Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus"

Transkriptio

1 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan laadina BKT:n neljännespikaennakko

2 2(15) Luku 1 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus 1.1 Organisaaio Tuoannon suhdannekuvaaja laadiaan Tilasokeskuksen Taloudellise olo - yksikössä Kansanalouden ilinpidon vasuualueella. Laadinaan osallisuu yksi henkilö kokoaikaisesi (yheenveäjä) sekä lisäksi 1 3 muua kansanalouden ilinpidon asianunijaa. 1.2 Julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaaja julkaisaan noin 65 päivän (vuosineljänneksen kaksi ensimmäisä kuukaua) ai 45 päivän (neljänneksen viimeinen kuukausi) viiveellä kuukauden pääymisesä. Julkaisukaleneri, josa näkyvä kuluvan vuoden uleva julkaisupäivä, löyyy uoannon suhdannekuvaajan inernesivuila: hp://ilasokeskus.fi/il/kkk/julk.hml. Tuoannon suhdannekuvaajan iedo revisoiuva eli arkenuva ensimmäisen julkaisun jälkeen, joen aikasarjoja käyeäessä on aina syyä hakea uorein versio uoannon suhdannekuvaajan inerne-sivuila. 1.3 Tuoannon suhdannekuvaajan laadina 1.4 Täsmäyys Tuoannon suhdannekuvaajan laskena perusuu kuukausi-indikaaoreiden käyöön. Indikaaoreia käyeään, koska oisin kuin vuosiilinpidossa, kaavaa ieoa eri alousoimien arvoisa ei yleensä ole saaavilla kuukausiain. Käypähinaisen ieojen laskena apahuu pääosin indikaaorin muuoksella eksrapoloimalla eli uoannon suhdannekuvaajan vuoden akainen kuukausiieo kerroaan indikaaorin muuoksella vuoden akaisesa. Käypähinaise iedo deflaoidaan edellisvuoden keskihinoja verailukohana käyäen. Näin saadaan edellisvuoden hinaise volyymiluvu, joissa edelävä vuosi on aina perusvuosi. Edellisvuoden hinaisen volyymimuuosen avulla kejueaan ns. annual overlap -meneelyä käyäen jakuva viievuoden 2000 hinainen volyymisarja, joka julkaisaan uoannon suhdannekuvaajana. Kejueu volyymisarja äsmäyeään suheellisella Denon-meneelmällä kansanalouden neljännesvuosiilinpidon arvonlisäyssarjoihin. 1.5 Kausiasoius ja yöpäiväkorjaus Kausiasoius ja yöpäiväkorjaus suorieaan uoannon suhdannekuvaajassa TRAMO/SEATS-meneelmällä Demera-ohjelmaa käyäen. Tiedo laskeaan alkuperäisinä ja yöpäiväkorjauina koko kansanaloudelle ja kolmelle pääoimialalle. Lisäksi laskeaan kausiasoieu sarja ja rendisarja koko kansanalouden asolla. Kausiasoieuja, yöpäiväkorjauja ai rendiaikasarjoja ei äsmäyeä neljännesvuosi- ai vuosiilinpioon asoiuksen jälkeen.

3 3(15) Luku 2 Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu 2.1 Julkaisuaikaaulu ja ieojen revisoiuminen 2.2 Julkaisun ieosisälö 2.3 Muu ieoläheykse Tuoannon suhdannekuvaaja julkaisaan noin 65 päivän (vuosineljänneksen kaksi ensimmäisä kuukaua) ai 45 päivän (neljänneksen viimeinen kuukausi) viiveellä kuukauden pääymisesä. Julkaisukaleneri, josa näkyvä kuluvan vuoden uleva julkaisupäivä, löyyy uoannon suhdannekuvaajan inernesivuila: hp://ilasokeskus.fi/il/kkk/julk.hml. Tuoannon suhdannekuvaajaa ei julkaisa laskenakierrosen välissä, vaikka jokin ieo olisi muuunu jossain muussa kansanalouden ilinpioon kuuluvassa ilasossa, kuen neljännesvuosi- ai vuosiilinpidossa. Tällaise muuokse näkyvä uoannon suhdannekuvaajassa seuraavassa normaalijulkaisussa. Tuoannon suhdannekuvaajan iedo revisoiuva eli arkenuva ensimmäisen julkaisun jälkeen, joen aikasarjoja käyeäessä on aina syyä hakea uorein versio uoannon suhdannekuvaajan inerne-sivuila. Tarkenuminen voidaan jakaa lähdeieojen muuoksisa johuvaan arkenumiseen sekä neljännesvuosiilinpioon äsmäyämisen aiheuamaan arkenumiseen. Kuukausilähdeieojen arkenumisesa johuva arkenumise apahuva noin vuoden sisällä ensimmäisesä julkaisusa. Aikasarja laskeaan vuoden 1996 iedoisa lähien jokaisella laskenakierroksella uudesaan. Kuienkin uoannon suhdannekuvaajan uusimpia 1 3 kuukaua vanhempien kuukausien arkenumisessa äsmäyäminen neljännesvuosiilinpioon on lähdeieojen arkenumisa merkiävämmässä roolissa. Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuformaai on maksuon inernejulkaisu, joka sisälää lyhyen iedoeeksin sekä Tauluko -linkin ala löyyvä aikasarja. Koko ieosisälö on inerne-julkaisun aulukoissa. Aikasarja alkava vuoden 1996 ammikuusa. Taulukoisa saa näkyviin koko kansanalouden sekä kolmen pääoimialan alkuuoano, jalosus ja palvelu alkuperäise indeksisarja, yöpäiväkorjau indeksisarja sekä näiden molempien muuosproseni vuoden akaiseen vasaavaan kuukaueen verrauna. Kausiasoieuisa ja rendisarjoisa saaavilla on koko kansanalouden ason indeksisarja sekä näiden muuosproseni edelliseen kuukaueen verrauna. Tuoannon suhdannekuvaajan inerne-julkaisun sisälämä aikasarja ja näiden kasvuproseni läheeään myös ASTIKA-palveluun.

