ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

Transkriptio

1 ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kuna, Ympärisö- ja ekninen osaso Anne-Mari Kemainen 00

2 SISÄLTÖ VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELOON ALUEELLA s.. Hoioluokkien välise ero s. 4. A Käyöviheralue s. 5. B Käyöniiy s. 6.4 C Lähimesä s. 7 KATUVIHREÄN HOITOLUOKAT ESKOLANPELLON ALUEELLA s. 8. Hoioluokkien välise ero s. 9. KA Yleiskauvihreä s. 0. KB Piennarniiy s. LIITE. Hoioluokiuskara LIITE. Viheralueiden hoiokori

3 VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELOON ALUEELLA Hoioluokka kuvaa viheralueen yleisilmeä, käyöä ja hoidon laauasoa. Se voidaan määriää alusavasi jo kaavoiuksessa pääeäessä alueiden käyöarkoiusa. Kaavoiuksen yheydessä hoioluoka jaeaan karkeasi kolmeen osaan: rakenneu viheraluee (A), avoime viheraluee (B) ja aajamamesä (C). Hoioluokka pääeään viimeisään viheralueen arkemmassa suunnieluvaiheessa. Pääeäessä hoioluokkaa on huomioiava alueen luonnonominaisuude ja asema kaupunkikuvassa, alueen käyöarkoius ja rakenamisase. Lisäksi valinaan vaikuava hoidon laauavoie ja inensiivisyys sekä kusannukse, joihin siouduaan rakenamisessa ja ulevassa hoidossa. Hoioluokka vaikuaa alueen suunnielu- ja oeuusrakaisuihin sekä rakenamisen ja hoidon kusannuksiin. Myöhemmin se keroo viheralueen hoiajalle millaisa laauasoa hoidola edellyeään. Alueiden hoio suorieaan viheralueiden hoio (VHT 05) ohjeisuksen laaukrieerien mukaisesi. Laaukrieeri hoioluokiain lueellaan liieessä Viheralueiden oimenpide- ja hoio-ohjee. Hoioluokkien kusannuksisa A Rakenneu viheraluee Suuri sisäinen vaihelu. Kusannukse muodosuva pääosin alueella käyeävisä maeriaaleisa. Perusamiskusannukse korkeia ja aluee edellyävä säännöllisä ja ehokasa ylläpioa. B Avoime viheraluee Perusamiskusannukse edullise ja pääosa hoiokusannuksisa muodosuu maan vuosiaisesa muokkaamisesa, kylvämisesä ja sadonkorjuusa. Uusniiyjen perusamiskusannukse vanhoja niiyalueia huomaavasi korkeamma. C Taajamamesä Mesien hoio ehdään suunnielmallisesi ja pikäjäneisesi. Mesien hoidon kusannukse vaiheleva mesäyyien ja hoiooimenpieiden mukaan. Taajamamesien hoidon kusannukse ova normaaleja mesän hoidon kusannuksia korkeamma. Tyrnävän kunnan viheralueluokiuksessa on käyey pohjana Viherympärisöliion hoioluokiusjulkaisua. Lähde: Viheralueiden hoioluokius. Viherympärisöliio ry julkaisu 6. (007)

4 . Hoioluokkien keskinäise ero Luokka Ominaispiiree Käyö Hoio A Edususviheralue Keskeisellä paikalla, korkeaasoinen rakenaminen/hoio. Julkisen rakennusen pihoja, aukioia ai puisoja, ym. Oleskelu, korise, ym. Inensiivisä, päiviäisä. A Käyöviheralue Sijaini rakenneussa ympärisössä. Puisoja, aukioia, leikkipuisoja, kiineisöjen pihoja, ym. Oleskelu, leikki, ym Säännöllisä, viikoiaisa. A Käyö- ja suojaviheralue Suojavyöhykkeiä rakenneun ja luonnonympärisön välillä. Ulkoilu, oleskelu, ym. Puisomaisia. Säännöllisä, kuukausiaisa. B Maisemapelo Viljelyksessä oleva. Kulku ohjau poluille. Maisemallinen, ulkoilu, ym. Maaalouden meneelmin. B Käyöniiy Luonnonniiy/nurmikosa kehiyny. Virkisäyyminen, ulkoilu, ym. Maaalouden meneelmin. B Maisemaniiy ja laidunalue Avoin kuluurimaisema, laidunnuksessa oleva. Monim. säilyäminen, elämykse Maaalouden meneelmin. B4 Avoime aluee ja näkymä Säilyeäviä näkymiä. Näkymien mahdollisaminen. Vähäisä. Raivaus/murskaus. B5 Arvoniiy Arvokas lajiso, maisema ai hisoria. Korise, elämykse. Kohdekohainen hoiosuunnielma C Lähimesä Hoideu puuso ja kasvillisuus. Lähellä asuusa. Oleskelu, kulku, leikki, ym. Säännöllisä, -0 vuoden välein. C Ulkoilu- ja virkisysmesä Hoideu puuso ja kasvillisuus. Virkisysreiejä. Ulkoilu, rekeily, marjasus, ym. Säännöllisä, 5-0 vuoden välein. C Suojamesä Häiriöä aiheuavan oiminnan läheisyydessä, Suoja, erveellisyys, urvallisuus. Säännöllisä, 5-0 vuoden välein. C4 Talousmesä Maa- ja mesäalousaluea. Mesäalous, luonnon monikäyö. Säännöllisä, 0-0 vuoden välein. C5 Arvomesä Eriyinen sijaini, arvokkuus, monimuooisuus. Vaihelee. Kohdekohainen hoiosuunnielma E Erikoisaluee Esim. saama, urheilukenä, uimaranna, viljelypalsa, aideeokse, koira-aiaukse, ym. Vaihelee. Kohdekohainen hoiosuunnielma 4

