KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus
|
|
- Hannes Mattila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI
2 KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus. TAUSTA Euroopan unionin oiminnasa ehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 26 ariklassa määräään liiallisia alijäämiä koskevasa meneelysä. Meneelysä säädeään yksiyiskohaisemmin liiallisia alijäämiä koskevan meneelyn äyänöönpanon nopeuamisesa ja selkeyämisesä anneussa neuvoson aseuksessa (E) N:o 467/97, joka on osa vakaus- ja kasvusopimusa. Aseuksessa (EU) N:o 473/203 2 on eriyissäännöksiä, joia sovelleaan euroalueen jäsenvalioihin, joka ova liiallisia alijäämiä koskevassa meneelyssä. SEUT-sopimuksen 26 ariklan 2 kohdan mukaan komission on arkaselava alousarvioa koskevan kurinalaisuuden noudaamisa seuraavilla kahdella arvioiniperuseella: a) yliääkö ennakoiu ai oeuunu julkisen alouden alijäämä suheessa BKT:hen määriellyn 3 prosenin viiearvon (paisi jos alijäämä on pienenyny merkiäväsi ja jakuvasi asolle, joka on lähellä viiearvoa, aikka jos viiearvon yliäminen on vain poikkeuksellisa ja väliaikaisa ja alijäämä on edelleen lähellä viiearvoa) ja b) yliääkö julkinen velka suheessa BKT:hen määriellyn 60 prosenin viiearvon (paisi jos velkasuhde pienenee riiäväsi ja lähesyy riiävän nopeasi viiearvoa). SEUT-sopimuksen 26 ariklan 3 kohdassa määräään, eä jos jäsenvalio ei äyä jommankumman ai kummankaan edellä mainiun arvioiniperuseen mukaisia vaaimuksia, komissio laaii asiasa keromuksen. Komissio voi laaia keromuksen silloinkin, kun arvioiniperuseiden mukaise vaaimukse äyyvä, jos se kasoo, eä jäsenvaliossa on liiallisen alijäämän vaara. Viimeksi mainiulla arkoieaan SEUT-sopimuksen 26 ariklan 2 kohdassa määrielyä ilannea. Keromuksessa oeaan huomioon myös se, yliääkö julkisalouden alijäämä julkise invesoinimeno, sekä muu merkiyksellise ekijä, jäsenvalion keskipikän aikavälin aloudellinen ilanne ja alousarvioilanne mukaan lueuina. Keromus anneaan liiallisia alijäämiä koskevan meneelyn ensimmäisessä vaiheessa, ja siinä analysoidaan, äyääkö Suomi SEUT-sopimuksen mukaisen velkaa koskevan arvioiniperuseen. Taloudellinen ausa ja muu merkiyksellise ekijä oeaan huomioon ennen kuin asiasa ehdään lopullinen pääelmä. Vakaus- ja kasvusopimukseen vuonna 20 ehyjen muuosen seurauksena velkaa koskeva arvioiniperuse on noseu yhä ärkeäksi kuin alijäämää koskeva. Näin voidaan varmisaa, 2 EVL L 209, , s. 6. Keromuksessa oeaan myös huomioon Vakaus- ja kasvusopimuksen äyänöönpanoa koskeva vaaimukse sekä vakaus- ja lähenymisohjelmien muooa ja sisälöä koskeva ohjee, joka on hyväksyy Ecofin-neuvosossa 3. syyskuua 202. Saaavilla osoieessa hp://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/legal_exs/index_en.hm. Euroopan parlamenin ja neuvoson aseus (EU) N:o 473/203 alusavien alousarviosuunnielmien seuranaa ja arvioinia sekä euroalueen jäsenvalioiden liiallisen alijäämän ilaneen korjaamisen varmisamisa koskevisa yheisisä säännöksisä (EUVL L 40, , s. ). 2
3 eä niissä maissa, joissa velka suheessa BKT:hen yliää 60 prosenin viiearvon, velkasuhde alenneaan viiearvoa pienemmäksi (ai siä alenneaan riiäväsi kohi viiearvoa). Komissio esii 3. ammikuua 205 jousoa koskevan iedonannon, jossa anneiin uua ohjeisusa siiä, mien vakaus- ja kasvusopimuksen voimassa olevia säänöjä sovelleaan niin, eä voidaan vahvisaa rakenneuudisusen uloksellisen oeuamisen, invesoinien ja vasuullisen finanssipoliiikan yheyä yöllisyyden ja kasvun ukemiseen. Tiedonannossa ei muuea vakaus- ja kasvusopimuksen säännöksiä. Sillä pyriään lisäämään vakaus- ja kasvusopimuksen säännösen vaikuusa ja helpoamaan säännösen ymmärämisä sekä saamaan euroalueelle aikaan kasvua ukeva finanssipoliiikan viriys varmisamalla, eä vakaus- ja kasvusopimukseen sisälyvää jousoa voidaan hyödynää mahdollisimman ehokkaasi ja samalla säilyää sopimuksen uskoavuus ja uloksellisuus vasuullisen finanssipoliiikan ylläpiämisessä. Tiedonannossa selvenneiin neuvoson aseuksen (E) N:o 467/97 2 ariklan 3 kohdan säännöksiä vasaavasi muun muassa sien, eä kun komissio arvioi, käynniseäänkö