4 4(15) Kansanalouden neljännesvuosiilinpidon flash-esimaai, joka perusuu uoannon suhdannekuvaajaan ja joa ei julkaisa erikseen, läheeään Eurosaiin 43 päivän viiveellä vuosineljänneksen pääymisesä. 2.4 Meadaa Tuoannon suhdannekuvaajan kuvaus löyyy julkaisun sivuila: hp://ilasokeskus.fi/il/kkk/mea.hml Laauselose on myös nähävissä uoannon suhdannekuvaajan sivuilla: hp://ilasokeskus.fi/il/kkk/laa.hml

5 5(15) Luku 3 Tuoannon suhdannekuvaajan laadina 3.1 Laadinnan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan laskenajärjeselmä Tuoannon suhdannekuvaajan laskena perusuu kuukausi-indikaaoreiden käyöön. Indikaaoreilla arkoieaan sellaisia nopeasi ilmesyviä ilasoja ai muia lähdeaineisoja, joiden kasoaan korreloivan ai kehiyvän saman suunaisesi jonkin ieyn kansanalouden ilinpidon alousoimen kanssa. Indikaaoreia käyeään, koska oisin kuin vuosiilinpidossa, kaavaa ieoa eri alousoimien arvoisa ei yleensä ole saaavilla kuukausiain. Vaikka kaavaa ieoa olisikin saaavilla kuukausiain jollain aikaviiveellä, on eriäin harvinaisa eä siä on saaavilla uoannon suhdannekuvaajan vaaimassa aikaaulussa eli 40 ai 60 päivää kuukauden pääymisesä. Käypähinaisen ieojen laskena apahuu indikaaorin muuoksella eksrapoloimalla eli uoannon suhdannekuvaajan vuoden akainen kuukausiieo kerroaan indikaaorin muuoksella vuoden akaisesa. Väliuoekäyöä ei oisaiseksi arvioidaan erikseen, vaan oimialojen kehiyksen arvioini perusuu uoosindikaaoreiden kehiyskulkuun. Esimerkki 1: Eksrapoloini yhdellä indikaaorilla Aika Indikaaori Arvo, milj. Eksrapoloiu arvo, milj ammi 100, helmi 101, maalis 102, huhi 103, ammi 102,7 (102,7/100,0)*1478 = helmi 104,0 (104,0/101,4)*1499 = maalis 103,5 (103,5/102,1)*1530 = huhi 105,2 (105,2/103,9)*1590 = 1610 Volyymiiedo saadaan deflaoimalla käypähinainen luku hinaindeksin muuoksella edellisvuoden keskihinnasa ja kejuamalla näin saadu edellisen vuoden hinaise volyymi annual overlap -meneelmällä viievuoden 2000 hinaisiksi (ks. 3.2). Tuoannon suhdannekuvaajassa kejueu volyymisarja äsmäyeään vasaamaan kansanalouden neljännesvuosiilinpidon arvonlisäyssarjoja. Työpäiväkorjaus ja kausiasoius ehdään äsmäyeyille

6 6(15) aikasarjoille. Kausiasoieuja ja yöpäiväkorjauja sarjoja ei enää äsmäyeä uudelleen, joen ne eivä aivan arkasi noudaa neljännesvuosiilinpidon mukaisa kehiysä Tuoannon suhdannekuvaajan ieolähee Tuoannon suhdannekuvaajan laskennassa käyeävä lähdeaineiso kaava suuren osan neljännesvuosiilinpidossa käyeäväsä aineisosa. Laskennassa käyeään 64 lähdeä sekä arvoieojen eä hinakehiyksen kuvaamisessa. Laskena oeueaan oimialaluokiuksen 2-numeroasolla, mua ei sekorijaolla kuen neljännesvuosiilinpidossa. Myöskään väliuoekäyöä ei arvioida erikseen, vaan laskena perusuu uoosindikaaoreihin. Teollisuuden ja yksiyisen palvelujen osala arvoieoläheinä käyeään pääsäänöisesi liikevaihokuvaajien ja julkisen palveluiden osala palkkasummakuvaajien ennakkoieoja sekä hinaieoina uoajahina- ja ansioasoindeksejä. Alkuuoannon lähdeaineisoina oimiva yksikkömääräiedo meijereiden vasaanoamasa maidosa, eurasamoilaso, saoilaso, iedo markkinahakkuisa ja näiä yksikkömääräieoja vasaava yksikköhinaiedo Esimoini ennakkoiedoissa Tilasollisiin ennusemalleihin ai asianunija-arvioihin perusuvia esimaaeja käyeään joidenkin alasarjojen esimoinnissa silloin, kun alasarjan kehiysä kuvaavaa indikaaoria ei ole saaavilla yypillisesi julkaisuaikaaulusa johuen. Aikasarjojen äsmäyyksessä ja kausiasoiuksessa ilasollisia malleja luonnollisesi käyeään. 3.2 Volyymiiedo Tuoannon suhdannekuvaajan volyymiiedo julkaisaan kejueuina viievuoden 2000 hinaisina sarjoina. Kejuuksessa käyeään annual overlap - meneelmää Kejuus annual overlap -meneelmällä uoannon suhdannekuvaajassa Volyymiieojen laskeminen alkaa ns. deflaoinnilla, jossa käypähinaise aikasarja muunneaan edellisen vuoden keskihinaisiksi jakamalla kuukauden käypähinainen luku deflaaorilla. Deflaaori muodosuu yksinkeraisimmillaan yhden hinaindeksin laskenakuukauden piseluvun suheesa indeksin edellisen vuoden keskipiselukuun ja se siis ilmaisee laskenakuukauden hinaason suheessa edellisen vuoden keskimääräiseen hinaasoon. Yhden julkaisuason sarjan deflaoinnissa käyeään useia eri hinaindeksejä, joka saava painonsa käypähinaisisa iedoisa. Deflaoini apahuu alasarjaasolla, joen painous apahuu isesään, kun deflaoidu alasarja summaaan julkaisuason pääoimialoiksi, joilla kejuus puolesaan apahuu.

