Painevalukappaleen valettavuus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Painevalukappaleen valettavuus"

Transkriptio

1 Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä seuraava kolme keskeisä prosessiin liiyvää vaaimusa äyyvä: Muoipesä äyyy kokonaan Valuseos jähmeyy sien, eä kappale väänyilee mahdollisimman vähän ja kaikki aluee sen sisällä ova asalaauisia Kappale voidaan poisaa muoisa Kun sula mealli viraa kanavison läpi muoipesään, siiä siiryy lämpöä muoin seinämiin. Jähmeyminen alkaa sulan lämpöilan laskiessa riiävän alas. Joa kappaleeseen ei muodosuisi kylmävikoja, pesä äyyy äyää kokonaan ennen kuin jähmeyminen eenee liian pikälle. Meallin jähmeymisnopeus ja jähmeyneen meallin osuus äyövaiheen lopussa riippuu valukappaleen massan ja ulkopinnan pina alan suheesa. Sen lisäksi vaikuava muoimaeriaalin lämmönjohavuus ja pesän äyämiseen arviava aika. Painevalumuoi johaa lämpöä nopeasi pois muoipesään äyeysä meallisa, mua painevalumeneelmän mahdollisama eriäin nopea äyöaika sallii kappaleeseen sili ohue seinämä (Taulukko 1). Kokillivalussa käyeään muoimaeriaaleja, joiden lämmönjohumisominaisuude ova samaa luokkaa kuin painevalumuoissa. Muoipesä äyeään suheellisen hiaasi, jolloin meneelmällä ei voida uoaa yhä ohuseinämäisiä kappaleia kuin painevalumeneelmällä. Kokillivalussa käyeään valuraudasa sekä joissain apauksissa eräksesä ai grafiiisa valmiseuja muoeja. Kun mealli jähmeyy muoin sisällä, se kuisuu. Jähmeymisen aiheuama kuisuma kompensoidaan painevalumeneelmässä purisamalla muoipesässä olevaa meallia valumännällä koko jähmeymisapahuman ajan. Kokilli, hiekka ja arkkuusvalussa käyeään syöökupuja, joisa viraa lisämeallia kuisuman vuoksi yhjeneviin kohiin valukappaleessa. Painevalukappale ulisi suunniella sien, eä se jähmeyy viimeiseksi porin edesä. Muihin valumeneelmiin arkoieu kappalee ulisi suunniella sien, eä syöökupujen alla oleva osa jähmeyvä viimeisinä. Tällä avoin syöömealli pääsee viraamaan muoipesään eseeä. Muoin jäähdyysjärjeselmä voidaan suunniella sien, eä lämpöä johdeaan pois oisila alueila nopeammin ja oisila hiaammin. On ärkeää neuvoella valimon kanssa jo silloin, kun kappalea suunniellaan, joa kappaleeseen saadaan oikeassa järjesyksessä jähmeyvä rakenne. Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä se voidaan ongelmia poisaa muoisa. Muoin aukeamissuunaise seinämä äyyy helliää. Jos muoiin ulee liikkuvia meallikeernoja, kappaleen keernapinnoissa ulee olla helliys keernan liikesuunaan. Liikkuvia ai supisuvia keernoja vaaiva yksiyiskohda kappaleessa monimukaisava muoia ja nosava sen hinaa. Näiä yksiyiskohia ulisikin suunniella ainoasaan silloin, kun hyödy yliävä kusannukse. Valukappaleen suunnielijan ulisi alkaa yönsä yriämällä hahmoaa, millaisella muoilla kappale ullaan valamaan. Muoin ulisi olla niin yksinkerainen kuin mahdollisa, jakoason ulisi olla asomainen, kaikkien seinämien asapaksuja ja kaikissa muoin aukeamissuunaisissa ai keernan liikesuunaisissa pinnoissa ulisi olla helliykse. Täsä perusasa käsin voi järjeselmällisesi: Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 1

2 Suunniella joidenkin seinämien paksuuksien pienenämisä ai suurenamisa niissä rajoissa, joka valumeneelmä ja valumealli ekevä mahdolliseksi. Tavoieena on joko kasvaaa lujuua seinämää paksunamalla ai pienenää kappaleen ilavuua seinämää ohenamalla. Lisää vahvisavia ja jäykisäviä elemenejä, kuen kauluksia ja rivoiuksia. Lisää liios ja paikoiuskomponeneja, kuen reikiä, orneja ja elineiä. Lisää yksiyiskohia, joka vaaiva muoiin jonkin erikoisrakaisun, jos näillä yksiyiskohdilla voidaan välää esimerkiksi koneisus ai kokoonpanovaiheia valmiissa komponenissa. Porrasaa jakopina, jos porrasamisella voidaan uoaa kappaleeseen yksiyiskohia, joiden avulla väleään koneisus ai kokoonpanovaiheia valmiissa kappaleessa. Massiivise kohda, seinämänpaksuusero ja kappaleen minimiseinämänpaksuus Kun mealliseos jähmeyy muoissa, se kuisuu. Kuisuman kompensoimiseksi on olava saaavilla juoksevaa meallia. Osiin, joihin ei viraa korvausmeallia, muodosuu yhjiä iloja: kuisumaoneloia, huokosia ai painumia. Kuisumavaikuus suurenuu, jos kappaleessa on yksiäisiä paksuja seinämiä ai paikallisia kuumia kohia. Kappale ulisi suunniella sien, eä sen seinämänpaksuus pysyy kauaalaan mahdollisimman asaisena. Kappaleessa ei saisi olla hyvin paksuja kohia, nopeia seinämänpaksuusvaiheluia ai sellaisia ohuia kohia, joiden kaua jähmeymiskuisuman kompensoiniin arviava syöömealli jouuu kulkemaan paksumpiin kohiin. Painevalun lujuus riippuu valumaeriaalin jähmeymisnopeudesa. Paksu seinämä eivä ole yhä lujia kuin muu kappaleen osa. Paksujen seinämien vaaima pikä jähmeymisaika voi myös pidenää huomaavasi yheen valukieroon kuluvaa aikaa sekä hankaloiaa kappaleen poisamisa muoisa. Kappaleen poisaminen voi hankaloiua esimerkiksi siiä syysä, eä paksujen seinämien pikä jähmeymisaika anaa ohuille seinämille aikaa kuisua iukasi keernojen ympärille. Samanlaisia ongelmia ilmenee sekä painevalussa eä muissa kesomuoimeneelmissä. Jos kappaleessa on eri paksuisia seinämiä, paksuusvaihelun ulisi apahua niin loivasi kuin mahdollisa. Jyrkä seinämänpaksuusvaihelu aiheuava väänyilyä ja mahdollisesi myös säröilyä. Ongelma uleva esiin, kun kappale jähmeyy ja jäähyy. Tornien sisälle uleva reiä ulisi mieluien valmisaa keernoilla sen sijaan eä ne koneiseaan myöhemmin auki. Tällä avoin saadaan pienenneyä seinämänpaksuua jonkin verran. Ohue kohda ulisi mieluien vahvisaa rivoiuksilla, ei seinämänpaksuua kasvaamalla. Kuva ja 3 esiävä joiain apoja suunniella kappaleeseen asainen seinämänpaksuus ja samalla edisää valeavuua. Paksuja kohia voidaan kevenää keernoiamalla niihin syvennys keskelle. Rakaisu sääsää valumaeriaalia ja voi samalla lisää uoanovauhia. Jos paksua kohaa ei keernoiea, siihen voi muodosua imupainumia, joka eivä pienikokoisinakaan ole hyväksyäviä pinnoieavissa kappaleissa. Kuva 1 Painevalukappaleiden seinämäpaksuus ulee suunniella mahdollisimman asaiseksi. Paksu koha kieyyy eri avalla kuin ohu seinämä. Painevalu ei eroa ässä suheessa muisa valumeneelmisä. Ohue kohda jähmeyvä umpeen ennen paksua kohaa, jolloin siihen muodosuu imuvikoja. Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus

3 A B Kuva Kalliseun ornin ja pohjalevyn välinen liioskoha kuvassa A on suunnielu uudelleen kuvan B osoiamalla avalla. Kappaleen seinämänpaksuus on paremmin muooillussa kappaleessa lähes yhenäinen. Kuvan B kappale mahdollisaa myös yksinkeraisemman muoirakeneen. A B C Kuva 3 Rakenne A on huono, koska siinä on keskellä massiivinen koha. Rakeneen B seinämä ova yhenäise. Lujuus on uoeu rivoiuksella, jonka valamiseksi muoiin arviaan liikkuva keerna molemmille puolille. Rakenne C oeuaa yhenäisen seinämänpaksuuden yksinkeraisella muoirakeneella. Muoiin ei arvia lainkaan liikkuvia keernoja. Hyväksyävä Parempi Ei suosielava Suosielava Kuva 4 Kuinka muooilu vaikuaa kappaleen sisäiseen yhenäisyyeen. Paksu kohda jähmeyvä viimeisenä ja keräävä sisälleen huokoisuua. Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 3

4 Painevalukappaleen seinämien ei ulisi olla liian ohuiakaan. Seinämänpaksuudella on minimiarvo, joka riippuu valeavasa mealliseoksesa ja seinämän pina alasa seuraavan aulukon (Taulukko 1) mukaisesi. Painevaleavan kappaleen pienimmän seinämänpaksuuden riippuvuus seinämän pina Taulukko 1 alasa. Kappaleen seinämän pina-ala (cm) Sn-, Pb- ja Zn-seokse (mm) Al-ja Mg-seokse (mm) Cu-seokse (mm) 5 0,6-1,0 0,8-1, 1,5-, ,0-1,5 1,-,0,0-, ,5-,0,0-,5,5-3,0 yli 500,0-,5,5-3,0 3,0-4,0 Seinämänpaksuuserojen miaaminen ympyräekniikalla Seinämänpaksuuserojen selviämisen apuna voi käyää yksinkeraisa ympyräekniikkaa. Piirrä seinämien ja nurkkakohien sisälle ympyröiä ja veraa niiden halkaisijoia oisiinsa. Huomioi kaikki suunna. Piirrä ympyröiä sekä vaaka eä pysysuunaisiin seinämiin. Jos ympyröiden halkaisija eroava enemmän kuin 3:1, paksuimpiin seinämiin voi muodosua kuisumahuokoisuua. Jos halkaisija eroava enemmän kuin 6:1, kappaleen lujuus kärsii ja laau heikkenee huomaavasi. Kuva 5 Ympyräekniikka seinämänpaksuuserojen selviämisessä. Esimerkkikappaleen paksuimma seinämä ova suunnilleen neljä keraa paksumpia kuin ohuimma seinämä. Pyörisykse ja nurka Valukappaleen ulkonurka muoouuva muoin sisänurkissa. Kesomuoin erävä sisänurka eivä useinkaan pysy pikään hyväkunoisina, koska ne keräävä jänniyksiä ja halkeileva eriäin helposi. Valukappaleen ulkonurkkien ulisi äsä syysä olla pyöriseyjä. Jos suunnielija vaaii kappaleeseen erävä ulkonurka, muoin huolokusannukse lisäänyvä huomaavasi. Valukappaleen sisänurka muoouuva muoin ulkonurkissa. Muoin erävä ulkonurka kuluva ai muruva sulavirauksen vaikuuksesa. Kappaleen erävä sisänurka halkeileva helposi lämpörasiusen ai mekaanisen rasiuksen vaikuuksesa. Sisänurkkien ulisi näisä syisä olla aina pyöriseyjä. Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 4

5 Kuva 6 Eriyisesi kappaleen erävä sisäkulma olisi pyöriseävä. Huomioi suunnielussa, eä muoi on kappaleen negaiivi. Kappaleen ulkopyörisys on muoin sisäpuolinen pyörisys. Sisäpuolise pyörisykse äyyy jyrsiä kovaan, usein karkaisuun yökalueräkseen. Miä pienempi ulkopyörisys siä pienempisäeinen jyrsinyökalu arviaan. Pienisäeise yökalu kuluva ja muoin hina kasvaa. Kuva 7 Jos kappaleen sisälle arviaan erävä nurkka, käyä uria. Muisa ehdä pyörisykse riiävän suuriksi. Vasahelliykse Kokilli ja maalapainevalumeneelmillä voidaan valmisaa sisäpuolisia vasahelliyksiä melko helposi hiekkakeernoja ai iropaloja käyäen. Molempia käyeään yleisesi myös hiekkavalumeneelmässä. Kesomuoin iropala valmiseaan meallisa. Ne kiinnieään muoiin sien, eä kappale voidaan poisaa muoisa iropala mukanaan. Iropala poiseaan kappaleesa väliömäsi sen jälkeen, kun kappale on oeu ulos muoisa. Pala oeaan aleen ja käyeään uudelleen. Hiekkamuoin iropala kiinnieään valumalliin sien, eä iropala jää kaavauun muoiin, kun malli vedeään pois. Iropala poiseaan erikseen. Painevalumuoiin on aseeu iropaloja joissain hyvin harvoissa apauksissa. Iropala kasvaava valukieroon kuluvaa aikaa ja lisäävä yövoiman arvea, jolloin valukusannukse nouseva. Hiekkakeernoja ei voi painevalumeneelmässä käyää ollenkaan. Kokilli ja maalapainevalukappaleisiin voidaan joissain apauksissa uoaa vasapääsöjä segmenoiduilla keernoilla eli osiin jaeuilla keernoilla. Painevaluun segmenoidu keerna eivä kuienkaan sovi, koska valuapahuman aikainen suuri paine pakoaa valumeallin keernasegmenien väliin ja hisaa ne yheen. Painevalukappaleisiin ei voi näin ollen suunniella edes pienikokoisia sisäpuolisia vasahelliyksiä. Kokilli ja hiekkavaluissakin sisäpuolisia vasahelliyksiä ulisi välää, joa muoin rakeneesa saadaan mahdollisimman yksinkerainen. Kuva 9 esiää neljä erilaisa apaa poisaa sisäpuolise vasahelliykse. Kuva 8 esiää avan poisaa ulkopuolise vasahelliykse. Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 5

6 A B Kuva 8 Rakenne B alla eliminoi ulkopuolisen vasahelliykse, joka hankaloiaa rakeneen A valmisusa. A B C D E Kuva 9 Koelorakeneessa A on sisäpuolisia vasahelliyksiä kiinniysulokkeiden alapuolella. Rakeneessa B kiinniysulokkee on sijoieu koelon ulkopuolelle. Rakenne C hyödynää kiineää keernaa, joka on aseeu koelon alapuolelle. Rakeneessa D vasahelliys on eliminoiu jakamalla kiinniysulokea koelon pohjaan saakka. Rakenne E on vasaava kuin rakenne D, mua seinämänpaksuus on asaisempi. Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 6

