Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla
|
|
- Toivo Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen Pankki Rahapoliiikka- ja ukimusosaso
2 Sisällys Johdano 3 2 Finanssipoliiikan vaikuuksisa yleisen asapainon mallissa 4 2. Yleisä Verous ja keskeise koialouksien ja yriysen rajaehdo 5 3 Finanssipoliiikan vaihoehojen verailua 8 3. Tausaoleukse Tulosen arkaselua Julkise oso Verous 4 Lopuksi 3 Liie 5 Kuviolueelo Kuvio. Makroalouden sopeuumisen verailua eri finanssipoliiisissa vaihoehdoissa 5 Taulukkolueelo Taulukko. Julkisen osojen lisäyksen makroaloudellise vaikuukse Taulukko 2. Kuluusveron alenamisen makroaloudellise vaikuukse Taulukko 3. Tuloveron alenamisen makroaloudellise vaikuukse 2 Taulukko 4. Yriysen sos.urvamaksujen alenamisen makroaloudellise vaikuukse 3 BoF Online Pääoimiaja Jouko Marila ISSN (online) Posiosoie Käyniosoie Snellmaninaukio Sähköposi Swif SPFB FI HH PL 6 Puhelin 83 eunimi.sukunimi@bof.fi Y-unnus HELSINKI Faksi (9) Koipaikka Helsinki
3 BOF ONLINE Johdano Rahoiusmarkkinoila alkanu kriisi on levinny reaalialoueen kaikkialla maailmassa. Tämän seurauksena rahapoliiikkaa on kevenney voimakkaasi. Koro on laskeu euroalueella,25 proseniin ja Yhdysvalloissa lähelle nollaa. Normaalioloissa, korkojen ollessa alhaalla yriysen ja koialouksien voisi odoaa kiihdyävän kokonaiskysynää invesoimalla ja kuluamalla. Rahoiuskriisi on saanu aikaan sen, eä yriysen, koialouksien ja rahoiuksenväliäjien riskinoohalukkuus on alenunu. Riskinoohalukkuuden alenumisen vuoksi sekä luoojen arjona eä kysynä ova alenunee. Koialouksien sääsö eivä kanavoidu rahoiuksen väliäjien kaua rahoiusa arviseville, jolloin uusia invesoinihankkeia ei kyeä aloiamaan ai niiä lykäään uonnemmaksi. Kokonaiskysynä on aiunu rajusi aloudenpiäjien varauuessa mahdollisesi pikään jakuvaan hiaan kasvun kaueen. Samanaikainen inflaaion ja kokonaiskysynnän hiipuminen viiaava siihen, eä aloua vaivaa voimakas kysynähäiriö. Tämä yhdiseynä rahoiuksenväliyksen ongelmiin ekee ilaneesa haasavan. Mone ova ny siä mielä eä rahapoliiikan voimallisen kevenämisen lisäksi arviaan finanssipoliiisa elvyysä. Elvyäviin oimiin on myös ryhdyy. EU-maiden kansallise elvyyspakei voiva kohoa ämänhekisen arvioiden mukaan yli 3 proseniin BKT:sä ämän ja ensivuoden aikana. Myös Yhdysvalloissa ehdään eriäin miavaa elvyyspakeia vuosille 29 2 asuno- ja rahoiusmarkkinoille myönneyjen ukioimien lisäksi. Toeuuessaan äysimääräisenä elvyyspakein suuruus voi nousa yli 5 proseniin BKT:sa. Finanssipoliiikan ehokkuudesa eli siiä, voidaanko julkisella velalla rahoieulla julkisen menojen lisäyksellä vaikuaa alouden kokonaiskysynää, ollaan ekonomisien piirissä kuienkin hyvin eri mielä. Näkemykse finanssipoliiikan ehokkuudesa vaiheleva huomaavasi jo eoriankin asolla. Empiirinen ukimus ei anna yksiselieisä kuvaa finanssipoliiikan vaikuuksisa. Tässä arikkelissa arkasellaan finanssipoliiikan oimenpieiden ehokkuua yleisen asapainon eorian valossa. Analyysissä käyeään hyväksi Suomen Pankissa kehieyä yleisen asapainon mallia (Aino), joa on syksysä 24 lähien käyey Suomen Pankin ennuse- Aino mallisa enemmän, ks. Kilponen, J. Ripai, A. Vilmunen, J. Aino Suomen Pankin uusi dynaaminen yleisen asapainon malli Suomen aloudesa, Euro & alous 3/24, sekä Kilponen, J. Ripai, A. Suomen Pankin yleisen asapainon malli (Aino) ja reaalisen suhdannevaiheluiden eoria, Kansanaloudellinen aikakauskirja 4/26. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso
4 BOF ONLINE yössä ja erilaisissa poliiikkalaskelmissa. Laskelmien arkoius on uoda esiin erilaisen finanssipoliiisen oimenpieiden vaikuuskanavia makroalouden näkökulmasa. Tarkaselun koheena ova kuluusveron, ansiouloveron ja yriysen sosiaaliurvamaksujen väliaikaisen alenamisen sekä julkisen menojen lisäyksen makroaloudellise vaikuukse alouden keskeisiin asapainomuuujiin 2. 2 Finanssipoliiikan vaikuuksisa yleisen asapainon mallissa 2. Yleisä Finanssipoliiikan vaikuusen kannala keskeisä dynaamisissa yleisen asapainon malleissa on se, eä aloudenpiäjien käyäyyminen on ennakoivaa. Finanssipoliiikan vaikuusen kannala olennaisa on, eä koialoude huomioiva sääsämispääöksissään esimerkiksi julkisen kuluuksen lisäyksesä koiuva unuvamma vero, ai pienemmä ulonsiirro ulevaisuudessa. Tämä pienenää olennaisesi finanssipoliiikan ehoa lyhyellä aikavälillä niin sanoun negaiivisen varallisuusvaikuuksen kaua. Lyhyen aikavälin finanssipoliiikan vaikuukse riippuva olennaisesi myös koialouksien sääsämisaliudesa. Miä vähemmän koialouksien sääsäminen reagoi reaalikoron muuoksiin, siä suuremmaksi uleva finanssipoliiikan elvyävä vaikuukse myös lyhyellä aikavälillä. Koialouksien sääsämisaliuden ja reaalikoron välinen suhde puolesaan riippuu koialouksien riskinoohalukkuudesa. Miä alempi on koialouksien riskinoohalukkuus siä asaisempaa kuluusuraa koialoude preferoiva ja siä suuremma ova finanssipoliiikan lyhyen aikavälin vaikuukse. Dynaamisissa makromalleissa ehdään myös yypillisesi oleuksia erilaisisa alouden hinasopeuusa rajoiavisa ekijöisä, joka puolesaan vahvisava finanssipoliiikan vaikuuksia lyhyellä aikavälillä. Tässä arikkelissa käyeävässä Aino-mallissa myös iey oleukse aloudenpiäjien preferensseisä, kuen vapaa-ajan ja kuluuksen subsiuoiuvuudesa, vaikuava siihen, eä finanssipoliiikan vaikuukse ova mallissa hieman keynesiläisempiä, kuin muissa ämänkalaisissa makromalleissa. Finanssipoliiikan kannala oinen keskeinen piirre dynaamisissa makromalleissa on se, eä veromuuosen ajoius voi vaikuaa siihen, mien kokonaiskysynä reagoi finanssipoliii- 2 Verouksen pikän aikavälin vaikuuksia on käsiely myös arikkelissa Kilponen, J. Vilmunen, J. Verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa yleisen asapainon mallissa, Euro & alous / Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank
5 BOF ONLINE seen elvyykseen. Esimerkiksi julkisen kuluuksen väliaikaisa lisäämisä seuraava uloverouksen kirisämisen aikaisaminen syrjäyää yksiyisä kuluusa huomaavasi enemmän kuin jos julkisen kuluuksen lisäys rahoieaan pääosin julkisella velalla 3. Tämä johuu kahdesa syysä. Ensiksi, aloudenpiäjä oava huomioon sen, eä osa kauas ulevaisuueen siirreyisä verovasuisa jää ulevien sukupolvien makseavaksi. Toiseksi verouksella on alouden suheellisia hinoja väärisäviä vaikuuksia. Esimerkiksi verouksen kirisäminen alenaa yönarjonaa ja heikenää alouden kasvupoeniaalia. Koska aloudenpiäjä ennakoiva käyäyymisellään ulevia ulonmuuoksia, vaikuava pikä-aikaise veronmuuokse alouden asapainoon jo ennakkoon. Tää seikkaa arkasellaan hieman seikkaperäisemmin seuraavassa luvussa Verous ja keskeise koialouksien ja yriysen rajaehdo Finanssipoliiikan ja eriyisesi verouksessa apahuvien muuosen vaikuusen ymmärämiseksi dynaamisessa yleisen asapainon mallissa on hyödyllisä arkasella koialouksien kuluukseen ja yön arjonaan liiyvää pääöksenekoa. Dynaamisessa yleisen asapainon mallissa ää pääöksenekoa voidaan kuvaa koialouksien inra- ja ineremporaalisa käyäyymisä määrielevien rajaehojen avulla. Inraemporaalisen ehdon mukaan koialous aseaa yön arjonansa asolle, jolla kuluuksen ja vapaa-ajan välinen rajasubsiuuiosuhde on yhä suuri kuin veron jälkeinen reaalipalkka. Reaalipalkassa oeaan huomioon kuluukseen kohdisuva vero, joka nosava kuluuksen suheellisa hinaa, sekä yöuloihin kohdisuva vero, joka pienenävä käeen jäävää palkkaa. Ineremporaalisen Euler-ehdon mukaan koialoude aseava kuluuksen asolle, jolla ämän ja huomisen päivän kuluuksen rajasubsiuuiosuhde on yhä suuri kuin kuluuksen ineremporaalinen hina. Kuluuksen ineremporaalinen hina puolesaan määräyyy reaalikoron peruseella. Tällöin esimerkiksi kuluusverous, joka vaikuaa kuluajahinoihin, voi muuaa myös kuluuksen ineremporaalisa hinaa. Kuluuksen ineremporaalinen hina eli reaalikorko voi nousa, jos nimelliskorko nousee ai jos kuluajahinojen odoeaan laskevan ulevaisuudessa. Jos kuluajahinojen odoeaan laskevan ulevaisuudessa (esimerkiksi koska kuluusveroa aioaan laskea), siirävä kuluaja kuluuspääöksiään uonnemmaksi. 3 Tämä edellyää eä mallissa koialouksien suunnieluhorisoni on rajallinen. 4 Kaso myös Kilponen Ripai (26a). Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso
6 BOF ONLINE Nämä kaksi keskeisä koialouden yön arjonaa ja kuluusa määriävää ehoa voidaan johaa koialouden inra- ja ineremporaalisesa opimoiniongelmasa, jossa koialous maksimoi elinkaarensa odoeua hyöyä. Nämä ehdo on kuvau maemaaisesi alla olevissa lausekkeissa. Inraemporaalinen eho Symbolilla C u u L C ( C, L ) ( τ = ( C, L ) w, l τ w, s ( + τ ) P ) W merkiään kuluusa ja L on vapaa-aika (L on yön arjona), w, l τ on palk- w, s kaveroase ja τ on yönekijän palkasa maksama sosiaaliurvamaksu, on kuluusveroase, W on nimellispalkka ja P on hinaaso. Yhälön vasen puoli on vapaa-ajan ja kuluuksen väline rajasubsiuuiosuhde, ja yhälön oikea puoli on verojen jälkeinen efekiivinen reaalipalkka. Symboli u ja u kuvaava vapaa-ajan ja kuluuksen rajahyöyjä eli koialouden hyöyfunkion derivaaoja vapaa-ajan ja kuluuksen suheen. Yhälön oikean puolen voidaan ajaella kuvaavan koialouden saaman reaalipalkan efekiivisä osovoimaa. Siiä käyeään myös nimiysä kuluuspalkka (onsumpion wage). Inraemporaalisesa ehdosa nähdään, mien verous, eli ekijä L w, l w, s τ τ + τ τ, muuaa kuluuksen ja vapaa-ajan välisä suh- w s eellisa hinaa. Alempi kuluusvero ja yöhön kohdisuva vero ( τ w, ) τ τ + nosava molemma vapaa-ajan suheellisa hinaa. Tällöin vapaa-ajan ullessa vähemmän houkuelevaksi koialoude reagoiva veron nousuun kohoamalla yön arjonaansa. Se, kuinka suuri vaikuus verouksen alenamisella lopula on yön arjonaan, riippuu olennaisesi yön arjonajousosa 5. Lyhyellä aikavälillä kuluuksen ja yön arjonnan reakioiden voimakkuus riippuu olennaisesi kuluuksen ja yön arjonnan välisen subsiuuion aseesa eli siiä, kuinka koialoude arvosava kuluusa suheessa vapaa-aikaan. Kuluuksen ineremporaalinen eho voidaan puolesaan kirjoiaa seuraavasi: uc ( C, L ) β E uc ( C, L ) ( + τ ) P ( + τ ) P R + + = Yhälön vasen puoli on odoeu huomisen kuluuksen rajahyöy suheessa ämän päivän kuluuksen rajahyöyyn. Symboli E on odousarvo-operaaori, ja β on diskonausekijä, joka Täsä jousosa ollaan kirjallisuudessa hyvin eri mielä. Työmarkkinoiden mikroaineisoilla esimoidu yönarjonajouso ova hyvin pieniä, kun aas makroason jouso esimaai ova huomaavasi suurempia Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank
7 BOF ONLINE kuvaa koialouden kuluuspääöksiin liiyvää kärsimäömyyä. Yhälön oikea puoli on huomisen kuluuksen odoeu ineremporaalinen hina suheessa ämän päivän kuluukseen eli reaalikoron kääneisluku. Ineremporaalisen ehdon mukaan kuluusverouksessa apahuva muuokse vaikuava ämän päivän kuluuksen hinaan suheessa huomiseen kuluukseen. + τ Tää kuvaa ermi + τ + Euler-yhälön vasemmalla puolella. Tämä yhälö keroo myös sen, eä mallin kuluaja pyrkivä asaamaan kuluuksen rajahyödyn muuoksia, mikä puolesaan implikoi, eä kuluaja pyrkivä asaamaan kuluusaan yli ajan. Se kuinka voimakas kuluuksen asausmoiivi on, riippuu keskeisesi ineremporaalisen subsiuuion aseesa. Yriysen kannala keskeisiä yönkysynään vaikuavia pääöksiä mallissa kuvaava sen yön kysynään ja hinnoieluun liiyvä rajaehdo. Talouden ollessa asapainossa aseava yriykse yön kysynnän asolle, missä yön rajauoavuus vasaa yövoiman palkkauksesa aiheuuvia reaalikusannuksia. Rajakusannuksiin vaikuava reaalipalka sekä pääoman vuokrauskusannukse. Kilpailullisessa asapainossa hinna aseuva uoannon rajakusannusen mukaan. Lisäksi on huomaava, eä kun yriyksillä on hinnoieluvoimaa, aseuu hina näiden rajakusannusen yläpuolelle: miä enemmän yriyksillä on hinnoieluvoimaa, siä korkeammaksi alouden hinaaso muodosuu anneuilla rajakusannuksilla. Yriyksille koiuu yövoiman vuokrauksesa yypillisesi myös välillisiä kusannuksia esimerkiksi sosiaaliurvamaksujen kaua. Nämä lisäään yösä makseavan reaalipalkan päälle. Tällöin esimerkiksi sosiaaliurvamaksun alenaminen laskee yön rajahinaa ja kasvaaa ää kaua yön kysynää. Yksinkeraisimmillaan yön kysynnän ja reaalipalkan yhdisävä eho voidaan kirjoiaa seuraavasi: Y L f = ( + τ ) W / P f τ Tässä yhälön vasen puoli on yön rajauoavuus ja oikea puoli yön reaalinen vuokrauskusannus. Symbolilla merkiään yriyksen palkoisa maksamia sosiaaliurvamaksuja. Ehdosa nähdään, eä esimerkiksi yriysen sosiaaliurvamaksujen alenaminen alenaa yön rajakusannuksia ja kasvaaa yön kysynää. Edellä kuvau rajaehdo siova suheellisen hinojen muuokse määrien muuoksiin. Se, kuinka suuria ova suheellisissa hinnoissa apahuvien muuosen (ja sien verouksen muuoksen) vaikuukse koialouksien ja yriysen arjona- ja kysynäpääöksiin, riippuu ensisijaisesi koialouksien preferensseisä ja alouden uoanorakeneesa ehdyisä oleuksisa. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso
8 BOF ONLINE Aino-mallin oleuksia näilä osin on seloseu esimerkiksi arikkelissa Kilponen Ripai (26a,b). 3 Finanssipoliiikan vaihoehojen verailua Finanssipoliiikan rooli on korosunu meneillään olevassa kriisissä ja kuen edellä on odeu, usea maa ova ryhynee miaviin elvyysoimenpieisiin. Tässä luvussa esieävien laskelmien arkoius on verailla erilaisen finanssipoliiisen oimenpieiden ehokkuua yleisen asapainon makromallissa joka on sovieu kuvaamaan Suomen aloua. Tarkaselun koheena ova kuluusveron, ansiouloveron ja yriysen sosiaaliurvamaksujen väliaikaisen alenamisen sekä julkisen osojen makroaloudellise vaikuukse 6. Laskelmassa oleeaan, eä julkise oso kohdenneaan yksiyisen sekorin uoamiin väliuoeisiin, jolloin voidaan myös puhua julkisisa hankinnoisa. Keskeise ulokse esiellään aulukoissa 4, sekä liieen kuviossa. 3. Tausaoleukse Laskelmissa oleeaan, eä finanssipoliiise oimenpiee ova koialouksien ja yriysen iedossa jo vuoa ennen ja eä valion velka palauuu akaisin lähöasolleen hyvin hiaasi. Talouden oleeaan olevan lähökohaisesi pikän aikavälin asapainossa. Toimenpieiden vaikuus alouden asapainoon jää väliaikaiseksi, ja pikän aikavälin kesävyysavoieisa pideään kiinni. Lisäksi, nimelliskoron oleeaan pysyvän muuumaomana ja julkisen menojen lisäyksen oleeaan kohdisuvan suoraan julkisen sekorin osoihin yksiyiselä sekorila. Elvyyksen oleeaan kesävän kolme vuoa, jonka jälkeen veroasee ai julkise yksiyisen sekorin oso/bkt palaueaan akaisin lähöasolle. Tämän jälkeen valionvelka alkaa sopeuua hyvin hiaasi akaisin lähöasolleen. Laskelmassa oleeaan, eä ny meneillään olevalla kriisillä ei ole pysyviä alouden uoanopoeniaalia alenavia vaikuuksia. Laskelmassa ei myöskään huomioida ikäänymisen aiheuamia rasieia julkiselle aloudelle ja alouden dynamiikkaan. Finanssipoliiisen vaihoehojen vaikuukse alouden asapainoon esieään 6 Verouksen pikän aikavälin vaikuuksia on käsiely myös arikkelissa Kilponen-Vilmunen (27) Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank
9 BOF ONLINE prosenin ai proseniyksikön poikkeamina lähöason pikän aikavälin asapainosa, jossa alous on asapainoisen kasvu-uralla (auluko 4, kuvio ). Keskeinen elemeni pikän aikavälin sopeuuksessa on se, eä julkisen velan lähöaso saavueaan laskelmassa ulonsiiroja (julkisia menoja) aseiain leikkaamalla, ei verousa kirisämällä. Tämä on saau mallissa aikaan sien, eä koialouksille makseava ulonsiirojen anneaan reagoida julkisen velkasuheen (velka/bkt) poikkeamiin pikän aikavälin asapainoasosa. Se arkoiaa, eä kun velkasuhde kohoaa asapainoasonsa yläpuolelle, ulonsiirro (julkise meno) alkava aseiain alenua. Tällä finanssipoliiikan säännöllä minimoidaan se mahdollisuus, eä verouksen kirisyminen lähiulevaisuudessa heikenäisi finanssipoliiikan ehoa, verouksen hinoja väärisävien vaikuusen kaua, ja eä pikän aikavälin kesävyysavoiee eivä vaaranuisi. Eri finanssipoliiisen vaihoehojen verailavuuden vuoksi edellä mainiu finanssipoliiise oimenpiee aseeaan yheismiallisiksi sien, eä valionvelka kasvaa kaikissa apauksessa euromääräisesi saman verran. Näissä laskelmissa finanssipoliiikan oimenpiee on mioieu sien, eä julkinen velka kasvaa maksimissaan 3 mrd. euroa. Huomaavaa on, eä ämä finanssipoliiisen oimenpieiden vaikuus julkiseen velkaan sisälää suoran budjeivaikuuksen lisäksi verohelpousen ai julkisen menojen lisäyksen aiheuama vaikuukse aloudenpiäjien käyäyymiseen. Tyypillisesi julkisessa keskuselussa näihin yleisen asapainon vaikuuksiin viiaaan verouksen dynaamisilla vaikuuksilla. Tämä on keskeisä ulosen ymmärämisen kannala, koska aloudenpiäjien reakioiden huomioiminen heijasuu merkiäväsi siihen, kuinka paljon valion velan 3 miljardin lisäyksellä voidaan alenaa veroaseia 7, ai lisää julkisia hankinoja yksiyiselä sekorila. 