5 . A Käyöviheraluee Eskolanpellon alueella on yksi A luokan käyöviheralue; leikkipaikkojen kehiämissuunnielman mukaan 05 rakenneava Peiponpuison leikkipaikka. Leikkipaika ova eriyisiä käyöviheralueia, niiden rakenamis- ja ylläpiokusannukse ova lähellä edususviheralueiden kusannuksia. Leikkipaikkojen kehiämissuunnielmassa Peiponpuison leikkipaikalle on arvioiu rakenamiskusannuksiksi A-hoioluokan alueiden ulee olla aina viihyisiä, urvallisia ja oimivia käyöympärisöjä. Niiden hoidon avoieena on monipuolisen, viihyisän, urvallisen ja hyvin oimivan viheralueen ylläpio hyvässä kunnossa. Kasvillisuuden, rakeneiden ja varuseiden urvallisuua sekä koko alueen siiseyä arkkaillaan säännöllisesi. Hoio suorieaan miesyönä. 5

6 . B Käyöniiy Eskolanpellon kaava-alueella kaikki merkinnällä VL- (lähivirkisysalue, niiy) kaavoieu aluee hoideaan B-hoioluokan mukaan. Aluee pideään avoimina, niiymäisiä viheralueina, joiden arkoius on mahdollisaa näkymiä ympäröivään pelomaisemaan ja luoda viherkaisoja virkisyskäyöön. Kulku alueilla ohjaaan yleensä kulkureieille, mua virkisyskäyö kohdisuu koko alueelle. B-hoioluokan alueiden ulee olla virkisyskäyöön soveluva sekä avoin ai puoliavoin. Hoidon avoieena on piää aluee siiseinä ja säilyää avoime näkymä ympärisöön. Hoio suorieaan maaaloudessa käyeyin meneelmin niiämällä ai murskaamalla. 6

7 . C Lähimesä Eskolanpellon kaava-alueella kaikki VL- (lähivirkisysalue, aajamamesä) sekä VL/s (puiso, ympärisö säilyeävä) kaavoieu aluee hoideaan C-hoioluokan mukaisesi lähimesinä, arkemmin lähivirkisysmesänä. Lähivirkisysmesän puuso ja kasvillisuus on hoideua ja pohjakasvillisuus osin muununua. Alueilla voi olla osoieuja virkisysreiejä. C-hoioluokan alueiden ulee olla hoideuja, urvallisia ja maisemalaan mesäisen puisomaisia. Aluee pideään luonnollisen kalaisina, mua iheikö pyriään piämään vähäisinä. Kasvillisuuden on olava elinvoimaisa sekä luonaisen kalaisa ja siä hoideaan mesuriyönä. 7