7 Helliykse ja valukappaleen arkkuus Kaikille muoin aukeamissuunaan ai keernan liikesuunaan oleville pinnoille sekä valumallin irroussuunaisille pinnoille äyyy aseaa helliys. Riiävän suuri helliävä kulma helpoaa kappaleen ulosyönöä ai mallin irroamisa ja pienenää niiden kaua valukusannuksia. Teollisuudessa eri puolilla maailmaa on oeu laajali käyöön erilaisia minimihelliyssandardeja. Minimihelliys riippuu seinämän korkeudesa. Kesomuoimeneelmissä voiaisiin määriää sisäja ulkopuolisen pinojen helliykse erisuuruisiksi. Ulkopuolisen pinnan helliys on puole sisäpuolisen pinnan helliyksesä. (Kuva 10) Jos sisäpuolinen helliys on esimerkiksi 1, ulkopuolinen helliys on 0.5. Useimmien molemmilla puolilla käyeään kuienkin samaa helliysä, joa seinämänpaksuudesa saadaan asainen. Teollisuudessa yleisesi hyväksyyä arvoa pienempi helliys voidaan ieyin varauksin oaa käyöön, mikäli kappaleen ilaaja arvioi helliyksen pienenämisen hyödy haioja suuremmiksi. Pienempi helliys voi esimerkiksi ohenaa kappaleen seinämiä sien, eä maeriaaliarve ai uoeen kokonaismassa pienenee. Pieni helliys voi myös vähenää koneisusarvea. Jos kappaleeseen suunniellaan suosieluja arvoja pienemmä helliykse, suunnielijan ulisi konsuloida valimoa, joa voidaan selviää mikä on ehdoon minimi ja millaisia vaikuuksia helliyksen pienenämisellä on. Jos suunnielija esimerkiksi haluaa pienenää reiän helliysä, ulosyönövoiman arve reiän ympärisössä kasvavaa. Tällöin voi olla arpeen vahvisaa reiän ympärisön rakennea ai lisää ulosyönimien määrää, joa ulosyönö ei paina kappalea lommolle ai väännä siä. Kuva 10 Kesomuoimeneelmillä valmiseuissa kappaleissa sisäpuolinen helliys ulee pinnoille, joka kuisuva muoia vasen ja ulkopuolinen helliys pinnoille, joka kuisuva muoisa poispäin. Teollisuudessa on käyössä erilaisia valujen mia ja muoooleranssisandardeja, joissa ilmoieaan minimioleranssi eriyyppisille mioille ja muodoille. Toisinaan on hyödyksi suunniella kappaleeseen näiä iukemma oleranssi, joa kappaleen koneisusarve vähenee. Tällöinkin ulee konsuloida valimon henkilösöä, joa voidaan selviää kuinka pieni oleranssialue on mahdollinen ja kuinka se vaikuaa kappaleen valmisuskusannuksiin. Tiukkojen oleranssien saavuaminen vaaii, eä prosessiparameri ova hyvin hallinnassa. Painevaluprosessin paramereja ova esimerkiksi muoin lämpöila, sulan lämpöila, sulan äyönopeus ja paine sekä jähmeymisaika eli aika, jonka kappale on muoissa ennen kuin se yönneään ulos. Samanyyppisiä paramereja on myös muissa kesomuoimeneelmissä. Painevaluihin voidaan uoaa hyvin suuri arkkuus niin sanoulla lasua ja kokeile meneelmällä. Muoi valmiseaan aluksi sien, eä ne osa, joissa on kriiisiä oleransseja, valmiseaan hieman oleranssialuea suuremmiksi ai pienemmiksi. Kappaleen reikiä muooava keerna ehdään hieman suuremmiksi ja ulokkeia muooava syvennykse hieman pienemmiksi kuin Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 7

8 vaadiu mia. Sen jälkeen ehdään koevalukierros, jonka aikana säädeään valuparameri sien, eä kappale äyää oleranssivaaee mahdollisimman hyvin. Koevalukierroksen jälkeen muoipesän koneisamisa äydenneään ja ehdään sen jälkeen uusi kokeilu. Näin jakeaan, kunnes oleranssivaade äyyy. Jos kappaleeseen haluaan esimerkiksi uoaa hyvin arkkamiainen reikä, ehdään sen muooava keerna aluksi hieman suuremmaksi kuin olisi arpeen. Kun valuparameri on aseeu kohdalleen sien, eä kaikkien muiden osien oleranssivaade äyyy, keernaa pienenneään. Tämän yyppinen meneely lisää muoin valmisuksen ja uoannon ylösajon kusannuksia. Kappaleen ilaajan äyyy harkia, ulevako odoeu sääsö olemaan suuremma kuin suuremman arkkuuden vuoksi kasvanee kusannukse. Kusannussääsöjä saadaan esimerkiksi siä kaua, eä koneisuksia arviaan vähemmän ai ei ollenkaan. Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson SweCas Riseyskoha muodosuu kun kaksi kappaleen seinämää ai seinämä ja ripa kohaava. Riseyskoha on muua ainea paksumpi ja kuisumavikojen välämiseksi on ärkeää suunniella se oikein. Riseyskohia on erilaisia: T, L, X ja Y yyppisiä leikkauksia, joisa T muoo on usein paras. Kuva 11 Erilaisia seinämien riseyskohia. Mikäli kappaleessa on kohia joihin valuiskun kolmannen vaiheen aikana ei voida lisää sulaa, muodosuu niihin yypillisesi kuisumavikoja ja huokoisuua. Painevalussa valuiskun kolmannen vaiheen arkoiuksena on vähenää ää huokoisuua. Kokillivalussa sama vaikuus on muoiin ehävillä syöökuvuilla. Joskus on mahdoona välää suunnielemasa kappaleeseen paksuja kohia. Silloin kappaleen äydellinen uudelleensuunnielu voi olla hyvä rakaisu. On myös mahdollisa suunniella kappaleeseen ylimääräinen syöökanava. Ylimääräinen syöökanava on kappaleessa ai muoissa sen ympärillä oleva osa, jonka arkoiuksena on valuiskun aikana syöää sulaa paksumpaan osaan kappalea. Mikäli komponenin rakenne on monimukainen ja seinämäpaksuus on epäasainen, vaikuaa kyseinen koha myös jäähymisen aikaiseen kuisumaan. Halkeamien ja huokoisuuden välämiseksi kappale ulee suunniella sien, eä seinämäpaksuus pysyy vakiona, jolloin kappaleeseen ei muodosu kuumia kohia. Joissakin apauksissa kappaleeseen voi muodosua halkeamia ja sisäisiä jänniyksiä vaikka siinä onkin asainen seinämäpaksuus. Näin käy eriyisesi reikiä sisälävissä kappaleissa, koska keerna kuumenee muua muoia voimakkaammin. Kuva 3. Kuvan geomeria ova yypillisesi aliia kuumarepeilylle, koska niissä on keernoilla valmiseuja reikiä, joka vaikuava valukuisumaan. Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 8

9 Ihaneellisesi suunnielu kappale on ermisesi neuraali, jolloin se jähmeyy asaisesi joka puolela. Termisesi neuraalissa kappaleessa seinämänpaksuude ova ieyssä suheessa oisiinsa. Jos yksi riseävien seinämien paksuuksisa on puole oisen seinämän paksuudesa, on kyseessä ermisesi neuraali poikkileikkaus. Jos yksi seinämisä on paksuudelaan kolmasosa muihin verrauna muodosaa se jäähdyyselemenin, joka siirää jähmeymiskeskiöä poispäin riseyskohdan keskelä Kuva 1 Esimerkki riseyskohdan vaikuuksesa jähmeymiskuisumiseen. Seuraavassa esieään joiakin riseyskohien suunnielusäänöjä. Seinämien paksuussuhde riippuu poikkileikkauksen yypisä. T leikkaukse ova suunnielun kannala usein parhaia. L riseys 1 Jos 1 R R1 1; R1 1 Jos 1 ; R 0 R1 T1 1, 5T1 Jos T riseys 3 R ; R 0 R R R 1 R 1 R 1 1, 5 1 missä: = pienin seinämäpaksuus. 1 T riseys on parhaalla mahdollisella avalla muooilu, kun se on seinämäpaksuudelaan yhenäinen, mua yleensä se johaa korkeampiin yökalu ja muoikusannuksiin. X mallisia riseyskohia ulisi välää mahdollisimman paljon, koska niihin muodosuu voimakas lämpökeskiymä. X riseykse voidaan suunniella kahena T riseyksenä. Kahden T riseyksen seinämien välisen eäisyyden ulisi olla vähinään kolme keraa seinämänpaksuus. Myös Y riseys voidaan usein muunaa parempaan T muooon. Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 9

