Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa"

Transkriptio

1 Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen yön verouksesa kuluuksen veroamiseen vaikuaisi kansanalouden kehiykseen. Analyysissä käyeään hyväksi Suomen Pankissa kehieyä dynaamisa yleisen asapainon mallia (Aino). Mallin käyön myöä laskelmissa oeaan huomioon ne vaikuukse, joka verouksen muuoksilla on aloudenpiäjien käyäyymiseen. Mallissa koialoude pääävä kuluuksesa ja yön arjonnasa ja yriykse aseava yön kysynnän ja hinna maksimoidakseen voiojaan. Koialoude ymmärävä julkisen alouden ineremporaalisen budjeirajoieen eli esimerkiksi sen, mikä on mahdollisen alijäämän vaikuus julkisen alouden velkaan ja siä kaua sen oiminaedellyyksiin ulevaisuudessa. Muuokse verouksessa vaikuava mallissa alouden suheellisiin hinoihin. Suheellisen hinojen muuokse väliyvä yö- ja hyödykemarkkinoiden kehiykseen, kun ne vaikuava koialouksien ja yriysen pääöksiin. Laskelma osoiava, eä kuluusverouksen oleeun kirisämisen vaikuukse kansanaloueen riippuva siiä, miä muia ähän liiyviä rakaisuja julkisessa aloudessa ehdään. Jos kuluusveron nosamisesa keryvä lisäveroulo kompensoidaan koialouksille kevenämällä yöhön kohdisuvaa verousa, muuos kasvaaa pikällä aikavälillä sekä kuluusa, uoanoa eä yöllisyyä. Keskeinen syy ähän ehkä hieman ylläävälä vaikuavaan ulokseen on se, eä yön verouksen kevenemisen vaikuukse yön arjonaan ova mallilaskelmissa voimakkaamma kuin kuluusveron nosamisesa synyvä negaiivise vaikuukse kuluukseen. Työllisyys ja kuluus kasvava vielä enemmän, jos kuluusveron noso kompensoidaan välillisiä yövoimakusannuksia pienenämällä, joka puolesaan ukee yövoiman kysynää. Tulokse ova varsin samanlaisia kuin Euroopan keskuspankin ns. NAWM-mallin avulla (New Area Wide Model) saadu ulokse (ks. esimerkiksi Coenen, McAdam ja Sraub 2006). Myös Coenenin, McAdamin ja Sraubin mukaan kuluusveron koroamisella rahoieu välillisen yövoimakusannusen pienenäminen kasvaaa yöllisyyä, uoanoa ja kuluusa. Tulosen samankalaisuus ei ole sinänsä ylläävää, sillä molemma malli pohjauuva neoklassiseen mallinnusperineeseen. Pieniä eroja synyy aloudenpiäjien preferenssejä, heerogeenisuua sekä uoanoekniikan rakennea koskevisa oleuksisa. Myös nimellisen ja reaalisen jäykkyyksien erilainen mallinaminen uo joiakin eroja uloksiin. Tässä arikkelissa arkasellaan yleisen kuluusverouksen muuosen vaikuuksia. Arikkelissa ei sien pyriä suoraan vasaamaan kysymyksiin, joia on noussu esille viimeaikaisessa keskuselussa ruoan arvonlisäveron mahdollisesa alenamisesa. On kuienkin vaikea nähdä, miksi arikkelissa esieyn analyysin johopääökse verouksen painopiseen muuamisen yleisisä vaikuuksisa eivä koskisi myös ruoan arvonlisäveron ja yön verouksen kevenämisen vaikuusen verailua. Ruoan arvonlisäverosa käydyssä keskuselussa esille uouihin kysymyksiin verouksen ulonjakovaikuuksisa ei Euro & alous

