RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA"

Transkriptio

1 RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

2 Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille Kaisa Härkönen

3 Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1. LÄHTÖTILANTEEN TARKASTELU A OMINAISUUKSIEN TUNNISTAMINEN Laadukkaa asumisen ympärisö ja monipuolinen asunouoano ova kasvavan kaupunkiseudun merkiäviä kilpailuekijöiä ja asukkaiden viihyvyyden perusasioia. Myös elinkeinoelämä kasoo yhä arkemmin silmin, millaisa laaua kaupunkiseuujen asumismahdollisuude arjoava ja millaisa väkeä laau houkuelee. Kaupunkiseudun kunna pääivä keväällä 2014, eä rakennesuunnielman uudisamiseen sisällyeään asumisen monipuolisamisen 3. UUDET TAVOITTEET ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN B OMINAISUUKSISTA LAATUTEKIJÖIKSI avoieia konkreisoiva yö. Sen kehyksenä ova asunopoliiinen ohjelma 2030 sekä valmiselavan rakennesuunnielman 2040 kara, alueille osoieu väesönkasvuluvu ja oeuusohjelman mukainen asunouoanoarve noin uudesa asunnosa vuoden 2040 loppuun mennessä. Tarkaselun alussa esieään asunouoanoon liiyvä keskeise unnusluvu lähimenneisyydesä ja ulevaisuudesa. Asumisen ympärisöjen laaua ja monipuolisuua lähesyään yhdyskunarakeneellisen ominaisuuksien, kuen kehieävien keskusen ja joukkoliikennerakaisujen, sekä aluekohaisen laauominaisuuksien kaua. Arkkiehi Kaisa Härkönen oeui asumisen monipuolisamisen avoieia konkreisoivan arkaselun rakennesuunnielman luonnos- ja ehdousvaiheissa oukokuun lokakuun 2014 aikana. Tämän erillisen raporin lisäksi yön ydinviesi on poimiu rakennesuunnielman selosusosaan Kimmo Kurunmäki seuusuunnielupäällikkö Rakennesuunnielman 2040 avoiee 7 Määräarkaselu Toeuunu asunouoano 9 Rakennesuunnielman 2040 mukaise avoiee 17 Laauarkaselu Ominaisuuksien unnisaminen 19 Ominaisuuksisa laaduksi 21 Raiioiehen ukeuuva alue 23 Lähijunaan ukeuuva alue 31 Lähijunaan ukeuuva reuna-alue 43 Seudulliseen runkobussiin ukeuuva alue 47 Lopuksi 52 Lähee 54

4 Rakennesuunnielman 2040 avoiee Tämä rapori on osa Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnielmaa ja sen arkoiuksena on arkenaa lähiulevaisuuden asunouoannon määrällisä ja laadullisa arkaselua kaupunkiseudulla. Tampereen kaupunkiseuuun kuuluva Tampereen lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahi ja Ylöjärvi. Raporiin on koou kaupunkiseudun jo oeuuneia asunouoanolukuja vuosila Toeuuneiden lukujen jälkeen raporiin on koou uude asunouoanoavoiee vuoeen 2040 asi. Määrällisen arkaselun jälkeen arkasellaan alueia erilaisen ominaisuuksien avulla ja esiään esimerkin omaisesi kullekin alueyypille erilaisia konkreeisia laauekijöiä. Visualisoinien avulla kuvaaan alueiden luonnea ja mahdollisa ulevaisuuden kehiysä. Rakennesuunnielman 2040 valmiselua on ohjannu seuuhalliuksen aseama avoiekokonaisuus, jossa: Rakennesuunnielmalla varauduaan noin asukkaan väesönkasvuun vuoeen 2040 mennessä. Voimakas väesönkasvu, asumisväljyydessä apahuva muuokse, asunokannan poisuma, seudun sisäinen muuo ja ikärakeneen muuokse johava siihen, eä kaupunkiseudulle arviaan noin uua asunoa suunnielmakauden aikana. Rakennesuunnielman ehdousvaiheessa on arkenunu, eä noin puole asunouoannosa sijoiuu alueille, joka ova ns. raiioierakeneessa kaupunkimaisen iiviissä ympärisössä kaavien palvelujen läheisyydessä. Neljännes asunouoannosa sijoiuu lähi- ja aajamajunaan sekä seudulliseen runkobussiin kykeyyviin koheisiin, joihin kuuluu usea kunakeskus ai muia vahvisuvia alueai lähipalvelukeskuksia. Neljännes asunouoannosa sijoiuu muille alueille, joisa osa on maankäyölään ja arjen palveluilaan monipuolisia, osa asumiseen painouvia alueia. Jokainen seudullisesi merkiävä alue on kuienkin joukkoliikeneellä hyvin saavueavissa. Asumisen rendikehiys Asunouoanorendeissä on jo nähävissä sekoiunua kaupunkirakennea, jossa palvelu ja asuminen sekä yöneko sekoiuva keskenään. Myös koreli-, alo-, ja asunoyyppien sekoiuminen rikasuaa asunouoanoa. Tällaisa kehiysä ulee voimisaa ja mahdollisaa myös pienemmissä miakaavoissa. Esimerkiksi aloyyppijaoelun monipuolisamisen avulla voidaan koreliasolla luoda sekoiunua asuinrakenamisa. Suurempi yheiskunnallinen palvelurakeneen muuos vaikuaa esimerkiksi kunnallisen palveluiden sijoiumiseen. Uuden yyppisillä, esimerkiksi hybridimallisilla koreleilla ja rakennuksilla mahdolliseaan jousavuus asunojen, palveluiden ja yöpaikkojen sijoiamisessa. Kesävän kehiyksen huomioiminen ja iedosaminen näkyy muun muassa asuinnelijöiden kasvun aiumisessa. Asuinnelijöiden väheneminen on myös aloudellinen ilmiö, minkä kaua asuinympärisön arvo ja käyömahdollisuude korosuva. Esimerkiksi ällä hekellä vielä vieraamma asunoyypi kuen minimiasunno voiva olla hyvällä suunnielulla haluuja ulevaisuuden koeja ja kaupungin sykkeesä voi löyää hyvän minimionin. Houkuelevaa kaupunkiseuua rakenneaan myös persoonallisilla asumisen paikoilla. Rakennusen uusiokäyö eli oiminnalaan muuuva rakennukse, ova yksi ulevaisuuden asumisrendi. Trendi vasaa kesävän kehiyksen haaseisiin luomalla ekologisesi uua olemassa olevasa rakeneesa ja rikasuaa kaupunkirakennea sosiaalisesi. Hisoriallinen kerrosuminen on yksi rakenneun ympärisön houkuelevuusekijöisä. 1. varaudumme väesön kasvuun, 2. iivisämme yhdyskunarakennea, 3. kehiämme keskusoja ja keskuksia, 4. parannamme asuinympärisön laaua ja monipuolisuua, 5. vahvisamme elinkeinoelämän kasvua, 6. uudisamme liikkumisen apoja, 7. parannamme palvelujen saavueavuua, 8. edisämme seudullisesi merkiävien hankkeiden oeuusa ja 9. parannamme suunnielman siovuua ja oeuamisen ohjelmoinia. Tavoieiden pohjala suunnielu eeni ensiksi vaihoehojen laaimisen ja linjarakaisun kaua rakennesuunnielmaluonnokseen ja sen vaikuusen arvioiniin. Sen jälkeen käynnisyi yön viimeisely Kasvun pääpaino on Tampereen seuukeskuksessa sekä 13 alueellisessa keskuksessa, joisa suurin osa on kunakeskusoja. Liikkumisen näkökulmasa kunakeskuksia kehieään eriyisesi kävelyn ja pyöräilyn ympärisöinä, asumisen näkökulmasa aloyypeilään ja hallinamuodoilaan monipuolisina koheina. Keskukse ova lisäksi merkiäviä yöpaikka-alueia. Raiioien seudullinen kokonaisuus nauharakeneineen ja lähi- ja aajamajunan asemanseudu synnyävä kiinnosavia ja merkiäviä asumisen ympärisöjä. Bussirakeneeseen laskeava aluee uova panoksensa asuinympärisöjen monipuolisuueen keskiehokkain korelirakenein. Rakennesuunnielman oeuusohjelma arkenaa asunouoannon, yöpaikka-alueiden oeuuksen sekä palveluverkon ja liikennejärjeselmän kehiämisen päävaihee. Toeuusohjelmalla pyriään siihen, eä kaupunkiseudulla on arjolla asapainoisesi eriyyppisiä asunoja ja asuinalueia. Kohuuhinaisen asumisen asunouoano oeueaan seudulla yheisvasuullisesi sien, eä huomioiduksi uleva niin asunnooma, ikäihmise kuin opiskelijakin. Asunouoannossa huomioidaan eriyisryhmien asumisoivee ja arpee. Ikärakeneen muuos ja pidemmä elinkaare lisäävä muun muassa palveluasunojen kysynää ja korosava eseeömyyden ärkeyä sekä asuinrakenamisessa eä kaupunkiympärisössä. Monikuluurisuus on myös kasvava ilmiö kaupunkiseudulla ja sen luomiin haaseisiin ja mahdollisuuksiin voidaan osiain vasaa sosiaalisen asunouoannon avulla, mua myös korosamalla alueiden oiminnollisuua ja kohaamispaikkojen ärkeyä. Osallisuamalla asukkaia suunnieluprosesseihin paranneaan mahdollisuuksia yheisöllisyyden unnun synnylle. Vapaa-ajan vieomahdollisuude ova myös ärkeä seikka vasaaessa asunouoannon arpeisiin. Arjen sujuvuus muodosuu yöpaikkojen, palveluiden ja virkisysalueiden hyvän saavueavuuden kaua. Arjen sujuvuus on oiva miari arkaselaessa asuinalueiden laaua. ehdoukseksi. Luonnosvaiheessa rakennesuunnielman Tampereen kaupunkiseudun asunopoliiinen ohjelma valmiseluun oeiin mukaan asunouoannon ja äsmenää asunorakenamisen ja asumisen kehiämisen asuinympärisöjen monipuolisuua ja laaua paranavien suunnielua. Siinä on koroseu, eä kaupunkiseudulla avoieiden konkreisoini. Sillä haeaan käyännön rakaisuja ulee lisää hallinamuoojen ja aloyyppien vaihoehoja sovieuina eriyyppisiin yhdyskunarakeneisiin, keskuksiin sekä monipuolisaa arjonaa. Monipuolisaminen onkin ja liikkumisympärisöihin. ulevaisuuden avainsana asuinrakenamisessa. 7 8

