RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA"

Transkriptio

1 RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

2 Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille Kaisa Härkönen

3 Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1. LÄHTÖTILANTEEN TARKASTELU A OMINAISUUKSIEN TUNNISTAMINEN Laadukkaa asumisen ympärisö ja monipuolinen asunouoano ova kasvavan kaupunkiseudun merkiäviä kilpailuekijöiä ja asukkaiden viihyvyyden perusasioia. Myös elinkeinoelämä kasoo yhä arkemmin silmin, millaisa laaua kaupunkiseuujen asumismahdollisuude arjoava ja millaisa väkeä laau houkuelee. Kaupunkiseudun kunna pääivä keväällä 2014, eä rakennesuunnielman uudisamiseen sisällyeään asumisen monipuolisamisen 3. UUDET TAVOITTEET ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN B OMINAISUUKSISTA LAATUTEKIJÖIKSI avoieia konkreisoiva yö. Sen kehyksenä ova asunopoliiinen ohjelma 2030 sekä valmiselavan rakennesuunnielman 2040 kara, alueille osoieu väesönkasvuluvu ja oeuusohjelman mukainen asunouoanoarve noin uudesa asunnosa vuoden 2040 loppuun mennessä. Tarkaselun alussa esieään asunouoanoon liiyvä keskeise unnusluvu lähimenneisyydesä ja ulevaisuudesa. Asumisen ympärisöjen laaua ja monipuolisuua lähesyään yhdyskunarakeneellisen ominaisuuksien, kuen kehieävien keskusen ja joukkoliikennerakaisujen, sekä aluekohaisen laauominaisuuksien kaua. Arkkiehi Kaisa Härkönen oeui asumisen monipuolisamisen avoieia konkreisoivan arkaselun rakennesuunnielman luonnos- ja ehdousvaiheissa oukokuun lokakuun 2014 aikana. Tämän erillisen raporin lisäksi yön ydinviesi on poimiu rakennesuunnielman selosusosaan Kimmo Kurunmäki seuusuunnielupäällikkö Rakennesuunnielman 2040 avoiee 7 Määräarkaselu Toeuunu asunouoano 9 Rakennesuunnielman 2040 mukaise avoiee 17 Laauarkaselu Ominaisuuksien unnisaminen 19 Ominaisuuksisa laaduksi 21 Raiioiehen ukeuuva alue 23 Lähijunaan ukeuuva alue 31 Lähijunaan ukeuuva reuna-alue 43 Seudulliseen runkobussiin ukeuuva alue 47 Lopuksi 52 Lähee 54

4 Rakennesuunnielman 2040 avoiee Tämä rapori on osa Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnielmaa ja sen arkoiuksena on arkenaa lähiulevaisuuden asunouoannon määrällisä ja laadullisa arkaselua kaupunkiseudulla. Tampereen kaupunkiseuuun kuuluva Tampereen lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahi ja Ylöjärvi. Raporiin on koou kaupunkiseudun jo oeuuneia asunouoanolukuja vuosila Toeuuneiden lukujen jälkeen raporiin on koou uude asunouoanoavoiee vuoeen 2040 asi. Määrällisen arkaselun jälkeen arkasellaan alueia erilaisen ominaisuuksien avulla ja esiään esimerkin omaisesi kullekin alueyypille erilaisia konkreeisia laauekijöiä. Visualisoinien avulla kuvaaan alueiden luonnea ja mahdollisa ulevaisuuden kehiysä. Rakennesuunnielman 2040 valmiselua on ohjannu seuuhalliuksen aseama avoiekokonaisuus, jossa: Rakennesuunnielmalla varauduaan noin asukkaan väesönkasvuun vuoeen 2040 mennessä. Voimakas väesönkasvu, asumisväljyydessä apahuva muuokse, asunokannan poisuma, seudun sisäinen muuo ja ikärakeneen muuokse johava siihen, eä kaupunkiseudulle arviaan noin uua