TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ

Transkriptio

1 TLOUSTIETEIDEN TIEDEKUNT Lauri Tenhunen KIKKILL LÄSNÄ OLEVN TIETOTEKNIIKN TLOUSTIETEELLISTÄ NLYYSIÄ Pro gradu ukielma Yleinen alousiede Tammikuu 03

2 SISÄLLYS Sisällys Kuvio ja auluko JOHDNTO... 5 VERKOSTOTLOUSTIETEEN OMINISPIIRTEITÄ Verkosohyödykkeen ja verkoson määrielmiä Miakaavaedu verkosoissa Komplemenaarisuus....4 Verkosovaikuukse....5 Lukkiuuminen Vaihokusannukse Yheensopivuus Verkosojen ulkoisvaikuukse - näkökulma Komponeninäkökulma PILVILSKENT Määrielmiä Pääomakusannuksisa operaiivisiin kusannuksiin Kysynnän aggregoiuminen Pilvilaskennan merkiys aloudellisissa verkosoissa JOK PIKN TIETOTEKNIIKK JULKISHYÖDYKKEENÄ Määrielmä Hyödykkeiden määrielysä Joka paikan ieoekniikka: puhdas julkishyödyke vai ei? Pareo-opimaalinen julkishyödykeuoano ja yheiskunnallinen hyvinvoinifunkio Lindahlin eoria julkishyödykkeiden rahoiuksesa... 47

3 4.5. Lindahlin eoria epäoikeudenmukaisella ulonjaolla ja inferiorisilla hyödykkeillä KUPUNKIEN VOIMET VERKOT voimen verkon oeuusava Miksi avoimia verkkoja ulisi arjoa JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET Monikäsieinen rakaisu paramerillä h Opimaalinen parameri h kun julkishyödykkeillä on käyömaksu

4 KUVIOT Kuvio. Esimerkki yksi- ai kaksisuunaisesa verkososa Economidesa mukaillen (996, ) Kuvio. Miakaavaedu keskimääräisen kusannusen alenemisessa Kuvio 3. Esimerkki verkososa, jonka komponeni ova komplemenaarisia.... Kuvio 4. Lukkiuumiskierre Shapiron ja Varianin mallia (Shapiro & Varian 999, 3) mukaillen Kuvio 5. Näkökulmia yheensopivuueen Shy:a mukaillen (Shy 0, 4) Kuvio 6. Pilvipalvelun rakenne Kuvio 7. Kapasieein mioiaminen rmbrus ym. mukaillen (rmbrus ym. 009, ) Kuvio 8. Hyödykkeiden jaoelu (rown 988 mukaillen) Kuvio 9. Hyvinvoinifunkion avulla rakaisu hyvinvoinnin jako Kuvio 0. Kuluajaryhmän valina julkishyödykkeelle budjeisuorilla R ja R. (Johansen 968 mukaillen) Kuvio. Julkishyödykkeen uoanokusannuksien jakaanuminen kuluajryhmille ja (Johansen 968 mukaillen) Kuvio. Posiiivinen- ja negaiivinen ulovaikuus ennen verousa kun julkishyödyke on inferiorinen Kuvio 3. voimen verkon oeuusava (Mandiwalla 008 mukaillen) Kuvio 4. PanOULUn uniiki käyäjä TULUKOT Taulukko. Pilvilaskennan kusannuskehiys (rmbrus ym. 009, 3) Taulukko. Oulun kaupungin julkishyödykeuoannon menoeriä

5 JOHDNTO Pro gradu ukielmani käsielee joka paikan ieoekniikkaa. Joka paikan ieoekniikkaa voidaan kusua myös kaikkialla läsnä olevaksi ieoekniikaksi. Usein puhekielessä joka paikan ieoekniikka kusuaan ubiksi, joka on vapaa suomennos englanninkielisesä ermisä ubiquious compuing. Tukielmani on osa Ui-Oulu projekia, missä kaikkialla läsnä olevaa ieoekniikkaa on ukiu eri ieeenalojen näkökulmisa. Tukielma on jakoa seminaariyölleni, jossa uusuin verkosoalousieeeseen kirjallisuuskasauksen muodossa. Tukielman arkoius ei ole kuvaa joka paikan ieoekniikkaa eknillisesä näkökulmasa, vaan arkaselu oeuuu julkis- ja verkosoalousieeen näkökulmasa. ihe on ajankohainen, sillä Oulu on valiu Euroopan älykkäimmäksi kaupungiksi (Oulu edusaa Eurooppaa älykkäänä yheisönä, 0) joka paikan ieoekniikan osaamisensa myöä. Samalla aihe on ärkeä ulevaisuuden kannala, sillä joka paikan ieoekniikka ulee muuamaan apoja ja rakeneia, joilla niin kunna kuin yksiyisekin yriykse uoava palveluia ja hyödykkeiä. Oulussa joka paikan ieoekniikka ilmenee Ui-Oulu projekin kaua. Tää poikkiieeellisä projekia ova oeuamassa niin Oulun kaupunki kuin Oulun yliopiso. Projekin avoie on kieyey seuraavasi (Mikä UI? 0): Joka paikan ieoekniikalla arkoieaan yleisesi huomaamaomasi oimivaa ja ympärisöönsä sulauuvaa kaikkialla olevaa ieoekniikkaa, vaikka määrielmä ei vielä olekaan vakiinunu. Monessa yheydessä käyey ubiikki-sana ulee englanninkielen sanasa ubiquious, joka arkoiaa kaikkialla läsnä olevaa. Vaikka jokapaikan ieoekniikka oimii käyäjiensä ympärillä jakuvasi, se ei häirise eikä keskeyä käyäjien oiminaa. Oulun ubiikin ieoekniikan kehiyksen perusajauksena on ieoekniikan sijoiaminen kaupunkiympärisöön sien, eä sen avulla olisi mahdollisa uoaa kaupunkilaisille enisäkin laadukkaampia palveluja. Meidän visiomme ubiikisa kaupungisa on