2 uksen vähenymisen vapaa-ajan lisäänymisellä säilyääkseen hyvinvoininsa ason. Vasaavalla avalla koialouksien dynaamisessa kuluusasapainossa ämän ja huomisen päivän välisen ineremporaalisen rajasubsiuuiosuheen ja kuluuksen ineremporaalisen hinnan eli reaalikoron on yhäläisyävä. Tämä kuluuksen Euler-yhälönä unneu eho sääelee myös koialouksien sääsämiskäyäyymisä, koska kuluuksen ineremporaalinen rajasubsiuuiosuhde keroo koialouksien valmiuden siirää anneulla varallisuuden asolla kuluusa äsä päiväsä huomiseen säilyääkseen hyvinvoininsa ason. Toisin sanoen ineremporaalinen rajasubsiuuiosuhde keroo koialouksien halun sääsää osa varallisuudesa huomisa kuluusa varen. Koialoude siis muuava vapaaajan käyöään ja siä kaua kuluuksensa määrää, jos veronjälkeinen reaalipalkka muuuu. Veronjälkeisen reaalipalkan muuokse voiva puolesaan olla lähöisin palkka- ai kuluusverojen muuoksisa: palkkaverouksen kirisäminen pienenää yönekijöiden käeen jäävää euromääräisä palkkaa ja kuluusverojen nousu puolesaan koroaa kuluuksen suheellisa hinaa. Toisaala koialoude myöhenävä ai aikaisava kuluusaan sen mukaan, nousevako vai laskevako reaalikoro. Reaalikorko on nimellisen koron ja odoeun inflaaiovauhdin erous. Edellä kuvau koialouksien kuluuksen ja yön arjonnan asapaino on siis perusolemukselaan dynaaminen, koska se on johdeu koialouksien dynaamisesa opimoiniongelmasa. Tasapainoon liiyvä inra- ja inerässä arikkelissa oea kanaa, sillä analyysissä käyeyä Aino-mallia ei ole suunnielu vasaamaan sellaisiin kysymyksiin. Verouksen vaikuukse yleisen asapainon mallissa Kuluuksen ja yön verouksen muuosen vaikuusen ymmärämiseksi on hyödyllisä arkasella koialouksien dynaamisa kuluuksen ja yön arjonnan asapainoa. Se kuvaa kuluukseen ja yön arjonaan (ai vapaa-aikaan) liiyviä dynaamisia pääöksiä. Nämä pääökse voidaan esiää koialouksien ineremporaalisa hyödyn maksimia määrielevien rajaehojen avulla. Koialouksien kunkin hekinen kuluus ja vapaa-aika sekä kuluuksen dynaaminen rakenne määräyyvä näisä ehdoisa, kun vapaa-ajan ja kuluuksen pääöksenekoheken hinna sekä niiden uleviin hinoihin liiyvä koialouksien odousenmuodosusmekanismi oleeaan unneuksi. Toisin sanoen koialouksien kuluuksen ja vapaa-ajan inraemporaalinen ja kuluuksen ineremporaalinen rakenne määräyyy näisä ehdoisa. Koialoude jakava käyeävissä olevan aikansa vapaa-aikaan ja yönekoon, joen koialouksien yön arjona määräyyy vapaa-ajan kysynnän peilikuvana. Koialouksien yön arjonnan asapainossa kuluuksen ja vapaa-ajan välisen inraemporaalisen rajasubsiuuiosuheen ja veronjälkeisen reaalipalkan on olava yhä suuria. Kuluuksen ja vapaa-ajan välinen rajasubsiuuiosuhde keroo, kuinka halukkaia koialoude ova anneuilla uloilla ai varallisuuden asolla korvaamaan kulu- 82 Euro & alous

3 emporaalisen rajasubsiuuiosuheiden ja relevanien suheellisen hinojen yhäsuuruude on kuvau maemaaisesi alla olevissa lausekkeissa. Inraemporaalinen eho: yön arjonnan asapaino u L (C,1 L ) u c (C,1 L ) w,l (1 τ τ w,sc )W c (1+τ )P Symbolilla C merkiään kuluusa. = Samalla avalla 1 L on vapaa-aika (L on yön arjona), τ w,l on palkkaveroase ja τ w,sc yönekijän palkasa maksama sosiaali urvamaksu, τ c kuluusveroase, W nimellispalkka ja P hinaaso. Yhälön vasen puoli on vapaaajan ja kuluuksen välinen rajasubsiuuiosuhde ja oikea puoli on verojen jälkeinen efekiivinen reaalipalkka. Symboli u L ja u c kuvaava vapaa-ajan ja kuluuksen rajahyöyjä eli koialouden hyöyfunkion osiaisderivaaoja vapaa-ajan ja kuluuksen suheen. Yhälön oikean puolen voidaan ajaella kuvaavan koialouden saaman palkan efekiivisä osovoimaa. Siiä käyeään myös nimiysä kuluuspalkka (consumpion wage). Ineremporaalinen Euler-eho: kuluuksen dynamiikka βu (C c +1,1 L +1 ) c (1+τ )P E u [ (C c,1 L ) (1+τ c +1 )P +1 ] = 1 R Yhälön vasen puoli on odoeu huomisen kuluuksen rajahyöy suheessa ämän päivän kuluuksen rajahyöyyn. Symboli E on ehdollinen odousarvooperaaori, ja ß on diskonausekijä, joka kuvaa koialouden kuluuspääöksiin liiyvää kärsimäömyyä. Yhälön oikealla puolella R on niin sanou nimellinen bruokorko eli R 1 kuvaa ajankohien ja +1 välisä nimelliskorkoa; se siis keroo yhden euron suuruisen rahoiusmarkkinasijoiuksen nimellisen bruouoon. Nimellisen bruouoon kääneisluku kerrouna ämän päivän ja huomisen hinaasojen osamäärällä kuvaa puolesaan huomisen ja ämän päivän kuluuksen välisä suheellisa hinaa. Termiä c ( 1 + τ c 1+τ +1 ) R ( P +1 / P / P ) voidaan perusellusi kusua efekiiviseksi reaalikoroksi. Työn arjonnan asapainosa nähdään, mien verous, eli ekijä w,l 1 τ τ w,sc c 1+τ väärisää kuluuksen ja vapaa-ajan välisä suheellisa hinaa. Korkeampi kuluusvero τ c ja yöhön kohdisuva vero (τ w,f w,sc + τ ) laskeva molemma vapaa-ajan suheellisa hinaa. Vapaa-ajan ullessa houkuelevammaksi koialoude reagoiva veron nousuun pienenämällä yön arjonaansa. Se, kuinka suuri vaikuus verouksen kirisymisellä lopula on yön arjonaan, riippuu yön arjonajousosa. Aino-mallissa yön arjonnan niin sanou Frisch-jouso eli yön arjonnan jouso reaalipalkan suheen vakioidulla kuluuksen asolla on noin 0,30. Euro & alous