asunoa suunnielmakauden aikana. Rakennesuunnielman ehdousvaiheessa on arkenunu, eä noin puole asunouoannosa sijoiuu alueille, joka ova ns. raiioierakeneessa kaupunkimaisen iiviissä ympärisössä kaavien palvelujen läheisyydessä. Neljännes asunouoannosa sijoiuu lähi- ja aajamajunaan sekä seudulliseen runkobussiin kykeyyviin koheisiin, joihin kuuluu usea kunakeskus ai muia vahvisuvia alueai lähipalvelukeskuksia. Neljännes asunouoannosa sijoiuu muille alueille, joisa osa on maankäyölään ja arjen palveluilaan monipuolisia, osa asumiseen painouvia alueia. Jokainen seudullisesi merkiävä alue on kuienkin joukkoliikeneellä hyvin saavueavissa. Asumisen rendikehiys Asunouoanorendeissä on jo nähävissä sekoiunua kaupunkirakennea, jossa palvelu ja asuminen sekä yöneko sekoiuva keskenään. Myös koreli-, alo-, ja asunoyyppien sekoiuminen rikasuaa asunouoanoa. Tällaisa kehiysä ulee voimisaa ja mahdollisaa myös pienemmissä miakaavoissa. Esimerkiksi aloyyppijaoelun monipuolisamisen avulla voidaan koreliasolla luoda sekoiunua asuinrakenamisa. Suurempi yheiskunnallinen palvelurakeneen muuos vaikuaa esimerkiksi kunnallisen palveluiden sijoiumiseen. Uuden yyppisillä, esimerkiksi hybridimallisilla koreleilla ja rakennuksilla mahdolliseaan jousavuus asunojen, palveluiden ja yöpaikkojen sijoiamisessa. Kesävän kehiyksen huomioiminen ja iedosaminen näkyy muun muassa asuinnelijöiden kasvun aiumisessa. Asuinnelijöiden väheneminen on myös aloudellinen ilmiö, minkä kaua asuinympärisön arvo ja käyömahdollisuude korosuva. Esimerkiksi ällä hekellä vielä vieraamma asunoyypi kuen minimiasunno voiva olla hyvällä suunnielulla haluuja ulevaisuuden koeja ja kaupungin sykkeesä voi löyää hyvän minimionin. Houkuelevaa kaupunkiseuua rakenneaan myös persoonallisilla asumisen paikoilla. Rakennusen uusiokäyö eli oiminnalaan muuuva rakennukse, ova yksi ulevaisuuden asumisrendi. Trendi vasaa kesävän kehiyksen haaseisiin luomalla ekologisesi uua olemassa olevasa rakeneesa ja rikasuaa kaupunkirakennea sosiaalisesi. Hisoriallinen kerrosuminen on yksi rakenneun ympärisön houkuelevuusekijöisä. 1. varaudumme väesön kasvuun, 2. iivisämme yhdyskunarakennea, 3. kehiämme keskusoja ja keskuksia, 4. parannamme asuinympärisön laaua ja monipuolisuua, 5. vahvisamme elinkeinoelämän kasvua, 6. uudisamme liikkumisen apoja, 7. parannamme palvelujen saavueavuua, 8. edisämme seudullisesi merkiävien hankkeiden oeuusa ja 9. parannamme suunnielman siovuua ja oeuamisen ohjelmoinia. Tavoieiden pohjala suunnielu eeni ensiksi vaihoehojen laaimisen ja linjarakaisun kaua rakennesuunnielmaluonnokseen ja sen vaikuusen arvioiniin. Sen jälkeen käynnisyi yön viimeisely Kasvun pääpaino on Tampereen seuukeskuksessa sekä 13 alueellisessa keskuksessa, joisa suurin osa on kunakeskusoja. Liikkumisen näkökulmasa kunakeskuksia kehieään eriyisesi kävelyn ja pyöräilyn ympärisöinä, asumisen näkökulmasa aloyypeilään ja hallinamuodoilaan monipuolisina koheina. Keskukse ova lisäksi merkiäviä yöpaikka-alueia. Raiioien seudullinen kokonaisuus nauharakeneineen ja lähi- ja aajamajunan asemanseudu synnyävä kiinnosavia ja merkiäviä