8 KATUVIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELLON ALUEELLA Kauvihreällä arkoieaan kaavassa kaualueiksi merkiyillä alueilla kasvavaa kasvillisuua. Kasvillisuus sijoiuu yleensä ajoradan ai muun kulkuväylän ja viheralueiden välillä. Kauvihreä oimii pääasiassa näkö-, uuli- ja melusuojana sekä ilanjakajana, luo viihyisyyä ja sioo maaa ja pölyä. Hyvin hoideu kauvihreä nosaa alueen imagoa ja pehmenää kaukuvaa. Viheralueiden hoioluokiusa mukaillen kauviheraluee jaeaan kolmeen luokkaan: rakenneuihin kauviheralueisiin (KA), avoimiin kauviheralueisiin (KB) ja mesäisiin kauviheralueisiin (KC). Päähoioluoka on lisäksi jaeu arkenaviin hoioluokkiin perusuen haluuun hoidon asoon. Hoioluokkien kusannuksisa. KA Rakenneu kauviheraluee Rakenamisen ja hoidon kusannukse riiuva käyeyisä maeriaaleisa. Sisäinen vaiheelu suura. KB Avoime kauviheraluee Rakenamisen ja hoidon kusannukse maalia. Hoiokusannukse vuosiain saman suuruisia. KC Mesäise kauviheraluee Rakenamisen ja hoidon kusannukse maalia. Hoio määrävuosiaisa, jolloin hoiokusannukse vaiheleva vuosiain. Alueiden hoio suorieaan viheralueiden hoio (VHT 05) ohjeisuksen laaukrieereiä sovelaen. Laaukrieeri hoioluokiain lueellaan liieessä Kauviheralueiden oimenpide- ja hoio-ohjee. Tyrnävän kunnan kauviheralueluokiuksessa on käyey pohjana Helsingin kaupungin vasaavaa. Lähde: Inkeri Salo: Helsingin kauvihreän hoioluokius. Opinnäyeyö HAMK 00. 8

9 . Hoioluokkien keskinäise ero. Luokka Ominaispiiree / sijaini Käyö Hoio KA Rakenneu kauviheraluee Keskusa, aajama ja viheralueiden reiis- KA Edususkauvihreä KA Keskusakauvihreä Korkeaasoinen rakenaminen ja ylläpio. Keskeisellä paikalla, edususkelpoinen. Runsaasi puu-, pensas- ja nurmialueia. Keskusan ja aluekeskusen pääkadu ym. Turvallinen ja siisi alue liikkua. Korise. Korise, oleskelu. Inensiivisä, päiviäisä. Säännöllisä, viikoiaisa. KA Yleiskauvihreä Rakenneujen ja luonnonilaisen alueiden välimaasossa. Turvallinen ja siisi liikkua. Läpikulku, oleskelu. Säännöllisä, kuukausiaisa. KB Avoime kauviheraluee Niiymäisiä pienareia. KB Piennarniiy KB Raivausniiy KB Arvopiennarniiy KC Mesäise kaualuee KC Kaumesikkö KC Suojaava kaumesikkö Luonnonniiy / nurmikosa kehiyny. Avoimien alueiden säilyäminen. Helohoioisuus. Näkymien ja aukeiden avoinna piäminen. Helohoioisuus. Monimuooisuus, maisema-arvo, viherkäyävä harvinaisille kasveille ym. Taajamamesien rajapinaan sijoiuvia kauviheralueia. Vihreyys, näkymä. Vihreyys, näkymä. Kuluuriperinnön/maisemaarvojen vaaliminen. Taajamamesäsaarekkeia. Hoideu puuso Vihreyys, monimuooisuus. ja kasvillisuus. Vilkkaasi liikennöiyjen eiden ja asuuksen Näkösuoja, melunorjuna. välissä. Monikerroksellisuus. Niio/murskaus - kr vuodessa. Raivaus/murskaus -5 vuoden välein. Kohdekohainen hoiosuunnielma. Reiien ja ajoraojen varsila kerran kesässä murskaava. Ajoi. harvennus. Reiien ja ajoraojen varsila kerran kesässä murskaava. Ajoi. harvennus. 9

10 . KA Yleiskauvihreä Eskolanpellon kaava-alueella yleiskauvihreänä hoideavia kauja ova Malisenkuja, Kyyhkyskuja, Käkikuja, Kuovikuja, Kiurukuja, Torpankuja ja Välskärinkuja eli alueen asunokadu. Yleiskauvihreäksi luokiellaan kauviheraluee, joiden vihreyden aso vasaa A-hoioluokkaa ja joka sisälävä puu ja pensasisuuksia sekä nurmikkoa. KA-hoioluokan alueiden ulee olla säännöllisesi hoideuja ja viihyisiä. Hoidon avoieena on siisi, suojaisa, vehreä ja urvallinen kauympärisö. Hoio suorieaan miesyönä. 0

11 . KB Piennarniiy Eskolanpellon kaava-alueella yleiskauvihreänä hoideavia kauja ova Koskikaranie, Malisenie ja Soalanie eli alueen kokoojaie. Piennarniiy sijoiuva liikennealueiden reunoille sekä ajoväylien ja kevyenliikeneenväylien väliin. Aluee pideään luonnonniiyjä muisuavina ja puuvarisisa kasveisa vapaana. KB-hoioluokan alueiden ulee olla maalakasvuisia ja säännöllisesi hoideuja kauviheralueia. Hoidon avoieena on piää piennarniiy helohoioisena ja siisinä sekä varmisaa liikenneurvallisuus. Hoio suorieaan yleensä maaaloudessa käyeyin meneelmin.