6 6 kaupunkiympärisö, jossa sulaueu ieoekniikka ja käyäjien oma pääelaiee yhdessä muodosava fyysisesi, digiaalisesi ja sosiaalisesi saumaoman kokonaisuuden. Ubiikin ieoekniikan ehävä on ensisijaisesi helpoaa kaupunkilaisen elämää. Oulussa kaupungin keskusaan on asenneu monipuolisa sensoriverkkoa, ja asennusöiä jakeaan edelleen. Näkyvin osa Oulun ubiikisa infrasrukuurisa on suure vuorovaikueise, koskeuksella oimiva UI-näyö. Näyöjä on ällä hekellä asenneu yheensä 3, joisa kuusi ulkoiloihin ja seisemän kaupungin julkisiin sisäiloihin. Ensimmäisenä ukimusongelmana on arvioida, voidaanko joka paikan ieoekniikka kaegorisoida julkishyödykkeeksi. Ongelman selviämiseksi on perehdyävä alousieeelliseen näkökulmaan hyödykejaoelussa. Tukimusongelman arkaselussa käyeään apuna mikroalouseoriaa kuluajan ja yheiskunnan hyvinvoinnin osala, ja perehdyään Lindahlin eoriaan julkisisa menoisa. Tämän lisäksi arkasellaan Oulun kaupungin julkispalveluiden menoeriä ja pohdiaan onko ämänhekinen julkispalveluuoano peruselavissa alousieeen avulla. Toinen ukimusongelma on selviää mikä ekijä puolava yhä joka paikan ieoekniikan sovelluuksen, eli avoinen verkkojen, arjoamisa kaupunkilaisille. voinen verkkojen esiinmarssia 000-luvulla on vauhdianu eriyisesi IEEE 80. WLN eknologian yleisyminen. Tarkemman pohdinnan alla on Oulun kaupungin avoin verkko, panoulu, jonka uoanoapaa peilaaan kansainvälisiin esimerkkeihin, sekä Lindahlin eoriaan julkisisa menoisa. voime verko saava silloin ällöin huomioa mediassa niiden onnisumisen ai epäonnisumisen suheen: Helsingin Sanoma uuisoi parhaimman Wlan-rendin menneen jo ohi (Wlan-rendi loppui lyhyeen keskusoissa, 8.8.0). Toisaala avoime verko ova yleisempiä kuin avallisesi ajaellaan. Esimerkiksi Tapian ja Orizin mukaan Pohjois- merikassa käynniseiin vuoden 006 puoliväliin mennessä 357 langaoman verkon rakennusyöä (ks. Ojala, Orajärvi, Puhakka, Heikkinen & Heikka 0, 9, jossa viiau julkaisuun Tapia & Oriz 006). On huomaava, eä avoin verkko voi olla oeuukselaan langaon ai langallinen. Kaupunkien kohdalla langaon verkko

7 7 on kuienkin suosiumpi ja kusannusehokkaampi oeuusapa Inernein käyämiseen kuin langallinen verkko. Johopääöksissä pohdiaan kaikkialla läsnä olevan ieoekniikan ulevaisuua kaupunkien uoamana hyödykkeenä. Puolavia ja vasusavia näkökulmia joka paikan ieoekniikan sisällyämisesä kaupungin hyödykeuoanoon on molemmin puolin. Oulu on profiloiunu vahvasi älykkääksi kaupungiksi, jonka vuoksi on houkuelevan helppoa sanoa, eä muiden kaupunkien ulisi seuraa Oulua jokapaikkaisuuden hyödynämisessä. Onneksi joka paikan ieoekniikan ulevaisuudesa puhuminen ei ole riviaalia, sillä sen hyödynämiseen vaikuavia voimia ova esimerkiksi demografise ekijä, kuen väesö ja asuus. Lisäksi ekniikka kehiyy alai niin kaikkialla läsnä olevan ieoekniikan, kuin kilpailevien eknologioiden suheen. Ehkäpä joka paikan ieoekniikan viehäys onkin siinä, eä sen olemassaoloa on helppo kriisoida, mua siiä luopuminen ei ole musavalkoisa.