7 7(15) Esimerkki 2: Deflaoini yhdellä hinaindeksillä (Huom. vuoden 2006 hinaindeksin keskipiseluvuksi ulee ässä 104,8) Aika Käypähinainen arvo Hinaindeksi Deflaaori Edellisen vuoden keskihinainen volyymi 2006 ammi , helmi , maalis , huhi , ammi ,4 104,4 / 104,8 = 0, helmi ,8 104,8 / 104,8 = 1, maalis ,2 105,2 / 104,8 = 1, huhi ,9 105,9 / 104,8 = 1, / 0,996 = / 1,000 = / 1,004 = / 1,010 = Kejuus ja äsmäyys Kun edellisen vuoden keskihinaise volyymi on laskeu, kejueaan ne viievuoden 2000 hinaisiksi. Kejuus apahuu sien, eä ensin laskeaan kunkin kuukauden volyymin (edellisen vuoden keskihinnoin) muuos edellisen vuoden käypähinaisesa keskiarvosa. Tällä kuukauden volyymimuuoksella kerroaan edellisen vuoden volyymin keskiarvo, jolloin saadaan kejueu kuukausiainen volyymisarja. Viievuosi arkoiaa kejueuissa sarjoissa siä, eä volyymi on ilmaisu suheessa viievuoden käypähinaiseen asoon. Koska hinapaino muuuva kejueuissa sarjoissa vuosiain, ei äsmällisesi oaen voida sanoa eä kejueu volyymisarja olisiva vuoden 2000 hinaisia. Kejueujen sarjojen haiapuolena on addiiivisyyden häviäminen, eli sarjoja ei voi summaa oisiinsa. Kejueu kokonaisarvonlisäyksen ai -uooksen volyymi ei siis esimerkiksi ole äsmälleen yhä suuri kuin osaekijöidensä summa. Kejueu volyymisarja äsmäyeään neljännesvuosiilinpioon suheellisella Denon-meneelmällä (ks. 3.3). Meneely poikkeaa kansanalouden neljännesvuosiilinpidon äsmäyyksesä, jossa edellisen vuoden hinaise volyymi äsmäyeään pro raa -meneelmällä ja käypähinaise arvo suheellisella Denon-meneelmällä ennen kejuusa.

8 8(15) Kejuus ja kausiasoius Kejueu ja äsmäyey volyymisarja kausiasoieaan Tramo/Seasmeneelmällä Demera-ohjelmaa käyäen. Jokainen kejueu volyymisarja asoieaan erikseen (ns. direc approach), koska kejueuja sarjoja ei voi summaa oisiinsa. Tiedo laskeaan alkuperäisinä ja yöpäiväkorjauina koko kansanaloudelle ja kolmelle pääoimialalle. Lisäksi laskeaan kausiasoieu sarja ja rendisarja koko kansanalouden asolla. Kausiasoieuja, yöpäiväkorjauja ai rendiaikasarjoja ei äsmäyeä neljännesvuosi- ai vuosiilinpioon asoiuksen jälkeen. 3.3 Täsmäyäminen neljännesvuosiilinpioon Tuoannon suhdannekuvaaja äsmäyeään vasaamaan viimeisinä neljännesvuosiilinpioa. Täsmäyämisen jälkeen kuukausiaisen aikasarjan suhdannekehiys vasaa neljännesvuosiilinpidon aikasarjan suhdannekehiysä. Aikasarja äsmäyeään ennen yöpäiväkorjausa ja kausiasoiusa. Tuoannon suhdannekuvaajan aikasarja äsmäyeään neljännesvuosiilinpioon suheellisella Denon-meneelmällä 1, joka on lähökohdilaan mekaaninen, ja sen arkoiuksena on vain säilyää aikasarjan kuukausien välinen suhdannekehiys mahdollisimman alkuperäisenä. Jos alkuperäisen sarjan havainoa hekellä merkiään i :llä ja äsmäyeyn sarjan havainoa hekellä x :llä, neliösumma T x x i i = , jossa T on aikasarjan viimeinen kuukausi, minimoidaan ehdolla, eä jokaisen vuosineljänneksen kuukausien summaksi ulee neljännesvuosiilinpidosa saaava arvo. Jokaiselle kuukaudelle ulee näin esimoiduksi benchmark o indicaor -suhde BI = x, i joka poikkeaa koko aikasarja huomioiden edellisen ajanheken BI-suheesa mahdollisimman vähän. On olemassa myös erilaisia aikasarjamalleihin perusuvia äsmäyysmeneelmiä, joissa mallin ulkoisena seliäjänä käyeään alkuperäisä aikasarjaa. Yksinkerainen esimerkki ällaisesa mallisa on Chow-Lin 2, ja sopivasi muooiluna myös Denon-meneelmä voidaan kasoa ällaisen mallin erikoisapaukseksi. Denon- ja yksinkeraiseen aikasarjamalliin perusuva meneelmä uoava eriyisen hankalia sarjoja lukuun oamaa käyännössä sama äsmäyey sarja, eikä ehdyissä arkaseluissa ei ole löydey peruseia meneelmän vaihamiselle. Lisäksi Denon-meneelmän suheellinen 1 Denon, F.T. (1971), Adjusmen of monhly or quarerly series o annual oals: An approach based on quadraic minimizaion. Journal of he American Saisical Associaion, 82, Chow, G.C. Lin, A.-L. (1971), Bes Linear Unbiased Inerpolaion, Disribuion and Exrapolaion of Time Series by Relaed Series. The Review of Economics and Saisics, 53 (4) s

