarojen hinna ova muia hinoja selväsi volaiilimpia. Tämä johuu van der Ploegin (2007) mukaan eksogeenisisa uusien luonnonvarareservien löydöisä ja siiä, eä luonnonvarojen arjonnan hinajouso on eriäin maala. Samanyyppiseen johopääökseen ova ullee Manzano ja Rigobon (2001), joiden mukaan resurssikirous johuu kehiyvien maiden velkaongelmisa: 1970-luvulla raaka-aineiden hinojen ollessa korkealla maa pysyivä oamaan lainaa kansainvälisilä pääomamarkkinoila, mua kun raaka-aineiden hinna laskiva, maa jouuiva maksuongelmiin. On myös luonnonvaraisia maia, joka ova onnisunee käänämään kirouksen siunaukseksi. Havro ja Saniso (2008) muisuava, eä esimerkiksi Norja, Ausralia ja Kanada ova onnisunee oamaan hyödyn iri öljy- ja mineraalivaroisaan. Tukija huomauava myös, eä maa ova hyvin oimivia demokraioia, mikä on epäilemää yksi suurimpia syiä maiden onnisumiseen. Tämän on odennu myös Korhonen (BOFIT Discussion Papers 18/2004). Hän on huomannu, eä korkea demokraian aso edesauaa alouskasvua maissa, joilla suuri osa aloudesa koosuu luonnonvaroisa. Resurssikirous on saanu osakseen myös kriiikkiä. Wrigh ja Czelusa (2004) muisuava, eä luonnonvaraise maa ova eivä ole homogeeninen joukko, vaikka niiä arkasellaan usein yhenä ryhmänä. Luonnonvaroja on eri mailla suheessa BKT:hen ja absoluuisesi eri määriä, ne ova arvolaan ja avoieavuudelaan eriasoisia. He mainiseva mm. USA:n, joka nousi 1800-luvun lopulla maailman suurimpien alouksien joukkoon hyvin pikälle runsaiden mineraalivarojensa ansiosa. Joidenkin ukijoiden mukaan resurssikirouksen syy-seuraus-suhde on päinvasainen. Brunnschweilerin ja Bulen (2008) mielesä konfliki ja huono hallino luova korkeaa riippuvuua luonnonvarojen vieniin eikä oisinpäin. Kun valion epävakaa ilanne ja

20 [17] aloudellise, usein proekionisise pääökse peläsyävä ulkomaisia invesoijia pois ja koimaise oimija lähevä ulkomaille paremman oiminaympärisön perässä, aloudesa ulee vinouunu. Tehaia voidaan sulkea ja liikeoiminoja siirää ulkomaille, mua luonnonvara pysyvä maan alla. Luonnonvarasekorisa ulee näin oleussekori, vaikka muu sekori pysähyisivä. (Brunnschweiler & Bule 2008.) Hollannin-aui Resurssikirouksen yksi selväsi huomaavimmisa vaikuuksisa on koimaan valuuan reaalinen vahvisuminen luonnonvaravarannon löyymisen, siä seuraavan viennin kasvamisen ja koimaan valuuan kysynnän kasvun akia. Koimaan valuuan reaalinen vahvisuminen aas johaa sekä eollisuuden eä palvelusekorin kannaavuuden laskuun, eli muiden sekoreiden heikkenemiseen luonnonvarasekorin akia. Tää vaikuusa kusuaan Hollannin-audiksi. Termi synyi, kun Hollani löysi suuria määriä maakaasua alueelaan Pohjanmerellä 1960-luvulla. Maan vieniulo kasvoiva, mikä aiheui guldenin vahvisumisen. Se johi kuienkin muiden sekoreiden kilpailukyvyn heikkenemiseen, niiden viennin ja lopula koko vienisekorin laskuun. Maakaasun vieni ei siis vain korvannu muiden sekoreiden vieniä, vaan osiasiassa vähensi koko viennin määrää. Mone pelkäsivä suuria vaikeuksia maan eollisuudelle. Ongelma osoiauui kuienkin lyhyaikaiseksi. Peläy deindusrialisaaio ei oeuunu, mua nimi jäi elämään. (Gylfason 2001.) Onko Hollannin-aui odella aui? Gylfasonin (2001) mukaan joku ukija piävä vaikuusa ainoasaan yhden alouden alan suheellisena euna oisiin nähden eikä siis vaikua makroaloueen ai sosiaaliseen ilaneeseen. Teollisuuden rapauuminen on asiaankuuluva reakio, kun luonnonvaraulo kasvava ai uusia varanoja löydeään, eikä sinällään oikeua julkisen vallan väliinuloa. Kiinnosava kysymys on, miksi siä piäisi piää ongelmana, koska maille on opimaalisa erikoisua aloille, joilla niillä on suheellinen eu. Gylfason piää ongelmana resurssien uudelleenallokoiumisa