3.2 Tulosen arkaselua 3.2. Julkise oso Eri elvyysvaihoehoja verailemalla voidaan havaia, eä ässä mallilaskelmassa veroaseiden sopeuaminen on yleensä ehokkaampaa kuin julkisen hankinojen lisääminen (aulukko ). Julkisen hankinojen apauksessa elvyysoime ova ehokkaimmillaan ensimmäisen elvyysvuoden aikana, jolloin noin,7 proseniyksikön nousu julkisen osojen BKT osuudessa saa aikaan reilun,3 prosenin nousun yksiyiseen uoanoon. Myös yöllisyys paranee milei saman verran. 7 Tähän vaikuaa myös veropohjan suuruus. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso
10 BOF ONLINE Taulukko. Julkisen osojen lisäyksen makroaloudellise vaikuukse T T T+ T+2 T+3 Keskimäärin Julkise oso/bkt -yks.,,67,68,69,2,4 Yksiyinen uoano,5,34,27,4,2, Yksiyinen kuluus,2,,3,7,6, Yksiyise invesoinni,,,4,4,23,5 Kauppaase / BKT -yks.,2,3,3,36,9,2 Työllisyys,4,29,25,9,2, Huom. Vaikuukse esieään prosenin ai proseniyksikön poikkeamina lähöason asapainosa. Finanssipoliiikan oimenpiee uleva voimaan hekellä T ja kesävä 3 vuoa, eli hekeen T+2 saakka. Viimeinen sarake kuvaa oimenpieiden keskimääräisä vaikuusa arkaselu-ajanjaksona, eli 5 vuoden aikana. Lähde: Suomen Pankin laskelma. Kokonaisuudessaan julkisen osojen elvyävä vaikuus jää melko malilliseksi. Tämä johuu kahdesa syysä. Ensiksi, julkisen menojen lisäys syrjäyää yksiyisä kuluusa ja invesoineja negaiivisen varallisuusvaikuuksen kaua. Toiseksi, merkiävä osa julkisen menojen lisäyksesä valuu uonnin kasvun kaua ulkomaille. Tämä näkyy laskelmassa kauppaaseen alijäämänä, joka kuvasaa siis nimenomaan uonnin kasvua. Yksiyisen kuluuksen ja invesoinien negaiivinen reakio yhdiseynä kauppaaseen alijäämään johaa siihen, eä finanssipoliiikan simuloiva vaikuus yksiyiseen uoanoon vuosien T T+2 aikana jää varsin pieneksi. Eriyisesi, kun arkasellaan 5 vuoden ajanjaksoa, julkise oso suheessa bruokansanuoeeseen kasvava noin,4 proseniyksikköä, mua yksiyinen uoano vain noin, prosenia. Tämä heijasaa siä, eä yksiyisen kuluuksen, invesoinien, sekä kauppaaseen reakio ova keskimäärin negaiivise Verous Seuraavaksi siirryään arkaselemaan veroaseiden sopeuamiseen perusuvien elvyysoimenpieiden ehoa. Tulokse on koou aulukoihin 2 4. Tuloksisa voidaan havaia, eä kaikissa apauksissa koimainen kysynä (yksiyise invesoinni ja kuluus) kasvaisi enemmän kuin julkisen osojen apauksessa. Finanssipoliiikan erilaise käyäyymisvaikuukse uleva hyvin ilmi: 3 miljardin euron lisäyksellä valion velkaan, verousa voiaisiin kevenää,85,,37 ai 2,5 proseniyksikköä riippuen siiä, kohdenneaanko verojen alennus kuluusveroihin, uloveroihin vai yriysen sosiaaliurvamaksuihin. Nämä ero heijasava ieenkin osalaan eroja veropohjissa, mua myös merkiävässä määrin finanssipoliiikan erilaisia yleisen asapainon vaikuuksia Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank
11 BOF ONLINE Taulukko 2. Kuluusveron alenamisen makroaloudellise vaikuukse Keskimäärin T T T+ T+2 T+3 Kuluusvero -yks.,,85,85,85,,5 Yksiyinen uoano,2,8,2,3,,6 Yksiyinen kuluus,,48,46,47,4,27 Yksiyise invesoinni,2,2,4,2,,2 Kauppaase / BKT -yks.,,9,,,2,6 Työllisyys,,2,8,7,6, Huom. Vaikuukse esieään prosenin ai proseniyksikön poikkeamina lähöason asapainosa. Finanssipoliiikan oimenpiee uleva voimaan hekellä T ja kesävä 3 vuoa, eli hekeen T+2 saakka. Viimeinen sarake kuvaa oimenpieiden keskimääräisä vaikuusa arkaselu-ajanjaksona, eli 5 vuoden aikana. Lähde: Suomen Pankin laskelma. Taulukosa 2 havaiaan, eä kuluusveron alennus kohdisuu voimakkaimmin yksiyiseen kuluukseen. Yksiyinen kuluus kohoaisi vuosina T T+2, jolloin elvyysoime ova akiivisia, vajaa,5 prosenia. Kuluuksen varsin voimakkaan kohoamisen ausalla on kuluajahinnoissa miaun reaalipalkan eli kuluuspalkan nousu hinaason laskiessa 8 ja verouksen kevenyessä. Huomaavaa kuienkin on, eä myös kuluusverouksen apauksessa osa kysynnän lisäyksesä valuisi Suomen rajojen ulkopuolelle lisäänyneen uonnin myöä. Tää heijasaa osalaan se, eä kuluusveron alenamisen vaikuukse yriysen invesoineihin, yksiyiseen uoanoon ja yöllisyyeen jäävä pieniksi. Kuluusverossa apahuva muuokse väliyvä kuluuspääöksiin muuamalla ulevan ja nykyisen kuluuksen välisä suheellisa hinaa. Tuloverouksessa apahuva muuokse puolesaan väliyvä aloueen keskeisesi inraemporaalisen ehdon kaua, muuamalla kuluuksen- ja vapaa-ajan suheellisa hinaa. Koska inraemporaalinen eho määriää yön arjonaa, väliyvä uloveron muuokse alouden asapainoon keskeisesi yömarkkinoiden kaua. Samoin yriysen sosiaaliurvamaksujen muuos väliyy aloueen yömarkkinoiden kaua, muuamalla yön reaalisia vuokrauskusannuksia, ja siis keskeisesi yön kysynää. Taulukosa 3 havaiaan, eä uloveron alennuksen makroaloudellise vaikuukse jakauuva varsin asaisesi yksiyiseen uoanoon, kuluukseen ja invesoineihin. Lisäksi, uloveron alennuksen yöllisävä vaikuukse ova ässä laskelmassa selkeäsi suuremma kuin kuluusveron alenamisen ai julkisen hankinojen lisäyksen vaikuukse yöllisyyeen. Huo- 8 Mallissa kuluusveron lasku menee väliömäsi läpi kuluajahinoihin, ja äsä syysä kuluuksen suheellinen hina laskee väliömäsi veromuuoksen ullessa voimaan. Tässä mielessä malli odennäköisesi reagoi epärealisisen nopeasi kuluusveron laskuun. Mikäli kuluusveron laskun muuokse eivä menisi suoraan hinoihin, olisiva kuluusveron alenamisen elvyävä vaikuukse vähäisemmä. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso 3 29
