TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ"

Transkriptio

1 TLOUSTIETEIDEN TIEDEKUNT Lauri Tenhunen KIKKILL LÄSNÄ OLEVN TIETOTEKNIIKN TLOUSTIETEELLISTÄ NLYYSIÄ Pro gradu ukielma Yleinen alousiede Tammikuu 03

2 SISÄLLYS Sisällys Kuvio ja auluko JOHDNTO... 5 VERKOSTOTLOUSTIETEEN OMINISPIIRTEITÄ Verkosohyödykkeen ja verkoson määrielmiä Miakaavaedu verkosoissa Komplemenaarisuus....4 Verkosovaikuukse....5 Lukkiuuminen Vaihokusannukse Yheensopivuus Verkosojen ulkoisvaikuukse - näkökulma Komponeninäkökulma PILVILSKENT Määrielmiä Pääomakusannuksisa operaiivisiin kusannuksiin Kysynnän aggregoiuminen Pilvilaskennan merkiys aloudellisissa verkosoissa JOK PIKN TIETOTEKNIIKK JULKISHYÖDYKKEENÄ Määrielmä Hyödykkeiden määrielysä Joka paikan ieoekniikka: puhdas julkishyödyke vai ei? Pareo-opimaalinen julkishyödykeuoano ja yheiskunnallinen hyvinvoinifunkio Lindahlin eoria julkishyödykkeiden rahoiuksesa... 47

3 4.5. Lindahlin eoria epäoikeudenmukaisella ulonjaolla ja inferiorisilla hyödykkeillä KUPUNKIEN VOIMET VERKOT voimen verkon oeuusava Miksi avoimia verkkoja ulisi arjoa JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET Monikäsieinen rakaisu paramerillä h Opimaalinen parameri h kun julkishyödykkeillä on käyömaksu

4 KUVIOT Kuvio. Esimerkki yksi- ai kaksisuunaisesa verkososa Economidesa mukaillen (996, ) Kuvio. Miakaavaedu keskimääräisen kusannusen alenemisessa Kuvio 3. Esimerkki verkososa, jonka komponeni ova komplemenaarisia.... Kuvio 4. Lukkiuumiskierre Shapiron ja Varianin mallia (Shapiro & Varian 999, 3) mukaillen Kuvio 5. Näkökulmia yheensopivuueen Shy:a mukaillen (Shy 0, 4) Kuvio 6. Pilvipalvelun rakenne Kuvio 7. Kapasieein mioiaminen rmbrus ym. mukaillen (rmbrus ym. 009, ) Kuvio 8. Hyödykkeiden jaoelu (rown 988 mukaillen) Kuvio 9. Hyvinvoinifunkion avulla rakaisu hyvinvoinnin jako Kuvio 0. Kuluajaryhmän valina julkishyödykkeelle budjeisuorilla R ja R. (Johansen 968 mukaillen) Kuvio. Julkishyödykkeen uoanokusannuksien jakaanuminen kuluajryhmille ja (Johansen 968 mukaillen) Kuvio. Posiiivinen- ja negaiivinen ulovaikuus ennen verousa kun julkishyödyke on inferiorinen Kuvio 3. voimen verkon oeuusava (Mandiwalla 008 mukaillen) Kuvio 4. PanOULUn uniiki käyäjä TULUKOT Taulukko. Pilvilaskennan kusannuskehiys (rmbrus ym. 009, 3) Taulukko. Oulun kaupungin julkishyödykeuoannon menoeriä

5 JOHDNTO Pro gradu ukielmani käsielee joka paikan ieoekniikkaa. Joka paikan ieoekniikkaa voidaan kusua myös kaikkialla läsnä olevaksi ieoekniikaksi. Usein puhekielessä joka paikan ieoekniikka kusuaan ubiksi, joka on vapaa suomennos englanninkielisesä ermisä ubiquious compuing. Tukielmani on osa Ui-Oulu projekia, missä kaikkialla läsnä olevaa ieoekniikkaa on ukiu eri ieeenalojen näkökulmisa. Tukielma on jakoa seminaariyölleni, jossa uusuin verkosoalousieeeseen kirjallisuuskasauksen muodossa. Tukielman arkoius ei ole kuvaa joka paikan ieoekniikkaa eknillisesä näkökulmasa, vaan arkaselu oeuuu julkis- ja verkosoalousieeen näkökulmasa. ihe on ajankohainen, sillä Oulu on valiu Euroopan älykkäimmäksi kaupungiksi (Oulu edusaa Eurooppaa älykkäänä yheisönä, 0) joka paikan ieoekniikan osaamisensa myöä. Samalla aihe on ärkeä ulevaisuuden kannala, sillä joka paikan ieoekniikka ulee muuamaan apoja ja rakeneia, joilla niin kunna kuin yksiyisekin yriykse uoava palveluia ja hyödykkeiä. Oulussa joka paikan ieoekniikka ilmenee Ui-Oulu projekin kaua. Tää poikkiieeellisä projekia ova oeuamassa niin Oulun kaupunki kuin Oulun yliopiso. Projekin avoie on kieyey seuraavasi (Mikä UI? 0): Joka paikan ieoekniikalla arkoieaan yleisesi huomaamaomasi oimivaa ja ympärisöönsä sulauuvaa kaikkialla olevaa ieoekniikkaa, vaikka määrielmä ei vielä olekaan vakiinunu. Monessa yheydessä käyey ubiikki-sana ulee englanninkielen sanasa ubiquious, joka arkoiaa kaikkialla läsnä olevaa. Vaikka jokapaikan ieoekniikka oimii käyäjiensä ympärillä jakuvasi, se ei häirise eikä keskeyä käyäjien oiminaa. Oulun ubiikin ieoekniikan kehiyksen perusajauksena on ieoekniikan sijoiaminen kaupunkiympärisöön sien, eä sen avulla olisi mahdollisa uoaa kaupunkilaisille enisäkin laadukkaampia palveluja. Meidän visiomme ubiikisa kaupungisa on

6 6 kaupunkiympärisö, jossa sulaueu ieoekniikka ja käyäjien oma pääelaiee yhdessä muodosava fyysisesi, digiaalisesi ja sosiaalisesi saumaoman kokonaisuuden. Ubiikin ieoekniikan ehävä on ensisijaisesi helpoaa kaupunkilaisen elämää. Oulussa kaupungin keskusaan on asenneu monipuolisa sensoriverkkoa, ja asennusöiä jakeaan edelleen. Näkyvin osa Oulun ubiikisa infrasrukuurisa on suure vuorovaikueise, koskeuksella oimiva UI-näyö. Näyöjä on ällä hekellä asenneu yheensä 3, joisa kuusi ulkoiloihin ja seisemän kaupungin julkisiin sisäiloihin. Ensimmäisenä ukimusongelmana on arvioida, voidaanko joka paikan ieoekniikka kaegorisoida julkishyödykkeeksi. Ongelman selviämiseksi on perehdyävä alousieeelliseen näkökulmaan hyödykejaoelussa. Tukimusongelman arkaselussa käyeään apuna mikroalouseoriaa kuluajan ja yheiskunnan hyvinvoinnin osala, ja perehdyään Lindahlin eoriaan julkisisa menoisa. Tämän lisäksi arkasellaan Oulun kaupungin julkispalveluiden menoeriä ja pohdiaan onko ämänhekinen julkispalveluuoano peruselavissa alousieeen avulla. Toinen ukimusongelma on selviää mikä ekijä puolava yhä joka paikan ieoekniikan sovelluuksen, eli avoinen verkkojen, arjoamisa kaupunkilaisille. voinen verkkojen esiinmarssia 000-luvulla on vauhdianu eriyisesi IEEE 80. WLN eknologian yleisyminen. Tarkemman pohdinnan alla on Oulun kaupungin avoin verkko, panoulu, jonka uoanoapaa peilaaan kansainvälisiin esimerkkeihin, sekä Lindahlin eoriaan julkisisa menoisa. voime verko saava silloin ällöin huomioa mediassa niiden onnisumisen ai epäonnisumisen suheen: Helsingin Sanoma uuisoi parhaimman Wlan-rendin menneen jo ohi (Wlan-rendi loppui lyhyeen keskusoissa, 8.8.0). Toisaala avoime verko ova yleisempiä kuin avallisesi ajaellaan. Esimerkiksi Tapian ja Orizin mukaan Pohjois- merikassa käynniseiin vuoden 006 puoliväliin mennessä 357 langaoman verkon rakennusyöä (ks. Ojala, Orajärvi, Puhakka, Heikkinen & Heikka 0, 9, jossa viiau julkaisuun Tapia & Oriz 006). On huomaava, eä avoin verkko voi olla oeuukselaan langaon ai langallinen. Kaupunkien kohdalla langaon verkko