10 X riseys θ R 90 R1 R 1 45 R1 0,71; R 1, R1 0,5 1; R, 51 R 1 X riseyksiä ulisi mahdollisuuksien mukaan välää, koska riseyksesä ulee hyvin paksu. X riseykse voidaan suunniella uudelleen seuraavan sivun kuvassa esieyn esimerkin mukaisesi muuamalla ne kahdeksi T riseykseksi. Y riseys 1 90 R1 R 1 45 R1 0,71; R 1, R1 0,51; R, 51 R R 1 θ L 3 1 Kuva 6. X riseyksesä kaheen T riseykseen. Y riseykse voidaan myös muuaa T riseyksiksi. On olemassa ieyjä krieerejä joia uudelleensuunnielun on äyeävä. Seinämien eäisyyden on esimerkiksi olava vähinään kaksi keraa seinämävahvuus. Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 10

11 a R R 1 R 3 R R ; R 3 ; a 1 ; 3 Kuva 7. Muooilu Y riseyksesä T muooon. R 1 Säde liian suuri, nurkkaan voi muodosua kuisuma-huokosia. Suosielava säde ai pyörisyksen muoo. R1 1 1, 5 1 Säde liian lyhy, murumien riski kasvaa. Kuva 9. Ohjeia nurkkapyörisyksen muooiluun. Seinämien yhymäkoha ei saa olla kulmalaan erävä, sillä se voi johaa valamisen aikana kuumarepeilyyn, sekä muoin murumiseen. Pyörisys ei myöskään saa olla liian suuri, koska kappaleeseen muodosuu silloin massiivisia vyöhykkeiä, joka jäähyvä hiaasi. Pienimpien pyörisyssäeiden ulisi olla vähinään 1 mm. Tämän kokoluokan pyörisyssäde vähenää virauksen urbulenssia muoipesän sisällä. Turbulenssi voi aiheuaa kappaleeseen kaasuhuokoisuua ja oksidisulkeumia. Reiä ova ongelmallisia muoin äyymisen kannala. Suurisäeise ja muodolaan pyöreä reiä esävä repeilyä ja urbulenisa muoin äyymisä. Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 11

12 Huokoisuusennuse Sulaprofiili, sulan osuus 4,97 % Kuva 13 Edellä olevan kuvan (Kuva 1) esimerkkiin perusuen ehy jähmeymislaskena MAGMA 5. ohjelmison kokillivalumoduulilla (Die Casing). Valumaeriaali on alumiiniseos AlSi10Mg ja muoimaeriaali pallografiiivaluraua. Laskenaan on käyey 5 muoin lämpöasapainoa hakevaa laskenakierrosa ja yksi varsinainen laskenakierros. Simuloiniin on oeu pelkkä jähmeymislaskena. Ylhäällä olevassa kuvassa on huokoisuusennusee kolmelle eri valuasennolle. Huokoisuusennusee noudaava T riseyksen mioiuksesa esieyjä periaaeia. Alhaalla oleva kuva esiää sulaprofiilia, kun sulan osuus on 5 % valukappaleen kokonaisilavuudesa. Sulaprofiilin muoo noudaaa myös T riseyksen mioiuksesa esieyjä periaaeia. Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 1

13 Huokoisuusennuse Sulaprofiili, sulan osuus 9,96 % Kuva 14 Aikaisemmin esieyn kuvan (Kuva 1) esimerkkiin perusuen ehy jähmeymislaskena MAGMA 5. ohjelmison kokillivalumoduulilla (Die Casing). Valumaeriaali on sinkkiseos ZnAl4Cu1 ja muoimaeriaali pallografiiivaluraua. Laskenaan on käyey 5 muoin lämpöasapainoa hakevaa laskenakierrosa ja yksi varsinainen laskenakierros. Simuloiniin on oeu pelkkä jähmeymislaskena. Ylhäällä olevassa kuvassa on huokoisuusennusee kolmelle eri valuasennolle. Huokoisuusennusee noudaava T riseyksen mioiuksesa esieyjä periaaeia. Alhaalla oleva kuva esiää sulaprofiilia, kun sulan osuus on 10 % valukappaleen kokonaisilavuudesa. Sulaprofiilin muoo noudaaa myös T riseyksen mioiuksesa esieyjä periaaeia. Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 13

14 Huokoisuusennuse Sulaprofiili, sulan osuus 3,95 % Kuva 15 Aikaisemmin esieyn kuvan (Kuva 1) esimerkkiin perusuen ehy jähmeymislaskena MAGMA 5. ohjelmison kokillivalumoduulilla (Die Casing). Valumaeriaali on messinki CuZn30 ja muoimaeriaali pallografiiivaluraua. Laskenaan on käyey 5 muoin lämpöasapainoa hakevaa laskenakierrosa ja yksi varsinainen laskenakierros. Simuloiniin on oeu pelkkä jähmeymislaskena. Ylhäällä olevassa kuvassa on huokoisuusennusee kolmelle eri valuasennolle. Huokoisuusennusee noudaava T riseyksen mioiuksesa esieyjä periaaeia. Alhaalla oleva kuva esiää sulaprofiilia, kun sulan osuus on 4 % valukappaleen kokonaisilavuudesa. Sulaprofiilin muoo noudaaa myös T riseyksen mioiuksesa esieyjä periaaeia. Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 14

15 Jakolinja ja valukkeiden leikkaaminen Muoisa poiseussa valussa on joukko valukanavisossa muoouuneia ylimääräisiä osia, valukkeia. Valumeneelmäsä riippuen nämä osa ova jakokanavia, syöökupuja, syööholkissa muoouuneia osia, ablei ai ylijuoksuja. Ylimääräise osa leikaaan painevaluvalukappaleesa iri hydraulisesi oimivalla leikkaimella. Kokilli, maalapainevalu ja hiekkavalukappaleisa valukkee useimmien sahaaan iri. Kaikissa meneelmissä valukappaleeseen jää hiukan koholla oleva, selkeäsi erouva rosoinen linja jakopinnan kohdalle. Jos kappaleen ulkonäkö ai pinnoiaminen vaaii arkempaa jakolinjan siisimisä, arviaan lisää puhdisusyöä. Joissain apauksissa kappale voidaan suunniella aiavasi sien, eä ylimääräisiä yövaiheia ei arvia. Jakolinja voidaan piiloaa sellaisiin osiin valukappalea, joissa ulkonäkövaaee ova pienemmä ai joissa jakolinja ei haiaa asennusyöä. Jakolinja muodosuu myös osiin, joissa liikkuva keerna kohaa muoipesän pinnan. Jos liikkuvan keernan ja muoipesän pinnan väliin muodosuu pursea, se voi joissain apauksissa olla hyvin hankalasi poiseavissa. Valun viimeiselykusannukse kasvava joka apauksessa. Porraseu jakopina ai hyvin epäsäännöllisen muooinen jakolinja nosaa myös viimeiselykusannuksia. Seuraava kuva (Kuva 16) esiää sylinerimäisen muodon kyljessä olevaa ulokea, joka on suunnielu uudelleen sien, eä jakolinja saadaan paremmin leikaavaksi. A B Hankalasi poiseavaa pursea Kuva 16 Rakeneen A vaaima luisi jäää kappaleen kylkeen hankalasi poiseavissa olevaa pursea. Rakenne B siirää purseen paikkaan, jossa se on helpommin leikaavissa. Kuva 17 esiää vähäisä rakennemuuosa, joka yksinkeraisaa jakolinjaa rakaisevasi ja ekee kappaleesa helpommin viimeiselävän. Viimeiselykusannukse puoava merkiäväsi. A Kuva 17 Jakolinjalla oleva piene muodo hankaloiava viimeiselyleikkaimen valmisamisa. Rakeneessa B reunamuoo kakaisaan kauluksella, jolloin leikkain on paljon yksinkeraisempi ja leikkausjälki siisimpi. B Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 15

