JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen

2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tekiä Janne Lilavuori Työn nimi Tarona Suomen asunomarkkinoilla Oppiaine Kansanalousiede Aika Helmikuu 2006 Tiiviselmä Absrac Työn lai Pro gradu -ukielma Sivumäärä 6+2 Asunomarkkinoiden ukimus on keskiyny asunoen kysynnän ukimiseen. Sen siaan asunoen aronnan ukimus on ollu vähäisä. Suomessa asunoen hinna ova noussee huimasi. Syiksi on esiey mm. asunoen kysynnän kovaa kasvua a kuluaien mielymyksiä yhä laadukkaampiin asunoihin. Hiukan on myös keskuselu siiä, eä asunoaronaa on kysynään nähden liian vähän, mikä aiheuaa hinoen nousua. Kuienkaan asunoaronaa ei ole ukiu Suomen osala. Tämä pro gradu ukimus pyrkii selviämään Suomen asunoaronnan piireiä a viriämään keskuselua Suomen asunomarkkinoisa aronnan kannala. Asunomarkkinoiden eoreeisen arkaselun lisäksi Suomen asunoaronaa ukiaan kahdella empiirisellä meneelmällä. Ensimmäisessä meneelmässä ukiaan asunoen hinoen Grangerkausaalisuua asunorakenamiseen 24 kaupungin sekä niiden seuukunien paneeliaineisolla. Toisessa meneelmässä ukiaan asunoen hinoen a rakennuskusannusen suheen (ns. Tobinin q-suheen) vaikuusa rakennuslupien, aloieun asunorakenamisen sekä asunoinvesoinien määrään koko maaa kuvaavalla aikasara-aineisolla. Meneelmissä huomioidaan asunoen laauero. Tavoieena on saada Suomen asunoaronnalle esimaai aronaousosa a verailla ää kansainvälisiin ukimuksiin. Tukimusulokse osoiava, eä Suomen asunoarona on kansainvälisesi verrauna melko ousamaona. Taronnan hinaousoksi Granger-kausaalisuuden meneelmässä saaiin noin,3 a Tobinin q:n meneelmässä noin,4. Tässä yössä arkaseluen kansainvälisen ukimusen keskimääräinen aronaouso on noin 3,0. Suomen luvu ova kuienkin samaa luokkaa esimerkiksi vasaavanyyppisen ruosalaisen ukimuksen kanssa. Työssä saaiin lisäksi esimaai asunomarkkinoiden sopeuumiselle epäasapainoilaneessa. Tulosen mukaan Suomen asunomarkkinoiden epäasapainosa korauuu seuraavan vuosinelänneksen aikana noin prosenia (vr. Ruosin 47 prosenia). Asiasana asunomarkkina, asunoarona, Granger-kausaalisuus, Tobinin q, aronaouso, hinaouso Säilyyspaikka Jyväskylän yliopiso / Talousieeiden iedekuna

3 ESIPUHE Tämän pro gradu ukimuksen ekeminen on ollu kiehovaa a mielekäsä useasa syysä. Sain aiheen ähän ukimukseen Valion aloudellisesa ukimuskeskuksesa, onka korkeakouluharoieliana olin kesällä Eri aho ukimuskeskuksessa oliva myös koko prosessin aan ohaamassa a ukemassa yöäni. Lisäksi olen saanu olla ekemisissä usean ihmisen a organisaaion kanssa. Tukielma ei olisi ollu mahdollinen ässä laauudessaan ilman näiden ahoen ukea a yhdessä ideoinia. Haluan kiiää kaikkia niiä henkilöiä a organisaaioia, oiden kanssa olen ollu ekemisissä ukimusprosessin kuluessa. Eriyiskiiokse haluan esiää ohaaalleni, professori Kari Heimoselle Jyväskylän yliopisosa sekä esimiehelleni, ukimusohaa, doseni Aki Kangasharulle Valion aloudellisesa ukimuskeskuksesa. Kiiän myös professori Heikki A. Loikkasa Helsingin yliopisosa, ukia Teemu Lyyikäisä Valion aloudellisesa ukimuskeskuksesa, eriyisasianunia Markku Senborgia Valiovarainminiseriösä sekä proekiukia Henrik Lönnqvisiä Helsingin kaupungin ieokeskuksesa kommeneisa, ideoisa, kriiikisä sekä uesa ukimusani kohaan. Haluan myös kiiää Kiineisöalan kouluussääiöä ukielmaan myönneysä sipendisä. Jyväskylässä, Janne Lilavuori

4 SISÄLLYS Johdano.... Tausaa....2 Tukimuksen avoiee a rakenne Asunokannan a asunoen hinoen kehiys suomessa Asunomarkkinoiden eoriaa a ukimuksia Asunomarkkina a niiden oimina Asunomarkkinoiden ukiminen Asunomarkkinoiden eriyispiireiden huomioiminen Asunoen kesävyys Asunoen erilaisuus Asunomarkkinoiden sopeuuminen a siä hidasava ekiä Transakiokusannukse Maankäyön raoiukse Hinasopeuuminen Asunoen arona Taronnan mallinaminen keskeisimmissä ukimuksissa Tobinin q-eoria asunomarkkinoilla Asunoaronnan raoiukse Yheenveo aiemmisa ousoukimuksisa Yheenveo asunomarkkinoiden piireisä a kehiyksesä Suomessa Suomen asunoaronnan mallinaminen aanaksolla Aineiso a muuua meneelmä: Granger-kausaalisuusesi meneelmä: Tobinin q Tulosen verailua aiempiin ukimuksiin Yheenveo a pääelmä...58 Lähee...60 Liiee

5 JOHDANTO. Tausaa Tässä pro gradu -ukimuksessa arkasellaan asunomarkkinoiden aronnan määräyymisä. Tukimuksessa puuuaan asunomarkkinoiden ukimuksessa pikään vallinneeseen puueeseen, eli aronnan arkaseluun. Vuosien saaossa asunomarkkinoiden ukimus on keskiyny lähinnä asunoen kysynään, sillä pääasiallisena asunomarkkinoia muuavana ekiänä on pidey muuoliikeä, oka vaikuaa suoraan asunoen kysynään. Pääkaupunkiseudulle a muihin kasvukeskuksiin kohdisuva posiiivinen neomuuo kasvaaa asunoen kysynä, mikä heiasuu nopeasi asunoen hinoihin, mikäli arona ei kykene reagoimaan kysynnän muuoksiin. Tukimuksia, oissa käsiellään asunoen aronnan reagoinia asunoen hinoen muuokseen, on vähän a ne ova verraain vanhoa. Taronnan piäisi lisäänyä hinoen nousun yheydessä, mua ei ole olemassa kaavia ukimuksia, apahuuko näin Suomen asunomarkkinoiden kohdalla. Emme myöskään iedä, kuinka kauan aronnan sopeuuminen hinnan muuoksiin kesää. Asunoen rakenaminen on aikaa vievä prosessi, oen asunoarona reagoi hinnan muuoksiin kohalaisen pikällä viiveellä, os reagoimisa yleisesi oaen edes apahuu. Kiinnosus asunomarkkinoihin yleensäkin on kasvanu huimasi viime vuosina. Syynä ähän eenkin Suomen kohdalla ova asunoen nopeasi noussee hinna. Vuodesa 2000 vuoeen 2003 asunoen reaalise keskihinna nousiva noin 4 prosenia (Tilasokeskus 2005a), kun aas reaalise käyeävissä oleva ulo nousiva noin 7 prosenia (Tilasokeskus 2006). Edellisen kerran asumisesa a asunomarkkinoisa käyiin vilkasa keskuselua 960- a 970- luvuilla, olloin Suomessa muueiin runsaasi maaseudula kaupunkeihin. Muuoliikkeesä ohuen asunorakenaminen oli kiivasa 970-luvulla, mikä innoii keskuseluun asunomarkkinoia koskien. Tämän älkeen asumisen ukimus a kehiäminen eivä ole ollee poliiisesi kiinnosavia aiheia, oen asunomarkkinoiden ukimus a asumisen kehiäminen ova ollee vaimeia. (Ilmonen, Manninen & Söderholm 2004: 5.) Vuoden 2005 ensimmäisellä nelänneksellä asunoen hinna oliva keskimäärin noin nelänneksen korkeamma kuin viisi vuoa aiemmin. Syiä hinoen nousuun on monia. Tärkeimpiä

6 2 syiä ova muuoliikkeesä ohuva asunoen kysynnän voimakas kasvu sekä kuluaien mielymykse yhä laadukkaampiin asunoihin. Maanieeellisesi hinoen suheellisilla (prosenuaalisilla) muuoksilla ei ole suurakaan eroa. Kehiys on ollu oka puolella Suomea likimain samanlaisa. Sen siaan asunoen hinoen absoluuisilla arvoilla arkaseluna ero ova suuria. Esimerkiksi vuoden 2005 ensimmäisellä nelänneksellä pääkaupunkiseudulla vanhan kerrosaloasunnon keskimääräinen neliöhina oli noin euroa, kun vasaavasi pääkaupunkiseudun ulkopuolella keskimääräinen neliöhina oli noin 200 euroa. (Tilasokeskus 2005a.) Asunoen hinoen suure poikkeama heräävä kysymyksiä siiä, onko esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asunoen kysynä liian suura, arona liian vähäisä vai vaadiaanko pääkaupunkiseudulla kenies laadukkaampia asunoa kuin muualla Suomessa. Aiheuaako rakennuskusannusen nousu asunoen hinoen nousua? Onko pula onikäyöön kaavoieusa maasa yksi syy hinoen nousuun? Edellä mainiuihin kysymyksiin on erilaisia vasauksia, mua asunopoliiikkaa suunnielaessa olennaise kysymykse ova, mikä ekiä ova voimakkaimpia vaikuukselaan a millä avalla voisimme asoiaa hinoen kehiysä..2 Tukimuksen avoiee a rakenne Tukimuksessa arkasellaan asunomarkkinoia aronnan kannala. Tukimuksen ideoini pohauuu Valion aloudellisessa ukimuskeskuksessa a Valiovarainminiseriössä käymiini keskuseluihin Suomen asunomarkkinoisa. Tarve asunoaronaukimukselle oli keskuseluiden pohala ilmeinen. Tukimuksen avoieena on selviää, millainen Suomen asunoaronnan ousavuus on pikällä aikavälillä a mien asunoen hinoen a aronnan suhde oimii Suomessa. Tukimuksessa selvieään asunoen hinoen a aronnan suhdea Grangerkausaalisuuden avulla. Rakennuskusannukse oeaan mukaan arkaseluun ns. Tobinin q- suheen avulla, ossa ukiaan asunoen hinoen a rakennuskusannusen suheen vaikuusa rakennuslupien, aloieun asunorakenamisen sekä asunoinvesoinien määrään. Tukimuskysymyksiä on kaksi: ) Mien asunoen hinoen kehiys vaikuaa asunouoanoon? 2) Mien asunoen hinoen a rakennuskusannusen suhde vaikuaa asunouoanoon?