9 9(15) 3.4 Kausiasoius ja yöpäiväkorjaus 5 versio on IMF:n suosielema 3. Monimukaisemmilla malleilla olisi mahdollisa ukia kiinnosavia yheyksiä esim. kausiasoiukseen, mua ällöin ise äsmäyys ei välämää onnisuisi yhä luoeavasi. Aikasarjamalleihin perusuvisa meneelmisä voi lukea lisää Tilasokeskuksessa kirjoieusa pro gradu -ukielmasa (Hakala, 2005) Tausaa kausiasoiuksesa Tuoannon suhdannekuvaajan aikasarjoissa esiinyy aloudellisille suhdanneaikasarjoille yypillisesi voimakasa vuoden sisäisille havainojaksoille ominaisa vaihelua. Tää vaihelua kusuaan kausivaiheluksi. Syinä kausivaihelun esiinymiseen ova esimerkiksi vuodenajan vaihelun, eri uoeille oollisen vuoden sisäisen myynikausien uoma muuokse arkaselavassa ilmiössä sekä ajoiusekijä aloudellisissa ransakioissa. Talvi- ja kesäkuukausien vaihelun lisäksi joulun ja pääsiäisen kuluus, Suomessa joulukuulle osuva veronpalauukse ja jäännösvero sekä yriysen osinkojen maksu keväällä ilinpääösen jälkeen ova esimerkkejä kausivaihelun aiheuajisa kuukausi- ja neljännesvuosisarjoissa. Suhdanneaikasarjan kausivaihelu vaikeuaa käännepiseiden havainnoinia suheessa edelliseen havainoon. Myös pidemmän ajan kehiyksen suuna ja muodo ova vaikeasi hahmoeavissa alkuperäisesä havainosarjasa. Kausivaihelu mielleäänkin usein vuoa iheämmin havainoja sisälävässä aikasarjassa kiusankappaleeksi, jolla ei ole paljoakaan ekemisä pidemmän ajan kehiyskuvan kanssa. Täsä ei pidä ehdä sellaisa johopääösä, eä kausivaihelu olisi vakioisa ja deerminisisä, ja eä sen mallinaminen ja asoiaminen olisi vain riviaali pikkuseikka suurempien asioiden iellä (ks. myös Takala 1994, ). Analysoiaessa kansanalouden kuukausiaikasarjoja, muuoksen vuoden akaisesa kuukaudesa laskennan lisäksi veraus edelliseen havainoon olisi oivoavaa. Veraamalla kehiysä edellisesä havainnosa havaiaan käännepisee arkaselavassa muuujassa. Joa ähän pääsäisiin, aikasarja on jaeava komponeneihin ja vuoden sisäinen kausivaihelu asoieava. Vuoa iheämmin havainoja sisälävä aloudellise suhdanneaikasarja esieään usein jaeavaksi neljään eri komponeniin, rendiin (hyvin pikän ajan kehiys), suhdannesykliin (business cycle, alouden suhdaneisa johuva keskipikän ajan vaihelu), kausivaiheluun (vuoden sisäisä vaihelua) sekä epäsäännölliseen vaiheluun. Näisä viimeisen oleeaan olevan saun- 3 hp://www.imf.org/exernal/pubs/f/qna/2000/texbook/ch6.pdf 4 Hakala, Samu (2005), "Aikasarjojen äsmäyäminen". 5 Tämä luku perusuu monila osin arikkeliin Aro Kokkinen ja Faiz Alsuhail (2005). Aikasarjan ARIMAmallipohjaisesa kausiasoiuksesa. Kansanaloudellinen aikakauskirja, 4/2005, 101. vuosikera (hp://www.kyhdisys.ne/aikakauskirja/sisallys/pdfiedoso/kak42005/kak42005kokkinen.pdf) sekä Tilasokeskuksen kausiasoiuskurssien (2006) maeriaaleihin (Kokkinen). 6 Takala, K. (1994): Kahden kausipuhdisusmeneelmän verailua; X11 ja STAMP, eoksessa Suhdannekäänne ja aloudellise aikasarja, s , Tilasokeskus. Tukimuksia 210, Helsinki.

10 10(15) naisa valkoisa kohinaa, joka ei sisällä sarjan analysoinnin kannala hyödyllisä ieoa. Koska rendin ja suhdannesyklin eroaminen oisisaan yksikäsieisellä ja selkeällä avalla on hankalaa, komponeni esimoidaan yleensä yhdessä, nimiäen ää yhdiselmää rendisykliksi (rendcycle). Tässä meneelmäkuvauksessa rendi-käsieä käyeäessä viiaaan suhdannesarjojen analysoinnille ominaisesi rendisykliin. Kun kausivaihelu asoieaan aikasarjasa saadaan kausiasoieu sarja, joka sisälää rendisyklin ja epäsäännöllisen vaihelun TRAMO/SEATS Kansanalouden kuukausi- ja neljännesaikasarjojen kausiasoiuksissa käyeään Eurosain suosielemaa ARIMA-mallipohjaisa TRAMO/SEATS - meneelmää. ARIMA-mallipohjaisen (ARIMA Model Based (AMB)) kausiasoiuksen lähökohana on mallinaa ensin havainosarjan vaihelu ARI- MA-mallin avulla. Saaua ARIMA-mallia käyeään hyväksi, kun aikasarjan vaihelu jaeaan rendiin, kausikomponeniin ja epäsäännöllisen vaihelun komponeniin. Komponeneihin jako ehdään sien, eä saadu komponeni ova esieävissä ARIMA-mallien avulla. Merkiävimpänä erona ad hoc - lähesymisapaan (esim. meneelmä X11/X12, Dainies, Sabl, BV4) on, eä TRAMO/SEATS:ssa kullekin aikasarjalle muodoseaan oma, sarjakohainen suodinkaava, jolla aineiso asoieaan. Meneelmä sisälää myös ehokkaan avan ehdä yö- ja kauppapäiväkorjauksia ja unnisaa poikkeavia havainoja. TRAMO/SEATS anaa myös mahdollisuuden ennuseiden, keskivirheiden ja luoamusvälien muodosamiseen komponeneiain. Ohjelman ja meneelmän nykymuooon saaajia ova ollee Maravall ja Gomez 7. Aina kun aikasarjaa kausiasoieaan, puuuaan alkuperäisen aikasarjan auokorrelaaiorakeneeseen. Mikäli käyeävä suodin (olipa se sien yleinen ad hoc -suodin ai väärään malliin pohjauuva) ei aru vain ja ainoasaan aikasarjan kausivaiheluaajuuksiin ai rendiä esimoiaessa rendin aajuuksiin, vääriseään alkuperäisen aikasarjan auokorrelaaiorakenne vieraaksi alkuperäisen ilmiön ajassa oisuville ominaisuuksille. ARIMA-mallipohjainen kausiasoius ja TRAMO/SEATS-meneelmä arjoava ähän ongelmaan yhden analyyisen rakaisun. Alkuperäinen sarja esipuhdiseaan TRAMO-osassa muun muassa poikkeavisa havainnoisa ja yö- ai kauppapäivien lukumäärien vaiheluisa sien, eä esikäsiely sarja voidaan ARIMA-mallinaa. Tää koko esikäsiellyn sarjan auokorrelaaiorakeneen mallinnusa käyeään hyväksi, kun aikasarjan vaihelu eri aajuusalueilla jaeaan komponeneihin SEATS-osassa. Dekomponoinnin lähökohana on, eä kukin komponeni kuvaa vain juuri siihen komponeniin liiyvää osaa koko sarjan auokorrelaaiorakeneesa ja vaihelusa, eli komponeni ova keskenään orogonaalisia. Tulkinnallisesi ämä arkoiaa, eä syy, joka aiheuava aikasarjan kausivaihelua (kuen vuodenaika) ova riippumaomia aineison pikän aikavälin rendin akana 7 Ks. esim. V. Gomez, ja A. Maravall (1996): Programs TRAMO and SEATS. Insrucions for he User, (wih some updaes). Working Paper 9628, Servicio de Esudios, Banco de España.