4 Kuluusverouksen muuokse puolesaan vaikuava kuluuksen Eulerehdon mukaan efekiiviseen reaalikorkoon ja ää kaua kuluuksen dynamiikkaan. On myös syyä korosaa, eä eriyisesi odoeu kuluusverouksen muuokse vaikuava yksiyisen kuluuksen dynamiikkaan. Termi ( ) 1+ τ c 1+ τ c + 1 kuvaa niiä vaikuuksia, joia uleviin kuluusveroihin mahdollisesi liiyvillä muuoksilla on koialouksien havaisemaan huomisen ja ämän päivän kuluuksen suheelliseen hinaan. Se kuvaa myös siä, eä kuluusveroihin mahdollisesi liiyvä saunnainen vaihelu vaikuaa koialouksien kuluuspääöksiin. Yriyksen keskeisiä pääöksiä mallissa kuvaava sen yön kysynään ja hinnoieluun liiyvä rajaehdo. Talouden ollessa asapainossa yriykse aseava yön kysynnän asolle, jolla yön rajauoavuus vasaa yövoiman vuokrauksesa koiuvia reaalikusannuksia. Kilpailullisessa asapainossa hyödykkeiden hinna aseuva uoannon rajakusannusen mukaan. Jos yriyksillä on hinnoieluvoimaa, hina aseuu näiä rajakusannuksia kalliimmaksi. Miä enemmän yriyksillä on hinnoieluvoimaa, siä korkeammaksi alouden hinaaso muodosuu anneuilla rajakusannuksilla. Rajakusannuksiin vaikuava reaalipalka sekä pääoman vuokrauskusannukse. Yriyksille koiuu yövoiman vuokrauksesa palkan lisäksi yypillisesi myös välillisiä kusannuksia esimerkiksi sosiaaliurvamaksujen kaua. Tällöin sosiaaliurvamaksun pieneneminen laskee yön rajahinaa ja kasvaaa ää kaua yön kysynää. Yksinkeraisimmillaan yön kysynnän ja reaalipalkan yhdisävä eho voidaan kirjoiaa seuraavasi: Tässä yhälön vasen puoli on yön rajauoavuus ja oikea puoli yön reaalinen vuokrauskusannus. Symbolilla f merkiään yriyksen palkoisa maksamia veroja ja veronluoneisia maksuja. Edellä kuvau rajaehdo siova suheellisen hinojen muuokse määrien muuoksiin. Se, kuinka suuria ova suheellisen hinojen muuosen (ja sien verouksen muuoksen) vaikuukse koialouksien ja yriysen arjona- ja kysynäpääöksiin, riippuu ensisijaisesi koialouksien preferensseisä ja alouden uoanorakeneesa ehdyisä oleuksisa. Aino-mallin oleuksia selosava esimerkiksi Kilponen ja Ripai (2006a, b). Verokiila Y L = (1+ f )W / P Suheellisen hinojen lisäksi verous vaikuaa myös verokiilaan. Verokiila kuvaa yriysen efekiivisen (reaalisen) yövoimakusannusen ja koialoudelle makseun veronjälkeisen (reaali) palkan välisä eroa. Kun ämä ero suheueaan yriysen efekiivisiin reaalisiin yövoimakusannuksiin, voidaan verokiilan suuruua kuvaa seuraavalla lausekkeella: (1- w,l w,sc ) c (1+ w,l )(1+ f ) + w,sc + c 1 + f Verokiila on Suomessa suuri jopa eurooppalaisiain veraillen (aulukko 1). Vuonna 2004 se oli Suomessa 84 Euro & alous