7 3 Luvussa kaksi arkasellaan asunomarkkinoiden keskeisimpiä rendeä Suomessa vuosien aikana. Luvussa kolme esiellään asunomarkkinoia yleisesi sekä arkasellaan asunoen aronaa arkemmin. Luvussa luodaan myös kasaus alan kirallisuueen a aiheesa ehyihin ukimuksiin. Luvussa nelä kuvaaan ukimuksessa käyey ukimusmeneelmä, malleissa käyey muuua a aineiso. Lisäksi luvussa nelä esiellään ukimuksen ulokse a pyriään vasaamaan yllä esieyihin ukimuskysymyksiin. Luvussa viisi on yheenveo ukimuksesa.

8 4 2 ASUNTOKANNAN JA ASUNTOJEN HINTOJEN KEHITYS SUOMESSA Tässä luvussa arkasellaan Suomen asunomarkkinoia vuosien aikana. Tilasokeskuksen (2005a) mukaan vuonna 2003 Suomessa oli yheensä noin 2,38 miloonaa asunoa. Näisä noin,50 miloonaa (63, prosenia) oli omisusasunoa a noin (33,4 prosenia) vuokra-asunoa. Lopu noin asunoa oliva ilasoiuna muulla ai unemaomalla hallinaperuseella. Vuokra-asunoen suheellinen osuus on lisäänyny merkiäväsi vuodesa 985, olloin niiden osuus kokonaisasunokannasa oli 26,0 prosenia. Kokonaisuudessaan asunokana on kasvanu asaisesi reilun prosenin vuosivauhia vuodesa 985 vuoeen Kuienkin omisusasunoen määrä on kasvanu selväsi hiaammin kuin vuokra-asunoen määrä, mikä näkyy omisusasumisen suheellisena pienenemisenä. Omisusasunoen määrä on kasvanu keskimäärin 0,8 prosenia vuodessa, kun vuokra-asunoen määrä on kasvanu 2,7 prosenia vuodessa. (Kuvio.) (Tilasokeskus 2005a.) KUVIO Asunokannan kasvu Asunokannan kasvu hallinaperuseen mukaan Asunokana Omisusasuno Vuokra-asuno Muu ai unemaon Vuosi Lähdeiedo: Tilasokeskus (2005a).

9 5 990-luvun lama vaikui merkiäväsi asunokanaan. Ennen lamaa omisusasunoen määrä lisäänyi 3-4 prosenin vuosivauhia, mua laman iskeyä omisusasunokannan kasvu puosi nollaan. Sen siaan vuokra-asunomarkkinoia lama näyi kiihdyävän. Ennen lamaa vuokraasunoen määrä lisäänyi -2 prosenin vuosivauhia, kun lama-aikana kasvu oli 3-4 prosenia vuodessa. (Kuvio 2 a 3.) KUVIO 2 Vanhoen asuno-osakehuoneisoen hinoen kehiys a omisusasunoen määrä Vanhoen asuno-osakehuoneisoen hinoen kehiys a omisusasunoen lukumäärä Euroa/neliöm. (vuoden 2000 hinnoin) Omisusasunoen lkm Vuosi Omisusasunoen lkm Vanhoen asuno-osakehuoneisoen neliöhina Lähdeiedo: Tilasokeskus (2005a). KUVIO 3 Vuokra-asunoen hinoen kehiys a määrä Vuokra-asunoen hinoen kehiys a lukumäärä , Euroa/neliöm. (vuoden 2000 hinnoin) 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00, Vuokra-asunoen lkm 0, Vuosi 0 Vuokra-asunoen lkm Vuokra-asunoen neliöhina Lähdeiedo: Tilasokeskus (2005a).

10 6 Kuvio 4 kuvaa asunouoanoa rakennusyypeiäin. 990-luvun alussa pienalo-, kerrosaloa rivialorakenaminen kaoiva kukin hiukan vaaan kolmanneksen koko asunouoannosa. 990-luvun alusa kuienkin rivialorakenaminen on vähenyny huimasi, ollen vuonna 2003 noin 5 prosenia koko uoannosa. Vuonna 990 rivialorakenaminen kaoi yli 29 prosenia koko asunouoannosa. Pienalorakenamisen suheellinen osuus on pysyny lähes vakiona noin 30 prosenin asolla, mua kerrosalorakenaminen on kasvanu roimasi, kaaen noin 45 prosenia koko asunouoannosa vuonna KUVIO 4 Asunoen uusuoano rakennusyypeiäin Uusuoano rakennusyypeiäin Asunouoano kpl Vuosi Lähdeiedo: Tilasokeskus (2005a). Yhden huoneison pienalo Rivi- a keualo Kerrosalo Muu erillise pienalo Kokonaisuudessaan asunouoano on koko laman älkeisen aan ollu vaimeaa verrauna 980- a 990-luvun vaiheeseen, olloin rakenneiin noin uua asunoa vuodessa luvulla asunouoano on ollu vaaa uua asunoa vuodessa, misä lähes puole on ollu kerrosaloasunoa. Seuraavassa arkasellaan omisus- a vuokra-asunoen hinoen kehiysä vuosina Hinna ova reaalisia, vuoden 2000 hinnoin. Omisusasunoen hinna nousiva yrkäsi ulaessa 990-luvulle (ks. kuvio 2). Vuonna 987 asunno maksoiva keskimäärin noin 00 euroa neliömeriä kohi, mua o kaksi vuoa myöhemmin, vuonna 989, keskimääräinen neliöhina oli yli 500 euroa. Lamavuode kuienkin romahduiva asunoen hinoa nopeasi a

11 7 poha saavueiin vuonna 993. Vuoeen 996 asi hinna pysyivä alhaisina, alle 900 eurossa neliömerilä, kunnes aas 997 hinna lähivä kohoamaan. Vuonna 2003 keskimääräinen neliöhina oli noin 370 euroa. (Tilasokeskus 2005b.) Vuokra-asunnoissa hinoen nousu oli malillisa ennen lamavuosia (ks. kuvio 3). Vuonna 987 vuokra-asunoen keskimääräinen neliövuokra oli 4,60 euroa. 990-luvun aleua vuokra-asunoen kysynä kasvoi a niiden neliövuokrien nousu kiihyi, ollen keskimäärin noin 6,6 prosenia vuodessa vuosina Vuosina 994 a 995 vuokrien nousu asoiui, mua älleen vuonna 996 nousu oli yli 3 prosenia a vuonna 997 yli 5 prosenia. Vuoden 997 nousu vaikuaa vuokrahinoen ylireagoimisela, sillä seuraavana vuonna vuokra aleniva noin 6,6 prosenia. Vuodesa 999 eeenpäin vuokrien nousu on ollu asaisa, noin kahden prosenin asoa vuodessa. (Tilasokeskus 2005b.) Maakunniainen hinakehiys omisusasunoen osala vuosina on esiey kuviossa 5. Asunoen hinaaso Uudellamaalla liikkuu selväsi muiden maakunien hinaasoen yläpuolella. Muiden maakunien hinaaso vasaava melko arkasi oisiaan. 980-luvun lopussa hinoen nousu oli suura a maakunien välise hinaero kasvoiva hieman. Lamavuosina haona pieneni huomaavasi luvulle ulaessa haona älleen kasvoi hieman a vielä viime vuosinakin haona on hiukan lisäänyny.

12 8 KUVIO 5 Vanhoen asuno-osakehuoneisoen hinoen kehiys maakunniain Vanhoen asuno-osakehuoneisoen hinoen kehiys maakunniain Euroa/neliöm. (vuoden 2000 hinnoin) Vuosi Uusimaa Varsinais-Suomi Saakuna Kana-Häme Pirkanmaa Päiä-Häme Kymenlaakso Eelä-Karala Eelä-Savo Pohois-Savo Pohois-Karala Keski-Suomi Eelä-Pohanmaa Pohanmaa Keski-Pohanmaa Pohois-Pohanmaa Kainuu Lappi Iä-Uusimaa Lähdeiedo: Tilasokeskus (2005b). Kuvio 6 esiää rakennuskusannusen kehiysä vuosina Kuviosa näkee rakennuskusannusen kokonaisindeksin kehiyksen sekä yön, arvikkeiden a muiden ekiöiden (esim. palvelu, hissi ym.) hinnoissa apahuneen kehiyksen. 990-luvun puolivälin ienoille saakka rakennuskusannusen nousu oli malillisa, opa lähes muuumaona, mua vuosikymmenen loppupuolella kusannusen nousu kiihyi. Vuosien välillä rakennuskusannukse nousiva keskimäärin kahden prosenin vuosivauhia. Vuonna 2003 rakennuskusannukse oliva keskimäärin noin 9 prosenia korkeamma kuin vuonna 990. Työvoimakusannukse oliva noin 28 prosenia korkeamma kuin vuonna 990. Tilasokeskuksen rakennuskusannusindeksin luokielussa kokonaisindeksi kuvaa rakenamisen uoanopanosen, arvikkeiden, palkkoen a muiden panosen hinoen kehiysä perusvuoeen nähden. Työn hina kuvaa rakennusalan keskiunipalkkoen kehiysä a odellisuudessa makseua palkkoa, sisäläen sosiaalikulu. Tarvikepanokse kuvaava rakennusalalla käyeyen arvikkeiden a aineiden hinoen kehiysä. Muu panokse sisälävä erilaisia palveluia, oka eivä suoranaisesi ole mukana alonrakenamisen kusannuksissa, kuen kuleukse, koneurakoinni, hissiasennukse ne. (Tilasokeskus 2005b.)