21 [18] sekoreiden välillä, korkean eknologian palvelusekorila maalan eknologian alkuuoanoon. Tällä on vaikuuksensa mm. alouskehiykseen ja alouden monimuooisuueen. Van der Ploegin (2007) mukaan ongelmana ei ole niinkään eollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen luonnonvaraulojen kasvaessa vaan sen kyvyömyys elpyä, kun luonnonvara loppuva ai niiden hina puoaa. Hollannin-audin ensimmäinen oire oli siis yliarvoseu valuua. Siemmin on löydey useia muia vaikuuksia. Kuen jo aiemmin mainiiin, raaka-aineiden hinna ova eriäin volaiileja. Hinojen heilahelu aiheuaa heilahelua myös vieniuloissa, mikä johaa volaiiliin valuuakurssiin. Epävakaa valuuakurssi luo epävarmuua, joka vahingoiaa vieniä ja muua kauppaa, kuen ulkomaisia invesoineja. Hollannin-aui voi myös vähenää kokonaisvieniä, kuen Hollannin apauksessa lyhyesi apahui, ai väärisää viennin koosumusa sellaisen avaroiden ja palveluiden kusannuksella, joka voisiva pikällä ähäimellä olla eriäin uoavia. Myös pääoman vieni voi kärsiä samalla avalla. (Gylfason 2001.) Hollannin-audin malli 3 Tarkasellaan pienä avoina aloua, joka uoaa kaha vienihyödykeä, joiden hinna määräyyvä eksogeenisesi maailmanmarkkinoilla, ja yhä palvelua, jonka hina liikkuu vapaasi asoiaen koimaisen kysynnän ja arjonnan. Merkiään kaksi vienihyödykeä X e, energia, ja X m eollisuus, sekä ei-vieävä hyödyke X s, palvelu. Kuvaaan aikaa ennen noususuhdannea (uuden varannon löyyminen ai hinnan nousu) asapainoilalla piseissä A ja a kuvioissa 3 ja 4. Kuviossa X on kuvau yömarkkinoia, palkkaaso w y-akselilla ja alouden kokonaisyövoima x-akselilla O O s. Mallin mukaan yövoiman kysynä kullakin sekorilla on laskeva funkio sekorin palkkaason suheen. L m on yövoiman kysynä eollisuussekorilla, L yövoiman kysynä energia- 3 Corden & Neary (1982)

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön K a n s a n a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 6. v s k. 2 / 2 0 1 0 Lyhy johdano Taylorin säänöön Juha Tervala Johaja Aboa Cenre for Economics 1. Johdano Taylorin säänö on sen kehiäjän

Lisätiedot

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON AMPN YLIOPISO Kauppaieeien laios OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON Laskenaoimi Seminaariukielma Helmikuu 2004 Ohjaaja: Ismo Vuorinen apani Höök 3 SISÄLLYS JOHDANO... 4. ukielman ausaa...4.2

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus TyEL-maksun kehiykseen Eläkeurvakeskuksen keskuselualoieia 009:6 Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa 2 Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia

Lisätiedot

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA Teknisä ieoa TARRANAUHOISTA P-ouch-arraeipi näkyvä ja kesävä Broherin laminoidu P-ouch-arraeipi on suunnielu ammaimaiseen arraulosukseen oimisoissa, ehaissa ja koona. Runsaasa arraeippivalikoimasa löydä

Lisätiedot

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Tammikuu 2009 Ohjaaja: Hannu Laurila Tero Särkijärvi TIIVISTELMÄ Tampereen yliopiso

Lisätiedot

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ TLOUSTIETEIDEN TIEDEKUNT Lauri Tenhunen KIKKILL LÄSNÄ OLEVN TIETOTEKNIIKN TLOUSTIETEELLISTÄ NLYYSIÄ Pro gradu ukielma Yleinen alousiede Tammikuu 03 SISÄLLYS Sisällys Kuvio ja auluko JOHDNTO... 5 VERKOSTOTLOUSTIETEEN

Lisätiedot

More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1

Lisätiedot

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu KUnoorni SAMKin liikealouden opiskelijoiden oimiama julkaisu Juuja Kunoilun Maailmasa 1 OMISTAJAN SANAT.. SISALLYS Kunoorni on ollu ny paikallaan jo kuusi vuoa Ise uusuin ensikerran Kunoorniin vuonna 2008,

Lisätiedot

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No.

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No. econsor www.econsor.eu Der Open-Access-Publikaionsserver der ZBW Leibniz-Informaionszenrum Wirschaf The Open Access Publicaion Server of he ZBW Leibniz Informaion Cenre for Economics Kanniainen, Vesa Working

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla Tehokasa alvipioa MICHELIN-renkailla y y 2014 www.michelinranspor.com 1 Lainsäädänö koskien kuorma- ja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Lainsäädänö koskien kuormaja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Seuraavassa

Lisätiedot

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2. 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnroinkau 4 B 00120 Helsinki Finland Tel. 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: hp://www.ela.fi/ Keskuseluaiheia

Lisätiedot

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia 6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön

Lisätiedot

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Kauppaieeellinen iedekuna Talousjohaminen Kandidaainukielma Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Monhly and Turn-of-he-Monh anomaly in he Finnish sock marke during

Lisätiedot

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014 MAT-45 Fourier n meneelmä Merja Laaksonen, TTY 4..4 Sisälö Johano 3. Peruskäsieiä................................... 4.. Parillinen ja parion funkio....................... 7.. Heavisien funkio............................

Lisätiedot

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ  1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm : A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ  m â Ê ê î ô

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai

Lisätiedot

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN Pro gradu -ukielma Talousiede Marraskuu 2013 OULUN YLIOPISTO Talousieeiden

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

-2, KV 2015-04-20 18:00

-2, KV 2015-04-20 18:00 -, KV -- : Kokousiedo Aika.. klo. Paikka Raaihuone, kaupunginvaluuson isunosali Päääjä Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Bosröm, Peer Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Bria Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen,

Lisätiedot

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt 1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Puittinen Marko Vornanen Timo

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Puittinen Marko Vornanen Timo -1, SOTELA 28.1.2015 17:00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohaja Pääöksenekijä Eerola Anja arapuheenjohaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Riso Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen

Lisätiedot

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi JLP:n äyämäömä mahdollisuude Juha Lappi LP ehävä p z = a x + b z 0 Max or Min (.) 0 0 = = subjec o he following consrains: c a x + b z C, =,, q p q K r (.2) = = m n i ij K (.3) i= j= ij x xw= 0, =,, p

Lisätiedot

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kuna, Ympärisö- ja ekninen osaso Anne-Mari Kemainen 00 SISÄLTÖ VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELOON ALUEELLA s.. Hoioluokkien välise ero s. 4. A

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO KAUPPATIETEIDEN OSASTO Laskenaoimen ja rahoiuksen laios Rahoius Euroopan kehiyvien osakemarkkinoiden yheisinegraaio ja kausalieei Aarne Björklund Rahoius 4 0239210 Sisällyslueelo

