TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ"

Transkriptio

1 TLOUSTIETEIDEN TIEDEKUNT Lauri Tenhunen KIKKILL LÄSNÄ OLEVN TIETOTEKNIIKN TLOUSTIETEELLISTÄ NLYYSIÄ Pro gradu ukielma Yleinen alousiede Tammikuu 03

2 SISÄLLYS Sisällys Kuvio ja auluko JOHDNTO... 5 VERKOSTOTLOUSTIETEEN OMINISPIIRTEITÄ Verkosohyödykkeen ja verkoson määrielmiä Miakaavaedu verkosoissa Komplemenaarisuus....4 Verkosovaikuukse....5 Lukkiuuminen Vaihokusannukse Yheensopivuus Verkosojen ulkoisvaikuukse - näkökulma Komponeninäkökulma PILVILSKENT Määrielmiä Pääomakusannuksisa operaiivisiin kusannuksiin Kysynnän aggregoiuminen Pilvilaskennan merkiys aloudellisissa verkosoissa JOK PIKN TIETOTEKNIIKK JULKISHYÖDYKKEENÄ Määrielmä Hyödykkeiden määrielysä Joka paikan ieoekniikka: puhdas julkishyödyke vai ei? Pareo-opimaalinen julkishyödykeuoano ja yheiskunnallinen hyvinvoinifunkio Lindahlin eoria julkishyödykkeiden rahoiuksesa... 47

3 4.5. Lindahlin eoria epäoikeudenmukaisella ulonjaolla ja inferiorisilla hyödykkeillä KUPUNKIEN VOIMET VERKOT voimen verkon oeuusava Miksi avoimia verkkoja ulisi arjoa JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET Monikäsieinen rakaisu paramerillä h Opimaalinen parameri h kun julkishyödykkeillä on käyömaksu

4 KUVIOT Kuvio. Esimerkki yksi- ai kaksisuunaisesa verkososa Economidesa mukaillen (996, ) Kuvio. Miakaavaedu keskimääräisen kusannusen alenemisessa Kuvio 3. Esimerkki verkososa, jonka komponeni ova komplemenaarisia.... Kuvio 4. Lukkiuumiskierre Shapiron ja Varianin mallia (Shapiro & Varian 999, 3) mukaillen Kuvio 5. Näkökulmia yheensopivuueen Shy:a mukaillen (Shy 0, 4) Kuvio 6. Pilvipalvelun rakenne Kuvio 7. Kapasieein mioiaminen rmbrus ym. mukaillen (rmbrus ym. 009, ) Kuvio 8. Hyödykkeiden jaoelu (rown 988 mukaillen) Kuvio 9. Hyvinvoinifunkion avulla rakaisu hyvinvoinnin jako Kuvio 0. Kuluajaryhmän valina julkishyödykkeelle budjeisuorilla R ja R. (Johansen 968 mukaillen) Kuvio. Julkishyödykkeen uoanokusannuksien jakaanuminen kuluajryhmille ja (Johansen 968 mukaillen) Kuvio. Posiiivinen- ja negaiivinen ulovaikuus ennen verousa kun julkishyödyke on inferiorinen Kuvio 3. voimen verkon oeuusava (Mandiwalla 008 mukaillen) Kuvio 4. PanOULUn uniiki käyäjä TULUKOT Taulukko. Pilvilaskennan kusannuskehiys (rmbrus ym. 009, 3) Taulukko. Oulun kaupungin julkishyödykeuoannon menoeriä

5 JOHDNTO Pro gradu ukielmani käsielee joka paikan ieoekniikkaa. Joka paikan ieoekniikkaa voidaan kusua myös kaikkialla läsnä olevaksi ieoekniikaksi. Usein puhekielessä joka paikan ieoekniikka kusuaan ubiksi, joka on vapaa suomennos englanninkielisesä ermisä ubiquious compuing. Tukielmani on osa Ui-Oulu projekia, missä kaikkialla läsnä olevaa ieoekniikkaa on ukiu eri ieeenalojen näkökulmisa. Tukielma on jakoa seminaariyölleni, jossa uusuin verkosoalousieeeseen kirjallisuuskasauksen muodossa. Tukielman arkoius ei ole kuvaa joka paikan ieoekniikkaa eknillisesä näkökulmasa, vaan arkaselu oeuuu julkis- ja verkosoalousieeen näkökulmasa. ihe on ajankohainen, sillä Oulu on valiu Euroopan älykkäimmäksi kaupungiksi (Oulu edusaa Eurooppaa älykkäänä yheisönä, 0) joka paikan ieoekniikan osaamisensa myöä. Samalla aihe on ärkeä ulevaisuuden kannala, sillä joka paikan ieoekniikka ulee muuamaan apoja ja rakeneia, joilla niin kunna kuin yksiyisekin yriykse uoava palveluia ja hyödykkeiä. Oulussa joka paikan ieoekniikka ilmenee Ui-Oulu projekin kaua. Tää poikkiieeellisä projekia ova oeuamassa niin Oulun kaupunki kuin Oulun yliopiso. Projekin avoie on kieyey seuraavasi (Mikä UI? 0): Joka paikan ieoekniikalla arkoieaan yleisesi huomaamaomasi oimivaa ja ympärisöönsä sulauuvaa kaikkialla olevaa ieoekniikkaa, vaikka määrielmä ei vielä olekaan vakiinunu. Monessa yheydessä käyey ubiikki-sana ulee englanninkielen sanasa ubiquious, joka arkoiaa kaikkialla läsnä olevaa. Vaikka jokapaikan ieoekniikka oimii käyäjiensä ympärillä jakuvasi, se ei häirise eikä keskeyä käyäjien oiminaa. Oulun ubiikin ieoekniikan kehiyksen perusajauksena on ieoekniikan sijoiaminen kaupunkiympärisöön sien, eä sen avulla olisi mahdollisa uoaa kaupunkilaisille enisäkin laadukkaampia palveluja. Meidän visiomme ubiikisa kaupungisa on