13 9 KUVIO 6 Rakennuskusannusindeksi luokiain Rakennuskusannusindeksi luokiain Indeksi, 990= Vuosi Lähdeiedo: Tilasokeskus (2005b). Muu, 990=00 Työ, 990=00 Tarvikkee, 990=00 Kokonaisindeksi, 990=00 Tässä ukimuksessa esiellään myöhemmin ukimuksia, oiden mukaan rakennuskusannukse ova keskimäärin vain noin puole uuden asunnon kusannuksisa. Täsä syysä on epäselvää, mien hyvin voidaan rakennuskusannusen muuoksilla ennusaa asunoen hinakehiysä, vai voidaanko laisinkaan. Tukimuksen luvussa 4 pyriään mallinamaan asunouoanoa sekä asunoen hinoen funkiona eä hinoen a rakennuskusannusen funkiona.

14 0 3 ASUNTOMARKKINOIDEN TEORIAA JA TUTKIMUKSIA 3. Asunomarkkina a niiden oimina Asunomarkkinoilla kohaava asunoen myyä a osaa sekä vuokrananaa a vuokraaa. Täydellisillä markkinoilla asunoen markkinahinna a vuokra-asunoen vuokrahinna määräyyisivä kysynnän a aronnan mukaan, olloin ainakin pikällä aikavälillä asunomarkkina olisiva asapainossa. Todellisuudessa asunomarkkinoiden oimina on kuienkin okseenkin säädelyä, mikä aiheuaa poikkeavuuksia eoreeisesa asapainoilasa. Asunomarkkinoiden sääelysä suuri osuus on valiovallalla, eenkin ulkisella rahoiuksella uoeussa asunokannassa. Myös vuokra-asunomarkkinoilla valio usein sääelee vuokran määrää. (Laakso & Loikkanen 2004: ) Valiovallan vaikuus ulouu asunouoannon a sien aronnan lisäksi myös asunoen kysynään. Esimerkiksi asumisue lisäävä asunoen kysynää alenamalla asumisen kusannuksia. (DiPasquale 999: 0.) Myös epäsymmerinen informaaio aiheuaa epääydellisyyä asunomarkkinoilla. Asunnon osailla a myyillä ei välämää ole samaa ieoa asunnoisa, mikä saaaa aiheuaa poikkeamia asunoen myynihinnan a niiden odellisen markkina-arvon välille. Lisäksi asunnon vaihdosa aiheuuva ransakiokusannukse ova korkeia, mikä äykisää asunomarkkinoiden oiminaa. Transakiokusannukse koosuva mm. asunnon esinnän, myynnin, osamisen, vuokraamisen, väliäien, muuamisen a koraamisen kusannuksisa. Lisäksi asunnon vaihoon liiyy muia rahallisia kusannuseriä sekä ei-rahallisia, psykologisia kusannuksia. (Laakso 2000: 5.) Asunomarkkinoilla on hyvin palon eriyispiireiä verrauna muihin hyödykemarkkinoihin. Jo asuno isessään on eriyislaauinen hyödyke. Asuminen on koialouksille välämäönä a muodosaa hyvin suuren osan kuluusmenoisa. Asuno on siainnilaan kiineä hyödyke, oa voidaan siirää vain hyvin eriyisapauksissa. Asuno on myös muihin hyödykkeisiin nähden hyvin heerogeeninen, sillä asunnoissa on merkiäviä eroa esimerkiksi siainnin, aloyypin, koon a laadun suheen. (Laakso 2000: 5.) Eroa aiheuava myös omisauusmuodo, asunoen ikä sekä rahoiusmuodo (Smih, Rosen & Fallis 988: 30). Lisäksi eroavia ominaisuuksia muihin hyödykkeisiin nähden ova mm. asunoen kesävyys (pikäikäisyys) sekä, kuen edellä

15 mainiiin, ulkisen hallinnon sääely asunomarkkinoilla a niihin liiyvillä panosmarkkinoilla (Smih ym. 988: 29). Eriyispiireiden huomioimisa asunomarkkinoia ukiaessa arkasellaan enemmän luvussa 3.3. Asunno ova kesäviä, minkä vuoksi asunokauppa sekä asunoen vuokraus apahuva pääasiallisesi olemassa olevassa, ns. vanhassa asunokannassa. Asunokana koosuu vakinaisessa asuinkäyössä olevisa, vapaisa a ei-vakinaisessa asuinkäyössä olevisa asunnoisa (Tilasokeskus 2005b). Asunoen uudisuoannon määrä on suheessa hyvin pieni verrauna olemassa olevaan asunokanaan. Tyypillisesi uudisuoano on vuosiain vain noin -3 prosenia koko asunokannasa. Koska uusien asunoen uoano kesää kauan, lyhyellä aikavälillä asunoen arona on ainakin eoriassa ousamaona. (Laakso 2000: 5.) Koska pääasiallinen asunokauppa kohdisuu vanhaan asunokanaan, kuluaa oimiva markkinoilla sekä myyinä eä osaina. Näiden omisusasunomarkkinoiden rinnalla oimiva vuokra-asunomarkkina, olloin puhuaan usein asumispalveluiden osamisesa a myynnisä. Näiden lisäksi ova erilaise omisus- a vuokra-asumisen välimuodo lisäänynee, kuen asumisoikeusasuminen. (Laakso 2000: 5.) Asunomarkkina ova kansanaloudellisesi merkiävä ekiä elinkeino- a yövoimarakeneessa. Esimerkiksi Helsingin seudulla rakenaminen a kiineisöala sekä niihin liiyvä eollisuus- a palveluala muodosava noin 5 prosenia seudun yöllisyydesä a arvonlisäyksesä. (Laakso & Loikkanen 2004: 242.) 3.2 Asunomarkkinoiden ukiminen Asunomarkkinoiden a asumisen ukiminen vaaii useia apukäsieiä a määrielmäakoa. Määrielmällisesi vuokra-asunomarkkinoilla käydään kauppaa asumispalveluisa, kun aas omisusasunomarkkinoilla käydään kauppaa asunokannasa. Smihin ym. (988: 35) mukaan voidaan kuienkin sanoa, eä kuluaa eivä ole varsinaisesi asunoen kysyiä vaan asumispalveluiden kysyiä. Asumispalvelu uoava kuluaille hyöyä, ei asuno isessään. Näin myös omisusasunomarkkinoilla kuluaa käyvä kauppaa asumispalveluisa. Asumispalvelu on eoreeinen käsie, oka arkoiaa siä koialoudelle hyöyä uoavan palvelun määrää,

16 2 onka asunno uoava aikayksikköä kohi. Kunkin asunnon uoama asumispalvelun määrä riippuu asunnon ominaisuuksisa. Näin ollen asunoen heerogeenisyydesä ohuen niiden uoama asumispalveluiden määrä vaihelee suuresi. Ensimmäisenä asunomarkkinoiden ukimisen ongelmana nousee esiin asumisen kuluuksen miaaminen. Millä voidaan miaa, kuinka palon koialous kuluaa hyödykeä nimelä asuminen ai asumispalvelu? Voidaan sanoa, eä koialous syö kolme omenaa päivässä, muei voida sanoa koialouden kuluavan kolme asunoa vuodessa ai kolme yksikköä asumispalvelua päivässä. Vasaavasi ei voida määriää arkasi, kuinka palon kukin asuno uoaa koialouden kuluamaa asumispalvelua, sillä se riippuu asunnon ominaisuuksisa. (DiPasquale 999: 0.) Toisena ongelmana ukimisessa on, eä asunouoano on rakenaien a asunnon omisaien monimukaisen pääökseneon ulosa. Ei ole saaavissa luoeavaa a kaavaa aineisoa, oka pysyy kuvaamaan rakenaien käyäyymisä ai asunoen omisaien remonoini-, laaenamis- a muuamispääöksiä. Täen onkin arvea kehiää a kerää aivan uudenyyppisä aineisoa, oka pysyy kuvaamaan myös näiä apauksia. (DiPasquale 999: 0.) Yksinkerainen asunomarkkinoiden perusmalli, olla pyriään selviämään, mien esimerkiksi uloason nousu vaikuaa asumispalveluiden hinaan ai mien rakennusraaka-aineiden hinoen nousu vaikuaa asunouoanoon, ei oa huomioon asunomarkkinoiden eriyispiireiä. Asunoen erilaisuus äeään huomioimaa oleuksella, eä asumispalvelu on havaisemaon homogeeninen hyödyke (ks. Muh 960; Olsen 969). Pikäikäisyys voidaan äää huomioimaa oleamalla, eä yksi homogeeninen asumisyksikkö uoaa yhden yksikön asumispalvelua ieyssä aikayksikössä, pääomamarkkina ova ehokkaa a asapainossa, a eei ole veroa. Mallissa äeään myös asunoen kiineä siaini huomioia. (Smih ym. 988: 33.) Yksinkeraisessa mallissa oleeaan, eä kuluaa (koialoude) eivä väliä siiä, asuvako he omisusasunnossa vai vuokra-asunnossa. Kuluaa maksimoiva hyöyään, onka yhenä ekiänä on asumispalvelu a yhenä raoieena asumiskusannukse. Yriykse käyävä panoksia uoaakseen asumispalveluia. (Smih ym. 988: 33.) Epärealisisisa oleuksisa ohuen asunomarkkinoiden perusmalli ei kuienkaan pysy vasaamaan useisiinkaan reaalisia asunomarkkinoia koskeviin kysymyksiin. Täsä syysä mallia on paranneu oamalla huomioon asunomarkkinoiden eriyispiireiä, oia arkasellaan seuraavassa luvussa.