Lisätiedot

Luento 4. Fourier-muunnos

Luento 4. Fourier-muunnos Lueno 4 Erikoissignaalien Fourier-muunnokse Näyeenoo 4..6 Fourier-muunnos Fourier-muunnos Kääneismuunnos Diricle n edo Fourier muunuvalle energiasignaalille I: Signaali on iseisesi inegroiuva v ( d< II:

Lisätiedot

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6 Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,

Lisätiedot

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA Pro gradu -ukielma Talousiede Helmikuu 2016

Lisätiedot

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Kauppaieeellinen iedekuna Talouden ja yriysjuridiikan laios Kandidaainukielma Rahoius KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Currency Marke Efficiency of Developed Counries: USD Index

Lisätiedot

maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT

maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT R a a k a - a i n e e t maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT SYYSKUU 2014 Maailmantalouden nousu vahvistuu lisää Maailmantalous on piristynyt teollistuneiden maiden johdolla Maailmankaupan kunnollista

Lisätiedot

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020 1. Maeaainen heiluri, haroninen värähelijä Fysiikka IIZF Juha Jokinen (Selosuksesa vasaava) Janne Kiviäki Ani Lahi Miauspäivä:..9 Laboraorioyön selosus 9..9 Pendulu is a ass hanging fro a pivo poin which

Lisätiedot

Lasin karkaisun laatuongelmat

Lasin karkaisun laatuongelmat Rakeneiden Mekaniikka Vol. 44, Nro, 11, s. 14-155 Lasin karkaisun laauongelma Ani Aronen Tiiviselmä. Karkaisula lasila vaadiaan hyvää lujuua sekä visuaalisa laaua. Näihin voidaan vaikuaa lasin karkaisuprosessin

Lisätiedot

STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN. Sanni Sieviläinen

STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN. Sanni Sieviläinen HELSINGIN YLIOPISTO Maemaais-Luonnonieeellinen iedekuna Maemaiikan ja ilasoieeen laios STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN Sanni Sieviläinen Pro Gradu-ukielma Ohjaaja: Dario Gasbarra 3. syyskuua 215

Lisätiedot

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1.

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017 TALOUSARVIO 05 TALOUSSUUNNITELMA vuosille 06-07 Kunnanhallius 4..04 Kunnanvaluuso 0..04 Risijärven kuna Aholanie 9, 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 65 543* Faksi (08) 68 33 www.risijarvi.fi eunimi.sukunimi@risijarvi.fi

Lisätiedot

EFG 213-320. Käyttöohjeet 09.09 - 03.13. EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320

EFG 213-320. Käyttöohjeet 09.09 - 03.13. EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320 EFG 213-320 09.09 - Käyöohjee 51151911 03.13 s EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320 Vaaimusenmukaisuusvakuuus Jungheinrich AG, Am Sadrand

Lisätiedot

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2 OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA OV Io Jokinen 01 SISÄLTÖ SIVU 1. Mekaniikka Nopeu Kekinopeu Kehänopeu 3 Kiihyvyy 3 Puoamikiihyvyy 4 Voima 5 Kika 6 Työ 7 Teho 8 Paine 9

Lisätiedot

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin Suomen lähialueiden muuosdynamiikka - Iämerelä Murmanskiin Venäjä jakauuu 83 hallinnolliseen alueeseen -Suomea lähellä on 4: Pieari, Leningradin alue, Karjalan asavala ja Murmanskin alue Kari Liuho Johaja

Lisätiedot

Pyörätraktorit 1983. Vakolan tiedote 34/83

Pyörätraktorit 1983. Vakolan tiedote 34/83 ..k KCCD 00 OLKKALA 9-6 VALTON MAATALOUSKONEDEN TUTKMUSLATOS STATE RESEARCH NSTTUTE OF ENGNEERNG N AGRCULTURE AND FORESTRY Pyörärakori 9 Vakolan iedoe / ERPANOS KONEVEST n:o / Jukka Aokas Vakola: Trakori