asumisen ympärisöjä. Bussirakeneeseen laskeava aluee uova panoksensa asuinympärisöjen monipuolisuueen keskiehokkain korelirakenein. Rakennesuunnielman oeuusohjelma arkenaa asunouoannon, yöpaikka-alueiden oeuuksen sekä palveluverkon ja liikennejärjeselmän kehiämisen päävaihee. Toeuusohjelmalla pyriään siihen, eä kaupunkiseudulla on arjolla asapainoisesi eriyyppisiä asunoja ja asuinalueia. Kohuuhinaisen asumisen asunouoano oeueaan seudulla yheisvasuullisesi sien, eä huomioiduksi uleva niin asunnooma, ikäihmise kuin opiskelijakin. Asunouoannossa huomioidaan eriyisryhmien asumisoivee ja arpee. Ikärakeneen muuos ja pidemmä elinkaare lisäävä muun muassa palveluasunojen kysynää ja korosava eseeömyyden ärkeyä sekä asuinrakenamisessa eä kaupunkiympärisössä. Monikuluurisuus on myös kasvava ilmiö kaupunkiseudulla ja sen luomiin haaseisiin ja mahdollisuuksiin voidaan osiain vasaa sosiaalisen asunouoannon avulla, mua myös korosamalla alueiden oiminnollisuua ja kohaamispaikkojen ärkeyä. Osallisuamalla asukkaia suunnieluprosesseihin paranneaan mahdollisuuksia yheisöllisyyden unnun synnylle. Vapaa-ajan vieomahdollisuude ova myös ärkeä seikka vasaaessa asunouoannon arpeisiin. Arjen sujuvuus muodosuu yöpaikkojen, palveluiden ja virkisysalueiden hyvän saavueavuuden kaua. Arjen sujuvuus on oiva miari arkaselaessa asuinalueiden laaua. ehdoukseksi. Luonnosvaiheessa rakennesuunnielman Tampereen kaupunkiseudun asunopoliiinen ohjelma valmiseluun oeiin mukaan asunouoannon ja äsmenää asunorakenamisen ja asumisen kehiämisen asuinympärisöjen monipuolisuua ja laaua paranavien suunnielua. Siinä on koroseu, eä kaupunkiseudulla avoieiden konkreisoini. Sillä haeaan käyännön rakaisuja ulee lisää hallinamuoojen ja aloyyppien vaihoehoja sovieuina eriyyppisiin yhdyskunarakeneisiin, keskuksiin sekä monipuolisaa arjonaa. Monipuolisaminen onkin ja liikkumisympärisöihin. ulevaisuuden avainsana asuinrakenamisessa. 7 8

5 Toeuunu asunouoano Tampereen kaupunkiseuu Kangasala Lempäälä Asunopoliiisen Asunopoliiisen ohjelman oeuuman ohjelman ja oeuuman avoieen keskiarvo ja avoieen vuosila keskiarvo vuosila Kerrosalo 1 Rivi- ai 2kejualo Erillise 3pienalo Kaikki asuirakenaminen 4 Kerrosalo 1 Rivi- ai 2kejualo Erillise 3pienalo Kaikki asuirakenaminen Nokia 350 Orivesi Asunoa kpl Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillise pienalo 3 Kaikki asuirakenaminen 4 Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillise 3 pienalo Kaikki asuirakenaminen Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillinen 3pienalo Kaikki 4 asuinrakenaminen Toeuuma Tavoiee Lähee: Tampereen kaupunkiseudun asumisen ja rakenamisen ilasoaineiso 2012 sekä MAL-aiesopimuksen vuoden 2013 seuranarapori. Asunopoliiisessa ohjelmassa 2030 aseeiin aloyypeiäin arkaselussa. Jakossa on oivoavaa esimerkiksi asunouoanoavoiee vuoeen 2030 asi. Näiden keskiehokkaan rakenamisen yleisyminen, jolloin avoieiden oeuuma koko kaupunkiseudulla vuosila uudenyyppise rakennusyypi voiva korvaa vanha on esiey yllä olevassa aulukossa. Jäljempänä käsiee. Tulevaisuuden jaoelu voikin olla esimerkiksi on eriely avoieiden