6 6 kaupunkiympärisö, jossa sulaueu ieoekniikka ja käyäjien oma pääelaiee yhdessä muodosava fyysisesi, digiaalisesi ja sosiaalisesi saumaoman kokonaisuuden. Ubiikin ieoekniikan ehävä on ensisijaisesi helpoaa kaupunkilaisen elämää. Oulussa kaupungin keskusaan on asenneu monipuolisa sensoriverkkoa, ja asennusöiä jakeaan edelleen. Näkyvin osa Oulun ubiikisa infrasrukuurisa on suure vuorovaikueise, koskeuksella oimiva UI-näyö. Näyöjä on ällä hekellä asenneu yheensä 3, joisa kuusi ulkoiloihin ja seisemän kaupungin julkisiin sisäiloihin. Ensimmäisenä ukimusongelmana on arvioida, voidaanko joka paikan ieoekniikka kaegorisoida julkishyödykkeeksi. Ongelman selviämiseksi on perehdyävä alousieeelliseen näkökulmaan hyödykejaoelussa. Tukimusongelman arkaselussa käyeään apuna mikroalouseoriaa kuluajan ja yheiskunnan hyvinvoinnin osala, ja perehdyään Lindahlin eoriaan julkisisa menoisa. Tämän lisäksi arkasellaan Oulun kaupungin julkispalveluiden menoeriä ja pohdiaan onko ämänhekinen julkispalveluuoano peruselavissa alousieeen avulla. Toinen ukimusongelma on selviää mikä ekijä puolava yhä joka paikan ieoekniikan sovelluuksen, eli avoinen verkkojen, arjoamisa kaupunkilaisille. voinen verkkojen esiinmarssia 000-luvulla on vauhdianu eriyisesi IEEE 80. WLN eknologian yleisyminen. Tarkemman pohdinnan alla on Oulun kaupungin avoin verkko, panoulu, jonka uoanoapaa peilaaan kansainvälisiin esimerkkeihin, sekä Lindahlin eoriaan julkisisa menoisa. voime verko saava silloin ällöin huomioa mediassa niiden onnisumisen ai epäonnisumisen suheen: Helsingin Sanoma uuisoi parhaimman Wlan-rendin menneen jo ohi (Wlan-rendi loppui lyhyeen keskusoissa, 8.8.0). Toisaala avoime verko ova yleisempiä kuin avallisesi ajaellaan. Esimerkiksi Tapian ja Orizin mukaan Pohjois- merikassa käynniseiin vuoden 006 puoliväliin mennessä 357 langaoman verkon rakennusyöä (ks. Ojala, Orajärvi, Puhakka, Heikkinen & Heikka 0, 9, jossa viiau julkaisuun Tapia & Oriz 006). On huomaava, eä avoin verkko voi olla oeuukselaan langaon ai langallinen. Kaupunkien kohdalla langaon verkko

7 7 on kuienkin suosiumpi ja kusannusehokkaampi oeuusapa Inernein käyämiseen kuin langallinen verkko. Johopääöksissä pohdiaan kaikkialla läsnä olevan ieoekniikan ulevaisuua kaupunkien uoamana hyödykkeenä. Puolavia ja vasusavia näkökulmia joka paikan ieoekniikan sisällyämisesä kaupungin hyödykeuoanoon on molemmin puolin. Oulu on profiloiunu vahvasi älykkääksi kaupungiksi, jonka vuoksi on houkuelevan helppoa sanoa, eä muiden kaupunkien ulisi seuraa Oulua jokapaikkaisuuden hyödynämisessä. Onneksi joka paikan ieoekniikan ulevaisuudesa puhuminen ei ole riviaalia, sillä sen hyödynämiseen vaikuavia voimia ova esimerkiksi demografise ekijä, kuen väesö ja asuus. Lisäksi ekniikka kehiyy alai niin kaikkialla läsnä olevan ieoekniikan, kuin kilpailevien eknologioiden suheen. Ehkäpä joka paikan ieoekniikan viehäys onkin siinä, eä sen olemassaoloa on helppo kriisoida, mua siiä luopuminen ei ole musavalkoisa.

8 8 VERKOSTOTLOUSTIETEEN OMINISPIIRTEITÄ. Verkosohyödykkeen ja verkoson määrielmiä Verkosoalousieeen kirjallisuudessa käyeään alousieeessä vakiinuneiden käsieiden muunnelmia. Tällaisia käsieiä ova muun muassa verkosohyödyke ja verkosovaikuus. Verkosoalousieeessä yksiäisen kuluajan hyöyfunkio on keskeisessä roolissa. Mikroalousieeen perusmuooise hyöyfunkio eivä yleensä huomioi muiden kuluajien uomaa vaikuusa hyöyyn. Verkosoaloudessa kuluajan hyöyfunkio koosuu kuluajan omisa preferensseisä sekä muiden kuluajien vaikuuksesa. Käsieellä hyödyke viiaaan yleensä kerakäyö- ai kesokuluushyödykkeeseen. Hyödykkeen kuluuksesa saau hyöy ei ole ällöin riippuvainen muisa kuluajisa. Sen sijaan verkosohyödykkeiksi kusuaan hyödykkeiä, joiden kuluamisesa saau hyöy on kyköksissä muihin verkoson jäseniin (Kaz & Shapiro 985, 44). Todellisuudessa hyödykkee joiden kuluus ei hyödyä suorasi ai epäsuorasi muia kuluajia ova harvassa. Tieeellisessä eksissä kuienkin varaaan mahdollisuus hienojakoiseen eroeluun. Talousieeessä verkoso voidaan määriää oisiinsa sidoksissa olevaksi kuluajien ai yriysen ryhmäksi. Verkoso koosuu solmuisa ja niiä yhdisävisä linkeisä. Sosiaalisen median valavan kasvun myöä verkoso liieään helposi puhekielessä Inerneiin. On huomaava, eä kaikki verkoso eivä kuienkaan liiy Inerneiin ai informaaioeknologiaan, eikä informaaioeknologia ole edellyys verkosoille. Kuvion verkosossa solmu a i linkiyvä solmuun a, joka aas linkiyy solmun b kaua solmuihin b i. Verkoson muodosamiseksi solmulla on olava vähinään yksi linkki oiseen solmuun. Solmujen välille muodosuu yheys. Verkoson suunien lukumäärä on ulkinnanvaraisa. Kuviossa yheys a a b b voidaan ulkia pankin kolmannen asiakkaan suoriamaksi käeisnosoksi pankin kolmannesa

9 9 auomaaisa. Tällöin verkoso on yksisuunainen. Yhä hyvin ulkina voi olla puhelu a n ja b n välillä, jolloin verkoso on kaksisuunainen. Kuvio. Esimerkki yksi- ai kaksisuunaisesa verkososa Economidesa mukaillen (996, ). Verkoso voidaan jaoella odellisiin ja viruaalisiin verkosoihin sekä yksi- ai kaksisuunaisiin verkosoihin. Todellisissa verkosoissa verkosojen pää eli solmu linkiävä käyäjä oisiinsa jonkin fyysisen objekin, esimerkiksi rauaeiden kaua. Viruaalisissa verkosoissa linki eivä ole aina fyysisesi havaiavissa Inerne on äsä oiva esimerkki. (Shapiro & Varian 999, 74.). Miakaavaedu verkosoissa Talousieeessä ermi miakaavaeu kuvaa ilannea, jossa yriyksen uoannon rajakusannukse ova alhaisemma kuin keskimääräise kusannukse. Yriyksen eoriassa uoannon laajenaminen on kannaavaa kunnes rajakusannukse muuuva suuremmiksi kuin rajauoo. Shapiro ja Varian (999, 79) arkaseleva eollisuusja informaaioeknologia-alan yriysen kilpailueuja arjona- ja kysynäpuolen miakaavaeujen kaua. uonvalmisaja Ford pysyi 900- luvun alussa alenamaan liukuhihnauoannon käyöönoon myöä uoannon yksikkökusannuksia ehokkaasi, jonka seurauksena se pysyi hyödynämään arjonapuolen miakaavaeuja. Ford siis minimoi uoannosa aiheuuvia keskimääräisiä kusannuksia lyhyellä (SRC) ja pikällä