5 vajaa 66 % eli kolmanneksi suurin koko euroalueella. Verokiila summaa yheen verouksen aiheuama väärisävä vaikuukse yövoiman arjonaan ja kysynään. Hieman yksinkeraisaen voidaan sanoa, eä jos verokiila kapenee esimerkiksi verouudisusen seurauksena, se on alouden suoriuskyvyn kannala hyvä. Tällöin verouksen yheenlaskeu yövoiman kysynää ja arjonaa väärisävä vaikuukse ova pienemmä. Esimerkiksi verouloneuraali uudisus, jossa kuluuksen verousa (τ c ) kiriseään, voi joko suurenaa ai pienenää verokiilaa sen mukaan, kuinka paljon yön välillisiä kusannuksia (τ f ) ja/ai uloverousa (τ w ) voidaan alenaa. Kuinka paljon yön verousa voidaan kevenää ilman, eä veroulo muuuva, riippuu keskeisesi siiä, mien kuluus, yön arjona, palka ja hinna muuuva. Tämä puolesaan riippuu edellä mainiuisa oleuksisa koialouksien preferensseisä ja alouden eknologiasa. Verouksen makroaloudellise vaikuukse Edellä on arkaselu yksinkeraiseusi keskeisiä verouksen vaikuuskanavia yleisen asapainon mallissa. Verous voi vaikuaa myös invesoineihin ja suheellisiin hinoihin koi- ja ulkomaiden välillä. Käyännössä alous sopeuuu uueen asapainoon hiaasi, mikä johuu erilaisisa nimellisisä ja reaalisisa jäykkyyksisä. Muuokse verouksessa väliyvä yön kysynnän ja arjonnan väliseen asapainoon reaalipalkkojen muuosen kaua. Reaalipalka reagoiva puolesaan verouksen muuoksiin lyhyellä aikavälillä avalla, joka riippuu siiä, miä nimellispalkkojen ja hinojen jäykkyyksisä oleeaan. Invesoineja ei myöskään voida sopeuaa hei, kun suheellise hinna aloudessa muuuva. Myös kuluus ja yön kysynä sopeuuva viiveellä, kun kuluusoumukse muuuva hiaasi ja yövoiman rekryoinnisa ai irisanomisesa koiuu yriyksille sopeuumiskusannuksia. Taulukko 1. Arvioia verokiilasa eräissä maissa vuonna 2004 Kuluusvero Tulovero Sosiaaliurvamaksu Verokiila Työnekijä Työnanaja Euroalue Iävala 20,0 8,4 14,0 22,5 64,9 Belgia 21,0 20,5 10,7 23,0 75,2 Suomi 22,0 19,5 4,9 19,4 65,8 Ranska 19,6 9,4 9,8 28,2 67,0 Saksa 16,0 16,2 17,3 17,3 66,8 Kreikka 18,0 0,5 12,5 21,9 52,9 Irlani 21,0 9,6 4,5 9,7 44,8 Ialia 20,0 14,0 6,9 24,9 65,8 Luxemburg 15,0 7,9 12,1 11,9 46,9 Alankomaa 19,0 7,3 22,2 14,0 62,5 Porugali 19,0 5,1 21,1 17,0 62,2 Espanja 16,0 9,7 4,9 23,4 54,0 Keskimäärin 18,3 12,2 11,8 21,9 64,1 Yhdysvalla 7,7 15,4 7,1 7,1 37,3 Verokiilaa on arvioiu ässä aulukossa yllä olevan kaavan mukaisesi veroaseiden avulla. Lähde: Coenen, McAdam ja Sraub Euro & alous

6 Näiden varsin monisäikeisen vaikuuskanavien arkaselemiseksi arviaan dynaamisa yleisen asapainon mallia. Suomen Pankin Aino-malli rakenuu reaalisen suhdannevaiheluiden eorian pohjalle, mua mallia on rikaseu nimellisillä ja reaalisilla jäykkyyksillä. Mallissa on myös oeu huomioon koialouksien heerogeenisuus, jolloin verorakeneen muuokse koheleva eri koialouksia eri avoin (ks. esim. Kilponen Ripai [2006b]). Pikän aikavälin vaikuukse Kuluusveron 1 proseniyksikön nousun vaikuukse alouden asapainon kannala keskeisiin suureisiin Aino-mallissa pikällä aikavälillä käyvä ilmi aulukosa 2. Kuluusveron nosamisen seurauksena verouloja keryy enemmän, jolloin verouloneuraalissa analyysissä on oleeava joakin siiä, mihin lisäänynee veroulo käyeään. Laskelmassa on arkaselu kolmea eri apausa. Ensimmäisessä veroulojen kasvu käyeään ansiouloverouksen kevenämiseen. Toisessa apauksessa lisäänynee veroulo käyeään välillisen yövoimakusannusen alenamiseen. Laskelmaa äydenneään vielä arkaselulla, jossa kuluusveron noso hyvieään koialouksille ulonsiiroina könäsummana. Viimeksi mainiu arkaselu keroo, kuinka suuria vaikuuksia pelkäsään kuluusverouksen aiheuamalla suheellisen hinojen väärisymisellä on alouden asapainoon. Kahdessa ensimmäisessä apauksessa suheellise hinna väärisyvä oleeujen oimenpieiden yheisvaikuuksesa. Kolmannessa apauksessa suheellise hinna sen sijaan väärisyvä yksinomaan kuluusveron kirisämisen akia. Kaikissa kolmessa arkaselussa oleeaan, eä julkisen alouden velan ja BKT:n suhde pideään muuumaomana. Kahdessa ensimmäisessä arkaselussa oleeaan myös, eä julkinen kuluus pysyy ennallaan. Talouden oleeaan olevan lähökohaisesi pikän aikavälin asapainossa. Malli on kalibroiu sien, eä pikän aikavälin asapainossa mallin keskeise suuree vasaava Suomen alouden ilaa vuosina Pikän aikavälin uloksia analysoiaessa on hyvä läheä liikkeelle apauksesa, jossa kuluusveron noso kompensoidaan koialouksille kasvaamalla ulonsiiroja (aulukko 2, sarake 3). Kuluusveron proseniyksikön noson seurauksena sekä kuluus eä uoano pienenyvä noin puoli prosenia. Kuluuksen vähenemisen ausalla ova veronjälkeisen reaalipalkan supisuminen vajaalla 0,2 proseniyksiköllä hinaason nousessa sekä kuluuksen suheellisen hinnan kohoaminen (suheessa vapaa-aikaan). Vapaa-ajan houkuelevuuden kasvu näkyy yön arjonnassa, ja yöllisyys vähenee noin 0,25 proseniyksikköä. Kun mallissa yöeläkemaksujen anneaan määräyyä endogeenisesi yöeläkelaiosen budjeirajoieesa, seuraa yöllisyyden heikkenemisesä se, eä eläkemaksuja jouduaan kasvaamaan vajaalla prosenin kymmenyksellä. Tämä vaikuaa verokiilaan, joka levenee yli proseniyksiköllä. Viennin ja uonnin sekä invesoinien reakio ova myös huomaavia. Tuoni supisuu hieman kuluuskysynnän heikkenemisen johdosa, ja vienikin vähenee, 86 Euro & alous