16 Porraseu jakopina on vaikea koneisaa ja muoia on sen vuoksi hankala saada pysymään suljeuna valun aikana. Valukappaleeseen voi muodosua pursea, joka on muodosa johuen hankala poisaa. Yksinkerainen muuos helpoaa viimeiselyä huomaavasi (Kuva 18). Samalla kappaleen lujuus kasvaa. Välä pysysuunaisia jakolinjoja, jos mahdollisa. Rakenne (B) alla olevassa kuvassa on oeueu ilman pysysuunaisia muooja, vaikka siinä on muila osin sama rakenneosa kuin esimerkissä (A). A B Ei suosielava Parempi, vaikka ei paras mahdollinen rakaisu Kuva 18 Esimerki huonosa ja paremmasa jakopinarakeneesa. Paras mahdollinen muoo on aso. Muoin äyymisen edisäminen Joa kappalee olisiva mekaanisesi ja visuaalisesi hyvälaauisia, muoi on äyeävä nopeasi. Tavallinen äyöaika pienille painevalukappaleille on millisekunia. Miä suuremma pinnanlaauvaaimukse kappaleelle aseeaan, sen lyhempi äyöaika valiaan. Valukappale ulisi meneelmäsä riippumaa muooilla sien, eä sula äyää muoipesän asaisesi ja pyöreilemää. Tällöin kappaleeseen ulee hyvä pinnanlaau. Miä asaisempi seinämänpaksuus kappaleessa on, sen helpommin muoipesä äyyy. Ei suosielava Parempi Ei suosielava Parempi Kuva 19 Muooja, joilla ediseään muoipesän äyymisä Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 16

17 Sulava ja yhenäise muodo edisävä muoipesän äyymisä. Torni ja muu koholla oleva osa voiva olla hankalia äyää. Näiden osien äyymisä voi edisää rivoiuksilla. Kappale lujiuu samalla, jos ripa on hyvin suunnielu. Pikä ikkuna ai ura voi olla eriäin hankala muoo, koska se esää meallia viraamasa kappaleen vasakkaiselle puolelle. Ikkuna voidaan korvaa jonolla pienempiä aukkoja, joka voiva oeuaa sama eknise vaaimukse ja samalla edisää muoipesän äyymisä. Paikallisen kuumien kohien muodosumisen ehkäiseminen Piene ulokkee kuumenuva muoissa helposi liikaa. Kuumenuminen voi johaa erilaisiin valuvikoihin, kuen pinahuokoisuus, veojälje ja syöpyminen. A Ei suosielava, erävä sisänurka keräävä lämpöä muoiin B Parempi A Ei suosielava, ripojen välillä on liian kapea ura B Parempi Kuva 0 Kuinka suunniella kappale sien, eei muoiin muodosu paikallisia kuumia kohia Muoin hyvä lämpöekninen suunnielu ehkäisee ongelmia osalaan, mua kaikkein paras rakaisu on, jos kappaleeseen ei suunniella ollenkaan lämpöä kerääviä yksiyiskohia. (A) ja (B) yllä olevassa kuvassa oeuava sama eknise oiminno, mua (B) on suunnielu sien, eä siinä ei ole eräviä kulmia Tällöin muoi ei kuumene paikallisesi yhä paljon kuin rakeneen (A) apauksessa. Terävä kulma paisi kuumeneva, myös kuluva ja vahingoiuva helposi. Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 17

18 Rivoiusen käyäminen lujuuden ja maeriaalialouden vuoksi Riva ova erinomainen keino lujiaa valukappalea paksunamaa seinämiä. Riva ulisi pyörisää ja sulauaa muuhun kappaleeseen. Niiä ulisi käyää myös vierekkäisen ulokkeiden liiämiseen oisiinsa. Kappale lujiuu ja muoi äyyy paremmin. Ripojen ei ulisi olla poikkileikkaukselaan suorakulmaisia. Riva ulisi muooilla kaareviksi, joa sula viraa niiden kaua vasassa olevaan seinämään paremmin ja joa niihin ei muodosuisi jänniyskeskiymiä. Alla olevassa kuvissa oleva asomaise muodo voidaan vahvisaa ja äyää paremmin rivoiamalle ne. Laakea, pyöreämuooinen ja asaisesi aseelu rivoius on paras, koska se ei väännä kappalea yhä helposi kuin erävänurkkainen ja suora rivoius. Välä suunnielemasa riseyskohiin paksuja seinämiä. Ei suosielava, asomaisia pinoja ja uloke, joka on hankala äyää Parempi, riva edisävä kappaleen äyymisä ja jäykisävä siä Ei suosielava, riva, joissa on erävä särmä Parempi, pyörisey riva Ei suosielava, suora riva Parempi, pyöreämuooise riva Kuva 1 Ripojen hyödynäminen muoipesän äyämisessä ja kappaleen vahvisamisessa Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 18

19 Ripojen mioiaminen Sefan Fredriksson SweCas Rivoiuksia käyeään kahdesa syysä: Paranamaan muoipesän äyymisä ja lujiamaan kappaleen rakennea. Useimmien on parempi lujiaa kappale rivoilla kuin seinämänpaksuua kasvaamalla, koska: Ohuiden seinämien lujuus on suurempi kuin paksujen seinämien lujuus Paksu seinämä jähmeyvä hiaammin kuin ohue seinämä ja uoanovauhi hidasuu Paksu seinämä uoava huokoisuua ja muia valuvikoja, koska ne jähmeyvä muua rakennea hiaammin Paksu seinämä aiheuava kappaleeseen jänniyskeskiymiä Riva on syyä suunniella huolella, koska oimimaon suunnielu saaaa aiheuaa jänniyskeskiymiä ja väänyilyä. Perussyy on kappaleen epäasainen jähmeyminen. Rivan korkeus ulisi aseaa seinämän paksuuden mukaiseksi ja ripojen välisen eäisyyden ulisi olla vähinään kolme keraa seinämänpaksuus. Rivoia mieluien kappaleen sisäpuolela, ei ulkopuolela. Jänniyshuipu asoiuva ällä avoin parhaien. Pyörisä kaikki nurka ja suunniele ripojen muoo pyöreäksi. Älä ee suoria seinämiä ai eräviä nurkkia. Alla oleva kuva esiää yleise suunnieluperiaaee. 1 h 1 h 1 h 1,5 h 4 0 1,5 h 1, 5 0 1,75 h 0, 5 0 Kuva Joiain ripojen suunnielusäänöjä Liikkuvien keernojen väläminen Liikkuvilla keernoilla voidaan valmisaa monimukaisia kolmiuloeisia muooja, joiden valaminen ei ole avallisella muoirakeneella mahdollisa. Muoi, jossa on liikkuvia keernoja, ei kuienkaan pysy samaan uoanovauhiin kuin avanomainen muoi. Jos kappaleen suunnielija pysyy välämään liikkuva keerna muooilemalla kappaleen kekseliääsi, muoisa ulee halvempi ja uoanovauhi pysyy parempana. Seuraavissa kuvissa on esiey kaksi esimerkkiä liikkuvien keernojen välämiseksi. Eräs keino on jäää reiä päälä avonaisiksi (Kuva 3) ai valmisaa kappaleen kyljessä oleva reikä keernoiamalla se molemmisa muoipuoliskoisa (Kuva 18). Jälkimmäisä meneelmää voidaan sovelaa ainoasaan siinä apauksessa, eä seinämässä on riiävän suuri helliys. Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 19