10 0 aikavälillä (LRC). Kuviossa keskimääräisen kusannusen aleneminen ilmenee siirymänä sä n. C SRC SRC SRC 3 LRC Q Q Q 3 Q Kuvio. Miakaavaedu keskimääräisen kusannusen alenemisessa. Tarjonapuolen miakaavaedu eivä kuienkaan uo kilpailueua lopuomiin. Yriykse kohaava luonnollisen rajan miakaavaeduissa ja rajakusannusen alenemisessa, sillä yriyksen kasvaessa sen ehokkuus heikenyy esimerkiksi hallinnoinnin ja johamisen vaikeuumisen myöä. Keskimääräise kusannukse eivä myöskään lähene nollaa. uoeollisuudessa kilpailuilanne oligopolisoiuu edellä mainiuisa syisä, siinä missä informaaioeknologia-alalla markkina yleensä monopolisoiuu, mua miksi? Tiedonsiironopeuksien kasvamisen myöä digiaalisia hyödykkeiä voidaan jakaa esimerkiksi Inerneissä nopeasi ja vaivaomasi. Näin ollen informaaioeknologia-alalla oimiva yriykse pysyvä hyödynämään arjonapuolen miakaavaeujen lisäksi kysynäpuolen miakaavaeuja. (Shapiro & Varian 999, ) Informaaioeknologia-alalla esimerkiksi Microsofin käyöjärjeselmä ova ollee markkinasandardeja, jonka vuoksi niillä on kriiinen massa kuluajia, joka käyävä uoea. Tarjonapuolen miakaavaedu oeuuva, koska yhden uoeun käyöjärjeselmän lisäkusannus on häviävän pieni. Suure vaihokusannukse ova

11 edesauanee Microsofin käyöjärjeselmien vakiinumisen alansa sandardiksi, jolloin vaihokusannukse ova kasvanee huomaavan suuriksi. Tällaisen käyäjäverkoson ulkopuolelle ei kannaa jäädä, koska laajeneva käyäjäverkoso kasvaaa uoeen kysynää, jolloin kysynäpuolen miakaavaedu oeuuva. (Shapiro & Varian 999, ).3 Komplemenaarisuus Informaaioeknologiapohjaise verkoso muodosuva yypillisesi komplemenaarisisa komponeneisa (Economides 996, 674). Komponeni on siis yksi osaekijä verkosossa. Kuviossa 3 makapuhelin ja verkko ova komponeneja. Komponeni ova komplemenaarisia eli makapuhelin ja yheensopiva verkko äydenävä oisiaan. Edellä kuvau esimerkki unneaan kirjallisuudessa ohjelmisolaieiso-paradigmana, jossa hyödyn aikaansaamiseksi arviaan vähinään kaksi komplemenaarisa komponenia (Kaz & Shapiro 999, 97). Käyäjä Käyäjä Käyäjä 3 NMT Makapuhelin SM Makapuhelin SM Makapuhelin NMT-verkko SM-verkko NMT Makapuhelin SM Makapuhelin SM Makapuhelin Käyäjä 4 Käyäjä 5 Käyäjä 6 Kuvio 3. Esimerkki verkososa, jonka komponeni ova komplemenaarisia. Ohjelmiso-laieiso paradigmassa kuluajalle aiheuuu lukkiuumisa jonkin ohjelmison ai eknologian valinnan seurauksena. Kaz ja Shapiro (999, 98 99)

12 havainnollisava ilannea kahden periodin mallilla, jossa kuluajan ensimmäisen periodin valinaan vaikuava oleukse oisesa periodisa. Kuluajan ulisi siis ehdä ensimmäisellä periodilla valina eknologian ai uoeen suheen, mikä hyödyää hänä oisellakin periodilla. Esimerkiksi hankkimalla NMT-puhelimen ensimmäisellä periodilla kuluaja verkouu muiden käyäjien kanssa. Toisa periodia kuvasaa epävarmuus kuluaja ei voi ieää varmasi korvaako jokin kilpaileva eknologia NMT-verkon. Kuluaja haluaa luonnollisesi välää lukkiuumisa vanhenevaan eknologiaan saadakseen mahdollisimman korkean hyödyn. NMT-puhelinen omisaja eivä hyödy enää puhelimisaan, sillä ne eivä ole komplemenaarisia SM-verkon kanssa. Komplemenaarisuudesa aiheuuvaa lukkiuumisa arkasellaan luvussa.5..4 Verkosovaikuukse Talousieeessä ulkoisvaikuus arkoiaa ilannea, jossa kahden osapuolen aloudellisen oiminnan seurauksena kolmannelle osapuolelle koiuu hyöyä ai haiaa ämän ahomaa. Kouluus on esimerkki posiiivisesa ulkoisvaikuuksesa, kun aas saasuminen on yleinen esimerkki negaiivisesa ulkoisvaikuuksesa. Verkosoalousieeen kirjallisuudessa on käyey aikaisemmin ermiä verkoson ulkoisvaikuus, mua Liebowiz ja Margolis (994, 35) oiva kirjallisuueen nyemmin vakiinuneen ermin verkosovaikuus. Verkosovaikuus mielleään posiiivisena ilmiönä, jossa yhden käyäjän hyöyfunkio kasvaa voimakkaasi muiden kuluajien lukumäärän mukaan. Ulkoisvaikuuksisa puhuaessa viiaaan markkinoiden epäonnisumiseen. Verkosoefeki voidaan jaoella suoriin- ja epäsuoriin verkosovaikuuksiin. Suora verkosovaikuukse ova helpommin hahmoeavissa kuin epäsuora, sillä niiden vaikuukse ova konkreeisia. Esimerkiksi osamalla makapuhelimen ja puhelinliiymän kuluaja verkouu muiden käyäjien kanssa. Mecalfen laki (Swann 00, 48) havainnollisaa verkoson ja yksiäisen kuluajan välisen hyödyn