12 Osa-alue Nurmikko Ryhmäkasvi-, perenna-, pensas-, ja köynnösisuukse Puu Sidou päällysee Siomaoma päällysee Yleisilme Toimenpiee Hiekoiushiekka poiseaan nurmikoila keväällä. Paikkaukse ehdään moieeomasi. Nurmikko on jakuvasi 4-7cm miainen ja leikkuujälki on asaisa (leikkaus viikoiain). Rikkakasvinorjunnasa ei jää jälkiä. Kaselu aloieaan ennen kuin nurmikossa esiinyy kuivumisen merkkejä. Nurmikko on lumeenuloon asi asaisen vihreä eikä siellä ole kasvijäeä. Nurmikoilla ei esiinny kasvijäeä. Kuollee kasvi ja kasvien osa poiseaan ja jäe keräään pois. Isuuksiin kuulumaoma ainekse poiseaan. Isuuksissa ei ole aukkoja. Isuuksen lannoieaan vuosiain. Kasvi näyävä aina elinvoimaisila. Rikkakasvi poiseaan perennaisuuksisa viikoiain, muisa isuuksisa joka oinen viikko ja jäe poiseaan. Kasviaueja ai uholaisia ei ole havaiavissa: härmää orjuaan ennala. Hoio-, muooon ja harvennusleikkaukse ehdään huolellisesi eikä siiä jää jäeä. Tarviava uenna ova asianmukaisia. Maa-analyysi ehdään joka oinen vuosi. Kuollee ai kiuva puu uusiaan kahden vuoden pääsä isuuksesa. Leikkaukse ehdään huolellisesi eikä niisä jää jäeä. Runko ja juurivesa poiseaan vuosiain. Tyve on nurmikosa ja rikkakasveisa vapaia 0cm:n päähän puun rungosa. Rikkaruoho orjuaan joka oinen viikko. Pouajaksoilla kaselu, kun nuuumisen merkkejä alkaa esiinyä. Tuenna, suojaukse ja sidokse ova asianmukaisia. Hiekoiushiekka (pesään pois) ja roska/kasvijäe poiseaan keväällä. Rikkakasvi orjuaan kerran kuukaudessa. Orgaaninen aines poiseaan viikoiain. Turvallisuua vaaranava ja oiminaa haiaava vaurio merkiään ja korjaaan mahdollisimman pian. Hiekoiushiekka ja roska/kasvijäe poiseaan keväällä. Turvallisuua vaaranava ja oiminaa haiaava vaurio merkiään ja korjaaan mahdollisimman pian. Pina on aina asainen. Rajaukse pideään aina siiseinä. Häirisevä pölyäminen eseään. Orgaaninen aines poiseaan viikoiain. Aina rikkakasvion. Moieeon, edusava ja siisi. A