20 Vaaii liikkuvan keernan Ei vaadi liikkuvaa keernaa Kuva 3 Reiän jääminen päälä avonaiseksi. Kuva 4 Toinen rakenne, jolla voidaan välää liikkuva keerna. Seinämän kulman on olava riiävän suuri. Tässä esimerkissä kulma on 0 asea. Keernoieu reiä Useissa apauksissa reiä voidaan valmisaa riiävän arkkamiaisina suoraan valamalla sien, eä koneisusvaiheia ei arvia lainkaan. Reikiä voidaan valmisaa jopa helliämää. Reikien muooiluun äyyy kuienkin uhraa jonkin verran ajausa, joa muoi saaaisiin valmiseua mahdollisimman vahvaksi ja joa siä ei arvisisi huolaa arpeeoman usein. Kuva 5 Muuama vaihoeho keernoieujen reikien muooiluun Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 0

21 Pohjareikä on useimmien parempi kuin pohjaon reikä, koska pohjaon reikä saaaa muodosaa pursea keernan ja sen vasapuolella olevan pinnan yhymäkohaan. Pohjaon reikä kannaaa muooilla sien, eä jakoasolle jää ohu kerros meallia. Säännöllinen, arkoiuksella valmiseu ohu meallikerros on helpompi poisaa kuin epäsäännöllinen ja suunnielemaomasi muodosuva purse. Meallikerros poiseaan joko koneisamalla ai viimeiselyleikkaimessa. Reiä ulisi helliää, jos mahdollisa. Helliey pinna edisävä kappaleen iroamisa muoisa. Helliyksen muooilussa on oeava jakopinnan sijaini huomioon, koska sillä on yhdessä helliyksen kulman kanssa vaikuusa reiän oleransseihin. Lieä keernaapi ova heikkoja. ne muruva uoano olosuheissa hyvin helposi. Tee rei isä niin ympyrämäisiä kuin mahdollisa ja koneisa niiden muodo avalliseen pyöreään keernaappiin. Seuraavan kuvan esimerkissä keernoieu reikä arjoaa riiävän paikoiuspinnan, jos se on ainoasaan yhdelä sivula lieä. Täsä syysä puoliympyrä riiää. Puoliympyrä on parempi muoo muoin valmisusa ajaellen. Kuva 6 Vasemmalla: Ei suosielu rakenne. Terävä keerna muruu helposi uoano olosuheissa. Oikealla: Parempi. Pyöreä nurka eivä murru yhä helposi kuin erävä nurka. Puoliympyrä on myös helppo koneisaa avalliseen pyöreään keernaappiin. Seuraavaan aulukkoon (Taulukko ) on koou suosiuksia reiän halkaisijan ja piuuden suheesa. Jos reiän piuudeksi ulee aulukon suosiusa suurempi, konsuloi valimoa. Tällöin on usein edullisempaa jäää reikä valusa pois ja valmisaa se yösämällä. Taulukko Halkaisijan suhde reiän piuueen Valumealli Halkaisija (mm) sinkki alumiini magnesium kupari Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 1

22 Pinojen viimeisely Lieä ja sileä pinna ova ehkä kaikkein hankalimmin valmiseavia ja vähien visuaalisesi houkuelevia yksiyiskohia painevalukappaleissa. Erilaisin pinojen viimeiselymeneelmin voidaan uoaa valukappaleisiin visuaalisempia ja edullisemmin valmiseavia pinoja. Teksuroini Teksuroimalla voidaan valmisaa useia saoja erilaisia pinakuvioineja. Teksuuri paranaa kappaleen pinnan visuaalisa ilmeä ja myös pinnanlaau paranee. Teksiäminen Teksiämisä voidaan käyää pinnan ilmeen paranamiseen ja samalla iedon väliämiseen. Kappaleeseen voidaan kirjoiaa esimerkiksi valmisajan nimi ja valmisusvuosi ai uoemerkki. Teksi kannaaa aseaa pinnasa koholle ai hieman kappaleen pinaa syvemmällä olevaan paneeliin. Bombeeraus Jos kappaleeseen äyyy suunniella paljas, pinnoieava ja visuaalisesi vaaiva pina, se kannaaa valmisaa hiukan kuperaksi ja pyörisää nurka. Bombeeraaminen vähenää väänyilyä, edisää muoin äyymisä ja paranaa kappaleen ulkonäköä. Kiereiden valmisaminen Painevalumeneelmällä voidaan valmisaa hyvin hienoja ja arkkoja yksiyiskohia. Myös kiereiden valmisaminen on mahdollisa. Suunnielijan on varmisuava, eei muoin rakenne monimukaisu niin paljon, eä uoanovauhi laskee. Toinen vaihoeho on valaa kappale sileäpinaiseksi ja valmisaa kieree koneisamalla. Ulkokieree Useimma ulkokieree voidaan valaa sien, eä ne jaeaan kaheen osaan joko muoin aukeamissuunaan ai liikkuvien keernojen liikesuunaan (Kaso kuva seuraavalla sivulla). Kieree voidaan valaa kokonaisina, jos valimo pysyy piämään uoanoparameri riiävän arkasi vakioina. Kiereen keskelle kannaaa suunniella lieä osa, jos mahdollisa. Tällainen rakenne on helpompi valmisaa, viimeisely helpouu eikä kiereen nousu ole yhä kriiinen kuin jos kierre olisi kokonainen. Sisäkieree Sisäkieree on useimmien edullisempaa valmisaa koneisamalla kuin valamalla. Sisäkiereen valamisessa arviaan pyörivä keernamekanismi, joka hidasaa valukieroa. Hyvin karkea ai suurinousuise kieree ova poikkeus, koska niiä varen arviava keerna on helpompi avaa. Sisäkieree, joissa on vain yksi kierre, voidaan valmisaa ilman kieryvää keernaa. Inserien käyäminen Painevalukappaleisiin valeaan inserejä kappaleen vahvisamisa varen, kiinniyskomponeneiksi ai laakeripinnoiksi. Inserien valaminen hidasaa uoanovauhia ja lisää näin kappaleen valmisuskusannuksia. Ne ulisikin liiää kappaleeseen vasa koneisamisen ai muun viimeiselyn yheydessä, jolloin oimenpiee eivä vaikua valukoneen uoanovauhiin. Käyä mieluien urallisa ai pinakuvioiua inseriä. Pinakuvioini lisää liiospinnan väänölujuua ja urius ankkuroi inserin syvyyssuunnassa. Hyvin suunnielu inseri lisää kappaleen lujuua ja kulumisenkesoa. Liiosvaleu inseri voi oisaala heikenää kappalea, koska sen ympärille muodosuu jänniyshuippuja. Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus

23 A B C Kuva 7 Kolme vaihoehoa ulkopuolisen kiereiden valmisamiseen. Rakeneissa A ja B muoin jakolinja kulkee kiereen poikki. Rakeneessa C kierre jaeaan liikkuvilla keernoilla sien, eä kappale voidaan poisaa muoisa. Lähee Produc design for die casing, viides painos, NADCA, USA, 1998 Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 3

24 Liieauluko Liieaulukko 1: Painevalun oleranssi ja suunnielun ohjearvo Kupariseokse Alumiiniseokse Magnesiumseokse Sinkkiseokse Lyijyseokse Tinaseokse Pienin seinämän paksuus 1 (mm) 1,5-3,0 1,0-3,0 1,0-3,0 0,6-,0 1 0,5 Pienin pyörisyssäde (mm) ,5 - - keernoissa ja sisäpinnoissa 1 (%),0-3,0 0,40-1,0 0,30-0,50 0,0-0, Pienin pääsö ulkopinnoissa (%) 1,0-1,5 0,-0,5 0-0,30 0-0,0 - - Pienin reiän halkaisija d (mm) 4,5 1 0,8 0,5 Pohjareiän suurin piuus (mm) -3d 3-4d 3-4d 4d 4d 4d Läpimenevän reiän suurin piuus (mm) 4-6d 5-7d 6-8d 8d 8-10d 8d Ulkokierre: Pienin halkaisija (mm) Pienin kiereen nousu (mm) ,7 1 1 Sisäkierre: Pienin halkaisija (mm) Hammasuksen pienin jako 1,5M 0,5M 0,5M 0,3M 0,3M 0,3M Toleranssialue IT1-13 IT10-1 IT10-11 IT9-11 IT8-9 IT8-9 1 Soviava valimon kanssa M=moduuli Tarkiseu Painevalukappaleen valeavuus 4

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Sefan Fredriksson Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson - SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök - Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi kappaleen seinämää

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia 6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p).