oeuuma kunniain. Tarkaseluväli iivis ja maala, keskiehokas, iivis ja korkea sekä erilaise on lyhy, mua esimerkiksi rivi-ja kejualojen avoiea hybridirakenee. alhaisempi rakenuminen on ollu haaseena jo pidempään. Kyseisen aulukkojen aineiso on koou Tampereen asumisen Taloyyppien iukka jako kerros-, rivi-, ja erillispienaloihin ei ja rakenamisen kaupunkiseudun ilasoaineisoisa vuosila palvele monipuolisa aluekehiysä ja äsä syysä jakossa Oriveden iedo puuuiva ilasoaineisoisa. on pääey luopua aloyyppijaoelusa seudullisessa Pirkkala Tampere Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillise pienalo 3 Kaikki asuirakenaminen 4 Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillise 3pienalo Kaikki asuirakenaminen 4 Vesilahi Ylöjärvi Kerrosalo 1 Rivi- ai kejualo 2 Erillise pienalo 3 Kaikki asuirakenaminen 4 Kerrosalo 1 Rivi- ai 2kejualo Erillise 3pienalo Kaikki asuirakenaminen 4 Taulukoissa on kunniain esiey asunopoliiisen ohjelman oeuuman (violei) ja avoieen (harmaa) keskiarvo vuosila Tampereen aulukon skaala on muia suurempi. Lähee: Tampereen kaupunkiseudun asumisen ja rakenamisen ilasoaineiso 2012 sekä MAL-aiesopimuksen vuoden 2013 seuranarapori. 10

6 Uude asunno Toeuunu asunouoano * *vuoden 2014 lukumäärä on kunien arvio Kangasala Asunopoliiisen ohjelman avoieee Toeuunu asunouoano * *vuoden 2014 lukumäärä on kunien arvio Nokia Asunopoliiisen ohjelman avoieee Kangasalan aloyyppijakauma Kangasalan aloyyppijakauma Nokian aloyyppijakauma Nokian aloyyppijakauma 43 % 33 % 42 % 33 % 40 % 35 % 40 % 35 % 24 % 25 % 25 % 25 % Kangasalan hallinamuoojakauma Kangasalan hallinamuoojakauma Nokian hallinamuoojakauma Nokian hallinamuoojakauma 14 % 0 % 15 % 7 % 15 % 12 % 10 % 15 % 74 % 75 % 93 % 70 % Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Asumisoikeusasunno Muu Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Lempäälä Orivesi Lempäälän aloyyppijakauma Lempäälän aloyyppijakauma Oriveden aloyyppijakauma* Oriveden aloyyppijakauma 21 % 15 % 2 % 19 % 56 % 23 % 60 % 25 % 60 % 21 % 98 % Erillise pienalo Muu asuinrakennukse Kerrosalo Rivi- ja kejualo Erillise pienalo Lempäälän hallinamuoojakauma Lempäälän hallinamuoojakauma Oriveden hallinamuoojakauma Oriveden hallinamuoojakauma 19 % 2 % 2 % 15 % 10 % 10 % 1 % 10 % 100 % 76 % 75 % 80 % Omisusasunno Vapaa rah. vuokra-asunno ARA -vuokra-asunno Asumisoikeusasunno Muu Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Omisusasunno Omisusasunno ARA-vuokra-asunno Muu 11 *Oriveden oeuunee aloyyppijakauman arvo ova vuosila

7 Uude asunno Toeuunu asunouoano * *vuoden 2014 lukumäärä on kunien arvio Pirkkala Asunopoliiisen ohjelman avoieee Toeuunu asunouoano * *vuoden 2014 lukumäärä on kunien arvio Vesilahi Asunopoliiisen ohjelman avoieee Pirkkalan aloyyppijakauma Pirkkalan aloyyppijakauma Vesilahden aloyyppijakauma Vesilahden aloyyppijakauma 25 % 15 % 21 % 5 % 9 % 40 % 15 % 60 % 64 % 15 % 45 % 86 % Pirkkalan hallinamuoojakauma Pirkkalan hallinamuoojakauma Vesilahden hallinamuoojakauma Vesilahden hallinamuoojakauma 18 % 15 % 5 % 13 % 10 % 19 % 63 % 75 % 100 % 82 % Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Asumisoikeusasunno Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Omisusasunno Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Tampere Ylöjärvi Tampereen aloyyppijakauma Tampereen aloyyppijakauma Ylöjärven aloyyppijakauma Ylöjärven aloyyppijakauma 4 % 15 % 23 % 24 % 37 % 36 % 8 % 64 % 25 % 60 % 50 % 27 % 27 % Muu asuinrakennukse Tampereen hallinamuoojakauma* Tampereen hallinamuoojakauma Ylöjärven hallinamuoojakauma Ylöjärven hallinamuoojakauma 3 % 15 % 11 % 1 % 15 % 32 % 49 % 30 % 55 % 13 % 3 % 72 % 10 % 16 % 75 % Omisusasunno Vapaa rah. vuokra-asunno ARA -vuokra-asunno Omisusasunno Vapaa rah. vuokra-asunno ARA -vuokra-asunno Asumisoikeusasunno Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Asumisoikeusasunno Muu Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu 13 *Tampereen osala ARA-uoano vuosila sisälää ns. välimallilla rakenneu vuokra-asunno. 14

8 Uude asunno Toeuunu asunouoano * *vuoden 2014 lukumäärä on kunien arvio Asunopoliiisen ohjelman avoieee Kaupunkiseuu Kaupunkiseudun aloyyppijakauma Kaupunkiseudun aloyyppijakauma 2 % 23 % 27 % 47 % 14 % 61 % 26 % Muu asuinrakennukse Kaupunkiseudun hallinamuoojakauma Kaupunkiseudun hallinamuoojakauma 25 % 6 % 0 % 15 % 9 % 60 % 22 % 63 % Omisusasunno Vapaa rah. vuokra-asunno ARA -vuokra-asunno Asumisoikeusasunno Muu Omisusasunno ARA -vuokra-asunno Muu Kaavioiden arkaseluajanjakso on suheellisen lyhy, mua kuvien peruseella voidaan nähdä, eä asunouoannossa ulee panosaa monipuolisuueen sekä hallinamuoojen eä aloyyppien osala. Hallinamuoojen osala on keskeisä arkasella alueellisia arpeia ja aseaa avoiee sien, eä ne ukeva parhaien kokonaisuua, Tampereen kaupunkiseuua. Taulukoiden lähee: Tampereen kaupunkiseudun asumisen ja rakenamisen ilasoaineiso

9 Rakennesuunnielman 2040 mukaise avoiee (ehdouksen mukainen, ilanne ) Raiioiehen ukeuuva alue Lähijunaan ukeuuva alue Bussiin ukeuuva alue Muu aluee Asunouoannon avoiee kunniain vuoeen 2040 Asunouoannon avoiee rakeneen mukaan vuoeen Asunoa kpl Asunoa kpl Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahi Ylöjärvi Raiioiehen ukeuuva alue Lähijunaan ukeuuva alue Bussiin ukeuuva alue Muu aluee Lähee: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnielma Asunouoannon avoiee kunniain vuoeen 2040 Kaupunkiseudun rakennesuunnielmassa pääperiaae on, eä uleva kasvu sijoieaan olemassa olevan kaupunkirakeneen sisälle iivisämällä ja äydenämällä. Tämän avoieen avulla luodaan nykyisä paremma edellyykse sujuvalle joukkoliikennekaupungille ja mahdolliseaan auooman elinavan yleisyminen. Täsä syysä aseeu asunouoannon pääpainoaluee mukaileva ajallisesi joukkoliikenneverkkojen rakenumisa. Kokonaisuuden hallina on ensisijaisa kaupunkiseudun kehiyksessä. Alueellise painoukse esimerkiksi asunojen hallinamuodoissa, aloyypeissä ja palveluissa piää perusaa koko Tampereen kaupunkiseudun arpeelle. Kokonaisuuena kaupunkiseuu vasaa globalisoiumisen haaseisiin, koska oisisaan poikkeavilla, eriluoneisiksi rakenneuilla alueilla vasaaan monipuolisen asuinrakenamisen arpeisiin ja varmiseaan laadukkaan asuinalueen löyyminen