17 3 3.3 Asunomarkkinoiden eriyispiireiden huomioiminen 3.3. Asunoen kesävyys Asunoen kesävyys voidaan oaa mukaan malliin oleamalla lyhyen aikavälin arona äysin ousamaomaksi (aronakäyrä on pysysuora), olloin hinaason muuos ei vaikua arouun määrään lyhyellä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä kysynnän kasvu nosaa asunoen hinoa a kysynä kohdisuu vanhaan asunokanaan. Kysynä a arona määriävä asumispalvelun yksikköhinnan, oka on vuorovaikuuksessa käyökusannusen (sisäläen arvonalennuksen), vaihoehoisen pääomien uoon sekä riskipreemion kanssa. Nämä yhdessä määriävä asunokannan yksikkökohaisen pääoma-arvon. Pääoma-arvo a asunokannan uoanohinna puolesaan määriävä uudisrakenamisen määrän. (Smih ym. 988: 34.) Asunoen uudisuoanoa arkaselaessa on Smihin ym. (988) mukaan arpeen eroaa asunokana asumispalveluisa. Asunokanaa uoeaessa käyeään panoksina maaa, yövoimaa sekä rakennusraaka-aineia. Olemassa olevaa asunokanaa voidaan lisää myös remonoimalla a laaenamalla olemassa olevia asunoa. (Smih ym. 988: 35.) Olemassa olevan asunokannan remonoini a laaenaminen on aloudellisesi merkiävää. Esimerkiksi vuonna 995 asunoen ylläpioon, remonoiniin, paranamiseen a muuoksiin käyeiin Yhdysvalloissa,7 milardia dollaria, kun aas asunoen uudisuoanoon käyeiin 62,4 milardia dollaria. (DiPasquale 999: 9.) Remonoini a laaenaminen ova osa asunoinvesoinea, oia käsiellään Suomen osala arkemmin luvussa 4.3. Asunokana puolesaan on panoksena asumispalveluihin, oiden muina panoksina ova yövoima sekä muu ekiä kuen lämpö, kodinkonee a huonekalu. Kuluaien näkökulmasa kuienkin asunokannan mahdollisama asumispalvelu uoava hyöyä, ei asunokana isessään. (Smih ym. 988: 35.) Asunokana a asumispalvelu voidaan akaa edelleen omisauuden peruseella. Toisin sanoen, asunokana voidaan akaa markkinoihin, oilla oseaan a myydään asunoa sekä markkinoihin, oilla vuokraaan a aroaan vuokralle asunoa. Asumispalvelu voidaan myös akaa markkinoihin, oilla koialoude osava asunnon iselleen sekä markkinoihin, oilla vuokralainen osaa asumispalvelun vuokrananaala. (Smih ym. 988: 35.) Tämä ako aiheuaa sen, eä asunokannan kysyä on aeava sioiaiin a kuluaiun. Sioiaina pideään henkilöiä, oka osava asunnon a vuokraava sen edelleen. He eivä siis ole ässä apauksessa asu-

18 4 mispalveluiden kysyiä. Kuluaa puolesaan ova asumispalveluiden kysyiä, olloin he oko vuokraava asunnon ai osava sen omaan käyöön. (Smih ym. 988: 35.) Asunoen erilaisuus Perusmalli oleaa, eä asunokana a asumispalvelu ova sekä erikseen eä keskenään samankalaisia (homogeenisia) hyödykkeiä. Todellisuudessa kuienkin saman kusannusason asunnoissa voi olla suuriakin eroa. Eroavaisuuksia on mm. asunnon koossa, iässä, yylissä, siainnissa, kulkuyheyksissä, maankäyössä sekä erilaisissa ulkisissa avuissa. Heerogeenisyyden eli erilaisuuden mallinamisessa on kaksi pääapaa: ) ominaisuusarkaselu, sekä 2) määrä-laauarkaselu. (Smih ym. 988: 37.) Ominaisuusarkaselussa ukiaan asunoa yksikkönä, oka koosuu kokoelmasa erilaisia ominaisuuksia. Ominaisuude piseyeään kullekin arkaselavana olevalle asunnolle a nämä ominaisuude regressoidaan hinoen suheen. Tällöin nähdään kunkin ominaisuuden vaikuus asunnon hinaan. Ominaisuuksien hinoa kusuaan hedonisisiksi hinnoiksi. (Smih ym. 988: 37.) Määrä-laauarkaselu käsielee olemassa olevan asunokannan omisaien pääöksenekoa asunoen ylläpioa a remonoinia koskien. Olemassa olevissa rakennuksissa oleva asunokana vaihelee aan kuluessa sekä määrällisesi eä laadullisesi, sillä puueellinen ylläpio aiheuaa rakennusen rappeuumisa a arvon alenemisa. Riiävä ylläpio hidasaa ai opa pysäyää rappeuumisen a arvon alenemisen. Remonoini paranaa rakennuksen laaua a rakennuksia purkamalla ai muuamalla asunokana muuuu. Näin ollen asunokana elää koko aan myös olemassa olevia rakennuksia arkasellessa. (Smih ym. 988: 45.) Uudisrakenaminen lisää asunokanaa, mua sen osuus kokonaisasunokannasa on verraain pieni. Esimerkiksi vuonna 998 Suomen uudisrakenaminen oli hiukan yli,5 prosenia koko asunokannasa. Wienissä a Hampurissa vasaava luku oli yksi proseni. (Laakso & Loikkanen 2004: 247.) Koska suuri osa asumispalveluiden uoannosa apahuu olemassa olevassa asunokannassa, siinä apahuva muuokse ova ärkeä ekiä ukiaessa asunomarkkinoia. Remonoinnin vaikuusa asunokanaan on kuienkin hankala miaa, sillä useinkaan remonoiua asunoa ei myydä hei, olloin sille saaaisiin oikea markkinahina. Smih ym. (988: 45) oeava, eä

19 5 rakennusaineiden myyniluvu a rakennusyövoiman määrä anava onkinlaisa suunaa siiä, kuinka palon remonoini lisää asunokanaa, mua ne äävä huomioimaa asunoen omisaien a vuokrananaien oman yöpanoksen. Smihin ym. (988: 45) mukaan asunoen ylläpio a remonoini kaaa noin 30 prosenia asunokannasa, oka yhden aanakson aikana uoeaan. Mikäli asunouoanoa miaaan käyäen remonoiniin a ylläpioon sekä uudisuoanoon kulueua rahamäärää, remonoini a ylläpio kaoiva noin 45 prosenia koko asunouoannosa USA:ssa vuonna 995 (DiPasquale 999: 9). Asunomarkkinoiden ukimuksissa ei ole yleisesi kiinniey paloakaan huomioa olemassa olevassa asunokannassa olevaan aronaan. Tukimuksissa on oleeu, eä asunoarona on lyhyellä aikavälillä äysin ousamaona a lisäykse aronaan ulee kokonaisuudessaan uudisrakenamisesa. (Smih ym. 988: 45.) Tämä oleus ehdään ässäkin ukimuksessa. 3.4 Asunomarkkinoiden sopeuuminen a siä hidasava ekiä Asunomarkkinoiden sopeuuminen poikkeaa palon normaaleiden hyödykkeiden apauksesa asunomarkkinoiden eriyispiireiden vuoksi. Kysynnän sopeuuminen apahuu hiaasi korkeiden ransakiokusannusen vuoksi (korkea kusannukse vaihaa asunoa). Kysynnässä a aronnassa luoon säännösely hidasaa sopeuumisa, panoskäyössä on raoiuksia (esim. maankäyön raoiukse) a epääydellinen informaaio aiheuaa väärisymiä hinnoissa, mikä osalaan aiheuava poikkeamia markkinoiden asapainoilasa. Taronapuolella rakennuslupien hakeminen, asunoen rakenaminen sekä olemassa olevien asunoen laiaminen myyniin vievä aikaa. Seuraavassa arkasellaan asunomarkkinoiden sopeuumisa hidasavia ekiöiä Transakiokusannukse Koialoude kohaava useanyyppisiä ransakiokusannuksia haluessaan muuaa kuluamansa asumispalvelun määrää. Koska asunno siaiseva eri paikoissa eikä niiden siainia voida muuaa a ne ova heerogeenisiä, markkinainformaaion leviäminen on hidasa, ehoona a kallisa. Täsä syysä asunnon osaien a myyien äyyy kuluaa suheellisen palon aikaa, vaivaa a rahaa informaaion esimiseen, oa he pysyvä arvioimaan oikean hinnan

20 6 asunnon ominaisuuksille a asunnolle kokonaisuuena. Vuokrananaan äyyy lisäksi saada ieoa mahdollisesa vuokralaisesa. Tiedonesinnän helpoamiseksi osapuole voiva käyää väliyspalveluia, mua niihinkin liiyy merkiäviä ransakiokusannuksia oimeksianomaksuen muodossa. Varsinaise muuokusannukse ova myös ransakiokusannuksia. (Smih ym. 988: ) Transakiokusannukse vähenävä koialouksien muuoaliua. Koialouksien asumispreferenssi ai arpee voiva muuua esimerkiksi perheen koon ai uloen muuoksien sekä myös asunoen hinoen muuoksien seurauksena. Koialoude eivä kuienkaan ee muuopääösä ennen kuin muuon odoeu hyöy yliää sen aiheuama ransakiokusannukse. Tarpeen muuuessa vaihoehona muuolle on esimerkiksi asunnon remonoini. (Smih ym. 988: 48.) Asunno ova ominaisuuksilaan hyvin erilaisia, oen asunomarkkina eivä ole avanomaisia hyödykemarkkinoia lisahinnoin. Erilaisuuden vuoksi arkkaa hinainformaaioa on vaikea saada ilman aikaa vievää a kallisa iedonhakua. Esimerkiksi kiineisönväliäien liikeoimina perusuu varsinaisen asunoenväliyksen lisäksi hinainformaaion keruuseen a väliämiseen, olloin asiakkaan iedonhankinakusannukse äävä pienemmiksi. (Smih ym. 988: 37.) Maankäyön raoiukse Maankäyön raoiukse vaikuava asunomarkkinoiden aronaan. Varsinaise rakenamiseen a remonoimiseen liiyvä panokse (yövoima, rakennusainee ne.) eivä normaalisi ole raoiavia ekiöiä asunoen aronnassa, sillä niiä oleeaan saaavan käyöön arpeen mukaan. (Smih ym. 988: 49.) Sen siaan Suomessakin monissa kunnissa a kaupungeissa asunokäyöön kaavoieua maaa on raallisesi a monissa kaupungeissa siiä on pulaa. Täsä syysä maankäyön raoiukse ova eriyisarkaselussa monissa asunoen aronaa käsielevissä ukimuksissa. Tässä ukimuksessa maankäyön raoiuksia ei kuienkaan voida meneelmissä huomioida luoeavan aineison puueen akia. Maankäyön raoiusen oleeaan kuienkin äykisävän asunoaronaa myös pikällä aikavälillä.