5 Toeuunu asunouoano Tampereen kaupunkiseuu Kangasala Lempäälä Asunopoliiisen Asunopoliiisen ohjelman oeuuman ohjelman ja oeuuman avoieen keskiarvo ja avoieen vuosila keskiarvo vuosila Kerrosalo 1 Rivi- ai 2kejualo Erillise 3pienalo Kaikki asuirakenaminen 4 Kerrosalo 1 Rivi- ai 2kejualo Erillise 3pienalo Kaikki asuirakenaminen Nokia 350 Orivesi Asunoa kpl Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillise pienalo 3 Kaikki asuirakenaminen 4 Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillise 3 pienalo Kaikki asuirakenaminen Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillinen 3pienalo Kaikki 4 asuinrakenaminen Toeuuma Tavoiee Lähee: Tampereen kaupunkiseudun asumisen ja rakenamisen ilasoaineiso 2012 sekä MAL-aiesopimuksen vuoden 2013 seuranarapori. Asunopoliiisessa ohjelmassa 2030 aseeiin aloyypeiäin arkaselussa. Jakossa on oivoavaa esimerkiksi asunouoanoavoiee vuoeen 2030 asi. Näiden keskiehokkaan rakenamisen yleisyminen, jolloin avoieiden oeuuma koko kaupunkiseudulla vuosila uudenyyppise rakennusyypi voiva korvaa vanha on esiey yllä olevassa aulukossa. Jäljempänä käsiee. Tulevaisuuden jaoelu voikin olla esimerkiksi on eriely avoieiden oeuuma kunniain. Tarkaseluväli iivis ja maala, keskiehokas, iivis ja korkea sekä erilaise on lyhy, mua esimerkiksi rivi-ja kejualojen avoiea hybridirakenee. alhaisempi rakenuminen on ollu haaseena jo pidempään. Kyseisen aulukkojen aineiso on koou Tampereen asumisen Taloyyppien iukka jako kerros-, rivi-, ja erillispienaloihin ei ja rakenamisen kaupunkiseudun ilasoaineisoisa vuosila palvele monipuolisa aluekehiysä ja äsä syysä jakossa Oriveden iedo puuuiva ilasoaineisoisa. on pääey luopua aloyyppijaoelusa seudullisessa Pirkkala Tampere Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillise pienalo 3 Kaikki asuirakenaminen 4 Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillise 3pienalo Kaikki asuirakenaminen 4 Vesilahi Ylöjärvi Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillise pienalo 3 Kaikki asuirakenaminen 4 Kerrosalo 1 Rivi- ai 2kejualo Erillise 3pienalo Kaikki asuirakenaminen 4 Taulukoissa on kunniain esiey asunopoliiisen ohjelman oeuuman (violei) ja avoieen (harmaa) keskiarvo vuosila Tampereen aulukon skaala on muia suurempi. Lähee: Tampereen kaupunkiseudun asumisen ja rakenamisen ilasoaineiso 2012 sekä MAL-aiesopimuksen vuoden 2013 seuranarapori. 10

6 Uude asunno Toeuunu asunouoano * *vuoden 2014 lukumäärä on kunien arvio Kangasala Asunopoliiisen ohjelman avoieee Toeuunu asunouoano * *vuoden 2014 lukumäärä on kunien arvio Nokia Asunopoliiisen ohjelman avoieee Kangasalan aloyyppijakauma Kangasalan aloyyppijakauma Nokian aloyyppijakauma Nokian aloyyppijakauma 43 % 33 % 42 % 33 % 40 % 35 % 40 % 35 % 24 % 25 % 25 % 25 % Kangasalan hallinamuoojakauma Kangasalan hallinamuoojakauma Nokian hallinamuoojakauma Nokian hallinamuoojakauma 14 % 0 % 15 % 7 % 15 % 12 % 10 % 15 % 74 % 75 % 93 % 70 % Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Asumisoikeusasunno Muu Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Lempäälä Orivesi Lempäälän aloyyppijakauma Lempäälän aloyyppijakauma Oriveden aloyyppijakauma* Oriveden aloyyppijakauma 21 % 15 % 2 % 19 % 56 % 23 % 60 % 25 % 60 % 21 % 98 % Erillise pienalo Muu asuinrakennukse Kerrosalo Rivi- ja kejualo Erillise pienalo Lempäälän hallinamuoojakauma Lempäälän hallinamuoojakauma Oriveden hallinamuoojakauma Oriveden hallinamuoojakauma 19 % 2 % 2 % 15 % 10 % 10 % 1 % 10 % 100 % 76 % 75 % 80 % Omisusasunno Vapaa rah. vuokra-asunno ARA -vuokra-asunno Asumisoikeusasunno Muu Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Omisusasunno Omisusasunno ARA-vuokra-asunno Muu 11 *Oriveden oeuunee aloyyppijakauman arvo ova vuosila