11 11(15) olevisa syisä (invesoinni, ukimus- ja kehiysoimina). Lisäksi oleeaan, eä aikasarja koosuu komponeneisa, joka ova lineaarisen sokasisen prosessien realisaaioia. Tällöin kuakin komponenia (epäsäännöllisä ermiä lukuun oamaa) voidaan kuvaa ARIMA-mallilla. Sekä esikäsiely sarja eä sen komponeni on ARIMA-mallinneu samalla keraa kunnioiaen alkuperäisen sarjan dynaamisia, ajassa oisuvia ominaisuuksia. Lopula esipuhdisuksessa havaiu deerminisise ekijä, äärihavainno sekä yö- ja kauppapäivisä johuva vaihelu liieään komponeneille seuraavasi: rendiin asomuuos-äärihavainno (level shif (LS)), kausivaiheluun yö- ja kauppapäivien lukumääräsä johuva vaihelu (working day/rading day effecs (WD/TD)) ja saunnaisvaiheluun yksiäise (addiive oulier (AO)) ja hekellise useamman havainnon ajan kesävä äärihavainno (ransiory oulier (TC)). Näin koko alkuperäisen aikasarjan vaihelu on jaeu lopullisen rendisyklin, lopullisen kausivaihelun ja lopullisen epäsäännöllisen vaihelun komponeneille. Koska mainiu komponeni ova alkuperäisessä sarjassa alun perin havaisemaomia, ne voidaan muodosaa lukuisilla eri avoilla. TRAMO/SEATS - meneelmässä esipuhdiseun aikasarjan dekomponoinnissa haeaan rakaisu, jossa saunnaisvaihelun varianssi maksimoiuu. Tää rakaisua kusuaan kanoniseksi dekomposiioksi ja se uoaa aikasarjalle yksikäsieisen hajoelman. Pohdiaessa kanonisen dekomposiion uoamaa saunnaisvaiheluekijän (ja epäsäännöllisen vaihelun komponenin, Irregular) varianssia verrauna muihin meneelmiin (kuen oinen mallipohjainen STAMP sekä mainiu ad hoc -meneelmä), on hyvä muisaa: 1. Esikäsiellyn aikasarjan mallinaminen ehdään kausi-arimamalliperheeseen kuuluvilla moninaisilla (pdq)*(pdq) -malleilla 8, joka johava varsin pieneen, saunnaiseksi esauun, saunnaisvaihelun varianssiin. 2. Esikäsiellyn sarjan kausi-arima-mallin yksilöiminen (idenifioiminen) perusuu Bayesian Informaion -krieeriin (BIC) 9, jossa mallin valinaa ohjaa mahdollisimman pieni saunnaisvaihelun varianssi saavueuna mahdollisimman pienellä esimoiavien paramerien määrällä. Näin ollen SEATS-vaiheen esikäsiellyn sarjan komponeneihin jaossa, aikasarjaan sovieun kausi-arima-mallin uoama saunnaisvaihelun (ARIMA-mallin residuaalin) varianssi on hyvin pieni. Tämän koko aikasarjan saunnaisvaihelun minimoimisen SEATS-vaiheen muissa komponeneissa, ja sen ohjaamisen suurimmala osalaan juuri saunnaisvaihelukomponenin varianssiin, ei voida ajaella johavan suurempaan saunnaisvaihelukomponenin (ja epäsäännöllisen komponenin, Irregular) varianssiin 8 Merkinnä p,d,q viiava mallien perus-arima-osaan ja PDQ kausi-arima-osaan, missä p (ai P) on arparamerien luku, d (D) differensoinien luku, q (Q) on ma-paramerien luku. T/S:n mallivalikoima perusuu seuraaviin maksimirajoiuksiin p=3,d=2,q=2; P=1,D=1,Q= Min BIC (p, q) = logσ + log( p + q) T logt, missä p ja q ova ar- ja ma-paramerien lukumäärä mallissa ja T aikasarjan havainojen lukumäärä. Kun T lähesyy ääreönä BIC löyää simuloinien peruseella aikauran uoaneen mallin.

12 12(15) kuin mainiuissa muissa meneelmissä, joissa koko aikasarjaa ei ensin mallinnea kausi-arima-malliperheen mallilla. Sen sijaan deerminisisen yöja kauppapäivävaihelun mallinnuksen ja sokasisen kausivaihelun yhdisäminen johaa usein suurempaan kausikomponenin varianssiin TRA- MO/SEATS:issa. Kausivaihelun sokasinen mallinnussraegia pureuuu hyvin myös ajassa muunuvaan kausivaiheluun, mikä lisää yö- ja kauppapäiväekijöiden lisäksi kausivaihelun kiinnisaamisa. Viimeisen asoieujen havainojen arkenumisen vähenämiseksi kaikissa kausiasoiusmeneelmissä jouduaan uoamaan projekio joiakin havainoja eeenpäin, mikä perusuu yleensä juuri ARIMA-malliin (esim. X11-/ X12-ARIMA), vaikka ise kausiasoiussuodin ei liiyisi ao. malliin millään lailla. ARIMA-mallipohjaisen kausiasoiuksen yksi looginen peruse on, eä sarjan asoiamiseen käyeävä suodin perusuu samaan sarjakohaiseen ARIMA-malliin, jolla projekio eeenpäin oeueaan. Joka apauksessa kaikkien meneelmien viimeise asoieu havainno (n. 1 3 viimeisä havainoa) arkenuva ulevien ilasohavainojen myöä. Noudaaen sandardeja regressio- ja ARIMA-malli-merkinöjä vaiheiainen TRAMO/SEATS -meneelmä voidaan esiää seuraavasi: Tramo (I) / Seas (II): I) y = x ' β + z Esipuhdisus-regressio ARIMA-mallia noudaava - yö-/kauppapäiväekijä (WD/TD) esipuhdiseu jäännös - äärihavainno (LS, AO, TC)