8 8 VERKOSTOTLOUSTIETEEN OMINISPIIRTEITÄ. Verkosohyödykkeen ja verkoson määrielmiä Verkosoalousieeen kirjallisuudessa käyeään alousieeessä vakiinuneiden käsieiden muunnelmia. Tällaisia käsieiä ova muun muassa verkosohyödyke ja verkosovaikuus. Verkosoalousieeessä yksiäisen kuluajan hyöyfunkio on keskeisessä roolissa. Mikroalousieeen perusmuooise hyöyfunkio eivä yleensä huomioi muiden kuluajien uomaa vaikuusa hyöyyn. Verkosoaloudessa kuluajan hyöyfunkio koosuu kuluajan omisa preferensseisä sekä muiden kuluajien vaikuuksesa. Käsieellä hyödyke viiaaan yleensä kerakäyö- ai kesokuluushyödykkeeseen. Hyödykkeen kuluuksesa saau hyöy ei ole ällöin riippuvainen muisa kuluajisa. Sen sijaan verkosohyödykkeiksi kusuaan hyödykkeiä, joiden kuluamisesa saau hyöy on kyköksissä muihin verkoson jäseniin (Kaz & Shapiro 985, 44). Todellisuudessa hyödykkee joiden kuluus ei hyödyä suorasi ai epäsuorasi muia kuluajia ova harvassa. Tieeellisessä eksissä kuienkin varaaan mahdollisuus hienojakoiseen eroeluun. Talousieeessä verkoso voidaan määriää oisiinsa sidoksissa olevaksi kuluajien ai yriysen ryhmäksi. Verkoso koosuu solmuisa ja niiä yhdisävisä linkeisä. Sosiaalisen median valavan kasvun myöä verkoso liieään helposi puhekielessä Inerneiin. On huomaava, eä kaikki verkoso eivä kuienkaan liiy Inerneiin ai informaaioeknologiaan, eikä informaaioeknologia ole edellyys verkosoille. Kuvion verkosossa solmu a i linkiyvä solmuun a, joka aas linkiyy solmun b kaua solmuihin b i. Verkoson muodosamiseksi solmulla on olava vähinään yksi linkki oiseen solmuun. Solmujen välille muodosuu yheys. Verkoson suunien lukumäärä on ulkinnanvaraisa. Kuviossa yheys a a b b voidaan ulkia pankin kolmannen asiakkaan suoriamaksi käeisnosoksi pankin kolmannesa

9 9 auomaaisa. Tällöin verkoso on yksisuunainen. Yhä hyvin ulkina voi olla puhelu a n ja b n välillä, jolloin verkoso on kaksisuunainen. Kuvio. Esimerkki yksi- ai kaksisuunaisesa verkososa Economidesa mukaillen (996, ). Verkoso voidaan jaoella odellisiin ja viruaalisiin verkosoihin sekä yksi- ai kaksisuunaisiin verkosoihin. Todellisissa verkosoissa verkosojen pää eli solmu linkiävä käyäjä oisiinsa jonkin fyysisen objekin, esimerkiksi rauaeiden kaua. Viruaalisissa verkosoissa linki eivä ole aina fyysisesi havaiavissa Inerne on äsä oiva esimerkki. (Shapiro & Varian 999, 74.). Miakaavaedu verkosoissa Talousieeessä ermi miakaavaeu kuvaa ilannea, jossa yriyksen uoannon rajakusannukse ova alhaisemma kuin keskimääräise kusannukse. Yriyksen eoriassa uoannon laajenaminen on kannaavaa kunnes rajakusannukse muuuva suuremmiksi kuin rajauoo. Shapiro ja Varian (999, 79) arkaseleva eollisuusja informaaioeknologia-alan yriysen kilpailueuja arjona- ja kysynäpuolen miakaavaeujen kaua. uonvalmisaja Ford pysyi 900- luvun alussa alenamaan liukuhihnauoannon käyöönoon myöä uoannon yksikkökusannuksia ehokkaasi, jonka seurauksena se pysyi hyödynämään arjonapuolen miakaavaeuja. Ford siis minimoi uoannosa aiheuuvia keskimääräisiä kusannuksia lyhyellä (SRC) ja pikällä

10 0 aikavälillä (LRC). Kuviossa keskimääräisen kusannusen aleneminen ilmenee siirymänä sä n. C SRC SRC SRC 3 LRC Q Q Q 3 Q Kuvio. Miakaavaedu keskimääräisen kusannusen alenemisessa. Tarjonapuolen miakaavaedu eivä kuienkaan uo kilpailueua lopuomiin. Yriykse kohaava luonnollisen rajan miakaavaeduissa ja rajakusannusen alenemisessa, sillä yriyksen kasvaessa sen ehokkuus heikenyy esimerkiksi hallinnoinnin ja johamisen vaikeuumisen myöä. Keskimääräise kusannukse eivä myöskään lähene nollaa. uoeollisuudessa kilpailuilanne oligopolisoiuu edellä mainiuisa syisä, siinä missä informaaioeknologia-alalla markkina yleensä monopolisoiuu, mua miksi? Tiedonsiironopeuksien kasvamisen myöä digiaalisia hyödykkeiä voidaan jakaa esimerkiksi Inerneissä nopeasi ja vaivaomasi. Näin ollen informaaioeknologia-alalla oimiva yriykse pysyvä hyödynämään arjonapuolen miakaavaeujen lisäksi kysynäpuolen miakaavaeuja. (Shapiro & Varian 999, ) Informaaioeknologia-alalla esimerkiksi Microsofin käyöjärjeselmä ova ollee markkinasandardeja, jonka vuoksi niillä on kriiinen massa kuluajia, joka käyävä uoea. Tarjonapuolen miakaavaedu oeuuva, koska yhden uoeun käyöjärjeselmän lisäkusannus on häviävän pieni. Suure vaihokusannukse ova