7 Uude asunno Toeuunu asunouoano * *vuoden 2014 lukumäärä on kunien arvio Pirkkala Asunopoliiisen ohjelman avoieee Toeuunu asunouoano * *vuoden 2014 lukumäärä on kunien arvio Vesilahi Asunopoliiisen ohjelman avoieee Pirkkalan aloyyppijakauma Pirkkalan aloyyppijakauma Vesilahden aloyyppijakauma Vesilahden aloyyppijakauma 25 % 15 % 21 % 5 % 9 % 40 % 15 % 60 % 64 % 15 % 45 % 86 % Pirkkalan hallinamuoojakauma Pirkkalan hallinamuoojakauma Vesilahden hallinamuoojakauma Vesilahden hallinamuoojakauma 18 % 15 % 5 % 13 % 10 % 19 % 63 % 75 % 100 % 82 % Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Asumisoikeusasunno Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Omisusasunno Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Tampere Ylöjärvi Tampereen aloyyppijakauma Tampereen aloyyppijakauma Ylöjärven aloyyppijakauma Ylöjärven aloyyppijakauma 4 % 15 % 23 % 24 % 37 % 36 % 8 % 64 % 25 % 60 % 50 % 27 % 27 % Muu asuinrakennukse Tampereen hallinamuoojakauma* Tampereen hallinamuoojakauma Ylöjärven hallinamuoojakauma Ylöjärven hallinamuoojakauma 3 % 15 % 11 % 1 % 15 % 32 % 49 % 30 % 55 % 13 % 3 % 72 % 10 % 16 % 75 % Omisusasunno Vapaa rah. vuokra-asunno ARA -vuokra-asunno Omisusasunno Vapaa rah. vuokra-asunno ARA -vuokra-asunno Asumisoikeusasunno Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Asumisoikeusasunno Muu Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu 13 *Tampereen osala ARA-uoano vuosila sisälää ns. välimallilla rakenneu vuokra-asunno. 14

8 Uude asunno Toeuunu asunouoano * *vuoden 2014 lukumäärä on kunien arvio Asunopoliiisen ohjelman avoieee Kaupunkiseuu Kaupunkiseudun aloyyppijakauma Kaupunkiseudun aloyyppijakauma 2 % 23 % 27 % 47 % 14 % 61 % 26 % Muu asuinrakennukse Kaupunkiseudun hallinamuoojakauma Kaupunkiseudun hallinamuoojakauma 25 % 6 % 0 % 15 % 9 % 60 % 22 % 63 % Omisusasunno Vapaa rah. vuokra-asunno ARA -vuokra-asunno Asumisoikeusasunno Muu Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Kaavioiden arkaseluajanjakso on suheellisen lyhy, mua kuvien peruseella voidaan nähdä, eä asunouoannossa ulee panosaa monipuolisuueen sekä hallinamuoojen eä aloyyppien osala. Hallinamuoojen osala on keskeisä arkasella alueellisia arpeia ja aseaa avoiee sien, eä ne ukeva parhaien kokonaisuua, Tampereen kaupunkiseuua. Taulukoiden lähee: Tampereen kaupunkiseudun asumisen ja rakenamisen ilasoaineiso

9 Rakennesuunnielman 2040 mukaise avoiee (ehdouksen mukainen, ilanne ) Raiioiehen ukeuuva alue Lähijunaan ukeuuva alue Bussiin ukeuuva alue Muu aluee Asunouoannon avoiee kunniain vuoeen 2040 Asunouoannon avoiee rakeneen mukaan vuoeen Asunoa kpl Asunoa kpl Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahi Ylöjärvi Raiioiehen ukeuuva alue Lähijunaan ukeuuva alue Bussiin ukeuuva alue Muu aluee Lähee: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnielma Asunouoannon avoiee kunniain vuoeen 2040 Kaupunkiseudun rakennesuunnielmassa pääperiaae on, eä uleva kasvu sijoieaan olemassa olevan kaupunkirakeneen sisälle iivisämällä ja äydenämällä. Tämän avoieen avulla luodaan nykyisä paremma edellyykse sujuvalle joukkoliikennekaupungille ja mahdolliseaan auooman elinavan yleisyminen. Täsä syysä aseeu asunouoannon pääpainoaluee mukaileva ajallisesi joukkoliikenneverkkojen rakenumisa. Kokonaisuuden hallina on ensisijaisa kaupunkiseudun kehiyksessä. Alueellise painoukse esimerkiksi asunojen hallinamuodoissa, aloyypeissä ja palveluissa piää perusaa koko Tampereen kaupunkiseudun arpeelle. Kokonaisuuena kaupunkiseuu vasaa globalisoiumisen haaseisiin, koska oisisaan poikkeavilla, eriluoneisiksi rakenneuilla alueilla vasaaan monipuolisen asuinrakenamisen arpeisiin ja varmiseaan laadukkaan asuinalueen löyyminen jokaiselle. Tarkaselaessa asunouoanoa yhdyskunarakeneen yyppien mukaan voidaan havaia rakennusaikojen painouksen kunkin liikennemuodon valmisumisvuoden paikkeille. Esimerkiksi raiioien ulo edellyää myös kyseiselä vuosikymmenelä sasausa asunouoanoon. Taulukon liikennöini. lähee: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnielma Asunouoano 4000 sovieaan yheen liikennejärjeselmän runkobussirakeneen koheia äydennysrakenamalla kehiämisen kanssa. Raiioiehen ukeuuvien alueiden 2000 asunouoano on eenkin Tampereella merkiävä jo ällä 0 vuosikymmenellä, ja kasvaa edelleen, kun Koilliskeskuksen Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahi Ylöjärvi ja Pirkkalan suunnilla aleaan asunouoannossa ennakoida raiioien uloa luvulla mukaan uleva vielä Ylöjärven puolella oleva raiioiehen kykeyyvä aluee. Lähi- ja aajamajunaan ukeuuvilla alueilla Tampereella sekä Lempäälän, Nokian ja Oriveden suunnilla asunouoano kasvaa 2020-luvulla ja pysyy suheellisen korkeana myös 2030-luvulla, kun lähijunaliikeneessä saavueaan iheämpi Seudullinen runkobussi on jo käyössä oleva joukkoliikennemuoo, mikä anaa mahdollisuuden oeuaa asapainoisesi eri vuosikymmenillä. Rakennesuunnielman viimeiselyvaiheeseen jää kohuuhinaisen asunouoannon ja hallinamuoojen arkemma määrä sekä niiden sijoiuminen seudun sisällä. Täsä syysä näiä asioia ei ole esiey ässä raporissa