13 3 relaaioa. Mecalfen laki ei kuienkaan ole universaali ouus verkosojen koon merkiyksesä, vaan se ulee ymmärää ohjenuorana hyöyfunkion arkaselulle ja verkosojen merkiykselle. Yhälö () kuvaa Mecalfen lain avulla verkoson kokonaisarvoa, jossa yhden kuluajan hyöy kasvaa verkoson koon laajeessa. n n n n kun n on suuri, () missä n verkoson arvo, ja n = käyäjien lukumäärä. irke (009, ) on löyäny edellä mainiun lisäksi suoria verkosovaikuuksia muun muassa Inerneissä apahuvissa huuokaupoissa sekä v-ohjelmissa. Neihuuokaupan kohdalla suurempi verkoso akaa laajemman huuajakunnan siinä missä v-ohjelmaa seuraavien verkoso laajenee nopeasi menesyksen myöä. Epäsuora verkosovaikuukse eivä ilmene aina yhä konkreeisesi kuin suora verkosovaikuukse, vaan ne ova usein välillisesi ilmeneviä. Thum on löyäny kolme komplemenaarisuueen liiyvää yhenäisä ekijää, joka aiheuava epäsuoria verkosovaikuuksia. Nämä ekijä ova kuluuksen keskinäinen riippuvuus, oppiminen ja osaamisen leviäminen sekä epävarmuus. (ks. irke 009, 768, jossa viiau eokseen Thum 995). Kuluuksen keskinäinen riippuvuus seliää kahden ai useamman komponenin välisä komplemenaarisuua. Kuviellaan, eä kuluaja pääää osaa DVDsoiimen elokuvien kaselua varen. DVD-soiin ja elokuva ova oisilleen komplemenaarisia hyödykkeiä. Todennäköisesi hän ei ole niinkään kiinnosunu soiimen merkisä ai mallisa, vaan siiä, eä hän voi käyää soiimen avulla sen komplemenaarisia uoeia eli DVD-elokuvia. DVD-soiin mahdollisaa sen, eä kuluaja pääsee hyödynämään olemassa olevia elokuvia, ai laajemmin ajaeluna esimerkiksi elokuvavuokraamojen verkosoja. Oppimisella ja osaamisen leviämisellä arkoieaan ilannea, jossa jonkin eknologian ai uoeen ehokas käyäminen edellyää opiskelua ja harjoielua. Tällöin oppiminen ja osaamisen leviäminen ova komplemeneja loppuuoeelle.

14 4 Esimerkiksi ohjelmoinnin opiskelu aiheuaa epäsuoran verkosovaikuuksen sien, eä harjaanumisen myöä opiskelusa ulee komplemeni loppuuoeiden valmisamiselle. irken mukaan epävarmuuden vuoksi markkinoilla pärjäävä parhaien sellaise uoee, joilla on pikä elinkaari ja laaja käyäjäverkoso. Esimerkiksi unneun ulosinvalmisajan laieisiin on odennäköisempää löyää varaosia ja musekaseeja verrauna unemaomamman valmisajan laieisiin. Epäsuora verkosovaikuus synyy siis epävarmuua väläväsä osopääöksesä. Shapiro ja Varian (999) idenifioiva ällaisen valmiin verkoson kriiisenä massana, joka ohjaa kuluajan osopääösä kohi unneumman valmisajan uoeia..5 Lukkiuuminen Yriykse, joiden uoeille ei löydy subsiuueja, pärjäävä markkinoilla paremmin kuin sellaise yriykse, joiden uoeilla on subsiuueja. Lukkiuuminen seliää ää ilmiöä. Shapiro ja Varian (999, 04) kuvaileva lukkiuumisa ilaneeksi, jossa uoeen ai eknologian vaihamisesa aiheuuva vaiva ai rahallinen haia on huomaavan niin suuri, eei vaihoa ei ehdä. Yriyksen näkökulmasa lukkiuuminen on oivoavaa, koska se akaa pikä asiakassuhee. Yriys voi lukiuaa kuluajia esimerkiksi pikäkesoisilla sopimuksilla ja kana-asiakkuusohjelmilla. Esimeriksi lenomakususalalla on luonnollisa kuulua jonkun yhiön kana-asiakkuusohjelmaan. Shapiroa ja Variania mukaillen lukkiuumiskierreä voidaan mallinaa kuvion 4 avulla. Kuluaja valisee eknologian, jonka jälkeen ämä kokeilee uoea ai eknologiaa. Mikäli kuluaja kokee uoeen ai eknologian hyödylliseksi hän alkaa juurua sen käyöön. Lopula kuluaja on lukkiuunu uoeeseen käyeyään huomaavan määrän aikaa sen käyöön ja oppimiseen. Tällöin vaihokusannukse ova kasvanee huomaavan korkeiksi. Lopula kuluaja aloiaa kierron uudesaan - esimerkiksi silloin kun aiemmin valiu uoe on meneäny asemansa markkinoilla.

15 5 Kuvio 4. Lukkiuumiskierre Shapiron ja Varianin mallia (Shapiro & Varian 999, 3) mukaillen..6 Vaihokusannukse Vaihokusannus kuvaa kynnysä eknologian ai uoeen vaihdon oeuamiseen. Vaihokusannuksia ova muun muassa oppiminen, osaamisen leviäminen ja suora rahallise kusannukse. (Shy 00, 7.) QWERTY-näppäinaseelu on yksi klassisimmisa esimerkeisä oppimiseen liiyvissä vaihokusannuksissa. Se vakiinui sandardiksi kirjoiuskoneissa, koska vokaalien hajanainen sijoielu vähensi kirjoiuskoneiden jumiumisa. QWERTYnäppäinaseelun poisoppimisen vaihokusannus on niin suuri, eeivä kilpaileva sandardi ole vakiinnuanee asemaansa. (irke 009, 770.) Vaihokusannuksien empiirisessä mallinamisessa on valiava, ovako kuluajien vaihokusannukse arkaselussa yhdenmukaise vai eivä. Shyn käyämässä mallissa vaihokusannukse ova yhdenmukaise kaikille kuluajille (Shy 00, 77). Klemperer sen sijaan käyää eriäviä vaihokusannuksia mallinamiseen (ks. Shy 00, 77, jossa viiau arikkeliin Klemperer 987a, b). Tukiaan Shyn mallia (Shy 00, 73), jossa kuluajilla on yhenevä vaihokusannukse. Yhälö () ja (3) kuvaava kuluajan hyöyfunkioia, joissa mallinneaan vaihokusannuksia.

