338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

Transkriptio

1 VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue or Economic Research Helsinki 2004

2 ISBN ISSN Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue or Economic Research Arkadiankau 7, 0000 Helsinki, Finland Oy Nord Prin Ab Helsinki, kesäkuu 2004

3 HARRI HIETALA, SEPPO KARI, TIMO RAUHANEN JA HANNA ULVINEN: LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVEROUUDISTUKSESTA. Helsinki, VATT, Valion aloudellinen ukimuskeskus, Governmen Insiue or Economic Research, 2004, (C, ISSN , No 338. ISBN Tiiviselmä: Tukimuksessa arvioidaan halliuksen oukokuussa 2004 esiämän veropakein vaikuuksia pk-yriysen verorasiukseen, invesoini- ja voionjakokannuseisiin sekä suuren yriysen invesoineihin. Veropakein keskeisiä osia ova yheisö- ja pääomaverokanojen alenaminen ja yhiöveron hyviysjärjeselmän korvaaminen osinkojen osiaisella kahdenkeraisella verouksella. Laskelmien mukaan merkiävässä osassa pk-yriyksiä verous kevenee ai pysyy enisellään. Pienen maalalla neovarallisuudella oimivien ja oisaala hyvin suuria pääomaulo-osinkoja jakavien yriysen kokonaisverorasius kirisyy. Uudisus voimisaa monissa apauksissa yriäjien kannusina jäää voio yriykseen. Tällä voi olla myöneinen vaikuus yriysen kasvuun. Toisaala samalla pääomien lukiuminen olemassa oleviin yriyksiin lisäänyy ja alouden uudisumiskyky ja ehokkuus heikkenevä. Uudisus paranaa Suomen yriysverojärjeselmän kansainvälisä kilpailukykyä ja lisää ää kaua invesoineja. Osinkoverouksen muuokse vähenänevä yksiyishenkilöiden suoraa omisusa koimaisissa pörssiyhiöissä. Asiasana: verouudisus, pk-yriykse, invesoinni Absrac: The main elemens o he ax reorm package presened by he Finnish Governmen in May 2004 are cus in corporae and capial income ax raes and exchanging o he ull impuaion sysem or a parial double axaion o disribued prois. This paper evaluaes he eecs o he reorm package on he ax burden o SMEs and on heir incenives o inves and disribue prois. The eecs on invesmen o lised companies are also analysed. Our calculaions indicae ha he ax burden o mos enrepreneurs ill be reduced or reained a is presen level. Hoever, he ax burden or a smaller group o enrepreneurs ih eiher very lo income and lo ne asses or very high income and high ne asses ill be increased. The reorm is shon o increase incenives in using aer-ax prois on invesmen. This has posiive shorrun eecs on groh bu may lead o adverse eiciency eecs in he long run. The paper also shos ha he reorm has a posiive eec on invesmen due o he improved compeiiveness o he Finnish corporae ax sysem. Finally, he reorm may reduce direc share onership o domesic households in domesic lised irms. Key ords: ax reorm, small and medium size irms, invesmen

4 Yheenveo Selviyksessä arkasellaan halliuksen oukokuussa anaman yriys- ja pääomaverouudisusesiyksen vaikuuksia pk-yriysen verorasiukseen, yriysen invesoinikannusimiin ja Suomen veroukselliseen kilpailukykyyn. Halliuksen veropakeissa esieään yheisö- ja pääomaverokanojen eriyämisä ja alenamisa sekä yhiöveron hyviysjärjeselmäsä luopumisa ja osinkojen aseamisa osiaiseen kahdenkeraiseen veroukseen. Lisäksi esieään yriysen käyöomaisuusosakkeiden luovuuksesa saamien voiojen vapauamisa verosa, yksiyishenkilöiden saamien luovuusvoiojen veropohjan laajenamisa ja varallisuusverouksen kevenämisä. Esiys sisälää myös kejuveroukseen liiyviä säännöksiä, joilla pyriään oisaala esämään verouksen keraanuminen ja oisaala rajoiamaan holdingyhiöiden käyöä verosuunnielussa. Yriysveropakein sisälöä kuvaaan luvussa 2. Luvun 3 laskelma vahvisava ja havainnollisava julkisuudessa olevia ieoja, jonka mukaan osakeyhiömuodossa yriysoiminaa harjoiavan yriäjän verorasius muuuisi seuraavasi: - Useimpien yriäjien verous pysyy karkeasi oaen enisellä asollaan ai kevenee. - Pieniuloisen maalalla neovarallisuudella oimivan pk-yriyksen omisajan osinkoverous voi kirisyä voimakkaasi nykyasosa; ansioulo-osingon lisääminen ansioulovähennyksen pohjaan ei paranna ilannea merkiäväsi; kirisymiselä välyään kuienkin, jos henkilöllä on mahdollisuus nosaa ainakin osa korvauksisa palkkana. - Kun osingon ansioulo-osuus on suuri ja pääomaulo-osuus pieni, verouudisus vaikuaa vain vähän yriäjän kokonaisverorasiukseen. - Verous kirisyisi selväsi keskisuurissa ja suurissa pk-yriyksissä, joissa yriäjän pääomaulona veroeava osinko yliää euron verokynnyksen; kirisyminen oeuuu kuienkin vasa kun pääomaulo-osinko yliää euroa; ehdoeu osingon pääomauloveron vähenäminen varallisuusverosa pienenää verouksen kirisymisä ja pyörisää euron kohdalla olevaa verokynnysä. Kaikkiaan uudisus kirisää yriäjän ja pk-yriyksen vähemmisöosakkaan verousa suheellisen harvoissa apauksissa. Täsä syysä uudisus uskin vaikuaa mainiavassa määrin kieleisellä avalla kannuseisiin ryhyä yriäjäksi. Luvun 4 arkaselu uudisuksen vaikuuksisa pk-yriyksen invesoini-, rahoius- ja osingonjakokannuseisiin osoiaa, eä:

5 - uudisus alenaa monissa apauksissa pk-yriysen ulorahoieisen invesoinien uoovaaimusa; sien uloverouksen pk-yriyksiä koskeva voimakkaa ohjausvaikuukse ulouva koskemaan enisä laajempaa yriysjoukkoa; kasvukannusin vahvisuu, mua lukiusvaikuuksen riski kasvaa - ulkoisen oman pääoman uoovaaimus nousee, kun omisajan ai poeniaalisen uuden omisajan pääomaulo-osinkojen määrä yliää euron kynnyksen; muuos vaikuaa periaaeessa kieleisesi ulkoisen oman pääoman saamiseen; koska kasvuyriysen riskirahoius väliyy pääosin sijoiusrahasojen ja sijoiusoiminaa harjoiavien yriysen kaua, ällä muuoksella ei ole kovin suura haiallisa vaikuusa riskirahoiukseen - uloverouksen ohjausvaikuukse pk-yriysen osingonjakoon voimisuisiva enisesään; yriäjä oaisiva jakossa huomioon ansioulo-osingon kynnyksen ja euron pääomauloverokynnyksen; lisäksi veroase-ero ansioulon ja pääomaulon välillä kasvaisi eräissä apauksissa - halliuksen esiyksen osingon pääomauloveron vähennyskelpoisuus varallisuusverosa lievenää varallisuusveron ja pääomauloveron kieleisä yheisvaikuusa invesoinikannuseisiin; samalla se lievenää euron verokynnyksen käyäyymisvaikuuksia osingonjakoon. Luvun 5 laskelmien mukaan uudisus paranaisi Suomen verouksellisa kilpailukykyä, mikä näkyy Suomeen ulkomaila suunauuvien invesoinien keskimääräisen eekiivisen veroaseen (EATR alenemisena. Tämä lisäisi suoria invesoineja Suomeen verrauna ilaneeseen, jossa uudisusa ei oeueaisi. Yhiöverokannan aleneminen pienenää myös koimaisen pörssiyriysen pääomakusannusa, mikä lisää hieman suomalaisen suuryriysen invesoineja. Osinkoverouksen muuokse eivä vaikuaisi merkiävämmin suomalaisen suuren lisaujen yriysen invesoineihin Suomessa. Tämä johuu siiä, eä koimaisilla yksiyishenkilöillä on suheellisen pieni merkiys niiden omisuksessa. Ehdoeuilla muuoksilla on sen sijaan vaikuusa lisaujen yhiöiden omisusrakeneisiin. Suomalaisen koialouksien suora omisus vähenee ja koimainen insiuionaalinen omisus ja ulkomainen omisus lisäänyvä. Uudisuksen eriyinen väliinpuoajaryhmä ova varakkaa keskikokoise lisau yhiö, joissa suomalaisilla yksiyishenkilöillä on merkiävä omisus ai äänivala, ja näiden osakkaa. Varallisuusverouksen ja osinkoverouksen keraanuminen vähenää omisajien kannusimia jakaa omisusaan näissä yhiöissä. Uudisus saaaa sien lisää ällaisen yhiöiden siirymisä ulkomaiseen omisukseen.