11 edesauanee Microsofin käyöjärjeselmien vakiinumisen alansa sandardiksi, jolloin vaihokusannukse ova kasvanee huomaavan suuriksi. Tällaisen käyäjäverkoson ulkopuolelle ei kannaa jäädä, koska laajeneva käyäjäverkoso kasvaaa uoeen kysynää, jolloin kysynäpuolen miakaavaedu oeuuva. (Shapiro & Varian 999, ).3 Komplemenaarisuus Informaaioeknologiapohjaise verkoso muodosuva yypillisesi komplemenaarisisa komponeneisa (Economides 996, 674). Komponeni on siis yksi osaekijä verkosossa. Kuviossa 3 makapuhelin ja verkko ova komponeneja. Komponeni ova komplemenaarisia eli makapuhelin ja yheensopiva verkko äydenävä oisiaan. Edellä kuvau esimerkki unneaan kirjallisuudessa ohjelmisolaieiso-paradigmana, jossa hyödyn aikaansaamiseksi arviaan vähinään kaksi komplemenaarisa komponenia (Kaz & Shapiro 999, 97). Käyäjä Käyäjä Käyäjä 3 NMT Makapuhelin SM Makapuhelin SM Makapuhelin NMT-verkko SM-verkko NMT Makapuhelin SM Makapuhelin SM Makapuhelin Käyäjä 4 Käyäjä 5 Käyäjä 6 Kuvio 3. Esimerkki verkososa, jonka komponeni ova komplemenaarisia. Ohjelmiso-laieiso paradigmassa kuluajalle aiheuuu lukkiuumisa jonkin ohjelmison ai eknologian valinnan seurauksena. Kaz ja Shapiro (999, 98 99)

12 havainnollisava ilannea kahden periodin mallilla, jossa kuluajan ensimmäisen periodin valinaan vaikuava oleukse oisesa periodisa. Kuluajan ulisi siis ehdä ensimmäisellä periodilla valina eknologian ai uoeen suheen, mikä hyödyää hänä oisellakin periodilla. Esimerkiksi hankkimalla NMT-puhelimen ensimmäisellä periodilla kuluaja verkouu muiden käyäjien kanssa. Toisa periodia kuvasaa epävarmuus kuluaja ei voi ieää varmasi korvaako jokin kilpaileva eknologia NMT-verkon. Kuluaja haluaa luonnollisesi välää lukkiuumisa vanhenevaan eknologiaan saadakseen mahdollisimman korkean hyödyn. NMT-puhelinen omisaja eivä hyödy enää puhelimisaan, sillä ne eivä ole komplemenaarisia SM-verkon kanssa. Komplemenaarisuudesa aiheuuvaa lukkiuumisa arkasellaan luvussa.5..4 Verkosovaikuukse Talousieeessä ulkoisvaikuus arkoiaa ilannea, jossa kahden osapuolen aloudellisen oiminnan seurauksena kolmannelle osapuolelle koiuu hyöyä ai haiaa ämän ahomaa. Kouluus on esimerkki posiiivisesa ulkoisvaikuuksesa, kun aas saasuminen on yleinen esimerkki negaiivisesa ulkoisvaikuuksesa. Verkosoalousieeen kirjallisuudessa on käyey aikaisemmin ermiä verkoson ulkoisvaikuus, mua Liebowiz ja Margolis (994, 35) oiva kirjallisuueen nyemmin vakiinuneen ermin verkosovaikuus. Verkosovaikuus mielleään posiiivisena ilmiönä, jossa yhden käyäjän hyöyfunkio kasvaa voimakkaasi muiden kuluajien lukumäärän mukaan. Ulkoisvaikuuksisa puhuaessa viiaaan markkinoiden epäonnisumiseen. Verkosoefeki voidaan jaoella suoriin- ja epäsuoriin verkosovaikuuksiin. Suora verkosovaikuukse ova helpommin hahmoeavissa kuin epäsuora, sillä niiden vaikuukse ova konkreeisia. Esimerkiksi osamalla makapuhelimen ja puhelinliiymän kuluaja verkouu muiden käyäjien kanssa. Mecalfen laki (Swann 00, 48) havainnollisaa verkoson ja yksiäisen kuluajan välisen hyödyn

13 3 relaaioa. Mecalfen laki ei kuienkaan ole universaali ouus verkosojen koon merkiyksesä, vaan se ulee ymmärää ohjenuorana hyöyfunkion arkaselulle ja verkosojen merkiykselle. Yhälö () kuvaa Mecalfen lain avulla verkoson kokonaisarvoa, jossa yhden kuluajan hyöy kasvaa verkoson koon laajeessa. n n n n kun n on suuri, () missä n verkoson arvo, ja n = käyäjien lukumäärä. irke (009, ) on löyäny edellä mainiun lisäksi suoria verkosovaikuuksia muun muassa Inerneissä apahuvissa huuokaupoissa sekä v-ohjelmissa. Neihuuokaupan kohdalla suurempi verkoso akaa laajemman huuajakunnan siinä missä v-ohjelmaa seuraavien verkoso laajenee nopeasi menesyksen myöä. Epäsuora verkosovaikuukse eivä ilmene aina yhä konkreeisesi kuin suora verkosovaikuukse, vaan ne ova usein välillisesi ilmeneviä. Thum on löyäny kolme komplemenaarisuueen liiyvää yhenäisä ekijää, joka aiheuava epäsuoria verkosovaikuuksia. Nämä ekijä ova kuluuksen keskinäinen riippuvuus, oppiminen ja osaamisen leviäminen sekä epävarmuus. (ks. irke 009, 768, jossa viiau eokseen Thum 995). Kuluuksen keskinäinen riippuvuus seliää kahden ai useamman komponenin välisä komplemenaarisuua. Kuviellaan, eä kuluaja pääää osaa DVDsoiimen elokuvien kaselua varen. DVD-soiin ja elokuva ova oisilleen komplemenaarisia hyödykkeiä. Todennäköisesi hän ei ole niinkään kiinnosunu soiimen merkisä ai mallisa, vaan siiä, eä hän voi käyää soiimen avulla sen komplemenaarisia uoeia eli DVD-elokuvia. DVD-soiin mahdollisaa sen, eä kuluaja pääsee hyödynämään olemassa olevia elokuvia, ai laajemmin ajaeluna esimerkiksi elokuvavuokraamojen verkosoja. Oppimisella ja osaamisen leviämisellä arkoieaan ilannea, jossa jonkin eknologian ai uoeen ehokas käyäminen edellyää opiskelua ja harjoielua. Tällöin oppiminen ja osaamisen leviäminen ova komplemeneja loppuuoeelle.