liiallisia alijäämiä koskeva meneely (SEUT-sopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla anneavassa keromuksessa), se analysoi huolellisesi kaikkia merkiyksellisiä keskipikän aikavälin kehiysekijöiä, joka liiyvä alousilaneeseen, julkisen alouden rahoiusasemaan ja velka-asemaan. Siinä selvenneiin myös, eä rakenneuudisusen äyänöönpanoa alouspoliiikan eurooppalaisen ohjausjakson yheydessä pideään ällaisena merkiyksellisenä ekijänä 3. Komissiolle 2. lokakuua 204 oimieun vuoa 205 koskevan Suomen alusavan alousarviosuunnielman mukaan julkisen alouden alijäämän ennuseaan vuonna 205 kasvavan 2,4 proseniin suheessa BKT:hen ja bruovelkasuheen odoeaan kasvavan vuoden 205 loppuun mennessä 6,2 proseniin eli yli 60 prosenin viiearvon. Komission alven 205 alousennuseen mukaan julkisen alouden alijäämä vuonna 205 on 2,5 prosenia suheessa BKT:hen ja velkasuheen kehiysarvio vasaa viranomaisen alusavassa alousarviosuunnielmassa esiämää arvioa. Sekä komission ennuseen eä alusavan alousarviosuunnielman mukainen arvio anaa näyöä siiä, eä vakaus- ja kasvusopimuksessa arkoieun velkakrieerin peruseella näyää lähökohaisesi silä, eä on olemassa liiallisen alijäämän vaara. Tässä ei ole kuienkaan oeu vielä huomioon kaikkia jäljempänä esieyjä merkiyksellisiä ekijöiä. Siksi ässä keromuksessa päivieään 2. kesäkuua 204 ehyä aiempaa komission arvioa 4 velkasuheen viiearvon yliymisesä, joa voidaan selviää, onko liiallisia alijäämiä koskevan meneelyn aloiaminen aiheellisa, kun kaikki merkiyksellise ekijä on oeu huomioon. Keromuksen 2 jaksossa arkasellaan alijäämäkrieeriä, 3 jaksossa velkakrieeriä ja 4 jaksossa velan kehiymiseen vaikuavia merkiyksellisiä ekijöiä. Keromuksessa oeaan huomioon komission alven 205 alousennuse, joka julkaisiin 5. helmikuua 205. Alijäämän ennuseaan heikompien kasvunäkymien vuoksi olevan sekä vuonna 204 eä vuonna 205 suurempi kuin 2. kesäkuua 204 ennuseiin. Korkomeno ennuseaan pienemmiksi. Keromus perusuu EKT 200 -ieoihin. Siiryminen EKT 200 -järjeselmään 3 4 Aseuksen (E) N:o 467/97 2 ariklassa säädeään, eä [...] Keromuksessa käsiellään ilaneen mukaan seuraavia näkökohia: [...] makroalouden liiallisen epäasapainon ehkäisemiseen ja korjaamiseen liiyvien poliiikkojen oeuaminen, unionin yheisen kasvusraegian mukaisen poliiikkojen oeuaminen [...]. COM(204) 432 lopullinen. 3
4 alensi velkaa suheessa BKT:hen (viimeisimmän ilasovuoden 203 osala velkasuhde aleni EKT 95 -järjeselmän mukaisesa 57,0 prosenisa 56,0 proseniin). 2. ALIJÄÄMÄKRITEERI Sekä alusavan alousarviosuunnielman eä komission alven 205 alousennuseen mukaan Suomen julkisen alouden alijäämä pysyy perussopimuksen viiearvon alapuolella vuodesa 204 vuoeen 206. Komission ennuseen mukaan alijäämä kasvaa 2,7 proseniin suheessa BKT:hen vuonna 204 ja sen ennuseaan supisuvan sen jälkeen 2,5 proseniin vuonna 205 ja 2,2 proseniin vuonna 206 oleaen, eä poliiikka pysyy muuumaomana. Alusavan alousarviosuunnielman mukaan alijäämä on 2,7 prosenia suheessa BKT:hen vuonna 204 ja sen ennuseaan supisuvan 2,4 proseniin vuonna 205. Näin ollen perussopimuksen alijäämäkrieeri äyyy. 3. VELKAKRITEERI Julkisen alouden bruovelkasuhde on kasvanu nopeasi viime vuosina. Vuonna 2008 se oli vain 32,7 prosenia suheessa BKT:hen mua vuonna 203 se oli kasvanu 56,0 proseniin. Komission alven 205 alousennuseen mukaan velkasuheen odoeaan kasvaneen 58,9 proseniin vuonna 204 ja kasvavan 6,2 proseniin vuonna 205 ja 62,6 proseniin vuonna 206. Suomen alusavassa alousarviosuunnielmassa velkasuheen ennuseaan kasvavan 59,6 proseniin vuonna 204 ja 6,2 proseniin vuonna 205. Talven alousennuseessa vuoden 204 velkasuheessa oeaan huomioon valionvelan hiaampi kasvu vuoden jälkipuoliskolla. 4