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p). LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II: 9.9.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta 2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1. Valukappaleiden muotoilu Valitse kappaleelle sellaiset muodot, jotka on helppo valmistaa mallipajojen

Lisätiedot

More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

Käyttöohje HN22329SK

Käyttöohje HN22329SK Käyöohje FI 50005416 HN9SK Suomi Täsä laadukkaasa liedesä Sinulla on vuosikausia paljon iloa ja hyöyä. Lue käyöohjee huolellisesi, joa opi unemaan lieden kaikki oiminno. Käyöohjeen alussa on ärkeää ieoa

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

Valetun koneenosan 3D CAD suunnittelun perusteet

Valetun koneenosan 3D CAD suunnittelun perusteet Valetun koneenosan 3D CAD suunnittelun perusteet Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valetun koneenosan suunnittelutiedostot (3D CAD mallit) rakentuvat kolmelle tasolle. Tasot ovat 1.) kappaleen

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015 Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen

Lisätiedot

Kuva 2. Lankasahauksen periaate.

Kuva 2. Lankasahauksen periaate. Lankasahaus Tampereen teknillinen yliopisto Tuula Höök Lankasahaus perustuu samaan periaatteeseen kuin uppokipinätyöstökin. Kaikissa kipinätyöstömenetelmissä työstötapahtuman peruselementit ovat kipinätyöstöneste,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

Jakolinja. ValuAtlas & CAE DS 2007 Ruisku ja painevalukappaleen suunnittelu. Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto

Jakolinja. ValuAtlas & CAE DS 2007 Ruisku ja painevalukappaleen suunnittelu. Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Jakolinja Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Jakolinja (parting line) on nurkkakohta, jossa valettavassa kappaleessa olevat hellitykset eli päästöt (draft angles) vaihtavat suuntaa (Katso kuva

Lisätiedot

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic

Lisätiedot

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ  1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm : A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ  m â Ê ê î ô

Lisätiedot

Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet

Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet Micrologic elekronise suojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Pienjännieuoee Käyäjän käsikirja We do more wih elecriciy. Micrologic elekronise sojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Elekronisen suojareleen käyö Suojareleen

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin

Lisätiedot

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus Tieonhakumeneelmä Helsingin yliopiso / TKTL.4.04 Toennäköisyyeen perusuva rankkaus Tieonhakumeneelmä Toennäköisyyspohjainen rankkaus Dokumenien haussa ongelmana on löyää käyäjän kyselynä ilmaiseman ieoarpeen

Lisätiedot

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15. PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1

Lisätiedot

Lasin karkaisun laatuongelmat

Lasin karkaisun laatuongelmat Rakeneiden Mekaniikka Vol. 44, Nro, 11, s. 14-155 Lasin karkaisun laauongelma Ani Aronen Tiiviselmä. Karkaisula lasila vaadiaan hyvää lujuua sekä visuaalisa laaua. Näihin voidaan vaikuaa lasin karkaisuprosessin

Lisätiedot

Esimerkkejä ruiskuvalukappaleista

Esimerkkejä ruiskuvalukappaleista Esimerkkejä ruiskuvalukappaleista Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Tuula Höök - TREDU/Valimoinstituutti Kappale 1: Vesikannun kansi Kappale alta Sisäänvalukohta Jakolinja ja ulostyöntösuunta

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän

Lisätiedot

Periaatteet. ValuAtlas Muotin valmistus Tuula Höök. Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto

Periaatteet. ValuAtlas Muotin valmistus Tuula Höök. Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Periaatteet Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Onnistunut muotin suunnittelu tapahtuu muotin valmistajan, valuyrityksen ja valettavan tuotteen suunnittelijan välisenä yhteistyönä. Yhteistyön käytännön

Lisätiedot

Painevalukappaleen mittatarkkuus ja toleranssit 1

Painevalukappaleen mittatarkkuus ja toleranssit 1 Painevalukappaleen mittatarkkuus ja toleranssit Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Painevalukappaleen muoto ja mittatarkkuus riippuu seuraavista tekijöistä: Muotin lämpötasapaino Muotin lujuus

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6 Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,

Lisätiedot

Kuumana kovettuvat hiekkaseokset

Kuumana kovettuvat hiekkaseokset Kuumana kovettuvat hiekkaseokset Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Kuumana kovettuvia hiekkaseoksia käytetään sekä muottien että keernojen valmistukseen. Muotteja valmistetaan kuorimuottimenetelmällä.

Lisätiedot

Työ 2: 1) Sähkönkulutuksen ennustaminen SARIMAX-mallin avulla 2) Sähkön hankinnan optimointi

Työ 2: 1) Sähkönkulutuksen ennustaminen SARIMAX-mallin avulla 2) Sähkön hankinnan optimointi Ma-2.3132 Syseemianalyysilaboraorio I Työ 2: 1) Sähkönkuluuksen ennusaminen SARIMAX-mallin avulla 2) Sähkön hankinnan opimoini 1 yö 2 Aikasarjamalli erään yriyksen sähkönkuluukselle SARIMAX-malli: kausivaihelu,

Lisätiedot

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017) 1 Suunnieluharjoius s-2016 (...k-2017) HAKKURITEHOLÄHDE Seuraavan push-pull-yyppisen hakkurieholäheen komponeni ulisi valia (muunajaa lukuunoamaa). V1 iin 230 V ± 10 % 50 Hz V3 Perusieoja kykennäsä Verkkoasasuunauksen

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi JLP:n äyämäömä mahdollisuude Juha Lappi LP ehävä p z = a x + b z 0 Max or Min (.) 0 0 = = subjec o he following consrains: c a x + b z C, =,, q p q K r (.2) = = m n i ij K (.3) i= j= ij x xw= 0, =,, p

Lisätiedot

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla

Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Muotin perusrakenne Ruisku tai painevalukappaleen rakenteen perusasiat: päästö,

Lisätiedot

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA Tieoliikenneekniikka I 521359A Kari Kärkkäinen Osa 8 1 23 Videosignaalin VSB-odulaaio analogisessa TV-järj. Värielevision videosignaalin siirrossa käyeään

Lisätiedot

KOTELOIDEN VALMISTUSMENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT SUUNNITTELUOHJEET

KOTELOIDEN VALMISTUSMENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT SUUNNITTELUOHJEET KOTELOIDEN VALMISTUSMENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT SUUNNITTELUOHJEET TkT Harri Eskelinen Elektroniikkasuunnittelijan ei tarvitse osata itse valmistaa koteloita, mutta mitä enemmän tietää valmistusmenetelmistä

Lisätiedot

Päästöjen analysointi ja piirteiden korjaaminen 3

Päästöjen analysointi ja piirteiden korjaaminen 3 Päästöjen analysointi ja piirteiden korjaaminen 3 Tampere University of Technology Tuula Höök Ota kappale start_repair_3_1.sldprt. Kappale on kupin muotoinen ja siinä on sivulla vastapäästöllinen muoto.