10 ominaisuuksien unnisaminen KESKUSTYYPPI ASUINNELIÖT/ASUKAS PALVELUT TEHOKKUUS JOUKKOLIIKENNEMUOTO IDENTITEETTI ASUMISMUODON LUONNE KATURAKENNE VIHERYHTEYS HALLINTAMUOTOPAINOTUS MAISEMA Seuraavassa on unniseu asuinalueiden rakeneellisia ominaisuuksia. Nämä ominaisuude kerova ensisijaisesi voidaan kuienkin eroaa eri asuinalueiden luoneia ja niiden erilaisia arpeia laauekijöiden yypeille ja määrille. alueiden luoneesa ja ova laadullisesi neuraaleja. Alue voi Asuinalueen ominaisuuksien unnisamisen jälkeen kullekin erimerkiksi olla kerrosalovalaisa, sijaia järvenrannalla ai alueelle voidaan määriellä laauekijä. Niiden määriely oimia aluekeskuksena. Osa ominaisuuksisa on yksiselieisiä, ei ole yksiselieisä ja ähän raporiin valiu laauekijä kuen asuinneliö per asukas, oise aas ulkinnanvaraisempia ova yksi lähesymisapa. Tarkoiuksena on havainnollisaa ja kuen maisema ai idenieei. Raporissa valiu ominaisuude konkreisoida laadukkaan asuinalueen muodosumisa. ova esimerkkejä. Ominaisuuksien unnisamisen avulla Keskusyyppi Keskusyypi jakauuva Tampereen seuukeskukseen, aluekeskuksiin ja lähipalvelukeskuksiin. Keskusyyppi vaikuaa oleellisesi asuinrakenamisen iheyeen ja muihin asumismuodon vaihoehoihin. Keskusa-alueilla palveluiden, asumisen ja yöpaikkojen sekoiuminen on luonevaa ja yleisä. Aluekeskukse soveluva hyvin kohuuhinaiselle vuokra-asumiselle, koska palvelu ja kaava joukkoliikennemahdollisuude ova lähellä. Keskusayyppien palvelunarjona voi muuua ulevaisuudessa, mua keskusamainen luonne ulee voida kokea valiuilla alueilla jakossakin. Asukkaa kaipaava kohaamispaikkoja, joen alue- ja lähipalvelukeskuksia ulee kehiää sosiaalisina ympärisöinä, joihin ympäröivä asunno liiyvä. Lähipalvelukeskuksen palveluia voiva olla esimerkiksi harraseila, auoalli, joia asukkaa voiva käyää asunojensa jakeena. Tila oimiva niin yriysen käyössä, kunien palvelupiseinä kuin asukkaiden yöiloina. Näin mahdolliseaan erillisaloille yypillinen laauominaisuus myös muunlaisessa asuinmuodossa. Joukkoliikennemuoo Tampereen alueella ehdään miavia invesoineja muun muassa raiioiehen ja lähijunaliikeneeseen. Yhdyskunarakeneen arpeiden mukaan valiu joukkoliikennemuodo luova ympärilleen hyvä puiee rikkaan asuinalueen synnylle. Asunouoannon kannala aluee ova eriyisen houkuelevia, koska hyvä liikenneverkoso ja niiden ympärille hakeuuva palvelu ja yöpaika ova ärkeä ekijä laadukkaalla asuinalueella. Palvelu Palvelu ova ärkeä osa viihyisää asuinaluea. Pelkäsään asumiselle arkoieuja alueia ulee välää. Palvelujen luonne voi vaihdella kuienkin asuinalueesa riippuen. Kaupallisen palveluiden keskiyminen on ymmärreäväsi mahdollisa vain suuremmissa keskuksissa. Pienalomaisille alueille ulee varaa iloja kerhooiminnalle ja muille palveluille, kuen päiväkodeille, harraseiloille ja koioimisoille. Myös asuinaloissa oleva yheisila voidaan nähdä osana palvelurakennea. Tehokkuus Koreliehokkuus on raporissa suunaa-anava ja kuvaa vain uusien asuinalueiden asuinkoreleiden koreliehokkuua. Visualisoinneilla ja konkreeisilla esimerkeillä haluaan havainnollisaa ehokkuusluvun vaikuus kullekin asuinalueelle. Kaurakenne Kaurakeneeseen vaikuaa oleellisesi alueen joukkoliikeneen muoo sekä asumismuodo. Kau voidaan suunniella ja rakenaa osaksi asunoja ja asuiniloja, jolloin kadun oiminnollisuus ja käyöase paraneva. Kaujen miasuhee ja ilarajaukse alueilla vaikuava viihyvyyeen ja urvallisuueen. Kaduisa ulee suunniella myös oiminnallisia niin, eä ne oimiva sosiaalisina kohaamispaikkoina. Siksi eriyyppise kaurakenee ulee unnisaa ja huomioida suunnielaessa asuinaluea. Paikan unu - Idenieei Idenieeillä kuvaaan alueen hisoriasa ai muusa vasaavasa synyneiä alueen asukkaiden unnisamia ominaispiireiä. Alueiden posiiivise idenieei ova ärkeiä ekijöiä laadukkaalla asuinalueella ja niiä ulee voimisaa. Asumismuodon luonne Asumismuodo on jaeu kerros-, rivi-, ja erillispienaloihin. Tämän yyppinen jaoelu ei välämää ue parhaien aseeujen monipuolisen ja kokeilevien asuinalueiden synyä. Kyseinen luokius on kuienkin haluu oaa huomioon, joa aiempia ilasoja sekä aseeuja avoieia voidaan miaa ja arvioida. Hallinamuoopainous Asumisen eri hallinamuooja ova omisus-, asumisoikeusja vuokra-asuminen. Vuokra-asuminen voi olla ARA- ai vapaarahoieisa vuokra-asumisa. Yhdyskunarakeneen kannala on ärkeää, eä asuinalueilla on monipuolisesi eri hallinamuooja, joa luodaan pohja rikkaan ja dynaamisen asuinympärisön rakenumiselle. Asuinalueiden ominaisuude muodosava pohjan erilaisille asunojen hallinamuodoille. Esimerkiksi ARA-rahoieise vuokra-asunno ulee rakenaa mielellään keskuksiin, koska näissä asunnoissa asuva hyöyvä enien julkisen palveluiden ja joukkoliikeneen läheisyydesä

11 Pinna, fyysinen laau Asuinneliömäärä Asuinneliömäärä on ollu vuonna 2011 Tampereen seudulla 38 m² per asukas (Asuminen ja rakenaminen, Tampereen kaupunkiseuu, Tilasoaineiso 2012). Tampereen kaupunkiseudun asunopoliiisessa ohjelmassa 2030 koko seudun keskimääräiseksi neliömääräksi on laskeu 42 m² per asukas vuonna Huomioiden kuienkin asuinrakenamisessa ällä hekellä näkyvä rendi sekä aseeu asuinrakenamisen laauominaisuude, voidaan oleaa, eä asuinneliömäärän kasvu on vähenymässä. Neliömäärän arvioinnissa on oeu myös jakossa huomioon arkemmin paikallise vaikuukse. Ominaisuuksien kaua voidaan alueelle määriää sellaise laauekijä, joka vähenävä asukkaiden arvea ja halua omisaa reilusi asuinnelijöiä. Asukkaiden ieoisuus, aloudellisuus ja käyännöllisyys ajava valisemaan pienemmä asuinneliömäärä. Asuinalueen laauominaisuude mahdollisava valinnan niin, eä asukkaa saava samalla nauia laadukkaasa asumisesa. Keskimääräisen asuinneliömäärän kasvun aiuminen on monella miarilla kesävän kehiyksen mukaisa, koska se on sekä asukkaalle eä kunnalle aloudellisa, ekologisisa vaikuuksisa puhumaakaan. Muuos luo posiiivisa painea asuinalueiden ulkoalueiden suunnielulle ja rakenamiselle, koska ulkoilojen monipuolisempi käyö osana arkipäivän elämisä lisäänyy. Kun suosuaan luopumaan suurisa yksiyisisä iloisa, panoseaan enemmän julkisen alueiden ai yheisilojen rakenaminen. Maisema Maisemallise arvo ova alueiden luonnonarvoja ja voiva olla hyvinkin alueellisia. Tampereen seudun pääviherverkkoon kuuluu esimerkiksi maisemallisesi merkiäviä vesisöalueia, soraharju sekä niiyjä eä mesiä. Viheryheys Viheryheyksiä on useanlaisia. Kaupunkiympärisössä yheys voi olla pienimiakaavaisempi ja rakenneumpi kuin aas asuinalueiden reuna-alueilla, missä mesä voiva olla hyvinkin lähellä. Luonoyheyksien läheisyys on kuienkin välämäönä kaikenlaisissa asuinaluerakeneissa, kun avoiellaan laadukasa asuinaluea. ominaisuuksisa laaduksi Rakennusiheyden vaihelu Bulevardisoini Laadukkaa pinamaeriaali Suljeava pyöräsäilyys Sekoiunu rakenne Monipuolisesi joukkoliikeneen eri vaihoehoja Kaupunkipuiso Kauason yheisila Viherparvekkee Infoaulu Taskupuiso Sadesuoja Sosiaalisia kohaamispaikkoja Yksiyinen sisäpiha Valaisus Kaoerassi Ranarakenaminen Pienimiakaavainen korelirakenne Kaupunkikuluurin mahdollisaminen Kauilan rajaus Vuokraava oimisoila Kaupunkipuuarha Virkisys- ja liikunapolu Asunnoisa suora ulkoyheys Kau osana asunoja Leikkialue Sekoiuneesi eri hallinamuooja Viljelymahdollisuus Asuminen, palvelu ja yöpaika sekoiunee alueella Isuukse Kaukalusee mm. isuime Maisemoini Alueen ominaisuuksien unnisamisen jälkeen voidaan Toise asuinaluee arviseva muia enemmän laadullisia Toiminnallisesi akiivinen piha-alue aseaa sille erilaisia laadullisia vaaimuksia ja avoieia. avoieia, joa alueisa saadaan houkuelevia ja miellyäviä Laadullisisa asioisa osa on yleisluoneisia ja miakaavalaan asuinympärisöjä. Valiu esimerki on arkoieu luomaan suuria. Osa aas on pieniä, konkreeisia yksiyiskohia. Laau yleisä ahoilaa alueiden kehiyksesä sekä visualisoimaan synyy kuienkin näisä molemmisa suuren miakaavan yheisä mielikuvaa aluekeskuksisa, liikeneen solmukohdisa hallinnasa sekä yksiyiskohien huolellisesa suunnielusa. ja asuiniheydesä. BUSSIN LAATUKÄYTÄVÄ KORTTELITEHOKKUUS 0,5-0,7 RAK.PINTA-ALA KORTTELIN PINTA-ALA HARJUALUE Kuvius ominaisuuksien muuumisesa laaiekijöiksi

