Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön"

Transkriptio

1 K a n s a n a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a v s k. 2 / Lyhy johdano Taylorin säänöön Juha Tervala Johaja Aboa Cenre for Economics 1. Johdano Taylorin säänö on sen kehiäjän John Taylorin mukaan nimey rahapoliiikkasäänö, jolla on ollu huomaava vaikuus sekä rahapoliiikan ukimukseen eä keskuseluun rahapoliiikan oeuamisesa. Se kuvaa kaikessa yksinkeraisuudessaan siä, kuinka keskuspankin ulisi aseaa ohjauskorko riippuen inflaaiosa ja aloudellisesa akivieeisa. Säännön voiokulku on johunu ennen kaikkea siiä, eä se arjoaa selkeän vasauksen yheen keskeisimmisä rahapoliiisisa kysymyksisä: Mikä on ohjauskoron arkoiuksenmukainen aso vallisevassa alousilaneessa? Tämä kirjoius arjoaa lyhyen kasauksen Taylorin säänöön. 2. Rahapoliiikan avoieisa ja keinoisa 2.1. Rahapoliiikkasäänöjen euja Ikuinen kysymys rahaaloudellisessa ukimuksessa on ollu se, kuinka keskuspankin ulisi laaia ja oeuaa rahapoliiise pääökse sien, eä ne parhaien edisävä rahapoliiikan lopullisia avoieia, kuen hinavakaua ja äysyöllisyyä. On yleisesi hyväksyyä, eä hyvin suunniellulla rahapoliiikalla voidaan ehkäisä makroaloudellisia häiriöiä ja lievenää hinojen ja yöllisyyden syklisiä vaiheluia, mikä lisää alouden vakaua ja hyvinvoinia (Orphanides 2008). Talouskasvun odoamaomasi hidasuessa ja uoannon painuessa alle poeniaalisen ason, ekspansiivisella rahapoliiikalla voidaan periaaeessa lisää kokonaiskysynää ja palauaa äysyöllisyys. Toisaala inflaaiopaineiden ilmaanuessa, supisavalla rahapoliiikalla voidaan hilliä inflaaioa ja sien ylläpiää keskuspankin hinavakausavoiea. Rahapoliiikan käyännön oeuaminen on kuienkin paljon haaseellisempaa. Rajoiunu ieämys makroalouden oiminnasa, kuen makroalouden sopeuumisesa, rahapoliiikan väliymismekanismisa ja jopa rajoiunu ieämys keskeisisä käsieisä kuen uoannon, yöllisyyden ja koron luonnollisesa asosa arkoiaa, eä sabi- 162

2 Juha Tervala lisaaiopoliiikan mahdollisuuksisa ja rahapoliiikan suunnielusa vallisee huomaavia erimielisyyksiä (Orphanides 2008). Vaikka rahapoliiikan käyännön oeuamisesa vallisee hyvin erilaisia näkemyksiä, joka apauksessa yhdesä asiasa vallisee konsensus: modernin makroaloudellisen ukimuksen mukaan sysemaaisella rahapoliiikalla, esimerkiksi yksinkeraiseen säänöön perusuvalla rahapoliiikalla, on huomaavia euja puhaasi harkinnanvaraiseen rahapoliiikkaan nähden, kuen esimerkiksi Orphanides (2008), Taylor (1993) ja Woodford (2003) korosava. Kydland ja Presco (1977) sekä Barro ja Gordon (1983) ova uonee esiin, eä puhaasi harkinnanvarainen rahapoliiikka johaa opimaalisen ason yliävään inflaaioon ilman, eä sillä saavueaan makroaloudellisia hyöyjä. Siouumalla rahapoliiikkasäänöön keskuspankki voi välää aikaepäjohdonmukaisuudesa aiheuuvan ehoomuuden, joka on yypillisä puhaasi arveharkinaiselle rahapoliiikalle. Selkeään säänöön perusuva rahapoliiikka paranaa sekä keskuspankin vasuullisuua eä ulevien rahapoliiisen pääösen uskoavuua. Rahapoliiikkasäänö ekee lisäksi uleva rahapoliiise pääökse paremmin ennuseaviksi, mikä vähenää epävarmuua (Orphanides 2008) Maalan ja vakaan inflaaion merkiys Tärkeä ominaisuus viime vuosikymmenen keskuselussa rahapoliiikasa, sekä akaeemisessa ukimuksessa eä myös rahapoliiikan käyännön oeuamisessa, on ollu kasvanu korosus hinavakaueen. Tämä määriellään usein maalaksi ja sabiiliksi inflaaioksi. Tämä kehiys on hyvin nähävissä Yhdysvalojen keskuspankin johajien puheissa (ks. esim. Poole 2007). Asuessaan Yhdysvalojen keskuspankin pääjohajaksi vuonna 1979 Paul Volcker korosi, eä ainoa vankka perusa Yhdysvalain vauraudelle ja alouskasvun jakumiselle on paljon suurempi hinavakaus (Unied Saes Congress 1979). Hänen seuraajansa Alan Greenspan oli vuonna 1988 samoilla jäljillä. Hänen mukaansa keskuspankin ulee keskiyä ylläpiämään alouskasvua ja hinavakaua, joka nähdään välämäömänä ehona ylläpiää kesävää pikän ajan alouskasvua (Greenspan 1988). Rahapoliiikassa voi hinavakauden ohella olla muiakin avoieia, esimerkiksi pyrkimys yöllisyyden ja alouskasvun sabilisoimiseen. Yhdysvalain keskuspankin avoieena voidaan nähdä kaksoismandaai: hinavakauden ja äysyöllisyyden ylläpiäminen. Nykyinen pääjohaja Ben Bernanke (2006) on korosanu, eä keskuspankki avoielee maksimaalisa yöllisyyä ja hinavakaua. Pikällä ajalla hinavakaus on ärkeää, joa voidaan ylläpiää muia keskuspankin avoieia: maksimaalisa yöllisyyä ja kohuullisa pikien korkojen asoa. Korkojen asoa ei kuienkaan voida piää erillisenä avoieena, vaan enemmänkin hinavakausavoieen osana. Pikien korkojen voidaan ulkia arjoavan oleellisa ieoa inflaaioodouksisa (Poole 2007). Euroopan keskuspankin ensisijainen avoie on hinavakauden ylläpiäminen. Inflaaion ulee olla alle, mua lähellä, kaha prosenia keskipikällä aikavälillä. Keskuspankin ulee sen mandaain mukaan ukea korkean yöllisyyden ja kesävän kasvun ylläpiämisä, kuienkaan edisämää inflaaion nopeuumisa. Mone keskuspanki ympäri maailmaa ova Euroopan keskuspankin avoin omaksunee inflaaioavoieen. Sillä arkoieaan oimina- 163