14 4 Esimerkiksi ohjelmoinnin opiskelu aiheuaa epäsuoran verkosovaikuuksen sien, eä harjaanumisen myöä opiskelusa ulee komplemeni loppuuoeiden valmisamiselle. irken mukaan epävarmuuden vuoksi markkinoilla pärjäävä parhaien sellaise uoee, joilla on pikä elinkaari ja laaja käyäjäverkoso. Esimerkiksi unneun ulosinvalmisajan laieisiin on odennäköisempää löyää varaosia ja musekaseeja verrauna unemaomamman valmisajan laieisiin. Epäsuora verkosovaikuus synyy siis epävarmuua väläväsä osopääöksesä. Shapiro ja Varian (999) idenifioiva ällaisen valmiin verkoson kriiisenä massana, joka ohjaa kuluajan osopääösä kohi unneumman valmisajan uoeia..5 Lukkiuuminen Yriykse, joiden uoeille ei löydy subsiuueja, pärjäävä markkinoilla paremmin kuin sellaise yriykse, joiden uoeilla on subsiuueja. Lukkiuuminen seliää ää ilmiöä. Shapiro ja Varian (999, 04) kuvaileva lukkiuumisa ilaneeksi, jossa uoeen ai eknologian vaihamisesa aiheuuva vaiva ai rahallinen haia on huomaavan niin suuri, eei vaihoa ei ehdä. Yriyksen näkökulmasa lukkiuuminen on oivoavaa, koska se akaa pikä asiakassuhee. Yriys voi lukiuaa kuluajia esimerkiksi pikäkesoisilla sopimuksilla ja kana-asiakkuusohjelmilla. Esimeriksi lenomakususalalla on luonnollisa kuulua jonkun yhiön kana-asiakkuusohjelmaan. Shapiroa ja Variania mukaillen lukkiuumiskierreä voidaan mallinaa kuvion 4 avulla. Kuluaja valisee eknologian, jonka jälkeen ämä kokeilee uoea ai eknologiaa. Mikäli kuluaja kokee uoeen ai eknologian hyödylliseksi hän alkaa juurua sen käyöön. Lopula kuluaja on lukkiuunu uoeeseen käyeyään huomaavan määrän aikaa sen käyöön ja oppimiseen. Tällöin vaihokusannukse ova kasvanee huomaavan korkeiksi. Lopula kuluaja aloiaa kierron uudesaan - esimerkiksi silloin kun aiemmin valiu uoe on meneäny asemansa markkinoilla.

15 5 Kuvio 4. Lukkiuumiskierre Shapiron ja Varianin mallia (Shapiro & Varian 999, 3) mukaillen..6 Vaihokusannukse Vaihokusannus kuvaa kynnysä eknologian ai uoeen vaihdon oeuamiseen. Vaihokusannuksia ova muun muassa oppiminen, osaamisen leviäminen ja suora rahallise kusannukse. (Shy 00, 7.) QWERTY-näppäinaseelu on yksi klassisimmisa esimerkeisä oppimiseen liiyvissä vaihokusannuksissa. Se vakiinui sandardiksi kirjoiuskoneissa, koska vokaalien hajanainen sijoielu vähensi kirjoiuskoneiden jumiumisa. QWERTYnäppäinaseelun poisoppimisen vaihokusannus on niin suuri, eeivä kilpaileva sandardi ole vakiinnuanee asemaansa. (irke 009, 770.) Vaihokusannuksien empiirisessä mallinamisessa on valiava, ovako kuluajien vaihokusannukse arkaselussa yhdenmukaise vai eivä. Shyn käyämässä mallissa vaihokusannukse ova yhdenmukaise kaikille kuluajille (Shy 00, 77). Klemperer sen sijaan käyää eriäviä vaihokusannuksia mallinamiseen (ks. Shy 00, 77, jossa viiau arikkeliin Klemperer 987a, b). Tukiaan Shyn mallia (Shy 00, 73), jossa kuluajilla on yhenevä vaihokusannukse. Yhälö () ja (3) kuvaava kuluajan hyöyfunkioia, joissa mallinneaan vaihokusannuksia.