12 1,8-2,2 ASUNTOKUNNAN KESKIKOKO KORTTELITEHOKKUUS 0,7- HUONEISTOALAN KESKIKOKO m² /asukas Esimerkkejä, joihin soveluva raiioiehen ukeuuvan alueen laauominaisuude Raiioiehen ukeuuva alue Perheasunno ALUEKESKUS KAUPUNKIPUISTOT Urbaani asuinympärisö UMPIKORTTELIRAKENNE KORTTELITEHOKKUUS 0,7 - KULTTUURIN KULUTTAJAT Kohuuhinaise vuokra-asunno Monipuolinen asunokana Palveluasuminen Eseeömyys Kaupunkipuiso Kauilan rajaus Viherparvekkee Kau osana asunoja Isuukse Tori Kaukalusee Aluekeskuspalvelu Sosiaalisia kohaamispaikkoja Kaupunkikuluurin mahdollisaminen Leikkialuee Buiikkivyöhykkee Ososkadu Niin kusuu pehmeä ekijä sekä kolmanne ekijä vaikuava asuinalueen valinaperuseihin. Pehmeiä ekijöiä ova esimerkiksi viherympärisö, kuluuri ja palvelu, mua yhä yleisemmin asuinalueen kolmansia ekijöiä arvoseaan RIKAS KAUPUNKIELÄMÄ > 90 ASUNTOA/ ha MONIMUOTOISTA KAUPUNKIRAKENNETTA aikaisempaa enemmän. Iseilmaisun mahdollisuus, alueen ja asukkaan idenieei sekä kaupunkikuluuri ovakin juuri näiä kolmansia ekijöiä joiden merkiys korosuu iiviissä kaupunkirakeneessa

13 IV 2400m² asuinneliöiä 79 asukasa 41 asuno 15 Yksiöä 14 Kaksioa 12 Kolmioa V e = 0,7 100 asunoa/ha e = 0,7 III II III 22 ap V 4000m² asuinneliöiä 111 asukasa 25 ap 61 asunoa 26 Yksiöä 20 Kaksioa 15 Kolmioa IV e = 0,8 Yllä on kuvieellinen raiioien varrelle sijoiuva hehaarin kokoinen koreli pihajärjeselyineen. Alla alueesa havainnollisava massamalli ja viieellise laskelma. Talomalli 2 Asunno Talomalli 1 m² kpl m² yh asukasa yksiö kaksio kolmio yh Talomalli 2 m² kpl m² yh asukasa yksiö kaksio kolmio neliö yh Auopaika Talomalli 1 Asumisen kehiämishanke - 0,7 Raikka 1 : 1000 Auopaikkoja 1 auopaikka / 100 asuinneliöä kohden auohalli 60 42,5m² parkkipaikka 32 7,5m² auopaika yh /01/14 Raiioiehen ukeuuva aluee, joka on suunnielu oeueavaksi ennen vuoa 2040 sijaiseva Pirkkalassa, Tampereella ja Ylöjärvellä. Näillä alueilla asuinrakenaminen on iivisä ai keskiehokasa. Raiioie mahdollisaa palveluiden läheisyyden ja rikkaan kaupunkimaisen asuinympärisön. Aluee soveluva hyvin kohuuhinaisille vuokra-asumiselle. Esimerkiksi palveluasunojen asukkaa hyöyvä yleisesi enien ympärisön virikkeellisyydesä, ympärisön eseeömyydesä ja palveluiden läheisyydesä. Huoneisoalan koko suheueuna asukasmäärään voi olla ällä alueella suheellisen pieni, koska alueen houkuelevuus synyy hyvisä joukkoliikenneyheyksisä, palveluiden läheisyydesä ja kaupunkimiljöösä. Alueiden painous on pienissä asunokoissa, mua varsinkin keskiehokkaalla alueella ulee myös olla perheasunnoiksi soveluvia asunoja. Näin varmiseaan sosiaalisesi kesävä asuinalue, jolla asuu monipuolisesi erilaisia asukkaia. Keskusa-asuminenkin voidaan ehdä houkuelevaksi perheellisille, kunhan kaupunkien kauilaa käyeään nykyisä monipuolisemmin ja koreleiden sisäpihoja käyeään asukkaiden puolijulkisina oiminnallisina pihoina. Kaupunkipuisojen ja asunojen parvekkeiden arvo korosuu. Asunojen laaua paranava huomaavasi erimerkiksi alokohaise kaoerassi ja yheisila. Urbaanissa asuinympärisössä sosiaalise kohaamispaika niin asuinalojen sisällä kuin julkisessa kauilassa ova osa alueen veovoimaisuua. Kohaamispaikkoja Asumisen kehiämishanke - 0,7 Raikka 1 : 1000 Laadukkaa pinamaeriaali Kauaidea Palveluiden läheisyys Raiiovaunu Polkupyöräreii Kaava joukkoliikenneyheyde 07/01/14 Sadesuoja Infoaulu Valaisus Eseeön kauila Palveluasunno Parvekkee Esimerkkikuva on Pirkkalan keskusasa. Alueen laau muodosuu kaupunkikuluurisa, joa ukeva esimerkiksi alueen palvelu, kohaamispaika ja asukkaa ise. Täydennysrakenamalla alueelle varmiseaan riiäväsi asukkaia ylläpiämään alueen palveluia ja kuluurin synymisä