3 KAK 2 / 2010 apaa, jossa keskuspankki esiää julkisesi inflaaion avoiellun ason ai inflaaiopuken ja pyrkii oeuamaan rahapoliiikkaa, jolla inflaaioavoieeseen pääsään. Myös säänöihin perusuvalle lähesymisavalle rahapoliiikkaan on ollu yypillisä kasvanu korosus hinavakaueen. Talouseorian näkökulmasa keskiyminen hinavakaueen ei kuienkaan ole niin ilmeisä, kuin milä se ensi alkuun saaaa unua. Yhäälä jousavahinaise dynaamise yleisen asapainon malli, joia reaalisuhdannemalli (real business cycle models) edusava, anava ymmärää, eä hinojen absoluuinen aso on merkiykseön alouden kannala. Tämä johuu siiä, eä vain suheellisen hinna vaikuava aloueen (Woodford 2003, 4 5). Toisaala perineisissä keynesiläisissä makroekonomerisissä malleissa hinojen ja palkkojen kasvuvauhdin vaihelu ova yheydessä vaiheluihin aloudellisessa akivieeissa ja yöllisyydessä. Phillipsin käyrän olemassaolon on usein ulkiu arkoiavan, eä rahapoliiikkaa ulisi käyää enemmänkin uoano- ja yöllisyysavoieiden ylläpiämiseen sen sijaan, eä anneaisiin eusija hinavakaudelle (Woodford 2003, 4 5). Viimeaikaise rahapoliiikan ukimukse ova kuienkin arjonnee edelävisä näkemyksisä eroavan näkemyksen rahapoliiikan arkoiuksenmukaisisa avoieisa. Woodford (2003, 5) argumenoi modernin rahaaloudellisen ukimuksen johavassa eoksessa, eä rahapoliiikan ensisijaisena avoieena ulisi olla arkoiuksenmukaisen hinaindeksin sabilisoini. Tämä ei kuienkaan johdu siiä, eä inflaaion vaiheluilla ei olisi reaalisia vaikuuksia, kuen inflaaioavoieen kannaaja ajoiain väiävä. Hinavakauden ärkeys johuu ennemmin siiä, eä hinaason epävakaus aiheuaa huomaavia reaalisia väärisymiä, mikä johaa ehoomiin vaiheluihin sekä kokonaisuoannon ja -yöllisyyden määrässä eä aloudellisen oiminnan alakohaisessa rakeneessa. Woodfordin (2003, 5) mukaan rahapoliiikan muuosen ennuseavissa oleva reaalise vaikuukse eivä arkoia, eä rahapoliiikkaa ulisi ensisijaisesi arvioida sen vaikuuksilla uoanoon ai yöllisyyeen. Kokonaisuoannon ja sen alakohaisen rakeneen ehokkaa aso odennäköisesi vaiheleva yli ajan johuen aloua kohaavisa reaalisisa häiriöisä. Markkinamekanismi suoriaa vaikean ehävän saaden aikaan resurssien ajassa muuuvan allokaaion, joka reagoi muuoksiin uoano- ja kuluusmahdollisuuksissa. Täsä johuen uoannon ja yöllisyyden pieniä vaiheluia suheellisen vakaan rendin ympärillä ei ule isessään ulkia markkinoiden epäonnisumiseksi. Yleisen hinaindeksin epävakaus on sen sijaan hyvä indikaaori resurssien allokaaion ehoomuudesa. Näin on siksi, eä hinna yleisesi liikkuva samaan suunaan, mikä samaan aikaan on sekä syy eä oire sysemaaisesa epäasapainosa resurssien allokaaiossa Rahapoliiikkasäänöjen kehiyminen Modernien nimelliskorkoihin keskiyvien rahapoliiikkasäänöjen edeläjänä voidaan piää Wicksellin vuonna 1898 esiämää yksinkeraisa rahapoliiikkasäänöä. Wicksellin (1898 [1936]) mukaan hinojen ollessa muuumaomina keskuspankin ulee piää korko muuumaomana. Jos hinna nouseva (laskeva), korkoa ulee nosaa (laskea). Huomaavaa Wicksellin ehdouksessa on, eä ohjauskoron muuokse reagoiva hinaasoon. Ennen kuin nimelliskorkosäännö yleisyivä 1990-luvulla, alousieeellisessä ukimuksessa 164