7 7 on kuienkin suosiumpi ja kusannusehokkaampi oeuusapa Inernein käyämiseen kuin langallinen verkko. Johopääöksissä pohdiaan kaikkialla läsnä olevan ieoekniikan ulevaisuua kaupunkien uoamana hyödykkeenä. Puolavia ja vasusavia näkökulmia joka paikan ieoekniikan sisällyämisesä kaupungin hyödykeuoanoon on molemmin puolin. Oulu on profiloiunu vahvasi älykkääksi kaupungiksi, jonka vuoksi on houkuelevan helppoa sanoa, eä muiden kaupunkien ulisi seuraa Oulua jokapaikkaisuuden hyödynämisessä. Onneksi joka paikan ieoekniikan ulevaisuudesa puhuminen ei ole riviaalia, sillä sen hyödynämiseen vaikuavia voimia ova esimerkiksi demografise ekijä, kuen väesö ja asuus. Lisäksi ekniikka kehiyy alai niin kaikkialla läsnä olevan ieoekniikan, kuin kilpailevien eknologioiden suheen. Ehkäpä joka paikan ieoekniikan viehäys onkin siinä, eä sen olemassaoloa on helppo kriisoida, mua siiä luopuminen ei ole musavalkoisa.

8 8 VERKOSTOTLOUSTIETEEN OMINISPIIRTEITÄ. Verkosohyödykkeen ja verkoson määrielmiä Verkosoalousieeen kirjallisuudessa käyeään alousieeessä vakiinuneiden käsieiden muunnelmia. Tällaisia käsieiä ova muun muassa verkosohyödyke ja verkosovaikuus. Verkosoalousieeessä yksiäisen kuluajan hyöyfunkio on keskeisessä roolissa. Mikroalousieeen perusmuooise hyöyfunkio eivä yleensä huomioi muiden kuluajien uomaa vaikuusa hyöyyn. Verkosoaloudessa kuluajan hyöyfunkio koosuu kuluajan omisa preferensseisä sekä muiden kuluajien vaikuuksesa. Käsieellä hyödyke viiaaan yleensä kerakäyö- ai kesokuluushyödykkeeseen. Hyödykkeen kuluuksesa saau hyöy ei ole ällöin riippuvainen muisa kuluajisa. Sen sijaan verkosohyödykkeiksi kusuaan hyödykkeiä, joiden kuluamisesa saau hyöy on kyköksissä muihin verkoson jäseniin (Kaz & Shapiro 985, 44). Todellisuudessa hyödykkee joiden kuluus ei hyödyä suorasi ai epäsuorasi muia kuluajia ova harvassa. Tieeellisessä eksissä kuienkin varaaan mahdollisuus hienojakoiseen eroeluun. Talousieeessä verkoso voidaan määriää oisiinsa sidoksissa olevaksi kuluajien ai yriysen ryhmäksi. Verkoso koosuu solmuisa ja niiä yhdisävisä linkeisä. Sosiaalisen median valavan kasvun myöä verkoso liieään helposi puhekielessä Inerneiin. On huomaava, eä kaikki verkoso eivä kuienkaan liiy Inerneiin ai informaaioeknologiaan, eikä informaaioeknologia ole edellyys verkosoille. Kuvion verkosossa solmu a i linkiyvä solmuun a, joka aas linkiyy solmun b kaua solmuihin b i. Verkoson muodosamiseksi solmulla on olava vähinään yksi linkki oiseen solmuun. Solmujen välille muodosuu yheys. Verkoson suunien lukumäärä on ulkinnanvaraisa. Kuviossa yheys a a b b voidaan ulkia pankin kolmannen asiakkaan suoriamaksi käeisnosoksi pankin kolmannesa

9 9 auomaaisa. Tällöin verkoso on yksisuunainen. Yhä hyvin ulkina voi olla puhelu a n ja b n välillä, jolloin verkoso on kaksisuunainen. Kuvio. Esimerkki yksi- ai kaksisuunaisesa verkososa Economidesa mukaillen (996, ). Verkoso voidaan jaoella odellisiin ja viruaalisiin verkosoihin sekä yksi- ai kaksisuunaisiin verkosoihin. Todellisissa verkosoissa verkosojen pää eli solmu linkiävä käyäjä oisiinsa jonkin fyysisen objekin, esimerkiksi rauaeiden kaua. Viruaalisissa verkosoissa linki eivä ole aina fyysisesi havaiavissa Inerne on äsä oiva esimerkki. (Shapiro & Varian 999, 74.). Miakaavaedu verkosoissa Talousieeessä ermi miakaavaeu kuvaa ilannea, jossa yriyksen uoannon rajakusannukse ova alhaisemma kuin keskimääräise kusannukse. Yriyksen eoriassa uoannon laajenaminen on kannaavaa kunnes rajakusannukse muuuva suuremmiksi kuin rajauoo. Shapiro ja Varian (999, 79) arkaseleva eollisuusja informaaioeknologia-alan yriysen kilpailueuja arjona- ja kysynäpuolen miakaavaeujen kaua. uonvalmisaja Ford pysyi 900- luvun alussa alenamaan liukuhihnauoannon käyöönoon myöä uoannon yksikkökusannuksia ehokkaasi, jonka seurauksena se pysyi hyödynämään arjonapuolen miakaavaeuja. Ford siis minimoi uoannosa aiheuuvia keskimääräisiä kusannuksia lyhyellä (SRC) ja pikällä

10 0 aikavälillä (LRC). Kuviossa keskimääräisen kusannusen aleneminen ilmenee siirymänä sä n. C SRC SRC SRC 3 LRC Q Q Q 3 Q Kuvio. Miakaavaedu keskimääräisen kusannusen alenemisessa. Tarjonapuolen miakaavaedu eivä kuienkaan uo kilpailueua lopuomiin. Yriykse kohaava luonnollisen rajan miakaavaeduissa ja rajakusannusen alenemisessa, sillä yriyksen kasvaessa sen ehokkuus heikenyy esimerkiksi hallinnoinnin ja johamisen vaikeuumisen myöä. Keskimääräise kusannukse eivä myöskään lähene nollaa. uoeollisuudessa kilpailuilanne oligopolisoiuu edellä mainiuisa syisä, siinä missä informaaioeknologia-alalla markkina yleensä monopolisoiuu, mua miksi? Tiedonsiironopeuksien kasvamisen myöä digiaalisia hyödykkeiä voidaan jakaa esimerkiksi Inerneissä nopeasi ja vaivaomasi. Näin ollen informaaioeknologia-alalla oimiva yriykse pysyvä hyödynämään arjonapuolen miakaavaeujen lisäksi kysynäpuolen miakaavaeuja. (Shapiro & Varian 999, ) Informaaioeknologia-alalla esimerkiksi Microsofin käyöjärjeselmä ova ollee markkinasandardeja, jonka vuoksi niillä on kriiinen massa kuluajia, joka käyävä uoea. Tarjonapuolen miakaavaedu oeuuva, koska yhden uoeun käyöjärjeselmän lisäkusannus on häviävän pieni. Suure vaihokusannukse ova