16 6 p, kun kuluaja pidääyyy uoeesa, ja Uα () p S, kun kuluaja vaihaa uoeeseen. p, kun kuluaja vaihaa uoeeseen, ja Uβ (3) p S, kun kuluaja pidääyyy uoeessa. missä = uoeen osaneen kuluajan hyöy, = uoeen osaneen kuluajan hyöy, p = uoeen hina, p = uoeen hina, vaihokusannus. Oleeaan markkinoilla olevan kuluajia, joka harkiseva uuden uoeen ai osoa. Tällöin n ja n ova endogeenisesi määrielyjä kuluajien joukkoja, joka osava uoeen ai. kuvaava alkuperäisiä kuluajajoukkoja kummallekin uoeelle. Uusi kuluaja n osaa uoeen, jolloin ämän osopääösä kuvaa yhälö (4): 0, kun p > p + S n N, kun p S p p + S (4) N N, kun p < p S. Vasaavasi uusi kuluaja n osaa uoeen, jolloin ämän osopääösä kuvaa yhälö (5): 0, kun p > p + S n N,kun p S < p < p + S (5) N N, kun p < p S. Jos uoe maksaa enemmän kuin kilpailijan uoe sekä vaihokusannukse yheensä, on uoeen kysynä ällöin nolla. Tällöin kaikki kuluaja osava kilpailijan uoeen. Jos uoe on hinnoielu sien, eä sen hina on pienempi ai yhä suuri kuin kilpailijan hina vähenneynä vaihoehokusannuksilla on kysynä yhä suuri kuin aikaisemmin osaneiden kuluajien joukko. Jos hina on pienempi ai yhä suuri kuin kilpailijan hina vaihoehoiskusannuksin lisäynä on kysynä edelleen yhä suuri kuin aikaisemmin osaneiden kuluajien joukko. Kun uoeen hina on pienempi

17 7 kuin kilpailijan hina vaihokusannuksilla vähenneynä, on uoeen kysynä yhä suuri kuin koko markkinakysynä. (Shy 00, 74.) Jos oleeaan, eä yriysen uoanokusannukse ova nolla, ova yriysen voio uusien asiakkaiden osala hinnan ja kuluajien ulo. iemmin oleeiin, eä mallissa kuluajien vaihokusannukse ova yhenevä. Tällöin yriykse voiva houkuella kilpailijan asiakkaia vaihamaan uoea pienenämällä heidän vaihokusannuksiaan hinnoielupääöksillä. Yhälösä () nähdään, eä yriys voi aseaa maksimihinansa sien, eä se vasaa yriyksen hinnan ja vaihokusannuksien summaa. Yriys voi subvenoida yriyksen asiakkaiden vaihokusannuksen hinnoielemalla uoeensa vaihokusannuksen verran halvemmaksi. Tällainen hinakilpailu ei johda Nash errand asapainoon, vaan ilaneeseen, jossa kumpikaan yriys ei pysy lisäämään voiojaan hinnoielemalla uoeaan halvemmaksi kuin kilpailija. (Shy 00, ).7 Yheensopivuus Informaaioeknologia-alalla yheensopivuudesa on ullu niin arkinen asia, eei sen olemassaoloa aina iedosea. Tää havainnollisaa seuraava esimerkki: DVDsoiime oisava CD-levyjä, jonka vuoksi kuluajan ei arvise omisaa kaha soiina. Kaksi uoea ai eknologiaa on yheensopivia silloin, kun ne ova samaa sandardia. Yheensopivuus voi olla yksi- ai kaksisuunaisa (Shy 00, 5 6). Shy (0, 4 33) arkaselee yheensopivuua verkosojen ulkoisvaikuukse- ja komponeni näkökulmisa. Näkökulmiin syvennyään seuraavissa alaluvuissa. Jokaisessa näkökulmassa arkasellaan eriävää kilpailuilannea, jossa markkinoilla kilpailee kaksi yriysä. Verkosojen ulkoisvaikuus näkökulmassa arkasellaan yheensopivuuspääöksiä laieisojen yheydessä, kun aas komponeninäkökulmassa perehdyään komplemenaarisuuden vaikuuksiin yheensopivuudessa. Kuviossa 5 nuole havainnollisava yheensopivuua.

18 8 Verkosojen ulkoisvaikuukse Komponeni Laieiso Laieiso Komponeni X Komponeni X n n Komponeni Komponeni :n käyäjiä :n käyäjiä Y Y Kuvio 5. Näkökulmia yheensopivuueen Shy:a mukaillen (Shy 0, 4)..7. Verkosojen ulkoisvaikuukse - näkökulma Shy (0, 4 6) mallinaa verkosojen ulkoisvaikuusa duopolissa, jossa kaksi kilpailevaa yriysä uoava yheensopivia- ja yheensopimaomia laieisoja. Shy kuvaa Courno pelin avulla kuinka verkosovaikuuksilla ja uoedifferoinnilla on vaikuuksia loppuuoekysynään. Yhälö (6) kuvaa kuluajan hyöyfunkioa: n p kun valiaan ja yh. sopimaomia n p kun valiaan ja yh. sopimaomia p kun valiaan on n kanssa yh. sopivia p kun valiaan on n kanssa yh. sopiva. missä = verkosovaikuuksen kerroin, = uoedifferoinnin ase, x = kuluajan preferenssiase uoeiden välillä (0 =, = ), N = valmisajan nykyise asiakkaa, N = valmisajan nykyise asiakkaa, n = valmisajan uude asiakkaa, n = valmisajan uude asiakkaa, N = N + N + n + n = kaikki asiakkaa, p = valmisajan hina, p = valmisajan hina.

19 9 Shyn (0, 5 6) mukaan summaamalla yheen kaksi ensimmäisä hyöyfunkoia yhälöryhmäsä (6), joissa laieiso eivä ole yheensopivia nähdään milloin kuluaja on indiffereni laieisojen ja välillä kun ne ova yheensopimaomia. Vasaavasi summaamalla yheen kaksi jälkimmäisä hyöyfunkioa yhälöryhmäsä (6) nähdään milloin kuluaja on indiffereni laieisojen ja välillä kun ne ova yheensopivia. Oleaen, eä ja > 0, kuvaa yhälö (7) indiffereniä kuluajaa yheensopimaomien laieisojen kanssa ja yhälö (8) vasaavasi yheensopivien laieisojen kanssa. Xˆ i δ α(n N N) P P, (7) (δ αn) missä i Xˆ = osopääöksessään indiffereni kuluaja, kun laieiso ja ova yheensopimaomia. Xˆ c P P, (8) δ missä Xˆ c yheensopivia. = osopääöksessään indiffereni kuluaja, kun laieiso ja ova Yhälösä (8) nähdään, eei verkosovaikuuksella ole vaikuusa kuluajan osopääökseen silloin kun laieiso ova yheensopivia. Yheensopivuuden myöä kuluaja ei arvise valmisa verkosoa osopääöksensä ueksi. Tällöin osopääökseen vaikuava enien hina sekä uoeiden differoini. Oleaen, eä N N ja on suuri, nähdään yhälösä (7), eä verkosovaikuuksella on merkiysä. Tällöin kuluaja valisee laieison, sillä sen akana on vaikuava kriiinen massa. (Shy 0, 5 6.)