jokaiselle. Tarkaselaessa asunouoanoa yhdyskunarakeneen yyppien mukaan voidaan havaia rakennusaikojen painouksen kunkin liikennemuodon valmisumisvuoden paikkeille. Esimerkiksi raiioien ulo edellyää myös kyseiselä vuosikymmenelä sasausa asunouoanoon. Taulukon liikennöini. lähee: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnielma Asunouoano 4000 sovieaan yheen liikennejärjeselmän runkobussirakeneen koheia äydennysrakenamalla kehiämisen kanssa. Raiioiehen ukeuuvien alueiden 2000 asunouoano on eenkin Tampereella merkiävä jo ällä 0 vuosikymmenellä, ja kasvaa edelleen, kun Koilliskeskuksen Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahi Ylöjärvi ja Pirkkalan suunnilla aleaan asunouoannossa ennakoida raiioien uloa luvulla mukaan uleva vielä Ylöjärven puolella oleva raiioiehen kykeyyvä aluee. Lähi- ja aajamajunaan ukeuuvilla alueilla Tampereella sekä Lempäälän, Nokian ja Oriveden suunnilla asunouoano kasvaa 2020-luvulla ja pysyy suheellisen korkeana myös 2030-luvulla, kun lähijunaliikeneessä saavueaan iheämpi Seudullinen runkobussi on jo käyössä oleva joukkoliikennemuoo, mikä anaa mahdollisuuden oeuaa asapainoisesi eri vuosikymmenillä. Rakennesuunnielman viimeiselyvaiheeseen jää kohuuhinaisen asunouoannon ja hallinamuoojen arkemma määrä sekä niiden sijoiuminen seudun sisällä. Täsä syysä näiä asioia ei ole esiey ässä raporissa

10 ominaisuuksien unnisaminen KESKUSTYYPPI ASUINNELIÖT/ASUKAS PALVELUT TEHOKKUUS JOUKKOLIIKENNEMUOTO IDENTITEETTI ASUMISMUODON LUONNE KATURAKENNE VIHERYHTEYS HALLINTAMUOTOPAINOTUS MAISEMA Seuraavassa on unniseu asuinalueiden rakeneellisia ominaisuuksia. Nämä ominaisuude kerova ensisijaisesi voidaan kuienkin eroaa eri asuinalueiden luoneia ja niiden erilaisia arpeia laauekijöiden yypeille ja määrille. alueiden luoneesa ja ova laadullisesi neuraaleja. Alue voi Asuinalueen ominaisuuksien unnisamisen jälkeen kullekin erimerkiksi olla kerrosalovalaisa, sijaia järvenrannalla ai alueelle voidaan määriellä laauekijä. Niiden määriely oimia aluekeskuksena. Osa ominaisuuksisa on yksiselieisiä, ei ole yksiselieisä ja ähän raporiin valiu laauekijä kuen asuinneliö per asukas, oise aas ulkinnanvaraisempia ova yksi lähesymisapa. Tarkoiuksena on havainnollisaa ja kuen maisema ai idenieei. Raporissa valiu ominaisuude konkreisoida laadukkaan asuinalueen muodosumisa. ova esimerkkejä. Ominaisuuksien unnisamisen avulla Keskusyyppi Keskusyypi jakauuva Tampereen seuukeskukseen, aluekeskuksiin ja lähipalvelukeskuksiin. Keskusyyppi vaikuaa oleellisesi asuinrakenamisen iheyeen ja muihin asumismuodon vaihoehoihin. Keskusa-alueilla palveluiden, asumisen ja yöpaikkojen sekoiuminen on luonevaa ja yleisä. Aluekeskukse soveluva hyvin kohuuhinaiselle vuokra-asumiselle, koska palvelu ja kaava joukkoliikennemahdollisuude ova lähellä. Keskusayyppien palvelunarjona voi muuua ulevaisuudessa, mua keskusamainen luonne ulee voida kokea valiuilla alueilla jakossakin. Asukkaa kaipaava kohaamispaikkoja, joen alue- ja lähipalvelukeskuksia ulee kehiää sosiaalisina ympärisöinä, joihin ympäröivä asunno liiyvä. Lähipalvelukeskuksen palveluia