11 edesauanee Microsofin käyöjärjeselmien vakiinumisen alansa sandardiksi, jolloin vaihokusannukse ova kasvanee huomaavan suuriksi. Tällaisen käyäjäverkoson ulkopuolelle ei kannaa jäädä, koska laajeneva käyäjäverkoso kasvaaa uoeen kysynää, jolloin kysynäpuolen miakaavaedu oeuuva. (Shapiro & Varian 999, ).3 Komplemenaarisuus Informaaioeknologiapohjaise verkoso muodosuva yypillisesi komplemenaarisisa komponeneisa (Economides 996, 674). Komponeni on siis yksi osaekijä verkosossa. Kuviossa 3 makapuhelin ja verkko ova komponeneja. Komponeni ova komplemenaarisia eli makapuhelin ja yheensopiva verkko äydenävä oisiaan. Edellä kuvau esimerkki unneaan kirjallisuudessa ohjelmisolaieiso-paradigmana, jossa hyödyn aikaansaamiseksi arviaan vähinään kaksi komplemenaarisa komponenia (Kaz & Shapiro 999, 97). Käyäjä Käyäjä Käyäjä 3 NMT Makapuhelin SM Makapuhelin SM Makapuhelin NMT-verkko SM-verkko NMT Makapuhelin SM Makapuhelin SM Makapuhelin Käyäjä 4 Käyäjä 5 Käyäjä 6 Kuvio 3. Esimerkki verkososa, jonka komponeni ova komplemenaarisia. Ohjelmiso-laieiso paradigmassa kuluajalle aiheuuu lukkiuumisa jonkin ohjelmison ai eknologian valinnan seurauksena. Kaz ja Shapiro (999, 98 99)

12 havainnollisava ilannea kahden periodin mallilla, jossa kuluajan ensimmäisen periodin valinaan vaikuava oleukse oisesa periodisa. Kuluajan ulisi siis ehdä ensimmäisellä periodilla valina eknologian ai uoeen suheen, mikä hyödyää hänä oisellakin periodilla. Esimerkiksi hankkimalla NMT-puhelimen ensimmäisellä periodilla kuluaja verkouu muiden käyäjien kanssa. Toisa periodia kuvasaa epävarmuus kuluaja ei voi ieää varmasi korvaako jokin kilpaileva eknologia NMT-verkon. Kuluaja haluaa luonnollisesi välää lukkiuumisa vanhenevaan eknologiaan saadakseen mahdollisimman korkean hyödyn. NMT-puhelinen omisaja eivä hyödy enää puhelimisaan, sillä ne eivä ole komplemenaarisia SM-verkon kanssa. Komplemenaarisuudesa aiheuuvaa lukkiuumisa arkasellaan luvussa.5..4 Verkosovaikuukse Talousieeessä ulkoisvaikuus arkoiaa ilannea, jossa kahden osapuolen aloudellisen oiminnan seurauksena kolmannelle osapuolelle koiuu hyöyä ai haiaa ämän ahomaa. Kouluus on esimerkki posiiivisesa ulkoisvaikuuksesa, kun aas saasuminen on yleinen esimerkki negaiivisesa ulkoisvaikuuksesa. Verkosoalousieeen kirjallisuudessa on käyey aikaisemmin ermiä verkoson ulkoisvaikuus, mua Liebowiz ja Margolis (994, 35) oiva kirjallisuueen nyemmin vakiinuneen ermin verkosovaikuus. Verkosovaikuus mielleään posiiivisena ilmiönä, jossa yhden käyäjän hyöyfunkio kasvaa voimakkaasi muiden kuluajien lukumäärän mukaan. Ulkoisvaikuuksisa puhuaessa viiaaan markkinoiden epäonnisumiseen. Verkosoefeki voidaan jaoella suoriin- ja epäsuoriin verkosovaikuuksiin. Suora verkosovaikuukse ova helpommin hahmoeavissa kuin epäsuora, sillä niiden vaikuukse ova konkreeisia. Esimerkiksi osamalla makapuhelimen ja puhelinliiymän kuluaja verkouu muiden käyäjien kanssa. Mecalfen laki (Swann 00, 48) havainnollisaa verkoson ja yksiäisen kuluajan välisen hyödyn

13 3 relaaioa. Mecalfen laki ei kuienkaan ole universaali ouus verkosojen koon merkiyksesä, vaan se ulee ymmärää ohjenuorana hyöyfunkion arkaselulle ja verkosojen merkiykselle. Yhälö () kuvaa Mecalfen lain avulla verkoson kokonaisarvoa, jossa yhden kuluajan hyöy kasvaa verkoson koon laajeessa. n n n n kun n on suuri, () missä n verkoson arvo, ja n = käyäjien lukumäärä. irke (009, ) on löyäny edellä mainiun lisäksi suoria verkosovaikuuksia muun muassa Inerneissä apahuvissa huuokaupoissa sekä v-ohjelmissa. Neihuuokaupan kohdalla suurempi verkoso akaa laajemman huuajakunnan siinä missä v-ohjelmaa seuraavien verkoso laajenee nopeasi menesyksen myöä. Epäsuora verkosovaikuukse eivä ilmene aina yhä konkreeisesi kuin suora verkosovaikuukse, vaan ne ova usein välillisesi ilmeneviä. Thum on löyäny kolme komplemenaarisuueen liiyvää yhenäisä ekijää, joka aiheuava epäsuoria verkosovaikuuksia. Nämä ekijä ova kuluuksen keskinäinen riippuvuus, oppiminen ja osaamisen leviäminen sekä epävarmuus. (ks. irke 009, 768, jossa viiau eokseen Thum 995). Kuluuksen keskinäinen riippuvuus seliää kahden ai useamman komponenin välisä komplemenaarisuua. Kuviellaan, eä kuluaja pääää osaa DVDsoiimen elokuvien kaselua varen. DVD-soiin ja elokuva ova oisilleen komplemenaarisia hyödykkeiä. Todennäköisesi hän ei ole niinkään kiinnosunu soiimen merkisä ai mallisa, vaan siiä, eä hän voi käyää soiimen avulla sen komplemenaarisia uoeia eli DVD-elokuvia. DVD-soiin mahdollisaa sen, eä kuluaja pääsee hyödynämään olemassa olevia elokuvia, ai laajemmin ajaeluna esimerkiksi elokuvavuokraamojen verkosoja. Oppimisella ja osaamisen leviämisellä arkoieaan ilannea, jossa jonkin eknologian ai uoeen ehokas käyäminen edellyää opiskelua ja harjoielua. Tällöin oppiminen ja osaamisen leviäminen ova komplemeneja loppuuoeelle.

14 4 Esimerkiksi ohjelmoinnin opiskelu aiheuaa epäsuoran verkosovaikuuksen sien, eä harjaanumisen myöä opiskelusa ulee komplemeni loppuuoeiden valmisamiselle. irken mukaan epävarmuuden vuoksi markkinoilla pärjäävä parhaien sellaise uoee, joilla on pikä elinkaari ja laaja käyäjäverkoso. Esimerkiksi unneun ulosinvalmisajan laieisiin on odennäköisempää löyää varaosia ja musekaseeja verrauna unemaomamman valmisajan laieisiin. Epäsuora verkosovaikuus synyy siis epävarmuua väläväsä osopääöksesä. Shapiro ja Varian (999) idenifioiva ällaisen valmiin verkoson kriiisenä massana, joka ohjaa kuluajan osopääösä kohi unneumman valmisajan uoeia..5 Lukkiuuminen Yriykse, joiden uoeille ei löydy subsiuueja, pärjäävä markkinoilla paremmin kuin sellaise yriykse, joiden uoeilla on subsiuueja. Lukkiuuminen seliää ää ilmiöä. Shapiro ja Varian (999, 04) kuvaileva lukkiuumisa ilaneeksi, jossa uoeen ai eknologian vaihamisesa aiheuuva vaiva ai rahallinen haia on huomaavan niin suuri, eei vaihoa ei ehdä. Yriyksen näkökulmasa lukkiuuminen on oivoavaa, koska se akaa pikä asiakassuhee. Yriys voi lukiuaa kuluajia esimerkiksi pikäkesoisilla sopimuksilla ja kana-asiakkuusohjelmilla. Esimeriksi lenomakususalalla on luonnollisa kuulua jonkun yhiön kana-asiakkuusohjelmaan. Shapiroa ja Variania mukaillen lukkiuumiskierreä voidaan mallinaa kuvion 4 avulla. Kuluaja valisee eknologian, jonka jälkeen ämä kokeilee uoea ai eknologiaa. Mikäli kuluaja kokee uoeen ai eknologian hyödylliseksi hän alkaa juurua sen käyöön. Lopula kuluaja on lukkiuunu uoeeseen käyeyään huomaavan määrän aikaa sen käyöön ja oppimiseen. Tällöin vaihokusannukse ova kasvanee huomaavan korkeiksi. Lopula kuluaja aloiaa kierron uudesaan - esimerkiksi silloin kun aiemmin valiu uoe on meneäny asemansa markkinoilla.