20 0.7. Komponeninäkökulma Shyn esimerkissä (ks. Shy 0, 7, jossa on viiau ukimukseen Maues ja Regibeau 988), analysoidaan markkinaa, jossa yriykse ja uoava komponeneja X ja Y. Komponeni ova oisilleen äydellisiä komplemeneja. Yriykse voiva ehdä komponeneisa joko yheensopivia ai yheensopimaomia kilpailijan komponenien kanssa. Esimerkissä arkasellaan yheensopivia järjeselmiä joen yheensopimaoma järjeselmä ova rajau ulos arkaselussa. Kun komponeni ova yheensopimaomia voiva kuluaja osaa järjeselmä X Y ai X Y. Jos komponeni ova yheensopivia voiva uoaja valia neljän järjeselmän välillä:,,. Yhälö (9) kuvaa kuluajan hyöyfunkioa eri yheensopivuuspääöksillä: U xy X Y β δx δy p p X Y β δ( x) δ( y) p p, (9) X Y β δ( x) δy p p X Y β δx δ( y) p p missä = verkosovaikuus, = uoedifferoinnin ase, p = yriyksen komponenin X hina, p = yriyksen komponenin Y hina, p = yriyksen komponenin X hina, p = yriyksen komponenin Y hina, x = komponenia x osava kuluaja, y = komponenia y osava kuluaja. Ensimmäinen hyöyfunkio keroo kuluajan hyödyn kun oseava järjeselmä on, ja vasaavasi oinen hyöyfunkio keroo kuluajan hyödyn kun järjeselmä on. Kolmas ja neljäs hyöyfunkio kerova järjeselmien X Y ja X Y, hyödysä. Shyn (0, 8) mukaan Yriykse ja meneävä hinnoieluvoimaa yheensopivilla komponeneilla, oleaen, eei uoannosa synny kusannuksia. Kuluaja voi siis valia kahdesa arjolla olevasa järjeselmäsä edullisemman yheensopivuuden uoman hyödyn vuoksi. Yhälö (0) keroo, eä kilpailuasapainossa uoeiden hinna sekä yriysen voio ova yhä suure:

21 p X Y X Y p p p π π δ, (0) missä = yriyksen voio, = yriyksen voio. Jos komponeni ova yheensopimaomia yriyksien ja hinna eivä ole enää yhä suuria. Yhälö () keroo yriyksen hinna ja yhälö () yriyksen hinna: p X Y p π δ. () p X Y p π δ. () Yheensopivilla komponeneilla järjeselmien hinnaksi muodosuu, mua yheensopimaomilla komponeneilla järjeselmien hina on δ. Yheensopimaoma komponeni johava siis kuluajan kannala pienempiin hinoihin kuin yheensopiva järjeselmä. Yheensopivilla järjeselmillä kuluajan ylijäämä on pienempi kuin yheensopimaomilla järjeselmillä, koska yriykse pysyvä hinnoielemaan komponenien hinoja ylöspäin. ylijäämä on pienempi. (Shy 0, 8.) Tällöin kuluajan Hinnoielun kannala yheensopivuuspääöksien vaikuus on looginen: esimerkiksi konsolipeli ova harvoin yheensopivia kilpailevien järjeselmien kanssa. Shyn esimerkin mukaan konsolipeli, joka on yheensopiva kahden eri järjeselmän kanssa, olisi kaksi keraa kalliimpi kuin yheensopimaon konsolipeli. Yheensopivuus aiheuaa yriykselle lisää yöä esimerkiksi suunnielussa, jolloin lisäänynee kusannukse vyöryeään asiakkaille korkeamman hinnan muodossa.

22 3 PILVILSKENT 3. Määrielmiä Uuisissa kerroaan oisinaan sen valion ukimuslaioksen nimi, joka omisaa maailman laskuehoisimman superieokoneen. Sen sijaan, eä kaikki laskena hoideaisiin keskieysi, on nykyaikaa vuokraa laskenaehoa ulkopuolisila ahoila. Loppukäyäjä ei välämää edes hahmoa pilvilaskennan avulla uoeuja palveluia, sillä niiden ausarakenee ova absrakeja. Skaalauuvuus ja virualisoini ova kaksi pilvilaskennan mahdollisavaa eknologisa ominaisuua. Skaalauuvuus arkoiaa pilvilaskennan apauksessa siä, eä 000 ajounia yhdellä serverillä on yhä kallisa kuin ajouni uhannella serverillä. jouni arkoiaa siis palvelimella unnin aikana suorieavaa laskenaa. Skaalauuvuus mahdollisaa yriyksen kusannusen minimoinnin silloin, kun ieoeknisen palvelun kysynä vaihelee ajan mukaan ja kun kysynä on unemaona. (rmbrus, Fox, riffih, Joseph, Kaz, Konwinski, Lee, Paerson, Rabkin, Soica & Zaharia 009,.) Virualisoini on IM:n 960-luvulla kehiämä eknologia, jossa yhdellä laieisolla voidaan ajaa useampaa sessioa esimerkiksi ohjelmasa ai käyöjärjeselmäsä. Virualisoini mahdollisaa sen, eä pilveä vuokraava yriys voi uoaa yhdellä serverillä palvelua usealle ilaajalle. Tämän lisäksi viruaalisoini ei hukkaa resursseja, sillä virualisoidu laieiso kykenevä jakamaan ylikuormaa yhdelä ajola monelle arpeen vaaiessa. (Yoo 0, 407.) Pilvilaskena arkoiaa siis Inerneissä käyeävien ohjelmisojen ai palveluiden jakelua. Pilvilaskennan käsie kaaa myös fyysise daakeskukse laieisoineen, joissa laskena suorieaan. Pilvilaskennasa puhuaessa daakeskuksiin viiaaan ermillä pilvi. Julkiseksi pilveksi määriellään sellainen pilvi, jonka hinnoielu on käyön mukaisa. Tällaisen palvelun myyminen määriellään hyöylaskennaksi.