6

7 Sisällys Johdano 2 Halliuksen yriys- ja pääomaverouudisuksen sisälö 3 3 Yriäjän verous: mien muuokse kohdenuva erilaisille yriäjille 5 3. Yhiön voio jaeaan kokonaan osinkona Yhiön voiosa noseaan osa palkkana ja lopu osinkona 0 4 Vaikuus noeeraamaoman yhiön invesoini- ja voionjakokannuseisiin 3 4. Johdano Korvauksen nosomuoo: Palkka vai osinko Invesoinnin uoovaaimus ehdoeussa ja nykyisessä järjeselmässä Ohjausvaikuukse osingonjakoon Yheenveo 22 5 Vaikuus lisaujen yriysen invesoineihin 23 Lähee 28 Liie 29 Liie 2 30

8

9 Johdano Halliuksen oukokuussa 2004 anaman yriys- ja pääomaverouudisusesiyksen keskeisiä kohia ova yheisö- ja pääomaverokanojen eriyäminen ja alenaminen sekä yhiöveron hyviysjärjeselmäsä luopuminen ja osinkojen aseaminen osiaiseen kahdenkeraiseen veroukseen. Suunnielmassa ehdoeaan myös yheisöjen käyöomaisuusosakkeiden luovuuksesa saamien voiojen vapauamisa, yksiyishenkilöiden saamien luovuusvoiojen veropohjan laajenamisa ja varallisuusverouksen pienä kevenämisä. Virikkeen uudisukselle anoi kirisyvä verokilpailu Euroopassa ja sen ulkopuolella. Verokilpailu on ilmenny käyännössä iheäsi oisuvina verouudisuksina, joka ova usein johanee yriysveropohjien kapenemiseen ja verokanojen alenemiseen. Oman lisänsä Suomen muuosarpeisiin ova ananee EU:n uusien jäsenmaiden alhaise veroproseni. Uudisuksen sisälöön on vaikuanu luonnollisesi myös halliuspohjan vaihuminen keväällä 2003 ja äsä seurannu ulonjakonäkökulman vahvisuminen vero- ja muussa yheiskunapoliiikassa. 2 Ny anneu halliuksen esiys kaaa vain osan syksyllä 2002 julkaisun Arvelan yöryhmän ehdouksisa. Arvelan yöryhmä ehdoi mm. voimakkaampia yheisö- ja pääomaverokannan alennuksia, varallisuusveron poisamisa ja näiden vasapainona osinkojen äyä kahdenkeraisa verousa. Ehdous sisälsi myös, oisin kuin halliuksen kannanoo, merkiäviä ansiouloverokevennyksiä, mm. valion uloveroaseikon ylimmän poraan poisamisen kokonaan. Myöhemmin pääminiseri Vanhasen halliuksen ohjelmassa luvaiin uudisaa osinkoverousa poisamalla yhiöveron hyviysjärjeselmä ja saaamalla osingo osiain kahdenkeraiseen veroukseen. Marraskuussa 2003 hallius julkisi uudisussuunnielman, joka vasaa monessa suheessa ny anneua halliuksen esiysä. Halliuksen esiyksen vaikuuksisa ei ole julkaisu avoimesi raporoiua viranomaisarvioa. Myöskään halliuksen ulkopuolisila ahoila ei ole ilmesyny sysemaaisia selviyksiä. Marraskuisa halliuksen kannanooa seurasi kuienkin värikäs keskuselu, jossa arjoiin hyvin monenlaisia näkemyksiä. Enien huomioa saiva muuokse yriäjien verorasiuksessa ja äsä seuraava vaikuukse yriäjyyskannusimiin ja olemassa olevien yriysen käyäyymiseen. Tämän ohella käyiin keskuselua uudisuksen vaikuuksesa Suomen kilpailukykyyn, koimaiseen sääsämiseen ja koimaisiin osakemarkkinoihin. Uudisusa kriisoiiin voimakkaasi kieleisesä vaikuuksesa yriäjyyeen. Tässä yheydessä uli esiin kaksi erilaisa vaikuuskanavaa. Yhäälä koroseiin suuren osin- Halliuksen esiys Eduskunnalle yriys- ja pääomaverouudisukseksi (HE 92/ Norjan uore veropakei on eräilä osin samansuunainen Suomen uudisuksen kanssa. Se sisälää mm. yhiöveron hyviysjärjeselmän poisamisen ja osinkojen osiaisen kahdenkeraisen verouksen. Valiu rakaisumalli on kuienkin hyvin erilainen verrauna Suomeen. Se korosaa sääsämisen sekä yriyksen rahoius- ja invesoinipääösen neuraalia verokohelua. Rakaisumallissa osakkeiden uoosa käypää korkoa vasaava osa on verovapaa ja yliävä osa verollisa.

10 2 koulojen kirisymisen negaiivisa vaikuusa kiihokkeeseen ryhyä yriäjäksi ja kasvaaa yriysä. Toisaala esillä oli myös näkemys, jonka mukaan veropakein yksi ongelma olisi aloiavan yriäjän ja pienellä omalla pääomalla oimivan yriäjän ankara verokohelu. Tausalla on ilmeisesi ajaus, jonka mukaan yriäjäuran alkuvaiheen verokohelulla on keskeinen merkiys yriäjän uranvalinaan. Lisäksi kriiikissä näyeäisiin ajaelavan, eä pieniuloisen yriäjän väiey verouksen kirisyminen heikenäisi yriäjän invesoinimahdollisuuksia. Myös halliuksen ohjelmaan on vedou luvaiinhan siinä, eei pk-yriysen verousa kiriseä. Laajojen viranomaisarvioiden puuumisa seliää arvioiniyön vaaivuus. Uudisus vaikuaa monimukaisella avalla erilaisen aloudenpiäjien verorasiukseen. Sen voidaan arvioida synnyävän monia erilaisia käyäyymisvaikuuksia. Vaikuukse vaiheleva yriyksen ja omisajan lähöilaneen mukaan. Näisä syisä kokonaisarvion ekeminen on hankalaa. Tämä rapori pyrkii osalaan vasaamaan selviysarpeeseen. Tavoieena ei ole käydä kaavasi läpi esiyksen muuoksia eikä myöskään esiää kokonaisarvioa vaikuuksisa yöllisyyeen ai julkisen alouden asapainoon. Tavoieena on äydenää keskuselua muuamilla lisänäkökohdilla. Selviyksen ensimmäinen pääeema liiyy pk-yriysoiminaan. Tälä osin arkasellaan veroaseen muuumisa eriyyppisissä yriyksissä. Lisäksi arkasellaan uloverouksen ohjausvaikuuksia yriäjän ja yriyksen käyäyymiseen. Viime vuosien alousieeellisessä verokeskuselussa on ollu paljon esillä eriyeyn uloverouksen vaikuukse aloudenpiäjien käyäyymiseen. Selviyksessä arvioidaan mien uudisus muuaisi näiä ohjausvaikuuksia. Toinen pääeema liiyy veropakein vaikuukseen lisaujen yriysen Suomeen kohdisuviin invesoineihin. Uudisuksen voidaan odoaa vaikuavan invesoineihin ainakin kahdella avalla, koimaisen yriysen kannaavuuden ja Suomen verouksellisen kilpailukyvyn muuumisen väliyksellä. Näiden kahden kysymyksen arkaselemiseksi esieään laskelmia uudisuksen vaikuuksesa invesoinnin eekiiviseen rajaveroaseeseen (EMTR ja keskimääräisen eekiiviseen veroaseeseen (EATR. Tarkaselu rajauuu älä osin lisauihin suuryriyksiin. Muisio eenee seuraavasi: Johdanoluvun jälkeen luvussa 2 esiellään halliuksen suunnielman sisälöä. Luvussa kolme arkasellaan uudisuspakein vaikuuksia osakeyhiömuodossa yriysoiminaa harjoiavan yriäjän verorasiukseen. Luvussa 4 siirryään käsielemään yriäjän käyäyymiskannuseiden muuumisa. Luku 5 arkaselee uudisuksen vaikuuksia kilpailukykyyn ja lisaujen yriysen invesoineihin.