15 5 Kuvio 4. Lukkiuumiskierre Shapiron ja Varianin mallia (Shapiro & Varian 999, 3) mukaillen..6 Vaihokusannukse Vaihokusannus kuvaa kynnysä eknologian ai uoeen vaihdon oeuamiseen. Vaihokusannuksia ova muun muassa oppiminen, osaamisen leviäminen ja suora rahallise kusannukse. (Shy 00, 7.) QWERTY-näppäinaseelu on yksi klassisimmisa esimerkeisä oppimiseen liiyvissä vaihokusannuksissa. Se vakiinui sandardiksi kirjoiuskoneissa, koska vokaalien hajanainen sijoielu vähensi kirjoiuskoneiden jumiumisa. QWERTYnäppäinaseelun poisoppimisen vaihokusannus on niin suuri, eeivä kilpaileva sandardi ole vakiinnuanee asemaansa. (irke 009, 770.) Vaihokusannuksien empiirisessä mallinamisessa on valiava, ovako kuluajien vaihokusannukse arkaselussa yhdenmukaise vai eivä. Shyn käyämässä mallissa vaihokusannukse ova yhdenmukaise kaikille kuluajille (Shy 00, 77). Klemperer sen sijaan käyää eriäviä vaihokusannuksia mallinamiseen (ks. Shy 00, 77, jossa viiau arikkeliin Klemperer 987a, b). Tukiaan Shyn mallia (Shy 00, 73), jossa kuluajilla on yhenevä vaihokusannukse. Yhälö () ja (3) kuvaava kuluajan hyöyfunkioia, joissa mallinneaan vaihokusannuksia.

16 6 p, kun kuluaja pidääyyy uoeesa, ja Uα () p S, kun kuluaja vaihaa uoeeseen. p, kun kuluaja vaihaa uoeeseen, ja Uβ (3) p S, kun kuluaja pidääyyy uoeessa. missä = uoeen osaneen kuluajan hyöy, = uoeen osaneen kuluajan hyöy, p = uoeen hina, p = uoeen hina, vaihokusannus. Oleeaan markkinoilla olevan kuluajia, joka harkiseva uuden uoeen ai osoa. Tällöin n ja n ova endogeenisesi määrielyjä kuluajien joukkoja, joka osava uoeen ai. kuvaava alkuperäisiä kuluajajoukkoja kummallekin uoeelle. Uusi kuluaja n osaa uoeen, jolloin ämän osopääösä kuvaa yhälö (4): 0, kun p > p + S n N, kun p S p p + S (4) N N, kun p < p S. Vasaavasi uusi kuluaja n osaa uoeen, jolloin ämän osopääösä kuvaa yhälö (5): 0, kun p > p + S n N,kun p S < p < p + S (5) N N, kun p < p S. Jos uoe maksaa enemmän kuin kilpailijan uoe sekä vaihokusannukse yheensä, on uoeen kysynä ällöin nolla. Tällöin kaikki kuluaja osava kilpailijan uoeen. Jos uoe on hinnoielu sien, eä sen hina on pienempi ai yhä suuri kuin kilpailijan hina vähenneynä vaihoehokusannuksilla on kysynä yhä suuri kuin aikaisemmin osaneiden kuluajien joukko. Jos hina on pienempi ai yhä suuri kuin kilpailijan hina vaihoehoiskusannuksin lisäynä on kysynä edelleen yhä suuri kuin aikaisemmin osaneiden kuluajien joukko. Kun uoeen hina on pienempi

17 7 kuin kilpailijan hina vaihokusannuksilla vähenneynä, on uoeen kysynä yhä suuri kuin koko markkinakysynä. (Shy 00, 74.) Jos oleeaan, eä yriysen uoanokusannukse ova nolla, ova yriysen voio uusien asiakkaiden osala hinnan ja kuluajien ulo. iemmin oleeiin, eä mallissa kuluajien vaihokusannukse ova yhenevä. Tällöin yriykse voiva houkuella kilpailijan asiakkaia vaihamaan uoea pienenämällä heidän vaihokusannuksiaan hinnoielupääöksillä. Yhälösä () nähdään, eä yriys voi aseaa maksimihinansa sien, eä se vasaa yriyksen hinnan ja vaihokusannuksien summaa. Yriys voi subvenoida yriyksen asiakkaiden vaihokusannuksen hinnoielemalla uoeensa vaihokusannuksen verran halvemmaksi. Tällainen hinakilpailu ei johda Nash errand asapainoon, vaan ilaneeseen, jossa kumpikaan yriys ei pysy lisäämään voiojaan hinnoielemalla uoeaan halvemmaksi kuin kilpailija. (Shy 00, ).7 Yheensopivuus Informaaioeknologia-alalla yheensopivuudesa on ullu niin arkinen asia, eei sen olemassaoloa aina iedosea. Tää havainnollisaa seuraava esimerkki: DVDsoiime oisava CD-levyjä, jonka vuoksi kuluajan ei arvise omisaa kaha soiina. Kaksi uoea ai eknologiaa on yheensopivia silloin, kun ne ova samaa sandardia. Yheensopivuus voi olla yksi- ai kaksisuunaisa (Shy 00, 5 6). Shy (0, 4 33) arkaselee yheensopivuua verkosojen ulkoisvaikuukse- ja komponeni näkökulmisa. Näkökulmiin syvennyään seuraavissa alaluvuissa. Jokaisessa näkökulmassa arkasellaan eriävää kilpailuilannea, jossa markkinoilla kilpailee kaksi yriysä. Verkosojen ulkoisvaikuus näkökulmassa arkasellaan yheensopivuuspääöksiä laieisojen yheydessä, kun aas komponeninäkökulmassa perehdyään komplemenaarisuuden vaikuuksiin yheensopivuudessa. Kuviossa 5 nuole havainnollisava yheensopivuua.

18 8 Verkosojen ulkoisvaikuukse Komponeni Laieiso Laieiso Komponeni X Komponeni X n n Komponeni Komponeni :n käyäjiä :n käyäjiä Y Y Kuvio 5. Näkökulmia yheensopivuueen Shy:a mukaillen (Shy 0, 4)..7. Verkosojen ulkoisvaikuukse - näkökulma Shy (0, 4 6) mallinaa verkosojen ulkoisvaikuusa duopolissa, jossa kaksi kilpailevaa yriysä uoava yheensopivia- ja yheensopimaomia laieisoja. Shy kuvaa Courno pelin avulla kuinka verkosovaikuuksilla ja uoedifferoinnilla on vaikuuksia loppuuoekysynään. Yhälö (6) kuvaa kuluajan hyöyfunkioa: n p kun valiaan ja yh. sopimaomia n p kun valiaan ja yh. sopimaomia p kun valiaan on n kanssa yh. sopivia p kun valiaan on n kanssa yh. sopiva. missä = verkosovaikuuksen kerroin, = uoedifferoinnin ase, x = kuluajan preferenssiase uoeiden välillä (0 =, = ), N = valmisajan nykyise asiakkaa, N = valmisajan nykyise asiakkaa, n = valmisajan uude asiakkaa, n = valmisajan uude asiakkaa, N = N + N + n + n = kaikki asiakkaa, p = valmisajan hina, p = valmisajan hina.