5 5 Taulukko : Velan kehiys Julkinen bruovelkasuhde 48,5 53,0 56,0 58,9 6,2 62,6 Velkasuheen muuos b ( = 234),4 4,5 2,9 2,9 2,3,4 Vaikuava ekijä: Perusjäämä (2) -0,4 0,7,,4,2,0 Lumipallovaikuus (3) -0,9 0,9 0,7 0,6 0, -0,4 josa: Korkomeno,4,4,3,3,2,2 Reaalisen BKT:n kasvu -,2 0,7 0,6 0,0-0,5-0,8 Inflaaio (BKT-deflaaori) -,2 -,3 -,2-0,6-0,7-0,8 Velkakannan korjauserä (4) 2,7 2,9, 0,9, 0,8 Huom. a Prosenia suheessa BKT:hen. b BKT:hen suheueun bruovelan muuos voidaan eriellä seuraavasi: jossa on aikaindeksi, on julkisen velan määrä, P perusalijäämä, nimellinen BKT ja SF velkakannan korjauserä; i on vieraan pääoman keskikusannus ja y nimellisen BKT:n kasvu. Suluissa oleva ermi kuvaa lumipallovaikuusa miaamalla korkomenojen ja alouskasvun yheisvaikuusa velkasuheeseen. Lähde: Eurosa ja komission alven 205 alousennuse SF y y i P = * SF y y i P = *
6 4. MERKITKSELLISET TEKIJÄT SEUT-sopimuksen 26 ariklan 3 kohdan mukaan komission keromuksessa oeaan huomioon myös se, yliääkö julkisalouden alijäämä julkise invesoinimeno, sekä muu merkiyksellise ekijä, jäsenvalion keskipikän aikavälin aloudellinen ilanne ja alousarvioilanne mukaan lueuina. Näiä ekijöiä kuvaaan arkemmin neuvoson aseuksen (E) N:o 467/97 2 ariklan 3 kohdassa, jonka mukaan myös muu ekijä, joia kyseinen jäsenvalio piää merkiyksellisinä arvioiaessa kokonaisvalaisesi alijäämä- ja velkaperuseiden noudaamisa ja joka jäsenvalio on esiäny neuvosolle ja komissiolle on oeava asianmukaisesi huomioon. Edellä odeun peruseella seuraavissa jaksoissa arkasellaan seuraavia ekijöiä: ) keskipikän aikavälin aloudellinen ilanne, 2) keskipikän aikavälin alousarvioilanne (julkise invesoinni mukaan lueuina), 3) julkisyheisöjen keskipikän aikavälin velkaasema, sen kehiys ja kesävyys, 4) muu jäsenvalion esiämä ekijä ja 5) muu komission merkiyksellisinä piämä ekijä. 4.. Keskipikän aikavälin aloudellinen ilanne Suhdanee ja poeniaalinen kasvu Vuonna 2009 Suomen BKT romahi 8,3 prosenia, minkä jälkeen maan alous elpyi vähiellen vuosina 200 ja 20. Vuosina oliin kuienkin aas aanumassa. Suomen uoannon odoeaan vuonna 204 pysyneen pikäli muuumaomana edelliseen vuoeen verrauna. Tuoavuuden kasvu on ollu viime aikoina vähäisä ja vienimarkkinoia on meneey. Tämä keroo aloudessa käynnissä olevasa rakenneuudisuksesa. Kriisi on vaikuanu Suomen poeniaaliseen kasvuun negaiivisesi. Talven alousennuseen peruseella poeniaalisen kasvun arvioidaan supisuneen 2,2 prosenisa vuonna 2007 lähes nollaan vuonna 204. Vuonna 205 poeniaalisen kasvun odoeaan kiihyvän vain hieman pääomanmuodosuksen ja ehyjen yöunien ukemana. Kokonaisuoavuuden ei sen sijaan odoea vaikuavan posiiivisesi. Poeniaalisen kasvun jyrkkä heikkeneminen vaikuaa negaiivisesi velanhoiokykyyn. Koska reaalinen BKT supisui vuosina 202 ja 203, vuonna 203 uoanokuilu laajeni -3, proseniin suheessa poeniaaliseen BKT:hen. Sen odoeaan pysyvän samansuuruisena myös vuonna 204, sillä BKT:n arvioidaan pysyneen muuumaomana. Kasvun ennuseaan yliävän poeniaalisen kasvun vuonna 205, jolloin uoanokuilu kapenee jonkin verran, 2,6 proseniin suheessa poeniaaliseen BKT:hen. 6
7 Taulukko 2: Makroalouden ja julkisen alouden kehiys a KOM KOM KOM KOM Kansallise viranomaise KOM Kansallise viranomaise KOM Kansallise viran-omaise Reaalinen BKT (muuos %) 2,6 -,5 -,2 0,0 0 0,8,2,4 n.a. Poeniaalinen BKT (muuos %) 0,2 0, 0, 0,0 0,3 0,3 n.a. Tuoanokuilu (% suheessa poeniaaliseen BKT:hen) -0,3 -,8-3, -3, -3,0-2,6-2,2 -,5 n.a. Julkisen alouden rahoiusasema -,0-2, -2,4-2,7-2,7-2,5-2,4-2,2 n.a. Perusjäämä 0,4-0,7 -,2 -,4 -,4 -,2 -, -,0 n.a. Keraluoneise ja muu väliaikaise oimenpiee -0, -0, -0, 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 n.a. Julkinen kiineän pääoman bruomuodosus 3,8 4,0 4,2 4, 4, 4, 4,0 4, n.a. Suhdannekorjau rahoiusasema -0,8 -, -0,6-0,9 -,0 -,0 -,2 -,3 n.a. Suhdannekorjau perusjäämä 0,5 0,4 0,6 0,4 0,3 0,3 0, -0, n.a. Rakeneellinen rahoiusasema b -0,8 -,0-0,6 -,0 -,0 -,0 -,2 -,3 n.a. Rakeneellinen perusjäämä 0,6 0,4 0,7 0,3 0,3 0,3 0, -0, n.a. Huom. a Prosenia suheessa BKT:hen, jollei oisin mainia. b Suhdannekorjau rahoiusasema, jossa ei ole oeu huomioon keraluoneisia eikä muia väliaikaisia oimenpieiä. Lähde: Eurosa, komission alven 205 alousennuse ja alusava alousarviosuunnielma 205 Tällä negaiivisella suhdannekehiyksellä on ollu merkiävä vaikuus velkasuheeseen. Suhdannekorjauna kolmen viime vuoden ajala velkasuhde pysyisi vuonna 205 sekä komission eä kansallisen viranomaisen mukaan