16 6 p, kun kuluaja pidääyyy uoeesa, ja Uα () p S, kun kuluaja vaihaa uoeeseen. p, kun kuluaja vaihaa uoeeseen, ja Uβ (3) p S, kun kuluaja pidääyyy uoeessa. missä = uoeen osaneen kuluajan hyöy, = uoeen osaneen kuluajan hyöy, p = uoeen hina, p = uoeen hina, vaihokusannus. Oleeaan markkinoilla olevan kuluajia, joka harkiseva uuden uoeen ai osoa. Tällöin n ja n ova endogeenisesi määrielyjä kuluajien joukkoja, joka osava uoeen ai. kuvaava alkuperäisiä kuluajajoukkoja kummallekin uoeelle. Uusi kuluaja n osaa uoeen, jolloin ämän osopääösä kuvaa yhälö (4): 0, kun p > p + S n N, kun p S p p + S (4) N N, kun p < p S. Vasaavasi uusi kuluaja n osaa uoeen, jolloin ämän osopääösä kuvaa yhälö (5): 0, kun p > p + S n N,kun p S < p < p + S (5) N N, kun p < p S. Jos uoe maksaa enemmän kuin kilpailijan uoe sekä vaihokusannukse yheensä, on uoeen kysynä ällöin nolla. Tällöin kaikki kuluaja osava kilpailijan uoeen. Jos uoe on hinnoielu sien, eä sen hina on pienempi ai yhä suuri kuin kilpailijan hina vähenneynä vaihoehokusannuksilla on kysynä yhä suuri kuin aikaisemmin osaneiden kuluajien joukko. Jos hina on pienempi ai yhä suuri kuin kilpailijan hina vaihoehoiskusannuksin lisäynä on kysynä edelleen yhä suuri kuin aikaisemmin osaneiden kuluajien joukko. Kun uoeen hina on pienempi

17 7 kuin kilpailijan hina vaihokusannuksilla vähenneynä, on uoeen kysynä yhä suuri kuin koko markkinakysynä. (Shy 00, 74.) Jos oleeaan, eä yriysen uoanokusannukse ova nolla, ova yriysen voio uusien asiakkaiden osala hinnan ja kuluajien ulo. iemmin oleeiin, eä mallissa kuluajien vaihokusannukse ova yhenevä. Tällöin yriykse voiva houkuella kilpailijan asiakkaia vaihamaan uoea pienenämällä heidän vaihokusannuksiaan hinnoielupääöksillä. Yhälösä () nähdään, eä yriys voi aseaa maksimihinansa sien, eä se vasaa yriyksen hinnan ja vaihokusannuksien summaa. Yriys voi subvenoida yriyksen asiakkaiden vaihokusannuksen hinnoielemalla uoeensa vaihokusannuksen verran halvemmaksi. Tällainen hinakilpailu ei johda Nash errand asapainoon, vaan ilaneeseen, jossa kumpikaan yriys ei pysy lisäämään voiojaan hinnoielemalla uoeaan halvemmaksi kuin kilpailija. (Shy 00, ).7 Yheensopivuus Informaaioeknologia-alalla yheensopivuudesa on ullu niin arkinen asia, eei sen olemassaoloa aina iedosea. Tää havainnollisaa seuraava esimerkki: DVDsoiime oisava CD-levyjä, jonka vuoksi kuluajan ei arvise omisaa kaha soiina. Kaksi uoea ai eknologiaa on yheensopivia silloin, kun ne ova samaa sandardia. Yheensopivuus voi olla yksi- ai kaksisuunaisa (Shy 00, 5 6). Shy (0, 4 33) arkaselee yheensopivuua verkosojen ulkoisvaikuukse- ja komponeni näkökulmisa. Näkökulmiin syvennyään seuraavissa alaluvuissa. Jokaisessa näkökulmassa arkasellaan eriävää kilpailuilannea, jossa markkinoilla kilpailee kaksi yriysä. Verkosojen ulkoisvaikuus näkökulmassa arkasellaan yheensopivuuspääöksiä laieisojen yheydessä, kun aas komponeninäkökulmassa perehdyään komplemenaarisuuden vaikuuksiin yheensopivuudessa. Kuviossa 5 nuole havainnollisava yheensopivuua.

18 8 Verkosojen ulkoisvaikuukse Komponeni Laieiso Laieiso Komponeni X Komponeni X n n Komponeni Komponeni :n käyäjiä :n käyäjiä Y Y Kuvio 5. Näkökulmia yheensopivuueen Shy:a mukaillen (Shy 0, 4)..7. Verkosojen ulkoisvaikuukse - näkökulma Shy (0, 4 6) mallinaa verkosojen ulkoisvaikuusa duopolissa, jossa kaksi kilpailevaa yriysä uoava yheensopivia- ja yheensopimaomia laieisoja. Shy kuvaa Courno pelin avulla kuinka verkosovaikuuksilla ja uoedifferoinnilla on vaikuuksia loppuuoekysynään. Yhälö (6) kuvaa kuluajan hyöyfunkioa: n p kun valiaan ja yh. sopimaomia n p kun valiaan ja yh. sopimaomia p kun valiaan on n kanssa yh. sopivia p kun valiaan on n kanssa yh. sopiva. missä = verkosovaikuuksen kerroin, = uoedifferoinnin ase, x = kuluajan preferenssiase uoeiden välillä (0 =, = ), N = valmisajan nykyise asiakkaa, N = valmisajan nykyise asiakkaa, n = valmisajan uude asiakkaa, n = valmisajan uude asiakkaa, N = N + N + n + n = kaikki asiakkaa, p = valmisajan hina, p = valmisajan hina.

19 9 Shyn (0, 5 6) mukaan summaamalla yheen kaksi ensimmäisä hyöyfunkoia yhälöryhmäsä (6), joissa laieiso eivä ole yheensopivia nähdään milloin kuluaja on indiffereni laieisojen ja välillä kun ne ova yheensopimaomia. Vasaavasi summaamalla yheen kaksi jälkimmäisä hyöyfunkioa yhälöryhmäsä (6) nähdään milloin kuluaja on indiffereni laieisojen ja välillä kun ne ova yheensopivia. Oleaen, eä ja > 0, kuvaa yhälö (7) indiffereniä kuluajaa yheensopimaomien laieisojen kanssa ja yhälö (8) vasaavasi yheensopivien laieisojen kanssa. Xˆ i δ α(n N N) P P, (7) (δ αn) missä i Xˆ = osopääöksessään indiffereni kuluaja, kun laieiso ja ova yheensopimaomia. Xˆ c P P, (8) δ missä Xˆ c yheensopivia. = osopääöksessään indiffereni kuluaja, kun laieiso ja ova Yhälösä (8) nähdään, eei verkosovaikuuksella ole vaikuusa kuluajan osopääökseen silloin kun laieiso ova yheensopivia. Yheensopivuuden myöä kuluaja ei arvise valmisa verkosoa osopääöksensä ueksi. Tällöin osopääökseen vaikuava enien hina sekä uoeiden differoini. Oleaen, eä N N ja on suuri, nähdään yhälösä (7), eä verkosovaikuuksella on merkiysä. Tällöin kuluaja valisee laieison, sillä sen akana on vaikuava kriiinen massa. (Shy 0, 5 6.)

20 0.7. Komponeninäkökulma Shyn esimerkissä (ks. Shy 0, 7, jossa on viiau ukimukseen Maues ja Regibeau 988), analysoidaan markkinaa, jossa yriykse ja uoava komponeneja X ja Y. Komponeni ova oisilleen äydellisiä komplemeneja. Yriykse voiva ehdä komponeneisa joko yheensopivia ai yheensopimaomia kilpailijan komponenien kanssa. Esimerkissä arkasellaan yheensopivia järjeselmiä joen yheensopimaoma järjeselmä ova rajau ulos arkaselussa. Kun komponeni ova yheensopimaomia voiva kuluaja osaa järjeselmä X Y ai X Y. Jos komponeni ova yheensopivia voiva uoaja valia neljän järjeselmän välillä:,,. Yhälö (9) kuvaa kuluajan hyöyfunkioa eri yheensopivuuspääöksillä: U xy X Y β δx δy p p X Y β δ( x) δ( y) p p, (9) X Y β δ( x) δy p p X Y β δx δ( y) p p missä = verkosovaikuus, = uoedifferoinnin ase, p = yriyksen komponenin X hina, p = yriyksen komponenin Y hina, p = yriyksen komponenin X hina, p = yriyksen komponenin Y hina, x = komponenia x osava kuluaja, y = komponenia y osava kuluaja. Ensimmäinen hyöyfunkio keroo kuluajan hyödyn kun oseava järjeselmä on, ja vasaavasi oinen hyöyfunkio keroo kuluajan hyödyn kun järjeselmä on. Kolmas ja neljäs hyöyfunkio kerova järjeselmien X Y ja X Y, hyödysä. Shyn (0, 8) mukaan Yriykse ja meneävä hinnoieluvoimaa yheensopivilla komponeneilla, oleaen, eei uoannosa synny kusannuksia. Kuluaja voi siis valia kahdesa arjolla olevasa järjeselmäsä edullisemman yheensopivuuden uoman hyödyn vuoksi. Yhälö (0) keroo, eä kilpailuasapainossa uoeiden hinna sekä yriysen voio ova yhä suure:

21 p X Y X Y p p p π π δ, (0) missä = yriyksen voio, = yriyksen voio. Jos komponeni ova yheensopimaomia yriyksien ja hinna eivä ole enää yhä suuria. Yhälö () keroo yriyksen hinna ja yhälö () yriyksen hinna: p X Y p π δ. () p X Y p π δ. () Yheensopivilla komponeneilla järjeselmien hinnaksi muodosuu, mua yheensopimaomilla komponeneilla järjeselmien hina on δ. Yheensopimaoma komponeni johava siis kuluajan kannala pienempiin hinoihin kuin yheensopiva järjeselmä. Yheensopivilla järjeselmillä kuluajan ylijäämä on pienempi kuin yheensopimaomilla järjeselmillä, koska yriykse pysyvä hinnoielemaan komponenien hinoja ylöspäin. ylijäämä on pienempi. (Shy 0, 8.) Tällöin kuluajan Hinnoielun kannala yheensopivuuspääöksien vaikuus on looginen: esimerkiksi konsolipeli ova harvoin yheensopivia kilpailevien järjeselmien kanssa. Shyn esimerkin mukaan konsolipeli, joka on yheensopiva kahden eri järjeselmän kanssa, olisi kaksi keraa kalliimpi kuin yheensopimaon konsolipeli. Yheensopivuus aiheuaa yriykselle lisää yöä esimerkiksi suunnielussa, jolloin lisäänynee kusannukse vyöryeään asiakkaille korkeamman hinnan muodossa.