19 9 Shyn (0, 5 6) mukaan summaamalla yheen kaksi ensimmäisä hyöyfunkoia yhälöryhmäsä (6), joissa laieiso eivä ole yheensopivia nähdään milloin kuluaja on indiffereni laieisojen ja välillä kun ne ova yheensopimaomia. Vasaavasi summaamalla yheen kaksi jälkimmäisä hyöyfunkioa yhälöryhmäsä (6) nähdään milloin kuluaja on indiffereni laieisojen ja välillä kun ne ova yheensopivia. Oleaen, eä ja > 0, kuvaa yhälö (7) indiffereniä kuluajaa yheensopimaomien laieisojen kanssa ja yhälö (8) vasaavasi yheensopivien laieisojen kanssa. Xˆ i δ α(n N N) P P, (7) (δ αn) missä i Xˆ = osopääöksessään indiffereni kuluaja, kun laieiso ja ova yheensopimaomia. Xˆ c P P, (8) δ missä Xˆ c yheensopivia. = osopääöksessään indiffereni kuluaja, kun laieiso ja ova Yhälösä (8) nähdään, eei verkosovaikuuksella ole vaikuusa kuluajan osopääökseen silloin kun laieiso ova yheensopivia. Yheensopivuuden myöä kuluaja ei arvise valmisa verkosoa osopääöksensä ueksi. Tällöin osopääökseen vaikuava enien hina sekä uoeiden differoini. Oleaen, eä N N ja on suuri, nähdään yhälösä (7), eä verkosovaikuuksella on merkiysä. Tällöin kuluaja valisee laieison, sillä sen akana on vaikuava kriiinen massa. (Shy 0, 5 6.)

20 0.7. Komponeninäkökulma Shyn esimerkissä (ks. Shy 0, 7, jossa on viiau ukimukseen Maues ja Regibeau 988), analysoidaan markkinaa, jossa yriykse ja uoava komponeneja X ja Y. Komponeni ova oisilleen äydellisiä komplemeneja. Yriykse voiva ehdä komponeneisa joko yheensopivia ai yheensopimaomia kilpailijan komponenien kanssa. Esimerkissä arkasellaan yheensopivia järjeselmiä joen yheensopimaoma järjeselmä ova rajau ulos arkaselussa. Kun komponeni ova yheensopimaomia voiva kuluaja osaa järjeselmä X Y ai X Y. Jos komponeni ova yheensopivia voiva uoaja valia neljän järjeselmän välillä:,,. Yhälö (9) kuvaa kuluajan hyöyfunkioa eri yheensopivuuspääöksillä: U xy X Y β δx δy p p X Y β δ( x) δ( y) p p, (9) X Y β δ( x) δy p p X Y β δx δ( y) p p missä = verkosovaikuus, = uoedifferoinnin ase, p = yriyksen komponenin X hina, p = yriyksen komponenin Y hina, p = yriyksen komponenin X hina, p = yriyksen komponenin Y hina, x = komponenia x osava kuluaja, y = komponenia y osava kuluaja. Ensimmäinen hyöyfunkio keroo kuluajan hyödyn kun oseava järjeselmä on, ja vasaavasi oinen hyöyfunkio keroo kuluajan hyödyn kun järjeselmä on. Kolmas ja neljäs hyöyfunkio kerova järjeselmien X Y ja X Y, hyödysä. Shyn (0, 8) mukaan Yriykse ja meneävä hinnoieluvoimaa yheensopivilla komponeneilla, oleaen, eei uoannosa synny kusannuksia. Kuluaja voi siis valia kahdesa arjolla olevasa järjeselmäsä edullisemman yheensopivuuden uoman hyödyn vuoksi. Yhälö (0) keroo, eä kilpailuasapainossa uoeiden hinna sekä yriysen voio ova yhä suure:

21 p X Y X Y p p p π π δ, (0) missä = yriyksen voio, = yriyksen voio. Jos komponeni ova yheensopimaomia yriyksien ja hinna eivä ole enää yhä suuria. Yhälö () keroo yriyksen hinna ja yhälö () yriyksen hinna: p X Y p π δ. () p X Y p π δ. () Yheensopivilla komponeneilla järjeselmien hinnaksi muodosuu, mua yheensopimaomilla komponeneilla järjeselmien hina on δ. Yheensopimaoma komponeni johava siis kuluajan kannala pienempiin hinoihin kuin yheensopiva järjeselmä. Yheensopivilla järjeselmillä kuluajan ylijäämä on pienempi kuin yheensopimaomilla järjeselmillä, koska yriykse pysyvä hinnoielemaan komponenien hinoja ylöspäin. ylijäämä on pienempi. (Shy 0, 8.) Tällöin kuluajan Hinnoielun kannala yheensopivuuspääöksien vaikuus on looginen: esimerkiksi konsolipeli ova harvoin yheensopivia kilpailevien järjeselmien kanssa. Shyn esimerkin mukaan konsolipeli, joka on yheensopiva kahden eri järjeselmän kanssa, olisi kaksi keraa kalliimpi kuin yheensopimaon konsolipeli. Yheensopivuus aiheuaa yriykselle lisää yöä esimerkiksi suunnielussa, jolloin lisäänynee kusannukse vyöryeään asiakkaille korkeamman hinnan muodossa.

22 3 PILVILSKENT 3. Määrielmiä Uuisissa kerroaan oisinaan sen valion ukimuslaioksen nimi, joka omisaa maailman laskuehoisimman superieokoneen. Sen sijaan, eä kaikki laskena hoideaisiin keskieysi, on nykyaikaa vuokraa laskenaehoa ulkopuolisila ahoila. Loppukäyäjä ei välämää edes hahmoa pilvilaskennan avulla uoeuja palveluia, sillä niiden ausarakenee ova absrakeja. Skaalauuvuus ja virualisoini ova kaksi pilvilaskennan mahdollisavaa eknologisa ominaisuua. Skaalauuvuus arkoiaa pilvilaskennan apauksessa siä, eä 000 ajounia yhdellä serverillä on yhä kallisa kuin ajouni uhannella serverillä. jouni arkoiaa siis palvelimella unnin aikana suorieavaa laskenaa. Skaalauuvuus mahdollisaa yriyksen kusannusen minimoinnin silloin, kun ieoeknisen palvelun kysynä vaihelee ajan mukaan ja kun kysynä on unemaona. (rmbrus, Fox, riffih, Joseph, Kaz, Konwinski, Lee, Paerson, Rabkin, Soica & Zaharia 009,.) Virualisoini on IM:n 960-luvulla kehiämä eknologia, jossa yhdellä laieisolla voidaan ajaa useampaa sessioa esimerkiksi ohjelmasa ai käyöjärjeselmäsä. Virualisoini mahdollisaa sen, eä pilveä vuokraava yriys voi uoaa yhdellä serverillä palvelua usealle ilaajalle. Tämän lisäksi viruaalisoini ei hukkaa resursseja, sillä virualisoidu laieiso kykenevä jakamaan ylikuormaa yhdelä ajola monelle arpeen vaaiessa. (Yoo 0, 407.) Pilvilaskena arkoiaa siis Inerneissä käyeävien ohjelmisojen ai palveluiden jakelua. Pilvilaskennan käsie kaaa myös fyysise daakeskukse laieisoineen, joissa laskena suorieaan. Pilvilaskennasa puhuaessa daakeskuksiin viiaaan ermillä pilvi. Julkiseksi pilveksi määriellään sellainen pilvi, jonka hinnoielu on käyön mukaisa. Tällaisen palvelun myyminen määriellään hyöylaskennaksi.