SEUT-sopimuksen viiearvon alapuolella. Komission alven alousennuseen peruseella suhdanneasoieu velka on vuonna ,8 prosenia suheessa BKT:hen. Kansallise viranomaise ova laskelmasa samaa mielä. Taulukko 3. Julkisen alouden alijäämä ja velka (% suheessa BKT:hen) 5 Alijäämäkrieeri Velkakrieeri Julkisen alouden rahoiusasema KOM Kansallise viranomaise KOM Kansallise viranomaise KOM Kansallise viranomaise -,0-2, -2,4-2,7-2,7-2,5-2,4-2,2 n.a. Julkisen alouden bruovelka 48,5 53,0 56,0 58,9 59,6 6,2 6,2 62,6 n.a. Julkisen alouden bruovelka, suhdaneen vaikuukse poiseu 55,8 55,8 Lähee: Eurosa, Euroopan komission alven 205 alousennuse, alusava alousarviosuunnielma ja kansallisen viranomaisen ilmoiama iedo 5 Suhdannekorjau velka laskeaan seuraavalla kaavalla 2 3 years adjused B ( C j ) B j = 0 = 2 po 3 ( y )( p ) h h h = 0 jossa B on velka, on kiineähinainen BKT, y po on poeniaalinen kasvu, p on BKT:n hinadeflaaori ja C on rahoiusaseman suhdannekomponeni. Suhdannekomponeni ja poeniaalinen kasvu laskeaan yheisesi soviuilla meneelmillä. 7
8 Viimeaikaise rakenneuudisukse Vuonna 203 Suomessa hyväksyiin laaja rakenneuudisusohjelma kasvun edellyysen paranamiseksi ja kesävyysvajeen umpeen kuromiseksi 6. Hallius suunnielee oimenpieiä kunaalouden asapainoamiseksi, julkisen sekorin ehokkuuden lisäämiseksi, yöurien pidenämiseksi kahdella vuodella sekä kilpailun lisäämiseksi ja kilpailukyvyn paranamiseksi. Maaliskuussa 204 ehdyn uoreimman menokehyspääöksen 7 yheydessä ilmoieiin äsmällisemmisä oimisa, joka on esiey vuoden 204 kansallisessa uudisusohjelmassa 8. Elokuussa 204 ehiin uusia äyänöönpanopääöksiä 9, joia hallius parhaillaan oeuaa. Komission arvio uudisuksisa, joia Suomen viranomaise ova oeuanee vasaakseen alouspoliiikan eurooppalaisen ohjausjakson yheydessä heinäkuussa 203 ja heinäkuussa 204 anneuihin neuvoson suosiuksiin, on yleisesi oaen myöneinen. Vuoden 205 maaraporin mukaan Suomi edisyy jonkin verran vuoden 204 maakohaisen suosiusen noudaamisessa. Kaavia uudisuksia kunien koon kasvaamiseksi ja sosiaali- ja erveydenhuolopalvelujen paranamiseksi valmisellaan, nuorisoakuua on laajenneu, varhaisen eläkkeelle siirymisen väyliä kavenneaan ja kilpailuviranomaisa on vahviseu. Vuonna 204 uli voimaan yheisöverojärjeselmän uudisus, jolla alenneiin yheisöverokanaa ja kiriseiin osinkoverousa. Tarkoiuksena on ehdä verojärjeselmäsä paremmin kasvua ukeva Työmarkkinaosapuole sopiva eläkeuudisuksesa syyskuun lopulla 204. Uudisuksessa eläkeikä kykeään elinajanodoeeseen, kuen neuvoso heinäkuussa 204 suosieli. Tavoieena on oeuaa uudisus vuodesa 207 lukien. Kansallisen viranomaisen mukaan uudisus paranaa julkisen alouden kesävyyä noin prosenin suheessa BKT:hen. Puoluee ova päässee yheisymmärrykseen sosiaali- ja erveyspalvelu-uudisusen suunnasa. Vuoden 204 kansallisen uudisusohjelman mukaan uudisuksen pääperiaaeena on, eä kaikki sosiaali- ja erveyspalvelu järjeseään yhdenneysi viiden alueellisen järjesäjän oimesa. Kunna olisiva jakossakin mukana palvelujen uoamisessa, mua huomaava osa niiden valuuksisa siirreään näille viidelle alueelle. Lähipalvelu, kuen erveyskeskukse, vanhusen koipalvelu ai sosiaalihuollon palvelu voidaan jakossakin säilyää lähellä ihmisiä. Vuoden 204 lopulla eduskunnalle esieiin ää uudisusa koskevia lakiesiyksiä, ja uusien rakeneiden odoeaan olevan oiminnassa vuoeen 207 mennessä. Kunauudisus perusuu vapaaehoisiin kunaliioksiin, joiden eduisa kunna ekevä yksiyiskohaisia selviyksiä. Kunna, joka ekevä kunaliiospääöksen määräaikaan mennessä, saava avusuksia ja korvauksia. Kansallisen uudisusohjelman mukaan hallius on päääny nimiää 2 suurimmalle kaupunkiseudulle eriyise kunajakoselviäjä. Tällä Rakennepoliiinen ohjelma alouden kasvuedellyysen vahvisamiseksi ja julkisen alouden kesävyysvajeen umpeen kuromiseksi: hp://valioneuvoso.fi/eusivu/rakenneuudisus395285/iedoso/rakennepoliiinen-ohjelma /fi.pdf Halliuksen pääös rakennepoliiisen ohjelman oimeenpanosa osana julkisen alouden suunnielmaa hp://valioneuvoso.fi/iedoso/julkinen/kehysneuvoelu-204/paaos/fi.pdf hp:// 045Europe/Europa_2020_Spring_204_NETTI.pdf Halliuksen pääös rakennepoliiisen ohjelman oimeenpanon vahvisamisesa hp://valioneuvoso.fi/iedoso/julkinen/pdf/204/budjeineuvoelu-204/rakennepoliiinenohjelma/governmen-decision pdf 8