14 Esimerkkinä Pirkkala Alueella on monipuolisesi erilaisia aloyyppejä ja korelirakenee ova vaihelevia. Vaihelua ulee olla muun muassa koreliyyppien, rakennuskorkeuksien, hallinamuoojen ja asunokokojen välillä. Monipuolisuuensa ansiosa alueella on useia vaihoehoja erilaisissa elämän vaiheissa oleville asukkaille. 27 Kun alue ukeuuu raiioiehen, on mahdollisa luopua korkeisa auopaikkavaaimuksisa. Tiiviissä kaupunkirakeneessa ämä hyvinkin yksiyiskohainen seikka saaaa vaikuaa suuresi alueen suunnieluun ja viihyvyyeen. Korvaamalla suure auopaikkakenä mahdolliseaan viihyisien puoliyksiyisen piha-alueiden synymien koreleiden sisäpihoille. Alueia ulee suunniella ensisijaisesi asukkaiden asuinmukavuuden peruseella. 28

15 Esimerkkinä Ylöjärvi Esimerkkikuva on Ylöjärvelä ison auoien ja raiiovaunuliikeneen varrela. Alueen urbaanin alueen arvo muodosuva aikaisempien alueiden avoin monipuolisesa ja sekoiuneesa asunokannasa. Erillispienalo sekoiuva pienkerrosaloalueisiin luonevasi ja ova houkuelevia hyvien joukkoliikenneyheyksien ja lähipalvelukeskusen ansiosa

16 2-2,2 ASUNTOKUNNAN KESKIKOKO KORTTELITEHOKKUUS 0,7- HUONEISTOALAN KESKIKOKO 38 m² /asukas Esimerkkejä, joihin soveluva lähijunaan ukeuuvan alueen laauominaisuude Lähijunaan ukeuuva alue ALUEKESKUS METSÄVYÖHYKKEET KERROSTALOMAISTA ASUMISTA PIENTALON LAATUOMINAISUUKSILLA Tiivis kaupunkirakenne KIRJASTOPALVELUT TOISEN ASTEEN KOULUTUSPAIKAT NEUVOLAT LIIKUNTAKESKUKSET > 70 ASUNTOA/ ha Asunoja myös isommille asunokunnille Pienalomainen asuminen kerrosaloissa Sekoiunu rakenne Kohuuhinaise vuokra-asunno Aluekeskuspalvelu Kau osana asunoja Muunojousavuus Virkisysaluee Asuinalojen erassoini Viherympärisö virkisyspaikkoina Ranarakenaminen Asemanseudun väliömässä läheisyydessä ulee eriyisesi ihmislähöinen asuinympärisö ja ueaan kevyeen liikeneen kiinniää huomioa alueen asuinrakenamisen laauun, koska kasvua ja joukkoliikenneä. Usea lähijunan pysäkkialuee ja KERROSTALOMAISTA ASUMISTA HYVÄLLÄ LUONTOYHTEYDELLÄ RANTARAKENTAMINEN urbaanissa ympärisössä laau muodosuu sekä kauilan sosiaalisuudesa ja oiminnollisuudesa, eä yksiyisyyden seisakkee sijaiseva rana-alueiden läheisyydessä. Ranaaluee ova upea mahdollisuus luoda alueelle idenieeiä mahdollisamisesa. Viihyvyyä voidaan lisää muun muassa ja paranaa alueen laaua. Julkisella ranarakenamiselle ympärisön ja kauilan jäsenelyllä. Näin saavueaan varmiseaan mahdollisimman monelle asukkaalle 31 mahdollisuus nauia vesisöisä. 32

17 33 34

18 Vuoeen 2040 mennessä ehokkaasi rakenneavia lähi- ja Urbaaneilla asuinalueilla ulee miä odennäköisimmin aajamajunaan ukeuuvia asuinalueia ova muun muassa näkymään asunoväljyyden kasvun aiuminen. Lakalaiva, Lempäälän keskusa, Nokian keskusa, Oriveden Asuinneliömäärän kasvu asukasa kohden ei siis välämää keskusa, Sääksjärvi, Tampereen keskusa ja Tesoma. Näiden kasva nykyisen suunauksen mukaisesi vaan saaaa alueiain alueiden lisäksi on lähi- ja aajamajunaan ukeuuvia reuna- jopa pienenyä. alueia, joka on esiely jäljempänä. Asemanseudu ova myös aluekeskuksia muuamaa poikkeusa lukuun oamaa. Aluekeskus mahdollisaa alueelle kaavan ja monipuolisen palvelurakeneen. Lähijunaan ukeuuva asuinaluee ova siis urbaaneja asumiskeskiymiä, joka luova hyvä edellyykse esimerkiksi kohuuhinaiselle vuokra-asumiselle. Lähijunaan ukeuuva urbaani asuinalue houkuelee sekä lapsiperheiä Tiheässä asuinrakenamisessa ulkoilojen suunnielu korosuu. Ulkoiloja ulee suunniella asukkaiden akiiviseen käyöön ja paranaa nykyisä paremmin asukkaiden mahdollisuua käyää asunnon väliömiä ulkoiloja osana asunoa. Näin luodaan urvallisen ja elinvoimaisen asuinalueen synyminen. eä pieniä asunokunia edullisuudellaan, mua myös Eri aluekeskusen idenieeien unnisaminen ja kaavalla palveluarjonnalla. voimisaminen on ärkeää alueen imagon luomisessa. Viheralue Funkionaalinen kaupunkiaide Pienyriäjien oimiiloja Pienalomainen kerrosaloasuminen Toiminnallinen piha-alue Asunojen suora ulkoyheys Koreliehokkuuksien vaihelulla voidaan sekoiella esimerkiksi iivisä ja korkeaa, keskiehokasa ja iivisä ja maalaa niin eä ympärisön kokonaisvalaisempaa ehokkuua miaava alueehokkuusluku pysyy suunniellun korkeana. Kohuuhinaise oni mahdollisava suuremma asunokoo kuin esimerkiksi Tampereen ydinkeskusassa. Aluekeskuksen yheydessä asuinalueella saavueaan hyvin monipuolisa ja sekoiunua rakenamisa, kun yöpaikka-, palvelu-, ja asuinrakenaminen yhdiseään ennakkoluuloomasi. Vahva idenieei lisää houkuelevuua ja varmisaa ää kaua riiävän asukaspohjan lähijunaliikeneelle. Täsä syysä aluekeskusen maisemallise ja jo olemassa oleva idenieeiarvo ulee unnisaa. Idenieeiarvoja ova muun muassa Sääksjärven ja Lempäälän keskusan vesisö, Nokian keskusan ehdasaluee ja Oriveden viherverkoson läheisyys. Näiä ominaisuuksia voi uoda laauominaisuuksiksi esimerkiksi rakenamalla virkisysalueia ja rana-alueia ai oamalla vanhoja ehdasalueia uusiokäyöön esimerkiksi asunnoiksi. Ranarakenaminen Esimerkkinä Sääksjärvi Esimerkkikuva on Sääksjärvelä. Kuvan asuinalueella on sekä pienalomaisia kerrosaloasunoja lapsiperheille eä pienempiä asunoja niin asukkaille kuin oimisokäyöön. Alue ukeuuu lähijunapysäkin lisäksi rana-alueeseen, joka on säilyey julkisena rana-alueena. Rana-alueen yheydessä aukeaa sekä asukkaiden eä vierailijoiden käyöön monipuolise viheraluee. Vaikka alue on iivisä, eriluoneisen piha-alueiden ansiosa alue on asuinympärisönä monipuolinen ja miellyävä. Koska lähijunapysäkki on lähellä, auopaika voiva sijaia hieman kauempana asunnoisa, jolloin asunojen väliömässä läheisyydessä oleva piha-aluee jäävä akiiviseen käyöön