7 kun vienihyödykkeiden suheellinen hina nousee. Verouksen painopiseen muuaminen kohi kuluamisen veroamisa ei kuienkaan ole välämää alouden kannala epäedullisa. Kysymys on keskeisesi siiä, mien uudisus oeueaan. Jos kuluusveron noso kompensoidaan yöhön kohdisuvaa verousa kevenämällä, kasvaaa uudisus kokonaisuudessaan uoanoa ja yöllisen määrää (aulukko 2, sarakkee 1 ja 2). Jos pysyvä kuluusveron noso kompensoidaan ansiouloverousa kevenämällä, alous pääyy asapainoon, jossa kuluus ja uoano ova reilu puoli prosenia lähökohailannea suuremma. Ensin mainiuun laskelmaan verrauna kuluusveron noson vaikuukse ova milei päinvasaise. Keskeinen syy ähän on se, eä yöhön kohdisuvan verouksen kevenemisen posiiivise arjonavaikuukse ova selkeäsi voimakkaamma kuin kuluusveron nosamisesa synyvä negaiivise vaikuukse kuluukseen. Tää kuvaa se, eä veromuuosen yheisvaikuuksesa verokiila kapenisi vajaalla proseniyksiköllä. Vaikuukse muodosuva eriyisen voimakkaiksi siinä apauksessa, eä kuluusveron noso kompensoidaan välillisiä yövoimakusannuksia alenamalla. Kuluusveron nosaminen yhdellä proseniyksiköllä merkisisi, eä yön välillisiä kusannuksia voiaisiin alenaa peräi reilu kolme proseniyksikköä. Verokiila kapenisi ämän seurauksena myös kolmella proseniyksiköllä. Taulukko 2. Kuluusveron noson pikän aikavälin vaikuukse Verouloneuraali kompensaaio Tuloveron Välillisen yövoima- Tulonsiirojen lasku kusannusen lasku noso Tuoano 0,53 0,70 0,52 Kuluus 0,63 1,05 0,51 Työikäise 0,75 1,00 0,34 Ikäänynee 0,37 1,17 0,89 Invesoinni 0,48 0,68 0,48 Vieni 0,20 0,11 0,27 Tuoni 0,20 0,45 0,13 Työllisyys, % -yks. 0,25 0,32 0,24 Työikäise, % -yks. 0,16 0,28 0,19 Ikäänynee, % -yks. 0,09 0,04 0,06 Reaalipalkka, % -yks 0,31 0,30 0,25 Veronjälkeinen reaalipalkka, % -yks. 0,16 0,07 0,17 Työvoimakusannukse, % -yks. 0,02 0,01 0,02 Verokiila, %-yks. 0,95 2,98 1,07 Kuluusvero 1,00 1,00 1,00 Tulovero 1,88 0,00 0,00 Työnekijän eläkemaksu 0,06 0,67 0,07 Työnanajan sos.urvamaksu 0,00 3,31 0,00 Työnanajan eläkemaksu 0,00 0,00 0,00 Vaikuukse on esiey proseniyksikön ai prosenin poikkeamina suheessa lähöason pikän aikavälin asapainoon. Laskelmassa noseaan kuluusveroa pysyväsi yhdellä proseniyksiköllä lähöasola. Tapauksessa missä ulonsiiroja noseaan, ulonsiirro anneaan mallin yöikäiselle väesölle. Lähde: Suomen Pankin laskelma. Euro & alous

