Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Transkriptio

1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan: lyhy ja kapea Alan kirjallisuuden unemus: osiainen en varmaan ee oikeua koimaiselle ukimukselle Vahvuude: 10-oelija alousieeessä Jonkin verran harrasanu erveysalousiedeä Eiikka ja alous: 12 vuoa opeusa Helsingin yliopisossa eemoina: ihmisyys, evoluuiohisoria, sosiaalisen normien eoria, oikeudenmukaisuuseoria, ei-normaiivisen eiikan ukimus 1. Sairasuminen ässä esiyksessä käsiellään sairasumisen aiheuamia aloudellisia meneyksiä ja sairauksien hoiamiseen liiyviä aloudellisia kusannuksia. Keskiyn yömarkkinoilla olevaan väesöön. Sairasumisen kusannukse voiva kohdenua eri avoin: - poilaalle iselleen - poilaan perheelle - poilaan yönanajalle 2 - yheiskunnalle yönekijän sairasuminen voi olla ilapäisä ai pysyvää. On arvioiu, eä suomalaisissa yriyksissä yökyvyömyys (sairauspoissaolo, yöerveyshuolo, apaurmavakuuukse ja yökyvyömyyseläk- 1 Esieään Iä-Suomen yliopison järjesämässä seminaarissa uoannon meneykse kusannusvaikuavuudessa ollako vai eikö olla?. 2 Esim. pienyriäjälle sairasuminen voi olla kohalokasa. Yriys voi jouua sulkemaan ovensa joksikin aikaa.

2 2 kee) aiheuava kusannuksen, joka keskimäärin vaihelee 3-14 %:n välillä yriyksen palkkakuluisa (Marikainen e al (2013)). Pysyvä sairasuminen voi johaa yökyvyömyyseläkkeelle siirymiseen. Eläkeurvakeskuksen mukaan vuonna 2010 yökyvyömyyseläkkeelle siiryi suomalaisa ja yökyvyömyyseläkkeellä olevien kokonaismäärä oli (Eläkeurvakeskus 2012). yökyvyömyys aiheuaa Suomessa vuosiain eri muodoissaan miljardien kusannukse. On arvioiu, eä ennenaikainen eläkkeelle siiryminen aiheui vuonna 2008 noin yövuoden meneyksen. Sen aloudellinen arvo on noin 24 miljardia. Elinkeinoelämän Keskusliio Ry:n arvion mukaan sairauspoissaoloisa aiheuuu vuosiain vähinään yövuoden meneys. yöapaurmien aiheuama vakuuuskorvaukse ova vuosiain yli 500 miljoonaa euroa. Puueellisen yökyvyn arvioidaan heikenävän yön uoavuua usealla proseniyksiköllä kansanalouden asolla. Kun ähän lisäään yökyvyömyyeen liiyvä hoiokusannukse, yökyvyömyys maksaa vuosiasolla kansanaloudelle noin miljardia euroa. yöerveyshuollon kusannukse vuosiain ova noin puoli miljardia euroa (Ahonen, Parvinen, Vainio, Husman, Ylikoski, Parvinen, Liira, Pupui & Parry (2011)). Nivelreuma on esimerkki merkiäväsi yökykyyn vaikuavasa sairaudesa, joka johaa sairauspoissaoloihin, yö- ja oiminakyvyn heikkenemiseen ja usein lopula äydelliseen yökyvyömyyeen. Vuonna 2006 julkaisussa suomalaisukimuksessa (Puolakka e al.) jopa 75 % ukimukseen osallisuneisa reumapoilaisa jouui olemaan poissa öisä sairauensa akia. äsä aiheuui keskimäärin uoannonmeneyksiä yli 7000 poilasvuoa kohden. Vuonna 2012 julkaisussa suomalaisukimuksessa havaiiin, eä nivelreumapoilaiden pysyvälle yökyvyömyyseläkkeelle jouumisen odennäköisyys on kuienkin merkiäväsi laskenu viime vuosina. ilaneeseen ova voinee vaikuaa lainsäädänömuuokse, akiivinen hoioapa, muuunee asenee nivelreuman hoidon ennuseeseen ja biologisen lääkkeiden käyöönoo. Sairauksien akiivinen hoioapa lienee erveydenhuollossa avainasemassa, kun haluaan ehkäisä yökyvyömyyä. Lääkehoido ova useissa sairauksissa merkiävässä roolissa osana akiivisa hoioa. Sairasumiseen liiyvisä aloudellisisa meneyksisä on käyy runsaasi keskuselua erveysalousieeessä. Osa selviyksisä on ollu sillä kannalla, eä erveydenhuolojärjeselmän ulkopuolisia vaikuuksia ei välämää arvise arvioida. Osa aas haluaa sisällyää analyysiin eenkin uoavuuskusannukse. ällä valinnalla on merkiysä erveydenhuolopoliiikan kannala. Sairauden hoio saaaa alenaa sairauden kusannuksia, jos uoavuuden lasku eliminoiuu! Aloian kahdella väieellä, joia kusun - provokaiivisesi - eoreemoiksi : eoreema 1. uoavuuskusannukse ulee ieenkin - sisällyää (ainakin yheiskunnalliseen) hyöykusannusanalyysiin. Niiä on arkaselava sekä poilaan, maksajan eä yheiskunnan kannala ja mielellään mahdollisimman kaavasi. ämän näkemyksen mukaan kusannus-vaikuavuuslaskelma arjoava suppeamman näkökulman ja niiden äyyy väisyä, jos risiriiaa on. 3 oinen kysymys koskee siä, mien yheiskunnallisia vaikuuksia ulisi miaa. Esiän oisen eesin. 3 Kusannusvaikuavuusanalyysi sopii paremmin esim. kahden lääkeaineen keskinäiseen verailuun.