23 3 Yksiyinen pilvi on rajau jollekin ieylle käyäjäryhmälle, yleensä yriykselle isellensä. (rmbrus ym. 009, 4.). Yoo (0, 408) eroelee pilvilaskennasa kolme alalajia. Nämä ova ohjelmiso palveluna, alusa palveluna ja infrasrukuuri palveluna. Loppukäyäjille suunnaujen hyöylaskenaohjelmien käyäminen määrieään ohjelmiso palveluna - rakaisuksi. Nämä rakaisu ova loppukäyäjille suunnauja valmiia sovelluksia, esimerkkinä suosiu sähköposipalvelu oogle Mail. Kuviossa 6 on havainnolliseu pilvilaskenaa ohjelmiso palveluna rakaisun avulla. Palvelunarjoaja luo siis pilven, joka sisälää daakeskuksen, jonka kaua palveluja voidaan käyää. Pilvipalveluiden uoamisen logiikka on sama kuin kuviossa 6 huolimaa siiä onko kyseessä ohjelmiso-, alusa-, vai infrasrukuuri palveluna rakaisu. Kuvio 6. Pilvipalvelun rakenne. Pilvessä oleviin yökaluihin ja oeuusalusoihin, joissa ohjelmisojen ekijä kehiävä sovelluksia, kusuaan alusa palveluna - rakaisuiksi. lusa palveluna rakaisuissa ohjelmisokehiäjä osava arpeidensa mukaan allennusilaa, ieokanoja ja muia yökaluja pilvenä.

24 4 Kolmas Yoon löyämä pilvilaskennan alalaji on infrasrukuuri palveluna - rakaisu jossa pilvilaskenaa hyödynävä osapuoli on vapaa kusomoimaan daakeskuksen aseuksia parhaaksi kasomallaan avalla. Ohjelmiso palveluna - ja infrasrukuuri palveluna rakaisuissa palvelunarjoaja huolehii daakeskuksen konfiguroinnisa. rbmrus ym. (009, 4) mukaan pilvilaskena voidaan käsieellisää yhälön (3) avulla pilvilaskennasa puhuaessa viiaaan siis loppukäyäjien käyämiin sovelluksiin. Pilvilaskena = Ohjelmiso palveluna + hyöylaskena yksiyisepilve. (3) Yoo (0, 409) eroelee pilvilaskennan uomiksi aloudellisiksi mahdollisuuksiksi pääomakusannusen muunamisen operaiivisiksi kusannuksiksi ja kysynnän aggregoiumisen. rmbrus ym. (009, 0) aasen nosava pääomakusannuksien muunamisen lisäksi esiin resurssien arjonaan liiyvän riskin siirämisen yriyksen ulkopuolelle. 3. Pääomakusannuksisa operaiivisiin kusannuksiin Yriys voi siis pienenää kiineiä kusannuksiaan muunamalla pääomakusannuksia operaiivisiksi kusannuksiksi esimerkiksi hyöylaskennan avulla. Tällöin yriykselle synyy kusannuksia käyöperuseisesi. Kiineisä kusannuksisa vapauunu pääoma voidaan käyää esimerkiksi uoekehiykseen, muuhun uoavaan arkoiukseen, ai likvidieein paranamiseen. (Yoo 0, ). Ero (0, 0) näkee, eä yksi pilvipalvelujen suurimmisa hyödyisä, eriyisesi informaaioeknologia-alalla, on alalle ulon kynnyksen madalaminen uusille yriyksille. Pilvipalvelujen vuokraaminen sen sijaan, eä yriykse invesoisiva omaan ieoekniikkaan, mahdollisaa jouhevamman alalle ulon. Pääomakusannuksien muunamisella operaiivisiksi kusannuksiksi yriys kykenee paranamaan kilpailukykyään lyhyellä aikavälillä kevenyneen kusannusrakeneen

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s). DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat! MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille Rahoiusriski ja johannaise Mai Esola lueno 3 Black-choles malli opioien hinnoille . Ion lemma Japanilainen maemaaikko Kiyoshi Iō oisi seuraavana esieävän lemman vuonna 95 arikkelissaan: On sochasic ifferenial

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 8 (viikko 14) Tehävä 1 LAD-käyrä siiryy ylöspäin. Ulkomaisen hinojen nousessa oman maan reaalinen vaihokurssi heikkenee 1 vaihoase vahvisuu IS-käyrä

Lisätiedot

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset D-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 4, rakaisuehdoukse nnen kuin mennään ämän harjoiuksen aihepiireihin, käydään läpi yksi huomionarvoinen juu. Piirianalyysin juuri suorianee opiskelija saaava ihmeellä,

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Sefan Fredriksson Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi

Lisätiedot

More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,

Lisätiedot

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä 1 MAT-145 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen eknillinen yliopiso Riso Silvennoinen Kevä 21 5. Vakiokeroiminen lineaarinen normaaliryhmä Todeaan ensin ilman odisuksia (ulos on syvällinen) rakaisujen olemassaoloa

Lisätiedot

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin

Lisätiedot

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6 Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,

Lisätiedot

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä

Lisätiedot

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka Maahanmuuajanuoren ohjaushanke MANO 2010 2013 Aueu 16 25 vuoiaia myöhään maahanmuuaneia nuoria löyämään heille soveluva opiskelu ai yö(harjoielu/kokeilu)paikka Kehiey oppivelvollisuusiän yliäneille maahanmuuajille

Lisätiedot

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono: DEE-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 5, rakaisuehdoukse [johdano impulssivaseeseen] Jakuva-aikaisen järjeselmän impulssivase on vasaavanlainen järjeselmäyökalu kuin diskreeillä puolellakin: impulssivase

Lisätiedot

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017) 1 Suunnieluharjoius s-2016 (...k-2017) HAKKURITEHOLÄHDE Seuraavan push-pull-yyppisen hakkurieholäheen komponeni ulisi valia (muunajaa lukuunoamaa). V1 iin 230 V ± 10 % 50 Hz V3 Perusieoja kykennäsä Verkkoasasuunauksen

Lisätiedot

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät n u m o a u L akirj i as a j a a i p p u a k s i ä ö i i h Vä aikei amm käsieiä Asiakirjaselviys Vaaimuksenmukaisuusodisus/-vakuus Saaeasiakirja Luomun merkinnä Asiakirjaselviys Pakollinen asiakirja Tällä

Lisätiedot

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas

Lisätiedot

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan

Lisätiedot

Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet

Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet Micrologic elekronise suojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Pienjännieuoee Käyäjän käsikirja We do more wih elecriciy. Micrologic elekronise sojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Elekronisen suojareleen käyö Suojareleen

Lisätiedot

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS 6 SyyysjarjesemaD/APCLH 24 LH 24 ETS SyyysjarjesemaDAPCLH24 LH24 ETS 75 cy 100 122A YE 2 +30 230 1063 RO 0 1019 101A RO 25 RO 40 101C RD 25 J73 123 123A CNWH 1S CN/WH 1 13122A J 342A 22 20 YE 10 1 1CY

Lisätiedot

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden

Lisätiedot

Systeemidynamiikka ja liikkeenjohto

Systeemidynamiikka ja liikkeenjohto Syseemidynamiikka ja liikkeenjoho Opimoiniopin seminaari 21.2.2007 Ilkka Leppänen S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 11 Ilkka Leppänen Opimoiniopin seminaari - Kevä 2007 Sisälö Johdano dynaamisen pääökseneon

Lisätiedot

Luento 9. Epälineaarisuus

Luento 9. Epälineaarisuus Lueno 9 Epälineaarisuus 9..7 Epälineaarisuus Tarkasellaan passiivisa epälineaarisa komponenia u() y() f( ) Taylor-sarjakehielmä 3 y f( x) + f '( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) +...! 3! 4!