8 Verouksen dynaamise vaikuukse Edellä on arkaselu pikän aikavälin seurauksia sellaisessa verouudisuksessa, jossa verouksen painopiseä muueaan kuluusverouksen suunaan. Talous sopeuuu verorakeneen muuokseen kuienkin yypillisesi hiaasi. Sopeuumisnopeueen vaikuava hinojen ja palkkojen jousavuus sekä reaalialouden reakioihin mahdollisesi liiyvä ns. reaalise jäykkyyde. Talouden sopeuuminen uueen asapainoon riippuu keskeisesi myös siiä, mien verouudisus oeueaan. Esimerkiksi kuluusveron noso voidaan kompensoida kevenämällä ansiouloverousa väliömäsi. Vaihoehoisesi voidaan oleaa, eä ansiouloverous muuuu hiaasi, jolloin veroulojen lisäys käyeään alkuvaiheessa julkisen ylijäämän karuamiseen. Koialouksien käyäyyessä ei-ricardolaisesi, kuen Ainomallissa, uloveron kompensaaion ajoius vaikuaa sopeuumisuraan, joa pikin alous siiryy kohi uua asapainoa. Talouden keskeisen asapainomuuujien sopeuumisa kuluusveron yhden proseniyksikön nosoon ensimmäisen viiden vuoden aikana kuvaaan aulukossa 3. Kuluusveron noso kompensoidaan laskelmassa kevenämällä ansiouloverousa aseiain. Dynaamisisa vaikuuksisa käy ilmi ensiksikin se, eä verorakeneen muuoksen ja sien suheellisen hinojen vaikuukse näkyvä vain vähiellen alouden reaalisissa muuujissa, vaikka kuluusveron nososa seuraa, eä kuluuksen hina nousee hei. Eriyisesi kuluus reagoi alussa malillisesi, samoin verojen jälkeinen reaalipalkka. Molemma reakio kuvasava nimellispalkkojen jäykkäliikkeisyyä sekä oleusa, eä uloverous kevenee hiaasi. Kuluuksen reakioon vaikuaa myös kuluajien ineremporaalinen käyäyyminen. Kuluajahinojen noususa huolimaa Taulukko 3. Kuluusveron noson dynaamise vaikuukse Vuoa kuluusveron pysyväsä nosamisesa Tuoano 0,05 0,18 0,29 0,39 Kuluus 0,02 0,11 0,17 0,21 Invesoinni 0,20 0,37 0,50 0,59 Vieni 0,00 0,04 0,10 0,22 Tuoni 0,03 0,01 0,03 0,02 Työllisyys, % -yks. 0,03 0,13 0,19 0,24 Veronjälkeinen reaalipalkka, % -yks. 0,03 0,07 0,10 0,11 Työvoimakusannukse, % -yks. 0,01 0,05 0,07 0,08 Kuluuksen suheellinen hina 1,30 1,33 1,35 1,36 Reaalinen valuuakurssi 0,02 0,11 0,21 0,27 Verokiila, %-yks. 0,16 0,46 0,67 0,77 Kuluusvero 1,00 1,00 1,00 1,00 Tulovero 0,84 1,46 1,67 1,76 Työnekijän eläkemaksu 0,00 0,00 0,00 0,01 Vaikuukse on esiey proseniyksikön ai prosenin poikkeamina suheessa lähöason pikän aikavälin asapainoon. Laskelmassa noseaan kuluusveroa pysyväsi yhdellä proseniyksiköllä lähöasola. Kuluusveron noso kompensoidaan koialouksille alenamalla aseiain uloverousa. Lähde: Suomen Pankin laskelma 88 Euro & alous

9 reakio on kuluuksessa jo ensimmäisenä vuonna lieväsi posiiivinen. Tämä kuvasaa kaha asiaa. Ensiksi kuluajahinojen nousu kiihdyää alussa kuluajahinainflaaioa, jolloin reaalikorko alenee. Ineremporaalisen ehdon mukaisesi kuluaja siirävä ällöin osan huomisen päivän kuluuksesa ähän päivään. Toiseksi nähdessään julkisen alouden ineremporaalisen budjeirajoieen aakse kuluaja reagoiva odoeuun muuokseen veronjälkeisessä palkassa. Posiiivinen alkureakio kuluuksessa johuu siis myös koialouksien ennakoimasa uloverouksen kevenemisä. Myös yriykse ennakoiva ulevan kysynnän lisäyksen sopeuamalla invesoinejaan. Näiden eeenpäin kasovien vaikuusen ansiosa sekä uoano eä yöllisyys reagoiva posiiivisesi jo alussa, vaikka verokiila ensin hieman leveneekin. Kuluuksen, invesoinien ja yöllisyyden posiiivisen reakion lisäksi ulko- ja koimaan suheellise hinna muuuva. Tää heijasaa reaalisen valuuakurssin muuos, kun yriysen marginaalikusannukse (ja yövoimakusannukse) pienenevä hieman. Marginaalikusannusen supisuminen näkyy uoajahinojen laskuna, joka puolesaan näkyy reaalisen valuuakurssin heikkenemisenä. Viennissä reakio reaaliseen valuuakurssin muuoksen on varsin hidas. Reakion viiväsyneisyys johuu oleuksesa, eä vienisekori sopeuuu uueen hinaasapainoon hiaasi. Lähee Alesina, A. Glaeser, E. Sacerdoe, B. (2006) Work and Leisure in he US and Europe: Why So Differen? Teoksessa Gerler, M. Rogoff, K. (Eds.) NBER Macroeconomics Annual MIT Press, Cambridge, MA. Coenen, G. McAdam, P. Sraub, R. (2006) Tax Reform and Labour-Marke Performance in he Euro Area: A Simulaion-Based Analysis Using he New Area-Wide Model. European Cenral Bank, mimeo. Kilponen, J. Ripai, A. (2006a) Suomen Pankin dynaaminen yleisen asapainon malli (Aino) ja reaalisen suhdannevaiheluiden eoria. Kansanaloudellinen aikakausikirja 4/2006. Kilponen, J. Ripai, A. (2006b) Labour and Produc Marke Reforms in General Equilibrium Simulaion Resuls Using a DGE Model of he Finnish Economy. Bank of Finland Discussion Paper Series, 5/2006. Presco, E. C. (2004) Why Do Americans Work So Much More Than Europeans? Federal Reserve Bank of Minneapolis Quarerly Review, 28. Spolander, M. ja Tarkka, J. (2005) Verous ja yöllisyys kansainvälisä verailua. Euro & alous 1/2005. Euro & alous