Lisätiedot

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus Epävarmuus diskonokoroissa ja miakaavaeu vs. jousavuus Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Esielmän sisälö Kirjan Invesmen Under Uncerainy osan I luvu 4 ja 5. Mien epävarmuus diskonokorossa vaikuaa

Lisätiedot

http://www.valuatlas.net ValuAtlas Kestomuottivalujen suunnittelu Seija Meskanen, Tuula Höök

http://www.valuatlas.net ValuAtlas Kestomuottivalujen suunnittelu Seija Meskanen, Tuula Höök Täysmuottikaavaus Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Täysmuottikaavaus on menetelmä, jossa paisutetusta polystyreenistä (EPS) valmistettu, yleensä pinnoitettu

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013 RÄÄPÄLÄ AP-oni -5- Viikoiainen arjousaika.-..0 TONTTEN SJANT Rääpiälän alue sijaisee Vuorenaan kaupunginosassa, Vanhan Härkäien ja Marssiien kainalossa. Rääpiälään on makaa noin 5,7 ajokilomeriä Hämeenlinnan

Lisätiedot

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020 1. Maeaainen heiluri, haroninen värähelijä Fysiikka IIZF Juha Jokinen (Selosuksesa vasaava) Janne Kiviäki Ani Lahi Miauspäivä:..9 Laboraorioyön selosus 9..9 Pendulu is a ass hanging fro a pivo poin which

Lisätiedot

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän

Lisätiedot

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt 1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse

Lisätiedot

Liikkuva keerna. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Liikkuva keerna

Liikkuva keerna. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa Liikkuva keerna Liikkuva keerna Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae aloitusmalli start_movingcore_x.sldprt. Tehtävänäsi on hellittää kappaleen muodot siten, että vastapäästölliset muodot voi valmistaa liikkuvilla

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1.

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset D-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 4, rakaisuehdoukse nnen kuin mennään ämän harjoiuksen aihepiireihin, käydään läpi yksi huomionarvoinen juu. Piirianalyysin juuri suorianee opiskelija saaava ihmeellä,

Lisätiedot

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta 7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Keernoja käytetään valukappaleen muotojen aikaansaamiseksi sekä massakeskittymien poistoon. Kuva 23 A D. Ainekeskittymän

Lisätiedot

SELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Dnro KAUS//00 VP /5..00..0 609 56 SELOSTUS RIESKALAN (7.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Vireille: 9..00 KH hyväksyny: KV hyväksyny: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

LUKU 14 KIVILOHKOJEN KUORMAAMINEN MATALALAITAISIIN AVOVAUNUIHIN

LUKU 14 KIVILOHKOJEN KUORMAAMINEN MATALALAITAISIIN AVOVAUNUIHIN LUKU 14 KIVILOHKOJEN KUORMAAMINEN MATALALAITAISIIN AVOVAUNUIHIN 1. Tämän luvun määräykse koskeva poikkileikkaukselaan suorakaieen muooisen kivilohkojen kuormausa ja kiinniysä maalalaiaisiin avovaunuihin,

Lisätiedot

Luento 9. Epälineaarisuus

Luento 9. Epälineaarisuus Lueno 9 Epälineaarisuus 9..7 Epälineaarisuus Tarkasellaan passiivisa epälineaarisa komponenia u() y() f( ) Taylor-sarjakehielmä 3 y f( x) + f '( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) +...! 3! 4!

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden

Lisätiedot

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu Tilausohjaun uoannon areasuunnielu Tilausohjaussa uoannossa sarjojen muodosaminen ei yleensä ole relevani ongelma, osa uoevaihelu on suura, mä juuri onin peruse MTO-uoannolle Tuoe- ja valmisusraenee ova

Lisätiedot

Rauta, teräs ja metallivalujen valuviat

Rauta, teräs ja metallivalujen valuviat Rauta, teräs ja metallivalujen valuviat Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Lähteet: Suomen Metalliteollisuuden Keskusliiton tekninen tiedotus 3/85: Valuvirhekäsikirja

Lisätiedot

MÄNTTÄ KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2. 12. 2005 ARKKITEHTUURITOIMISTO HEIKKINEN- KOMONEN OY JWM- ENGINEERING OY, WSP LT- KONSULTIT OY

MÄNTTÄ KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2. 12. 2005 ARKKITEHTUURITOIMISTO HEIKKINEN- KOMONEN OY JWM- ENGINEERING OY, WSP LT- KONSULTIT OY MÄNTTÄ KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2. 12. 2005 ARKKITEHTUURITOIMISTO HEIKKINEN- KOMONEN OY JWM- ENGINEERING OY, WSP LT- KONSULTIT OY MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 3 Valaisinyypi

Lisätiedot

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue

Lisätiedot

19. Muotin syöttöjärjestelmä

19. Muotin syöttöjärjestelmä 19. Muotin syöttöjärjestelmä Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kun muotin täyttänyt sula metalli alkaa jähmettyä, kutistuu se samanaikaisesti. Valukappaleen ohuet kohdat jähmettyvät aikaisemmin

Lisätiedot

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d) Tehävä 1. Oleeaan, eä on käössä jakuva kuva, jossa (,, ) keroo harmaasävn arvon paikassa (, ) ajanhekenä. Dnaaminen kuva voidaan esiää Talor sarjana: d d d d d d O ( +, +, + ) = (,, ) + + + + ( ). (4a)

Lisätiedot

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ TLOUSTIETEIDEN TIEDEKUNT Lauri Tenhunen KIKKILL LÄSNÄ OLEVN TIETOTEKNIIKN TLOUSTIETEELLISTÄ NLYYSIÄ Pro gradu ukielma Yleinen alousiede Tammikuu 03 SISÄLLYS Sisällys Kuvio ja auluko JOHDNTO... 5 VERKOSTOTLOUSTIETEEN

Lisätiedot

Välipalareseptiopas ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT

Välipalareseptiopas ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT Välipalaresepiopas 1 ä Sisällyslueelo Pähkinä-joguri... 4 Tofuorilla... 6 Ruispaaholeivä hunajalla... 8 Hedelmäkippo... 10 Omenapuuro... 12 Juusovarras... 14 Mansikkasmoohie... 16 15-v. 16-v. Keskimääräise

Lisätiedot

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä

Lisätiedot

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat! MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)

Lisätiedot

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA 1 KULMMOULOITUJEN SIGNLIEN ILMISU ISKRIMINTTORILL Millaisia keinoja on PM & FM -ilmaisuun? 51357 Tieoliikenneekniikka I Osa 17 Kai Käkkäinen Kevä 015 ISKRIMINTTORIN TOIMINTKÄYRÄ J -YHTÄLÖ FM-signaalin

Lisätiedot

Metalliseokset. Alumiiniseokset. ValuAtlas Suunnittelijan perusopas Seija Meskanen, Tuula Höök

Metalliseokset. Alumiiniseokset. ValuAtlas Suunnittelijan perusopas Seija Meskanen, Tuula Höök Metalliseokset Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Alumiiniseokset Eri tavoin seostettu alumiini sopii kaikkiin yleisimpiin valumenetelmiin. Alumiiniseoksia

Lisätiedot

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5 S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,

Lisätiedot

Perusteet 2, keernallisia kappaleita

Perusteet 2, keernallisia kappaleita Perusteet 2, keernallisia kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Avaa piirustus fin_sandbasic_2_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta a) kappaleen rakennemalli

Lisätiedot

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2. 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

3. Muotinvalmistuksen periaate

3. Muotinvalmistuksen periaate 3. Muotinvalmistuksen periaate Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Irtomallikaavaus Hiekkamuotin valmistuksessa tarvitaan valumalli. Se tehdään yleensä puusta, ja se muistuttaa mitoiltaan

Lisätiedot