13 Osa-alue Toimenpiee A Nurmikko Ryhmäkasvi-, perenna-, pensas-, ja köynnösisuukse Puu Sidou päällysee Siomaoma päällysee Yleisilme Hiekoiushiekka poiseaan nurmikoila keväällä. Paikkaukse ehdään huolellisesi. Nurmikon piuus on 4-cm ja leikkuujälki on asaisa. Nurmikko on lumenuloon saakka asaisen vihreä, eikä siellä ole häirisevää kasvijäeä. Maa-analyysi ehdään joka kolmas vuosi. Kuollee kasvi ja kasvien osa poiseaan ja jäe voidaan murskaa kasvualusaan. Isuuksissa ei ole häiriseviä aukkoja. Kasvi näyävä aina elinvoimaisila. Rikkakasvi poiseaan joka oinen viikko perennaisuuksisa ja kerran kuukaudessa muisa isuuksisa. Perennojen kasvualusa kuohkeueaan kaksi keraa kasvukaudessa. Kasviaueja ai uholaisia ei ole havaiavissa. Kasvien suojaus ehdään asiallisesi. Hoio-, muooon ja harvennusleikkaukse ehdään huolellisesi eikä niisä jää jäeä. Ryhmäkasvien kasvualusa vaihdeaan juurisosyvyydelä ja ryhmäkasvi näyävä aina elinvoimaisila. Maa-analyysi ehdään joka kolmas vuosi. Kuollee ai kiuva puu uusiaan kahden vuoden pääsä isuuksesa. Leikkaukse ehdään huolellisesi eikä niisä jää jäeä. Runko ja juurivesa poiseaan vuosiain. Tyve on nurmikosa ja rikkakasveisa vapaia 0cm:n päähän puun rungosa. Rikkaruoho orjuaan joka kerran kuukaudessa. Pouajaksoilla kaselu, kun nuuumisen merkkejä alkaa esiinyä. Tuenna, suojaukse ja sidokse ova asianmukaisia. Hiekoiushiekka (pesään pois) ja roska/kasvijäe poiseaan keväällä. Rikkakasvi orjuaan kaksi keraa kasvukaudessa. Orgaaninen aines poiseaan kuukausiain. Turvallisuua vaaranava ja oiminaa haiaava vaurio merkiään ja korjaaan mahdollisimman pian. Turvallisuua vaaranava ja oiminaa haiaava vaurio merkiään ja korjaaan mahdollisimman pian. Epäasaisuude korjaaan. Rajaukse ehdään kerran vuodessa. Pina asaaan kerran kuukaudessa. Orgaaninen aines poiseaan joka oinen viikko. Rikkakasvien orjuna kaksi keraa kasvukaudessa. Viihyisä, urvallinen ja oimiva.

14 Osa-alue Toimenpiee A Nurmikko Ryhmäkasvi-, perenna-, pensas-, ja köynnösisuukse Puu Sidou päällysee Siomaoma päällysee Yleisilme Nurmikon piuus on 4-5cm ja leikkuujälki on asaisa. Nurmikon hoioa ja kasvua oleellisesi haiaava kasvijäe poiseaan keväällä. Kuollee kasvi ja huomaava kasvijäee poiseaan. Isuuksissa ei ole häiriseviä aukkoja. Rikkakasvien orjuna kolme keraa kasvukaudessa. Kasvi näyävä elinvoimaisila. Hoio ja harvennusleikkaukse ehdään huolellisesi eikä niisä jää häirisevää jäeä. Kuollee ai kiuva puu uusiaan kahden vuoden pääsä isuuksesa. Leikkaukse ehdään huolellisesi eikä niisä jää jäeä. Runko ja juurivesa poiseaan joka oinen vuosi. Rikkaruoho orjuaan joka kolme keraa kasvukaudessa. Tuenna, suojaukse ja sidokse ova asianmukaisia. Hiekoiushiekka (pesy) ja roska/kasvijäe poiseaan keväällä. Rikkakasvi orjuaan kerran kasvukaudessa. Orgaaninen aines poiseaan syksyllä ennen lumenuloa. Turvallisuua vaaranava ja oiminaa haiaava vaurio merkiään ja korjaaan mahdollisimman pian. Roska/kasvijäe poiseaan keväällä. Turvallisuua vaaranava ja oiminaa haiaava vaurio merkiään ja korjaaan mahdollisimman pian. Epäasaisuude korjaaan keväällä ja rankimpien saeiden jälkeen. Rajaukse ehdään joka oinen vuosi. Rikkakasvi orjuaan kerran kasvukaudessa. Puisomainen, urvallinen ja hoideu.

15 B Maisemapello hoideaan aina kohdekohaisen hoiosuunnielman mukaisesi. Myös B-B5 aluee hoideaan kohdekohaisen hoiosuunnielmien mukaan. B-B5 B Maisemapelo: yleisilme: Monimuooinen, luonnollinen ja hoideu. B Maisemaniiy ja laidunalue: yleisilme: Siisi, luonnollinen ja elämyksellinen. B4 Avoin alue ja näkymä: yleisilme: avoin ja luonnollinen. B5 Arvoniy: yleisilme: Kuluuri/perinnearvoja lisäävä ja hoideu. Hoiosuunnielmasa ulee ilmeä mm. vuosiaise oimenpiee esim. niio/murskaus ajankohineen, ajoiaise oimenpiee kuen paikkauskylvö, köyhdyäminen sekä hoidosa vasuussa oleva aho.