13 13(15) II) z = p + s + u θ ( B) z φ( B) θ p ( B) = a φ ( B) p p + θ s ( B) a φ ( B) (esipuhdiseu = (alku)rendi +(alku)kausi- + saunnaissarja komponeni vaihelu ) s s + u ARIMA-mallinnuksen residuaali, saunnainen (WN) Lopula osan I deerminisise ja osan II sokasise ekijä yhdiseään ja alkuperäinen sarja jakauuu lopullisiin komponeneihinsa: y p ( + LS ) + s ( + WD / TD) + u ( AO, TC ) = Lopullinen epäsäännöllinen (Irregular) + havaino- = rendi + kausi- + epäsäännöllinen sarja komponeni komponeni Yllä olevasa lopullisesa dekomposiiosa nähdään, eä kausikomponenia poiseaessa, kausiasoiuksessa puhdiseaan myös kaleneriekijöiden vaikuus Kausiasoiuskäyännöisä Tuoannon suhdannekuvaajassa kausiasoieu aikasarja sekä rendisarja julkaisaan koko kansanalouden asolla viievuoden 2000 hinaisena kejueuna volyymisarjana. Viievuoden hinaisiksi kejueu aikasarja asoieaan suoralla meneelmällä (direc adjusmen), jossa aikasarja asoieaan erikseen, eikä esim. koko kansanalouden ason kausiasoieua sarjaa muodosea summaamalla kolme pääoimialaa yheen. Käyäjä saava ieoa kausiasoiuksen oeuamisesa ämän julkisen meneelmäkuvauksen lisäksi Tilasokeskuksen järjesämillä kursseilla sekä yksinkeraisesi kysymällä. Aikasarjojen mallinamisen kuvaamisessa periaaeena on avoimuus ja iedon jakaminen. Pääperiaaeena kausiasoiuksissa on ehdä mallinnukse huolellisesi kerran vuodessa ja piää vuoden välein apahuvan mallinnusarkaselun välillä lähökohaisesi sekä deerminisise esipuhdisusekijä eä idenifioiu ARIMA-malli kiinnieynä, esimoiden kuienkin kullakin laskenakierroksella parameriarvo uudelleen. Poikkeuksena äsä ova kesken vuoa uleva poikkeava havainno (esim. yöaiselu). Kyseeseen saaaa kuienkin ulla mallin säääminen, mikäli mallinnus ei uusien havainojen myöä enää soviu aineisoon. Pääperiaaeen peruse on piää sarjalle idenifioidun mallin avulla muodoseava asoiussuoime (parameriarvojen esimoinia lukuun oamaa) ennallaan, sien eei joka kierroksella suoimien muunelulla aiheuea ise arkenumisia kausiasoieun sarjan hisoriaan. Parameriarvojen päiviämisen avoieena on uoaa joka laskenakierroksella pro-

14 14(15) jekio eeenpäin mahdollisimman äydellä informaaiolla menneesä. Tällä pyriään vähenämään viimeisen havainojen arkenumisa asoieuissa sarjoissa uusien havainojen myöä Työpäiväkorjauskäyännöisä Työpäiväkorjau (yleisemmin kalenerikorjau, calendar adjused) aikasarja julkaisaan viievuoden 2000 hinaisina kejueuina volyymisarjoina. Pääperiaaeena yö- ai kauppapäiväkorjaus (mukaan lukien karkausvuosi-, pääsiäis- ja kansallisen kalenerin pyhäpäiväkorjaus) perusuu ilasollisen merkiyksen esaamiseen useampien mallinnuskerojen aikana. Työ- ai kauppapäiväkorjausekijöiä (mukaan lukien yöpäiväkorjauksen poisjääminen sarjan osala) ei muuea kesken vuoa mallinnuskerojen välillä. Parhaassa apauksessa, pikällä aikavälillä useamman vuoden mallinnusarkaselun kokemuksilla, yö-/kauppapäiväkorjaukseen pyriään löyämään sarjakohaisesi sisällöllisesi mielekäs sabiili rakaisu.

15 15(15) Luku 4 Flash esimaai 4.1 BKT:n neljännespikaennakko Neljännesvuosiaisen bruokansanuoeen pikaennakko laskeaan uoannon suhdannekuvaajan avulla. Pikaennakkoa ei julkaisa, vaan se uoeaan ainoasaan Eurosain käyöön. Pikaennakon laskennassa käyeään mahdollisimman kaavasi samoja lähdeaineisoja kuin neljännesvuosiilinpidossa. Täysin samojen ieojen käyö ei ole mahdollisa nopeasa julkaisuaikaaulusa johuen, eikä oimialoja ole jaeu eri sekoreihin. Pikaennakon laadinnassa ei arvioida väliuoekäyöä, uoeveroja eikä uoeukipalkkioia, vaan neljännesvuosiaisa bruokansanuoea viedään uoosindikaaoreihin perusuvalla vuosimuuoksella eeenpäin. Edellä mainiuja poikkeuksia lukuun oamaa neljännespikaennakon laskennassa käyeään samoja meneelmiä kuin neljännesvuosiilinpidossa. Tuooksen arvon ja hinnan kehiys arvioidaan pääosin liikevaihokuvaajiin ja vasaaviin uoajahinaindekseihin ai palkkasummakuvaajiin ja ansioasoindekseihin perusuen. Laskena apahuu kuukausiasolla käyäen annual overlap -kejuusmeneelmää. Kejueu aikasarja äsmäyeään neljännesvuosi- ja vuosiilinpioa vasaavaksi laskeavaa neljännesä lukuunoamaa. Kuukausiason sarja summaaan neljännesvuosisarjaksi. Neljännesvuosisarja kausiasoieaan Tramo/Seas-meneelmällä.