21 Hinasopeuuminen Asunomarkkina voiva olla epäasapainossa, olloin asunoen hinna poikkeava markkinaasapainohinnasa. Smihin ym. (988: 50) mukaan markkinoiden epäasapaino on avallisempaa vuokra-asunomarkkinoilla. Suomessa vuokra-asunomarkkinoiden epäasapainoa aiheuava esimerkiksi asumisue a vuokrakao. Asumisue alenava vuokralaisen kannala asumisen hinaa, olloin asunoen kysynä kasvaa. Samalla asumisue lisäävä vuokrananaan uloa. Ilman asumisukea vuokrananailla olisi nykyason vuokrahinnoilla yhiä vuokraasunoa, olloin hinoa ulisi alenaa. Smih ym. (988: 50) akava, eä koska asunomarkkinoilla vapaiden asunoen kana on normaali osa asunoen kieroa, on olemassa ns. normaali vapaiden asunoen ase, onka valliessa asunoen hinna eivä muuu. Mikäli asunoa on normaalia asea vähemmän vapaana, hinna nouseva a normaaliasea runsaampi arona puolesaan alenaa hinoa. Asunoen hinna eivä reagoi väliömäsi kysynnässä apahuviin muuoksiin. Kysynnän muuoksilla on ensi vaiheessa vaikuusa vapaiden asunoen lukumäärään, onka seurauksena hinna muuuva ieyn aan kuluessa. Smihin ym. (988: 50) mukaan hinoen sopeuuminen kesää keskimäärin noin 6-24 kuukaua. Uudisuoano reagoi vielä hiaammin kysynnän muuoksiin, koska myyävien asunoen uudisrakenaminen riippuu odoeuisa asunoen hinnoisa a vuokra-asunoen uudisrakenaminen riippuu odoeusa vuokraasosa, oka puolesaan riippuu asunoen odoeuisa hinnoisa. Näin uudisasunoen arona reagoi kysynään vasa hyvin pikän aan kuluua. 3.5 Asunoen arona Asunoen arona vaihelee arkaselavan aanakson piuuden mukaan. Lyhyellä aikavälillä voidaan oleaa asunoarona vakioksi olemassa olevan vapaan asunokannan puieissa. Lyhyen aikavälin arona koosuu eri-ikäisisä, -kokoisisa a -laauisisa asunnoisa eri siainneissa. Koska olemassa olevien asunoen myyni a uusien asunoen rakenaminen ova suheellisen hiaia prosessea, lyhyen aikavälin arona on hyvin ousamaona.

22 8 Keskipikällä aikavälillä aronnan voidaan oleaa muuuvan hiukan ousavammaksi, sillä olemassa olevien, aiemmin ei-vapaiden asunoen myynnillä voidaan reagoida kysynnän muuoksiin. Pikällä aikavälillä myös uudisrakenaminen pysyy vasaamaan kysynnän kasvuun, oen pikällä aikavälillä arona voi olla palonkin ousavampaa kuin lyhyellä aikavälillä. Kirallisuudessa esieään kahdenyyppisiä asunoen aronamallea: ) supiseu malli a 2) rakeneellinen malli. Supiseussa mallissa oleeaan, eä asunoen hina on sekä kysynnän eä aronnan funkio. Rakeneellisessa mallissa kokonaisarona esimoidaan suorasi rakenamisen määrän ollessa selieävänä muuuana a asunoen hinoen a rakennuskusannusen ollessa seliäinä. (DiPasquale 999:.) Luvussa 4.3 Suomen asunoaronaa mallinneaan rakeneellisen mallin avulla, ossa asunoen hinnoisa a rakennuskusannuksisa muodoseaan Tobinin q-suhde. Asunoen aronaan a kysynään vaikuava periaaeessa sama ekiä. Arcelus a Melzer (973: 82) oleava, eä uusien asunoen arona riippuu posiiivisesi vuokraasosa a asunoen hinaasosa sekä negaiivisesi rakenamisen kusannuksisa a korkoasosa (pääomakusannuksisa). Kysynä riippuu negaiivisesi korkoasosa mua myös vuokra- a hinaasosa 3.5. Taronnan mallinaminen keskeisimmissä ukimuksissa Smih (976: 389) oeaa asunomarkkinoiden aronnan ukimisen olevan eriyisen haasavaa, sillä asumisen laaua sekä siainnisa riippuvia mukavuuksia on vaikea konrolloida samanaikaisesi. Smihin ukimus on verraain vanha, mua se esielee käevän meneelmän aronaouson esimoimiseksi, kunhan huomioidaan mallin endogeenisyysongelma. Smihin ukimuksessa poikeaan suorasa aronaouson esimoinnisa. Suorassa avassa arkasellaan siä, kuinka mona prosenia asunoen arou määrä muuuu yhden prosenin hinnanmuuoksen seurauksena. Maemaaisesi aronnan hinaouso on: () dq ε s = dp P Q, Endogeenisyysongelma esiinyy, kun mallissa on seliäänä muuua, oka on ollakin avalla selieävän muuuan funkio.

23 9 missä s ε (epsilon) on aronaouso, Q on arou määrä, P on hina a d ilmaisee muuosa. Taronaouso voidaan laskea suoralla avalla, mikäli hinna a arou määrä (laau huomioiden) voidaan saada selville. Smih (976) kuienkin arkaselee aronaousoa maankoron (. markkinavuokran; eng. economic ren) a resurssien kusannusen (eng. resource coss) avulla. Maankorolla arkoieaan uloa, onka maanomisaa saa maasaan pääomakoron a liikevoion lisäksi (Joensuun yliopiso 2005). Kuvio 7 selvenää ilannea. Kuviossa 7 alue dr kuvaa maankoron muuosa kysynnän nousessa D 0 :sa D :een. Vasaavasi alue dc kuvaa resurssikusannusen muuosa. Smih (976: 392) approksimoi maankoron muuoksen: KUVIO 7 Maankorko a resurssikusannukse kysynnän muuuessa. (2) dr = QdP a resurssikusannusen muuoksen: ( 3) dc = PdQ. Smihin approksimaaiossa oleeaan aronakäyrän olevan likimain Lähde: Smih (976). lineaarinen leikkauspiseiden välillä. Tällöin yhälössä (2) Q:n on olava keskiarvo määräsä ennen a älkeen muuoksen sekä yhälössä (3) P:n on olava keskiarvo hinnasa ennen a älkeen muuoksen. Kysynnän kasvusa ohuva kokonaiskusannusen kasvu ulee nousseiden hinoen a kasvaneen määrän seurauksena. Kokonaiskusannusen kasvu on ällöin maankoron kasvun a resurssikusannusen kasvun summa ( 4) de = dr + dc. Yhälöisä ()-(4) saadaan: S dq P PdQ dc de dr de dr de ( 5) ε = = = = = = dp Q QdP dr dr dr dr dr eli:

24 20 S de ( 6) ε = dr Näin aronaouson laskemiseen ei arvia ieoa lisäänyneesä aronnan määräsä vaan kokonaiskusannuksisa a maankorosa. (Smih 976: 392.) Smih (976: ) kuienkin oeaa, eä suora meneelmä on yleisesi suosiumpi meneelmä aronaouson laskemiseen, paisi ilaneessa, ossa uooksen määrän miaaminen on hankalaa. Asunouoannossa pysyään miaamaan arolla olevien asunoen määrä, mua asumispalveluiden määrän miaaminen on hankalaa, os oeaan mukaan asumispalvelun laau. Smihin (976: 393) mukaan edellä esiely epäsuora meneelmä poisaa laaukysymyksen aseaman ongelman, sillä yhälössä (6) oleva muuua piävä sisällään asumispalveluiden laadun. Maankoron miaamiseen Smih käyää maan hinaa a kokonaiskusannusen miaamiseen asunoen markkinahinaa. Smih (976) esiää arikkelissaan yksinkeraisen mallin, ossa selieävänä muuuana on logarimi maan hinnasa (maankorosa) R a seliäinä logarimi kokonaiskusannuksisa E a asunoiheydesä D. Smihin esimoiava yhälö on: ( 7) log R = α 0 + α log E + α 2 log D, + ε D + ε Q missä α = a α 2 =. ( ρ K )( ε Q + ) ε D( ρk ) Parameri Parameri ε D a ε Q kuvaava aronaousoa asumisiheyden sekä asumislaadun suheen. ρ K (roo) kuvaa muiden kuin maakusannusen suhdea kokonaiskusannuksiin. Taronaouso voidaan rakaisa, olloin ousoiksi saadaan: (8) (9) ε ε D Q α ρ K = α + α =. α( ρ K ) 2