16 Osa-alue Toimenpiee B Keväkunnosus Alue siisiään roskisa ja muisa sinne kuulumaomisa esineisä. Aiojen, porien ym. kuno arkiseaan ja suorieaan arviava korjausoimenpiee. Niio Raivaus (arviaessa) Uusniiyjen alkuhoio Yleisilme Niiäminen ehdään ensisijaisesi välineillä joka leikkaava korren (eivä murskaa). Niio suorieaan ajankohana, jolloin se ei häirise linujen pesinää. Niiojäe viedään pois. Niiojen hoidossa ei käyeä kasvinsuojeluaineia. Raivausjäe poiseaan ja se suorieaan ajankohana, jolloin se ei häirise linujen pesinää. Kanno poiseaan. Kylvöihin ja isuuksiin käyeään koimaisa alkuperää olevaa maeriaalia. Maaperää köyhdyävä hiekka levieään alvella ja leviys viimeisellään keväällä. Niiy aidaaan, jos allauksesa on haiaa uusniiyn kehiymiselle. Siisi, avoin ja luonnollinen.

17 Osa-alue Toimenpiee C-C4 Taimikon ja pienpuuson hoio Taajamamesiä hoideaan säännöllisesi ja hoidossa noudaeaan mesänhoiosuunnielmaa, mikäli alueelle on sellainen laadiu. Heinän poiso aimien ympärilä Reiien urvallisuua vaaranavien puiden poiso Yleisilme Heinä poiseaan aimien ympärilä vuosiain, kunnes aimi on heinikkoa korkeampi. Näkemäaluee pideään häiriseväsä kasvillisuudesa vapaina. Vaarallise puu poiseaan. Siisi, hoideu ja urvallinen. C-C4 Taajamamesä hoideaan aina mesänhoiosuunnielmien mukaisesi. Mesänhoiosuunnielmasa selviää, millainen mesä on ny, mikä ova sen hoioarpee lähimmällä kymmenvuoiskaudella ja mien mesä kehiyy lähivuosikymmeninä. (Uuden mesänomisajan kirja. 009)

18 Osa-alue Toimenpiee KA Nurmikko Hiekoiushiekka poiseaan nurmikoila keväällä. Paikkaukse ehdään huolellisesi. Nurmikko on jakuvasi 4-7cm miainen ja leikkuujälki on asaisa (leikkaus viikoiain). Rikkakasvinorjunnasa ei jää jälkiä. Nurmikko on lumeenuloon asi asaisen vihreä eikä siellä ole kasvijäeä. Ryhmäkasvi-, perenna-, pensas-, ja köynnösisuukse Puu Yleisilme Kuollee kasvi ja kasvien osa poiseaan ja jäe keräään pois. Isuuksiin kuulumaoma ainekse poiseaan. Isuuksissa ei ole aukkoja. Isuuksen lannoieaan vuosiain. Kasvi näyävä aina elinvoimaisila. Rikkakasvi poiseaan perennaisuuksisa kolme keraa kasvukaudessa ja jäe poiseaan. Kasviaueja ai uholaisia ei ole havaiavissa. Hoio-, muooon ja harvennusleikkaukse ehdään huolellisesi eikä siiä jää jäeä. Tarviava uenna ova asianmukaisia. Kuollee ai kiuva puu uusiaan kahden vuoden pääsä isuuksesa. Leikkaukse ehdään huolellisesi eikä niisä jää jäeä. Runko ja juurivesa poiseaan vuosiain. Tyve on nurmikosa ja rikkakasveisa vapaia 0cm:n päähän puun rungosa. Rikkaruoho orjuaan joka kolme keraa kasvukaudessa. Pouajaksoilla kaselu, kun nuuumisen merkkejä alkaa esiinyä. Tuenna, suojaukse ja sidokse ova asianmukaisia. Vapaan korkeuden ja leveyden oeuumisesa on huolehdiaan vuosiain. Edususkelpoinen ja ympärisöön sopiva.

19 Osa-alue Toimenpiee KA Nurmikko Ryhmäkasvi-, perenna-, pensas-, ja köynnösisuukse Puu Yleisilme Hiekoiushiekka poiseaan nurmikoila keväällä. Paikkaukse ehdään huolellisesi. Nurmikon piuus on 4-cm (leikkaus kerran kuukaudessa) ja leikkuujälki on asaisa. Nurmikko on lumenuloon saakka asaisen vihreä, eikä siellä ole häirisevää kasvijäeä. Kuollee kasvi ja kasvien osa poiseaan ja jäe voidaan murskaa kasvualusaan. Isuuksissa ei ole häiriseviä aukkoja. Kasvi näyävä aina elinvoimaisila. Rikkakasvi poiseaan kerran kaksi keraa kasvukaudessa. Kasviaueja ai uholaisia ei ole havaiavissa. Kasvien suojaus ehdään asiallisesi. Hoio-, muooon ja harvennusleikkaukse ehdään huolellisesi eikä niisä jää jäeä. Kuollee ai kiuva puu uusiaan kahden vuoden pääsä isuuksesa. Leikkaukse ehdään huolellisesi eikä niisä jää jäeä. Runko ja juurivesa poiseaan vuosiain. Tyve on nurmikosa ja rikkakasveisa vapaia 0cm:n päähän puun rungosa. Rikkaruoho orjuaan joka kerran kasvukaudessa. Pouajaksoilla kaselu, kun nuuumisen merkkejä alkaa esiinyä. Tuenna, suojaukse ja sidokse ova asianmukaisia. Vapaan korkeuden ja leveyden oeuumisesa on huolehdiaan vuosiain. Ryhdikäs, viihyisä ja siisi.