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(16) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(19) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

Työ 2: 1) Sähkönkulutuksen ennustaminen SARIMAX-mallin avulla 2) Sähkön hankinnan optimointi

Työ 2: 1) Sähkönkulutuksen ennustaminen SARIMAX-mallin avulla 2) Sähkön hankinnan optimointi Ma-2.3132 Syseemianalyysilaboraorio I Työ 2: 1) Sähkönkuluuksen ennusaminen SARIMAX-mallin avulla 2) Sähkön hankinnan opimoini 1 yö 2 Aikasarjamalli erään yriyksen sähkönkuluukselle SARIMAX-malli: kausivaihelu,

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic

Lisätiedot

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa 2 Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia

Lisätiedot

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia 6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA II ADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA Laskenaaajuus akiivisuus Määrieäessä radioakiivisen näyeen akiivisuua (A) uloksena saadaan käyeyn miausyseemin anama laskenaaajuus (). = [II.I] jossa =

Lisätiedot

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso

Lisätiedot

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d) Tehävä 1. Oleeaan, eä on käössä jakuva kuva, jossa (,, ) keroo harmaasävn arvon paikassa (, ) ajanhekenä. Dnaaminen kuva voidaan esiää Talor sarjana: d d d d d d O ( +, +, + ) = (,, ) + + + + ( ). (4a)

Lisätiedot

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA Tieoliikenneekniikka I 521359A Kari Kärkkäinen Osa 8 1 23 Videosignaalin VSB-odulaaio analogisessa TV-järj. Värielevision videosignaalin siirrossa käyeään

Lisätiedot

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä

Lisätiedot

Luento 9. Epälineaarisuus

Luento 9. Epälineaarisuus Lueno 9 Epälineaarisuus 9..7 Epälineaarisuus Tarkasellaan passiivisa epälineaarisa komponenia u() y() f( ) Taylor-sarjakehielmä 3 y f( x) + f '( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) +...! 3! 4!

Lisätiedot

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA Pro gradu -ukielma Talousiede Helmikuu 2016

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin

Lisätiedot

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ TLOUSTIETEIDEN TIEDEKUNT Lauri Tenhunen KIKKILL LÄSNÄ OLEVN TIETOTEKNIIKN TLOUSTIETEELLISTÄ NLYYSIÄ Pro gradu ukielma Yleinen alousiede Tammikuu 03 SISÄLLYS Sisällys Kuvio ja auluko JOHDNTO... 5 VERKOSTOTLOUSTIETEEN

Lisätiedot

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus TyEL-maksun kehiykseen Eläkeurvakeskuksen keskuselualoieia 009:6 Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus

Lisätiedot

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt 1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse

Lisätiedot

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Kauppaieeellinen iedekuna Talousjohaminen Kandidaainukielma Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Monhly and Turn-of-he-Monh anomaly in he Finnish sock marke during

Lisätiedot

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön K a n s a n a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 6. v s k. 2 / 2 0 1 0 Lyhy johdano Taylorin säänöön Juha Tervala Johaja Aboa Cenre for Economics 1. Johdano Taylorin säänö on sen kehiäjän

Lisätiedot

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät n u m o a u L akirj i as a j a a i p p u a k s i ä ö i i h Vä aikei amm käsieiä Asiakirjaselviys Vaaimuksenmukaisuusodisus/-vakuus Saaeasiakirja Luomun merkinnä Asiakirjaselviys Pakollinen asiakirja Tällä

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

Aikasarjan ARIMA -mallipohjaisesta kausitasoituksesta

Aikasarjan ARIMA -mallipohjaisesta kausitasoituksesta Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 4/2005 ARTIKKELEITA Aikasarjan ARIMA -mallipohjaisesta kausitasoituksesta Arto Kokkinen* Tutkija, Helsingin yliopisto; Talous- ja sosiaalihistoria Yliaktuaari,

Lisätiedot

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan

Lisätiedot

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan

Lisätiedot

Systeemimallit: sisältö

Systeemimallit: sisältö Syseemimalli: sisälö Malliyypi ja muuuja Inpu-oupu -kuvaus ja ilayhälömalli, ila Linearisoini Jakuva-aikaisen lineaarisen järjeselmän siirofunkio, sabiilisuus Laplace-muunnos Diskreeiaikaisen lineaarisen

Lisätiedot

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Tammikuu 2009 Ohjaaja: Hannu Laurila Tero Särkijärvi TIIVISTELMÄ Tampereen yliopiso

Lisätiedot

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas

Lisätiedot

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja. Digiaalinen videonkäsiel Harjoius, vasaukse ehäviin 4-0 Tehävä 4. Emämariisi a: V A 0 V B 0 Hila saadaan kanavekorien (=emämariisin sarakkee) avulla. Kunkin piseen paikka hilassa on kokonaisluvulla kerroujen

Lisätiedot

More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, joulukuu Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa, vuodentakaisesta kasvua Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa prosenttia edelliskuukaudesta.

Lisätiedot

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6 Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,

Lisätiedot

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017) 1 Suunnieluharjoius s-2016 (...k-2017) HAKKURITEHOLÄHDE Seuraavan push-pull-yyppisen hakkurieholäheen komponeni ulisi valia (muunajaa lukuunoamaa). V1 iin 230 V ± 10 % 50 Hz V3 Perusieoja kykennäsä Verkkoasasuunauksen

Lisätiedot

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin Suomen lähialueiden muuosdynamiikka - Iämerelä Murmanskiin Venäjä jakauuu 83 hallinnolliseen alueeseen -Suomea lähellä on 4: Pieari, Leningradin alue, Karjalan asavala ja Murmanskin alue Kari Liuho Johaja

Lisätiedot

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet Zelio Time -aikarelee ZELIO Time Sarja RE7 Elekronise aikarelee Valinaopas 00 Valinaopas 00 Zelio Time RE 7 -aikarelee Valinaopas Sovellukse Elekronise aikarelee mahdollisava yksinkeraisen auomaisoiujen