4 Juha Tervala oli ehdoeu useia erilaisia rahapoliiikkasäänöjä, joisa usea keskiyivä rahamäärään ja hinaasoon, eivä nimelliskorkoon ja inflaaioon niin kuin moderni ukimus. Yksi unneuimmisa vanhahavisa säännöisä on Milon Friedmanin (1960) k-prosenin rahamäärän kasvusäänö. 3. Taylorin säänö 3.1. John Taylorin ehdous rahapoliiikkasäännöksi John Taylor ehdoi vuonna 1993 kuuluisaksi ulleen rahapoliiikkasäännön, joka kuvaa keskuspankin ohjauskoron aseamisa riippuen vallisevasa inflaaiosa ja aloudellisesa akivieeisa. Hänen ehdoamansa rahapoliiikkasäännön voiokulku ei ole ullu saumala, pysyyhän se vasaamaan selkeäsi yheen rahaaloudellisen ukimuksen ja keskuselun keskeisimmisä kysymyksisä: Mikä on keskuspankin ohjauskoron arkoiuksenmukainen aso vallisevassa alousilaneessa? Taylorin ehdoama hypoeeinen mua edusava poliiikkasäänö, (Taylor 1993, 197) voidaan yleisessä muodossa kirjoiaa seuraavasi: * T i = r + π + α ( π π ) + α ( y y p π ). Tässä yhälössä i on keskuspankin ohjauskorko, r * T on pikällä ajalla avoielu reaalikorko, π on keskuspankin inflaaioavoie, π on inflaaio, y p on bruokansanuoeen logarimi ja y on (Taylorin mukaan lineaarisen rendin määräämä) poeniaalisen bruokansanuoeen logarimi. Taylor määrieli inflaaion BKT-deflaaorin prosenuaaliseksi muuokseksi neljälä edelliselä vuosineljännekselä. Parameri α ( α y ) miaa y π siä, kuinka voimakkaasi keskuspankki reagoi inflaaion (uoannon) poikkeamaan inflaaioavoieesa (poeniaalisesa uoannosa). Esimerkiksi miä suurempi parameri α y on, siä voimakkaammin keskuspankki nosaa (laskee) korkoa nousukaudella (aanumassa). Taylorin mukaan yllä oleva rahapoliiikkasäänö kuvaa hyvin Yhdysvalain keskuspankin ohjauskoron käyäyymisä Alan Greenspanin keskuspankkiuran alkuvaiheessa (1984:Q4 1992:Q3), jolloin bruokansanuoeen kasvurendi oli 2,2 %, kun r * T on 2 %, π on 2 % ja α π ja α y ova 0,5. Tässä eriyisapauksessa säänö voidaan kirjoiaa seuraavasi: 1 1 TK i = 0, ( 0,02) + y, 2 2 TK jossa y on uoanokuilu: oeuuneen ja poeniaalisen (ai luonnollisen) bruokansanuoeen välinen ero. Poeniaalisella uoannolla arkoieaan suurina mahdollisa uoanoa, jonka alous voi saavuaa ilman inflaaiopaineia. Tuoanokuilu on negaiivinen (posiiivinen), jos oeuunu uoano on pienempi (suurempi) kuin poeniaalinen uoano eli aloudessa on vapaaa uoanokapasieeia (ylikysynää). On huomaava, eä Taylorin säännön mukaan keskuspankki ei reagoi suoraan alouskasvuaseeseen vaan uoanokuilun asoon. Kuvio 1 esiää Yhdysvalain keskuspankin ohjauskorkoa ja Taylorin säännön mukaisa korkoa vuosina Kuviossa keskuspankin ohjauskorkoa/avoiekorkoa (federal funds arge rae) on kuvau musalla yhenäisellä viivalla ja Taylorin säännön mukaisa ohjauskorkoa harmailla viivoilla. Keskuspankin uoanokuilu arkoiaa keskuspankin johokunnan (Board of Governors) arvioia uoanokuilusa. Vuoden 2000 jälkeen niiä ei ole ollu saaavilla, siksi vuoden 2000 jälkeisissä 165