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 8 (viikko 14) Tehävä 1 LAD-käyrä siiryy ylöspäin. Ulkomaisen hinojen nousessa oman maan reaalinen vaihokurssi heikkenee 1 vaihoase vahvisuu IS-käyrä

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic

Lisätiedot

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön K a n s a n a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 6. v s k. 2 / 2 0 1 0 Lyhy johdano Taylorin säänöön Juha Tervala Johaja Aboa Cenre for Economics 1. Johdano Taylorin säänö on sen kehiäjän

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA Pro gradu -ukielma Talousiede Helmikuu 2016

Lisätiedot

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON AMPN YLIOPISO Kauppaieeien laios OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON Laskenaoimi Seminaariukielma Helmikuu 2004 Ohjaaja: Ismo Vuorinen apani Höök 3 SISÄLLYS JOHDANO... 4. ukielman ausaa...4.2

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus Epävarmuus diskonokoroissa ja miakaavaeu vs. jousavuus Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Esielmän sisälö Kirjan Invesmen Under Uncerainy osan I luvu 4 ja 5. Mien epävarmuus diskonokorossa vaikuaa

Lisätiedot

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus TyEL-maksun kehiykseen Eläkeurvakeskuksen keskuselualoieia 009:6 Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No.

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No. econsor www.econsor.eu Der Open-Access-Publikaionsserver der ZBW Leibniz-Informaionszenrum Wirschaf The Open Access Publicaion Server of he ZBW Leibniz Informaion Cenre for Economics Kanniainen, Vesa Working

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille Rahoiusriski ja johannaise Mai Esola lueno 3 Black-choles malli opioien hinnoille . Ion lemma Japanilainen maemaaikko Kiyoshi Iō oisi seuraavana esieävän lemman vuonna 95 arikkelissaan: On sochasic ifferenial

Lisätiedot

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 2, Kevät 2017

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 2, Kevät 2017 OY/PJKOMP R 017 Puolijohdekomoeie erusee 571A Rakaisu, Kevä 017 1. Massavaikuuslai mukaisesi eemmisö- ja vähemmisövarauksekuljeajie ulo o vakio i, joka riiuu uolijohdemaeriaalisa ja lämöilasa. Kuvasa 1

Lisätiedot

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä 1 MAT-145 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen eknillinen yliopiso Riso Silvennoinen Kevä 21 5. Vakiokeroiminen lineaarinen normaaliryhmä Todeaan ensin ilman odisuksia (ulos on syvällinen) rakaisujen olemassaoloa

Lisätiedot

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma

Lisätiedot

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA II ADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA Laskenaaajuus akiivisuus Määrieäessä radioakiivisen näyeen akiivisuua (A) uloksena saadaan käyeyn miausyseemin anama laskenaaajuus (). = [II.I] jossa =

Lisätiedot

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden

Lisätiedot

Systeemimallit: sisältö

Systeemimallit: sisältö Syseemimalli: sisälö Malliyypi ja muuuja Inpu-oupu -kuvaus ja ilayhälömalli, ila Linearisoini Jakuva-aikaisen lineaarisen järjeselmän siirofunkio, sabiilisuus Laplace-muunnos Diskreeiaikaisen lineaarisen

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO VENÄJÄN TALOUDEN PELASTUS? Kansanalousiede Pro Gradu -ukielma Joulukuu 2008 Ohjaaja: Jukka Pirilä Tuomo Huhanen TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnroinkau 4 B 00120 Helsinki Finland Tel. 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: hp://www.ela.fi/ Keskuseluaiheia

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Kauppaieeellinen iedekuna Talouden ja yriysjuridiikan laios Kandidaainukielma Rahoius KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Currency Marke Efficiency of Developed Counries: USD Index

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d) Tehävä 1. Oleeaan, eä on käössä jakuva kuva, jossa (,, ) keroo harmaasävn arvon paikassa (, ) ajanhekenä. Dnaaminen kuva voidaan esiää Talor sarjana: d d d d d d O ( +, +, + ) = (,, ) + + + + ( ). (4a)

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte 4/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 4: Yhden vaausaseen vaieneva akkvärähely, harninen kuriusheräe LIIKEYHTÄLÖN JOHTO JA RATKAISU Kuvassa n esiey visksisi vaienneun yhden vaausaseen harnisen akkvärähelijän erusalli.