11 3 2 Halliuksen yriys- ja pääomaverouudisuksen sisälö Suomen nykyinen osinkoverous perusuu yhiöveron hyviysjärjeselmään. Osinko ja siihen liiyvä yhiöveron hyviys ova osakkaan uloa. Hyviysä pideään ennakonpidäyksen luonoisena eränä. Nykyjärjeselmän keskeisiä ominaisuuksia ova: Yhiön on suorieava uloveroa vähinään 29/7 osingosa. Vähimmäisveroa verraaan yriyksen uloksen peruseella määräyyvään veroon. Jos vähimmäisvero on suurempi kuin verailuvero, yhiölle pannaan maksuun erousa vasaava äydennysvero. Lisaamaoman yhiön jakama osinko ja yhiöveron hyviys lueaan yksiyishenkilöille pääomauloksi määrään, joka vasaa osakkeen maemaaiselle arvolle laskeua 3,5 prosenin uooa. Yli menevälä osala osinko veroeaan henkilön ansioulona. Pörssin päälisalla noeerausa yhiösä saau osinko on aina pääomauloa. Ansioulona veroamisesa voi alhaisella uloasolla seuraa, eä osakkaalle palaueaan yhiön veroa, mua veroaseen yliäessä 29 prosenia osakas jouuu ise maksamaan veroa. Osakkeisa makseaan varallisuusveroa 0,9 prosenin verokannalla henkilön kokonaisneovarallisuuden yliäessä euroa. Noeeraun yhiön osakkeiden verousarvo on 70 prosenia käyväsä arvosa ja noeeraamaoman yhiön osakkeen verousarvosa 30 prosenia lueaan yriäjän veronalaisiin varoihin. Pääminiseri Vanhasen halliusohjelman mukaan osinkoverousa uudiseaan luopumalla yhiöveron hyviysjärjeselmäsä ja saaamalla osingo osiain kahdenkeraisen verouksen piiriin pk-yriysen maksamien osinkojen verousa kuienkaan kirisämää. Tähän perusuen hallius julkaisi kannanoonsa yriys- ja pääomaverouksen uudisamisesa. Sen sisälö oli seuraava: Yheisöverokana alenneaan 29 prosenisa 26 proseniin ja pääomaverokana 29 prosenisa 28 proseniin. Yhiöveron hyviysjärjeselmäsä luovuaan. Osakeyhiöille ei enää määrää osingonjaon peruseella äydennysveroa. Käyämäömä hyviykse hyvieään järjeselmäsä luopumisen jälkeenkin. Käyämäömiä veroylijäämiä ei hyvieä. Pörssiyhiöiden osingoisa 70 prosenia lueaan osingon saavan yksiyishenkilön veronalaiseksi pääomauloksi. Osingosa menee ällöin veroa 28 prosenin pääomaverokannalla 9,6 prosenia. Yksiyishenkilön pörssiyhiöisä saamisa osinkouloisa lueaan veronalaiseksi pääomauloksi 70 prosenia.

12 4 Yksiyishenkilön muusa kuin pörssiyhiösä saama osinko on saajalle verovapaaa uloa määrään, joka vasaa osakkeen neovarallisuudelle laskeua 9 prosenin uooa. Verovelvolliskohainen verovapaan ulon yläraja on kuienkin euroa, jonka yliävälä osala osingosa lueaan 70 prosenia pääomauloksi. Silä osin kuin osinko yliää 9 prosenin uoorajan, se lueaan 70 prosenisesi osingonsaajan ansiouloksi. Halliuksen anoi eduskunnalle yksiyiskohaisen lakiesiyksensä yriys- ja pääomaverouksen uudisamiseksi. Esiys poikkeaa marraskuun kannanoosa seuraavissa kohdissa: Verovelvollisella on oikeus vähenää pääomaulona veroeavien yli euron osinkojen peruseella määräy ulovero varallisuusverosaan. Ansioulovähennys myönneään myös ansioulona veroeavan osinkoulon peruseella. Käyöomaisuusosakkeiden luovuushinna ova verovapaia silloin, kun verovelvollinen on omisanu vuoden ajan vähinään kymmenen prosenin osuuden luovueavan yhiön osakepääomasa. Verovapaus ei kuienkaan koske kiineisö- ai asuno-osakeyhiöiden osakkeia eikä eräiä ulkomaisen yhiöiden osakkeia. Verovapaasi luovueavien osakkeiden luovuusappio on vasaavasi vähennyskelvoon. Yheisön saama osinko ei yleensä ole veronalaisa uloa. Osingosa on kuienkin veronalaisa uloa 75 prosenia ja verovapaaa uloa 25 prosenia, jos osinkoa jakava yheisö on julkisesi noeerau yhiö ja osingonsaaja on muu kuin julkisesi noeerau yhiö, joka ei omisa osinkoa jaeaessa väliömäsi vähinään kymmenä prosenia osinkoa jakavan yhiön pääomasa. Osuuskunnala saau osuuspääoman korko ja erää muu vasaava suoriukse ova luonnolliselle henkilölle 70 prosenisesi veronalaisa pääomauloa vain 500 euron yliävälä osala. Yheisöille ämän kalaise nykyisin yhiöveron hyviyksen piirissä oleva suoriukse olisiva verovapaia. Verouksen kaosäänöä muueaan sien, eä verovelvollisen ulo- ja varallisuusverojen yheenlaskeu enimmäismäärä alenneaisiin 70 prosenisa 60 proseniin verovelvollisen veroeavisa ansio- ja pääomauloisa. Verokaoa laskeaessa oeaisiin huomioon myös ehdoeujen säännösen mukaan verovapaa osinkoulo. Jaeavan yriysulon ja yhymän ulo-osuuden pääomauloksi kasoaan 20 prosenia neovarallisuudesa, kun raja nykyisin on 8 prosenia. Esiys sisälää myös siirymäsäännöksen, jonka mukaan vuodela 2005 oimieavassa verouksessa luonnollisen henkilöiden osinkoulojen veronalainen osuus olisi 70 prosenin sijasa 57 prosenia.