5 KAK 2 / 2010 Kuvio 1. Yhdysvalain keskuspankin ohjauskorko (musa yhenäinen viiva) ja Taylorin säännön ehdoama korkoaso (harmaa viiva) Keskuspankin 䬀 攀 猀 欀 甀 猀 瀀 愀 渀 欀 椀 渀 琀 甀 uoanokuilu 漀 琀 愀 渀 琀 漀 欀 甀 椀 氀 甀 㤀 㠀 1987: :10 㜀 㨀 㤀 ጠ 㨀 Keskuspankin 䬀 攀 猀 欀 甀 猀 瀀 愀 渀 欀 椀 渀 漀 栀 ohjauskorko 樀 愀 甀 猀 欀 漀 爀 欀 漀 昀 攀 搀 (federal 攀 爀 愀 氀 昀 甀 渀 搀 猀 funds 爀 愀 琀 攀 rae) CBO-uoanokuilu 䌀 䈀 伀 ⴀ 琀 甀 漀 琀 愀 渀 琀 漀 欀 甀 椀 氀 甀 2000: :06 㨀 ጠ 㘀 㨀 㘀 㠀 㘀 㐀 㤀 㠀 㘀 㤀 㠀 㠀 㤀 㤀 㤀 㤀 㤀 㤀 㐀 㤀 㤀 㘀 㤀 㤀 㠀 㐀 Lähde: Poole (2007, 6). laskelmissa on käyey Yhdysvalojen kongressin budjeioimison (Congressional Budge Office, CBO) arvioia uoanokuilusa (Poole 2007). Kuviosa käy ilmi, eä Taylorin säänö kuvaa keskuspankin rahapoliiikkaa varsin hyvin, eriyisesi vuosina Inflaaion ja uoanokuilun rooli Taylorin säännössä Taylorin säännöllä voidaan sanoa olevan kaksi keskeisä ominaisuua. Ensiksikin, rahapoliiikan avoie on asaa suhdannevaiheluia ja ylläpiää hinavakaua. Näin ollen säänö kuvaa onnisuneesi Yhdysvalain keskuspankin kaksoismandaaia. Toiseksi, ohjauskorko riippuu lineaarisesi vallisevasa inflaaiosa ja uoanokuilusa. Keskuspankki nosaa ohjauskorkoaan, jos inflaaio nousee yli kahden prosenin inflaaioavoieen ai jos uoanokuilu on posiiivinen. On huomaavaa, eä Taylorin säännössä sekä uoannon eä inflaaion poikkeamilla avoieisa on yhä suuri painoarvo ( α π = α ). y Mikäli inflaaio vasaa avoiea ja uoanokuilu on nolla, Taylorin säännön mukaan keskuspankin nimellisen ohjauskoron ulee olla 4 %. Tää korkoasoa voidaan kusua ohjauskoron luonnolliseksi ai neuraaliksi asoksi. 1 Toisaala, jos inflaaio on 1,5 % ja uoanokui- 166

6 Juha Tervala lu -2 %, keskuspankin ulisi aseaa ohjauskoroksi 2,25 % Taylorin (1993) ulokse anava myös ymmärää, eä Yhdysvalain keskuspankilla olisi ollu käyössä kahden prosenin implisiiinen inflaaioavoie. Posiiivinen arvo paramerille α π arkoiaa, eä inflaaion nousessa inflaaioavoiea suuremmaksi keskuspankin ulee nosaa ohjauskorkoa enemmän kuin yhden suheessa yheen. Tää periaaea kusuaan Taylorin periaaeeksi. Esimerkiksi jos inflaaio nousee kahdesa prosenisa kolmeen, keskuspankin ulee nosaa ohjauskorkoa enemmän kuin yhdellä proseniyksiköllä. Jos Taylorin periaaea ei noudaea, inflaaion nopeuuminen laskee reaalikorkoa. Tämä simuloi aloua ja voi johaa edelleen nopeuuvaan inflaaioon. Taylorin säännölle on ominaisa, eä inflaaion ja uoannon poikkeamiin avoieisa pyriään vaikuamaan lopula reaalikoron muuoksilla. Esimerkiksi alouden nousukausia, jolloin uoanokuilu on posiiivinen, pyriään hillisemään nosamalla reaalikorko luonnollisa asoa korkeammaksi. Toisaala uoanokuilun muuuessa aanumassa negaiivisesi, keskuspankin ulee laskea reaalikorkoa. Taylorin säännön paramereja on arvioiu useissa ukimuksissa ja niiden suuruuksien on havaiu vaihelevan eri aikoina ja eri maissa. Esimerkiksi Taylor (1999) esimoi paramereja Yhdysvalloissa eri aikoina. Hänen ulosensa mukaan vuosina ( ) ja α π oli -0,19 (0,53) ja α y oli 0,25 (0,77). Näin ollen Yhdysvalain keskuspankki on harjoianu eri aikoina hyvinkin erilaisa rahapoliiikkaa. On huomionarvoisa, eä vuosien aikana Taylorin periaaea ei noudaeu. Tänä aikana inflaaion nopeuuminen laski reaalikorkoa. Tämä lisää kysynää ja mahdollisesi inflaaioa, miä voidaan piää vääränä rahapoliiisena reakiona. Vasa vuoden 1987 jälkeen απ on ollu posiiivinen. Näin inflaaion nopeuuessa keskuspankki nosaa reaalikorkoa, mikä sabilisoi aloua (Taylor 1999). Ajoiain on ulkiu, eä vasa inflaaiohaukka Paul Volckerin ulua keskuspankin johoon 1979, Yhdysvalain keskuspankin rahapoliiikka muui luonnea ja omaksui Taylorin periaaeen. Sen on usein sanou johaneen Yhdysvalain alouden suurempaan vakaueen. Vasaavasi periaaeen noudaamaa jäämisen on sanou olleen syy Yhdysvalain alouden suurempaan epävakaueen ja 1970-luvuilla. Blanchard ja Simon (2001) havaisiva, eä Yhdysvalojen bruokansanuoeen kasvun volailieei on puoliunu vuoden 1985 jälkeen ( ) edelävään aikaan nähden ( ) ja eä inflaaion volailieei on laskenu noin kahdella kolmasosalla. Yhenä syynä makroaloudellisen vakauden lisäänymiseen on nähy parempi rahapoliiikka ja enisä suurempi keskiyminen hinavakauden avoieluun. 2 Tässä yheydessä on syyä uoda esiin, eä kohuullisilla inflaaioaseilla hinavakauden posiiivinen vaikuus alouskasvuaseisiin on odennäköisesi yliarvoseu argumeni. Suurempi hinavakaus vaikuaa enemmänkin alouskasvun volailieein vähenemiseen. Taylorin säänö kuienkin vangisee yylikkäällä avalla ajauksen keskuspankin kaksois- 1 Tässä yheydessä käyeävää koron luonnollisa ason määrielmää ei kuienkaan ule sokea Wicksellin määrielemään käsieeseen. 2 Näkemysä edusava esimerkiksi Clarida, Gali ja Gerler (2000), Cogley ja Sargen (2001) ja Orphanides ja Williams (2005). 167