20 Osa-alue Toimenpiee KA Nurmikko Nurmikon piuus on 4-5cm (leikkaus muuaman kerran kasvukaudessa) ja leikkuujälki on asaisa. Nurmikon hoioa ja kasvua oleellisesi haiaava kasvijäe poiseaan keväällä. Pensasisuukse Kuollee kasvi ja huomaava kasvijäee poiseaan. Isuuksissa ei ole häiriseviä aukkoja. Rikkakasvien orjuna kerran kasvukaudessa. Kasvi näyävä elinvoimaisila. Hoio ja harvennusleikkaukse ehdään huolellisesi eikä niisä jää häirisevää jäeä. Puu Yleisilme Kuollee ai kiuva puu uusiaan kahden vuoden pääsä isuuksesa. Leikkaukse ehdään huolellisesi eikä niisä jää jäeä. Runko ja juurivesa poiseaan joka oinen vuosi. Rikkaruoho orjuaan joka kerran kasvukaudessa. Tuenna, suojaukse ja sidokse ova asianmukaisia. Vapaan korkeuden ja leveyden oeuumisesa on huolehdiaan vuosiain. Viihyisä, urvallinen ja siisi.

21 Osa-alue Toimenpiee KB Niiykasvillisuus Niio Raivaukse Yleisilme Alue siisiään roskisa ja muisa sinne kuulumaomisa esineisä. Kylvöihin ja isuuksiin käyeään koimaisa alkuperää olevaa maeriaalia. Niiy aidaaan, jos allauksesa on haiaa uusniiyn kehiymiselle. Niieään - keraa kasvukaudessa. Niiäminen ehdään ensisijaisesi välineillä joka leikkaava korren (eivä murskaa). Niio suorieaan ajankohana, jolloin se ei häirise linujen pesinää. Niiojen hoidossa ei käyeä kasvinsuojeluaineia. Puuvarisia kasveja ei esiinny. Raivausjäe poiseaan ja se suorieaan ajankohana, jolloin se ei häirise linujen pesinää. Kanno poiseaan. Maala, monipuolinen ja siisi.

22 Osa-alue Toimenpiee KB Niiykasvillisuus Niio Raivaus Yleisilme Alue siisiään roskisa ja muisa sinne kuulumaomisa esineisä. Kylvöihin ja isuuksiin käyeään koimaisa alkuperää olevaa maeriaalia. Niieään -5 vuoden välein. Näkemäaluee murskaaan joka oinen vuosi. Niiäminen ehdään ensisijaisesi välineillä joka leikkaava korren. Niio suorieaan ajankohana, jolloin se ei häirise linujen pesinää. Raivaaan maalaksi -5 vuoden välein. Raivausjäe poiseaan ja se suorieaan ajankohana, jolloin se ei häirise linujen pesinää. Kanno poiseaan. Siisi ja urvallinen.

23 KB Arvopiennarniiy hoideaan aina kohdekohaisen hoiosuunnielman mukaan. KB Hoiosuunnielmasa ulee ilmeä mm. vuosiaise oimenpiee esim. niio/murskaus ajankohineen, ajoiaise oimenpiee kuen paikkauskylvö, köyhdyäminen sekä hoidosa vasuussa oleva aho.

24 Osa-alue Toimenpiee KC Taimikon ja pienpuuson hoio Heinän poiso aimien ympärilä Alueia hoideaan säännöllisesi. Taimikoia ja pienpuusoa raivaaan arviaessa (erikoishuomio näkemäalueilla). Monikerroksellisuua voi esiinyä, näkymä eivä kuienkaan saa sulkeuua. Heinä poiseaan aimien ympärilä vuosiain, kunnes aimi on heinikkoa korkeampi. Reiien urvallisuua vaaranavien puiden poiso Näkemäaluee pideään häiriseväsä kasvillisuudesa vapaina. Vaarallise puu poiseaan. Eriyishuomio ajoraojen ja reiien väliömässä läheisyydessä olevien puiden kunoon. Nurmikko/niiy Yleisilme Murskaaan kerran kasvukaudessa merin leveydelä (kun kasvuson korkeus 50cm). Hoideu, siisi ja urvallinen.