Lisätiedot

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO VENÄJÄN TALOUDEN PELASTUS? Kansanalousiede Pro Gradu -ukielma Joulukuu 2008 Ohjaaja: Jukka Pirilä Tuomo Huhanen TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON AMPN YLIOPISO Kauppaieeien laios OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON Laskenaoimi Seminaariukielma Helmikuu 2004 Ohjaaja: Ismo Vuorinen apani Höök 3 SISÄLLYS JOHDANO... 4. ukielman ausaa...4.2

Lisätiedot

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Kauppaieeellinen iedekuna Talouden ja yriysjuridiikan laios Kandidaainukielma Rahoius KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Currency Marke Efficiency of Developed Counries: USD Index

Lisätiedot

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus Tieonhakumeneelmä Helsingin yliopiso / TKTL.4.04 Toennäköisyyeen perusuva rankkaus Tieonhakumeneelmä Toennäköisyyspohjainen rankkaus Dokumenien haussa ongelmana on löyää käyäjän kyselynä ilmaiseman ieoarpeen

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset D-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 4, rakaisuehdoukse nnen kuin mennään ämän harjoiuksen aihepiireihin, käydään läpi yksi huomionarvoinen juu. Piirianalyysin juuri suorianee opiskelija saaava ihmeellä,

Lisätiedot

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN. Sanni Sieviläinen

STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN. Sanni Sieviläinen HELSINGIN YLIOPISTO Maemaais-Luonnonieeellinen iedekuna Maemaiikan ja ilasoieeen laios STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN Sanni Sieviläinen Pro Gradu-ukielma Ohjaaja: Dario Gasbarra 3. syyskuua 215

Lisätiedot

01/2013. Köyhyyden dynamiikka Suomessa 1995 2008. Eläketurvakeskus. Ilpo Suoniemi

01/2013. Köyhyyden dynamiikka Suomessa 1995 2008. Eläketurvakeskus. Ilpo Suoniemi 0/203 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 4 Köhden dnamkka Suomessa 995 2008 Ilpo Suonem Eläkeurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 0/203 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA

Lisätiedot

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No.

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No. econsor www.econsor.eu Der Open-Access-Publikaionsserver der ZBW Leibniz-Informaionszenrum Wirschaf The Open Access Publicaion Server of he ZBW Leibniz Informaion Cenre for Economics Kanniainen, Vesa Working

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014 MAT-45 Fourier n meneelmä Merja Laaksonen, TTY 4..4 Sisälö Johano 3. Peruskäsieiä................................... 4.. Parillinen ja parion funkio....................... 7.. Heavisien funkio............................

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2010 -menetelmäseloste

Tuottavuustutkimukset 2010 -menetelmäseloste Meneelmäselose 1(11) Tuoavuusuimuse 2010 -meneelmäselose ANSANTALOUDEN TILINPIDON TUOTTAVUUSMITTARIT 2 Toimialoen oonaisuooseen perusuva oonaisuoavuuden muuos 2 Toimialoen oonaisuooseen perusuva yön uoavuuden

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille Rahoiusriski ja johannaise Mai Esola lueno 3 Black-choles malli opioien hinnoille . Ion lemma Japanilainen maemaaikko Kiyoshi Iō oisi seuraavana esieävän lemman vuonna 95 arikkelissaan: On sochasic ifferenial

Lisätiedot

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO KAUPPATIETEIDEN OSASTO Laskenaoimen ja rahoiuksen laios Rahoius Euroopan kehiyvien osakemarkkinoiden yheisinegraaio ja kausalieei Aarne Björklund Rahoius 4 0239210 Sisällyslueelo

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

Ecophon Gedina E. Mitat, mm 600x600 1200x600 1200x1200 T15 T24 Paksuus (t) 15 15 15. Asennuskuva M270

Ecophon Gedina E. Mitat, mm 600x600 1200x600 1200x1200 T15 T24 Paksuus (t) 15 15 15. Asennuskuva M270 Ecophon Gedina E Käyökoheisiin, joissa sisäkaola vaadiaan helppo asenneavuus ja avaavuus, ja joissa on korkea oiminnallise vaaimukse. Ecophon Gedina E -järjeselmässä on upoeu näkyvä lisa, joka luo sisäkaoon

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Sefan Fredriksson Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson - SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök - Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi kappaleen seinämää

Lisätiedot

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko VARIZON Piennoeuslaie säädeävällä hajouskuviolla Lyhyesi Säädeävä hajouskuvio ja lähivyöhyke Soii kaikenyyisiin iloihin Miausyhde Helosi uhdiseava Peiey ruuviliiännä Eri värivaihoehoja Pikavalinaaulukko

Lisätiedot

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015 Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2015 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, tammikuu Kansantalouden tuotanto kasvoi tammikuussa 2015 Kausitasoitettu tuotanto kasvoi tammikuussa 1,5 prosenttia edelliskuukaudesta. Työpäiväkorjattuna

Lisätiedot

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono: DEE-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 5, rakaisuehdoukse [johdano impulssivaseeseen] Jakuva-aikaisen järjeselmän impulssivase on vasaavanlainen järjeselmäyökalu kuin diskreeillä puolellakin: impulssivase

Lisätiedot

Ratkaisu. Virittäviä puita on kahdeksan erilaista, kun solmut pidetään nimettyinä. Esitetään aluksi verkko kaaviona:

Ratkaisu. Virittäviä puita on kahdeksan erilaista, kun solmut pidetään nimettyinä. Esitetään aluksi verkko kaaviona: Diskreei maemaiikka, sks 00 Harjoius 0, rakaisuisa. Esi viriävä puu suunaamaomalle verkolle G = (X, E, Ψ), kun X := {,,, }, E := { {, }, {, }, {, }, {, }, {, }}, ja Ψ on ieninen kuvaus. Rakaisu. Viriäviä

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2010 Tuotannon suhdannekuvaaja 2010, toukokuu Kansantalouden tuotanto kasvoi toukokuussa vuodentakaisesta Kausitasoitettu tuotanto väheni toukokuussa 0,6 prosenttia edelliskuukaudesta, mutta

Lisätiedot

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnroinkau 4 B 00120 Helsinki Finland Tel. 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: hp://www.ela.fi/ Keskuseluaiheia

Lisätiedot