7 KAK 2 / 2010 mandaaisa; sen ehävänä ei ole ainoasaan ylläpiää maalaa inflaaioa vaan ehävänä on myös alouskasvun sabilisoiminen. Täysyöllisyyden ylläpiäminen on varmasi arpeellinen avoie keskuspankille, mua uoanokuilu voi olla käyökelpoinen avoie myös inflaaioavoieen saavuamisessa. Yksi syy ähän on, eä keskuspankin kyky vaikuaa lyhyen ajan inflaaioon on varsin rajallinen. Jos uoano yliää poeniaalisen uoannon, liikakysynä lisää inflaaiopaineia. Tässä ilaneessa keskuspankki voi ohjauskorkoa nosamalla, ei ainoasaan uoda uoannon lähemmäs poeniaalisa uoannonasoa, vaan myös vähenää inflaaiopainea. Tuoanokuilun arvioiminen on kuienkin haaseellisa, lähinnä poeniaalisen uoannon arvioimisen vaikeuden akia. Yleinen apa esimoida poeniaalisa uoannonasoa on asaa bruokansanuoea Hodrickin ja Prescoin suoimella. Näin ollen uoanokuilu on oeuuneen uoannon ja ällä suoimella määriellyn bruokansanuoeen rendin välinen erous Taylorin säännön ulkina Taylorin säänöä voidaan ulkia eri avoin. John Taylor (1993) arjoaa alkuperäisessä arikkelissaan sille kaha ulkinaa. 3 Kapea ulkina rakenuu ise säännön ympärille. Tämän mukaan siä ulisi käyää hyväksi yhenä apuvälineenä keskuspankin pääökseneossa. Jos säänö arjoaa onnisuneen kuvauksen keskuspankin käyäyymisesä ja jos keskuspankki uskoo, eä sen avulla saavueiin hyviä uloksia, se on 3 Hyödyllisen kasauksen Taylorin säännön ulkinnasa arjoaa Orphanides (2003). hyödyllinen ohje myös ulevia korkopääöksiä ehäessä. Taylorin säänöön perusuva rahapoliiikan väljä ulkina arjoaa jousavuua siinä, mien miä ahansa rahapoliiikkasäänöä ulisi ulkia. John Taylorin (1993) alkuperäisen ulkinnan mukaan rahapoliiikkasäännön ei arvise olla mekaaninen kaava. Keskuspankin joho voi oeuaa rahapoliiikkasäännön mukaisa rahapoliiikkaa, mua samalla unnusaa, eä sen oeuaminen vaaii harkinaa. Yksinkerainen rahapoliiikkasäänö ei voi oaa huomioon kaikkia asioia, joia keskuspanki odennäköisesi oava ai niiden ulisi oaa huomioon korkopääöksiä ehdessään. Rahapoliiikkasäännön väljä ulkina oaa huomioon asioia, joka jäeään pois kapeassa ulkinnassa. Rahapoliiisia pääöksiä ekevä ahohan nojaava pääöksissään myös odennäköisesi muun muassa inflaaio-odouksiin ja ulkinoihin poeniaalisen uoannon asosa, kasvusa ja alousnäkymisä (Taylor 1993). Orphanides (2003) argumenoi, eä väljäsä ulkinnasa on huomaavia hyöyjä deskripiivisenä apukeinona. Hänen mukaansa se anaa mahdollisuuden käyää erveä ja arpeellisa harkinakykyä rahapoliiisia pääöksiä ehäessä. Väljä ulkina säilyää mahdollisuuden käyää ennuseia ja mukauuu sien rahapoliiikan oeuajien mielymyksiin omaksua eeenpäin kasovia rahapoliiikan ohjenuoria. Koska Taylorin säännön väljempi ulkina on huomaavasi kaavampi, se oaksuavasi kuvaa paremmin käyännön rahapoliiikkaprosessia. Taylorin säännön voidaan siis ulkia olevan sekä kuvaus rahapoliiikan käyännön oiminnasa eä normaiivinen ohje rahapoliiikan oeuamisesa. Säänöhän on ise asiassa kuvaus Alan Greenspanin oeuamasa rahapo- 168