25 2 Yhälö (8) kuvaa siis asunoiheyden aronaousoa a (9) asumislaadun aronaousoa. (Smih 976: ) Smihin mallissa on kuienkin vahva endogeenisyysongelma, sillä sen selieävänä muuuana on maan hina a seliäänä asumisen kokonaiskusannukse, oka sisälää maan hinnan. Smih (976: 40) esimoi 95 prosenin luoamusvälein ε Q :ksi 3,75 ± 0,82 a ε D :ksi 5,26 ± 0,96. Nämä viiaava siihen, eä asunoen arona reagoi herkemmin hinoen muuoksiin uusien asunoen rakenamisen kaua kuin asunoen laadun paranamisen kaua. Smihin ulosen mukaan asunomarkkinoiden arona on ousavaa, mikä on vasoin yleisä lyhyen aikavälin käsiysä, mua pikän aikavälin käsiyksen mukainen. Smihin ukimus on ehy poikkileikkausaineisolla, olloin Böckermanin (999: 4) mukaan esimoiu hinaouso ei välämää ole arkka. Arcelus a Melzer (973) ova esimoinee kysynä- a aronaousoa USA:n vuosiason aikasara-aineisolla vuosila a Taronayhälön muuuina he käyivä asunoen vuokra- a myynihinoa, rakennuseollisuuden palkkaasoa a markkinakorkoa. Markkinakorkoa he käyivä kuvaamaan asunouoannon vaihoehoiskusannuksia. Teorian mukaan asunoarona riippuu posiiivisesi vuokra- a myynihinnoisa sekä negaiivisesi rakennuskusannuksisa a korkoasosa. He esimoiva aronaousoksi vuokrahinoen suheen 3,68 a myynihinoen suheen 0,29. Jälkimmäinen ei ole kuienkaan ilasollisesi merkisevä 95 prosenin asolla (-arvo,77). Omakoialoen kohdalla aronaouso vuokrahinoen suheen on 2,89 a myynihinoen suheen 0,4. Tässä apauksessa molemma ova ilasollisesi merkiseviä. Tulokse viiaava siihen, eä myynihinoen suheen arona on ousamaona, mua vuokrahinoen suheen ousavaa. (Arcelus & Melzer 973: 86.) Arcelus a Melzer (973) kriisoiva ise omaa ukimusaan mm. ongelmisa saada luoeavaa daaa asunoen hinnoisa. He ekivä esimoininsa käyäen kaha apaa: ) Boeckhindeksiä 2 a 2) uusien asunoen keskimääräisä hinaa. Kumpikaan ei kuienkaan ole heidän mielesään riiävä muuua miaamaan koko asunomarkkinoiden hinaasoa. (Arcelus & Melzer 973: 85.) 2 Boeckh-indeksi on vakiopanosindeksi, oka sisälää painoeuina rakennuseollisuuden palkkaason a rakennusraaka-aineiden hinna (The California Possecondary Educaion Commission 2003: 50).

26 22 Myös Swan (973: 964) kriisoi Arceluksen a Melzerin ukimusa. Hänen mukaansa vuokrahinoen muuua on aronayhälössä urha, sillä myynihinna kuvaava kaikkea siä informaaioa, onka rakenaa arviseva. Hän akaa, eä rakenaa saaava käyää vuokrahinoen muuoksia myynihinoen muuosen ennusamisessa, mua Arceluksen a Melzerin malli on väärin rakenneu huomioimaan muuokse. Swanin mukaan mallin arona riippuu ainoasaan nykyheken vuokraasosa, ei sen muuoksesa. Lisäksi Swanin (973) mukaan mallissa on väärä myynihinamuuua. Arcelus a Melzer ova käyänee uusien asunoen nimellishinoa, kun oikeampi vaihoeho olisi Swanin mukaan reaalihinna. Jos asunoen hinna kaksinkeraisuva samanaikaisesi palkkoen kaksinkeraisamisen kanssa, ei aronnassa piäisi apahua muuosa, oleaen muiden ekiöiden pysyvän ennallaan. (Swan 973: ) Swan (973) akaa, eä Arceluksen a Melzerin aronayhälön yövoimamuuua on puueellinen, koska se sisälää ainoasaan palkkaason. Hänen mukaansa muuuaan olisi sisällyeävä myös yön uoavuus. Hän oeaa myös, eä Arceluksen a Melzerin ukimuksessa ei pysyä eroamaan lyhyen a pikän aikavälin ousoa. Koska Arceluksen a Melzerin aineiso on vuosiason aineisoa, viiaa se siihen, eeivä ulokse ole lyhyen aikavälin uloksia. (Swan 973: 965.) Swan (973: 968) esimoi Arceluksen a Melzerin yhälö uudesaan käyäen samaa aineisoa kuin Arcelus a Melzer. Swanin ulokse poikkeava hieman Arceluksen a Melzerin uloksisa. Swan saa omakoialoen aronaousoksi vuokrahinoen suheen 3,596 (vr. Arceluksen a Melzerin 2,89) sekä myynihinoen suheen 0,333 (vr. Arceluksen a Melzerin 0,4). Swanin ulosen peruseella arona on vielä ousavampaa vuokrahinoen suheen sekä ousamaomampaa myynihinoen suheen kuin Arceluksen a Melzerin mallissa. Glaeserin, Gyourkon a Saksin (2005) ukimuksessa esiellään asunoaronnan malli, olla pyriään selviämään asunoaronaa kaupunkiympärisössä. Heidän painopiseensä ukimuksessa on selviää, mien alueiden välise ero aronaoloissa auava määriämään, vaikuavako kysynnän muuokse pääasiassa hinoihin vai määriin. Heidän ukimuksensa esiellään ässä melko arkasi siiä syysä, eä se on hyvin uusi ukimus a liiyy olennaisesi useaan ässä ukimuksessa myöhemmin käsielävään asiaan.

27 23 Kuviossa 8 selvenneään asunoen kysynnän muuoksen vaikuusa asunoen hinoihin, asunoen lukumäärään, alueen palkkaasoon a väesömäärään. (Glaeser ym. 2005: 3.) Taronnan ollessa ousavaa, aronakäyrä nousee loivasi. Jos yriykse haluava lisää uoavuuaan palkkaamalla lisää yönekiöiä, yön kysynä kasvaa. Työn kysynnän kasvaessa muuoliike alueelle kasvaa, oka puolesaan kasvaaa asunoen kysynää, olloin siirryään kuviossa 8 piseeseen A, ossa asunoen a väesön määrä on huomaavasi suurempi kuin alussa, mua asunoen hinnoissa a alueen palkkaasossa ei ole apahunu suura muuosa. KUVIO 8 Asunoen kysynnän muuoksen vaikuus asumisen hinaan a palkkaasoon. Lähde: Glaeser ym. (2005). Taronnan ollessa ousamaona, päädyään piseeseen B, ossa asunoen a väesön määrässä ei ole apahunu yhä suura muuosa kuin ousavan aronnan apauksessa, vaan suuri osa kysynnän muuoksessa heiasuu asunoen hinoen a palkkaason nousuna. Palkkaason on nousava, koska yriysen on kompensoiava yönekiöilleen asumiskusannusen nousua. (Glaeser ym. 2005: 3.) Glaeser ym. (2005) arkaseleva asunoaronnan mahdollisia ominaisuuksia, oilla on vaikuusa alueen aloudelliseen kasvuun. Heidän mukaansa eräs ällainen ominaisuus on asunoen kesävyys (pikäikäisyys), oka aiheuaa sen, eä negaiivisen kysynäshokin sauessa alueen asunokana pienenee hyvin hiaasi. (Glaeser ym. 2005: 5, 7.) Toisin sanoen, asunoen arona on hyvin ousamaona asunoen kysynnän laskiessa. Kun asunoa on rakenneu vasaamaan runsasa kysynää, kysynnän alenuessa asunoa ää yhilleen, mua ne eivä poisu asunokannasa a sien aronnasa kuin vasa hyvin pikän aan kuluua. Toinen ominaisuus Glaeserin ym. (2005: 5) mukaan on alueen maankäyö. Alueilla, oissa maankäyö on hyvin raoieua, esimerkiksi kaavoiuksen akia, asunoarona on hyvin ousamaona. Glaeserin ym. (2005) arkaselussa oleeaan, eä kansanaloudessa on useia kaupunkiseuua (eng. meropolian area), oia merkiään ässä alaindeksillä. Lisäoleuksena on, eä yövoi-

28 24 ma on homogeenisa alueiden välillä. Joa yönekiä olisiva indiffereneä siiä, millä kaupunkiseudulla he asuva, äyyy heidän saada okaisella kaupunkiseudulla reservaaiohyöyään U vasaava hyöy. Kaupunkiseuuen aroama hyöy koosuu kaupunkialueen mukavuuksisa a palveluisa, palkkaasosa W sekä asuinkusannuksisa R. Kunkin kaupunkialueen C hyöy on siis U = C + W R. Merkisemällä kaupunkialueela vaadiuksi hyödyksi reservaaiohyöy, voidaan asapaino kiroiaa muodossa U + R = + W, eli alueen palveluiden C a palkkaason äyyy kaaa alueella asumisen kusannukse sekä vaadiu hyöyaso. (Glaeser ym. 2005: 9.) Joa arkaseluun saadaan mukaan yövoiman kysynä, Glaeser ym. (2005: 9) oleava, eä alueen yöehävien akauma voidaan luokiella yön uoavuuden mukaan. He merkisevä α ( A W ) A niiden yöehävien lukumäärää, oiden uoavuus on alueen palkkaasoa W korkeampi, ermillä e, missä heiasaa alueen uoavuuden asoa. Miä suurempi, siä enemmän alueella on yöehäviä, oiden uoavuus on suurempi kuin alueen palkkaaso. Alueen yön kysynä aseuu asolle, ossa yön raauoavuus vasaa palkkaa. Tällöin yön kysynnän määriää Log( N ) = αa αw, missä N on kaupunkialueen yöllisyys. (Glaeser ym. 2005: 9-0). A Glaeserin ym. (2005: 0) mukaan asunoen arona on äysin ousamaona alueilla, oilla vuokra ova alhaisen kysynnän vuoksi liian maala käynnisääkseen uudisrakenamisa. Jos kysynä on riiävän suura, asunoen hinna määräyyvä rakennuskusannusen peruseella. Rakennuskusannukse muodosuva fyysisisä kusannuksisa sekä asunouoannon raoiuksiin a eseisiin liiyvisä kusannuksisa. Mallia yksinkeraisamalla voidaan oleaa, eä rakennuskusannukse muodosuva kiineäsä, kuhunkin kaupunkialueeseen liiyväsä ekiäsä K sekä alueella o olevasa asunoiheydesä. Glaeser ym. (2005: 0) aseava oleuksen, eä alueen asumisyksiköiden määrä vasaa alueen yöllisen määrää, olloin rakennuskusannuksiksi edellisen peruseella ulee K ( + δ N / L ), missä on kaupunkialueen maapinaala. Dela ( δ ) miaa asea, olla rakennuskusannukse muuuva väesöiheyden kasvaessa. Miä korkeampi δ on, siä korkeampaa on rakennuskusannusen nousu väesöiheyden kas- L