25 Osa-alue Toimenpiee KC Taimikon ja pienpuuson hoio Heinän poiso aimien ympärilä Alueia hoideaan säännöllisesi. Taimikoia ja pienpuusoa raivaaan arviaessa (erikoishuomio näkemäalueilla). Luonaisesi heikkojen aimien ai liian iheässä kasvava ja muuen elinoloilaan huonossa asemassa oleva aimien anneaan kuolla. Heinä poiseaan aimien ympärilä vuosiain, kunnes aimi on heinikkoa korkeampi. Reiien urvallisuua vaaranavien puiden poiso Näkemäaluee pideään häiriseväsä kasvillisuudesa vapaina. Vaarallise puu poiseaan. Eriyishuomio ajoraojen ja reiien väliömässä läheisyydessä olevien puiden kunoon. Nurmikko/niiy Yleisilme Murskaaan kerran kasvukaudessa merin leveydelä (kun kasvuson korkeus 50cm). Monikerroksellinen, siisi ja urvallinen.

26 A Edususviheralue A Käyöviheralue A Käyö- ja suojaviheralue B Maisemapelo B Käyöniiy B Maisemaniiy ja laidunalue B4 Avoime aluee ja näkymä B5 Arvoniiy C Lähimesä C Ulkoilu- ja virkisysmesä C Suojamesä C4 Talousmesä C5 Arvomesä E Eriyisalue ESKOLANPELLON KAAVA-ALUE VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS :4000 KA Rakenneu kauviheraluee KA Edususkauvihreä KA Keskusakauvihreä KA Yleiskauvihreä KB Avoime kauviheraluee KB Piennarniiy KB Raivausniiy KB Arvopiennarniiy KC Mesäise kauviheraluee KC Kaumesikkö KC Suojaava kaumesikkö 6_ _ _00 5_ _9840 _ e=0.5 e= e=0,5 e=0,0 e=0,5 e= e=0 e=0.05 e=0.5 e=0. e=0.0 e=0.0 e=0.8 e=0.0 e=0. e=0. e=0.0 e=0.8 e=0.50 e=0.50 j II II II II II II II IIu/4 IIu/4 Iu/4 Iu/4 I II I I I / 4 I / 4 I / 4 I / 4 I / 4 II II P W/s VL VL AM TVY TVY VL VP AR VP VK YM AP VL- VL- VL- VL- VL- VL- VL- VL- VL- MA MA ET ET AP PL- VL- VL- VL/s VL- VL- VL- VL- VL- VL- VK AM VL- VL- ET Y/s- AP- MA VL/s VL AP- MA W/s AP VL AP AP VL W SOTALANTIE TORPPAKUJA KUJA VÄLSKÄRIN- LEPPIOJANTIE KOSKIKARANTIE MALISENTIE MALISENKUJA KYYHKYSKUJA KÄKIKUJA KUOVIKUJA KIURUKUJA SOTALANPOLKU PEIPPOSPOLKU RUOTUPOLKU MANOVERIPOLKU VÄLSKÄRINPOLKU PEIPON- PUISTO SOTALANPELTO KOSKIKARANTIE MARJAMETSÄ NUORUKKAHAKA MESKUTIE MESKUPOLKU LAMPIPOLKU VASIKKAHAKA VANHAN MEIJERIN RANTA VANHAN MEIJERIN KUJA KERMAKARTANO SEI EHT TOPINKUJA AHINTIE NEITSYT- PUISTO PYTINKITIE SAHRAKUJA VALTTIKUJA VALTTIKUJA VALTTIPOLKU VILMA PYT LÄÄNISENTIE MASIINATIE VARSTATIE sv- va vm j ajo ajo sv- sv- sv- sv- sv- sv- sv- vm vm ajo le e=0,5 / p p p 50+a70 0% 50+a70 50+a70 50+a70 50+a a70 50+a70 50+a70 50+a sv- 50+a a a a70 + ajo 50+a70 50+a70 ajo va va va va va va va j j j j nä nä e=0,5 sr- s p sr sr sr sr p le le le le /h/ le le le le a a a a a p 8/K4 a a a a a p sr- up v v v v 5% UP UL j p p le a a :-:,5 :-:,5 :-:,5 le j : nä nä : :-:,5 j :-:,5 a nä 0% nä V nä nä 0% VL TVY TVY TVY