Lisätiedot

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet Zelio Time -aikarelee ZELIO Time Sarja RE7 Elekronise aikarelee Valinaopas 00 Valinaopas 00 Zelio Time RE 7 -aikarelee Valinaopas Sovellukse Elekronise aikarelee mahdollisava yksinkeraisen auomaisoiujen

Lisätiedot

KOE 2 Ympäristöekonomia

KOE 2 Ympäristöekonomia Helingin yliopio Valinakoe.5. Maaalou-meäieeellinen iedekuna KOE Ympäriöekonomia Sekä A- eä B-oioa ulee aada vähinään 5 pieä. Mikäli A-oion piemäärä on vähemmän kuin 5 pieä B-oio jäeään arvoelemaa. B-OSIO

Lisätiedot

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin

Lisätiedot

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015 Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

NPV. Laskukaavojen sparrauspaketti tenttiä varten (päivitetty ) Nettonykyarvo (NPV) - kirjan sivu 927

NPV. Laskukaavojen sparrauspaketti tenttiä varten (päivitetty ) Nettonykyarvo (NPV) - kirjan sivu 927 Laskukaavojen sparrauspakei eniä varen (päiviey 16.11.2016) Neonykyarvo (NPV) - kirjan sivu 927 Invesoinnin uoo ja pääoman uoo (ROI ja ROA) s. 926 Asiakkaan elinkaariarvo (CLV) s. 931 Hinnoielu s. 666

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeeorologia Sami Haapaala syksy 03 Fysiika laios, Ilmakehäieeide osaso Mialaieide dyaamise omiaisuude Dyaamise uusluvu määriävä mie mialaie käyäyyy syöeide muuuessa Apua käyeää differeiaaliyhälöiä,

Lisätiedot

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.4 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vasausen piireiden, sisälöjen ja piseiysen luonnehdina ei sido ylioppilasukinolauakunnan arvoselua. Lopullisessa arvoselussa

Lisätiedot

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA Pro gradu -ukielma Talousiede Helmikuu 2016

Lisätiedot

Käyttöohje HN22329SK

Käyttöohje HN22329SK Käyöohje FI 50005416 HN9SK Suomi Täsä laadukkaasa liedesä Sinulla on vuosikausia paljon iloa ja hyöyä. Lue käyöohjee huolellisesi, joa opi unemaan lieden kaikki oiminno. Käyöohjeen alussa on ärkeää ieoa

Lisätiedot

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA Tieoliikenneekniikka I 521359A Kari Kärkkäinen Osa 8 1 23 Videosignaalin VSB-odulaaio analogisessa TV-järj. Värielevision videosignaalin siirrossa käyeään

Lisätiedot

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11.

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11. Kemian laieekniikka 1 Koilasku 1 4.4.28 Jarmo Vesola Tuoee ja reakio: hiilimonoksidi, meanoli, meyyliformiaai C HC (1) vesi, meyyliformiaai, meanoli, muurahaishappo HC CH (2) hiilimonoksi, vesi, muurahaishappo

Lisätiedot

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin Suomen lähialueiden muuosdynamiikka - Iämerelä Murmanskiin Venäjä jakauuu 83 hallinnolliseen alueeseen -Suomea lähellä on 4: Pieari, Leningradin alue, Karjalan asavala ja Murmanskin alue Kari Liuho Johaja

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15. PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu

Lisätiedot

Kari Tapolan elämä on mennyt täysin uusiksi sivu 6. JÄTTIJAKELU 15.600 kpl. LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehti ilmestyy 3.10.

Kari Tapolan elämä on mennyt täysin uusiksi sivu 6. JÄTTIJAKELU 15.600 kpl. LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehti ilmestyy 3.10. LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehi ilmesyy 3.10. JÄTTIJAKELU 15.600 kpl OmaNokia n:o 18/2013 Torsai 19.9.2013 ISSN 1799-0602 Kari Tapolan elämä on menny äysin uusiksi sivu 6 OmaNokia n:o

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Palopelti ETCE Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 01/2015

Palopelti ETCE Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 01/2015 Asennus-, käyö- ja huolo-ohje 0/05 Asennus Palopeli ETCE ulee asenaa ämän asennusohjeen mukaan, ks. sivu 5. Käyö ja oiminnan esaus CE-merkinnän mukaan palopeli ulee aina varusaa lämpöilaan perusuvalla

Lisätiedot

a. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa:

a. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa: ELEC-C Sääöeniia 7. lauharjoiu Vaaue. r - K u K C y a. Varinainen proei on uua ilaeiymuooa: A Bu y C Kuvaa nähdään, eä ilamallin iäänmenona on u r K. Salaaria ei voi vähenää mariiia, joen un on n -veori,

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(19) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

YO Fysiikka. Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen. Sanoma Pro Oy Helsinki

YO Fysiikka. Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen. Sanoma Pro Oy Helsinki YO Fysiikka Heikki Leho Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen Sanoma Pro Oy Helsinki Sisällys Opeajalle ja opiskelijalle 4 1 Kohi fysiikan ylioppilaskoea 5 Yleisä fysiikan ylioppilaskokeesa 6

Lisätiedot

KANTOAALTOMODULOIDUN KAISTANPÄÄSTÖSIGNAALIN (BANDPASS) JA KANTATAAJUISEN (BASEBAND) SIGNAALIN AMPLITUDISPEKTRIT

KANTOAALTOMODULOIDUN KAISTANPÄÄSTÖSIGNAALIN (BANDPASS) JA KANTATAAJUISEN (BASEBAND) SIGNAALIN AMPLITUDISPEKTRIT KANOAALOMODULOIDUN KAISANPÄÄSÖSINAALIN BANDPASS JA KANAAAJUISEN BASEBAND SINAALIN AMPLIUDISPEKRI 536A ieoliienneeniia II Osa 5 Kari Käräinen Sysy 05 EHOIHEYSSPEKRI & KAISANLEVEYS Edellä arasellu modulaaio

Lisätiedot

Voimaannu(avan ohjauksen peruskuvio:

Voimaannu(avan ohjauksen peruskuvio: 1. Voimaannu(avan ohjauksen peruskuvio: Uskon, e(ä teet jo monia asioita terveytesi ja hyvinvoin8si eteen. Kertoisitko niistä? 4. Sovitaan, e(ä palataan TUE LUOTTAMUSTA JA SITOUTUMISTA MUUTOKSEEN sopimalla

Lisätiedot

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön? L53, Sinaalioria J. Laiinn..5 E3SN, E3SN5Z Väliko, rakaisu Vasaa lyhysi suraaviin kysymyksiin. 6p a Miksi sinaalin aksollisuus on ärkä ominaisuus? Min aksollisuus vaikuaa sinaalin aauussisälöön? b Miä

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013 RÄÄPÄLÄ AP-oni -5- Viikoiainen arjousaika.-..0 TONTTEN SJANT Rääpiälän alue sijaisee Vuorenaan kaupunginosassa, Vanhan Härkäien ja Marssiien kainalossa. Rääpiälään on makaa noin 5,7 ajokilomeriä Hämeenlinnan

Lisätiedot

YE4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi. Luento : Metsätalous

YE4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi. Luento : Metsätalous YE4 Luonnonvaraalousieeen jakokurssi Lueno 1.12.2010: Mesäalous Jenni Mieinen 11/29/2010 1 Mesäluenno Tasaikäisen mesikön pääehakkuuiän rakaiseminen: Maksimaalisen kesävän uoon kieroaikamalli Mesänkorko

Lisätiedot

~ Voimaa, vireyttä ja tekemisen meininkiä ~

~ Voimaa, vireyttä ja tekemisen meininkiä ~ S einäjoen kylä ~ Voimaa, vireyä ja ekemisen meininkiä ~ E esipuhe kylien esie synyi arpeesa paranaa kaupunkiin kuuluvien kylien unneuua. Tässä kirjasessa isensä esielee kolme kirkonkylää sekä 32 oiminnallisa,