8 Juha Tervala liiikasa hänen keskuspankkiuransa alkuvaiheessa. Toisaala säännön ulkiaan usein arjoavan verailukohdan lyhyen ajan ohjauskoron arkoiuksenmukaisesa asosa. Poikkeamia Taylorin säännösä voidaan myös ulkia arveharkinaisena rahapoliiikkana. Tämän mukaan vasa koron ollessa alle (yli) Taylorin säännön mukaisen ason, rahapoliiikkaa voidaan piää elvyävänä (supisavana). Näin ollen esimerkiksi kolmen prosenin ohjauskorko ei arkoia, eä rahapoliiikka olisi ekspansiivisa. Jos poikkeamaa Taylorin säännösä ulkiaan arveharkinaiseksi rahapoliiikaksi, rahapoliiikkaa voidaan piää elvyävänä, vain jos säännön mukainen ohjauskorko on yli kolme prosenia Ohjauskoron asaaminen ja Taylorin säänö Yksi ärkeimmisä Taylorin säännön laajennuksisa on oleaa, eä keskuspankki reagoi inflaaion ja/ai uoannon poikkeamaan avoieesa vain vähiäisesi, väläen ohjauskoron suuria keraluoneisia muuoksia. Tällainen säänö voidaan kirjoiaa muodossa: i * T p ( 1 )[ r + + ( ) + y ( y y )] + i 1 =. Tässä yhälössä parameri 0 < ρ <1 ( 0 < ρ < 1) miaa korkojen hidasliikkeisyyä. Miä suurempi 0 < ρ, <1 siä hiaammin keskuspankki muuaa ohjauskorkoaan Taylorin säännön mukaisesi. Tämä laajennus on varsin hyödyllinen eriyisesi ensiksikin siinä mielessä, eä keskuspanki muuava ohjauskorkoa yypillisesi vain 0,25 ai 0,5 proseniyksikköä kerralla. Toisaala ohjauskorkoa muueaan yypillisesi pikiä aikoja vain yheen suunaan. Kirjallisuus Barro, R. ja Gordon, D.B. (1983), A posiive heory of moneary policy in a naural rae model, Journal of Poliical Economy 91: Bernanke, B. (2006), Semiannual moneary policy repor o he Congress, hp://www.federalreserve.gov/newsevens/esimony/bernanke a.hm (viiau ). Blanchard, O. ja Simon, J.A. (2001), The long and large decline in U.S. oupu volailiy, Brooking Papers on Economic Aciviy 1: Carlsrom, C.T. ja Fuers, T.S. (2003), The Taylor rule: A guidepos for moneary policy, Federal Reserve Bank of Cleveland, Economic Commenary. Clarida, R., Gali, J. ja Gerler, M. (2000), Moneary policy rules and macro-economic sabiliy: Evidence and some heory, Quarerly Journal of Economics 115: Cogley, T. ja Sargen, T.J. (2001), Evolving posworld war II U.S. inflaion dynamics, NBER Macroeconomics Annual 16. Friedman, M. (1960), A Program for moneary sabiliy, Fordham Universiy Press, New York. Greenspan, A. (1988), Tesimony before he Commiee on Banking, Finance and Urban Affairs, Unied Saes House of Represenaives. Kydland, F.E. ja Presco, E.C. (1977), Rules raher han discreion: The inconsisence of opimal plans, Journal of Poliical Economy 85: Orphanides, A. (2003), Hisorical Moneary Policy Analysis and he Taylor Rule, Journal of Moneary Economics 50: Orphanides, A. (2008), Taylor rules, eoksessa Durlauf, S. ja Blume, L.E. (oim.), The New Palgrave Dicionary of Economics, 2nd Ediion, Palgrave Macmillan: Orphanides, A. ja Williams, J.C. (2005), The decline of acivis sabilizaion policy: Naural rae mispercepions, learning, and expecaions, Journal of Economic Dynamics and Conrol 29:

9 KAK 2 / 2010 Poole, W. (2007), Undersanding he Fed, Federal Reserve Bank of S. Louis Review 89: Taylor, J. (1993), Discreion versus policy rules in pracice, Carnegie-Rocheser Conference Series on Public Policy 39: Taylor, J. (1999), An hisorical analysis of moneary policy rules, eoksessa Taylor, J. (oim.), Moneary policy rules, Universiy of Chicago Press, Chicago: Unied Saes Congress (1979), Hearings on he nominaion of Paul W. Volcker o be chairman. Wicksell, K. (1898), Geldzins und Güenpreise, Gusav Fiselder, Jena. Woodford, M. (2003), Ineres and prices: foundaions of a heory of moneary policy, Princeon Universiy Press, Princeon. 170

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus TyEL-maksun kehiykseen Eläkeurvakeskuksen keskuselualoieia 009:6 Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus

Lisätiedot

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Kauppaieeellinen iedekuna Talouden ja yriysjuridiikan laios Kandidaainukielma Rahoius KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Currency Marke Efficiency of Developed Counries: USD Index

Lisätiedot

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA Pro gradu -ukielma Talousiede Helmikuu 2016

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu KUnoorni SAMKin liikealouden opiskelijoiden oimiama julkaisu Juuja Kunoilun Maailmasa 1 OMISTAJAN SANAT.. SISALLYS Kunoorni on ollu ny paikallaan jo kuusi vuoa Ise uusuin ensikerran Kunoorniin vuonna 2008,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa 2 Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia

Lisätiedot

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO VENÄJÄN TALOUDEN PELASTUS? Kansanalousiede Pro Gradu -ukielma Joulukuu 2008 Ohjaaja: Jukka Pirilä Tuomo Huhanen TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue

Lisätiedot

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt 1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia 6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnroinkau 4 B 00120 Helsinki Finland Tel. 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: hp://www.ela.fi/ Keskuseluaiheia

Lisätiedot

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma

Lisätiedot

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Tammikuu 2009 Ohjaaja: Hannu Laurila Tero Särkijärvi TIIVISTELMÄ Tampereen yliopiso

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No.

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No. econsor www.econsor.eu Der Open-Access-Publikaionsserver der ZBW Leibniz-Informaionszenrum Wirschaf The Open Access Publicaion Server of he ZBW Leibniz Informaion Cenre for Economics Kanniainen, Vesa Working

Lisätiedot

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Kauppaieeellinen iedekuna Talousjohaminen Kandidaainukielma Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Monhly and Turn-of-he-Monh anomaly in he Finnish sock marke during

Lisätiedot

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai

Lisätiedot

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON AMPN YLIOPISO Kauppaieeien laios OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON Laskenaoimi Seminaariukielma Helmikuu 2004 Ohjaaja: Ismo Vuorinen apani Höök 3 SISÄLLYS JOHDANO... 4. ukielman ausaa...4.2

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1

Lisätiedot

More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ TLOUSTIETEIDEN TIEDEKUNT Lauri Tenhunen KIKKILL LÄSNÄ OLEVN TIETOTEKNIIKN TLOUSTIETEELLISTÄ NLYYSIÄ Pro gradu ukielma Yleinen alousiede Tammikuu 03 SISÄLLYS Sisällys Kuvio ja auluko JOHDNTO... 5 VERKOSTOTLOUSTIETEEN

Lisätiedot

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO KAUPPATIETEIDEN OSASTO Laskenaoimen ja rahoiuksen laios Rahoius Euroopan kehiyvien osakemarkkinoiden yheisinegraaio ja kausalieei Aarne Björklund Rahoius 4 0239210 Sisällyslueelo

Lisätiedot

-2, KV 2015-04-20 18:00

-2, KV 2015-04-20 18:00 -, KV -- : Kokousiedo Aika.. klo. Paikka Raaihuone, kaupunginvaluuson isunosali Päääjä Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Bosröm, Peer Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Bria Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen,

Lisätiedot

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan

Lisätiedot

Luento 4. Fourier-muunnos

Luento 4. Fourier-muunnos Lueno 4 Erikoissignaalien Fourier-muunnokse Näyeenoo 4..6 Fourier-muunnos Fourier-muunnos Kääneismuunnos Diricle n edo Fourier muunuvalle energiasignaalille I: Signaali on iseisesi inegroiuva v ( d< II:

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

Lasin karkaisun laatuongelmat

Lasin karkaisun laatuongelmat Rakeneiden Mekaniikka Vol. 44, Nro, 11, s. 14-155 Lasin karkaisun laauongelma Ani Aronen Tiiviselmä. Karkaisula lasila vaadiaan hyvää lujuua sekä visuaalisa laaua. Näihin voidaan vaikuaa lasin karkaisuprosessin

Lisätiedot

Asennus- ja hoito-ohje

Asennus- ja hoito-ohje FI Asennus- ja hoio-ohje V15/V20/V30/V30-3P/V40/V60-3P H15/H20/H30/H30-3P/H60 Gullberg & Jansson AB Smälaregaan 6 SE - 263 39 Höganäs Tel: +46 (0) 42 34 05 90 Fax: +46 (0) 42 34 02 10 E-mail: info@gullbergjansson.se

Lisätiedot

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ  1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm : A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ  m â Ê ê î ô

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6 Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,

Lisätiedot

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2. 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin Suomen lähialueiden muuosdynamiikka - Iämerelä Murmanskiin Venäjä jakauuu 83 hallinnolliseen alueeseen -Suomea lähellä on 4: Pieari, Leningradin alue, Karjalan asavala ja Murmanskin alue Kari Liuho Johaja

Lisätiedot

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden

Lisätiedot

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen

Lisätiedot

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN Pro gradu -ukielma Talousiede Marraskuu 2013 OULUN YLIOPISTO Talousieeiden

Lisätiedot

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA Teknisä ieoa TARRANAUHOISTA P-ouch-arraeipi näkyvä ja kesävä Broherin laminoidu P-ouch-arraeipi on suunnielu ammaimaiseen arraulosukseen oimisoissa, ehaissa ja koona. Runsaasa arraeippivalikoimasa löydä

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja -1, SOTELA 24.9.2014 17:30 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohaja Pääöksenekijä Eerola Anja arapuheenjohaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Riso Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte 4/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 4: Yhden vaausaseen vaieneva akkvärähely, harninen kuriusheräe LIIKEYHTÄLÖN JOHTO JA RATKAISU Kuvassa n esiey visksisi vaienneun yhden vaausaseen harnisen akkvärähelijän erusalli.

Lisätiedot

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014 MAT-45 Fourier n meneelmä Merja Laaksonen, TTY 4..4 Sisälö Johano 3. Peruskäsieiä................................... 4.. Parillinen ja parion funkio....................... 7.. Heavisien funkio............................

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM- bsf infraoimialakunnan perusamiskokous, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM -projeki on saavuamassa visionsa, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra FINBIM?