Lisätiedot

PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA

PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA Tieokonesimulaaio ja siihen liiyä kokeellinen ukimus Joosa Kurinen ja Heidi Juuinen Mikkelin Lyseon lukio ysiikka 30..007 TIIVISTELMÄ Viksu-iedekilpailuprojekimme aiheena

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

Välipalareseptiopas ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT

Välipalareseptiopas ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT Välipalaresepiopas 1 ä Sisällyslueelo Pähkinä-joguri... 4 Tofuorilla... 6 Ruispaaholeivä hunajalla... 8 Hedelmäkippo... 10 Omenapuuro... 12 Juusovarras... 14 Mansikkasmoohie... 16 15-v. 16-v. Keskimääräise

Lisätiedot

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODEKSI 2009

LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODEKSI 2009 LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODESI 2009 FI FI PÄÄLUOA VOL1 NIDE 1 - YLEINEN TULOTAULUO OSA PARTA A. YLEISEN TALOUSARVION RAHOITUS 1 Liie PARTA-2 YLEISEN TALOUSARVION RAHOITUS Euroopan yheisöjen

Lisätiedot

Öljyshokkien talousvaikutusten heikkeneminen ja ilmiön syyt

Öljyshokkien talousvaikutusten heikkeneminen ja ilmiön syyt Öljyhokkien alouvaikuuen heikkeneinen ja iliön yy Kananalouiede Pro gradu -ukiela Talouieeiden laio Taereen ylioio Ohjaaja: Jukka Pirilä Lokakuu 20 Terhi Lohander TIIVISTELMÄ Taereen ylioio Talouieeiden

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS 6 SyyysjarjesemaD/APCLH 24 LH 24 ETS SyyysjarjesemaDAPCLH24 LH24 ETS 75 cy 100 122A YE 2 +30 230 1063 RO 0 1019 101A RO 25 RO 40 101C RD 25 J73 123 123A CNWH 1S CN/WH 1 13122A J 342A 22 20 YE 10 1 1CY

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte 4/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 4: Yhden vaausaseen vaieneva akkvärähely, harninen kuriusheräe LIIKEYHTÄLÖN JOHTO JA RATKAISU Kuvassa n esiey visksisi vaienneun yhden vaausaseen harnisen akkvärähelijän erusalli.

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia Tukimusprofessori Hrri Luoml Elinrvikeln pk yriysen mrkkinoiniosmisen ksvminen: kohi ukijoiden, kehiäjien j pk yriäjien yheisyömlli Esiys Ruok Suomi seminriss 20.11.2008, Arkikum, Rovniemi Hnkkeen lähökohd

Lisätiedot

DFG/TFG 316-435 DFG 316 DFG 320 DFG 425 DFG 430 DFG 435 TFG 316 TFG 320 TFG 425 TFG 430 TFG 435. Käyttöohjeet 11.09 - 09.13

DFG/TFG 316-435 DFG 316 DFG 320 DFG 425 DFG 430 DFG 435 TFG 316 TFG 320 TFG 425 TFG 430 TFG 435. Käyttöohjeet 11.09 - 09.13 DFG/TFG 316-435 11.09 - Käyöohjee 51167634 09.13 s DFG 316 DFG 320 DFG 425 DFG 430 DFG 435 TFG 316 TFG 320 TFG 425 TFG 430 TFG 435 Vaaimusenmukaisuusvakuuus Jungheinrich AG, Am Sadrand 35, D-22047 Hamburg

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Valmistava teollisuus. Erityistuotteet ja järjestelmäratkaisut

Valmistava teollisuus. Erityistuotteet ja järjestelmäratkaisut Valmisava eollisuus Eriyisuoee ja järjeselmärakaisu Eriyisuoee ja -rakaisu valmisu Parker kokenu kumppani palveluksessanne Valmisusalalla koneiden oiminnan ja suoriuskyvyn sandardi nouseva jakuvasi. Parkerilla

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja -1, SOTELA 24.9.2014 17:30 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohaja Pääöksenekijä Eerola Anja arapuheenjohaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Riso Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen

Lisätiedot