19 IV 28 ap V 1840m² asuinneliöiä 64 asukasa 28 asuno 5 Yksiöä 10 Kaksioa 13 Kolmioa 134 asunoa/ha e = 0,9 IV e = 1,2 1840m² asuinneliöiä 64 asukasa 20 ap 28 asuno 5 Yksiöä 10 Kaksioa 13 Kolmioa V e = 1,1 4 ap III 2800m² asuinneliöiä 95 asukasa 20 ap 39 asuno 8 Yksiöä 6 Kaksioa 20 Kolmioa 5 Neliöä VI III III VI III 2800m² asuinneliöiä 95 asukasa 20 ap 39 asuno 8 Yksiöä 6 Kaksioa 20 Kolmioa 5 Neliöä e = 1,0 e = 1,0 Yllä on kuvieellinen lähi- ja aajamajunan varrelle sijoiuva hehaarin kokoinen koreli pihajärjeselyineen. Alla alueesa havainnollisava massamalli ja viieellise laskelma. Talomalli 2 Talomalli 1 Valiu avoielava laauominaisuude vaikuava alueen suunnieluun ja kaavoiukseen. Luonnosmaisessa esimerkissä on arkoiuksena havainnollisaa, mien aseeu avoiee voidaan rakaisa yhdellä apaa oninkäyön Kaava liikenneyheyde lähellä Sekoiuneesi eri hallinamuooja Asunojen ulkoyheys Taskupuiso Leikkialue Yksiyinen piha-alue asukkaille Rakennusiheyden vaihelu ja asunojakauman osala. Laskenamalli ja kaavio ova eoreeisia ja ne ulee nähdä suunaa-anavina. Teiden maisemoini Yheys seudulliseen viherverkosoon Asunno Talomalli 1 m² kpl m² yh asukasa yksiö kaksio kolmio yh Talomalli 2 m² kpl m² yh asukasa yksiö kaksio kolmio neliö yh Auopaika Asumisen kehiämishanke - 0,9 Lähijuna 1 : 1000 Auopaikkoja 1 auopaikka / 100 asuinneliöä kohden 37 auohalli 60 42,5m² parkkipaikka 32 7,5m² auopaika yh /30/14 Kaaviomaisessa arkaselussa on yhden hehaarin kokoinen asuinkoreli. Hehaari on valiu arkaselualueen kooksi, koska hehaariin suheueaan useia keskieurooppalaisia asuinalueen iiviyä miaavia laskenaapoja ja äsä syysä se sopii parhaien eoreeisen havainnollisamisen pohjaksi. Havainne kuvasa hahmoaa minkä korkuisella rakenamisella saavueaan haluu 0,9 ehokkuusluku. Kun asuinalue on kykey lähijunaliikeneeseen, auopaikkojen määrän asemien läheisyydessä olevissa asuinkoreleissa on laskeu olevan yksi auopaikka per 100 asuinneliöä. Asemanseuduilla voi olla arvea erillisille auopaikoiuksille kauempaa auolla saapuville. Umpikorelilla mahdolliseaan yksiyisen ja julkisen Umpikoreli esimerkki voi päeä yhä hyvin Tampereen ilan rajaaminen ja niiden luoneva vaihelu. Urbaaniin ja ydinkeskusassa, missä koreleiden sisäpihoja on mahdollisa iiviiseen asuinalueeseen saa umpikorelin avulla asukkaiden muuaa parkkialueisa esimerkiksi kaupunkipuisoiksi. Tämä yksiyisen piha-alueen. Kun auopaikkojen suheellisa kehiyssuuna paranaa huomaavasi urbaanin asuinalueen määrää vähenneään, sisäpihaa voidaan käyää vapaammin laaua monipuolisamalla asukkaiden mahdollisuua muuhun oiminaan. hyödynää puoliyksiyisä ai yksiyisä piha-aluea. Asumisen kehiämishanke - 0,9 Lähijuna 1 : /30/14 38

20 1500m² asuinneliöiä 50 asukasa 12 ap 19 asuno 7 Kaksioa 6 Kolmioa 6 Neliöä 1500m² asuinneliöiä 50 asukasa 12 ap 19 asuno 7 Kaksioa 6 Kolmioa 6 Neliöä 25 ap 134 asunoa/ha e = 0,9 1840m² asuinneliöiä 60 asukasa 32 asuno 10 Yksiöä 16 Kaksioa 6 Kolmioa 1840m² asuinneliöiä 60 asukasa 32 asuno 10 Yksiöä 16 Kaksioa 6 Kolmioa 1840m² asuinneliöiä 60 asukasa 12 ap 32 asuno 10 Yksiöä 16 Kaksioa 6 Kolmioa Yllä on oinen kuvieellinen lähi- ja aajamajunan varrelle sijoiuva pisealoilla suunnielu koreli pihajärjeselyineen. Alla alueesa havainnollisava massamalli ja viieellise laskelma. Talomalli 2 Talomalli 1 Asunno Talomalli 1 m² kpl m² yh asukasa yksiö kaksio kolmio yh Talomalli 2 m² kpl m² yh asukasa yksiö kaksio kolmio neliö yh Avoimempi korelirakenne oimii hyvin väljemmällä asuinalueella, kuen esimerkiksi aluekeskusen reuna-alueilla, missä laajemma viherverkosoyheyde ova väliömässä läheisyydessä. Tällaisessakin ilaneessa ulee huomioida piha-alueiden suunnielu ja eriluoneisen piha-alueiden monipuolisuus sekä rakennusyyppien vaihelu. Hankkeen oeuumisen osala parasa on, eei kaavoiuksella sidoa liikaa suunnielu- ja oeuusyöä. Yheisyö ulee oaa yöskenelyavaksi hei alueiden suunnieluprosessien alkuvaiheissa. Näin alueiden on mahdollisa oeuua suunniellusi ja muodosaa suuremman miakaavan kaupunkirakennea. Ranarakenaminen Useimma aluekeskukse sijaiseva vesisöjen äärellä, joen Yllä oleva kuva on esimerkki massiivisemmasa ranarakenamisa ulee hyödynää nykyisä ehokkaammin ranarakenamisesa, jossa asunno avauuva suoraan myös urbaaneilla asuinalueilla. Veden läheisyys luo monia ranaan. Esimerkiksi asuinalojen erassoini, asukaspiha ja oiminnallisia mahdollisuuksia ja lisää houkuelevuua ja parvekkee arjoava mahdollisimman monelle asukkaalle paranaa alueen imagoa. Urbaanilla ranarakenamisella näkymä ja luonoyheyden vesisön ääreen. luodaan kohuuhinainen rana-asuminen. Asumisen kehiämishanke - 0,9 pisealo 1 : /15/14 Auopaika Auopaikkoja 1 auopaikka / 140 asuinneliöä kohden 39 auohalli 36 42,5m² parkkipaikka 25 7,5m² auopaika yh. 61 Asumisen kehiämishanke - 0,9 pisealo 1 : /15/14 40

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15. PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka Maahanmuuajanuoren ohjaushanke MANO 2010 2013 Aueu 16 25 vuoiaia myöhään maahanmuuaneia nuoria löyämään heille soveluva opiskelu ai yö(harjoielu/kokeilu)paikka Kehiey oppivelvollisuusiän yliäneille maahanmuuajille

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013 RÄÄPÄLÄ AP-oni -5- Viikoiainen arjousaika.-..0 TONTTEN SJANT Rääpiälän alue sijaisee Vuorenaan kaupunginosassa, Vanhan Härkäien ja Marssiien kainalossa. Rääpiälään on makaa noin 5,7 ajokilomeriä Hämeenlinnan

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

SELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Dnro KAUS//00 VP /5..00..0 609 56 SELOSTUS RIESKALAN (7.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Vireille: 9..00 KH hyväksyny: KV hyväksyny: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Onnistumisia seutuyhteistyössä Tampereen kaupunkiseudulla Oulu 2.3.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Aiheita 1. Yhteistyön rakenne 2. Aikaansaannoksia 3. Kaupunkiseutujen yhteistyön