3 3 eoreema 2: Ekonomisien luovan mielikuviuksen voi edellyää löyävän rakaisu kaikkiin miausongelmiin. eoreeman 2 osala viiaan esim. elämän arvon miaamiseen, josa esiän joiain näkökohia lopussa. 4 eoreema 1 on aihea sijoiaa laajempiin puieisiin, kysymykseen erveydenhuollon normaiivisisa krieereisä ja aloudellisesa ehokkuudesa. 2. Normaiivinen erveysalouseoria ja sosiaalinen valina 5 alousiede arjoaa kaksi kilpailevaa krieeriä, joiden painous rakaisava: (i) (ii) ehokkuus (kansalaisen erveysilojen summa maksimoiava) asa-arvo: summa edusaa epäasa-arvoa mua asa-arvokrieereisä on eri versioia Kusannuksisa ei sovi unohaa vaihoehoiskusannuksen roolia = miä suljeaan pois, kun jokin krieeri valiaan? ehokkuuskrieeri CBA, Uiliaarinen näkemys: erveyshyöyjen summan maksimoini (sivuuaa kysymyksen, mien erveyshyödy jakauuva ihmisen kesken). Johaa hyöy-kusannus-analyysiin, CBA. - Hyöy-kusannus: laskeaan oimenpideohjelman neohyödy yli poilaiden; vaikeus: rahassa miaavuuden raja CEA; Kusannus-vaikuavuus-analyysi, paljon käyey krieeri. erveyshyödy ilmaisaan elinvuosissa ai laaupainoeisissa elinvuosissa (QALY) QALY = poilaan hyöyaso erveysasosa x ko. erveysasolla saavueava elinvuode - Maksimoidaan QALY-vuosien lukumäärä anneuilla kokonaiskusannuksilla; kaikilla poilailla sama paino. eoreema 3. (Dolan-Edlin mahdoomuuseoreema): CBA ja CEA eivä keskenään yheensovieavissa! 4 uoavuuskusannusen arvioimisesa on olemassa kirjallisuus, joka on liian laaja ässä referoiavaksi, vr. Krol (2012). Suomalaisa ukimuksisa ks. Puolakka (2006, 2009). 5 Käsielen näiä syvällisemmin esielmässäni Poilaiden oikeude ja priorisoini - elämää suurempi kysymys, Yheiskuna, poilas ja omaise oikeuksien ja velvollisuuksien uusjako?, Pfizer Siksi en ässä yheydessä käsiele esim. asa-arvokysymyksiä.