13 3 Yriäjän verous: mien muuokse kohdenuva erilaisille yriäjille 5 Seuraavassa arkasellaan halliuksen uudisuspakein vaikuusa osakeyhiömuodossa yriysoiminaa harjoiavan yriäjän verorasiukseen. Laskelmissa oleeaan, eä veroeava voio on sama nykyisessä ja halliuksen esiyksen mukaisessa järjeselmässä. Lisäksi oleeaan, eä yhiöllä on vain yksi osakkeenomisaja ja eä yhiö jakaa koko voionsa älle omisajalleen. Tarkaselu keskiyy aluksi osinkoveromuuoksiin ja oleaa, eä yhiösä noseu ulo on kokonaan osinkoa. Luvun lopussa arkasellaan apausa, jossa yriäjä alkaa korvaa osinkoa palkkaulolla. Verailussa ei ole oeu huomioon uloveroaseikon muuoksia. 3. Yhiön voio jaeaan kokonaan osinkona Taulukossa 3.. esieään uudisuksen aiheuama yriäjän ja yhiön yheenlaskeujen verojen prosenimuuos erilaisilla neovarallisuuden ja jaeujen osinkojen yhdiselmillä. Neovarallisuus kasvaa nollasa 2 miljoonaan euroon ja nykyjärjeselmän osinko 0 uhannesa eurosa euroon. Taulukon 3. laskelmissa oleeaan, eä omisaja nosaa ulonsa yhiösä kokonaisuudessaan osinkona. Taulukossa voidaan eroaa viisi aluea, joilla halliuksen esiyksen vaikuukse ova erilaisia. Seuraavassa arkasellaan näisä kuakin erikseen. Ennen aulukon arkaselemisa odeaan, eä halliuksen esiyksen mukainen yheisöverokannan aleneminen kevenää yheisöjen verousa 0,3 prosenilla. Tää kuvaa seuraava laskelma: (3.. (0,29-0,26 /0,29= 0,034 Neovarall. Jaeu osingo, 000 eur 000 eur ,38 6,38 9,02 6,49 2,75 0,94-0,25-0,74-0,56-0,4-0,30-0,2-0,3-0,06-0,06-0,06-0,06-0,06-0,06-0, ,27 6, 9,04 6,63 3,07,6-0,09-0,78-0,59-0,44-0,23-0,5-0,08-0,06-0,06-0,06-0,06-0,06-0,06-0, ,3 6,47 9,42 6,59 3,4,39 0,08-0,82-0,62-0,47-0,35-0,25-0,6-0,09-0,07-0,07-0,07-0,06-0,06-0, ,4 8,4 0,02 6,55 3,76,62 0,26-0,70-0,66-0,50-0,37-0,27-0,8-0, -0,07-0,07-0,07-0,07-0,07-0, ,56 8,0 0,65 6,50 4,5,87 0,43-0,56-0,69-0,53-0,40-0,29-0,20-0,3-0,08-0,08-0,08-0,07-0,07-0, ,24 8,06 9,9 6,46 4,83 2,3 0,62-0,42-0,73-0,56-0,42-0,3-0,22-0,5-0,08-0,08-0,08-0,08-0,08-0, ,34-4,24 8,79 6,65 4,8 3,64,64 0,36-0,56-0,72-0,56-0,43-0,32-0,24-0,6-0, -0, -0,0-0,0-0, ,34-0,34-4,6 4,47 4,68 3,67 2,86,25 0,4-0,68-0,70-0,55-0,43-0,33-0,25-0,8-0,3-0,3-0,2-0, ,34-0,34-0,34-5,0,97 3,36 2,84 2,3 0,94-0,05-0,78-0,69-0,55-0,44-0,34-0,26-0,9-0,6-0,5-0, ,34-0,34-0,34-0,34-5,39 0,65 2,42 2,9,86 0,67-0,20-0,85-0,69-0,55-0,44-0,35-0,27-0,2-0,8-0, ,34-0,34-0,34-0,34-0,34-5,59-0,5,74,68,50 0,45-0,34-0,83-0,68-0,55-0,45-0,36-0,28-0,22-0, ,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-5,72-0,55,25,27,9 0,26-0,46-0,8-0,67-0,55-0,45-0,37-0,29-0, ,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-9,88-5,72-0,80 0,86 0,93 0,93 0,0-0,56-0,80-0,66-0,55-0,46-0,37-0, ,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-9,32-5,68-0,97 0,54 0,65 0,7-0,05-0,65-0,79-0,66-0,55-0,46-0, ,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-8,94-5,65 -,0 0,27 0,44 0,52-0,7-0,73-0,77-0,65-0,55-0, ,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-8,32-4,50 -,65 2,39 3,29 3,22 2,94 2,04,3,8,4, 200-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-8,32-3,52-0,87,76 5,29 5,88 5,64 5,08 4,03 3,6 2,95 2, ,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-8,32-3,52 0,4 2,5 4,79 7,78 8,2 7,76 6,98 5,8 4,90 4, ,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-8,32-3,52 0,4 3,68 4,7 7,38 0,02 0,08 9,65 8,69 7,42 6, ,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-8,32-3,52 0,4 3,68 6,40 6,94 9,82,98,8,33 0,22 8, ,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-8,32-3,52 0,4 3,68 6,45 8,63 8,92,92 3,70 3,35 2,84, ,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-8,32-3,52 0,4 3,68 6,45 8,82 0,57 0,65 3,77 5,22 4,72 4, ,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-8,32-3,52 0,4 3,68 6,45 8,82 0,88 2,5 2,7 5,42 6,58 6, ,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-8,32-3,52 0,4 3,68 6,45 8,82 0,88 2,68 3,52 3,53 6,89 7, ,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-0,34-8,32-3,52 0,4 3,68 6,45 8,82 0,88 2,68 4,26 4,74 4,89 8,22 Taulukko 3.. Nykyjärjeselmän ja halliuksen esiyksen verailu: Osingonjaon verorasiuksen muuos (%, kun koko voio jaeaan osinkona. Osingonsaajalla ei muia uloja. Verous kirisyy vaalealla alueella ja kevenee ummenneulla alueella

14 6. Suuri neovarallisuus ja osingo alle osinkokaon Taulukon 3. vasemmalla alhaalla olevalla alueella yriyksen neovarallisuus on suuri suheessa jaeuun osinkoon. Omisaja saa siksi sekä nykyjärjeselmässä eä ehdoeussa järjeselmässä koko osingon pääomaulona. Osinko ei kuienkaan yliä verollisen pääomaulo-osingon euron kynnysä. Osingonsaaja ei siksi maksa siiä veroa kummassakaan järjeselmässä. Järjeselmä eroavakin vain yheisöveron peruseella ja verous kevenee edellä esieyn laskelman mukaisesi 0,3 prosenilla. 2. Pieni neovarallisuus ja pieni osingonjako Taulukon vasemmassa ylänurkassa arkasellaan apausa, jossa osinkoulon määrä on pieni ja neovarallisuua ei joko ole ai se on vähäinen. Tässä apauksessa verous kirisyy voimakkaasi. Tähän ulokseen vaikuaa se, eä nykyjärjeselmässä ansioulojen veroaseen jäädessä yheisöverokanaa pienemmäksi ylimenevä yhiövero makseaan osakkaalle veronpalauuksena. Uudessa järjeselmässä yheisövero muodosaa minimiveroason. Tämän lisäksi makseaan osingon ansiouloveroa. Taulukon laskelmissa verouksen kirisyminen on enimmillään noin 50 prosenia. Laskelmissa on oeu huomioon halliuksen esiyksen sisälämä muuos, jonka mukaan ansiouloosinko oeaan mukaan kunnallisverouksen ansioulovähennyksen määrää laskeaessa. Muuos lievenää verouksen kirisymisä, mua ei arkasellussa apauksessa kykene poisamaan siä. Seuraava laskuesimerkki valaisee veron kirisymisä ässä ilaneessa: Esimerkki. Yhiö jakaa osinkoa euroa ja sen neovarallisuus on euroa 000 euroa NYKYJÄRJESTELMÄ ESITYS YHTIÖ neovarallisuus: 20 YHTIÖ veroeava voio 4,08 veroeava voio yheisövero 4,08 3,66 yheisövero jaeava osinko 0,00 0,42 jaeava osinko OMISTAJA OMISTAJA saau osinko 0,00 0,42 saau osinko + hyviys 4,08,80 verovapaa osuus (9% neovarallisuudesa veroeava osinko 4,08 - pääomaulo-osuus 2,70 - vero pääomaulosa 0,78 8,62 lopu ansiouloa lopu ansiouloa,38 6,04 veroeava osuus (70% - valion ulovero 0,00 0,00 - valion ulovero,66 - ansioulovähennys (kv - kunnallisvero ym. (20% 2,28 0,87 - kunnallisvero ym. (20% ansioulovero yheensä 2,28 0,87 ansioulovero yheensä ulovero yheensä 3,06 0,87 ulovero yheensä - yhiöveron hyviys -4,08 Makseava ulovero -,02 Yheisövero ja ulovero yheensä 3,06 4,54 Yheisövero ja ulovero yheensä Verouksen muuos + 48,3%

15 7 Vähän voioa jakavan ja neovarallisuudelaan pienen yhiön veroeava voio on 4,08 uhaa euroa. Siiä makseaan yheisöveroa ny 4,08 uhaa euroa ja esiyksessä 3,66 uhaa euroa. Nykyjärjeselmässä neo-osinkoon lisäään yhiöveron hyviys (= yheisövero, josa pääomauloksi laskeaan 3,5 prosenia neovarallisuua vasaava määrä. Loppu on ansiouloa. Kumpikin ulolaji veroeaan erikseen ja verojen yheismääräsä vähenneään hyviys, joka yliää uloverojen yheismäärän. Lopuksi on summau yheisövero ja osingonsaajan ulovero hyviyksen jälkeen. Yheisöveron kevenyminen anaa yhiölle mahdollisuuden jakaa osinkoja 4,2 prosenia nykyisä enemmän. Neo-osingon verovapaa osuus on eninään 9 prosenia neovarallisuudesa eli,8 uhaa euroa. Loppuosa on ansiouloa, joka veroeaan vain kunnallisverouksessa, koska se jää alle valionverouksen alarajan (,7 uhaa euroa. Esiyksen mukaan osingon ansioulo-osuus ulee kunnallisverouksen ansioulovähennyksen piiriin. Se pienenää veroeavaa uloa ja myös omisajan kunnallisveroa noin neljänneksellä. Vaikuus omisajan ja yhiön yheenlaskeuihin veroihin on kuienkin suheellisen pieni, noin seisemän prosenia. 3. Pieni neovarallisuus ja suuri osingonjako Taulukon 3. oikeassa yläosassa yhiöllä on suheellisen pieni neovarallisuus, mua suuri osingonjako. Osingon pääomaulo-osuus jää pieneksi ässä apauksessa. Nykyjärjeselmässä ämän alueen alarajalla ansioulojen veroase on (vähinään noin euron osingolla noin 43 prosenia (ks. aulukko 3.2. Esimerkki 2. Yhiö jakaa osinkoa euroa ja sen neovarallisuus on euroa 000 euroa NYKYJÄRJESTELMÄ ESITYS YHTIÖ neovarallisuus: 60 YHTIÖ veroeava voio 83,0 veroeava voio yheisövero 53,0 47,6 yheisövero jaeava osinko 30,00 35,49 jaeava osinko OMISTAJA OMISTAJA saau osinko 30,00 35,49 saau osinko + hyviys 53,0 5,40 verovapaa osuus (9% neovarallisuudesa veroeava osinko 83,0 - pääomaulo-osuus 8,0 - vero pääomaulosa 2,35 30,09 lopu ansiouloa lopu ansiouloa 75,00 9,07 veroeava osuus (70% - valion ulovero 50,63 22,0 - valion ulovero 0,47 - ansioulovähennys (kv. - kunnallisvero ym. (20% 35,00 8,2 - kunnallisvero ym. (20% ansioulovero yheensä 85,63 40,3 ansioulovero yheensä ulovero yheensä 87,98 - yhiöveron hyviys -53,0 Makseava ulovero 34,88 40,2 Makseava ulovero Yheisövero ja ulovero yheensä 87,98 87,82 Yheisövero ja ulovero yheensä Verouksen muuos -0,8%

16 8 Näissä apauksissa (esimerkki 2 osingon ansioulo-osuus kasvaa aulukossa oikealle siirryäessä ja veroase lähenee ylinä marginaaliveroasea. Halliuksen esiys ei käyännössä muua verousa ällä alueella, jossa verojärjeselmien vähennyselemeni ova lähes idenise: Nykyjärjeselmässä yhiöveron hyviys on 29 prosenia veroeavasa voiosa ja ehdoukseen sisälyy ansioulo-osuuden 30 prosenin verovapaa osuus ilman euromääräisä rajoiusa. Ansioulovähennyksen vaikuus on näillä uloasoilla suheellisen vähäinen. 4. Suuri neovarallisuus, suuri osinko (osinkokao yliyy Taulukon 3. oikealla alakulmassa verous kirisyy selväsi. Kirisyminen johuu pääosin euron osinkokaon yliymisesä. Kaon yliävän osingon pääomauloosuuden veroaseeksi ulee uudessa järjeselmässä 9,6 prosenia: (3.2. 0,7 *0,28 = 0,96 Yhiöverokannan alenuminen 29 prosenisa 26 proseniin puolesaan kevenää verousa, misä syysä kirisyminen jää ylimmilläänkin hieman ää pienemmäksi. Myös ansioulo-osingon verouksen muuokse vaikuava verouksen kirisymiseen, mua niiden merkiys jää vähäisemmäksi. Laskuesimerkki 3 havainnollisaa ää apausa. Esimerkki 3. Yhiö jakaa osinkoa euroa ja sen neovarallisuus on 2 milj. euroa 000 euroa NYKYJÄRJESTELMÄ ESITYS YHTIÖ neovarallisuus: 2000 YHTIÖ veroeava voio 267,6 veroeava voio yheisövero 77,6 69,58 yheisövero jaeava osinko 90,00 98,03 jaeava osinko OMISTAJA OMISTAJA saau osinko 90,00 98,03 saau osinko + hyviys 77,6 80,00 verovapaa osuus (9% neovarallisuudesa veroeava osinko 267,6 90,00 yli osinkokaon pääomaulo-osuus 267,6 63,00 josa 70% POT - vero pääomaulosa 77,6 7,64 - vero pääomaulosa lopu ansiouloa - 8,03 lopu ansiouloa - valion ulovero - 2,62 veroeava osuus 70% 0, - valion ulovero 3,46 - ansioulovähennys (kv. - kunnallisvero ym. (20% -,83 - kunnallisvero ym. (20% ansioulovero yheensä - 2,63 ansioulovero yheensä ulovero yheensä 77,6 - yhiöveron hyviys -77,6 Makseava ulovero - 9,58 Makseava ulovero Yheisövero ja ulovero yheensä 77,6 89,6 Yheisövero ja ulovero yheensä Verouksen muuos +4,89%

17 9 Esimerkki 3 kuvaa siis ilannea, missä neovarallisuus on eriyisen suuri verrauna jaeavaan osinkoon. Nykyjärjeselmässä makseaan ällöin vain yheisöveroa, mua halliuksen ehdouksessa lisäksi sekä pääoma- eä ansiouloveroa. 5. Suurehko neovarallisuus ja suurehko osinko Taulukon 3.. keskivaiheilla, edellä käsielyjen apausen ja 4 välimaasossa, halliuksen esiys muuaa vähän, jos ollenkaan yriäjän osinkoulon verousa. Tämä ulos johuu pääosin siiä, eä kyseisellä alueella yheisöverokannan alenuminen ja suuren, euroa yliävien osinkojen, verouksen kirisyminen kumoava oisensa. Neomuuos on lähellä nollaa. Lisähavainoja uudisuksen eräisä muuoskohdisa Taulukossa 3.2 esieään osingonsaajan ansioulojen veroase samoilla neovarallisuuden ja osinkojen yhdiselmillä kuin edellä. Taulukosa nähdään, eä halliuksen esiys kevenää verousa ansioulojen veroaseen 43 prosenin veroasolla. Tällöin nykyjärjeselmässä vaikuavan yhiöveron hyviyksen eho on laskenu niin paljon, eä halliuksen esiykseen sisälyvän yheisöverokannan alenemisen vaikuus on suurempi kuin osingonsaajan verouksen kirisyminen. Tämän ausalla on se, eä uloveroase kasvaa progressiivisesi, mua hyviys on kiineä eli 29 prosenia veroeavasa voiosa. Neovarallisuus Jaeu osingo, 000 eur 000 eur ,92 30,0 35,26 38,26 4,4 43,5 45,0 46,3 47,00 47,70 48,28 48,75 49,6 49,50 49,80 50,07 50,30 50,50 50,69 50, ,00 28,94 34,46 37,75 40,9 43,6 44,75 45,94 46,85 47,58 48,8 48,67 49,08 49,44 49,75 50,02 50,25 50,46 50,65 50, ,00 27,5 33,54 37,26 40,36 42,79 44,49 45,73 46,69 47,45 48,07 48,58 49,0 49,38 49,69 49,97 50,2 50,43 50,62 50, ,00 25,74 32,47 36,72 39,77 42,40 44,20 45,52 46,53 47,32 47,96 48,49 48,93 49,3 49,64 49,92 50,7 50,39 50,58 50, ,00 24,30 3,24 36, 39,3 4,97 43,90 45,30 46,35 47,8 47,85 48,40 48,85 49,24 49,58 49,87 50,2 50,35 50,55 50, ,00 22,33 30,32 35,42 38,42 4,5 43,58 45,06 46,7 47,04 47,73 48,30 48,77 49,7 49,52 49,8 50,08 50,3 50,5 50, ,00 20,00 22,8 30,53 35,58 38,58 4,6 43,65 45, 46,2 47,07 47,76 48,32 48,79 49,9 49,53 49,83 50,09 50,3 50, ,00 0,00 20,00 23,26 30,74 35,73 38,74 4,7 43,72 45,6 46,25 47,0 47,78 48,34 48,8 49,20 49,54 49,84 50,0 50, ,00 0,00 0,00 20,00 23,68 30,93 35,87 38,89 4,8 43,79 45,2 46,29 47,3 47,8 48,36 48,83 49,22 49,56 49,85 50, 500 0,00 0,00 0,00 0,00 20,00 24,07 3,2 36,02 39,04 4,9 43,86 45,27 46,33 47,6 47,83 48,38 48,84 49,23 49,57 49, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,00 24,43 3,34 36,6 39,8 42,0 43,93 45,32 46,37 47,9 47,86 48,40 48,86 49,25 49, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,00 24,77 3,62 36,30 39,33 42,0 43,99 45,36 46,4 47,22 47,88 48,42 48,88 49, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,00 25,09 3,90 36,43 39,47 42,9 44,06 45,4 46,44 47,25 47,9 48,44 48, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,00 25,39 32,6 36,56 39,6 42,28 44,2 45,46 46,48 47,28 47,93 48, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,00 25,67 32,4 36,69 39,74 42,37 44,9 45,5 46,52 47,3 47, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,00 26,03 32,66 36,8 39,87 42,46 44,25 45,56 46,56 47, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,00 26,44 32,90 36,93 40,00 42,55 44,3 45,60 46, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,00 26,84 33,3 37,05 40,3 42,64 44,37 45, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,00 27,2 33,35 37,6 40,26 42,72 44, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,00 27,56 33,57 37,28 40,38 42, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,00 27,90 33,78 37,39 40, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,00 28,22 33,98 37, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,00 28,52 34, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,00 28, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,00 Taulukko 3.2. Osingonsaajan ansioulojen veroase nykyjärjeselmässä eri neovarallisuuden ja osingonjaon yhdiselmillä. Verous kirisyy vaalealla alueella ja kevenee ummenneulla alueella Nykyjärjeselmässä osinko veroeaan pääomaulona sen neovarallisuudelle laskeavan 9,585 prosenin (ilman hyviysä uoon mukaisesi. Käyännössä ää uloa ei veroea osingonsaajan verouksessa. Halliuksen ehdouksessa osingo on säädey verovapaaksi neovarallisuuden 9 prosenin uooa vasaavasi. Tämä arkoiaa pääomaulona veroeavan osingon pienenemisä 6, prosenilla: (3.2 (0,9585 0,9 / 0,9585= 0,06

18 0 Erilaisen ehdoukseen sisälyvien verousa kevenävien ja kirisävien elemenien vaikuuksesa yhiö voi kuienkin lisää jaeavien osinkojen määrää 4,2 prosenilla ilman, eä osingon kokonaisverous kirisyy. Myöskään euron osinkokaon yliäminen ei väliömäsi kirisä osingonjaon kokonaisveroasea. Se kuienkin heikenää vähiellen esiyksen edullisuua, koska pääomaulona veroeava osuus kasvaa. Kuienkin vasa, kun osinkojen euron ja neovarallisuuden miljoonan euron raja yliyy, nykyjärjeselmä on edullisempi. Toisin sanoen, neovarallisuuden miljoonan euron asolle asi osinkoa voidaan jakaa,3 prosenia neovarallisuudesa ennen kuin verous kirisyy nykyjärjeselmään verrauna. Taulukko 3.3. keroo halliuksen esiyksen salliman jaeujen osinkojen ja neovarallisuuden suheen ilman, eä verous kirisyy. Perusana on sama aseelma kuin aiemmissakin aulukoissa eli nykyjärjeselmän mukaise neovarallisuuden ja osingon yhdiselmä. Neovarallisuus Jaeu osingo, 000 eur 000 eur ,00 00,00 50,00 200,00 250,00 300,00 350,00 400,00 450,00 500,00 550,00 600,00 650,00 700,00 750,00 800,00 850,00 900,00 950,00 000, ,00 50,00 75,00 00,00 25,00 50,00 75,00 200,00 225,00 250,00 275,00 300,00 325,00 350,00 375,00 400,00 425,00 450,00 475,00 500, ,67 33,33 50,00 66,67 83,33 00,00 6,67 33,33 50,00 66,67 83,33 200,00 26,67 233,33 250,00 266,67 283,33 300,00 36,67 333, ,50 25,00 37,50 50,00 62,50 75,00 87,50 00,00 2,50 25,00 37,50 50,00 62,50 75,00 87,50 200,00 22,50 225,00 237,50 250, ,00 20,00 30,00 40,00 50,00 60,00 70,00 80,00 90,00 00,00 0,00 20,00 30,00 40,00 50,00 60,00 70,00 80,00 90,00 200, ,00 0,00 5,00 20,00 25,00 30,00 35,00 40,00 45,00 50,00 55,00 60,00 65,00 70,00 75,00 80,00 85,00 90,00 95,00 00, ,33 6,67 0,00 3,33 6,67 20,00 23,33 26,67 30,00 33,33 36,67 40,00 43,33 46,67 50,00 53,33 56,67 60,00 63,33 66, ,50 5,00 7,50 0,00 2,50 5,00 7,50 20,00 22,50 25,00 27,50 30,00 32,50 35,00 37,50 40,00 42,50 45,00 47,50 50, ,00 4,00 6,00 8,00 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 20,00 22,00 24,00 26,00 28,00 30,00 32,00 34,00 36,00 38,00 40,00 600,67 3,33 5,00 6,67 8,33 0,00,67 3,33 5,00 6,67 8,33 20,00 2,67 23,33 25,00 26,67 28,33 30,00 3,67 33,33 700,43 2,86 4,29 5,7 7,4 8,57 0,00,43 2,86 4,29 5,7 7,4 8,57 20,00 2,43 22,86 24,29 25,7 27,4 28,57 800,25 2,50 3,75 5,00 6,25 7,50 8,75 0,00,25 2,50 3,75 5,00 6,25 7,50 8,75 20,00 2,25 22,50 23,75 25,00 900, 2,22 3,33 4,44 5,56 6,67 7,78 8,89 0,00, 2,22 3,33 4,44 5,56 6,67 7,78 8,89 20,00 2, 22,22 000,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 0,00,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 20, ,9,82 2,73 3,64 4,55 5,45 6,36 7,27 8,8 9,09 0,00 0,9,82 2,73 3,64 4,55 5,45 6,36 7,27 8, ,83,67 2,50 3,33 4,7 5,00 5,83 6,67 7,50 8,33 9,7 0,00 0,83,67 2,50 3,33 4,7 5,00 5,83 6, ,77,54 2,3 3,08 3,85 4,62 5,38 6,5 6,92 7,69 8,46 9,23 0,00 0,77,54 2,3 3,08 3,85 4,62 5, ,7,43 2,4 2,86 3,57 4,29 5,00 5,7 6,43 7,4 7,86 8,57 9,29 0,00 0,7,43 2,4 2,86 3,57 4, ,67,33 2,00 2,67 3,33 4,00 4,67 5,33 6,00 6,67 7,33 8,00 8,67 9,33 0,00 0,67,33 2,00 2,67 3, ,63,25,88 2,50 3,3 3,75 4,38 5,00 5,63 6,25 6,88 7,50 8,3 8,75 9,38 0,00 0,63,25,88 2, ,59,8,76 2,35 2,94 3,53 4,2 4,7 5,29 5,88 6,47 7,06 7,65 8,24 8,82 9,4 0,00 0,59,8, ,56,,67 2,22 2,78 3,33 3,89 4,44 5,00 5,56 6, 6,67 7,22 7,78 8,33 8,89 9,44 0,00 0,56, 900 0,53,05,58 2, 2,63 3,6 3,68 4,2 4,74 5,26 5,79 6,32 6,84 7,37 7,89 8,42 8,95 9,47 0,00 0, ,50,00,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 5,50 6,00 6,50 7,00 7,50 8,00 8,50 9,00 9,50 0,00 Taulukko 3.3. Halliuksen esiyksen mukainen jaeujen osinkojen ja neovarallisuuden suhde. Verous kirisyy vaalealla alueella ja kevenee ummenneulla alueella Taulukoisa 3.2. ja 3.3. voidaan odea, eei osinkojen suhde neovarallisuueen voi verouksen kirisymää yliää,3 prosenia, jos ansioulojen veroase on samalla alle 43 prosenia. Tällainen ulos keroo myös sen, eä jos osingonsaajalla on muia ansiouloja (veroase nousee, halliuksen esiys vaikuaa edellä kerroua suopeammin osinkojen kokonaisveroaseeseen. 3.2 Yhiön voiosa noseaan osa palkkana ja lopu osinkona Taulukosa 3.. havaiiin edellä, eä pienen neovarallisuuden ja pienen osingonjaon yhdiselmillä halliuksen esiys kirisää unuvasi osingonjaon kokonaisveroasea. Tarkaselussa oleeiin eä omisaja nosaa voionjaon kokonaan osinkona. Kuvaussa maalan neovarallisuuden ilaneessa omisaja sai osingon joko kokonaan ai pääosin ansioulo-osinkona.

19 Todellisuudessa omisajayriäjä voi kuienkin opimoida verousaan nosamalla osan voiosaan palkkana. Seuraavassa arkasellaan aluksi karkeaa nyrkkisäänöä siiä, missä muodossa voionjako kannaaa nosaa nykyjärjeselmässä ja uudessa järjeselmässä. Tämän jälkeen nämä nyrkkisäännö viedään verorasiuksen muuosa arkaseleviin laskelmiin. Nykyjärjeselmässä palkalla kannaaa korvaa pääomaulona saaavaa osinkoa aina valionverouksessa veroeavan ulon alarajan ( 700 euroa vuonna 2004 unumaan asi, koska älle asolle asi ansioulona veroeavan palkan veroase jää alle yheisöverokannan. Lisävoionjako kannaaa nosaa osinkona. Osingon ansioulo-osuus ja palkka veroeaan nykyjärjeselmässä lähes idenisesi. Palkka makseaan yriyksen bruoulosa ennen veroja ja veroeaan saajan ansioulona. Vasaavasi osingon ansiouloverous kohdisuu bruo-osinkoon, joka vasaa mainiua bruouloa. Siksi ansioulo-osingon korvaamiselle palkalla ai päinvasoin ei ole nykyjärjeselmässä suurempaa arvea. Halliuksen esiyksen mukaisessa järjeselmässä palkan nosaminen on vielä edullisempaa. Jälleen, ja samoisa syisä kuin edellä, verovapaaa pääomaulo-osinkoa kannaaa korvaa palkalla aina valionverouksen veroaulukon alarajalle asi. Palkan rajaveroaseen yliäessä veroaulukon alarajalla yheisöverokannan lisävoionjako kannaaa nosaa verovapaana osingon pääomaulo-osuuena pääomaulo-osuuden enimmäismäärään asi. Pääomaulo-osuuden enimmäismäärän yliävä voionjako kannaaa nosaa uudessa järjeselmässä palkkana. Palkan eu verrauna ansiouloosinkoon on sen vähennyskelpoisuus yhiön verouksessa. Sien palkkaa rasiaa vain ansioulovero kun aas ansioulo-osinkoa rasiaa yhiövero ja osiainen ansioulovero (70 %:si. Taulukossa 3.4.b arkasellaan voionjaon verorasiuksen muuosa maalilla neovarallisuuden ja voionjaon arvoilla ilaneessa, jossa omisaja voi nosaa osan voionjaosa palkkana. 3 Taulussa 3.4.a oiseaan verailukohdaksi aulukon 3. vasemman yläkulman ilanne. 3 Laskelmissa on yksinkeraisuuden vuoksi huomioiu ulonhankkimisvähennys ja ansioulovähennys, mua ei yönanajan sosiaaliurvamaksua, joka on YEL-yriäjällä 2-6,05 prosenia noseusa palkasa. Myöskään YELyriäjän eläkemaksua ei oea ässä huomioon, koska se perusuu laskennalliseen YEL-palkkaan. Näillä rajoieilla halliuksen esiyksen verousa kevenävä vaikuus ulee hiukan yliarvioiduksi.

20 Neovarallisuus, Jaeu osingo, 000 eur 000 eur ,38 6,38 9,02 6, ,27 6, 9,04 6, ,3 6,47 9,42 6, ,4 8,4 0,02 6, ,56 8,0 0,65 6, ,24 8,06 9,9 6, ,34-4,24 8,79 6,65 2 Taulukko 3.4.a. Nykyjärjeselmän ja halliuksen esiyksen verailu: Osingonjaon verorasiuksen muuos (%, kun koko voio jaeaan osinkona. Osingonsaajalla ei muia uloja. Verous kirisyy vaalealla alueella ja kevenee ummenneulla alueella Neovarallisuus, Bruoulo, 000 eur 000 eur ,00 4,34 3,27, ,00,89 2,48, ,00-0,79,62, 60 0,00-5,2 0,69, ,00-6,23-0,33,3 00 0,00-6,23 -,9 0, ,00-6,23-7,96-5,7 Taulukko 3.4.b. Nykyjärjeselmän ja halliuksen esiyksen verailu: Voionjaon verorasiuksen muuos (%, kun osinkoa voidaan korvaa palkalla. Osingonsaajalla ei muia uloja. Verous kirisyy vaalealla alueella ja kevenee ummenneulla alueella Verailemalla aulukoia havaiaan, eä oeaessa huomioon palkanmaksumahdollisuus voimakas verorasiuksen kasvu maalan voionjaon ja neovarallisuuden apauksessa häviää. Kasvu on ny enimmillään 4,3 prosenia ja monissa apauksissa verorasiuksen nousu (Taulukko 3.4.a käänyy laskuksi. Taulukon 3.4.b ensimmäinen sarake kuvaa ilannea, missä voionjako jää alle valionverouksen alarajan. Tässä apauksessa koko voio noseaan palkkana, joka veroeaan äsmälleen samalla avalla kummassakin järjeselmässä. Lopuksi on syyä odea, eä kaikilla lisaamaomien yhiöiden omisajilla ei ole mahdollisuua valia korvauksen nosomuooa. Valinailanne koskee lähinnä yriäjää ja ehkä hieman rajoieummin myös muia yhiössä yöskeneleviä omisajia.

21 3 4 Vaikuus noeeraamaoman yhiön invesoini- ja voionjakokannuseisiin 4. Johdano Verouudisuksissa avoiellaan usein neuraalia verojärjeselmää, joka ohjaisi aloudenpiäjien pääöksiä mahdollisimman vähän. Myös Suomen vuosina oeueuissa uloverouudisuksissa veropohjien laajenamisen ja rajaveroveroaseiden alenamisen ausalla oli pyrkimys vähenää verouksen väärisäviä vaikuuksia Usea näiden uudisusen piiree veiväkin ähän suunaan. Näin ei käyny kuienkaan kaavasi, sillä varsinkin vuoden 993 uudisuksen uoma eriyey uloverous synnyi pienyriysen veroukseen uusia ohjaavia elemenejä. 4 Seuraavassa kuvaaan näiden ohjausvaikuusen synymekanismia. Pk-yriyksesä saau ulo (yksiyisliikkeen ja henkilöyhiön voio ai osakeyhiön jakama osinko jaeaan ansio- ja pääomaulo-osuuksiin vahvisamalla ulon pääomauloosuudeksi laskennallinen uoo yriyksen neovarallisuudelle. Pääomaulo-osuuden yliävä osa kokonaisulosa veroeaan ansioulona. Toukokuussa anneu halliuksen esiys yriys- ja pääomauloverouudisukseksi ei uo ähän aseelmaan olennaisa muuosa. Ansio- ja pääomaulon veroaseiden poikeessa oisisaan, yriäjän maksamien verojen määrä riippuu ulojen kokonaismäärän lisäksi siiä, mien ulo jakauuu ansiouloon ja pääomauloon. Eriyeyssä uloverouksessa yriäjä voikin vaikuaa veroihinsa sääelemällä yriyksen neovarallisuuden määrää. Jos yriäjän ansioulon rajaveroase on korkea, hänen kannaaa kasvaaa yriyksen neovarallisuua. Toisaala, jos omisajan ansioulon rajaveroase on maala, neovarallisuuden kasvu ei ehkä olekaan verouksellisesi avoielavaa. Neovarallisuueen liiyvällä verosuunnielulla saaaa olla unuvaa reaalialoudellisa merkiysä. Vaikuaessaan yriysen rahoius- ja invesoinikannuseisiin sillä voi olla vaikuusa pk-yriysen kasvuun ja rahoiusrakeneisiin sekä pääomien käyön ehokkuueen aloudessa. 5 Tässä luvussa arvioidaan halliuksen ehdoaman yriys- ja pääomaverouudisuksen vaikuuksia lisaamaoman osakeyhiön rahoius-, invesoini- ja voionjakokannuseisiin. Verouudisuksen vaikuuksia arkasellaan verailemalla lisaamaoman osakeyh- 4 Aihepiiriä koskevia ukimuksia ova mm. Hagen ja Sörensen (998, Kari (999, Lindhe jne. (2002, Lindhe jne. (2004a, Lindhe jne. (2004b. Lokakuussa 2003 Lundissa pideyssä Nordiska skaeveenskapliga orskningsrådein seminaarissa aiheena oli juuri eri Pohjoismaiden sovelama pk-yriysen uloverosäännökse. Seminaarin yheenveorapori Lindhe jne. (2004b verailee verouksen aiheuamia väärisymiä eri maissa. Suomessa väärisymä näyäisivä olevan suurempia kuin muissa Pohjoismaissa. 5 Johdannossa viiaiin Norjan uoreisiin verouudisussuunnielmiin. Norjan hallius painoaa neuraalisuuden merkiysä verouudisuksen keskeisenä avoieena. Tausalla on ajaus, jonka mukaan neuraali verous synnyää parhaa edellyykse myöneisen aloudellisen kehiyksen saavuamiseen.