Lisätiedot

~ Voimaa, vireyttä ja tekemisen meininkiä ~

~ Voimaa, vireyttä ja tekemisen meininkiä ~ S einäjoen kylä ~ Voimaa, vireyä ja ekemisen meininkiä ~ E esipuhe kylien esie synyi arpeesa paranaa kaupunkiin kuuluvien kylien unneuua. Tässä kirjasessa isensä esielee kolme kirkonkylää sekä 32 oiminnallisa,

Lisätiedot

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Kotkan-Haminan seutufoorumi 4.5.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä www.tampereenseutu.fi www.tampereenseutu2040.fi

Lisätiedot

More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI. Pitkärannan asemakaava (laajennus) ja asemakaavan muutos

ULVILAN KAUPUNKI. Pitkärannan asemakaava (laajennus) ja asemakaavan muutos ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos / ULVILA KAUPUKI Pikärannan emakaava (laajennus) ja emakaavan muuos Koreli 0-,,, ja 0-, osa koreleisa,,, sekä puiso-, lähivirkisys- ja kaualuee..0

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Kimmo Laaunen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Piloipäivä nro 9 Kimmo Laaunen, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering 6.2.2014 Kimmo Laaunen

Lisätiedot

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä 1 MAT-145 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen eknillinen yliopiso Riso Silvennoinen Kevä 21 5. Vakiokeroiminen lineaarinen normaaliryhmä Todeaan ensin ilman odisuksia (ulos on syvällinen) rakaisujen olemassaoloa

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet Zelio Time -aikarelee ZELIO Time Sarja RE7 Elekronise aikarelee Valinaopas 00 Valinaopas 00 Zelio Time RE 7 -aikarelee Valinaopas Sovellukse Elekronise aikarelee mahdollisava yksinkeraisen auomaisoiujen

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Sefan Fredriksson Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI 632/Akm 22. TÄHTINIEMI, Tähtiniemen rantasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 16.02.2012

HEINOLAN KAUPUNKI 632/Akm 22. TÄHTINIEMI, Tähtiniemen rantasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 16.02.2012 HENOLAN KAUPUNK /Akm. TÄHTNEM, Tähiniemen ranasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS.0.0 Asemakaavan muuos koskee Tähiniemen kaupunginosan (.) korelia 0 ja osia siihen liiyväsä virkisysalueesa. Asemakaavan

Lisätiedot

KAANAAN (61.) KAUPUNGINOSAN LAAJENNUS, 1. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1626 KAAVASELOSTUS

KAANAAN (61.) KAUPUNGINOSAN LAAJENNUS, 1. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1626 KAAVASELOSTUS KAANAAN (.) KAUPUNGNOSAN LAAJENNUS,. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 0 KAAVASELOSTUS Porin kaupunkisuunnielu..0 Vireilleulo..0 Kaavaluonnos nähävillä 0...0 KH KV . PERUS- JA TUNNSTETEDOT. Tunniseiedo.

Lisätiedot

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017) 1 Suunnieluharjoius s-2016 (...k-2017) HAKKURITEHOLÄHDE Seuraavan push-pull-yyppisen hakkurieholäheen komponeni ulisi valia (muunajaa lukuunoamaa). V1 iin 230 V ± 10 % 50 Hz V3 Perusieoja kykennäsä Verkkoasasuunauksen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset D-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 4, rakaisuehdoukse nnen kuin mennään ämän harjoiuksen aihepiireihin, käydään läpi yksi huomionarvoinen juu. Piirianalyysin juuri suorianee opiskelija saaava ihmeellä,

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat! MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)

Lisätiedot

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6 Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä

Lisätiedot

MELLUNMÄEN KORTTELIPROJEKTI Uusi asunto putkiremon0n hinnalla

MELLUNMÄEN KORTTELIPROJEKTI Uusi asunto putkiremon0n hinnalla MELLUNMÄEN KORTTELIPROJEKTI Uusi asunto putkiremon0n hinnalla Purkava saneeraaminen / uudistava täydennysrakentaminen - vaihtoehto linjasaneeraukselle 2 GSP GROUP OY GSP Group Oy on alue- ja kiinteistökehityskonsultoin7in

Lisätiedot

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS 6 SyyysjarjesemaD/APCLH 24 LH 24 ETS SyyysjarjesemaDAPCLH24 LH24 ETS 75 cy 100 122A YE 2 +30 230 1063 RO 0 1019 101A RO 25 RO 40 101C RD 25 J73 123 123A CNWH 1S CN/WH 1 13122A J 342A 22 20 YE 10 1 1CY

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

z z (t) F-{ f'r UÄÄNÄTLINEN VALAISTIJKSEN SUUNI{ITTELU l'.r I

z z (t) F-{ f'r UÄÄNÄTLINEN VALAISTIJKSEN SUUNI{ITTELU l'.r I F* H U) V) l'.r H QN -v ^/ n F-{ ;r F] f'r F F. z z D (-- n () Viime vuosikymmenien alkana zrpahunu valonläheiden voimakas kehiys ja lukuisa eri käyöarpeisiin kehiey valaisirne ova kiihclyänee valaisr-rsalan

Lisätiedot

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Malagankatu 3, Helsinki KOy Helsingin Jallukka Urbaania asumista meren äärellä Jätkäsaaren tunnelma muodostuu kivijalkaliikkeistä, pyöräily- ja kävelyreiteistä

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono: DEE-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 5, rakaisuehdoukse [johdano impulssivaseeseen] Jakuva-aikaisen järjeselmän impulssivase on vasaavanlainen järjeselmäyökalu kuin diskreeillä puolellakin: impulssivase

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.4 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vasausen piireiden, sisälöjen ja piseiysen luonnehdina ei sido ylioppilasukinolauakunnan arvoselua. Lopullisessa arvoselussa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet

Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet Micrologic elekronise suojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Pienjännieuoee Käyäjän käsikirja We do more wih elecriciy. Micrologic elekronise sojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Elekronisen suojareleen käyö Suojareleen

Lisätiedot

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA Tieoliikenneekniikka I 521359A Kari Kärkkäinen Osa 8 1 23 Videosignaalin VSB-odulaaio analogisessa TV-järj. Värielevision videosignaalin siirrossa käyeään

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 5/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 5/ Ennen liikennejärjestelmätyöryhmän kokousta on seuturyöryhmien yhteinen seutustrategiatyöpaja klo 8:30 alkaen. Tilaisuuksien välissä tarjotaan lounas n. klo 12:15. Aika: torstai 25.8.2016 noin klo 12:45

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie Passerie Alueen yleiskuvaus Pääskyvuoren alueen ilmettä leimaa jylhä rinne ja sen vanha upea puusto. Suunnitelma perustuu kaavaluonnoksen mukaisten tonttien sarjaan. Ehdotuksessa samankokoisista tonteista

Lisätiedot

Urban Zone (UZ), Tampere

Urban Zone (UZ), Tampere iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset oukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke UZ Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

ASUNTO OY VANTAAN KANNISTON REHTORI

ASUNTO OY VANTAAN KANNISTON REHTORI ASUNTO OY VANTAAN KANNISTON REHTORI As Oy Vantaan Kanniston Rehtori Murtopakantie 14, 01730 Vantaa Rakentaja pidättää oikeuden muuttaa tämän esitteen tietoja ja kuvia sekä materiaaleja. Asunnonostajan

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. KOTO, UURAS JA INNO M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. Mikä on sinun tapasi asua? Esittelyssä valikoimamme: Koto, Uuras ja Inno TIIVISTELMÄ TOIVOTAMME SINUT TERVETULLEEKSI uuteen

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin

Lisätiedot

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA Pro gradu -ukielma Talousiede Helmikuu 2016

Lisätiedot

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s). DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4

Lisätiedot