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Piennopeuslaite PNA Lattialle asennettava piennopeuslaite

Piennopeuslaite PNA Lattialle asennettava piennopeuslaite Piennopeuslaie PN Laialle asenneava piennopeuslaie NSIO 4 VÄLI 6 ESITE 1 Piennopeuslaie PN TENINEN ESITE PN on laialle asenneava piennopeuslaie. Se soveluu iloihin, joissa synyy runsaasi epäpuhauksia ja

Lisätiedot

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan 87 5. Eliminoinimeneely Tarkaellaan -kokoia vakiokeroimia yeemiä + x a a x a x + a x b() x = = = +. a a x a x a x b () (3) b() x + Derivoimalla enimmäinen komponeni, ijoiamalla jälkimmäien derivaaa iihen

Lisätiedot

Lorentz-muunnos L(v) on operaatio, joka voidaan esittää myös matriisina

Lorentz-muunnos L(v) on operaatio, joka voidaan esittää myös matriisina Lorenz-muunnos L on operaaio, joka oidaan esiää myös mariisina L / / mariisi L muodosaa ryhmän: kaksi peräkkäisä Lorenz-muunnosa on myös Lorenz-muunnos, ja on olemassa myös kääneinen Lorenz- muunnos 3

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Lineaaristen järjestelmien teoriaa II

Lineaaristen järjestelmien teoriaa II Lieaarise järjeselmie eoriaa II Ohjaavuus Tarkkailavuus havaiavuus Lisää sabiilisuudesa Tilaesimoii, Kalma-suodi TKK/Syseemiaalyysi laboraorio Mielekiioisia kysymyksiä Oko syseemi rakeeelaa sellaie, eä

Lisätiedot

Tiedon leviämisen kuvaaminen SI-mallin ja empiirisen datan avulla

Tiedon leviämisen kuvaaminen SI-mallin ja empiirisen datan avulla Aalo-yliopiso Teknillinen korkeakoulu Informaaio- ja luonnonieeiden iedekuna Marko Koilainen, 63629V Tiedon leviämisen kuvaaminen SI-mallin ja empiirisen daan avulla Ma-2.418 Sovelleun maemaiikan erikoisyö

Lisätiedot

Suositeltavia käyte/äviä materiaaleja mm.

Suositeltavia käyte/äviä materiaaleja mm. Tämä korkeakouluopiskelijoille tarkoite1u diasarja on vapaas5 muoka1avissa omia tarpeita vastaavaksi. Ryhmäkeskusteluista voi itse valita mitä ohjaa. Suosi1elemme käy1ämään aiheeseen lii1yviä materiaaleja

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

PULLEAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT VAAHTOKARKIT PULLEAT VAAHTOKARKIT KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme ja yläkouluun kurssille ilma ja vesi. KESTO: Työ kestää n.30-60min MOTIVAATIO: Työssä on tarkoitus saada positiivista

Lisätiedot

z z (t) F-{ f'r UÄÄNÄTLINEN VALAISTIJKSEN SUUNI{ITTELU l'.r I

z z (t) F-{ f'r UÄÄNÄTLINEN VALAISTIJKSEN SUUNI{ITTELU l'.r I F* H U) V) l'.r H QN -v ^/ n F-{ ;r F] f'r F F. z z D (-- n () Viime vuosikymmenien alkana zrpahunu valonläheiden voimakas kehiys ja lukuisa eri käyöarpeisiin kehiey valaisirne ova kiihclyänee valaisr-rsalan

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

4 YHDEN VAPAUSASTEEN HARMONINEN PAKKOVÄ- RÄHTELY

4 YHDEN VAPAUSASTEEN HARMONINEN PAKKOVÄ- RÄHTELY Väähelyekaiikka 4. 4 YHDEN VAPAUSASTEEN HARMONINEN PAKKOVÄ- RÄHTELY 4. Johdao Mekaaise syseei ulkoisisa kuoiuksisa aiheuuvaa väähelyä saoaa akkoväähelyksi. Jos syseeissä o vaieusa, o kyseessä vaieeva akkoväähely,

Lisätiedot

Luento 5: Peliteoriaa

Luento 5: Peliteoriaa Luento 5: Peliteoriaa Tässä kappaleessa tutustutaan hieman peliteoriaan. Keskeisiä asioita ovat Nash-tasapaino ja sekastrategia. Cournot n duopolimalli vuodelta 1838 toimii oivallisena havainnollistuksena

Lisätiedot

T Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset 8, ti , 8:30-10:00 Tilastolliset yhteydettömät kieliopit, Versio 1.

T Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset 8, ti , 8:30-10:00 Tilastolliset yhteydettömät kieliopit, Versio 1. T-61.281 Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely astaukset 8, ti 16.3.2004, 8:30-10:00 Tilastolliset yhteydettömät kielioit, ersio 1.0 1. Jäsennysuun todennäköisyys lasketaan aloittelemalla se säännöstön

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA OPISKELIJANUMERO

YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA OPISKELIJANUMERO YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA OPISKELIJANUMERO 1A/2010 PÄÄKIRJOITUS REILUA MENOA! Vuoa 2009 ova väriänee erilaise riisi ja niihin raaisujen haeinen. Uuisosioissa ää ei ole ovin poieavaa, ua riisi uen alouden aanua

Lisätiedot

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso

Lisätiedot

Paljonko maksat eurosta -peli

Paljonko maksat eurosta -peli Paljonko maksat eurosta -peli - Ajattele todellinen tilanne ja toimi oman näkemyksesi mukaisesti - Tee tarjous eurosta: * Korkein tarjous voittaa euron. * Huonoimman tarjouksen esittäjä joutuu maksamaan

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS. Jukka Lähteenmäki

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS. Jukka Lähteenmäki VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS Jukka Läheenmäki POLIITTISTEN VAALIEN VAIKUTUS INDEKSIOPTIOIDEN IMPLISIITTISEEN VOLATILITEETTIN Laskenaoimen ja rahoiuksen

Lisätiedot

LUKU 14 KIVILOHKOJEN KUORMAAMINEN MATALALAITAISIIN AVOVAUNUIHIN

LUKU 14 KIVILOHKOJEN KUORMAAMINEN MATALALAITAISIIN AVOVAUNUIHIN LUKU 14 KIVILOHKOJEN KUORMAAMINEN MATALALAITAISIIN AVOVAUNUIHIN 1. Tämän luvun määräykse koskeva poikkileikkaukselaan suorakaieen muooisen kivilohkojen kuormausa ja kiinniysä maalalaiaisiin avovaunuihin,

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

SELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Dnro KAUS//00 VP /5..00..0 609 56 SELOSTUS RIESKALAN (7.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Vireille: 9..00 KH hyväksyny: KV hyväksyny: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

A ja B pelaavat sarjan pelejä. Sarjan voittaja on se, joka ensin voittaa n peliä.

A ja B pelaavat sarjan pelejä. Sarjan voittaja on se, joka ensin voittaa n peliä. Esimerkki otteluvoiton todennäköisyys A ja B pelaavat sarjan pelejä. Sarjan voittaja on se, joka ensin voittaa n peliä. Yksittäisessä pelissä A voittaa todennäköisyydellä p ja B todennäköisyydellä q =

Lisätiedot

Optioiden hinnoittelu Pohjoisella sähkömarkkinalla. Minna Kauria-Kojo Pro gradu-tutkielma Matematiikan ja tilastotieteen laitos Helsingin yliopisto

Optioiden hinnoittelu Pohjoisella sähkömarkkinalla. Minna Kauria-Kojo Pro gradu-tutkielma Matematiikan ja tilastotieteen laitos Helsingin yliopisto Opioiden hinnoielu Pohjoisella sähkömarkkinalla Minna Kauria-Kojo Pro gradu-ukielma Maemaiikan ja ilasoieeen laios Helsingin yliopiso 13.12.2016 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF

Lisätiedot