23 3 Yksiyinen pilvi on rajau jollekin ieylle käyäjäryhmälle, yleensä yriykselle isellensä. (rmbrus ym. 009, 4.). Yoo (0, 408) eroelee pilvilaskennasa kolme alalajia. Nämä ova ohjelmiso palveluna, alusa palveluna ja infrasrukuuri palveluna. Loppukäyäjille suunnaujen hyöylaskenaohjelmien käyäminen määrieään ohjelmiso palveluna - rakaisuksi. Nämä rakaisu ova loppukäyäjille suunnauja valmiia sovelluksia, esimerkkinä suosiu sähköposipalvelu oogle Mail. Kuviossa 6 on havainnolliseu pilvilaskenaa ohjelmiso palveluna rakaisun avulla. Palvelunarjoaja luo siis pilven, joka sisälää daakeskuksen, jonka kaua palveluja voidaan käyää. Pilvipalveluiden uoamisen logiikka on sama kuin kuviossa 6 huolimaa siiä onko kyseessä ohjelmiso-, alusa-, vai infrasrukuuri palveluna rakaisu. Kuvio 6. Pilvipalvelun rakenne. Pilvessä oleviin yökaluihin ja oeuusalusoihin, joissa ohjelmisojen ekijä kehiävä sovelluksia, kusuaan alusa palveluna - rakaisuiksi. lusa palveluna rakaisuissa ohjelmisokehiäjä osava arpeidensa mukaan allennusilaa, ieokanoja ja muia yökaluja pilvenä.

24 4 Kolmas Yoon löyämä pilvilaskennan alalaji on infrasrukuuri palveluna - rakaisu jossa pilvilaskenaa hyödynävä osapuoli on vapaa kusomoimaan daakeskuksen aseuksia parhaaksi kasomallaan avalla. Ohjelmiso palveluna - ja infrasrukuuri palveluna rakaisuissa palvelunarjoaja huolehii daakeskuksen konfiguroinnisa. rbmrus ym. (009, 4) mukaan pilvilaskena voidaan käsieellisää yhälön (3) avulla pilvilaskennasa puhuaessa viiaaan siis loppukäyäjien käyämiin sovelluksiin. Pilvilaskena = Ohjelmiso palveluna + hyöylaskena yksiyisepilve. (3) Yoo (0, 409) eroelee pilvilaskennan uomiksi aloudellisiksi mahdollisuuksiksi pääomakusannusen muunamisen operaiivisiksi kusannuksiksi ja kysynnän aggregoiumisen. rmbrus ym. (009, 0) aasen nosava pääomakusannuksien muunamisen lisäksi esiin resurssien arjonaan liiyvän riskin siirämisen yriyksen ulkopuolelle. 3. Pääomakusannuksisa operaiivisiin kusannuksiin Yriys voi siis pienenää kiineiä kusannuksiaan muunamalla pääomakusannuksia operaiivisiksi kusannuksiksi esimerkiksi hyöylaskennan avulla. Tällöin yriykselle synyy kusannuksia käyöperuseisesi. Kiineisä kusannuksisa vapauunu pääoma voidaan käyää esimerkiksi uoekehiykseen, muuhun uoavaan arkoiukseen, ai likvidieein paranamiseen. (Yoo 0, ). Ero (0, 0) näkee, eä yksi pilvipalvelujen suurimmisa hyödyisä, eriyisesi informaaioeknologia-alalla, on alalle ulon kynnyksen madalaminen uusille yriyksille. Pilvipalvelujen vuokraaminen sen sijaan, eä yriykse invesoisiva omaan ieoekniikkaan, mahdollisaa jouhevamman alalle ulon. Pääomakusannuksien muunamisella operaiivisiksi kusannuksiksi yriys kykenee paranamaan kilpailukykyään lyhyellä aikavälillä kevenyneen kusannusrakeneen

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic

Lisätiedot

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1

Lisätiedot

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON AMPN YLIOPISO Kauppaieeien laios OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON Laskenaoimi Seminaariukielma Helmikuu 2004 Ohjaaja: Ismo Vuorinen apani Höök 3 SISÄLLYS JOHDANO... 4. ukielman ausaa...4.2

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No.

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No. econsor www.econsor.eu Der Open-Access-Publikaionsserver der ZBW Leibniz-Informaionszenrum Wirschaf The Open Access Publicaion Server of he ZBW Leibniz Informaion Cenre for Economics Kanniainen, Vesa Working

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus Tieonhakumeneelmä Helsingin yliopiso / TKTL.4.04 Toennäköisyyeen perusuva rankkaus Tieonhakumeneelmä Toennäköisyyspohjainen rankkaus Dokumenien haussa ongelmana on löyää käyäjän kyselynä ilmaiseman ieoarpeen

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s). DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO VENÄJÄN TALOUDEN PELASTUS? Kansanalousiede Pro Gradu -ukielma Joulukuu 2008 Ohjaaja: Jukka Pirilä Tuomo Huhanen TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa 2 Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen

Lisätiedot

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan

Lisätiedot

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma

Lisätiedot

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Tammikuu 2009 Ohjaaja: Hannu Laurila Tero Särkijärvi TIIVISTELMÄ Tampereen yliopiso

Lisätiedot

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN YYSILMIÖ J SILÄ VÄLYMIE YYSE SIIRO LJEUS HYVÄSI ÄYÄE ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 4 MILLOI? Milloin ja missä kynnysilmiö esiinyy? un vasaanoimen ulon SR siis esi-ilmaisusuodaimen lähdössä

Lisätiedot

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Kauppaieeellinen iedekuna Talousjohaminen Kandidaainukielma Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Monhly and Turn-of-he-Monh anomaly in he Finnish sock marke during

Lisätiedot

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI

Lisätiedot

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän: ELEC-A700 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS 3 Sivu /8. arkasellaan oheisa järjeselmää bg x Yksikköviive + zbg z bg z d a) Määriä järjeselmän siirofunkio H Y = X b) Määriä järjeselmän

Lisätiedot

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA II ADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA Laskenaaajuus akiivisuus Määrieäessä radioakiivisen näyeen akiivisuua (A) uloksena saadaan käyeyn miausyseemin anama laskenaaajuus (). = [II.I] jossa =

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia Tukimusprofessori Hrri Luoml Elinrvikeln pk yriysen mrkkinoiniosmisen ksvminen: kohi ukijoiden, kehiäjien j pk yriäjien yheisyömlli Esiys Ruok Suomi seminriss 20.11.2008, Arkikum, Rovniemi Hnkkeen lähökohd

Lisätiedot

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai

Lisätiedot

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat! MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)

Lisätiedot

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnroinkau 4 B 00120 Helsinki Finland Tel. 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: hp://www.ela.fi/ Keskuseluaiheia

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset D-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 4, rakaisuehdoukse nnen kuin mennään ämän harjoiuksen aihepiireihin, käydään läpi yksi huomionarvoinen juu. Piirianalyysin juuri suorianee opiskelija saaava ihmeellä,

Lisätiedot

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön K a n s a n a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 6. v s k. 2 / 2 0 1 0 Lyhy johdano Taylorin säänöön Juha Tervala Johaja Aboa Cenre for Economics 1. Johdano Taylorin säänö on sen kehiäjän

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM -projeki on saavuamassa visionsa, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra FINBIM?