9 hekellä vapaaehoisen kunaliiosen oeuuminen on epävarmaa. Vaikka suunnieilla ei ole pakkoliioksia, hallius on aseanu avoieia päällekkäisen oiminojen vähenämiseksi, joa ehokkuua voidaan lisää. Samaan aikaan kunien odoeaan paranavan uoavuua ja lisäävän verouloja kunasekorin alijäämän supisamiseksi (ällä hekellä proseni suheessa BKT:hen). Toeuuksen yksiyiskohdisa on vielä pääeävä, mua oimenpieillä voi olla keskipikällä aikavälillä huomaava myöneinen vaikuus julkiseen aloueen kasvun vauhdiumisen ja menojen vähenemisen kaua Keskipikän aikavälin alousarvioilanne Rakeneellinen alijäämä ja julkisen alouden vakauaminen Suomen alijäämä on alle 3 prosenia suheessa BKT:hen, ja sen ennuseaan pysyvän alle 3 prosenissa vuoeen 206. Talouden elpyessä vuosina Suomen rakeneellinen rahoiusasema koheni merkiäväsi. Vuoden 20 lopussa se oli 0,8 prosenia. Vuonna 202 rakeneellinen rahoiusasema heikkeni,0 proseniin suheessa BKT:hen. Suomen keskipikän aikavälin avoie oli 0,5 prosenia suheessa BKT:hen vuoeen 203 asi, jolloin avoieeksi aseeiin 0,5 prosenia suheessa BKT:hen. Komission alven 205 alousennuseen mukaan Suomi saavui keskipikän aikavälin avoieen vuonna 203, sillä rakeneellinen rahoiusasema oli 0,6 prosenia suheessa BKT:hen, mikä on riiävän lähellä keskipikän aikavälin avoiea. Sekä kansallisen eä komission ennuseen mukaan Suomen odoeaan erkanevan keskipikän aikavälin avoieesa vuonna 204. Suomen rakeneellisen rahoiusaseman odoeaan kohenevan 0, prosenia suheessa BKT:hen, kun alouden kasvun odoeaan jälleen alkavan vuonna 205. Alusavassa alousarviosuunnielmassa rakeneellisen rahoiusaseman ennuseaan kuienkin edelleen heikenyvän myös vuonna 205, eikä rakeneellinen rahoiusasema muuu vuonna 205 alven alousennuseenkaan mukaan. Vaikka komissio ei ässä vaiheessa odoakaan merkiävää poikkeamaa keskipikän aikavälin avoieesa vuonna 204 ja/ai vuonna 205, ennuse viiaa siihen, eä avoieesa poikeaan jonkin verran. Jos ämä on oisuvaa, poikkeama voi ulevaisuudessa olla merkiävä. Julkisen alouden meno suheessa BKT:hen ova kasvussa. Vuosien keskiarvo oli 50,6 prosenia. Vuonna 203 suhdeluku oli 57,8 prosenia, ja komission alven 205 alousennuseessa sen arvioidaan pysyvän korkeana. Suhdeluku kuuluu EU:n korkeimpiin Julkisen alouden keskipikän aikavälin velka-asema Julkisen alouden pikän aikavälin kesävyys Suomessa arvioidaan olevan lyhyellä aikavälillä vähäinen julkisen alouden rahoiuspaineen riski, mua keskipikällä aikavälillä kesävyysriski on keskisuuri ja pikällä aikavälillä suuri, mikä johuu väesön ikäänymisen vaikuuksesa julkiseen aloueen. Siksi olisi keskiyävä hillisemään ikäänymiseen liiyvien menojen kasvua edelleen, joa julkisen alouden kesävyys paranuisi keskipikällä ja pikällä aikavälillä. Tuoreina eläkeuudisusa ei ole kuienkaan vielä sisällyey näihin arvioihin. Tämänhekisen kehiysarvioiden mukaan velka jakaisi kasvuaan myös vuoden 206 jälkeen. Perusskenaarion mukaan velkaaso olisi suheellisen vakaa vuosiin asi ja jakaisi nousua sen jälkeen. (Perusskenaario perusuu komission ennuseisiin, alouspoliiisen komiean sopimiin, ausalla olevia makroalouden muuujia (reaalikorko, kokonaisuoannon kasvu, inflaaio) koskeviin pikän aikavälin lähenymisoleuksiin ja oleukseen, eä 9
10 finanssipoliiikka säilyy samanlaisena ennusejakson jälkeenkin.) Nousun ausalla olisiva väesön ikäänymisesä aiheuuva kusannukse. Velkakannan korjauserä Velkakannan korjauserällä on suuri vaikuus Suomen julkisen velan muuoksiin. Tämä johuu siiä, eä julkiseen sekoriin kuuluva yöeläkejärjeselmä on osiain ennakkoon rahasoiva ja ylijäämäinen. lijäämä oli,9 prosenia suheessa BKT:hen vuonna 203, ja kansallise viranomaise arvioiva sen olevan,5 prosenia vuonna 204. Vuonna 205 ylijäämän ennuseaan supisuvan,3 proseniin suheessa BKT:hen ja alkavan sen jälkeen kasvaa. lijäämä sisällyeään julkisen alouden rahoiusasemaan, mua siä ei käyeä julkisen bruovelan maksamiseen. Eläkerahaso