4 4 3. erveys hyödykkeenä erveys ei ole kuin mikä ahansa muu hyödyke. Se ei ole subsiuui muille hyödykkeille. Muu hyödykkee ova sille komplemeneja. Esim. - emme naui elämän iloisa, jos olemme sairaia - erveys vaikuaa kykyymme hankkia elano iselle ja perheelle; erveydenilallemme on siis - merkiäviä ulkoisvaikuuksia perheen muiden jäsenen kannala - Ihminen ei aina sisäisä mainiuja perheen sisäisiä ulkoisvaikuuksia riiäväsi hän polaa, hän syö väärin, hän liikkuu liian vähän. 4. Sairasuminen: aloudellise ja hyvinvoinnillise meneykse (i) Poilaalle iselleen - elämän laau heikkenee; epävarmuus erveydenilasa rasiaa psyykkisesi - ansainakyky heikkenee (ii) Poilaan perheelle - elämän laau heikkenee - elinaso heikkenee (iii) Poilaan yönanajalle - palkaava sijainen (voi olla yösuoriukselaan heikompi) ai yriyksen sisällä oisesa ehäväsä siiräminen - sijaisen perehdyäminen - poilaan palaua palaueava mieleen oma yöehävä (oisinaan helppo, oisinaan osi vaikea) (iv) Yheiskunnalle (=veronmaksajille) - hoio- ja lääkemenojen kasvu, kasvava veroulojen arve julkisen sairausvakuuusjärjeselmän ylläpiämiseksi; verojen keräämiseen liiyy aina kansanaloudellinen rasie ( deadweigh loss ) - poilaan konribuuio BK:hen jää pois; koko alous meneää; yheiskunnan mahdollisuus uoaa erveys-, kouluus ja sosiaalipalveluja heikkenee, yheiskunnan ulonsiirokyky heikkenee.

5 5 5. Mien kusannuksia ulisi miaa? 6 Esiän näiden kusannusen nykyarvolaskelman poilaan, yönanajan ja yheiskunnan kannala oleaen, eä poilas on poissa yöehävisään vuoa. (i) yösuheen meneyksen kusannukse, jos poilasa ei hoidea alousieeen peruseoriaa hyödynämällä meneykse voidaan arvioida meneeyn yöpanoksen diskonauun arvoon perusuvana: w ( 1 ) Q Poilas L1 (1 r) ( 1 )( f L w) S yönanaja L2 (1 r) w Yheiskuna L3. (1 r) ässä on oeu huomioon ulo- ja voioveroasee, ja oleeu, eä yriys saa ieyn ylijäämän f L w yönekijän yöpanoksesa. yöpanoksen arvoa on miau markkinapalkalla. Poilaalle ja hänen perheelle uleva elämisen laau kusannuksia kuvaa muuuja Q. 7 yönanajan meneyksiin on lisäy sijaisuuden kusannukse S, jos sijainen palkaaan ja ämän uoavuus on heikompi kuin poilaan. Muuuja kuvaa aloudelle aiheuuvaa deadweigh loss vaikuusa s. veron keräämisen aiheuamaa kusannusrasiea.) Huomaueakoon siiä, eä iimiyön apauksessa yönekijän poissaolo voi heikenää koko iimin uloksellisuua (Marikainen e al). 6 Vr. Krol (2012). Krol myös sisällyää kusannuksiin aivan oikein aika-kusannukse, s. makusaminen sairaalaan, avusavien läheisen käyämä aika jne. 7 Elämän laadun QALY (qualiy adjused life years) miaaminen on ollu osa erveysalousieeen radiioa. Elämän laadun arvioini äyyy ilmeisesi olla yksilöllisä: urvallisuus, hiljaisuus, virikkee, ekeminen, ihmissuhee, henkinen asapaino, fyysinen uska, erveys. alousieeen onnellisuusukimukse ova ää sivuava eema, joskin käsielee kysymysä oisesa näkökulmasa. (Siinä ärkeimmäksi näkemykseksi noussee ajaus siiä, eä onni on suheellisa).

6 6 (ii) Hoiokusannukse, kun poilasa hoideaan Hoio- ja lääkekulu ova samalla kusannuksia mua samalla invesoineja. Niillä on kaksisuunainen vaikuus: kusannuksina ova pois muusa resurssien käyösä, mua poilaan erveydenilaa paranavina ne ova invesoineja. Merkiään poilaan hoiokusannus = C per vuosi per poilas. Hoiokusannus (lääkäri-, sairaalapalvelu, lääkekusannukse) jakauuu poilaan, yönanajan ja yheiskunnan (= muiden veronmaksajien) kesken C 0 1 ( c1 c2 c3)( ). 1 r ässä on oleeu, eä poilas äysin oipuu sairaudesa s. lääke on äysin paranava. (iii) Meneykse, kun poilas oipuu osiain. Jos poilas palaa yöelämään mua vain osiain oipuneena, hänen konribuuionsa yöelämässä on aikaisempaa pienempi. ämä heijasuu asapainopalkkaa alenavana, w w. Kusannuksiin ulee lisäys hänen jäljellä olevan yöuransa, N - osala, N Poilas ( w w )(1 ) Q L1 (1 r) N yönanaja (1 f L w L )( ) 2 (1 r) N Yheiskuna w L3 (1 r). Jos poilas oipuu äysin eli hänen erveydenilaansa ehy invesoini palauaa hänen uoavuuensa, nämä lisäkusannukse jäävä pois. Jäljellä oleva yöikä ja elinikä vaikuava uoavuusmeneyksiin. Ku ihminen on uoavuudelaan huipulla, sairasumisen aiheuama uoavuusmeneykse ova suurimmillaan.

7 7 6. Kuinka paljon resursseja erveydenhuoloon? 6.1 Yheiskunnallinen hyöy-kusannus-ehokkuuskrieeri erveydenhuollon ehävänä on uoaa palveluia, joilla poilaiden elämän laau ja yökyky ova ylläpideävissä ja palaueavissa. Kuinka paljon näiden palvelusen uoamiseen yheiskunnan resursseja ulisi suunnaa? Yllä esieyssä erveyspalvelujen uoamisen kusannuksia on merkiy lyhyesi symbolilla C. Kaavassa yheiskunnallisessa hyöykusannusanalyysissa näihin kusannuksiin ulee lukea seuraava menoerä: - lääkäreiden ja muun erveydenhuolohenkilökunnan kouluuskusannukse - erveysyksiköiden (erveyskeskukse, sairaala ym.) ylläpiämis- ja varuselumeno - lääkkeiden kehiämiskusannukse - lääkkeiden uoanokusannukse. Huomioon oaen kaikki nämä kusannukse, invesoini poilaan erveydenilan palauamiseen on yheiskunnallisessa kusannus/hyöyanalyysissa kannaava, jos C 1 1 r w Q (1 )( f L w) S 0 (1 r) 0 (1 r). Miä ässä laskelmassa ei ole vielä oeu huomioon? - Verouksella uoeaan kouluuspalvelu, joka mahdollisava hoioeknologian (lääkäri- ja hoiopalvelu) kehiämisen. - Huom. Jos julkisella sekorilla on monopoliasema näiden palvelujen kysyjänä, se oimii monopsonin asemassa eli alihinnoielee lääkäreiden ja sairaanhoiajien palvelu. Lääkärikuna on onnisunu luomaan vasavoiman, rajoiuksen koulueavien lääkäreiden määrälle. - Verouksella uoeaan myös julkishyödykkee, ulonsiirro ym. Julkise hankinna. Veroulojen heikkeneminen näkyy haiallisena ulkoisvaikuuksena monien ryhmien hyvinvoinnissa. - Veroaja osallisuu lääkkeiden uoamisen kusannuksiin (sairausvakuuus), millä luodaan kannusee uusien lääkkeiden kehiämiseksi.

8 8 6.2 Poilaiden välisen asa-arvon vaikea ongelma: priorisoini Koska käsielen näiä Pfizer-seminaarissa , yydyn ässä lisaamaan erveysalousieeessä esiey kilpaileva krieeri: (i) Williams (1997), fair innings -periaae (ii) Nord (1999, 2005), sairauden vakavuuskrieeri (iii) Johannesson (2001), QALY:n suheellise muuokse (iv) Sen (2002), oiminamahdollisuuksien periaae 6. Mien sairausvakuuuksen kusannusen ulisi jakauua poilaiden ja yheiskunnan kesken? 8 Ajaellaan, eä Hila/Kela mioiava poliiikkansa niin, eä ne yheiskunnan edusajina maksimoiva sosiaalisa hyöyä. 9 Se koosuu ns. kuluajien (poilaiden) ylijäämäsä (CS) ja lääkkeiden kehiäjän voiosa (π) vähenneynä sairausvakuuuksen aiheuamalla verouksen kusannusrasieella ( social cos of public funds ). Hyvinvoinnin lauseke on silloin W = CS(p,r) + π(p,r) - (1+λ)IE(p,r), Jossa p = lääkkeen uoajahina, r = korvaavuusase ja λ = verouksen aiheuama kusannusrasie per veroeuro ja IE = sairausvakuuuksen kokonaismäärä (insurance expendiures). Koska poilaiden maksukyky poikkeaa, opimoidaan maksukykyisilä periävä hina ja ajaellaan, eä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien poilaiden ulee saada lääkkee ilmaiseksi. Eukäeen ei kuienkaan voida kuienkaan pääää siä, mihin raja vedeään, vaan sen määrää hyvinvoiniopimi. Hyvinvoiniopimiksi saadaan p(1-r) = (s/2), jossa s = lääkehoidon vaikuavuus. Hyvinvoinnin asoksi puolesaan ulee lauseke W(v) = ((s²(1+λ)² - 2s(1+3λ+2λ²)(c+F) + v(v+2sλ))/(2s(1+2λ))). Vaikka ulos on monimukainen, se keroo, mien eri ekijä vaikuava hyvinvoinnin määräyymiseen. Niinpä v vasaa yllä odeua yönekijän uoavuua, F = lääkkeen kehiämiskusannusa ja c 8 Perusuu arikkeliin Kanniainen, Laine, Linnosmaa (2013). 9 Vr. yllä esiey yheiskunnan hyvinvoinifunkio.

9 9 = lääkkeen uoanokusannus. Saau ulos siis keroo, mien yheiskunnan hyvinvoini riippuu lääkehoidolla aikaansaadun yökyvyn palauumisen yheiskunnallisen merkiyksen 7. Elämän arvo Edellä on keskiyy sairasumisen vaikuuksiin. Sairauden johaessa (ennenaikaiseen) kuolemaan, yheiskuna meneää poilaan yöpanoksen pysyväsi. Hoiomenoissa sen sijaan ulee sääsöä yönekijän siiryessä rajan aakse. erveydenhuollon avoieena ieenkin on esää ennenaikaise kuolema. Koska valinoja jouduaan ekemään, on myös aihea nosaa kysymys, mikä on elämän arvo. ähän ehävään on kehiey meodologia (cf. Mrozek and aylor (2001), Viscusi (2003), Brannon ( ). Niinpä alousieeilijä ova kysynee, minkälaisia riskivalinoja ihmise omassa elämässään oava ja miä he ova valmiia maksamaan välääkseen kuolemanriskin (vr. myös Mankiw (2012)). 10 Elämälle muodosuu ylläävää kyllä? - myös markkina-arvo. Jos kysyään, mien ihminen arvoaa omaa elämäänsä, kysymys on ieeellinen, ei mielipidekysymys. Niinpä soaan lähö, errorismi, huumekokeilu ja muu riskikäyäyyminen kuen vuorisokiipeily, elämysreke kerova ieoisesa ja harkiusa riskinoamisesa. Palka vaarallisissa öissä kuen keväisissä lumen pudoamisessa kerrosalon kaola, leijonan kesyäjänä ai suneina Hollywoodin elokuvissa piävä sisällään vaarallisen yön lisän. Elossa olevan elämälle on olemassa aido markkina kuin myös uudelle elämälle: keinohedelmöiys, kohdunvuokraus. Elimensiirro, abori, uloillaan oleva kloonaus jne. henkivakuuusyhiö jouuva puolesaan päiviäin arvoamaan asiakkaidensa elämää. Isemurha puolesaan viesiävä siiä, eä oma poeniaalisesi jäljellä oleva elämä näyäyyy arvoomana. Murhaaja aas ei arvosa oisen ihmisen elämää: ise asiassa ämä on arvokkaampi älle kuolleena kuin elävänä. Ihmise siis näyävä arvoavan omaa elämäänsä eri avoin. Jos budjeirajoie aikaansaa priorisoiniarpeen, erveydenhuolojärjeselmä myös jouuu oamaan kanaa siihen, mien eri poilaia ja heidän oikeuaan elämään verraaan keskenään. Mien vasaukse näihin kysymyksiin on suheueavissa lääkärin eiikkaan, jonka mukaan jokainen elämä on yhä arvokas? Kirjallisuua: Ahonen, G., Parvinen, L., Vainio, H., Husman, K., Ylikoski, M., Parvinen, A., Liira, J., Pupui, I. & Parry, S Arvopohjainen, yökyvyn hallina ehosaa yöerveyshuoloa. Kahden yriyksen apauskuvaus. Suomen Lääkärilehi 11/2011, vsk 66 Brannon, I., (2004/2005), "Wha is a life worh", Regulaion, Winer ämä lähesymisapa sien haasaa filosofien ajaukse siiä, eä elämän arvo olisi ääreön. Ainakaan ihmise ise eivä pidä oman elämänsä arvoa ääreömänä.

10 10 Johannesson, M., (2001), Should we aggregae relaive or absolue changes in QALYs, Healh Economics, 10, Kanniainen, V. (2011), Mikä on ihmisen elämän arvo? Kanava. Kanniainen, V., Laine, J. and Linnosmaa, I., (2013), Second-bes Efficien Pricing and Insurance Coverage in Pharmaceuical Indusry when he Abiliy o Pay Maers, mimeo. Kanniainen, V., Poilaiden oikeude ja priorisoini - elämää suurempi kysymys, Yheiskuna, poilas ja omaise oikeuksien ja velvollisuuksien uusjako?, Pfizer Krol, M., (2012), Produciviy coss in economic evaluaions, Erasmus Universiei Roerdam. Marikainen, J., Määä, P., ja Kanniainen, V., (2013), yökyvyn ja uoavuuskusannusen rooli erveysaloudellisessa arvioinnissa, yöerveyslääkäri-lehi 1/2013. Mankiw, Gregory (2012). Principles of Economics. Mrozek, J.R., and aylor, L.O., (2001), "Wha deermines he value of life? A mea-analysis", Andrew Young School of Policy Sudies, Georgia Sae Universiy, Augus 29, Nord, E., Pino, JL, Richardon, J., Menzél, P., and Ubel, P., (1999), Incorporaing socieal concerns for fairness in numerical valuaions of healh programmes, Healh Economics, 1999, 8, Nord, E., (2001), he desirabiliy of a condiion versus he well being and worh of a person, Healh Economics, 10, Nord, E., (2005), Concerns for he worse off: fair innings versus severiy, Social Science & Medicine, 60, Puolakka, K., (2006), Moneary value of los produciviy over a five years follow up in early rheumaoid arriis esimaed on he basis of official regiser daa on paiens sickness absence and gross income: experience from he FINEACo rial, Ann Rheum Dis 2006;65; Puolakka, K., e al (2009), Use of Sanford Healh Assessmen Quesionnaire in esimaion of longerm produciviy coss in paiens wih recen-onse rheumaoid arhriis, Scandinavian Journal of Rheumaol 2009, 38, Roemer, John, E., e al, o wha exen do fiscal regimes equalize opporuniies for income acquisiion among ciizens?, Journal of Public Economics 87 (2003), Sen, A., (2002), Why healh equiy, Healh Economics, 11, Williams, A., (1997), Inergeneraional equiy: An exploraion of he fair innings argumen, Healh Economics, 6: Williams, A., (2001), he fair innings argumen deserves a fairer hearing! Commens by Alan Williams on Nord and Johannesson, Healh Economics, 10,

11 Viscusi, W. Kip, (2003) "he Value of Life: esimaes wih risks by occupaion and indusry", Discussion Paper No. 422, 05/2003, Harvard Law School. 11