Lisätiedot

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi JLP:n äyämäömä mahdollisuude Juha Lappi LP ehävä p z = a x + b z 0 Max or Min (.) 0 0 = = subjec o he following consrains: c a x + b z C, =,, q p q K r (.2) = = m n i ij K (.3) i= j= ij x xw= 0, =,, p

Lisätiedot

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado

Lisätiedot

Arvio Suomen ei-päästökauppasektorin pitkän ajan tavoitteesta ja päästöistä vuoteen 2030 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01286-13

Arvio Suomen ei-päästökauppasektorin pitkän ajan tavoitteesta ja päästöistä vuoteen 2030 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01286-13 Arvio Suomen ei-pääsöauppaseorin piän ajan avoieesa ja pääsöisä vuoeen 2030 Kirjoiaja: Luoamusellisuus: Tomi J. Lindroos, Tommi Eholm, Ila Savolainen julinen 2 (29) Alusana Tämä rapori on osa ympärisöminiseriön

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Puittinen Marko Vornanen Timo

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Puittinen Marko Vornanen Timo -1, SOTELA 28.1.2015 17:00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohaja Pääöksenekijä Eerola Anja arapuheenjohaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Riso Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN. Sanni Sieviläinen

STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN. Sanni Sieviläinen HELSINGIN YLIOPISTO Maemaais-Luonnonieeellinen iedekuna Maemaiikan ja ilasoieeen laios STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN Sanni Sieviläinen Pro Gradu-ukielma Ohjaaja: Dario Gasbarra 3. syyskuua 215

Lisätiedot

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kuna, Ympärisö- ja ekninen osaso Anne-Mari Kemainen 00 SISÄLTÖ VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELOON ALUEELLA s.. Hoioluokkien välise ero s. 4. A

Lisätiedot

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2 OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA OV Io Jokinen 01 SISÄLTÖ SIVU 1. Mekaniikka Nopeu Kekinopeu Kehänopeu 3 Kiihyvyy 3 Puoamikiihyvyy 4 Voima 5 Kika 6 Työ 7 Teho 8 Paine 9

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1.

Lisätiedot

ter v e i e? s r +V is

ter v e i e? s r +V is rossa e m u n ä Täss er v eise N ibblisien ajan Suur eisnej oh er v e i e? Mikä on TT o Fuksivyasyyaav is esiä +V is a! Fuksin ar inaa ia s ia r H aala ely Tuor ien esi olkoon, olee saanee koulun e s

Lisätiedot

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS 6 SyyysjarjesemaD/APCLH 24 LH 24 ETS SyyysjarjesemaDAPCLH24 LH24 ETS 75 cy 100 122A YE 2 +30 230 1063 RO 0 1019 101A RO 25 RO 40 101C RD 25 J73 123 123A CNWH 1S CN/WH 1 13122A J 342A 22 20 YE 10 1 1CY

Lisätiedot

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15. PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia Tukimusprofessori Hrri Luoml Elinrvikeln pk yriysen mrkkinoiniosmisen ksvminen: kohi ukijoiden, kehiäjien j pk yriäjien yheisyömlli Esiys Ruok Suomi seminriss 20.11.2008, Arkikum, Rovniemi Hnkkeen lähökohd

Lisätiedot

Välipalareseptiopas ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT

Välipalareseptiopas ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT Välipalaresepiopas 1 ä Sisällyslueelo Pähkinä-joguri... 4 Tofuorilla... 6 Ruispaaholeivä hunajalla... 8 Hedelmäkippo... 10 Omenapuuro... 12 Juusovarras... 14 Mansikkasmoohie... 16 15-v. 16-v. Keskimääräise

Lisätiedot

Makrotaloustiede on monien ekonomistien ja opiskelijoiden mielestä taloustieteen mielenkiintoisin

Makrotaloustiede on monien ekonomistien ja opiskelijoiden mielestä taloustieteen mielenkiintoisin Kansantaloudellinen aikakauskirja 110. vsk. 2/2014 Euroalueen suhdannevaihteluiden opettaminen Juha Tervala Kotimaisessa taloustieteen opetuksessa ei kovinkaan usein käsitellä ajankohtaisia ja mielenkiintoisia

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017 TALOUSARVIO 05 TALOUSSUUNNITELMA vuosille 06-07 Kunnanhallius 4..04 Kunnanvaluuso 0..04 Risijärven kuna Aholanie 9, 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 65 543* Faksi (08) 68 33 www.risijarvi.fi eunimi.sukunimi@risijarvi.fi

Lisätiedot

EFG 213-320. Käyttöohjeet 09.09 - 03.13. EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320

EFG 213-320. Käyttöohjeet 09.09 - 03.13. EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320 EFG 213-320 09.09 - Käyöohjee 51151911 03.13 s EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320 Vaaimusenmukaisuusvakuuus Jungheinrich AG, Am Sadrand

Lisätiedot

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas

Lisätiedot

BINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA

BINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA BINÄÄRINN SYNKRONINN IDONSIIRO KAISARAJOIAMAOMILLA MILIVALAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVIU SUODAIN JA SN SUORIUSKYKY AWGN-KANAVASSA Millaiia aalomuooja perupuleja yypilliei käyeään? 536A ieoliikenneekniikka

Lisätiedot