näkyvä varojen neokerymänä velkakannan korjauserässä. Näin ollen Suomen julkisyheisöjen neorahoiusvarojen ennuseaan olevan 56,5 prosenia suheessa BKT:hen vuonna Suomen neorahoiusasema on OECmaiden parhaimpia. Omaisuuden myyni Hallius on päääny myydä valion omisamia kiineisöjä velan vähenämiseksi. Valion yhiöomisusen asehallinaa on arkoius ehosaa laajenamalla valio-omiseisen noeeraamaomien yhiöiden omisuspohjaa ja arviaessa irauduaan yhiöomisuksesa. Lisäksi oeueaan valion omisamien pörssiyhiöiden osakkeiden myynejä ja muia oimenpieiä valion ulojen lisäämiseksi. Noeeraamaomien yhiöiden osinkojen kokonaismäärää aioaan nosaa. Näiden oimenpieiden aiheuama lisäulouus aiemmin linjauun nähden on vuosina noin,9 miljardia euroa. Pääosa uloisa ohjaaan valionvelan lyhenämiseen, mua 0,6 miljardia euroa käyeään invesoineihin vuosina 204 ja 205. Valion akaama velkakana Vuonna 203 Suomen valion anamien akausen määrä oli 6,5 prosenia suheessa BKT:hen. Rahoiussekoriin liiyviä akauksia oli samana vuonna 0,5 prosenia suheessa BKT:hen. Näin ollen ehdollisiin vasuisiin, akauksiin, rahoiuslaiosen pelasusoperaaioihin ja velan siirämiseen liiyvä riski ova vähäisiä Muu komission merkiyksellisinä piämä ekijä Rahoiuksenvakauusoperaaio Niiden muiden ekijöiden joukossa, joia komissio piää merkiyksellisinä, kiinnieään huomioa eriyisesi rahoiusosuuksiin, joka on arkoieu kansainvälisen solidaarisuuden edisämiseen ja unionin poliiisen avoieiden saavuamiseen, jäsenvalioiden välisen kahden- ja monenvälisen uen muodossa rahoiusvakauden urvaamisen yheydessä synyneeseen velkaan sekä suuren rahoiuksellisen häiriöiden aikana oeueuihin rahoiuksenvakauusoperaaioihin liiyvään velkaan (aseuksen (E) N:o 467/97 2 ariklan 3 koha). Euroalueen jäsenvalioille myönneyn rahoiusuen velkaa kasvaava vaikuus on oeava huomioon arvioiaessa velkakrieerin noudaamisa. Komission alven 205 alousennuseen mukaan vuonna 205 ämän rahoiusuen kumulaiivinen vaikuus on 2,9 prosenia suheessa 0 OEC Economic Oulook nro 93, liie, aulukko 33. Julkisen alouden suunnielma
11 BKT:hen. Jos rahoiuksenvakauusoperaaioihin liiyvää velkaa ei oea huomioon, julkinen bruovelka vuonna 205 on 58,3 prosenia suheessa BKT:hen eli SEUT-sopimuksen viiearvon alapuolella Muu jäsenvalion esiämä ekijä Komission 3. helmikuua 205 vasaanoamassa kirjeessä Suomi korosi suhdanneilaneen ja solidaarisuusoimenpieiden roolia velkaanumisessa. Suomi oi huomioon oeavina ekijöinä esiin myös elokuussa 203 soviun halliuksen rakennepoliiisen ohjelman, vakauamisoimenpiee, joia on pääey oeuaa vuonna 205 ja siä seuraavina vuosina, ja halliuksen omaisuuden myynnin velan lyhenämiseksi ja alouden pirisämiseksi. Solidaarisuusoimenpieiden vaikuusa käsiellään ämän keromuksen 4.4 jaksossa. Viimeaikaisia rakenneuudisuksia, kuen rakennepoliiisa ohjelmaa, käsiellään 4. jaksossa. Vakauamisoimenpieiä käsiellään 4.2 jaksossa ja omaisuuden myyniä 4.3 jaksossa. Valiovarainminiseriön laskelmien mukaan (perusuva komission alven 205 alousennuseeseen) suhdannekorjau velka vuonna 205 on 55,8 prosenia ja vuonna ,7 prosenia suheessa BKT:hen. 5. PÄÄTELMÄT Suunnielmien mukaan julkinen bruovelka nousee 6,2 proseniin vuonna 205 eli se yliää suheessa BKT:hen määriellyn 60 prosenin viiearvon. Viiearvon yliymisriski vahviseaan komission alven 205 alousennuseessa, jossa siinäkin bruovelan ennuseaan olevan 6,2 prosenia suheessa BKT:hen. Kuen ässä keromuksessa on osoieu, odoeu viiearvon yliyminen seliyy kuienkin kokonaisuudessaan Suomen rahoiusuella euroalueen rahoiusvakauden urvaamiseksi. Ilman Suomen anamaa rahoiusukea julkinen velka olisi alle 60 prosenia suheessa BKT:hen. Velan määrään ova vaikuanee myös sosiaaliurvarahasojen miava rahoiusvarojen hankina, jonka seurauksena varoja on keryny samaan aikaan kun velka on lisäänyny. Lisäksi on huomaava, eä Suomen ämänhekisen suhdanneilaneen vaikuukse heijasuva velkasuheeseen. Keromuksessa esieyn analyysin ja merkiyksellisen ekijöiden arvioinnin peruseella SEUT-sopimuksessa ja aseuksessa (E) N:o 467/97 määriellyn velkakrieerin olisi kasoava ällä hekellä äyyneen.