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus TyEL-maksun kehiykseen Eläkeurvakeskuksen keskuselualoieia 009:6 Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus

Lisätiedot

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014 MAT-45 Fourier n meneelmä Merja Laaksonen, TTY 4..4 Sisälö Johano 3. Peruskäsieiä................................... 4.. Parillinen ja parion funkio....................... 7.. Heavisien funkio............................

Lisätiedot

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus Epävarmuus diskonokoroissa ja miakaavaeu vs. jousavuus Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Esielmän sisälö Kirjan Invesmen Under Uncerainy osan I luvu 4 ja 5. Mien epävarmuus diskonokorossa vaikuaa

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille Rahoiusriski ja johannaise Mai Esola lueno 3 Black-choles malli opioien hinnoille . Ion lemma Japanilainen maemaaikko Kiyoshi Iō oisi seuraavana esieävän lemman vuonna 95 arikkelissaan: On sochasic ifferenial

Lisätiedot

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu KUnoorni SAMKin liikealouden opiskelijoiden oimiama julkaisu Juuja Kunoilun Maailmasa 1 OMISTAJAN SANAT.. SISALLYS Kunoorni on ollu ny paikallaan jo kuusi vuoa Ise uusuin ensikerran Kunoorniin vuonna 2008,

Lisätiedot

Systeemimallit: sisältö

Systeemimallit: sisältö Syseemimalli: sisälö Malliyypi ja muuuja Inpu-oupu -kuvaus ja ilayhälömalli, ila Linearisoini Jakuva-aikaisen lineaarisen järjeselmän siirofunkio, sabiilisuus Laplace-muunnos Diskreeiaikaisen lineaarisen

Lisätiedot

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla Tehokasa alvipioa MICHELIN-renkailla y y 2014 www.michelinranspor.com 1 Lainsäädänö koskien kuorma- ja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Lainsäädänö koskien kuormaja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Seuraavassa

Lisätiedot

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu Tilausohjaun uoannon areasuunnielu Tilausohjaussa uoannossa sarjojen muodosaminen ei yleensä ole relevani ongelma, osa uoevaihelu on suura, mä juuri onin peruse MTO-uoannolle Tuoe- ja valmisusraenee ova

Lisätiedot

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d) Tehävä 1. Oleeaan, eä on käössä jakuva kuva, jossa (,, ) keroo harmaasävn arvon paikassa (, ) ajanhekenä. Dnaaminen kuva voidaan esiää Talor sarjana: d d d d d d O ( +, +, + ) = (,, ) + + + + ( ). (4a)

Lisätiedot

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Kauppaieeellinen iedekuna Talouden ja yriysjuridiikan laios Kandidaainukielma Rahoius KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Currency Marke Efficiency of Developed Counries: USD Index

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM- bsf infraoimialakunnan perusamiskokous, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

Tasaantumisilmiöt eli transientit

Tasaantumisilmiöt eli transientit uku 12 Tasaanumisilmiö eli ransieni 12.1 Kelan kykeminen asajännieeseen Kappaleessa 11.2 kykeiin reaalinen kela asajännieeseen ja ukiiin energian varasoiumisa kelan magneeikenään. Tilanne on esiey uudelleen

Lisätiedot

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä 1 MAT-145 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen eknillinen yliopiso Riso Silvennoinen Kevä 21 5. Vakiokeroiminen lineaarinen normaaliryhmä Todeaan ensin ilman odisuksia (ulos on syvällinen) rakaisujen olemassaoloa

Lisätiedot

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p).

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p). LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II: 9.9.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt 1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse

Lisätiedot

STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN. Sanni Sieviläinen

STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN. Sanni Sieviläinen HELSINGIN YLIOPISTO Maemaais-Luonnonieeellinen iedekuna Maemaiikan ja ilasoieeen laios STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN Sanni Sieviläinen Pro Gradu-ukielma Ohjaaja: Dario Gasbarra 3. syyskuua 215

Lisätiedot

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi JLP:n äyämäömä mahdollisuude Juha Lappi LP ehävä p z = a x + b z 0 Max or Min (.) 0 0 = = subjec o he following consrains: c a x + b z C, =,, q p q K r (.2) = = m n i ij K (.3) i= j= ij x xw= 0, =,, p

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Sefan Fredriksson Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 8 (viikko 14) Tehävä 1 LAD-käyrä siiryy ylöspäin. Ulkomaisen hinojen nousessa oman maan reaalinen vaihokurssi heikkenee 1 vaihoase vahvisuu IS-käyrä

Lisätiedot

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia 6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson - SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök - Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi kappaleen seinämää

Lisätiedot

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6 Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,

Lisätiedot

-2, KV 2015-04-20 18:00

-2, KV 2015-04-20 18:00 -, KV -- : Kokousiedo Aika.. klo. Paikka Raaihuone, kaupunginvaluuson isunosali Päääjä Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Bosröm, Peer Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Bria Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen,

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja -1, SOTELA 24.9.2014 17:30 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohaja Pääöksenekijä Eerola Anja arapuheenjohaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Riso Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017 TALOUSARVIO 05 TALOUSSUUNNITELMA vuosille 06-07 Kunnanhallius 4..04 Kunnanvaluuso 0..04 Risijärven kuna Aholanie 9, 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 65 543* Faksi (08) 68 33 www.risijarvi.fi eunimi.sukunimi@risijarvi.fi

Lisätiedot

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja. Digiaalinen videonkäsiel Harjoius, vasaukse ehäviin 4-0 Tehävä 4. Emämariisi a: V A 0 V B 0 Hila saadaan kanavekorien (=emämariisin sarakkee) avulla. Kunkin piseen paikka hilassa on kokonaisluvulla kerroujen

Lisätiedot

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

S Signaalit ja järjestelmät Tentti S-7. Signaali ja järjeselmä eni..6 Vasaa ehävään, ehävisä 7 oeaan huomioon neljä parhaien suorieua ehävää.. Vasaa lyhyesi seuraaviin osaehäviin, käyä arviaessa kuvaa. a) Mikä kaksi ehoa kanaunkioiden φ

Lisätiedot

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono: DEE-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 5, rakaisuehdoukse [johdano impulssivaseeseen] Jakuva-aikaisen järjeselmän impulssivase on vasaavanlainen järjeselmäyökalu kuin diskreeillä puolellakin: impulssivase

Lisätiedot

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado

Lisätiedot

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän

Lisätiedot

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO KAUPPATIETEIDEN OSASTO Laskenaoimen ja rahoiuksen laios Rahoius Euroopan kehiyvien osakemarkkinoiden yheisinegraaio ja kausalieei Aarne Björklund Rahoius 4 0239210 Sisällyslueelo

Lisätiedot