22 3 PILVILSKENT 3. Määrielmiä Uuisissa kerroaan oisinaan sen valion ukimuslaioksen nimi, joka omisaa maailman laskuehoisimman superieokoneen. Sen sijaan, eä kaikki laskena hoideaisiin keskieysi, on nykyaikaa vuokraa laskenaehoa ulkopuolisila ahoila. Loppukäyäjä ei välämää edes hahmoa pilvilaskennan avulla uoeuja palveluia, sillä niiden ausarakenee ova absrakeja. Skaalauuvuus ja virualisoini ova kaksi pilvilaskennan mahdollisavaa eknologisa ominaisuua. Skaalauuvuus arkoiaa pilvilaskennan apauksessa siä, eä 000 ajounia yhdellä serverillä on yhä kallisa kuin ajouni uhannella serverillä. jouni arkoiaa siis palvelimella unnin aikana suorieavaa laskenaa. Skaalauuvuus mahdollisaa yriyksen kusannusen minimoinnin silloin, kun ieoeknisen palvelun kysynä vaihelee ajan mukaan ja kun kysynä on unemaona. (rmbrus, Fox, riffih, Joseph, Kaz, Konwinski, Lee, Paerson, Rabkin, Soica & Zaharia 009,.) Virualisoini on IM:n 960-luvulla kehiämä eknologia, jossa yhdellä laieisolla voidaan ajaa useampaa sessioa esimerkiksi ohjelmasa ai käyöjärjeselmäsä. Virualisoini mahdollisaa sen, eä pilveä vuokraava yriys voi uoaa yhdellä serverillä palvelua usealle ilaajalle. Tämän lisäksi viruaalisoini ei hukkaa resursseja, sillä virualisoidu laieiso kykenevä jakamaan ylikuormaa yhdelä ajola monelle arpeen vaaiessa. (Yoo 0, 407.) Pilvilaskena arkoiaa siis Inerneissä käyeävien ohjelmisojen ai palveluiden jakelua. Pilvilaskennan käsie kaaa myös fyysise daakeskukse laieisoineen, joissa laskena suorieaan. Pilvilaskennasa puhuaessa daakeskuksiin viiaaan ermillä pilvi. Julkiseksi pilveksi määriellään sellainen pilvi, jonka hinnoielu on käyön mukaisa. Tällaisen palvelun myyminen määriellään hyöylaskennaksi.

23 3 Yksiyinen pilvi on rajau jollekin ieylle käyäjäryhmälle, yleensä yriykselle isellensä. (rmbrus ym. 009, 4.). Yoo (0, 408) eroelee pilvilaskennasa kolme alalajia. Nämä ova ohjelmiso palveluna, alusa palveluna ja infrasrukuuri palveluna. Loppukäyäjille suunnaujen hyöylaskenaohjelmien käyäminen määrieään ohjelmiso palveluna - rakaisuksi. Nämä rakaisu ova loppukäyäjille suunnauja valmiia sovelluksia, esimerkkinä suosiu sähköposipalvelu oogle Mail. Kuviossa 6 on havainnolliseu pilvilaskenaa ohjelmiso palveluna rakaisun avulla. Palvelunarjoaja luo siis pilven, joka sisälää daakeskuksen, jonka kaua palveluja voidaan käyää. Pilvipalveluiden uoamisen logiikka on sama kuin kuviossa 6 huolimaa siiä onko kyseessä ohjelmiso-, alusa-, vai infrasrukuuri palveluna rakaisu. Kuvio 6. Pilvipalvelun rakenne. Pilvessä oleviin yökaluihin ja oeuusalusoihin, joissa ohjelmisojen ekijä kehiävä sovelluksia, kusuaan alusa palveluna - rakaisuiksi. lusa palveluna rakaisuissa ohjelmisokehiäjä osava arpeidensa mukaan allennusilaa, ieokanoja ja muia yökaluja pilvenä.

24 4 Kolmas Yoon löyämä pilvilaskennan alalaji on infrasrukuuri palveluna - rakaisu jossa pilvilaskenaa hyödynävä osapuoli on vapaa kusomoimaan daakeskuksen aseuksia parhaaksi kasomallaan avalla. Ohjelmiso palveluna - ja infrasrukuuri palveluna rakaisuissa palvelunarjoaja huolehii daakeskuksen konfiguroinnisa. rbmrus ym. (009, 4) mukaan pilvilaskena voidaan käsieellisää yhälön (3) avulla pilvilaskennasa puhuaessa viiaaan siis loppukäyäjien käyämiin sovelluksiin. Pilvilaskena = Ohjelmiso palveluna + hyöylaskena yksiyisepilve. (3) Yoo (0, 409) eroelee pilvilaskennan uomiksi aloudellisiksi mahdollisuuksiksi pääomakusannusen muunamisen operaiivisiksi kusannuksiksi ja kysynnän aggregoiumisen. rmbrus ym. (009, 0) aasen nosava pääomakusannuksien muunamisen lisäksi esiin resurssien arjonaan liiyvän riskin siirämisen yriyksen ulkopuolelle. 3. Pääomakusannuksisa operaiivisiin kusannuksiin Yriys voi siis pienenää kiineiä kusannuksiaan muunamalla pääomakusannuksia operaiivisiksi kusannuksiksi esimerkiksi hyöylaskennan avulla. Tällöin yriykselle synyy kusannuksia käyöperuseisesi. Kiineisä kusannuksisa vapauunu pääoma voidaan käyää esimerkiksi uoekehiykseen, muuhun uoavaan arkoiukseen, ai likvidieein paranamiseen. (Yoo 0, ). Ero (0, 0) näkee, eä yksi pilvipalvelujen suurimmisa hyödyisä, eriyisesi informaaioeknologia-alalla, on alalle ulon kynnyksen madalaminen uusille yriyksille. Pilvipalvelujen vuokraaminen sen sijaan, eä yriykse invesoisiva omaan ieoekniikkaan, mahdollisaa jouhevamman alalle ulon. Pääomakusannuksien muunamisella operaiivisiksi kusannuksiksi yriys kykenee paranamaan kilpailukykyään lyhyellä aikavälillä kevenyneen kusannusrakeneen