1 Excel-sovelluksen ohje
1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen
LisätiedotFinanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla
BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen
LisätiedotKOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS SUOMI. Perustamissopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus
EUROOPAN ISSIO Bryssel 2.6.2014 COM(2014) 432 final ISSION KERTOMUS SUOMI Perusamissopimuksen 126 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI 1. OIKEUDELLINEN TAUSTA Euroopan unionin oiminnasa ehdyn
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perustamissopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 912 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perusamissopimuksen 126 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perusamissopimuksen 126
LisätiedotI L M A I L U L A I T O S
I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla
Lisätiedot2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan
LisätiedotRakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi
Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri
LisätiedotMÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010
MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,
LisätiedotRIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa
LisätiedotHoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050
VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN
Lisätiedot338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue
LisätiedotETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET
TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL
Lisätiedot2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t
Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina
LisätiedotLaskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa
Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen
Lisätiedotkäsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät
n u m o a u L akirj i as a j a a i p p u a k s i ä ö i i h Vä aikei amm käsieiä Asiakirjaselviys Vaaimuksenmukaisuusodisus/-vakuus Saaeasiakirja Luomun merkinnä Asiakirjaselviys Pakollinen asiakirja Tällä
LisätiedotLVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus
1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan
LisätiedotKuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,
LisätiedotBETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010
DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä
LisätiedotKokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005
Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen
LisätiedotSuositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Belgiassa annetun päätöksen 2010/283/EU kumoamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.6.2014 COM(2014) 437 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Belgiassa annetun päätöksen 2010/283/EU kumoamisesta FI FI Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
LisätiedotSuositus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia
LisätiedotLVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS
VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu
LisätiedotSuositus NEUVOSTON SUOSITUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2019 COM(2019) 534 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta havaitun merkittävän poikkeaman korjaamisesta
LisätiedotTekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013
Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki
LisätiedotÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT
ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10000/17 ECON 496 UEM 188 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Kroatiassa annetun päätöksen
LisätiedotVATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. kesäkuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. kesäkuuta 2016 (OR. en) 9328/16 ECON 488 UEM 230 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Sloveniassa annetun päätöksen
LisätiedotNEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.5.2015 COM(2015) 209 final Embargo vista Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella FI FI PERUSTELUT
LisätiedotLISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODEKSI 2009
LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODESI 2009 FI FI PÄÄLUOA VOL1 NIDE 1 - YLEINEN TULOTAULUO OSA PARTA A. YLEISEN TALOUSARVION RAHOITUS 1 Liie PARTA-2 YLEISEN TALOUSARVION RAHOITUS Euroopan yheisöjen
LisätiedotSuositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Ranskassa tehdyn päätöksen 2009/414/EY kumoamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2018 COM(2018) 433 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Ranskassa tehdyn päätöksen 2009/414/EY kumoamisesta FI FI Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista
Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa
LisätiedotY m p ä r i s t ö k a t s a u s
Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotEne-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015
Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen
Lisätiedot6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia
6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön
LisätiedotÖljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde
Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin
LisätiedotMore care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,
LisätiedotSuositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 297 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen
LisätiedotTietoliikennesignaalit
ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime
LisätiedotHARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.
PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu
LisätiedotSuositus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2012 COM(2012) 116 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS jolla muutetaan päätös 2011/734/EU, joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi
LisätiedotKOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815}
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2014 C(2014) 8815 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} FI FI KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014,
LisätiedotSuvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA
OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA Pro gradu -ukielma Talousiede Helmikuu 2016
LisätiedotEpäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6
Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,
LisätiedotMaahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004
Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien
LisätiedotPainevalukappaleen valettavuus
Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä
LisätiedotSairastumisen taloudelliset seuraamukset 1
1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:
LisätiedotTALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017
TALOUSARVIO 05 TALOUSSUUNNITELMA vuosille 06-07 Kunnanhallius 4..04 Kunnanvaluuso 0..04 Risijärven kuna Aholanie 9, 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 65 543* Faksi (08) 68 33 www.risijarvi.fi eunimi.sukunimi@risijarvi.fi
LisätiedotSijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen
Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus TyEL-maksun kehiykseen Eläkeurvakeskuksen keskuselualoieia 009:6 Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus
LisätiedotYRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso
LisätiedotPUBLIC. Luxemburg,17.kesäkuuta2014 (OR.en) EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO 10525/14 LIMITE ECOFIN567 UEM189
ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Luxemburg,17.kesäkuuta2014 (OR.en) 10525/14 PUBLIC LIMITE ECOFIN567 UEM189 SÄÄDÖKSETJA MUUTVÄLINEET Asia: NEUVOSTONPÄÄTÖSlialisenalijäämänolemasaolostaTanskasa annetunpäätöksen2010/407/eukumoamisesta
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM- bsf infraoimialakunnan perusamiskokous, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B
KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM -projeki on saavuamassa visionsa, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra FINBIM?
LisätiedotVuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13
Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden
LisätiedotPK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1
EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10001/17 ECON 497 UEM 189 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Portugalissa annetun päätöksen
LisätiedotSuomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI
LisätiedotSuositus NEUVOSTON SUOSITUS. Puolan julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi. {SWD(2013) 605 final}
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 906 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Puolan julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi {SWD(2013) 605 final} FI FI Suositus NEUVOSTON
LisätiedotKOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6892 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta FI FI YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015,
LisätiedotSanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli
Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN
LisätiedotFinanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson
Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI. Pitkärannan asemakaava (laajennus) ja asemakaavan muutos
ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos / ULVILA KAUPUKI Pikärannan emakaava (laajennus) ja emakaavan muuos Koreli 0-,,, ja 0-, osa koreleisa,,, sekä puiso-, lähivirkisys- ja kaualuee..0
LisätiedotSysteemimallit: sisältö
Syseemimalli: sisälö Malliyypi ja muuuja Inpu-oupu -kuvaus ja ilayhälömalli, ila Linearisoini Jakuva-aikaisen lineaarisen järjeselmän siirofunkio, sabiilisuus Laplace-muunnos Diskreeiaikaisen lineaarisen
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 292 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 126 artiklan
LisätiedotLyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu
Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2016) 292 final.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. toukokuuta 2016 (OR. en) 9307/16 ECOFIN 480 UEM 222 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 19. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotSuositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Kreikassa annetun päätöksen 2009/415/EY kumoamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2017 COM(2017) 380 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Kreikassa annetun päätöksen 2009/415/EY kumoamisesta FI FI Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS
LisätiedotVALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO
TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO VENÄJÄN TALOUDEN PELASTUS? Kansanalousiede Pro Gradu -ukielma Joulukuu 2008 Ohjaaja: Jukka Pirilä Tuomo Huhanen TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotMicrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet
Micrologic elekronise suojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Pienjännieuoee Käyäjän käsikirja We do more wih elecriciy. Micrologic elekronise sojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Elekronisen suojareleen käyö Suojareleen
LisätiedotYhdessä yhteistyöllä. -toimintamalli
1 Yhdessä yheisyöllä ERITYIS- -oiminamalli OPETTAJA 2 Meidän hyvä fiilis Konflikien rakaisumalli Jälkikäsiely Seinäjoen kaupungin Yhdessä yheisyöllä oiminamalli sisälyy koulujen suunnielmaan oppilaiden
Lisätiedot2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.
00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 380 final.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2017 (OR. en) 10738/17 ECOFIN 586 UEM 216 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 12. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotLyhyt johdanto Taylorin sääntöön
K a n s a n a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 6. v s k. 2 / 2 0 1 0 Lyhy johdano Taylorin säänöön Juha Tervala Johaja Aboa Cenre for Economics 1. Johdano Taylorin säänö on sen kehiäjän
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia
8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.
LisätiedotTermiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena
TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen
Lisätiedot-2, KV 2015-04-20 18:00
-, KV -- : Kokousiedo Aika.. klo. Paikka Raaihuone, kaupunginvaluuson isunosali Päääjä Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Bosröm, Peer Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Bria Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen,
LisätiedotSuositus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.7.2016 COM(2016) 519 final Suositus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS sakon määräämisestä Portugalille, koska se ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Portugalin esittämästä talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.11.2016 COM(2016) 900 final 2016/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Portugalin esittämästä talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2016/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Portugalin
LisätiedotKALA 1.3.2010, Asia 52,, Liite 2.3. Varisto, Martinkyläntien meluselvitys välillä Vihdintie - Riihimiehentie Vantaan kaupunki
KALA 1.3.2010, Asia 52,, Liie 2.3 Variso, Marinylänien eluselviys välillä Vihdinie - Riihiiehenie Vanaan aupuni Variso, Marinylänien eluselviys välillä Vihdinie Riihiiehenie, Vanaa 2(11) Meluselviys Vanaan
LisätiedotFinavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja
9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän
LisätiedotArvio Suomen ei-päästökauppasektorin pitkän ajan tavoitteesta ja päästöistä vuoteen 2030 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01286-13
Arvio Suomen ei-pääsöauppaseorin piän ajan avoieesa ja pääsöisä vuoeen 2030 Kirjoiaja: Luoamusellisuus: Tomi J. Lindroos, Tommi Eholm, Ila Savolainen julinen 2 (29) Alusana Tämä rapori on osa ympärisöminiseriön
LisätiedotZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet
Zelio Time -aikarelee ZELIO Time Sarja RE7 Elekronise aikarelee Valinaopas 00 Valinaopas 00 Zelio Time RE 7 -aikarelee Valinaopas Sovellukse Elekronise aikarelee mahdollisava yksinkeraisen auomaisoiujen
LisätiedotParantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar
METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan
LisätiedotSuositus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.7.2016 COM(2016) 294 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Espanja ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia
LisätiedotOSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Puittinen Marko Vornanen Timo
-1, SOTELA 28.1.2015 17:00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohaja Pääöksenekijä Eerola Anja arapuheenjohaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Riso Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen
LisätiedotMonisilmukkainen vaihtovirtapiiri
Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin
LisätiedotSELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
Dnro KAUS//00 VP /5..00..0 609 56 SELOSTUS RIESKALAN (7.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Vireille: 9..00 KH hyväksyny: KV hyväksyny: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT
LisätiedotOSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON
AMPN YLIOPISO Kauppaieeien laios OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON Laskenaoimi Seminaariukielma Helmikuu 2004 Ohjaaja: Ismo Vuorinen apani Höök 3 SISÄLLYS JOHDANO... 4. ukielman ausaa...4.2
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
LisätiedotSELOSTUS Hartelan muutos 1 L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\2015\4_14_Hartelan_muutos.docx\PS LIETO LOUKINAINEN HARTELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS
SELOSUS Harelan muuos L:\KAAVA\EX\KAAVASEL\0\ Harelan_muuos.docx\PS LEO LOUKNANEN HELAN ASEMAKAAVAN MUUOS KAAVAN LAAJA: LEDON KUNA / KAAVOUS JA EKNSE PALVELU: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 0 Kaavoiusarkkiehi
Lisätiedot7958/17 ip/elv/jk 1 DG G 2A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. huhtikuuta 207 (OR. en) 7958/7 FIN 237 CADREFIN 4 POLGEN 38 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
Lisätiedot