29 25 vaessa 3. Tämä puolesaan viiaa ousamaomampaan aronaan. Glaeser ym. (2005: 0) muuava asunoen hinna vuokriksi oleamalla, eä vuokran määrä on kiineän pääomiusaseen (eng. fixed capializaion rae) ρ (roo) a rakennuskusannusen ulo. He merkisevä asunoen hinoa H sien, eä R = ρh, missä on asumiskusannukse alueella. R (Glaeser ym. 2005: 9-0.) Edellä kuvauisa yhälöisä Glaeser ym. (2005: 0-) saava kaupunkialueen väesömääräksi (yöllisen määräksi): (0) Log ( N αa ) = + αc + αρδlog( L + αρδ ) αu αρk, palkkaasoksi: () W αρδa = + U + ρk C + αρδ ρδlog( L ), a asunoen hinnoiksi: (2) H αδa = + αδc + K δlog( L + αρδ ) αδu. Väesömäärän, palkkaason sekä asunoen hinoen osiaisderivaaoiksi (komparaiivisen saiikan uloksiksi) uoavuuden A a alueen palveluason C suheen saadaan (aulukko ): TAULUKKO Komparaiivisen saiikan ulokse uoavuuden a palveluason vaikuuksisa kaupunkialueen kehiykseen. Log(väesö) Palka Asunoen hinna Tuoavuus A Log( N ) α = A + αρδ W A W A = + αρδ αρδ = + αρδ αδ = = ρ + αρδ + αρδ Palveluaso C Log( N ) α = C + αρδ W C H C = + αρδ αδ = = ρ + αρδ + αρδ 3 Esimerkiksi kerrosalon rakenaminen on neliöhinnalaan kalliimpaa kuin rivialon rakenaminen. Tiheään asuulla alueella (esim. Helsinki) ouduaan rakenamaan enemmän kerrosaloa ilan puueen vuoksi. Täsä seuraa korkeamma rakennuskusannukse.

30 26 Glaeser ym. (2005: ) akava väesön, palkkoen a asunoen hinoen dynaamisen käyäyymisen arkaselua huomioimalla eksogeenisa vaihelua uoavuudessa a palveluasossa. He oleava, eä uoavuuden muuos hekesä hekeen + on k k A A, + A, = β A X, + ε, k k k C sekä palveluason muuos hekesä hekeen + on C, + C, = β C X, + ε,, missä on kaupunkikohaise unnuspiiree hekellä, esimerkiksi kaupungin osaamisrakenne. Työvoiman kouluusason nousessa alueen uoavuus kasvaa. Sioiamalla nämä yhälöihin (0)- (2) saadaan: k k X, N, + N α ( 0') Log = I + + N + A C,, ε k +,, αρδ αρδ k k k α A C ( β + β ) X + ( ε ) k W αρδ k βc k αρδ A C ( ') W, + W, = I + β X + + k A, ε, ε +, αρδ αρδ αρδ + αρδ k k k αδ A C ( β + β ) X + ( ε ε ), H αδ ( 2') H, + H, = I + A C,, +, + αρδ + αρδ k missä i I (i=n,w,h) ova kaupunkikohaise leikkauspisee, oka ova vakioa aassa. A ε, a C ε, ova virheermeä. (Glaeser ym. 2005:.) Yhälö (0 ), ( ) a (2 ) kuvaava aassa apahuvaa kehiysä yöllisyydessä (eli myös asunoen määrässä), palkkaasossa a asunoen hinnoissa uoavuuden muuosen a palveluason muuosen funkioina. Oleaen, eei ermi korreloi virheermien kanssa, voidaan k X, esimoida sen vaikuusa selieäviin muuuiin. Esimoiduisa keroimisa voidaan sen älkeen määriää lukuarvo ermeille δ a ρ. Mikä ahansa ekiä k X,, oka lisää alueen uoavuua, vaikuaa yöllisyyeen, palkkoihin a asunoen hinoihin suuruudella, oka vasaa au- k k lukon uoavuussarakkeen arvoa kerrouna ermillä (bea). Vasaavasi ekiä, oka lisää alueen palveluasoa, vaikuaa suuruudella, oka vasaa aulukon palveluasosa- k rakkeen arvoa kerrouna ermillä. (Glaeser ym. 2005: 2.) β C β A X,

31 27 Tarkaselemalla uudelleen aulukkoa, voidaan havaia, eä δ a ρ voidaan rakaisa laskemalla uoavuus- a palveluasoshokkien vaikuusen suhee. Esimerkiksi, uoavuuden kas- k αδ vun vaikuus asunoen hinoihin on β A a yöllisyyeen + αρδ β k A α. Näiden suhde + αρδ on δ. Tällä meneelmällä voidaan rakaisa aronaouso väliämää ekiäsä α (alfa), sillä se supisuu pois. Teoriassa ällä meneelmällä voidaan saada harhaon esimaai ekiälle δ, vaikka uoavuudessa ai ekiässä α olisi havaiavissa sysemaaisia eroa alueiden välillä. (Glaeser ym. 2005: 2.) Glaeserin ym. (2005) ukimuksen ensisiainen kiinnosus on ekiän δ ero alueiden välillä, sillä nämä ero kuvaava aronaouson vaihelua. Glaeserin ym. (2005) ukimuksen maanieeellisenä yksikkönä on kaupunkialue (eng. meropolian area), oka sisälää alueen yömarkkina. Suomen osala vasaava alue voisi olla seuukuna, onka yhenä akoperuseena on alueella yössäkäyni. Kaupunkialuee on aeu indeksin mukaan kaheen luokkaan sen peruseella, onko alue asunoaronnan suheen voimakkaasi raoieu vai ei. Raoieena on esimerkiksi onikäyöön kaavoieun maan puue. Glaeser ym. (2005) regressoiva yhälöiä (0 ), ( ) a (2 ). He käyävä kaupunkialueen ominaispiireiä, oka ennakoiva aloudellisa kasvua (muuuia, oia voidaan merkiä ekiänä k X, ), seliäinä väesömäärän logarimin muuoksille, uloen per asukas muuoksille a asunoen hinoen muuoksille. Ensimmäisenä muuuana he käyävä kunkin kaupunkialueen oimialarakennea, osa he laskeva kunkin oimialan yövoimaosuuden a kerova ne oimialan kasvuaseella. Näin saau muuua vasaa suunnilleen yövoiman kysynnän kasvua. Toisena muuuana he käyävä vähinään kandidaain ukinnon suorianeiden ihmisen osuua alueen väesösä. (Glaeser ym. 2005: 6.) Regressioissa Glaeser ym. (2005) käyävä vuosikymmenmuuoksia väesössä, palkoissa a asunoen hinnoissa aanaksoilla a Asunoen hinna on miau käyäen vuoden 990 mediaanihinaa, osa on eksrapoloiu 4 arvo vuosille 980 a 2000 käyäen vakiolaau-hinaindeksiä (ulkaissu he Office of Federal Housing Enerprise Oversigh). He approksimoiva palkkaasoa alueen uloilla per asukas. (Glaeser ym. 2005: 7.) 4 Eksrapoloida arkoiaa arvioida unneuen arvoen ulkopuolella oleva funkion ai lukusaran arvo (WSOY 2005).

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 8 (viikko 14) Tehävä 1 LAD-käyrä siiryy ylöspäin. Ulkomaisen hinojen nousessa oman maan reaalinen vaihokurssi heikkenee 1 vaihoase vahvisuu IS-käyrä

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA Pro gradu -ukielma Talousiede Helmikuu 2016

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI

Lisätiedot

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s). DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille Rahoiusriski ja johannaise Mai Esola lueno 3 Black-choles malli opioien hinnoille . Ion lemma Japanilainen maemaaikko Kiyoshi Iō oisi seuraavana esieävän lemman vuonna 95 arikkelissaan: On sochasic ifferenial

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan

Lisätiedot

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä 1 MAT-145 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen eknillinen yliopiso Riso Silvennoinen Kevä 21 5. Vakiokeroiminen lineaarinen normaaliryhmä Todeaan ensin ilman odisuksia (ulos on syvällinen) rakaisujen olemassaoloa

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.4 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vasausen piireiden, sisälöjen ja piseiysen luonnehdina ei sido ylioppilasukinolauakunnan arvoselua. Lopullisessa arvoselussa

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset D-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 4, rakaisuehdoukse nnen kuin mennään ämän harjoiuksen aihepiireihin, käydään läpi yksi huomionarvoinen juu. Piirianalyysin juuri suorianee opiskelija saaava ihmeellä,

Lisätiedot

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka Maahanmuuajanuoren ohjaushanke MANO 2010 2013 Aueu 16 25 vuoiaia myöhään maahanmuuaneia nuoria löyämään heille soveluva opiskelu ai yö(harjoielu/kokeilu)paikka Kehiey oppivelvollisuusiän yliäneille maahanmuuajille

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeeorologia Sami Haapaala syksy 03 Fysiika laios, Ilmakehäieeide osaso Mialaieide dyaamise omiaisuude Dyaamise uusluvu määriävä mie mialaie käyäyyy syöeide muuuessa Apua käyeää differeiaaliyhälöiä,

Lisätiedot

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat! MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin

Lisätiedot

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6 Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,

Lisätiedot

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15. PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017) 1 Suunnieluharjoius s-2016 (...k-2017) HAKKURITEHOLÄHDE Seuraavan push-pull-yyppisen hakkurieholäheen komponeni ulisi valia (muunajaa lukuunoamaa). V1 iin 230 V ± 10 % 50 Hz V3 Perusieoja kykennäsä Verkkoasasuunauksen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015 Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen

Lisätiedot

Luento 9. Epälineaarisuus

Luento 9. Epälineaarisuus Lueno 9 Epälineaarisuus 9..7 Epälineaarisuus Tarkasellaan passiivisa epälineaarisa komponenia u() y() f( ) Taylor-sarjakehielmä 3 y f( x) + f '( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) +...! 3! 4!