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ TLOUSTIETEIDEN TIEDEKUNT Lauri Tenhunen KIKKILL LÄSNÄ OLEVN TIETOTEKNIIKN TLOUSTIETEELLISTÄ NLYYSIÄ Pro gradu ukielma Yleinen alousiede Tammikuu 03 SISÄLLYS Sisällys Kuvio ja auluko JOHDNTO... 5 VERKOSTOTLOUSTIETEEN

Lisätiedot

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s). DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Lasin karkaisun laatuongelmat

Lasin karkaisun laatuongelmat Rakeneiden Mekaniikka Vol. 44, Nro, 11, s. 14-155 Lasin karkaisun laauongelma Ani Aronen Tiiviselmä. Karkaisula lasila vaadiaan hyvää lujuua sekä visuaalisa laaua. Näihin voidaan vaikuaa lasin karkaisuprosessin

Lisätiedot

Tasaantumisilmiöt eli transientit

Tasaantumisilmiöt eli transientit uku 12 Tasaanumisilmiö eli ransieni 12.1 Kelan kykeminen asajännieeseen Kappaleessa 11.2 kykeiin reaalinen kela asajännieeseen ja ukiiin energian varasoiumisa kelan magneeikenään. Tilanne on esiey uudelleen

Lisätiedot

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu Tilausohjaun uoannon areasuunnielu Tilausohjaussa uoannossa sarjojen muodosaminen ei yleensä ole relevani ongelma, osa uoevaihelu on suura, mä juuri onin peruse MTO-uoannolle Tuoe- ja valmisusraenee ova

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014 MAT-45 Fourier n meneelmä Merja Laaksonen, TTY 4..4 Sisälö Johano 3. Peruskäsieiä................................... 4.. Parillinen ja parion funkio....................... 7.. Heavisien funkio............................

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p).

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p). LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II: 9.9.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset D-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 4, rakaisuehdoukse nnen kuin mennään ämän harjoiuksen aihepiireihin, käydään läpi yksi huomionarvoinen juu. Piirianalyysin juuri suorianee opiskelija saaava ihmeellä,

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODEKSI 2009

LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODEKSI 2009 LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODESI 2009 FI FI PÄÄLUOA VOL1 NIDE 1 - YLEINEN TULOTAULUO OSA PARTA A. YLEISEN TALOUSARVION RAHOITUS 1 Liie PARTA-2 YLEISEN TALOUSARVION RAHOITUS Euroopan yheisöjen

Lisätiedot

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä

Lisätiedot

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Kauppaieeellinen iedekuna Talousjohaminen Kandidaainukielma Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Monhly and Turn-of-he-Monh anomaly in he Finnish sock marke during

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Tammikuu 2009 Ohjaaja: Hannu Laurila Tero Särkijärvi TIIVISTELMÄ Tampereen yliopiso

Lisätiedot

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla BoF Online 5 2007 Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla Lauri Kajanoja Jukka Railavo Anssi Rantala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan

Lisätiedot

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi JLP:n äyämäömä mahdollisuude Juha Lappi LP ehävä p z = a x + b z 0 Max or Min (.) 0 0 = = subjec o he following consrains: c a x + b z C, =,, q p q K r (.2) = = m n i ij K (.3) i= j= ij x xw= 0, =,, p

Lisätiedot

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän: ELEC-A700 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS 3 Sivu /8. arkasellaan oheisa järjeselmää bg x Yksikköviive + zbg z bg z d a) Määriä järjeselmän siirofunkio H Y = X b) Määriä järjeselmän

Lisätiedot

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015 Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa 2 Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN YYSILMIÖ J SILÄ VÄLYMIE YYSE SIIRO LJEUS HYVÄSI ÄYÄE ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 4 MILLOI? Milloin ja missä kynnysilmiö esiinyy? un vasaanoimen ulon SR siis esi-ilmaisusuodaimen lähdössä

Lisätiedot

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai

Lisätiedot

maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT

maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT R a a k a - a i n e e t maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT SYYSKUU 2014 Maailmantalouden nousu vahvistuu lisää Maailmantalous on piristynyt teollistuneiden maiden johdolla Maailmankaupan kunnollista

Lisätiedot

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus Tieonhakumeneelmä Helsingin yliopiso / TKTL.4.04 Toennäköisyyeen perusuva rankkaus Tieonhakumeneelmä Toennäköisyyspohjainen rankkaus Dokumenien haussa ongelmana on löyää käyäjän kyselynä ilmaiseman ieoarpeen

Lisätiedot

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2 OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA OV Io Jokinen 01 SISÄLTÖ SIVU 1. Mekaniikka Nopeu Kekinopeu Kehänopeu 3 Kiihyvyy 3 Puoamikiihyvyy 4 Voima 5 Kika 6 Työ 7 Teho 8 Paine 9

Lisätiedot

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5 S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1.

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu

Lisätiedot

YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)

YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB) YKSISIVUKAISTAODULAATIO SSB ien kaisaa voi sääsää verrauna DSB- a A-modulaaioihin? ikä on Hilber-munnin? 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05 YKSISIVUKAISTAODULAATION IDEA DSB & A-inormaaio

Lisätiedot

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI

Lisätiedot

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2. 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot