Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli"

Transkriptio

1 Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/ FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN

2 Sisällys 1. Johdano Tavoiee ja ukimusmeneelmä Tukimuksessa käyey aikasarja Sanomalehien kysynä Sanomalehien ilaushina Paineujen sanomalehien korvauuvuuden indikaaori Kansanalouden kehiys Sanomalehien kysynäyhälö Posimaksun hinajouso Toimiuksellisen henkilösön määrän kehiyminen Sanomalehien kysynnän ennuse Yheenveo ja johopääökse...16 Käyey lähee...17 Liie: Tukimusmeneelmän arkempi kuvaus...19

3 2 Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli 1 1. Johdano Sanomalehien ilaaminen on vähenyny merkiäväsi ja säännöllisesi vuodesa 1990 lähien. Kysynnän vuonna 1990 käänsi ilmeisesi laskuun syvä kansanaloudellinen lama. Kuienkaan, kun lama oli ohi vuonna 1994 ja Suomen kansanaloudellinen vaurasuminen lähi hyvin nopeaan kasvuun, sanomalehien kysynä ei käänynykään kasvuun. Se jakoi vähenemisään, osin selkeäsi hiaammin kuin miä 1990-luvun alkuvuosina apahui. Se miksi näin apahui, siä pohdiaan ässä ukimuksessa. Sanomalehien kysynnässä on selkeäsi havaiavissa erilaisia vaiheia. Vaikuaa vahvasi silä, eä kysynää ohjaa mona eri ekijää ja niiden painoarvon muuuminen saa aikaiseksi rendimuuoksia, jolloin sanomalehien kysynä kehiyy eri aikajaksoilla eri lailla. Kuienkin yheisä kehiykselle on jo yli 20 vuoa ollu, eä kokonaiskysynä laskee. Vasaavaa sanomalehien kysynää seliävää mallia en ole kirjallisuudesa löyäny. 2. Tavoiee ja ukimusmeneelmä Tukimuksen avoieena on arvioida sanomalehien kysynään Suomessa vaikuavia keskeisiä ekijöiä ja niiden merkiysä kysynnän kannala. Tällaisia ekijöiä ova yleinen kansanaloudellinen kehiys, sähköisen kanavien yleisyminen sekä käyö uuisen ja mainonnan seuraamiseen sekä sanomalehien ilauksesa ja kuljeuksesa periävien maksujen kehiyminen. Tukimuksessa arvioidaan myös sanomalehimarkkinan ulevaisuua esimoidun kysynämallin avulla ja verraaan ää ennusea aikaisemmin esieyihin ennuseisiin. Tukimus kohdisuu maksullisiin paineuihin sanoma- ja paikallislehiin, joia ässä ukimuksessa kusuaan sanomalehdiksi. Ns. ilmaisjakelulehde eivä ole ukimuksen koheena. Sanomalehien kysynää miaaan ilaujen ja ironumeroina oseujen numerokappaleiden vuosiaisella kokonaismäärällä. Tukimusaineisona käyeään vuosisarjoja ja aineisoina ova vuode Tukimusmeneelmänä käyeään ekonomerisä aikasarjamallinnusa. Lopullisessa kysynäyhälössä selieävänä muuujana on sanomalehien kokonaiskysynä jaeuna yli 15-vuoiaiden määrällä Suomessa. Tarkaselemalla kysynää yli 15-vuoiasa asukasa kohden saavueaan se eu kokonaismäärän mallinamiseen verrauna, eä ällöin kysynäyhälössä ei arvia asukasmäärää kuvaavaa muuujaa. Asukasmäärän kasvulla, joa Suomessa on apahunu hiaasi mua sysemaaisesi, on lehien kysynää kasvaava vaikuus. Posimaksu on osa ilaushinaa. Posimaksun hinajouso laskeaan ilaushinnan jouson avulla. Tarkempi kuvaus käyeysä meneelmäsä esieään liieessä. 1 Tulokse edusava ukijan omia näkemyksiä, ei Iellan virrallisa kanaa

4 3 3. Tukimuksessa käyey aikasarja 3.1 Sanomalehien kysynä Sanomalehien kysynä Suomessa käänyi laskuun vuonna Siä ennen se oli kasvanu hyvin samaa ahia bruokansanuoeen (bk) kanssa lama oli miä odennäköisimmin syy kysynnän rendin muuokseen vuonna Vuoden 1990 jälkeen kysynä on vähenyny lähes joka vuosi. Kokonaiskysynä on laskenu koko jaksolla yheensä 41 %, mikä arkoiaa keskimäärin % vuodessa. Kuienkin kehiyksessä on ollu erilaisia jaksoja luvun alun lama vähensi kysynää keskimäärin -4.3 % vuodessa. Tähän jaksoon vaikui keskeisesi bk:n puoaminen. Kun lama oli ohi, vuonna 1994, sanomalehien kysynä ei lähenykään nousuun, vaikka bk kasvoi koko luvun lopun hyvin nopeasi. Sanomalehimarkkina jakoi pienenemisään, mua merkiäväsi hiaammin kuin 1990-luvun alussa. Hiaan laskun vaihea kesi vuode , keskimääräinen pudous oli -0.9 % vuodessa. Uuden, inerneiin pohjauuvan, viesinäeknologian vaikuus oli uohon jaksoon uusi ja yksi keskeisisä vaikuimisa. Kysynä käänyi jälleen selväsi nopeampaan laskuun jo vuoa ennen vuoden 2009 lamaa. Markkinan pienenemisvauhi yli kolminkeraisui edelliseen jaksoon verrauna. Tähän on varmasi mona eri syyä, vuoden 2009 lama uskin niisä vähäisin. Kun ilaavien paineujen lehien arvonlisävero nousi vuoden 2012 alusa 0 prosenisa 9 proseniin ja edelleen seuraavana vuonna 10 proseniin, se lähes kaksinkeraisi pudousvauhdin, -5.4 proseniin vuodessa, mikä on suurin vähenemisnopeus koko arkaselujaksolla. Sanomalehien kokonaismarkkina ja sen eri vaihee vuosina esieään kuvassa 1. Kuva 1. Sanomalehien kokonaiskysynä Suomessa vuosina Väesön kasvulla on yleensä kuluuskysynää lisäävä vaikuus, näin voidaan oleaa olevan myös sanomalehien kohdalla, kuluajahan sanomalehiä ilaava ja ironumeroia osava. Joa väesönkasvun vaikuusa ise mallinnuksessa ei arvise huomioida, selieäväksi muuujaksi valiiin sanomalehien kokonaiskysynä jaeuna yli 15-vuoiaiden asukasmäärällä Suomessa. Yli 15-vuoiaiden määrä on kasvanu vuodesa 1990 yheensä 11 %. Kun näin saaua kysynäkäyrää, joka esieään kuvassa 2, verraaan sanomalehien kokonaiskysynään, huomaaan, eä niissä on aivan samanaikaise jakso, mua kysynä laskee asukaslukuun sopeueuna nopeammin kuin kokonaismarkkina. Jaksojen samanaikaisuus johuu siiä, eä asukasluku on kasvanu asaisesi ja hiaasi.

5 4 Kuva 2. Sanomalehien kokonaiskysynä 15+ asukasmäärään suheueuna vuosina Kun sanomalehien kysynä on ollu koko arkaselujakson laskeva, sen aikasarjamallinnus on haasava. Jo eukäeen iedeään, eä bruokansanuoeen kehiyksessä arkaselujaksolla on suurin osa kasvun aikaa, väliin mahuu muuama laskun vuosi ja epävarmuuden jakso syvän romahduksen 2009 jälkeen. Täsä voidaan pääellä, eä kansanalouden kehiys ei ule olemaan keskeinen sanomalehien kuluuskysynää seliävä ekijä. Sen sijaan eknologian kehiyminen ja sen käyön yleisyminen siä varmasi on. Kansanalouden vaikuus korosuu enemmänkin lehialojen ilmoiusmyyniulojen kehiymisessä. 3.2 Sanomalehien ilaushina Sanomalehien ilaushinaindeksi on laskeu kaikkien sanomalehien kesoilausmaksuisa vuosila , painoaen lehien levikeillä ja ilmesymisiheydellä 2. Saau indeksi kuvaa näin ollen yhden keskimääräisen sanomalehden numerokappaleen ilaushinnan kehiymisä. Laskelmassa ei huomioiu ironumeroiden hinoja, sillä voidaan oleaa, eä ne ova kehiynee hyvin samaa ahia kesoilaushinojen kanssa. Lisäksi ironumeroiden merkiys kokonaiskysynnässä on koko jakson ajan ollu melko pieni, vähän yli 10 %. Sanomalehien reaalinen ilaushinaindeksi esieään kuvassa 3. Iellan kuljeusmaksu on osa ilaushinaa, jolloin niiden kehiys sisälyy ilaushinaindeksiin. Iellan maksujen osuus ilaushinnasa on noin 30 %. Iellan maksujen kehiyminen esieään myöhemmin luvussa 5. Sanomalehien ilaushinna ova noussee yleisä inflaaioa enemmän säännöllisesi koko arkaselujakson. Kokonaismuuos arkaselujaksolla on ollu +75 %, mikä ekee keskimääräiseksi vuosimuuokseksi +2.5 % vuodessa. Alv-muuoksen osuus kokonaiskehiyksessä on +15 proseniyksikköä. Tämä arkoiaa, eä ilman alv-muuosa reaalise ilaushinna olisiva noussee koko arkaselujaksolla yheensä +60 % eli keskimäärin +2.0 %/v. Vaikka alv nousi kahdessa vuodessa yheensä 10 proseniin, sen vaikuus kokonaiskehiykseen on ää suurempi, koska kohonnu alv uli voimaan arkaselujakson loppuvuosina 2012 ja 2013 ja se nosi noiden vuosien hinoja yheensä 10 %, jolloin vaikuus vuoeen 1990 verrauna on kymmenä prosenia selkeäsi suurempi. 2 Lähde: Sanomalehien Liio

6 5 Kuva 3. Sanomalehien reaalinen ilaushinaindeksi vuosina Sanomalehien reaalise ilaushinna nousiva 1990-luvulla selväsi nopeammin (ka +3.1 %/v) kuin sen jälkeen ennen alv-muuosa (ka +1.4 %/v). Alv:n vaikuuksen näkee hyvin kuvasa. Tarkiselujaksoon sisälyy vain kaksi vuoa, jolloin ilaushinna ova noussee inflaaioa vähemmän. Nämä vuode ova 2000 ja Tilaushinna ova noussee sen verran paljon, eä sillä on varmasi ollu sanomalehien kysynää vähenävä vaikuus. 3.3 Paineujen sanomalehien korvauuvuuden indikaaori Paperisen sanomalehien haasajiksi on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ilmesyny monia sähköisiä uuiskanavia, joiden määrä ja käyö yleisyvä koko ajan. Kun ylipääänsä ukiaan paperisen viesinnän kysynnän muuumisa myös sähköisen korvauuvuuden vaikuuksesa, yksi sen vaikeimmisa ilmiöisä on löyää korvauuvuua mahdollisimman hyvin kuvaava indikaaori (Nikali, 2013). Todellisuudessa paperiselle kommunikaaiolle vaihoehoisia kanavia on monia, niiden määrä kasvaa koko ajan ja myös niiden merkiykse korvauumisprosessissa muuuva ajan myöä. Kuienkaan kokonaiskysynää kuvaavaan malliin ei voida sisällyää monia korvauuvuua seliäviä muuujia, vaan näisä on parempi muodosaa yhdisey indikaaori. Sanomalehien kysynään vaikuava korvauuvuusindikaaori kooiin kahdesa eri ekijäsä: inernein koikäyön peneraaiosa ja ableiieokoneiden yleisymisesä. Inernein koikäyön yleisyminen kuvaa sähköisen kanavien laajenevaa vaikuusa henkilökohaiseen viesinään ja ableiieokonee edusava eknologiaa, jossa lehiä voidaan lukea paikkariippumaomasi ja mahdollisimman paljon paperisa leheä muisuavalla avalla. Inernein koikäyön peneraaio alkoi kasvaa noin 20 vuoa sien ja on ny noin 65 % (Nikali e al., 2013). Koikäyön peneraaio ei ole sama kuin inernein peneraaio koialouksissa, joka on ällä hekellä noin 90 % (Tilasokeskus, 2013). Koikäyö kuvaa niiden henkilöiden osuua, joka ilmoiava käyävänsä inerneiä koioloissa. Tableiieokonee uliva markkinoille reilu 5 vuoa sien ja niiden peneraaio on ällä hekellä noin 30 % (15/30 Research, 2014). Tää ukimusa varen konsruoiu korvauuvuusindikaaori esieään kuvassa 4. Korvauuvuusindikaaori lähi hiaasi kasvuun 1990-luvun alussa. Vuosina se kasvoi lähes lineaarisesi ja melko nopeasi. Tableiieokoneiden yleisyminen kiihdyi indikaaorin kas-

7 6 vua enisesään vuoden 2010 jälkeen. Indikaaorin arvoa ei pidä ajaella osuuena suomalaisisa, sillä suurella osalla ihmisisä on käyössään useia kanavia, joilla he voiva korvaa sanomalehiä ja pienellä osalla puolesaan näiä kanavia ei ole käyössään lainkaan. Korvauuvuusindikaaori ei näin ollen kerro siä, kuinka moni on aidosi korvannu sanomalehien ilaamisa ai ironumeroiden osamisa sähköisillä kanavilla, vaan se kuvaa siä mahdollisuuksien määrää, joilla ää korvauumisa on voiu ehdä. Kysynämalli sien arvioi sen, missä määrin ää mahdollisuua on käyey ja korvauumisa on apahunu. Kuva 4. Sanomalehien korvauuvuua kuvaava indikaaori vuosina Kansanalouden kehiys Kuen jo aikaisemmin odeiin, kansanalous on kehiyny niin eri ahiin kuin sanomalehien kysynä, eä se ei voi olla keskeinen lehien kysynää seliävä ekijä. Toisaala bk kuvaa yleisen varallisuuden kehiysä Suomessa ja lehien ilaaminen ai osaminen on myös rahakysymys, joen sen vaikuusa sanomalehien kysynään ei voida sulkea pois. Kuvassa 5 esieään sanomalehien kokonaismarkkinan ja bk:n kehiys Suomessa vuosina Kun kasoo ko. kuvaa, siiä veää väkisinkin johopääöksen, eä kansanalouden kehiyksellä ei ole ollu miään vaikuusa sanomalehien kysynään. Vuodesa 1990 on ollu vain kaksi ajanjaksoa, jolloin lehien kysynä ja bk ova kehiynee likimain samaa ahia. Nämä ova arkaselujakson alkuja loppuvaihee. Väliin mahuu pikä jako, jolloin bk kasvoi nopeasi samalla kun sanomalehien kysynä väheni. Vuodesa 1993 vuoeen 2008 kansanalous kasvoi +72 % ja samalla sanomalehien kysynä väheni -18 %. Seuraavassa luvussa esielävän mallin vahvuus on, eä se arvio kaikkien keskeisen kysynäekijöiden samanaikaisen vaikuuksen kysynään. Tuloksisa ulemme näkemään, eä mikäli vuosina bk ei olisi kehiyny niin hyvin kuin apahui, sanomalehien kysynä olisi vähenyny odellisuuakin enemmän. Näin ollen bk:lla on vaikuus lehien kysynään, se vain ahoo jäädä muiden siä vahvempien ekijöiden varjoon.

8 7 Kuva 5. Sanomalehien kokonaiskysynä ja bk Suomessa vuosina Sanomalehien kysynäyhälö Lopulliseksi sanomalehien kysynää seliäväksi yhälöksi saaiin q / n = * T 0,19 * P * e * (13.1) (2.1) (-7.6) (-4.8) D (1) = vuode R 2 = 0.98 s = 0.02 DW = 1.41 missä q = Sanomalehien kokonaiskysynä Suomessa n = yli 15-vuoiaiden lukumäärä T = Bruokansanuoeen volyymi P = Sanomalehien reaalinen ilaushinaindeksi D = Sanomalehien sähköinen korvausindikaaori i on mallissa mukana oleva vuode, Mallissa kokeiliin myös sanomalehien oimiuksellisen henkilösön määrää miaavaa muuujaa, mua se ei parananu kokonaisseliysä 3. Kyseinen muuuja kilpaili bk:n kanssa pääsysä malliin. Toimiuksellisen henkilösön määrä vaiheli vuodesa oiseen ylläävän paljon, bk oli selväsi sabiilimpi muuuja ja näin ollen selii sanomalehien kysynää journalisien määrää paremmin. Journalisien määrä näyää olevan enemmänkin lehien kysynnän ja ilmoiusmyyniulojen kehiyksen seuraus kuin lehien ilaamisa ja osamisa ohjaava ekijä. Täsä arkemmin luvussa 6. 3 Lähde: Sanomalehien Liio

9 8 R 2 on mallin seliysase. Tällä kuvaaan siä, kuinka suuren osan pakeien oeuuneen kysynnän vaihelusa malli pysyy seliämään. Miä suurempi arvo, siä parempi, eoreeinen maksimi on 100 %. Pakeien kysynämallin seliysase, 98 % on erinomaisen hyvä. s eli jäännösvirheen keskihajona puolesaan kuvaa siä, mikä on mallin jäännösermin keskimääräinen poikkeama nollasa. Miä pienempi arvo, siä parempi, eoreeinen minimi on 0 %. Ny saau keskihajona, 2 % on myös erinomainen. Durbin-Wason (DW) esisuure miaa, onko mallin jäännösvirhe auokorreloiunu eli onko malliin jääny jokin sysemaainen ekijä, joa ei ole kyey huomioimaan. Mikäli DW-esisuureen arvo on käyeyillä havaino- ja mallin muuujamäärillä 1.40:n ja 2.60:n välillä, auokorrelaaioa riiävällä luoeavuusasolla ei ole (Kousoyiannis, 1977). Mallissa (1) esisuure jää ko. väliin, jolloin malli ei ole auokorreloiunu. Esimoidun kysynämallin muuujien alle on sulkuihin laieu esisuuree, joilla miaaan, ovako saadu keroime merkiseviä kokonaisuloksen kannala. Mikäli esisuureen iseisarvo on vähinään 2, kerroin poikkeaa luoeavasi nollasa ja on yhälössä merkisevä. Näin on laia kaikkien saadun yhälön (1) muuujien keroimien kohdalla. Regressiomallissa käyey kysynää seliävä muuuja eivä saisi voimakkaasi korreloida keskenään. Mallin (1) seliävien muuujien välise korrelaaio ova vahvoja, siksi mallia esaiin niin, eä jäeiin vuoronperää yksi muuuja mallisa pois ja arkiseiin mukana olevien muuujien keroime. Ne eivä merkiäväsi poikennee mallin (1) uloksisa, joen seliävien muuujien välise korrelaaio eli mulikollineaarisuuden ongelma ei väärisä ulosa. Malli on kaikila ilasollisila esiarvoilaan eriäin luoeava ja se kuvaa hyvin sanomalehien kysynään vaikuavia ekijöiä. Sama voidaan odea kuvasa 6, jossa on piirreynä sanomalehien kysynä yli 15-vuoiaia suomalaisia kohi sekä siä seliävä malli. Kuva 6. Sanomalehien kysynä Suomessa ja siä kuvaava malli. Laskeu malli seuraa hyvin selieävää aikasarjaa luvun alun jyrkän laskun vaiheessa malli käänyy kohi hiaampaa vähenemisä odellisuua aikaisemmin, jolloin kyseisen käännepiseen kohdalla synyy poikkeamaa odellisen kysynnän ja mallin välillä. Pienä poikkeamaa esiinyy myös vuoden 2005 ieämillä, missä myös on kysynnän käännepise kohi nopeaa kysynnän laskua. Malli

10 9 näyää oikaisevan käännepiseissä. Sen sijaan nopeimman vähenemisen ajanjakson, vuodesa 2008 eeenpäin, malli seliää erinomaisen arkasi. Saadussa mallissa on kaksi vahvaa kysynäekijää, sanomalehien ilaushinaindeksi ja sähköinen korvauuvuus. Tilaushinnan jousokerroin, -0.58, arkoiaa siä, eä reaalisen ilaushinnan nousessa esim. 10 %, sanomalehien kysynä vähenee vajaa -6 %. Kun reaalisia ilaushinoja on noseu melko paljon vuodesa 1990 (kuva 3), saau ulos arkoiaa, eä hinajouson vaikuus on ollu keskeinen ekijä sanomalehien kysynnän vähenemiselle. Luvussa 3.1 odeiin, eä sanomalehien kysynä vuodesa 1990 lähien on vähenyny keskimäärin -2.8 % vuodessa. Samanaikaisesi sanomalehien reaalise ilaushinna ova noussee keskimäärin +2.5 % vuodessa. Hinajouson avulla voidaan laskea, eä ilaushinojen vaikuus kysynnän vähenemiseen on ollu keskimäärin -1.4 % vuodessa eli noin puole kysynnän vuosiaisesa muuoksesa. Koko arkaselujaksolla ilaushinna ova reaalisesi noussee +75 %, jolloin hinajouson kokonaisvaikuus vuosina on ollu yheensä -28 %. Sähköinen korvauuvuusindikaaori miaa sanomalehien kysynnän vähenemisä sähköisen korvauuvuuden akia. Koska mallin korvauuvuusekijä on eksponenimuodossa, se näyää suoraan vuosiaisen kumulaiivisen korvauuvuuden ason. Kuvan 4 korvauuvuusekijäsä ja mallin (1) keroimesa saadaan, eä sanomalehien kokonaiskysynä on vuodesa 1990 pienenyny sähköisen korvauuvuuden akia yheensä -27 % eli keskimäärin -1.4 % vuodessa. Tämä on yhä paljon kuin hinajouson vaikuus. Voidaan siis sanoa, eä ilaushinojen kohoaminen ja sähköinen korvauuvuus seliävä kokonaisuudessaan sanomalehien kysynnän vähenemisen ja niiden vaikuus ähän kehiykseen on ollu samansuuruinen. Bk:n kerroin mallissa (1) on +0.19, mikä arkoiaa, eä jos bk kasvaa esim. 2 %, Sanomalehien kysynä kasvaa 0.19*2=0.38 %. Bk:n kerroin on pieni, joen kansanalouden merkiys sanomalehien kysynää ohjaavana ekijänä jää myös pieneksi ja kauas ilaushinnan ja korvauuvuuden vaikuuksisa. Koko arkaselujaksolla kansanalous on pyrkiny nosamaan sanomalehien kysynää yheensä vain 8 %. Voidaan siis sanoa, eä mikäli sanomalehien reaalise ilaushinna olisiva änä päivänä samalla asolla kuin vuonna 1990 ja korvauuvuua ei olisi ollu, yli 15-vuoiaiden asukasmäärään suheueu sanomalehien kysynä olisi ny 8 % korkeampi kuin miä se oli vuonna Kun huomioidaan apahunu väkiluvun kasvu, sanomalehien kokonaismarkkina edellä mainiuilla ehdoilla olisi noin viidenneksen suurempi ny kuin miä se oli vuonna Todellisuus on -41 %. Mallin jäännösvirhe esieään kuvassa 7. Siiä näkee hyvin saman, joka odeiin jo edellä: vuosien 1995 ja 2005 ympärillä jäännösvirhe on suurimmillaan. Kuienkin se saa arvoja nollan molemmin puolin, mikä on mallin luoeavuuden kannala hyvä asia.

11 10 Kuva 7. Sanomalehien kysynämallin jäännösvirhe. Mallin (1) ulos voidaan soviaa myös helpommin ymmärreävämpään muooon kuvaamaan sanomalehien kokonaismarkkinan kehiysä. Tämä esieään kuvassa 8. Veraamalla kuvia 6 ja 8 voidaan odea, eä niiden ero ova hyvin piene. Saau ulos seliää eriäin hyvin sanomalehien kokonaismarkkinan kehiyksen. Kuva 8. Sanomalehien kysynämalli sovieuna sanomalehien kokonaiskysynään Tulos voidaan keskeisen ekijöiden osala selkeyää myös kuvan 9 muooon. Siinä esieään sanomalehien oeuunu kokonaiskysynä ja sen yläpuolella kysynää pienenäneiden ekijöiden, korvauuvuuden ja ilaushinojen hinajouson, vuosiaise kumulaiivise vaikuukse. Kuvasa nähdään, eä hinajouson kysynää vähenävä vaikuus alkoi oeuua ennen korvauuvuua. Hinajouson merkiys kasvoi melko nopeasi koko 1990-luvun jälkipuoliskon. Korvauuvuus alkoi saada

12 11 odellisa merkiysä vasa vuosiuhannen vaiheessa. Molemma kysynää vähenävä vaikuukse ova kiihynee selväsi viimeisen vuosien aikana, hinajouso alv-muuoksen akia ja korvauuvuus ableien yleisymisen johdosa. Kuva 9. Eri kysynäekijöiden kokonaisvaikuus sanomalehien kysynään Posimaksun hinajouso Posimaksu on osa ilaushinaa. Kuvassa 10 esieään sanomalehien reaalinen ilaushinaindeksi (sama kuin kuvassa 3) sekä posimaksun reaali-indeksi vuodesa Posimaksuindeksejä on kaksi. Niiden erona on valion yleinen kuljeusuki, jolla arkoieiin valion ukea sanoma- ja aikakauslehien jakelukusannusen peiämiseen. Tuki pääeiin poisaa aseiain vuosina Tuki sanoma- ja aikakauslehdille oli suurimmillaan vuonna 1989 noin 60 milj. euroa. Tuen osuus lehien kuljeusmaksuisa oli uolloin lähes 60 %. Vuonna 1990 uen osuus laski jo noin puoleen. Vuonna 1993 uen osuus oli enää 15 % ja se oli muueu yleisesä kuljeusuesa maaseuujakelun ueksi. Tuki lakkasi aseiain kokonaan vuoeen 1996 mennessä. Kuvassa 10 oleva sanomalehien posimaksu on aikasarja, joka kuvaa Iellan lehdilä perimien posimaksujen reaalisa kehiysä ja kuljeusuellinen posimaksu - sarja sisälää edellisen lisäksi valion maksaman uen. Voidaan sanoa, eä ensin mainiu sarja kuvaa siä, mien lehde näkevä posimaksujen kehiyksen ja jälkimmäinen kuvaa Iellan ulonmuodosuksen kannala posimaksujen kehiysä. Vuodesa 1996 eeenpäin molempien sarjojen kehiykse ova sama. Vuosina näkymä poikkeava merkiäväsi oisisaan. Iellan lehdilä perimä posimaksu ova kehiynee lähes idenisesi lehien ilaushinojen kanssa. Ainoan odellisen eron ekee vuosi 2012, jolloin suuri alv-muuos nosi paljon ilaushinoja. Iellan ulonmuodosuksen kannala reaalise posimaksu laskiva vuosina yheensä lähes -40 %. Valion kuljeusuen poisumisa ei kompensoiu lehdilä periyjen posimaksujen korouksilla, mikä ieysi näkyi Iellan lehijakelujen kannaavuuskehiyksessä.

13 12 Kuva 10. Sanomalehien ilaushinnan ja posimaksujen reaalise indeksi Liieessä esieään peruselu sille, eä posimaksun hinajouso on ilaushinnan hinajouso kerrouna posimaksun osuudella ilaushinnasa. Mallisa (1) saaiin, eä ilaushinnan hinajouso on Posimaksun osuus ilaushinnasa on keskimäärin noin 30 % ja ämä osuus on kuvan 10 mukaan pysyny hyvin vakioisena aina alv-muuosvuosiin saakka. Posimaksun hinajouso sanomalehien ilaamisessa on siis Tämä arkoiaa, eä jos Iella nosaa sanomalehien kuljeusmaksujaan esim. 10 % inflaaioa enemmän, lehien ilaaminen vähenee vajaa -2 %. 6. Toimiuksellisen henkilösön määrän kehiyminen Kuen edellä luvussa 4 kerroiin, esimoidussa sanomalehien kokonaiskysynää seliävässä mallissa kokeiliin seliävänä muuujana myös oimiuksellisen henkilösön määrää. Sen korrelaaio bk:n kanssa oli suuri, joen se kilpaili seliävän muuujan asemasa mallissa, mua bk osoiauui sabiiliuensa ansiosa paremmaksi seliäjäksi. Kuienkin henkilösön määrän ja sanomalehien kysynnän välinen verailu on eriyisen mielenkiinoinen. Voidaanhan oleaa, eä journalisien määrä korreloi lehien sisällön kanssa ja se aas korreloi kysynnän kanssa. Kuvassa 11 esieään sanomalehien kokonaiskysynnän ja oimiuksellisen henkilösön määrän kehiyminen vuodesa Siinä havaiaan kolme hyvin erilaisa vaihea: Kun sanomalehien kysynä käänyi nopeaan laskuun 1990-luvun alun laman seurauksena, henkilösömäärä seurasi arkasi kysynää. Kysynnän ja henkilösömäärän välinen korrelaaio oli Lama oli ohi vuonna 1994, jolloin sanomalehien kysynnän laskuvauhi hidasui ja pian sen jälkeen oimiuksellisen henkilösön määrä käänyi kasvuun. Tuon ajan korrelaaio on myös vahva, mua negaiivinen, Tämän seliänee se, eä vuosina kansanalous kasvoi nopeasi, jolloin myös lehien ilmoiusmyyniulo kasvoiva. Mainona on vahvasi kansanalousriippuvaisa, eikä mainosen siiryminen sähköisiin kanaviin vielä uolloin ollu eriyisen nopeaa (Keränen e al., 2013).

14 Laman merkkejä oli ilmassa jo vuonna 2008 ja seuraavana vuonna oikein rysähi, bk puosi vuodessa -8.5 %. Sanomalehien kysynä lähi vielä nopeampaan pudousliikkeeseen kuin 1990-luvun alussa, näin apahui myös oimiuksellisen henkilösön määrän suheen. Kysynäulojen pienenemisen lisäksi ilmoiusmyyniuloja ei vähenäny ainoasaan heikko kansaalous, vaan myös mainonnan sähköisyminen. Vuodesa 2007 niin sanomalehien kysynä kuin henkilösön määrä ova pudonnee -20 %. Korrelaaio on jälleen vahva, Kuva 11. Sanomalehien oimiuksellisen henkilösön määrä ja sanomalehien kokonaiskysynä keraa viikossa ilmesyvien lehien oimiuksellisen henkilösön määrä noudaaa enemmän bk:n kehiysä (korrelaaio +0.4) kuin samojen lehien kokonaiskysynää (+0.13). Kehiykseen mahuu jälleen kaksi vaihea, vuode ja , jolloin oimiuksellisen henkilösön määrä seurasi melko arkasi kysynää. Näiden väliin sijoiuu jakso, jolloin kysynä laski (koko jaksolla -7 %), mua oimiuksellisen henkilösön määrä kasvoi (+30 %). 1-3 keraa viikossa ilmesyvien sanomalehien kohdalla ilanne on ollu 4-7 keraa viikossa ilmesyviin verrauna kovin erilainen. Henkilösön määrä on seurannu melko arkasi lehien kysynää. Vuodesa 1990 lähein ei ole havaiavissa erilaisia kehiysvaiheia. Korrelaaio kysynnän ja henkilömäärän välillä on likimain samansuuruinen koko ajan, ja 1-3 keraa viikossa ilmesyvien lehien kysynnän ja oimiuksellisen henkilösön määrän kehiyksien verailu esieään kuvissa 12 ja 13.

15 14 Kuva keraa viikossa ilmesyvien sanomalehien oimiuksellisen henkilösön määrä ja kysynä Kuva keraa viikossa ilmesyvien sanomalehien oimiuksellisen henkilösön määrä ja kysynä Sanomalehien kysynnän ennuse 2020 Sanomalehien kysynää on ennuseu viime vuosina useassa yheydessä. Kuvassa 14 esieään kolme ennusea (Keränen e al., 2011; LVM, 2013 ja Ranala/Ela, 2013). Kaikki arvio lähevä siiä, eä ilaujen sanomalehien arvonlisävero pysyy nykyisellään 10 prosenissa. Hinakehiyksen osala ennusee perusuva oleamaan, eä ilaushinna kehiyvä kuen on apahunu viimeisen 10 vuoden aikana, kehiys kuienkin arvonlisäveron muuoksesa puhdiseuna. Tämä arkoiaa, eä ilaushinna nouseva keskimäärin 1.6 % vuodessa inflaaioa enemmän.

16 15 Kuva 14. Paineujen sanomalehien kysynnäsä ehyjä ennuseia. Ennuseiden suuna kaikissa vaihoehdoissa on sama, eiväkä ero muuenkaan kovin suuria ole. Markkinakokojen ero LVM:n ja Elan ennuseiden välillä vuonna 2020 on noin 7 % (30 milj. nrokpl) ja Elan sekä Keränen e al. välillä myös noin 7 % (30 milj. nrokpl). Ennuseiden eroavuuksia kuvaa hyvin se, eä 13 %:n ilaushinojen reaalikorouksella saadaan aikaiseksi yhä suuri markkinan koon muuos. Tilaujen sanomalehien alv:sa käydään jälleen vilkasa keskuselua. Vaihoehoina on esiey, piää nykyinen aso, nosaa se yleisen alv-veron 24 %:n asoon ja aivan uusi ehdous on laskea vero määräaikaisesi 5 %:iin (LVM, 2014). Kuvassa 15 esieään ennusee em. alv-asoille. Ennuseiden perusana on kuvan 14 ennuse Keränen e al.. Tämä siiä syysä, eä kyseinen ennuse ehiin noin kolme vuoa sien ja vaikka se on kuvan 14 ennuseisa pessimisisin, oeuuma ova jäänee Keränen e al. -raporissa esieyn 9 %:n arvonlisäverokanaan perusuvan vaihoehdonkin alapuolelle. Toinen syy on se, eä unnen ennuseen perusee parhaien, koska olen sen ise ehny. Ennusee eri alv-asoilla hyödynävä mallin (1) uloksia. Oleeu hinakehiykse ova kaikissa skenaarioissa sama, paisi alv vaihelee. Eri alv-vaihoehdo laskeaan vuodesa 2015 alkaen. Vaikka 5 %:n alv:ia on ehdoeu määräaikaiseksi, se on ässä arkaselussa pidey samana koko arkaselujakson Tarkaselussa lähdeään siiä, eä eri alv-muuokse puoleen ai oiseen näkyisivä sellaisenaan ilaushinnoissa.

17 16 Kuva 15. Paineujen sanomalehien kysynnän ennusee ilaujen lehien eri alvasoilla. Ennuseisa nähdään, eä alv:n laskeminen 5 proseniin oisi hekellisesi pirisysä sanomalehien kysynään, mua sen nosaminen 24 %:iin olisi lehien kannala kaasrofi. Se romahduaisi lehien kysynää väliömäsi asuessaan voimaan, mua vaikuukse unuisiva monia vuosia sen jälkeenkin. Jos alv noseaisiin 24 %:iin, se veisi sanomalehien kysynnäsä vuosina yheensä lähes 400 milj. numerokappalea (-13 %) verrauna siihen, eä alv pideäisiin nykyisellään. Verrauna siihen vaihoehoon, eä alv pienenneäisiin 5 %:iin, 24 %:n verokannan vaikuus olisi noin -550 milj. nrokpl (-17 %). 24 prosenin verokannalla sanomalehien kysynä puoliuisi vuoeen 2020 mennessä. Mikäli alv alenneaisiin 5 proseniin, sen vaikuus vuosina olisi +170 milj. nrokpl (+6 %) verrauna nykyiseen verokanaan. Se ei käänäisi kysynää kasvuun, mua pirisysvaikuus olisi merkiävä. Mikäli 5 %:n alv-kana on määräaikainen, veron koroamisen jälkeen palaaisiin nopeasi kuvan 15 kehiyspoluille sen mukaan, mikä uusi alv-kana muuoksen jälkeen olisi. 8. Yheenveo ja johopääökse Tukimuksen ulokse kerova kauaalaan, eä seuraava 10 vuoa uleva olemaan paperisen sanomalehien kysynnän kannala olemassaoloaiselua. Kysynnässä on kaksi rakaisevaa ekijää, lehien ilaushinna sekä paperilehiä korvaavan eknologian kehiyminen ja sen käyäminen lehien korvikkeina. Toisaala voidaan sanoa, eä on olemassa kolmaskin ekijä, jolla on hyvin keskeinen vaikuus kysynään ja se on ilaavien lehien alv-aso. Myös posimaksujen kehiyksellä on suuri vaikuus lehien kysynään. Laskeussa kysynäarkaselussa alv ja posimaksu sisälyvä ilaushinoihin. Paperisen sanomalehien kysynämallisa saaiin varsin luoeava. Se pysyy hyvin seliämään kysynnässä apahunee vuosi- ja rendimuuokse. Sanomalehien kokonaismarkkina on vuodesa 1990 pienenyny 41 %, mua kysynä per asukas on likimain puoliunu. Kehiyksen seliää kaksi

18 17 keskeisä ekijää, ilaushinnan hinajouso ja korvauuvuus. Niiden vaikuukse kokonaiskysynään ova vuosina ollee likimain sama, kumpikin on vähenäny lehien ilaamisa vajaa 30 %. Sanomalehien ilaushinna ova vuodesa 1990 noussee noin 2.5-keraisiksi ja kun niisä puhdiseaan yleinen kusannuskehiys, reaalikorous on ollu +75 %. Saaujen ulosen mukaan sanomalehien kysynä on hyvin hinaherkkää. Tilaushinnan jousokerroin on -0.6 eli noseaessa reaalihinaa esim. 10 %, kysynä laskee noin -6 %. Mahdollisuude käyää sähköisesi välieyä uuisen seuranaa ja korvaa sillä paperisen sanomalehien ilaamisa, ova kasvanee räjähdysmäisesi viimeisen 20 vuoden aikana luvun loppupuolella alkaneeseen uuden korvaavan eknologian nopeaan yleisymiseen ei näy loppua. Oleellisa paperisen sanomalehien kannala on se, mien kuluaja näiä mahdollisuuksia käyävä ja missä määrin niillä myös korvaava lehien osamisa. Sähköinen korvauuminen on vähenäny sanomalehien kokonaiskysynää vajaa 30 % viimeisen 20 vuoden aikana, mikä arkoiaa, eä markkina on äsä syysä pienenyny keskimäärin -1.5 % joka vuosi. Kansanalouden vaikuukse kysynään jäävä vähäisiksi. Vuodesa 1990 lähes 47 % kasvanu bruokansanuoe on nosanu sanomalehien kysynää koko aikana vain 8 %. Iellan perimä posimaksu ova kehiynee samaa ahia sanomalehien ilaushinojen kanssa. Vain vuonna 2012 ilaushinna nousiva selväsi posimaksuja enemmän ja ämän eron seliää muuunu arvonlisävero. Posimaksu on osa ilaushinaa ja sen osuus ilaushinnoisa ennen kohonnua arvonlisäveroa oli pikään keskimäärin noin 30 %. Posimaksun hinajouso on noin -0.2 eli noseaessa posimaksujen reaalihinaa esim. 10 %, sanomalehien kysynä laskee noin -2 %. Arvonlisäveron nousu nollasa prosenisa 9 proseniin vuonna 2012 ja hei 10 proseniin seuravana vuonna, on oisaiseksi vähenäny sanomalehien kysynää noin -5 %. Voidaan sanoa, eä ennen 9 %:n arvonlisäveroa paperisen sanomalehien kysynä oli rendillä, jossa vuosimuuos oli noin -3 %. Arvonlisäveron nousun jälkeen vuosipudous on ollu lähes kaksinkerainen. Mikäli arvonlisävero laskeaisiin 5 proseniin, se oisi hekellisesi pirisysä sanomalehien kysynään, mua sen nosaminen 24 %:iin olisi lehien kannala kaasrofi. Se romahduaisi lehien kysynää väliömäsi asuessaan voimaan, mua vaikuukse unuisiva monia vuosia sen jälkeenkin. 24 prosenin verokannalla vuoden 2015 alusa paineujen sanomalehien kysynä puoliuisi nykyisesä vuoeen 2020 mennessä. Lähee Keränen, M., R. Läi, K. Elkelä ja H. Nikali. 2011, Media-alan mahdollisuuksien kenä, neljä suunaa ulevaisuueen. Iella Oyj. Tukimussarja 10/2011. Keränen, M., H. Karppinen, P. Komonen, S. Aledin, H. Nikali, K. Elkelä, S. Iävuo ja S. Kirjonen. 2013, Yheisöllisyvä media, Lukijoiden, median ekijöiden ja mainosajien näkemyksiä paineujen sisälöjen ulevaisuudesa, digiaalisesa murroksesa, maksuhalukkuudesa ja yheisöllisyydesä. Kousoyiannis, A. 1977, Theory of Economics, Second Ediion. London: The Macmillan Press Ld. Liikenne- ja viesinäminieriö. 2013, Posimarkkinan ulevaisuudennäkymä, konsuliselviys. Julkaisuja 16/2013.

19 18 Liikenne- ja viesinäminieriö. 2014, Median murros, Selviysmiehen ehdous oimenpieiksi. Julkaisuja 7/2014. Nikali, H. 2013, Characer of subsiuion and is significance for leer demand, case Finland. Manuscrip for he book Posal Services in he Digial Age, Join publicaion by he Ecole Polyechnique Fédérale de Lausanne (EPFL) and he Universal Posal Union (UPU). Nikali, H. ja M. Ranaseppä. 2013, Kirjeliikeneen sisälöukimus Helsinki: Iella BI. Tukimussarja 27/2013. Ranala, O. 2013, Posioiminnan kehiys vuoeen ETLA Rapori No 18. hp://pub.ela.fi/etla- Rapori-Repors-18.pdf 15/30 Research. 2014, Yheisöllisyvä media 2013 Tilasokeskus. 2013, Väesön ieo- ja viesinäekniikan käyöukimus. Yli neljännes vuoiaisa käyää inerneiä.

20 19 LIITE Tukimusmeneelmän arkempi kuvaus Tukimusmeneelmänä on ekonomerinen aikasarjamallinaminen. Sanomalehien kysynää kuvaaan yhälöllä missä q / n T g b d * D = a * (2) * P * e q = sanomalehien kokonaiskysynä Suomessa n = yli 15-vuoiaiden lukumäärä T = bruokansanuoeen volyymi P = sanomalehien reaalinen ilaushina D = sanomalehien sähköinen korvausindikaaori = vuode ja,,, ova esimoiavia paramereja Kysynnän miaamisella yli 15-vuoiasa asukasa kohden (q/n) saavueaan se eu kokonaismäärän (q) mallinamiseen verrauna, eä ällöin kysynäyhälössä ei arvia asukasmäärää kuvaavaa muuujaa. Asukasmäärän kasvulla, joa Suomessa on apahunu hiaasi mua sysemaaisesi, on lehien kysynää kasvaava vaikuus. Posimaksun (p) hinajouso laskeaan sanomalehialojen hinnoielusa nollavoio-oleamalla ja missä P + i + T = K + c K = p + T P = Sanomalehien ilaushina/kpl i = sanomalehien ilmoiusulo/kpl T = valion yleinen kuljeusuki/kpl vuosina K = kuljeuskusannukse/kpl c = muu uoanokusannukse/kpl p = posimaksu/kpl (3) (4) Rakaisemalla sanomalehien ilaushina (P) yhälöisä (2) ja (3), saadaan P = K+c-i-T = p+c-i eli vuoeen 1996 jaeulla valion yleisellä kuljeusuella ei ole ässä arkaselussa merkiysä. Yhälön (2) mukainen posimaksun (p) hinajouso ( ) on hinajouson määrielmän mukaan (Kousoyiannis, 1977): b g ( q / n) /( q / n) ( q / n) p ( at P e e = = * = p / p p q / n p dd ) p * q / n = = agt b g T ( p + c - i) e p D ( a d b g - 1 dd b ( p + c - i) g -1 e dd ) p * = agt q / n * at b p ( p + c - i) ( p + c - i) g e dd e p * q / n p p = g = g p + c - i P eli posimaksun hinajouso on ilaushinnan hinajouso kerrouna posimaksun osuudella ilaushinnasa.

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus TyEL-maksun kehiykseen Eläkeurvakeskuksen keskuselualoieia 009:6 Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa 2 Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Kauppaieeellinen iedekuna Talousjohaminen Kandidaainukielma Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Monhly and Turn-of-he-Monh anomaly in he Finnish sock marke during

Lisätiedot

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma

Lisätiedot

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic

Lisätiedot

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Tammikuu 2009 Ohjaaja: Hannu Laurila Tero Särkijärvi TIIVISTELMÄ Tampereen yliopiso

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Kauppaieeellinen iedekuna Talouden ja yriysjuridiikan laios Kandidaainukielma Rahoius KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Currency Marke Efficiency of Developed Counries: USD Index

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue

Lisätiedot

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO KAUPPATIETEIDEN OSASTO Laskenaoimen ja rahoiuksen laios Rahoius Euroopan kehiyvien osakemarkkinoiden yheisinegraaio ja kausalieei Aarne Björklund Rahoius 4 0239210 Sisällyslueelo

Lisätiedot

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ  1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm : A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ  m â Ê ê î ô

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön K a n s a n a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 6. v s k. 2 / 2 0 1 0 Lyhy johdano Taylorin säänöön Juha Tervala Johaja Aboa Cenre for Economics 1. Johdano Taylorin säänö on sen kehiäjän

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän

Lisätiedot

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA Teknisä ieoa TARRANAUHOISTA P-ouch-arraeipi näkyvä ja kesävä Broherin laminoidu P-ouch-arraeipi on suunnielu ammaimaiseen arraulosukseen oimisoissa, ehaissa ja koona. Runsaasa arraeippivalikoimasa löydä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2 OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA OV Io Jokinen 01 SISÄLTÖ SIVU 1. Mekaniikka Nopeu Kekinopeu Kehänopeu 3 Kiihyvyy 3 Puoamikiihyvyy 4 Voima 5 Kika 6 Työ 7 Teho 8 Paine 9

Lisätiedot

Työ 2: 1) Sähkönkulutuksen ennustaminen SARIMAX-mallin avulla 2) Sähkön hankinnan optimointi

Työ 2: 1) Sähkönkulutuksen ennustaminen SARIMAX-mallin avulla 2) Sähkön hankinnan optimointi Ma-2.3132 Syseemianalyysilaboraorio I Työ 2: 1) Sähkönkuluuksen ennusaminen SARIMAX-mallin avulla 2) Sähkön hankinnan opimoini 1 yö 2 Aikasarjamalli erään yriyksen sähkönkuluukselle SARIMAX-malli: kausivaihelu,

Lisätiedot

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020 1. Maeaainen heiluri, haroninen värähelijä Fysiikka IIZF Juha Jokinen (Selosuksesa vasaava) Janne Kiviäki Ani Lahi Miauspäivä:..9 Laboraorioyön selosus 9..9 Pendulu is a ass hanging fro a pivo poin which

Lisätiedot

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON AMPN YLIOPISO Kauppaieeien laios OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON Laskenaoimi Seminaariukielma Helmikuu 2004 Ohjaaja: Ismo Vuorinen apani Höök 3 SISÄLLYS JOHDANO... 4. ukielman ausaa...4.2

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1.

Lisätiedot

More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

Lasin karkaisun laatuongelmat

Lasin karkaisun laatuongelmat Rakeneiden Mekaniikka Vol. 44, Nro, 11, s. 14-155 Lasin karkaisun laauongelma Ani Aronen Tiiviselmä. Karkaisula lasila vaadiaan hyvää lujuua sekä visuaalisa laaua. Näihin voidaan vaikuaa lasin karkaisuprosessin

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte 4/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 4: Yhden vaausaseen vaieneva akkvärähely, harninen kuriusheräe LIIKEYHTÄLÖN JOHTO JA RATKAISU Kuvassa n esiey visksisi vaienneun yhden vaausaseen harnisen akkvärähelijän erusalli.

Lisätiedot

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ TLOUSTIETEIDEN TIEDEKUNT Lauri Tenhunen KIKKILL LÄSNÄ OLEVN TIETOTEKNIIKN TLOUSTIETEELLISTÄ NLYYSIÄ Pro gradu ukielma Yleinen alousiede Tammikuu 03 SISÄLLYS Sisällys Kuvio ja auluko JOHDNTO... 5 VERKOSTOTLOUSTIETEEN

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi JLP:n äyämäömä mahdollisuude Juha Lappi LP ehävä p z = a x + b z 0 Max or Min (.) 0 0 = = subjec o he following consrains: c a x + b z C, =,, q p q K r (.2) = = m n i ij K (.3) i= j= ij x xw= 0, =,, p

Lisätiedot

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso

Lisätiedot

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden

Lisätiedot

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado

Lisätiedot

Arvio Suomen ei-päästökauppasektorin pitkän ajan tavoitteesta ja päästöistä vuoteen 2030 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01286-13

Arvio Suomen ei-päästökauppasektorin pitkän ajan tavoitteesta ja päästöistä vuoteen 2030 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01286-13 Arvio Suomen ei-pääsöauppaseorin piän ajan avoieesa ja pääsöisä vuoeen 2030 Kirjoiaja: Luoamusellisuus: Tomi J. Lindroos, Tommi Eholm, Ila Savolainen julinen 2 (29) Alusana Tämä rapori on osa ympärisöminiseriön

Lisätiedot

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu KUnoorni SAMKin liikealouden opiskelijoiden oimiama julkaisu Juuja Kunoilun Maailmasa 1 OMISTAJAN SANAT.. SISALLYS Kunoorni on ollu ny paikallaan jo kuusi vuoa Ise uusuin ensikerran Kunoorniin vuonna 2008,

Lisätiedot

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA Pro gradu -ukielma Talousiede Helmikuu 2016

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan

Lisätiedot

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO VENÄJÄN TALOUDEN PELASTUS? Kansanalousiede Pro Gradu -ukielma Joulukuu 2008 Ohjaaja: Jukka Pirilä Tuomo Huhanen TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kuna, Ympärisö- ja ekninen osaso Anne-Mari Kemainen 00 SISÄLTÖ VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELOON ALUEELLA s.. Hoioluokkien välise ero s. 4. A

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla Tehokasa alvipioa MICHELIN-renkailla y y 2014 www.michelinranspor.com 1 Lainsäädänö koskien kuorma- ja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Lainsäädänö koskien kuormaja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Seuraavassa

Lisätiedot

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No.

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No. econsor www.econsor.eu Der Open-Access-Publikaionsserver der ZBW Leibniz-Informaionszenrum Wirschaf The Open Access Publicaion Server of he ZBW Leibniz Informaion Cenre for Economics Kanniainen, Vesa Working

Lisätiedot

PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA

PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA Tieokonesimulaaio ja siihen liiyä kokeellinen ukimus Joosa Kurinen ja Heidi Juuinen Mikkelin Lyseon lukio ysiikka 30..007 TIIVISTELMÄ Viksu-iedekilpailuprojekimme aiheena

Lisätiedot

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan

Lisätiedot

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014 MAT-45 Fourier n meneelmä Merja Laaksonen, TTY 4..4 Sisälö Johano 3. Peruskäsieiä................................... 4.. Parillinen ja parion funkio....................... 7.. Heavisien funkio............................

Lisätiedot

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt 1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse

Lisätiedot

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2. 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

EFG 213-320. Käyttöohjeet 09.09 - 03.13. EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320

EFG 213-320. Käyttöohjeet 09.09 - 03.13. EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320 EFG 213-320 09.09 - Käyöohjee 51151911 03.13 s EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320 Vaaimusenmukaisuusvakuuus Jungheinrich AG, Am Sadrand

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017 TALOUSARVIO 05 TALOUSSUUNNITELMA vuosille 06-07 Kunnanhallius 4..04 Kunnanvaluuso 0..04 Risijärven kuna Aholanie 9, 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 65 543* Faksi (08) 68 33 www.risijarvi.fi eunimi.sukunimi@risijarvi.fi

Lisätiedot

Luento 4. Fourier-muunnos

Luento 4. Fourier-muunnos Lueno 4 Erikoissignaalien Fourier-muunnokse Näyeenoo 4..6 Fourier-muunnos Fourier-muunnos Kääneismuunnos Diricle n edo Fourier muunuvalle energiasignaalille I: Signaali on iseisesi inegroiuva v ( d< II:

Lisätiedot

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai

Lisätiedot

Välipalareseptiopas ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT

Välipalareseptiopas ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT Välipalaresepiopas 1 ä Sisällyslueelo Pähkinä-joguri... 4 Tofuorilla... 6 Ruispaaholeivä hunajalla... 8 Hedelmäkippo... 10 Omenapuuro... 12 Juusovarras... 14 Mansikkasmoohie... 16 15-v. 16-v. Keskimääräise

Lisätiedot

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6 Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

Aromi- leh* Lukijatutkimus 2015

Aromi- leh* Lukijatutkimus 2015 Aromi- leh* Lukijatutkimus 2015 Taustatietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tavoi4eet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoi4eena on selvi4ää Aromi- lehden lukemista ja lukijoiden suhde4a lehteen sekä kerätä

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnroinkau 4 B 00120 Helsinki Finland Tel. 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: hp://www.ela.fi/ Keskuseluaiheia

Lisätiedot

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Suomessa tuotetun minkin- ja ketunnahan elinkaariarviointi

Suomessa tuotetun minkin- ja ketunnahan elinkaariarviointi 29 Suomessa uoeun minkin- ja keunnahan elinkaariarvioini MTT:n Suomen Turkiseläinen Kasvaajain Liio ry:lle ja Turkisuoaja Oyj:lle ekemä ilausukimus Frans Silvenius, Nia Koskinen, Sirpa Kurppa, Teppo Rekilä,

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODEKSI 2009

LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODEKSI 2009 LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODESI 2009 FI FI PÄÄLUOA VOL1 NIDE 1 - YLEINEN TULOTAULUO OSA PARTA A. YLEISEN TALOUSARVION RAHOITUS 1 Liie PARTA-2 YLEISEN TALOUSARVION RAHOITUS Euroopan yheisöjen

Lisätiedot

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet Muuuvan kokonaissnsiiivisyyn mallinnus valvonaohjlman riskinarvioinnissa simrkkinä muninaarv Tausa: Aimma salmonllarojki FooBUG rojki ja uusi malli muninaarvill 8. EFSA WG: salmonlla muninaarvissa. Samaa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia Tukimusprofessori Hrri Luoml Elinrvikeln pk yriysen mrkkinoiniosmisen ksvminen: kohi ukijoiden, kehiäjien j pk yriäjien yheisyömlli Esiys Ruok Suomi seminriss 20.11.2008, Arkikum, Rovniemi Hnkkeen lähökohd

Lisätiedot

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas

Lisätiedot

Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet

Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet Micrologic elekronise suojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Pienjännieuoee Käyäjän käsikirja We do more wih elecriciy. Micrologic elekronise sojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Elekronisen suojareleen käyö Suojareleen

Lisätiedot

PET-perusteita 1.2.1999. Tavallisimmat PET-tutkimuksissa käytetyt mallit

PET-perusteita 1.2.1999. Tavallisimmat PET-tutkimuksissa käytetyt mallit Turku PET Cenre / Vesa Oikonen PET-peruseia 1.2.1999 Tavallisimma PET-ukimuksissa käyey malli Auoradiografia MBF-sovius Palak-analyysi Logan-analyysi ja Referenssikudosmalli Auoradiografia: Perusoleukse

Lisätiedot

SGY 204. Infra pohjatutkimusformaatti versio 2.2

SGY 204. Infra pohjatutkimusformaatti versio 2.2 SGY 204 Inra pohjaukimusormaai versio 2.2 Helsinki 2012 INRA -pohjaukimusormaai v2.2 12.06.2012 Sivu 2/20 Versiohisoria Versio Pvm Sisälö Dra A1-A3 23.09.2003-14.11.2003 Tekla ormaain rakeneen mukaise

Lisätiedot

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

-2, KV 2015-04-20 18:00

-2, KV 2015-04-20 18:00 -, KV -- : Kokousiedo Aika.. klo. Paikka Raaihuone, kaupunginvaluuson isunosali Päääjä Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Bosröm, Peer Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Bria Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen,

Lisätiedot