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin Suomen lähialueiden muuosdynamiikka - Iämerelä Murmanskiin Venäjä jakauuu 83 hallinnolliseen alueeseen -Suomea lähellä on 4: Pieari, Leningradin alue, Karjalan asavala ja Murmanskin alue Kari Liuho Johaja

Lisätiedot

Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet

Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet Micrologic elekronise suojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Pienjännieuoee Käyäjän käsikirja We do more wih elecriciy. Micrologic elekronise sojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Elekronisen suojareleen käyö Suojareleen

Lisätiedot

More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,

Lisätiedot

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono: DEE-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 5, rakaisuehdoukse [johdano impulssivaseeseen] Jakuva-aikaisen järjeselmän impulssivase on vasaavanlainen järjeselmäyökalu kuin diskreeillä puolellakin: impulssivase

Lisätiedot

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät n u m o a u L akirj i as a j a a i p p u a k s i ä ö i i h Vä aikei amm käsieiä Asiakirjaselviys Vaaimuksenmukaisuusodisus/-vakuus Saaeasiakirja Luomun merkinnä Asiakirjaselviys Pakollinen asiakirja Tällä

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Kimmo Laaunen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Piloipäivä nro 9 Kimmo Laaunen, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering 6.2.2014 Kimmo Laaunen

Lisätiedot

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA Tieoliikenneekniikka I 521359A Kari Kärkkäinen Osa 8 1 23 Videosignaalin VSB-odulaaio analogisessa TV-järj. Värielevision videosignaalin siirrossa käyeään

Lisätiedot

Lorentz-muunnos L(v) on operaatio, joka voidaan esittää myös matriisina

Lorentz-muunnos L(v) on operaatio, joka voidaan esittää myös matriisina Lorenz-muunnos L on operaaio, joka oidaan esiää myös mariisina L / / mariisi L muodosaa ryhmän: kaksi peräkkäisä Lorenz-muunnosa on myös Lorenz-muunnos, ja on olemassa myös kääneinen Lorenz- muunnos 3

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön? L53, Sinaalioria J. Laiinn..5 E3SN, E3SN5Z Väliko, rakaisu Vasaa lyhysi suraaviin kysymyksiin. 6p a Miksi sinaalin aksollisuus on ärkä ominaisuus? Min aksollisuus vaikuaa sinaalin aauussisälöön? b Miä

Lisätiedot

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso

Lisätiedot

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet Zelio Time -aikarelee ZELIO Time Sarja RE7 Elekronise aikarelee Valinaopas 00 Valinaopas 00 Zelio Time RE 7 -aikarelee Valinaopas Sovellukse Elekronise aikarelee mahdollisava yksinkeraisen auomaisoiujen

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Sefan Fredriksson Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi

Lisätiedot

NPV. Laskukaavojen sparrauspaketti tenttiä varten (päivitetty ) Nettonykyarvo (NPV) - kirjan sivu 927

NPV. Laskukaavojen sparrauspaketti tenttiä varten (päivitetty ) Nettonykyarvo (NPV) - kirjan sivu 927 Laskukaavojen sparrauspakei eniä varen (päiviey 16.11.2016) Neonykyarvo (NPV) - kirjan sivu 927 Invesoinnin uoo ja pääoman uoo (ROI ja ROA) s. 926 Asiakkaan elinkaariarvo (CLV) s. 931 Hinnoielu s. 666

Lisätiedot

KOE 2 Ympäristöekonomia

KOE 2 Ympäristöekonomia Helingin yliopio Valinakoe.5. Maaalou-meäieeellinen iedekuna KOE Ympäriöekonomia Sekä A- eä B-oioa ulee aada vähinään 5 pieä. Mikäli A-oion piemäärä on vähemmän kuin 5 pieä B-oio jäeään arvoelemaa. B-OSIO

Lisätiedot

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS 6 SyyysjarjesemaD/APCLH 24 LH 24 ETS SyyysjarjesemaDAPCLH24 LH24 ETS 75 cy 100 122A YE 2 +30 230 1063 RO 0 1019 101A RO 25 RO 40 101C RD 25 J73 123 123A CNWH 1S CN/WH 1 13122A J 342A 22 20 YE 10 1 1CY

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM)

EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM) 1 EPÄLINERISET KULMMODULTIOT VIHEMODULTIO PM J TJUUSMODULTIO FM Mien PM a FM eroava oisisaan? Millainen on kapeakaisainen kulmamodulaaori? 521357 Tieoliikenneekniikka I Osa 14 Kari Kärkkäinen Kevä 2015

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN KULMMODULOITUJEN SIGNLIEN SPEKTRIN LSKEMINEN 1 (3) (3) Spekri laskeie siisaoalle Kulaoduloidu sigaali spekri johaie o yöläsä epälieaarisuudesa johue (epälieaarise aalyysi ova yleesä hakalia). Se voidaa

Lisätiedot

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan.

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. 5. EPÄTÄYDELLINEN KILPAILU Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. Epätäydellinen kilpailu: markkinoilla yksi tai vain muutama

Lisätiedot

Systeemidynamiikka ja liikkeenjohto

Systeemidynamiikka ja liikkeenjohto Syseemidynamiikka ja liikkeenjoho Opimoiniopin seminaari 21.2.2007 Ilkka Leppänen S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 11 Ilkka Leppänen Opimoiniopin seminaari - Kevä 2007 Sisälö Johdano dynaamisen pääökseneon

Lisätiedot

Käyttöohje HN22329SK

Käyttöohje HN22329SK Käyöohje FI 50005416 HN9SK Suomi Täsä laadukkaasa liedesä Sinulla on vuosikausia paljon iloa ja hyöyä. Lue käyöohjee huolellisesi, joa opi unemaan lieden kaikki oiminno. Käyöohjeen alussa on ärkeää ieoa

Lisätiedot

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /7 Laskuharjoitus 4 / Sähkömagneettiset aaltojen polarisoituminen

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /7 Laskuharjoitus 4 / Sähkömagneettiset aaltojen polarisoituminen SATE14 Dnaainen kenäeoia sks 16 1 /7 Laskuhajoius 4 / Sähköagneeise aalojen polaisoiuinen Tehävä 1. Vapaassa ilassa väähelevän piseläheen aiheuaan palloaallon sähkökenän voiakkuus on A V E, sincos k e.

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut) J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Markov-prosessit 1 Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketut) Tarkastellaan (stationaarisia) Markov-prosessea, oiden parametriavaruus on atkuva (yleensä aika). Siirtymät

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS. Jukka Lähteenmäki

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS. Jukka Lähteenmäki VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS Jukka Läheenmäki POLIITTISTEN VAALIEN VAIKUTUS INDEKSIOPTIOIDEN IMPLISIITTISEEN VOLATILITEETTIN Laskenaoimen ja rahoiuksen

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11.

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11. Kemian laieekniikka 1 Koilasku 1 4.4.28 Jarmo Vesola Tuoee ja reakio: hiilimonoksidi, meanoli, meyyliformiaai C HC (1) vesi, meyyliformiaai, meanoli, muurahaishappo HC CH (2) hiilimonoksi, vesi, muurahaishappo

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

YE4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi. Luento : Metsätalous

YE4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi. Luento : Metsätalous YE4 Luonnonvaraalousieeen jakokurssi Lueno 1.12.2010: Mesäalous Jenni Mieinen 11/29/2010 1 Mesäluenno Tasaikäisen mesikön pääehakkuuiän rakaiseminen: Maksimaalisen kesävän uoon kieroaikamalli Mesänkorko

Lisätiedot

Tilannekuvaa. Asuntopoli*ikan kehi0äminen Fokusryhmä

Tilannekuvaa. Asuntopoli*ikan kehi0äminen Fokusryhmä Asuntopoli*ikan kehi0äminen Fokusryhmä 13.1.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Mikä on tarjonta- ja kysyntätukien vaikutus asuntotuotannon määrään ja eri hallintamuotojen tarjontaan? Tilannekuvaa Asuntokannan

Lisätiedot

Palopelti ETCE Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 01/2015

Palopelti ETCE Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 01/2015 Asennus-, käyö- ja huolo-ohje 0/05 Asennus Palopeli ETCE ulee asenaa ämän asennusohjeen mukaan, ks. sivu 5. Käyö ja oiminnan esaus CE-merkinnän mukaan palopeli ulee aina varusaa lämpöilaan perusuvalla

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

a. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa:

a. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa: ELEC-C Sääöeniia 7. lauharjoiu Vaaue. r - K u K C y a. Varinainen proei on uua ilaeiymuooa: A Bu y C Kuvaa nähdään, eä ilamallin iäänmenona on u r K. Salaaria ei voi vähenää mariiia, joen un on n -veori,

Lisätiedot

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan 87 5. Eliminoinimeneely Tarkaellaan -kokoia vakiokeroimia yeemiä + x a a x a x + a x b() x = = = +. a a x a x a x b () (3) b() x + Derivoimalla enimmäinen komponeni, ijoiamalla jälkimmäien derivaaa iihen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot