HARJUKATU 41 (TONTTI ) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.

Transkriptio

1 PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT ) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 oni 15. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (arkenneu )

2 PERUS- JA TUNNSTETEDOT Tunniseiedo Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 oni 15. Kaavan nimi: Kaavan unnus: HARJUKATU 41 ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN 593_Ak_2_12 Kaavan päiväys: Kaavan laaija: Osoie: Yheyshenkilö: Pieksämäen kaupungin maankäyön suunnielun ulosyksikkö Pieksämäen kaupunki Maankäyö PL PEKSÄMÄK Anssi Tarkiainen, maankäyöinsinööri puh sähköposi: Kaavan vireilleulo: Hyväksymispäivämäärä: Tlk Kh Kv Kaava-alueen sijaini Pekka Häkkinen puh sähköposi: Suunnielualue sijaisee osoieessa Harjukau 41 Kaakinmäenkadulla sijaisevan Teboil Oy:n huolamon eeläpuolella. Alue on noin 800 meriä Pieksämäen keskusan orila koilliseen. Kaava-alueen pina-ala on 1807 m 2. Suunnielualueen sijaini näkyy kansikuvassa. Kaavan arkoius Asemakaavan muuoksella on arkoius muuaa rakenamaomana olevan asuinrakennusonin käyöarkoius asuinpienalojen korelialueeksi, jolle voi rakenaa rivialoja, kykeyjä pienaloja ja erillisiä pienaloja asumisarkoiuksiin. Tonin rakennusoikeua on arkoius muuaa nykyisesä 270 m 2 :sä noin 450 m 2 :n. Asemakaavamuuoksessa huomioidaan suunnielualueen iäpuolella sijaiseva Koniopuison omakoialue, joka on valakunnallisesi merkiävä rakenneu kuluuriympärisö.

3 SSÄLLYSLUETTELO TVSTELMÄ KAAVAPROSESSN VAHEET ASEMAKAAVAN SSÄLTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMNEN LÄHTÖKOHDAT SELVTYS SUUNNTTELUALUEEN OLOSTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympärisö Rakenneu ympärisö Maanomisus SUUNNTTELUTLANNE Maakunakaava Yleiskaava Voimassa oleva asemakaava Muu suunnielma ja pääökse Selviykse ja invenoinni ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN TARVE SUUNNTTELUN KÄYNNSTÄMNEN JA STÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLSTUMNEN JA YHTESTYÖ Osallise Vireilleulo Osallisuminen ja vuorovaikuusmeneely Viranomaisyheisyö ASEMAKAAVAN TAVOTTEET ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE MTOTUS YMPÄRSTÖN LAATUA KOSKEVEN TAVOTTEDEN TOTEUTUMNEN ALUEVARAUKSET Korelialuee KAAVAN VAKUTUKSET Vaikuukse yhdyskunarakeneeseen Vaikuukse väesöön Vaikuukse liikeneeseen Vaikuukse yöpaikkoihin, elinkeinooiminaan, yöömyyeen Vaikuukse yhdyskuna- ja energiaaloueen Vaikuukse luonoon ja luonnonvaroihin Vaikuukse kaupunkikuvaan, kuluuriperinöön ja rakenneuun ympärisöön Vaikuukse ihmisen elinoloihin ja elinympärisöön SUHDE VALTAKUNNALLSN ALUEDENKÄYTTÖTAVOTTESN SUHDE MAAKUNTAKAAVOTUKSEEN SUHDE VOMASSA OLEVAAN YLESKAAVAAN KAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NMSTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVANNOLLSTAVAT SUUNNTELMAT TOTEUTTAMNEN JA AJOTUS TOTEUTUKSEN SEURANTA... 9 LTTEET 1. Osallisumis- ja arvioinisuunnielma 9. Muisio maankäyösopimusneuvoelusa 2. Oas:sa ja kaavaluonnoksesa saapunee lausunno 3. Laaimispääös liieineen 4. Oe luonoselviyksesä 2013 / Ramboll 5. Pienennös asemakaavaehdouksesa 6. Havainnekuva 7. Tilasolomake 8. Kaavaehdouksesa saapunee lausunno ja muisuukse

4 TVSTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaihee Kiineisön omisajan aloie Pääös asemakaavan muuosyön käynnisämisesä Tlk Muuoskohde sisälyy Pieksämäen kaupungin kaavoiuskasaukseen 2013, jonka ekninen lauakuna hyväksyi Asemakaavan vireille ulosa on kuulueu Pieksämäen Lehdessä ja kaupungin ilmoiusaululla Kuuluus on julkaisu myös kaupungin inerne-sivuilla. Osallisumis- ja arvioinisuunnielma (OAS) on ollu nähävillä kaupunginalon ilmoiusaululla ja Naarajärven palvelupiseessä OAS on julkaisu kaupungin koisivuilla Kaavaluonnos aseeaan nähäville väliseksi ajaksi Naarajärven palvelupiseeseen sekä kaupungin koisivuille. Luonnosvaiheen aineiso läheeiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavan muuosehdous Tlk Kuuluus nähävillä olosa Asemakaavan muuosehdous nähävillä Asemakaavan muuosehdous Kh Asemakaavan muuosehdous Kv Suunnielualueen iä- ja eeläpuolelle on rakenneu omakoialoja. Pohjoispuolella sijaisee Teboil Oy:n huolamo Luonnonympärisö Suunnielualueen maaso laskee loivasi iään päin. Suunnielualueen korkein koha on noin +126 m ja alin koha +125 m (N2000). Suunnielualuea lähinnä sijaiseva vesialue on Pieksäjärvi, joka on n. 0,5 kilomerin päässä muuosalueesa. Alueen maaperä on kanavien karkearakeisenmoreenimaalajien aluea. Maapeieen paksuus on yleensä yli kolme meriä (rakenneavuusluokka ). Toni on avoin, kaavayössä huomioiavaa kasvillisuua ei ole, alueen lajiso on kuluurivaikueisa. 1.2 Asemakaavan sisälö Asemakaavan muuoksella onisa muodosuu asuinpienalojen korelialue (AP). Asuinpienalojen korelialueelle rakennusoikeua muodosuu 452 k-m 2. Rakennukse voi rakenaa u ½ kerrokseen. 1.3 Asemakaavan oeuaminen Kaavan oeuaminen voidaan aloiaa, kun kaava on ullu lainvoimaiseksi. Toeuuksesa vasaa onin omisaja. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selviys suunnielualueen oloisa Alueen yleiskuvaus Toni on rakenumaon. Toni on iään päin loivasi laskeva. Voimassa olevassa asemakaavassa oni on asuinrakennusen korelialuea (A). Harjukau on sorapinainen. Kuva 1. Rakenneavuuskara Rakenneu ympärisö Toni on yksiyisessä omisuksessa ja ällä hekellä rakenumaon. Muuosalueen naapurissa, pohjoispuolella, on 1974 rakenunu huolamorakennus. Suunnielualueen iäpuolella on rakenamaon asuinrakennusoni, joa käyeään pysäköinialueena. Lisäksi äpuolella on 1951 rakenneu omakoialo piharakennuksineen. Suunnielualueen iäpuolella oleva omakoialo kuuluva valakunnallisesi merkiävään rakenneuun kuluuriympärisöön Koniopuison omakoialueeseen (osallisumisja arvioinisuunnielman liie 4). Tonin eeläpuolella on 2000-luvulla valmisunu omakoialo. Sorapinainen Harjukau kulkee suunnielualueen länsipuolella. Vasapäää on 1979 raken-

5 neu asuinkerrosalo. Suunnielualueella ei ole rasieena yhdyskunaekniikkaa. 2 Asuinilojen lisäksi alueelle saadaan rakenaa välämäömä liikeila ja yleise rakennukse. Pieksämäen kaupungin keskusaajaman alueelle ollaan laaimassa sraegisa yleiskaavaa. Yleiskaavan luonnos on ollu nähävillä välisenä aikana. Alue on osoieu asunovalaiseksi alueeksi. Kuva 2. Harjukau 41 kuvauna idäsä Maanomisus Suunnielualue on yksiyisen omisuksessa. Maanomisuskara on osallisumis- ja arvioinisuunnielman liieessä Suunnieluilanne Maakunakaava Kuva 4. Oe hyväksyysä yleiskaavasa Maakunakaavassa suunnielualue on osoieu aajamaoiminojen alueeksi. Suunnielualueen väliömässä läheisyydessä, alueen iäpuolella, on Koniopuison omakoialue, joka on valakunnallisesi merkiävä rakenneu kuluuriympärisö. Kuva 3. Oe maakunakaavasa Yleiskaava Valuuson hyväksymässä ns.. aseen yleiskaavassa koreli on osoieu pienaloalueeksi. Alueelle saa rakenaa pääasiassa pienaloyyppisiä asuinrakennuksia. Kuva 5. Oe keskusa-alueen saegisesa osayleiskaavaluonnoksesa Voimassa oleva asemakaava Toni on voimassa olevassa asemakaavassa asuinrakennusen korelialuea. Asemakaava on vahviseu Suun-

6 nielualueen ympärisön asemakaava on vahviseu , ja oeuaa asuinpienalojen korelialueena (AP). Voimassa oleva asemakaava vaaii kaavamuuoksen edellä mainiujen muuosen akia. 3.2 Suunnielun käynnisäminen ja siä koskeva pääökse Aloieen asemakaavan muuamiseksi on ehny kiineisönomisaja ( ). Pieksämäen kaupungin ekninen lauakuna on pääöksellään käynnisäny asemakaavan muuamisen (liie 3). Muuoskohde sisälyy Pieksämäen kaupungin kaavoiuskasaukseen 2013, jonka ekninen lauakuna hyväksyi Osallisuminen ja yheisyö Osallise Kuva 6. Oe voimassa olevasa asemakaavasa Muu suunnielma ja pääökse Alueen pohjakaraa on pidey ajan asalla maasomiauksin, joen se äyää aseuksen 1284/99 vaaimukse. Alueen onijako on hyväksyy Kaavoiuspääös Tlk Kaavoiuskasaus 2013 Tlk Selviykse ja invenoinni Varkaus Pieksämäki -seudun liikenneurvallisuussuunnielma / 6/2010. Taajaman viheraluee, hoioluokius 2010 (Pieksämäen kaupunki) Pieksämäen kaupungin liikennemeluselviys rapori / FCG Finnish Consuling Group Oy marraskuu 2010 Hulevesiselviys / Ramboll 2012 Luonoselviys / Ramboll 2013 (liie 4) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VA- HEET 3.1 Asemakaavan suunnielun arve Toni on voimassa olevassa asemakaavassa asuinrakennusen korelialuea (A). Tonin rakennusoikeus eholukuna on n. 0,15. Korelin muilla oneilla rakennusehokkuus vaihelee välillä 0,26 0,47. Tonin rakennusoikeua on kasou arpeelliseksi koroaa vasaamaan korelissa 16 käyeyä keskimääräisä rakennusoikeua. Lisäksi oni on kasou kokonsa puolesa sopivaksi Osallisia ova alueen ja ympärisön maanomisaja ja maanvuokraaja, lähiseudun asukkaa, yriäjä, yhdisykse, joiden oimialueeseen asia kuuluu sekä asian valmiseluun liiyvä viranomaise. Osallise ilmenevä arkemmin liieenä olevasa osallisumis- ja arvioinisuunnielmasa (liie 1) Vireilleulo Asemakaavan vireille ulosa on ilmoieu Pieksämäen Lehdessä, kaupungin inerne-sivuilla ja kaupungin ilmoiusaululla Osallisuminen ja vuorovaikuusmeneely Tiedoaminen hoideaan ilmoiuksilla Pieksämäen Lehdessä, kaupungin ilmoiusaululla ja iedoeilla maanomisajille ja halijoille sekä kaupungin koisivuilla. Asiakirja ova nähävilläoloaikoina esillä eknisen oimen Naarajärven palvelupiseessä. Osallisumis- ja arvioinisuunnielma sekä asemakaavan muuosluonnos oliva nähävillä välisenä aikana. Ne läheeiin iedoksi ja lausunnolle osallisille ja viranomaisille. Lausunoja saapui neljä kappalea (Eelä- Savon Ely-keskus ympärisö ja luonnonvara - vasuualue, Eelä-Savon maakunaliio, ä- Suomen poliisilaios, Pieksämäen nuorisovaluuso Piso) Eelä-Savon maakunaliiolla, ä-suomen poliisilaioksella ja Pieksämäen nuorisovaluuso Pisolla ei ole huomaueavaa asemakaavamuuoksen luonnoksesa.

7 Eelä-Savon Ely-keskus ympärisö ja luonnonvara vasuualue esiää lausunnossaan arkennuksia rakenamisa ohjaaviin määräyksiin ja merkinöihin. esim. määräämällä asuinrakennus kadunpuoleiseen rakennusalan rajaan kiinni ja osoiamalla auokaos/alousrakennus pikiäisesi pohjoisrajalle, jolloin se oimisi auomaaisesi sekä melusuojana, eä näkösuojana viereiselle huolamoonille. lman arkempaa ohjausa rakennusen sijoielu ja massoielu eivä saaa ukea alueen ominaispiireiä. Lisäksi kaavamuuoksessa ulisi noudaaa samoja periaaeia rakennusoikeuden määrielyssä kuin voimassa olevassa kaavassa on käyey. AP-alueelle on peruselua osoiaa erillispienaloaluea korkeampi rakenamisehokkuus, kunhan rakenaminen vain soveluu ympärisöönsä. Eelä-Savon ELY-keskuksen ympärisö ja luonnonvara -vasuualueela ei arvise pyyää ehdousvaiheessa lausunoa. Kaavaehdoukseen on lisäy nuolimerkinä Harjukadun vasaiselle rakennusalan sivulle, johon rakennus on rakenneava kiinni. Tonin pohjoisosan vasaiselle rakennusalan sivulle ei vasaavaa merkinää ole osoieu. Auokaoksen / varasorakennuksen sijoiaminen onille ulee rakaisa arkemman suunnielun yheydessä, jolloin suunniellaan myös onin sisäise liikennejärjesely. Tonin voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 270 k-m 2 eli oniehokkuus e=0.17. Korelin muiden pienaloonien (AO - AR) oniehokkuude vaiheleva välillä e=0.26 e=0.31. Kaavaehdouksen mukainen oniehokkuus on e=0.25. Kaavamuuoksessa on noudaeu samoja periaaeia rakennusoikeuden määrielyssä kuin muissa korelin osissa on käyey. Asemakaavan luonnosvaiheesa saadu lausunno ova selosuksen liieenä 2. Kaavaehdous oli nähävillä välisen ajan. Lausunoja kaavaehdouksesa jäeiin kolme kappalea (Eelä-savon Elykeskus, ä-suomen poliisilaios ja Keski-Savon ympärisöoimi) ja muisuuksia kolme kappalea (Savon Voima Oyj, TeliaSonera Oyj ja Oy Teboil Ab). Asemakaavan ehdousvaiheessa saadu lausunno ja muisuukse ova selosuksen liieenä 8. Eelä-Savon Ely-keskuksella, ä-suomen poliisilaioksella, Keski-Savon ympärisöoimella, Savon Voima Oyj:llä eikä TeliaSonera Oyj:llä ollu huomauamisa kaavaehdouksesa. 4 Oy Teboil Ab:n muisuus: Kaavaehdouksessa mainiulle onille ulee huomioida alueella jo sijaiseva oiminno. Asuinrakenamisa ja oleskelupihaa on sijoieu melko lähelle huolamoonia ja huolamon korjaamosiipeä. Oleskeluila onilla ulisi osoiaa asemakaavassa onin eelälaiaan ja varaa huoloaseman puoleinen sivu esim. piha/auokaosa varen sekä kulkuiealueeksi. Vaihoehoisesi kaavoieavan onin puolelle ulee kaavassa velvoiaa rakenamaan noin 160 cm korkea ukeva aia. Näillä rakaisuilla kaavoieava pihaalue irroeaan huolamoonin vaikuuksisa. Kaavarakaisussa asuinrakennus ulee rakenaa Harjukadun vasaiseen rakennusalueen rajaan kiinni. Tonin maasonmuodo suosiva asuinrakennuksen rakenamisen onin eeläosaan, sien eä onille kulku ulisi onin pohjoispääsä. Talousrakennukse on esiey rakenneavaksi onin akaosaan kaupunkikuvallisisa syisä. Tonin 16 vasaisen rajan aiaamisa ei kaavassa ole arpeen määrää. Rajaaidan rakenamisen voi rakennusvalvonaviranomainen määrää rakennusluvan yheydessä. Huomauus ei aiheua muuosa kaavaehdoukseen. Kaavaehdouksen hyväksymisesä pääää valuuso. Kaavan hyväksymisä koskevaan pääökseen voi hakea muuosa valiamalla hallino-oikeueen. Hallino-oikeuden rakaisusa on mahdollisuus valiaa korkeimpaan hallinooikeueen Viranomaisyheisyö Asemakaavan muuosyön yheydessä ei ole käyy neuvoeluja Eelä-Savon ELY-keskuksen kanssa. 3.4 Asemakaavan avoiee Asemakaavan muuoksella on arkoius muuaa rakenamaomana olevan asuinrakennusonin ( ) käyöarkoius asuinpienalojen korelialueeksi, joa alueelle voidaan rakenaa rivialoja, kykeyjä pienaloja ai erillisiä pienaloja asumisarkoiuksiin. Tonin rakennusoikeua on arkoius lisää vasaamaan korelin yleisä alueehokkuua. Toni rajauuu valakunnallisesi merkiävään Koniopuison omakoialueeseen, mikä huomioidaan kaavoiuksessa.

8 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muuoksella onisa muodosuu asuinpienalojen korelialuea (AP). Rakennusoikeua muodosuu 452 k-m 2. Rakennukse voi rakenaa u ½ kerrokseen. Kaavaehdouksen pienennös on liieenä Mioius Asemakaavan muuosalueen kokonaispina-ala on 1807 m 2 ja kokonaisrakennusoikeus on 452 k-m 2. Asuinpienalojen korelialuea (AP) on 1807 m 2 ja rakennusoikeua 452 k-m 2. Alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa 182 k-m 2. Muuosalueen oniehokkuus on e=0.25. Kaavan ilasolomake on liieenä Ympärisön laaua koskevien avoieiden oeuuminen Asemakaavalla on mahdolliseu asuinpienalojen rakenaminen onille Valakunnallisesi merkiävä Koniopuison omakoialueen kuluuriympärisö on huomioiu riiävällä arkkuudella kaavarakaisussa. Kaavarakaisussa on huomioiu Harjukadun alueella oleville erillispienaloille ominaise piiree, rakennusen sijoiuminen kaualueeseen nähden sekä kerrosluku. 4.4 Aluevaraukse Korelialuee Asuinpienalojen korelialue (AP) Alueen pina-ala on 1807 m 2 ja rakennusoikeua muodosuu 452 k-m 2. Toniehokkuus on e=0.25. Korelialueen rakennukse voi rakenaa u ½ kerroksisiksi. Auopaikkoja onille on rakenneava 1 auopaikka asunoa kohi. Asuinrakennukse on rakenneava Harjukadun vasaiseen rakennusalaan kiinni. Tonin kadunvasaiselle sivulle on osoieu isuusalue. 4.5 Kaavan vaikuukse Vaikuusen arvioinnin arkoiuksena on selviää arpeellisessa määrin kaavan oeuamisen aiheuama vaikuukse ennakola. Ympärisövaikuusen selviyksessä käsiellään myös periaaee mahdollisen haiallisen vaikuusen esämiseksi ai lievenämiseksi. 5 Kaava-alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, joen kaavan vaikuuksia on arvioiu yleiskaavaasoisesi. Asemakaavayössä on pyriy unnisamaan ja selviämään kaikki merkiävä kaavan oeuukseen liiyvä vaikuukse. Arvioinnissa ukiaan nykyilaneeseen aiheuuvia muuoksia silloin, kun asemakaava on oeuunu kokonaan. Vaikuuksia arkasellaan arpeen mukaan eri alueellisilla asoilla: suunnielualueen ja sen lähiympärisön asolla, kaupunginosan ja keskusa-alueen asolla sekä seudullisella asolla. Vaikuusarvio on ehy asianunija-arvioina, joiden pohjana on käyey laadiuja selviyksiä ja kirjallisuua, maasokäynejä sekä mioiusarkaseluja. Arvioinneissa hyödynneään myös kaavoiusyön aikana eri osallisahoila saaavaa palauea Vaikuukse yhdyskunarakeneeseen Yhdyskunarakeneen oimivuus ja eheys Kaavan oeuuessa kaupunkirakenne ja keskusa iivisyy. Täydennysrakenaminen eheyää korelia 16, jonka pohjoisosa on nykyisellään osiain rakenumaon. Uude rakennukse paranava kaupunkikuvallisa kokonaisuua. Olemassa olevan yhdyskunarakeneen hyväksikäyömahdollisuude Suunnielualue ukeuuu vahvasi olemassa oleviin infra-rakeneisiin. Muuoksia olemassa olevaan infra-rakeneeseen ei kaavamuuoksen akia arvise ehdä Vaikuukse väesöön Kaava-alueella ei ole vaikuusa Pieksämäen kaupungin yöpaikkojen ja veovoimaisuuden kannala Vaikuukse liikeneeseen Vaikuukse ajoneuvoliikeneeseen Tonin rakenuminen lisää vähäisissä määrin ajosuorieiden määrää Harjukadulla. Lisäänyvä liikennemäärä eivä kuienkaan ole sellaisia, eä Harjukadun ai Harjukadun ja Kaakinmäenkadun riseysalueelle olisi arpeellisa ehdä muuoksia. Liikennöini onille apahuu Harjukadun kaua omalla oniliiymällä. Vaikuukse joukkoliikeneeseen

9 Suunnielualue on hyvin saavueavissa joukkoliikeneellä. Joukkoliikeneen suosioon vaikuaa kuienkin sen palveluaso. Vaikuukse kävelyyn ja pyöräilyyn Alue sijaisee kaupungin nykyisen kevyen liikeneen verkon väliömässä läheisyydessä. Kynnys kulkea joko pyöräillen ai kävellen laskee, kun sekä pyörien pysäköini on järjesey eä yheyde keskusaan ja muualle aajamaan ova kunnossa sekä eseeömiä ja viihyisiä käyää. Vaikuukse liikenneurvallisuueen Kaava-alueen rakenumisella ei ole vaikuuksia liikenneurvallisuueen. Alueen läheisyydessä on huomioiu urvallise kevyen liikeneen yliyspaika Vaikuukse yöpaikkoihin, elinkeinooiminaan, yöömyyeen Työllisäviä vaikuuksia liiyy lähinnä alueen rakenamiseen. Muuoin kaavan oeuumisella ei ole vaikuuksia yöllisyyeen Vaikuukse yhdyskuna- ja energiaaloueen Asemakaavan periaaerakaisu on kaavaaloudellisesi eriäin edullinen. Uusi rakenaminen sijoiuu olemassa olevan rakeneen keskelle, jolloin verkoson liiynäpiuude jäävä lyhyiksi Vaikuukse luonoon ja luonnonvaroihin Luonnonympärisö Alueela ei ole havaiu merkiäviä ai uhanalaisia lajeja. Maaperä Alueen maaperä on pääosin moreenia. Rakennukse ulee perusaa sien, eä huomioidaan maaperän aseama vaaimukse. Hulevede Hulevede pysyään hallisemaan niiden synypaikoilla. Tonille on osoieu yleisesi kaavamääräyksissä käyeävää ohjea hule-100, jonka mukaan onilla on viivyeävä 1,0 m 3 huleveä jokaisa läpäisemäönä 100 m 2 kohden. Kiineisön hulevede johdeaan ällöin hulevesiverkosoon hulevesiä viivyävän ai pidä- 6 ävän järjeselmän kaua. Järjeselmä riiää varasoimaan 100 % 10 mm mioiussaeella muodosuvisa hulevesisä. Järjeselmällä on halliu ylivuoo hulevesiverkosoon ai ulvareiille. Mioiussaeella 10 mm arviava viivyysilavuus on 1,0 m 3 / 100 päällyseyä m 2. Alle 10 mm saee (noin 98 % sadeapahumisa) järjeselmä viivyää kokonaisuudessaan. lman laauun ja ilmasoon Asemakaavan oeuamisen aiheuama ilmaan kohdisuva vaikuukse muodosuva lähinnä liikeneen pääsöisä ja rakenumisvaiheissa rakenamiseen liiyväsä pölysä. Rakennuspaikan sijoiuminen palvelujen läheisyyeen ja hyvien julkisenliikeneen yheyksien varrelle edesauaa auosa riippumaona elämänapaa Vaikuukse kaupunkikuvaan, kuluuriperinöön ja rakenneuun ympärisöön Kaupunkikuvaan Uude rakennukse ulee sopeuaa olemassa olevaan rakennuskanaan. Alueen kehiäminen edesauaa kerroksellisen ja elinvoimaisen kaupunkikuvan säilymisä. Suunnielualue rajauuu Koniopuison omakoialoalueeseen, moderni rivialooni yhdisää korelialueen paremmin Kaakinmäenkadun ympärisöön. Kaupunkikuvan viihyisyys urvaaan kaavamääräyksin. Rakenaminen on ohjau kaualueeseen kiinni, kuen Harjukadun varrella on ehy. Varaso- / auoallirakennuksen rakenaminen on ohjau onin pohjoisosaan näkösuojaksi onin oleskelupiha-alueelle. Rakenneuun kuluuriympärisöön Rakenneu kuluuriympärisö on huomioiu kaavamääräyksin. Kaavamääräyksillä on ohjau rakennusen massoielua ja sijoielua, sien eä uudisrakenaminen sopeuuu Koniopuison valakunnallisesi arvokkaaseen omakoialoalueeseen. Muinaismuisoihin Suunnielualueela ei ole iedossa esihisoriallisen ajan muinaisjäännöksiä. Muinaismuisolain (295/63) mukaan kiineä muinaisjäännökse ova rauhoieuja. Rauhoius on auomaainen eikä vaadi eriyisiä oimenpieiä. Myös unemaoma kiineä muinaisjäännökse ova rau-

10 hoieuja. Tässä mielessä asemakaava ei vaaranna muinaisjäännöksiä Vaikuukse ihmisen elinoloihin ja elinympärisöön Alueen idenieeiin ja imagoon Tonin rakenuminen vahvisaa alueen imagoa pienaloasumisen alueena. Vaikuukse asuinympärisöön Rakennuspaikka on sidou massoielun ja rakennusen sijoielun avulla olemassa olevaan ympärisöön. Tällöin alueella säilyy yheneväisyyden unu ja uudisrakenamisen vaikuukse alueen asukkaisiin ova vähäise. Rivialo arjoaa kaupunkimaisa asumisa kuluuriympärisön läheisyydessä. Vaikuukse palveluiden saavueavuueen eri väesöryhmien kannala Kaavan oeuuminen ei aiheua muuoksia palveluiden saavueavuudessa. Virkisys Kuva 7. Keskiääniaso päivällä Kaava-alue ukeuuu Koniopuison ympärisön arjoamiin virkisyskäyöä palveleviin alueisiin ja oiminoihin. Koeu ympärisö: luonnon- ja kuluuriympärisö, eseeisyys Maisemallisesi alue muuuu rakenamaomasa rakenneuksi ympärisöksi. Terveys: melu, ärinä, urvallisuus, pilaanunee maa Kaavoiuksen yheydessä on hyödynney Pieksämäen kaupungin liikennemeluselviysä (FCG, 2010). Liikeneen aiheuaman ympärisömelun ohjearvo (Valioneuvoson pääös VNp 993/1992) aliuva suunnielualueella. Asumiseen käyeävän alueen yleinen meluason ohjearvo päivällä (klo 7-22) on 55 db ja yöllä (klo 22-7) 50 db. Suunnielualueella meluaso on päivällä db ja yöllä db. Tonin Kaavarakaisu mahdollisaa Kaakinmäenkadun vasaiselle sivulle rakenneavaksi varaso- / auoallirakennus esämään liikennemelun kanauumisen oleskelupiha-alueelle. Liikeneen aiheuamaa meluhaiaa on mahdollisa orjua myös aiaamalla onin pohjoisraja. Kuva 8. Keskiääniaso yöllä 2010.

11 Suunnielualueen läheisyydessä ei ole sellaisia oiminoja, joka voisiva aiheuaa ärinää uusille rakennuksille. Mahdollinen yömaa-aikainen melu ja ärinä voidaan huomioida rakennusluvissa ja yömaajärjeselyissä. Turvallisuua saadaan lisäyä sijoiamalla oniliiymä kuljeavuuden ja näkyvyyden kannala parhaimpaan kohaan. Turvallisuuden unnea lisäään myös riiävällä ulkoilojen valaisuksella, eseeömällä ympärisöllä sekä ympärisön hyvällä unniseavuudella. Alueela ei ole havaiu pilaanuneia maaalueia. Sosiaalise vaikuukse Sosiaalisilla vaikuuksilla arkoieaan ihmiseen, yheisöön ai yhdyskunaan kohdisuvia vaikuuksia, joka aiheuaa muuoksia ihmisen hyvinvoinnissa ai hyvinvoinnin jakauumisessa. Kyseessä on siis hankkeen vaikuukse ihmisen jokapäiväisiin oiminoihin ja elämän laauun. Kaavalla ei ole merkiäviä sosiaalisia vaikuuksia. 4.6 Suhde valakunnallisiin alueidenkäyöavoieisiin Toimiva aluerakenne Kaavarakaisu edisää elinympärisön laadun paranamisa ja luonnonvarojen kesävää hyödynämisä. Harvaan asuulla maaseudulla ja aanuvilla alueilla on kiinnieävä huomioa jo olemassa olevien rakeneiden hyödynämiseen. Kaava keskiää rakenamisen olemassa oleviin rakeneisiin ukeuuvaksi, yhdyskunarakeneen sisälä löyyvää ilaa hyödynäen. Eheyyvä yhdyskunarakenne ja elinympärisön laau Rakenumaomaan korelin osaan on ukiu asemakaavalla alueen olemassa olevaan rakennuskanaan ja luoneeseen sopiva moderni asuinpienalooni. Alueelle on laadiu meluselviys ja sen ulokse on huomioiu rakennusen sijoielussa. Kuluuri- ja luonnonperinö, virkisyskäyö ja luonnonvara 8 Alueela on laadiu osayleiskaavayön yheydessä luonoselviys vuonna Selviyksessä ei alueela ole löydey merkiäviä, maankäyöön vaikuavia luonoarvoja. Toimiva yheysverkoso ja energiahuolo Kaava-alue sijaisee ydinkeskusan, linjaauoaseman ja rauaieaseman läheisyydessä, joen kaava-alueen saavueavuus kevyellä liikeneellä ja joukkoliikeneellä on erinomainen. Luono- ja kuluuriympärisöinä eriyise aluekokonaisuude Museovirason laaiman invenoinnin Valakunnallisesi merkiävä rakenneu kuluuriympärisö (RKY 2009) mukaan suunnielualueen vaikuusalueelle sijoiuu valakunnallisesi arvokas rakenneu kuluuriympärisö, Koniopuison omakoialoalue. Kaavarakaisun lähökohana on ollu valakunnallisesi arvokkaan rakenneun kuluuriympärisön huomioini suunnielussa. Kaavarakaisu huomioi kaavamääräyksin valakunnallisesi merkiävän rakenneun kuluuriympärisön Koniopuison omakoialoalueen. 4.7 Suhde maakunakaavoiukseen Kaavarakaisu on voimassa olevan maakunakaavan mukainen. 4.8 Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Asemakaava on voimassa olevan osayleiskaavan ja vireillä olevan sraegisen osayleiskaavan mukainen. 4.9 Kaavamerkinnä ja -määräykse Kaavamerkinnä ja -määräykse ova aseuksen mukaise Nimisö Kaavamuuoksella ei ole vaikuusa nimisöön. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toeuusa ohjaava ja havainnollisava suunnielma Havainnekuva suunnielualueesa on liieenä 6.

12 5.2 Toeuaminen ja ajoius Alueen oeuaa kiineisön omisaja. Maankäyö valmiselee asemakaavan muuoksen peruseella mahdollisesi kyseeseen ulevan maankäyösopimuksen oninomisajan kanssa käyävissä neuvoeluissa. Maanomisajan kanssa käydyn neuvoelun muisio on selosuksen liieenä Toeuuksen seurana Kaavan oeuuksen seurana apahuu pääasiassa rakennusvalvonaviranomaisen oimesa sekä maankäyö- ja rakennuslain 60 :n mukaisesi. Pieksämäellä (arkenneu ) Kaavoiuspäällikkö Pekka Häkkinen

13 ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Harjukau 41 (oni ) OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA PEKSÄMÄEN KAUPUNK MAANKÄYTTÖ

14 PEKSÄMÄEN KAUPUNK Osallisumis- ja arvioinisuunnielma sivu 1(4) MAANKÄYTTÖ OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA (OAS) Osallisumis- ja arvioinisuunnielman (OAS) laadina perusuu Maankäyö- ja rakennuslakiin (MRL 63 ). OAS:n arkoiuksena on keroa, miksi kaava laadiaan, mien asia eenee ja missä vaiheessa kaavan laadinaan voi vaikuaa. Suunnielma keroo myös, mien kaavan vaikuuksia arvioidaan. 1. ALOTE Aloieen asemakaavan muuamiseksi on ehny onin omisaja ( ). Pieksämäen kaupungin ekninen lauakuna on pääöksellään käynnisäny asemakaavan muuamisen. Muuoskohde sisälyy Pieksämäen kaupungin kaavoiuskasaukseen 2013, jonka ekninen lauakuna hyväksyi SUUNNTTELU- JA VAKUTUSALUE Asemakaavan muuos koskee 2. kaupunginosan korelin 16 onia 15. Suunnielualue rajauuu länsilaidasa Harjukauun, pohjoisosasaan Teboilin huoloasemaan, idäsä ja eeläosasa asuinrakennusoneihin. Suunnielualueen likimääräinen rajaus on esiey ämän osallisumis- ja arvioinisuunnielman kansilehdellä ja lisäksi arkemmin liieessä 1. Vaikuusalueen on arvioiu käsiävän muuosalueen rajanaapuri sekä viereise ja vasapäise naapuri. Vaikuusalueen rajaus on esiey liieessä SUUNNTTELUTEHTÄVÄ Asemakaavan muuoksella on arkoius muuaa rakenamaomana olevan asuinrakennusonin käyöarkoius asuinpienalojen korelialueeksi, jolle voi rakenaa rivialoja, kykeyjä pienaloja ja erillisiä pienaloja asumisarkoiuksiin. Tonin rakennusoikeua on arkoius muuaa nykyisesä 270 m 2 :sä noin 450 m 2 :n. Toni rajauuu valakunnallisesi merkiävään kuluuriympärisöön Koniopuison omakoialueeseen, mikä on huomioiava kaavoiuksessa. 4. LÄHTÖTLANNE Nykyilanne Toni on rakenumaon. Tonin länsipuolella oleva Harjukau on sorapinainen. Maakunakaava Maakunakaavassa suunnielualue on osoieu aajamaoiminojen alueeksi. Suunnielualueen väliömässä läheisyydessä, alueen iäpuolella, on Koniopuison omakoialue, joka on valakunnallisesi merkiävä rakenneu kuluuriympärisö. Yleiskaava Valuuson hyväksymässä ns.. aseen yleiskaavassa koreli on osoieu pienaloalueeksi. Alueelle saa rakenaa pääasiassa pienaloyyppisiä asuinrakennuksia. Asunojen lisäksi alueelle saadaan rakenaa välämäömä liikeila ja yleise rakennukse. Pieksämäen kaupungin keskusaajaman alueelle ollaan laaimassa sraegisa yleiskaavaa. Yleiskaavan luonnos on ollu nähävillä välisenä aikana. Alue on osoieu asunovalaiseksi alueeksi. Voimassa oleva asemakaava Toni on voimassa olevassa asemakaavassa asuinrakennusen korelialuea. Asemakaava on vahviseu Oe ajanasa-asemakaavasa on liieenä nro 3. Pääökse Alueen onijako on hyväksyy Kaavoiuspääös Tlk Kaavoiuskasaus 2013 Tlk

15 PEKSÄMÄEN KAUPUNK Osallisumis- ja arvioinisuunnielma sivu 2(4) MAANKÄYTTÖ Ympärisöselviykse Varkaus Pieksämäki -seudun liikenneurvallisuussuunnielma / 6/2010. Taajaman viheraluee, hoioluokius 2010 (Pieksämäen kaupunki) Pieksämäen kaupungin liikennemeluselviys rapori / FCG Finnish Consuling Group Oy marraskuu 2010 Hulevesiselviys / Ramboll 2012 Luonoselviys / Ramboll 2013 Muu lähöiedo Alueen pohjakaraa on pidey ajan asalla maasomiauksin, joen se äyää aseuksen 1284/99 vaaimukse. Alueella ei ole asukkaia ai yöpaikkoja. Suunnielualue on maaperälään kanavien karkearakeisen ja moreenimaalajien aluea. Maapeieen paksuus on yleensä yli kolme meriä (rakenneavuusluokka ). Koniopuison omakoialue on Valioneuvoson pääöksellä osana valakunnallisesi merkiäviä rakenneuja kuluuriympärisöjä (Museoviraso 2009, RKY 2009). Pääös on oeu valakunnallisen alueidenkäyöavoieiden arkoiamaksi invenoinniksi alkaen. Maankäyösopimus Maankäyö valmiselee asemakaavan muuoksen peruseella mahdollisesi kyseeseen ulevan maankäyösopimuksen oninomisajan kanssa käyävissä neuvoeluissa. TAVOTTEET Asemakaavan avoieena on: mahdollisaa onille rivialon ai parialonrakenaminen. lisää onin rakennusoikeua. huomioida valakunnallisesi merkiävä rakenneu kuluuriympärisö suunnielussa. 5. OSALLSET Alueen maanomisaja ja halija Muuosalue on yksiyisessä omisuksessa. Viereisen ja vasapäisen alueiden omisaja ja halija Viereisen ja vasapäisen alueiden omisaja ja halija on esiey liieessä nro 2. Kunnan jäsene Kunnan jäseniä ova henkilö, joiden koikuna on Pieksämäki, yheisö, laiokse ja sääiö, joiden koipaikka on Pieksämäki sekä ne, joka omisava ai halliseva kiineää omaisuua Pieksämäellä. Kaavan vaikuusalueen asukkaa, yriykse ja yönekijä sekä elinkeinonharjoiaja Ne vaikuusalueen asukkaa, yriykse ja yönekijä sekä elinkeinonharjoiaja, joiden oloihin asemakaava saaaa huomaavasi vaikuaa ja joka ilmoiauuva osallisiksi. Kaupungin asianunijaviranomaise Maankäyö: maaomaisuus, miausoimi Kunnallisekniikka Rakennusvalvona Ympärisöerveys: Keski-Savon ympärisöoimi Kaupungin liikelaiokse Pieksämäen Vesi Valion viranomaise Eelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympärisökeskus (ELY-keskus), ympärisö ja luonnonvara vasuualue Museoviraso Pieksämäen kihlakunnan poliisilaios Muu viranomaise ja yheisö Eelä-Savon Pelasuslaios Eelä-Savon maakunaliio Savonlinnan maakunamuseo Mikkelin Puhelin Oyj Savon Voima Lämpö Oy Savon Voima Verkko Oy TeliaSonera Finland Oyj Yhdisykse Ne yhdisykse, joiden ai jonka jäsenen oloihin ai euihin kaava saaaa huomaavasi vaikuaa. Pieksämäen luonnonysävä ry Pieksämäki-Seura ry Tiedousvälinee Pieksämäen Lehi Länsi-Savo Eelä-Savon radio

16 PEKSÄMÄEN KAUPUNK Osallisumis- ja arvioinisuunnielma sivu 3(4) MAANKÄYTTÖ Ne joka kasova olevansa osallisia Ne joka kasova olevansa osallisia ja ilmoiauuva osallisiksi. 6. OSALLSTUMNEN JA VUOROVAKU- TUKSEN JÄRJESTÄMNEN Asemakaavan vireille ulosa on ilmoieu Pieksämäen Lehdessä, kaupungin inerne-sivuilla ja kaupungin ilmoiusaululla xx.x Asemakaavayön lähökohda ja avoiee on esiey ässä osallisumis- ja arvioinisuunnielmassa, joka läheeään osallisille ja on nähävillä Naarajärven palvelupiseessä (Kanila, Vilhulanie 5, Naarajärvi) eknisen oimen neuvonnassa lähien. Osallisumis- ja arvioinisuunnielma julkaisaan myös kaupungin koisivuilla kohdassa Ajankohaisa. Mahdollise huomauukse ja ehdoukse alueen kehiämisesä ja rakenamisesa ulee oimiaa mennessä osoieella: Pieksämäen kaupunki Maankäyö PL Pieksämäki Huomauukse voi oimiaa myös sähköisesi osoieella: Lisäieoja asiasa anava maankäyöinsinööri Anssi Tarkiainen puh ja kaavoiuspäällikkö Pekka Häkkinen puh Vuorovaikuus Asemakaavoiukseen kykeään mukaan ne asukasryhmä, yhdisykse ja viranomaise, joia kaavan laaiminen koskee. Tavoieena on iedoaa kaavoiuksen eenemisesä sekä kerää osallisujaahojen mielipieiä ja näkemyksiä suunnielua ja pääöksenekoa varen yön eri vaiheissa. Viranomaisyheisyö järjeseään yön kuluessa erikseen soviavin neuvoeluin ja lausunopyynnöin. Asemakaavan muuosyön alkaminen Asemakaavoiuksen alkamisesa iedoeaan ämän suunnielman läheekirjeellä sekä kuuluuksella, joka julkaisaan Pieksämäen lehdessä ja joka on nähävillä kaupungin ilmoiusaululla ja kaupungin www-sivuilla kohdassa Ajankohaisa. Kaavaluonnoksen nähävillä olo Asemakaavan muuoksen luonnos on nähävillä samanaikaisesi osallisumis- ja arvioinisuunnielman kanssa. Kaavan nähävillä olo Asemakaavan muuosehdous on nähävillä MRA:n 6 mukaisesi vähinään 30 päivän ajan. Nähävillä olosa kuulueaan Pieksämäen lehdessä ja kaupungin ilmoiusaululla sekä kaupungin www-sivuilla (Ajankohaisa). Kaavan hyväksyminen Asemakaavan muuoksen hyväksyy kaupunginvaluuso. Hyväksymisesä kuulueaan Pieksämäen lehdessä ja kaupungin ilmoiusaululla. Hyväksymisesä kerroaan myös kaupungin www-sivuilla (Ajankohaisa). Asemakaavan muuospääös läheeään Eelä- Savon ELY-keskukselle ja Eelä-Savon maakunaliiolle. Niille viranomaisille, kunnan jäsenille ja muisuuksen ehneille, joka ova kaavan nähävillä ollessa siä pyyänee, läheeään kaavan hyväksymisesä ieo. Kaavan voimaan ulo Voimaan ulosa kuulueaan Pieksämäen lehdessä, kaupungin ilmoiusaululla. Vahvisumisesa kerroaan myös kaupungin www-sivuilla (Ajankohaisa). Voimaan ulosa läheeään ilmoius Eelä- Savon ELY-keskukselle. Kaavan läheäminen iedoksi Voimaan ullu asemakaava läheeään Eelä- Savon maanmiausoimisolle, Eelä-Savon maakunaliiolle ja Pieksämäen rakennuslauakunnalle 7. ARVONTSUUNNTELMA Suunnielun yheydessä arvioidaan suunnielmasa aiheuuva vaikuukse (MRA 1 ):

17 PEKSÄMÄEN KAUPUNK Osallisumis- ja arvioinisuunnielma sivu 4(4) MAANKÄYTTÖ ihmisen elinoloihin ja elinympärisöön; maa- ja kallioperään, veeen, ilmaan ja ilmasoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuooisuueen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskunarakeneeseen, yhdyskuna- ja energiaaloueen sekä liikeneeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kuluuriperinöön ja rakenneuun ympärisöön. Asemakaavan selosuksessa esieään MRA 25 mukaise selviykse: selviys alueen oloisa, rakennuskannasa ja muisa ympärisöominaisuuksisa ja niissä apahuneisa muuoksisa sekä muu kaavan vaikuusen selviämisen ja arvioimisen kannala keskeise iedo kaavoieavasa alueesa ja sen lähiympärisösä; suunnielun lähökohda, avoiee ja esillä ollee vaihoehdo; yheenveo kaavan vaikuusen arvioimiseksi suorieuisa selviyksisä; kaavan vaikuukse yhdyskunarakeneeseen, rakenneuun ympärisöön, luonoon, maisemaan, liikeneen ja eknisen huollon järjesämiseen, aloueen, erveyeen ja urvallisuueen, eri väesöryhmien oiminamahdollisuuksiin lähiympärisössä, sosiaalisiin oloihin ja kuluuriin sekä muu kaavan merkiävä vaikuukse; selviys kaavan suheesa yleiskaavaan, voimassa olevaan asemakaavaan ja kunnan muuhun suunnieluun; suunnielun vaihee osallisumis- ja vuorovaikuusmeneelyineen sekä yheenveo kaavoiuksen eri vaiheissa esieyisä mielipieisä; valiun kaavarakaisun keskeinen sisälö ja perusee sekä selviys siiä, mien vaikuusselviysen ulokse ja eri mielipiee on oeu huomioon; kaavan oeuuksen ajoius ja seurana; arpeen mukaan kaavan oeuusa ohjaavia ai havainnollisavia suunnielmia. Kaavan vaikuukse esieään kaavaselosuksessa sillä avalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan arkoius edellyää ja niin, eä luodaan edellyykse vuorovaikuuksen oeuumiselle kaavan valmiselussa. Koska asemakaavaan muuos laadiaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikueisa yleiskaavaa, asemakaavan selosuksessa esieään lisäksi selviys kaavan suheesa valakunnallisiin alueidenkäyöavoieisiin ja maakunakaavaan. 8. KÄSTTELYAKATAULU Arvioiu asemakaavaehdouksen käsiely eknisessä lauakunnassa on syyskuussa Asemakaavan muuosehdous on nähävillä 30 vrk (MRA 27 ). Käsiely kaupunginvaluusossa on viimeisään joulukuussa Osallisumis- ja arvioinisuunnielmaan ehdään yön kuluessa arviavia muuoksia ja äydennyksiä. 9. ASEMAKAAVAN SUUNNTTELJAT Asemakaavan suunnielijana oimii Pieksämäen kaupungin maankäyön suunnielun ulosyksikkö. Käyännön yöä hoiaa kaavoiuspäällikkö Pekka Häkkinen, puh pekka.hakkinen(a)pieksamaki.fi sekä maankäyöinsinööri Anssi Tarkiainen puh anssi.arkiainen(a)pieksamaki.fi Posiosoie on Pieksämäen kaupunki, Maankäyö, PL 125, Pieksämäki Käyniosoie on Naarajärven palvelupise Kanila 2. krs, Vilhulanie 5, Naarajärvi Faksinumero on (015) Pieksämäki Pekka Häkkinen Kaavoiuspäällikkö LAKVTTEET Osallisuminen ja vuorovaikuus: MRL 6, ; MRA Asemakaavaprosessi: MRL 52, 65, 67, 188 ; MRA 27 LTTEET: 1. Suunnielu- ja vaikuusalue 2. Maanomisus 3. Ajanasa-asemakaava

18 : K : Kaakinmäenkau Tellervonkau Laaksoie Laaksoie oniopuiso Harjukau AM AM LP 17 A LAAKSOTE ALK HARJUKATU h=13 p p ha m V 2550 ä KONTO AR i P AK 8 p ha 1600 P 8 16 Laaksoie Laaksoie 5324 Tellervonkau oniopuiso Kaakinmäenkau Harjukau m Liie 1. SUUNNTTELU- JA VAKUTUSALUE Suunnielualue Vaikuusalue

19 : K : Kaakinmäenkau Tellervonkau Laaksoie Laaksoie oniopuiso Harjukau AM AM LP 17 A LAAKSOTE ALK HARJUKATU h=13 p p ha m V 2550 ä KONTO AR i P AK 8 p ha 1600 P 8 16 Laaksoie Laaksoie 5324 Tellervonkau oniopuiso Kaakinmäenkau Harjukau m Liie 2. MAANOMSTUS Suunnielualue Pieksämäen kaupungin maanomisus

20 : K : Laaksoie Tellervonkau oniopuiso Laaksoie Kaakinmäenkau Harjukau AM AM LP 17 A LAAKSOTE ALK HARJUKATU h=13 p p ha m V 2550 ä KONTO AR i P AK 8 p ha 1600 P 8 16 Laaksoie Laaksoie 5324 Tellervonkau oniopuiso Kaakinmäenkau Harjukau m Liie 3. OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA

21 RKY Museoviraso hp:// Sivu 1/ Valakunnallisesi merkiävä rakenneu kuluuriympärisö RKY Pieksämäki Koniopuison omakoialue Kuvaus Koniopuiso on yypillinen jälleenrakennuskauden pienaloalue, jonka asemakaava on arkkiehi Oo-. Meurmanin suunnielema ja jonka omakoialojen rakenamisessa on hyödynney Suomen arkkiehiliion jälleenrakennusoimison yyppipiirusuksia. Koniopuiso Pieksämäen rauaieaseman iäpuolella on iivis asuinalue, jonka rakenamisaikainen rakenne on pääosilaan säilyny. Puuarhaoni ova loivasi kaaravien Laakso-, Kaaro- ja Mesämiehenien varsilla. Asuinrakennukse ova yleensä kiinni kaulinjassa ja alousrakennukse onin akaosassa. Puolioisakerroksise omakoialo on rakenneu vaiheiain, useimma yyppipiirusuksia hyödynäen. Hisoria Pieksämäen 1. asemakaavan 1937 laai arkkiehi Oo-ivari Meurman. Myös Konionpuiso rakenneiin Meurmanin asemakaavan mukaisesi. Meurman suunnieli ja opei asemakaavoiusa, ja hänen oppinsa vaikuiva voimakkaasi sodanjälkeisen Suomen kaupunkien kehiyslinjoihin. Koniopuison omakoialoissa, kuen monen oisen maailmansodan jälkeen rakenneun omakoialueen aloissa, hyödynneiin yyppialosuunnielmia, joka laadiiin Suomen arkkiehiliioon peruseussa jälleenrakennusoimisossa. Suunnielmien kaua arkkiehiliio vaikui maan jälleenrakenamisen laauun. Muia jälleenrakennuskauden omakoialueia ova esimerkiksi Kajaanin Purola, Valkeakosken Ulvajanniemi, Karkkilan Sudei, Kuopion Niirala, Joensuun Kanervala ja Osola sekä Äänekosken Markkamäki. Lisäieoa Kirsi Kovanen, Leena Sarase, Arkkiehuuri ä-suomessa. Meijän miljöö. Jyväskylä julkaisupäivämäärä

22 RKY Museoviraso hp:// Sivu 1/ Valakunnallisesi merkiävä rakenneu kuluuriympärisö RKY pohjakara Maanmiauslaios lupanro MML/VR/MYY/258/08 Kuna: Pieksämäki Nimi: Koniopuison omakoialue julkaisupäivämäärä

23

24

25

26

27

28

29 ASEMAKAAVAN MUUTOSANOMUS TONTLLE , OSOTE HARJUKATU 41 Tlk Tonin omisaja ova osoianee kaupungille kirjeen, jossa he hakeva asemakaavan muuosa onilleen sien, eä onille voisi rakenaa joko rivialon ai parialoja. Samalla he hakeva rakennusoikeuden nosamisa e = 0.25 asoon. Tonin pina-ala on 1808,7 m 2, joen rakennusoikeua olisi jakossa 452 m 2. Peruseluina he esiävä, eä samassa korelissa on jo olemassa rivialo ja onia vasapäää kerrosalo ja veoava asapuolisuueen. Anomuskirje on liieenä nro 1. Sen liiee ova esillä kokouksessa. Ajanasa-asemakaava on liieenä nro 2. Pohjakara näkyy liieessä nro 3. Tonilla on voimassa Pieksämäen 1. asemakaava vuodela Tonin asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 270 k-m 2 eli oniehokkuus e=0.17. Korelin muiden pienaloonien (AO - AR) oniehokkuude vaiheleva välillä e=0.26 e=0.31. Toni on kookas ja sijaisee lähellä keskusaa. Vasapäää sijaisee kerrosalo, luoeisrajalla huoloasema. Samassa korelissa sijaisee rivialo. Yllä olevaan viiaen onin rakennusoikeua voidaan anomuksessa esieyllä avalla nosaa. Alueen kunnallisekniikka on valmiina. Toni rajauuu valakunnallisesi merkiävään Koniopuison omakoialueeseen, mikä on huomioiava kaavoiuksessa. Asemakaavan muuamisesa periään hakijala aksan 1 määrielemän maksuluokan mukainen korvaus. Mikäli asemakaavan muuaminen edellyää ulkopuolisella asianunijalla eeeäviä selviyksiä, periään asemakaavamuuoksen hakijala myös nämä kusannukse. Lisäksi periään aksan 6 mukaisesi kaikki kuulemis-, kuuluus- ja ilmoiuskusannukse. Valmiselu: kaup.arkk. Leena Muoniovaara p Ehdous: Lauakuna suhauuu asemakaavan muuosanomukseen myöneisesi ja pääää, eä onin asemakaavan muuaminen sisällyeään kaavoiusohjelmaan. Asemakaavan muuamisesa periään aksan mukaise korvaukse. Pääös: Hyväksyiin. Tiedoksi: Toninomisaja

30 LTE 1 Tlk

31 LTE 2 Tlk TONTT AJANTASA-ASEMAKAAVA

32 LTE 3 Tlk

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47 PEKSÄMÄEN KAUPUNK MUSTO Liie 9. Aihe Harjukau 41 asemakaavamuuos - Maankäyösopimus Päivämäärä Aika klo Paikka Pieksämäen eknisen oimen palvelupise, Vilhulanie 5, Naarajärvi Laaija Anssi Tarkiainen Läsnä Mai Maukonen, maanomisajien edusaja Pekka Häkkinen, Pieksämäen kaupunki Anssi Tarkiainen, Pieksämäen kaupunki 1. Asemakaavamuuos Harjukau 41 asemakaavan muuoksella mahdolliseaan onille asuinpienalojen rakenaminen, rakennusoikeus ennen kaavamuuosa onilla on 270 k-m 2, kaavamuuoksella rakennusoikeudeksi ulee 452 k-m 2. Rakennusoikeus kasvaa 182 k-m 2, käyöarkoiukseen ei ule merkiävää muuosa. 2. Maankäyösopimus Maanomisajien edusajan kanssa käydyssä neuvoelussa odeiin, eä asemakaavan muuos ei vaadi maankäyösopimusa. Rakennuspaikan asemakaavan muuos ei aiheua maanomisajalle merkiävää hyöyä. Rakennusoikeuden määrä ei kasva niin merkiäväsi asemakaavamuuoksella, eä alueen yhdyskunaekniikkaan piäisi ehdä muuoksia. Lisäksi rakennusoikeus on osoieu ainoasaan asuinrakenamiseen ja onin kokonaisrakennusoikeus jää alle 500 k-m 2 (mrl 91 c). 3. Ehdous vaiheen lausunno ja muisuukse Viranomaisilla ei ollu lausuavaa asemakaavasa kaavan ehdousvaiheessa. Oy Teboil Ab esii muisuuksessa rakennusalojen arkennuksia ai vaihoehoisesi aidan rakenamisvelvoiea huoloaseman vasaiselle onin rajalle. Tonin maason muodo ohjaava asuinrakenamisen onin eeläosaan, aiaamisarpeen voi rakaisa rakennusluvan yheydessä. 4. Kaavan eeneminen Kaavaehdous viedään seuraavaan lauakunnan kokoukseen, joka on helmikuussa. Halliuksen ja valuuson käsiely on helmi maaliskuun aikana. 5. Muu asia Ei muia asioia. 6. Kokouksen päääminen Kokous pääeiin klo Anssi Tarkiainen