12 BOF ONLINE maavaa myös on, eä uloveron alenamisen vaikuukse painouva hieman asaisemmin koko arkaseluajanjaksolle. Koimaisen kysynnän lievä posiiivise reakio alussa jo ennen varsinaisen veronleikkausen voimaanuloa kuvasava koialouksien ja yriysen ennakoivaa käyäyymisä. Yriykse ennakoiva ulevan kysynnän lisäyksen sopeuamalla invesoinejaan, ja koialoude puolesaan sopeuava kuluusaan odoeuihin ulojen muuoksiin. Nämä vaikuukse ova kuienkin hyvin vähäisiä, mikä johuu finanssipoliiisen sopeuuksen väliaikaisuudesa. Taulukko 3. Tuloveron alenamisen makroaloudellise vaikuukse T T T+ T+2 T+3 Keskimäärin Tulovero -yks.,,37,37,37,,82 Yksiyinen uoano,3,22,25,33,7,8 Yksiyinen kuluus,,8,9,22,,2 Yksiyise invesoinni,9,3,33,36,8,23 Kauppaase / BKT -yks.,,,,,2, Työllisyys,5,32,35,4,6,24 Huom. Vaikuukse esieään prosenin ai proseniyksikön poikkeamina lähöason asapainosa. Finanssipoliiikan oimenpiee uleva voimaan hekellä T ja kesävä 3 vuoa, eli hekeen T+2 saakka. Viimeinen sarake kuvaa oimenpieiden keskimääräisä vaikuusa arkaselu-ajanjaksona, eli 5 vuoden aikana. Lähde: Suomen Pankin laskelma. Samalla kun uloverouksen alenamisen vaikuukse uoanoon ja yöllisyyeen olisiva ässä mallilaskelmassa suuremma kuin kuluusveron alenamisen ai julkisen osojen lisäämisen vaikuukse, finanssipoliiikan elvyävä vaikuukse näyäisi oimivan kaikkein ehokkaimmin silloin kun ne kohdenneaan yriysen sosiaaliurvamaksujen eli palkan sivukulujen alenamiseen. Sosiaaliurvamaksun aleneminen laskee yön rajahinaa ja kasvaaa ää kaua yön kysynää. Korkeampi yöllisyys heijasuu sien myös koialouksien ulojen kasvuun, ja ää kaua myös yksiyinen kuluus elpyy. Koska yriysen palkan sivukulujen alenamise yleisen asapainon vaikuukse alouden dynamiikkaan ova varsin suure, seuraa äsä eä, verokiilaa voidaan pienenää samalla euromäärällä enemmän kuin siinä apauksessa, eä oimenpide kohdiseaisiin esimerkiksi kuluus- ai uloveroukseen. Tämä seliää sen, eä yriysen palkan sivukulujen alenamisen vaikuukse ova suuremma kuin esimerkiksi uloveron alenamisen vaikuukse. Yksiyinen kuluus kohoaa kuienkin malillisemmin kuin se kohoaisi kuluusveroja alenneaessa. Yriysen sosiaaliurvamaksujen alenaminen kohdenuu sen sijaan selkeäsi voimakkaimmin juuri yksiyiseen uoanoon ja invesoineihin, vaikuusen ollessa voimakkaimmillaan vasa kolmanena elvyys vuonna (T+2). Se, eä vaikuukse väliyvä aloueen viipeellä heijasaa mallin invesoinien ja hinojen hidasa sopeuumisa Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank
13 BOF ONLINE Taulukko 4. Yriysen sos.urvamaksujen alenamisen makroaloudellise vaikuukse T T T+ T+2 T+3 Keskimäärin Yri. sos. urvamaksu yks., 2,5 2,5 2,5,,5 Yksiyinen uoano,4,39,49,7,2,36 Yksiyinen kuluus,2,2,25,35,,9 Yksiyise invesoinni,4,55,64,78,8,46 Kauppaase / BKT yks.,,,3,7,5,3 Työllisyys,4,77,78,84,2,48 Huom. Vaikuukse esieään prosenin ai proseniyksikön poikkeamina lähöason asapainosa. Finanssipoliiikan oimenpiee uleva voimaan hekellä T ja kesävä 3 vuoa, eli hekeen T+2 saakka. Viimeinen sarake kuvaa oimenpieiden keskimääräisä vaikuusa arkaselu-ajanjaksona, eli 5 vuoden aikana. Lähde: Suomen Pankin laskelma. 4 Lopuksi Finanssipoliiikan ehokkuudesa eli siiä, voidaanko julkisella velalla rahoieulla julkisen menojen lisäyksellä vaikuaa alouden kokonaiskysynää, ollaan ekonomisien piirissä hyvin eri mielä. Tässä arikkelissa finanssipoliiikan vaikuuksia on arkaselu Suomen Pankin yleisen asapainon mallilla, missä keskeisiä elemenejä ova aloudenpiäjien eeenpäin kasova käyäyyminen, sekä erilaise alouden hina- ja määräsopeuumisa hidasava jäykkyyde. Kuen yleensäkin ämänyyppisissä malleissa 9, esiey laskelma osoiava, eä finanssipoliiikan kerroinvaikuukse jäävä melko pieniksi (<). Täsä huolimaa eroja finanssipoliiisen oimenpieiden kohdenumisesa ja ehokkuudesa kuienkin löyyy. Mallilaskelma osoiava eä yön verouksen kevenämisen vaikuukse kokonaiskysynään ova suuremma kuin kuluusveron alenamisen ai julkisen hankinojen lisäyksen vaikuukse. Veropoliiikan osala merkiävä osa näisä eroisa synyy verouksen dynaamisa vaikuuksisa yön arjona- ja kysynäasapainoon. On huomaava, eä ässä arikkelissa esieyssä laskelmissa ei ole oeu huomioon nykyisen aloudellisen ilaneen eriyisyyä, kuen rahoiuksen väliykseen liiyviä ongelmia ja koialouksien ja yriysen riskinoohalukkuuden muuoksia. Meneillään olevassa alouden kriisissä on elemenejä joka voiva ehdä valion velalla rahoieun finanssipoliiisen elvyyksen ehokkaammaksi kuin miä se olisi normaalioloissa. Koialouksien riskinoohalukkuuden alennuua yksiyisen sekorin sääsö kanavoiuva ny sellaisiin sijoiuskoheisiin, joiden 9 Ks. esimerkiksi Coenen MAdam (26), Coenen MAdam Sraub (28), Kilponen Vilmunen (27) ja Forni Monefore Sessa (29). Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso
14 BOF ONLINE riski on alhainen. Koialouksien näkökulmasa valion velka edusaa juuri ällaisa sijoiuskohdea. Tällöin julkisen velan syrjäyysvaikuus voi olla pienempi kuin miä se olisi normaalioloissa. Finanssipoliiikka voi olla nykyisissä oloissa myös ehokkaampaa siiä syysä, eä yriykse ja koialoude kohaava aiempaa useammin likvidieeirajoieia. Toisaala on myös ekijöiä joka voiva ehdä finanssipoliiisesa elvyyksesä ehoomampaa. Esimerkiksi kun julkisen velan aso nousee korkealle, koialoude uleva aiempaa varovaisemmiksi. Tämä nosaa rajasääsämisaliua, ja alenaa esimerkiksi veron alennusen simuloivia vaikuuksia yksiyiseen kuluukseen. Lähee Coenen, G ja MAdam, P. (26). How Do VAT Changes Affe he Eonomy? An Illusraion Using he New Area-Wide Model, Researh Bullein No. 4, DG Researh, European Cenral Bank. Coenen, G., MAdam, P. ja Sraub, R (28). Tax Reform and Labour-Marke Performane in he Euro Area: A Simulaion-Based Analysis Using he New Area-Wide Model, Journal of Eonomi Dynamis and Conrol, 32(8), , 28. Forni, L., Monefore, L. ja Sessa, L. (29). The general equilibrium effes of fisal poliy: Esimaes for he Euro area, Journal of Publi Eonomis, 93(3-4), Kilponen, J. ja Ripai, A. (26a): Suomen Pankin Dynaaminen yleisen asapainon malli (Aino) ja reaalisen suhdannevaiheluiden eoria, Kansanaloudellinen Aikakausikirja 4/26. Kilponen, J. ja Ripai, A. (26b): Labour and Produ Marke Reforms in General Equilibrium Simulaion Resuls Using a DGE Model of he Finnish Eonomy. Bank of Finland Disussion Paper Series, 5/26. Kilponen, J. ja Vilmunen, J. (27): Verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa yleisen asapainon mallissa. Euro & alous / Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank
15 BOF ONLINE Liie Kuvio. Makroalouden sopeuumisen verailua eri finanssipoliiisissa vaihoehdoissa Kuluusveroase Tuloveroase Yriysen sosiaaliurvamaksu Julkise oso / BKT Proseniyksikköä Proseniyksikköä Proseniyksikköä Proseniyksikköä Yksiyinen uoano Yksiyinen kuluus Yksiyise invesoinni Kauppaase / BKT Proseniyksikköä Proseniyksikköä Proseniyksikköä Proseniyksikköä Työllisyys Kuvion sarakkee vasaava edellä mainiuja finanssipoliiikan vaihoehoja. Ensimmäisellä rivillä esieään verojen ai julkisen osojen aikaura proseniyksikön poikkeamana pikän aikavälin asapainosa. Riveillä 2 5 esieään kunkin finanssipoliiisen oimen vaikuukse valikoiuihin alouden asapainomuuujiin prosenin ai proseniyksikön poikkeamina pikän aikavälin asapainosaan. Kuviossa horisonaalinen akseli kuvaa vuosineljänneksiä. Lähde: Suomen Pankin laskelma. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso
Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa
Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan
LisätiedotHoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050
VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN
Lisätiedot1 Excel-sovelluksen ohje
1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen
LisätiedotRakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi
Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri
LisätiedotVATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic
LisätiedotRIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa
Lisätiedot2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t
Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina
Lisätiedot338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue
LisätiedotKuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,
LisätiedotI L M A I L U L A I T O S
I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla
LisätiedotPK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa
LisätiedotKokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005
Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen
LisätiedotTekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013
Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus
1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan
LisätiedotSuvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA
OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA Pro gradu -ukielma Talousiede Helmikuu 2016
LisätiedotTietoliikennesignaalit
ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS
VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista
Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa
LisätiedotMÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010
MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,
LisätiedotTeknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista
LisätiedotPainevalukappaleen valettavuus
Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä
LisätiedotVuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13
Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden
LisätiedotMonisilmukkainen vaihtovirtapiiri
Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin
LisätiedotSairastumisen taloudelliset seuraamukset 1
1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:
LisätiedotLyhyt johdanto Taylorin sääntöön
K a n s a n a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 6. v s k. 2 / 2 0 1 0 Lyhy johdano Taylorin säänöön Juha Tervala Johaja Aboa Cenre for Economics 1. Johdano Taylorin säänö on sen kehiäjän
LisätiedotÖljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde
Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 8 (viikko 14) Tehävä 1 LAD-käyrä siiryy ylöspäin. Ulkomaisen hinojen nousessa oman maan reaalinen vaihokurssi heikkenee 1 vaihoase vahvisuu IS-käyrä
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
LisätiedotETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET
TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL
LisätiedotSanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli
Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN
LisätiedotWorking Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No.
econsor www.econsor.eu Der Open-Access-Publikaionsserver der ZBW Leibniz-Informaionszenrum Wirschaf The Open Access Publicaion Server of he ZBW Leibniz Informaion Cenre for Economics Kanniainen, Vesa Working
LisätiedotBETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010
DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä
LisätiedotOSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON
AMPN YLIOPISO Kauppaieeien laios OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON Laskenaoimi Seminaariukielma Helmikuu 2004 Ohjaaja: Ismo Vuorinen apani Höök 3 SISÄLLYS JOHDANO... 4. ukielman ausaa...4.2
LisätiedotVALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO
TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO VENÄJÄN TALOUDEN PELASTUS? Kansanalousiede Pro Gradu -ukielma Joulukuu 2008 Ohjaaja: Jukka Pirilä Tuomo Huhanen TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotSijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen
Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus TyEL-maksun kehiykseen Eläkeurvakeskuksen keskuselualoieia 009:6 Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus
LisätiedotTALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ
TLOUSTIETEIDEN TIEDEKUNT Lauri Tenhunen KIKKILL LÄSNÄ OLEVN TIETOTEKNIIKN TLOUSTIETEELLISTÄ NLYYSIÄ Pro gradu ukielma Yleinen alousiede Tammikuu 03 SISÄLLYS Sisällys Kuvio ja auluko JOHDNTO... 5 VERKOSTOTLOUSTIETEEN
LisätiedotLyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu
Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma
LisätiedotAsuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa
TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotDynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä
Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille
Rahoiusriski ja johannaise Mai Esola lueno 3 Black-choles malli opioien hinnoille . Ion lemma Japanilainen maemaaikko Kiyoshi Iō oisi seuraavana esieävän lemman vuonna 95 arikkelissaan: On sochasic ifferenial
LisätiedotETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS
ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnroinkau 4 B 00120 Helsinki Finland Tel. 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: hp://www.ela.fi/ Keskuseluaiheia
LisätiedotEne-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015
Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen
LisätiedotMaahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004
Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien
LisätiedotMore care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,
LisätiedotSuomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI
Lisätiedot6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia
6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön
LisätiedotBoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla
BoF Online 5 2007 Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla Lauri Kajanoja Jukka Railavo Anssi Rantala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan
LisätiedotParantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar
METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan
LisätiedotKOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:
LisätiedotEpäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6
Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotEpävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus
Epävarmuus diskonokoroissa ja miakaavaeu vs. jousavuus Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Esielmän sisälö Kirjan Invesmen Under Uncerainy osan I luvu 4 ja 5. Mien epävarmuus diskonokorossa vaikuaa
LisätiedotLVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka
LisätiedotTermiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena
TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT
ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina
LisätiedotSysteemimallit: sisältö
Syseemimalli: sisälö Malliyypi ja muuuja Inpu-oupu -kuvaus ja ilayhälömalli, ila Linearisoini Jakuva-aikaisen lineaarisen järjeselmän siirofunkio, sabiilisuus Laplace-muunnos Diskreeiaikaisen lineaarisen
LisätiedotLVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön
Lisätiedotb) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)
LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,
LisätiedotSÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA
TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Tammikuu 2009 Ohjaaja: Hannu Laurila Tero Särkijärvi TIIVISTELMÄ Tampereen yliopiso
LisätiedotVoidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?
Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia
LisätiedotANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA
ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA Tieoliikenneekniikka I 521359A Kari Kärkkäinen Osa 8 1 23 Videosignaalin VSB-odulaaio analogisessa TV-järj. Värielevision videosignaalin siirrossa käyeään
LisätiedotSUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA
SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa 2 Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia
LisätiedotSopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen
Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen
Lisätiedota) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p).
LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II: 9.9.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,
LisätiedotSuomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin
Suomen lähialueiden muuosdynamiikka - Iämerelä Murmanskiin Venäjä jakauuu 83 hallinnolliseen alueeseen -Suomea lähellä on 4: Pieari, Leningradin alue, Karjalan asavala ja Murmanskin alue Kari Liuho Johaja
LisätiedotKEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI
Kauppaieeellinen iedekuna Talouden ja yriysjuridiikan laios Kandidaainukielma Rahoius KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Currency Marke Efficiency of Developed Counries: USD Index
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
LisätiedotYRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso
LisätiedotW dt dt t J.
DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan
LisätiedotJLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi
JLP:n äyämäömä mahdollisuude Juha Lappi LP ehävä p z = a x + b z 0 Max or Min (.) 0 0 = = subjec o he following consrains: c a x + b z C, =,, q p q K r (.2) = = m n i ij K (.3) i= j= ij x xw= 0, =,, p
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
Lisätiedot( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.
ELEC-A7 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS Sivu 1/11 1. Johda anneun pulssin Fourier-muunnos ja hahmoele ampliudispekri. Käyä esim. derivoinieoreemaa, ja älä unohda 1. derivaaan epäjakuvuuskohia!
LisätiedotPOHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15
POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko
LisätiedotHARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.
PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu
LisätiedotTKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta
KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän
LisätiedotLuento 9. Epälineaarisuus
Lueno 9 Epälineaarisuus 9..7 Epälineaarisuus Tarkasellaan passiivisa epälineaarisa komponenia u() y() f( ) Taylor-sarjakehielmä 3 y f( x) + f '( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) +...! 3! 4!
LisätiedotMicrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet
Micrologic elekronise suojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Pienjännieuoee Käyäjän käsikirja We do more wih elecriciy. Micrologic elekronise sojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Elekronisen suojareleen käyö Suojareleen
Lisätiedot2. Suoraviivainen liike
. Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus
LisätiedotZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet
Zelio Time -aikarelee ZELIO Time Sarja RE7 Elekronise aikarelee Valinaopas 00 Valinaopas 00 Zelio Time RE 7 -aikarelee Valinaopas Sovellukse Elekronise aikarelee mahdollisava yksinkeraisen auomaisoiujen
Lisätiedot2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan
LisätiedotKuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013
Kauppaieeellinen iedekuna Talousjohaminen Kandidaainukielma Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Monhly and Turn-of-he-Monh anomaly in he Finnish sock marke during
LisätiedotDEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset
D-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 4, rakaisuehdoukse nnen kuin mennään ämän harjoiuksen aihepiireihin, käydään läpi yksi huomionarvoinen juu. Piirianalyysin juuri suorianee opiskelija saaava ihmeellä,
LisätiedotRAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA
RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1.
LisätiedotHuomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).
DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4
LisätiedotTALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN
TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN Pro gradu -ukielma Talousiede Marraskuu 2013 OULUN YLIOPISTO Talousieeiden
LisätiedotXII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA
II ADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA Laskenaaajuus akiivisuus Määrieäessä radioakiivisen näyeen akiivisuua (A) uloksena saadaan käyeyn miausyseemin anama laskenaaajuus (). = [II.I] jossa =
LisätiedotKonvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5
S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,
LisätiedotTilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu
Tilausohjaun uoannon areasuunnielu Tilausohjaussa uoannossa sarjojen muodosaminen ei yleensä ole relevani ongelma, osa uoevaihelu on suura, mä juuri onin peruse MTO-uoannolle Tuoe- ja valmisusraenee ova
LisätiedotMaailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka
Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien
LisätiedotMistä investointien vaimeus
Lauri Kajanoja Suomen Pankki Mistä investointien vaimeus johtuu? Talousneuvosto 19.10.2015 19.10.2015 1 Investoinneista viime vuosina Suomessa vähäisiä etenkin yksityiset tuotannolliset Julkisyhteisöjen
Lisätiedot5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä
1 MAT-145 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen eknillinen yliopiso Riso Silvennoinen Kevä 21 5. Vakiokeroiminen lineaarinen normaaliryhmä Todeaan ensin ilman odisuksia (ulos on syvällinen) rakaisujen olemassaoloa
Lisätiedotkäsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät
n u m o a u L akirj i as a j a a i p p u a k s i ä ö i i h Vä aikei amm käsieiä Asiakirjaselviys Vaaimuksenmukaisuusodisus/-vakuus Saaeasiakirja Luomun merkinnä Asiakirjaselviys Pakollinen asiakirja Tällä
LisätiedotY m p ä r i s t ö k a t s a u s
Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotTaustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka
IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado
LisätiedotSTOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN. Sanni Sieviläinen
HELSINGIN YLIOPISTO Maemaais-Luonnonieeellinen iedekuna Maemaiikan ja ilasoieeen laios STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN Sanni Sieviläinen Pro Gradu-ukielma Ohjaaja: Dario Gasbarra 3. syyskuua 215
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia
8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.
Lisätiedot