22 4 iön invesoinnin uoovaaimusa 6 nykyisessä ja ehdoeussa järjeselmässä. Tuoovaaimuksella arkoieaan yriyksen invesoinnin vähimmäisuooa ennen veroja, joka juuri riiää kaamaan uoosa makseavan yheisöveron sekä rahoiajan vaaiman korvauksen. Tuoovaaimus kuvaa siis uookynnysä, jonka invesoinnin on äyeävä ullakseen oeueuksi. Yhiön ja rahoiajan verojen vaikuus invesoineihin väliyy kynnyksen korkeuden kaua. Verous voi nosaa (laskea kynnysä, jolloin invesoinni vähenevä (lisäänyvä. Verous voi myös johaa siihen, eä invesoinikynnys on erisuuruinen eri yriyksissä, jolloin verous väärisää invesoinien kohdenumisa aloudessa. Samalla avoin invesoinikynnys voi vaihdella invesoinikoheen, rahoiusmuodon ja rahoiajan yypin (yksiyishenkilö, insiuuio, oinen yriys mukaan. 4.2 Korvauksen nosomuoo: Palkka vai osinko Yriäjä voi nosaa korvauksia yhiösä palkkana ai osinkona. Osinko saaeaan lisäksi veroaa kokonaan pääomaulona ai sien se jaeaan ansio- ja pääomaulo-osuuksiin. Kaikkien näiden kolmen ulolajin verous määräyyy hieman eri avoin. Ansioulona veroeava osinko kohaa rajaveroaseen, joka vaihelee noin 20 prosenisa noin 55 proseniin riippuen yriäjän ansioulojen määräsä. Pääomaulona veroeava osinko aas on nykyisin nimellisesi 29 prosenin pääomauloveron koheena. Palkan kokonaisverorasiukseen vaikuaa rakaisevasi se kuuluuko yriäjä yriäjien eläkelain (YEL vai yönekijäin eläkelain (TEL piiriin. YEL-yriäjän nosaman palkan peruseella määräyyvä yönanajan soumaksu (2 6,05 % nosaa palkan verorasiusa suheessa ansioulo-osinkoon. TEL-yriäjän palkan peruseella makseaan lisäksi yönanajan ja yönekijän eläkemaksu, joka vähenävä rakaisevasi palkanmaksun houkuelevuua korvauksen nosomuoona. Korvauksen ulolaji vaikuaa unuvasi yriyksesä noseun ulon rajaveroaseeseen ja ämän väliyksellä verojärjeselmän synnyämiin invesoinikannusimiin. Arvioiaessa uudisuksen vaikuuksia lisaamaoman osakeyhiön uoovaaimukseen onkin oeava huomioon: yliääkö noseu korvaus ansioulokynnyksen (s. pääomaulo-osingon enimmäismäärän, yliääkö korvaus uudessa järjeselmässä euron kynnyksen sekä noseaanko kynnyksen yliävä ulo palkkana vai osinkona. Taulukossa 4. kuvaaan ansioulokynnyksen ja euron pääomaulokynnyksen muodosamia erilaisia vaihoehoja nykyisessä ja ehdoeussa järjeselmässä. Taulukko rajauuu arkaselemaan osinkona noseavaa korvausa. Nykyjärjeselmässä ansioulokynnys synnyää kaksi kannusinvaikuuksilaan erilaisa apausa. Niiä merkiään 6 Talousieeessä uoovaaimuksesa käyeään yleensä nimiysä pääomakusannus.

23 5 aulukossa D<bN ja D>bN, missä symboli D kuvaa osinkoa (ml. mahdollinen hyviys, b kuvaa pääomaulo-%:a ja N neovarallisuua (osakkeen maemaainen arvo. Ensiksi mainiussa vaihoehdossa (D<bN osinko on pääomaulo-osuuden enimmäismäärää bn pienempi ja veroeaan siksi kokonaisuudessaan saajansa pääomaulona. Jälkimmäisessä apauksessa (D>bN osinko yliää ko. enimmäismäärän ja siksi osingon rajaveroase määräyyy ansioulon rajaveroaseen mukaan. 78 Halliuksen ehdoamassa järjeselmässä on kaksi kynnysä, ansioulokynnys bn ja euron verollisen pääomaulon kynnys. Nämä synnyävä neljä erilaisa apausa. Osingon jäädessä sekä ansioulokynnysä eä euron kynnysä pienemmäksi, osinko on kokonaan verovapaa ja sen rajaveroase on nolla (apaus D<bN ja D< Osingon yliäessä euromääräisen kynnyksen, kynnyksen yliävä osinko veroeaan 70 prosenisesi pääomaulona (apaus D<bN ja D> Rajaveroase on ällöin 0,7* c, missä c merkisee pääomauloverokanaa. Osinkoon kohdisuu ällöin osakkaan verouksessa 9,6 prosenin rajaveroase. Myös apauksessa, jossa osinko yliää ansioulokynnyksen, D>bN, on kaksi alavaihoehoa. Ne määräyyvä jälleen sen mukaan yliyykö euromääräkynnys vai ei. Kummassakin apauksessa osingon rajaveroase määräyyy ansioulon rajaveroaseen peruseella. Rajaveroase on siis 0,7*. Taulukon 4. viimeisessä sarakkeessa esieään osingon ansioulo-osuuden ja pääomaulo-osuuden rajaveroaseiden välinen verokanaero. Osingon verokanaero vaikuaa keskeisesi eriyeyn uloverouksen synnyämään invesoinikiihokkeeseen. Taulukosa havaiaan, eä verokanaero muuuisi joissakin vaihoehdoissa uudisuksen myöä. Se pysyisi nollana osingon jäädessä ansioulokynnyksen alle (D<bN mua kynnyksen yliyessä muuuisi. Nykyisin (bruo-osingon verokanaero on yksinkeraisesi - c. Uudessa järjeselmässä apauksessa D<90000 pääomaulo-osuus olisi verovapaa ja siksi rajaveroase-ero olisi sama kuin ansioulo-osingon rajaveroase 0,7*. Muuos merkisisi verokanaeron kasvua varsinkin aseikon yläpäässä. Tämä on nähävissä aulukon 4.3 verokanaeroa kuvaavisa laskelmisa euron kynnyksen yliyessä pääomaulo veroeaisiin marginaalilla veroaseella 0,7* c ja äsä johuen verokanaero olisi 0,7*( - c. Tässä apauksessa verokanaero pienenisi verrauna nykyiseen. Verokanaeron ohella myös pääoman uoo-%:lla on unuva vaikuus jakomallin synnyämien ohjausvaikuusen suuruueen. Ehdouksen mukaan proseni pienenisi 3,5 prosenisa 9 proseniin, mikä merkisisi osalaan vaikuusen vähenemisä. 7 Taulukossa 4. nykyjärjeselmän rajaveroasee ova bruo-osingon (osinko+hyviys veroaseia. Ne ova nykyjärjeselmän osala eriyisesi kannusinvaikuusen näkökulmasa oikea verailukoha. Tämä seliyy sillä, eä jako ansio- ja pääomaulo-osuuksiin ehdään arkaselemalla bruo-osinkoa. 8 Taulukossa 4.3 esieään laskelmia veroase-erosa nykyjärjeselmässä ja ehdoeussa järjeselmässä.

24 6 Tapaus Osingon rajaveroase 9 ja pääomaulo- Ansioulo-osingon osingon veroaseero 8 Nykyjärjeselmä. D< bn c 0 2. D>bN - c Uusi järjeselmä. D<bN ja D< D<bN ja D> ,7*c 0 3. D>bN ja bn< ,7* 0,7* 4. D>bN ja bn> ,7* 0,7*( - c Taulukko 4.. Osingon rajaveroase ja veroase-ero eri vaihoehdoissa D = osinko N = neovarallisuus (osakkeen maemaainen arvo b = pääoman uoo-% = ansioulon rajaveroase c = pääomaulonverokana u = yhiöveron hyviys = yheisöverokana Taulukossa 4. on rajauduu arkaselemaan osinkojen verousa. Yriäjälle voi kuienkin olla verouksen näkökulmasa kannaavaa korvaa osinkoja palkalla. Kirisäessään osinkojen verousa monessa apauksessa uudisus muuaa palkan ja osingon keskinäisä edullisuua. Nykyjärjeselmässä osinko on yönanajan sosiaalivakuuusmaksun ansiosa lähes aina palkkaa edullisempi korvauksen nosamismuoo. Ehdoeussa järjeselmässä aseelma muuuisi. Palkka olisi ansioulona veroeavaa osinkoa edullisempi korvausmuoo yypillisesi maalilla ansioulon rajaveroaseilla. Esimerkiksi oleeaessa YEL-yriäjän yönanajamaksuksi 6,05 prosenia kriiinen ansioulon rajaveroase on noin 47 prosenia. 0 Tää korkeammalla veroaseella osinko on omisajalle palkkaa edullisempi korvausmuoo ja päinvasoin. Palkkana noseun korvauksen kokonaisrajaveroase voidaan laskea kaavasa ( +s/(+s, missä on palkan rajaveroase ja s on yönanajan sosiaalivakuuusmaksu. 4.3 Invesoinnin uoovaaimus ehdoeussa ja nykyisessä järjeselmässä Taulukossa 4.2 esieään lisaamaoman osakeyhiön uoovaaimuslaskelma nykyisessä ja ehdoeussa järjeselmässä edellä arkaselluille vaihoehoisille apauksille. Taulukon kolmannessa sarakkeessa arkasellaan apausa, jossa osinko on kokonaan pääomauloa. Vasaavasi apaus, jossa omisajan nosama korvaus on osaksi ansiou- 9 Nykyjärjeselmän osala koskee bruo-osingon (osinko + hyviys rajaveroaseia. 0 Koska YEL-yriäjän eläkemaksu ei perusu noseuun palkkaan vaan laskennalliseen YEL-palkkaan, siä ei oea ässä huomioon palkan sivukuluna. Sosiaaliurvamaksu sen sijaan laskeaan noseun rahapalkan peruseella.