voiva olla esimerkiksi harraseila, auoalli, joia asukkaa voiva käyää asunojensa jakeena. Tila oimiva niin yriysen käyössä, kunien palvelupiseinä kuin asukkaiden yöiloina. Näin mahdolliseaan erillisaloille yypillinen laauominaisuus myös muunlaisessa asuinmuodossa. Joukkoliikennemuoo Tampereen alueella ehdään miavia invesoineja muun muassa raiioiehen ja lähijunaliikeneeseen. Yhdyskunarakeneen arpeiden mukaan valiu joukkoliikennemuodo luova ympärilleen hyvä puiee rikkaan asuinalueen synnylle. Asunouoannon kannala aluee ova eriyisen houkuelevia, koska hyvä liikenneverkoso ja niiden ympärille hakeuuva palvelu ja yöpaika ova ärkeä ekijä laadukkaalla asuinalueella. Palvelu Palvelu ova ärkeä osa viihyisää asuinaluea. Pelkäsään asumiselle arkoieuja alueia ulee välää. Palvelujen luonne voi vaihdella kuienkin asuinalueesa riippuen. Kaupallisen palveluiden keskiyminen on ymmärreäväsi mahdollisa vain suuremmissa keskuksissa. Pienalomaisille alueille ulee varaa iloja kerhooiminnalle ja muille palveluille, kuen päiväkodeille, harraseiloille ja koioimisoille. Myös asuinaloissa oleva yheisila voidaan nähdä osana palvelurakennea. Tehokkuus Koreliehokkuus on raporissa suunaa-anava ja kuvaa vain uusien asuinalueiden asuinkoreleiden koreliehokkuua. Visualisoinneilla ja konkreeisilla esimerkeillä haluaan havainnollisaa ehokkuusluvun vaikuus kullekin asuinalueelle. Kaurakenne Kaurakeneeseen vaikuaa oleellisesi alueen joukkoliikeneen muoo sekä asumismuodo. Kau voidaan suunniella ja rakenaa osaksi asunoja ja asuiniloja, jolloin kadun oiminnollisuus ja käyöase paraneva. Kaujen miasuhee ja ilarajaukse alueilla vaikuava viihyvyyeen ja urvallisuueen. Kaduisa ulee suunniella myös oiminnallisia niin, eä ne oimiva sosiaalisina kohaamispaikkoina. Siksi eriyyppise kaurakenee ulee unnisaa ja huomioida suunnielaessa asuinaluea. Paikan unu - Idenieei Idenieeillä kuvaaan alueen hisoriasa ai muusa vasaavasa synyneiä alueen asukkaiden unnisamia ominaispiireiä. Alueiden posiiivise idenieei ova ärkeiä ekijöiä laadukkaalla asuinalueella ja niiä ulee voimisaa. Asumismuodon luonne Asumismuodo on jaeu kerros-, rivi-, ja erillispienaloihin. Tämän yyppinen jaoelu ei välämää ue parhaien aseeujen monipuolisen ja kokeilevien asuinalueiden synyä. Kyseinen luokius on kuienkin haluu oaa huomioon, joa aiempia ilasoja sekä aseeuja avoieia voidaan miaa ja arvioida. Hallinamuoopainous Asumisen eri hallinamuooja ova omisus-, asumisoikeusja vuokra-asuminen. Vuokra-asuminen voi olla ARA- ai vapaarahoieisa vuokra-asumisa. Yhdyskunarakeneen kannala on ärkeää, eä asuinalueilla on monipuolisesi eri hallinamuooja, joa luodaan pohja rikkaan ja dynaamisen asuinympärisön rakenumiselle. Asuinalueiden ominaisuude muodosava pohjan erilaisille asunojen hallinamuodoille. Esimerkiksi ARA-rahoieise vuokra-asunno ulee rakenaa mielellään keskuksiin, koska näissä asunnoissa asuva hyöyvä enien julkisen palveluiden ja joukkoliikeneen läheisyydesä

11 Pinna, fyysinen laau Asuinneliömäärä Asuinneliömäärä on ollu vuonna 2011 Tampereen seudulla 38 m² per asukas (Asuminen ja rakenaminen, Tampereen kaupunkiseuu, Tilasoaineiso 2012). Tampereen kaupunkiseudun asunopoliiisessa ohjelmassa 2030 koko seudun keskimääräiseksi neliömääräksi on laskeu 42 m² per asukas vuonna Huomioiden kuienkin asuinrakenamisessa ällä hekellä näkyvä rendi sekä aseeu asuinrakenamisen laauominaisuude, voidaan oleaa, eä asuinneliömäärän kasvu on vähenymässä. Neliömäärän arvioinnissa on oeu myös jakossa huomioon arkemmin paikallise vaikuukse. Ominaisuuksien kaua voidaan alueelle määriää sellaise laauekijä, joka vähenävä asukkaiden arvea ja halua omisaa reilusi asuinnelijöiä. Asukkaiden ieoisuus, aloudellisuus ja käyännöllisyys ajava valisemaan pienemmä asuinneliömäärä. Asuinalueen laauominaisuude mahdollisava valinnan niin, eä asukkaa saava samalla nauia laadukkaasa asumisesa. Keskimääräisen asuinneliömäärän kasvun aiuminen on monella miarilla kesävän kehiyksen mukaisa, koska se on sekä asukkaalle eä kunnalle aloudellisa, ekologisisa vaikuuksisa puhumaakaan. Muuos luo posiiivisa painea asuinalueiden ulkoalueiden suunnielulle ja rakenamiselle, koska ulkoilojen monipuolisempi käyö osana arkipäivän elämisä lisäänyy. Kun suosuaan luopumaan suurisa yksiyisisä iloisa, panoseaan enemmän julkisen alueiden ai yheisilojen rakenaminen. Maisema Maisemallise arvo ova alueiden luonnonarvoja ja voiva olla hyvinkin alueellisia. Tampereen seudun pääviherverkkoon kuuluu esimerkiksi maisemallisesi merkiäviä vesisöalueia, soraharju sekä niiyjä eä mesiä. Viheryheys Viheryheyksiä on useanlaisia. Kaupunkiympärisössä yheys voi olla pienimiakaavaisempi ja rakenneumpi kuin aas asuinalueiden reuna-alueilla, missä mesä voiva olla hyvinkin lähellä. Luonoyheyksien läheisyys on kuienkin välämäönä kaikenlaisissa asuinaluerakeneissa, kun avoiellaan laadukasa asuinaluea. ominaisuuksisa laaduksi Rakennusiheyden vaihelu Bulevardisoini Laadukkaa pinamaeriaali Suljeava pyöräsäilyys Sekoiunu rakenne Monipuolisesi joukkoliikeneen eri vaihoehoja Kaupunkipuiso Kauason yheisila Viherparvekkee Infoaulu Taskupuiso Sadesuoja Sosiaalisia kohaamispaikkoja Yksiyinen sisäpiha Valaisus Kaoerassi Ranarakenaminen Pienimiakaavainen korelirakenne Kaupunkikuluurin mahdollisaminen Kauilan rajaus Vuokraava oimisoila Kaupunkipuuarha Virkisys- ja liikunapolu Asunnoisa suora ulkoyheys Kau osana asunoja Leikkialue Sekoiuneesi eri hallinamuooja Viljelymahdollisuus Asuminen, palvelu ja yöpaika sekoiunee alueella Isuukse Kaukalusee mm. isuime Maisemoini Alueen ominaisuuksien unnisamisen jälkeen voidaan Toise asuinaluee arviseva muia enemmän laadullisia Toiminnallisesi akiivinen piha-alue aseaa sille erilaisia laadullisia vaaimuksia ja avoieia. avoieia, joa alueisa saadaan houkuelevia ja miellyäviä Laadullisisa asioisa osa on yleisluoneisia ja miakaavalaan asuinympärisöjä. Valiu esimerki on arkoieu luomaan suuria. Osa aas on pieniä, konkreeisia yksiyiskohia. Laau yleisä ahoilaa alueiden kehiyksesä sekä visualisoimaan synyy kuienkin näisä molemmisa suuren miakaavan yheisä mielikuvaa aluekeskuksisa, liikeneen solmukohdisa hallinnasa sekä yksiyiskohien huolellisesa suunnielusa. ja asuiniheydesä. BUSSIN LAATUKÄYTÄVÄ KORTTELITEHOKKUUS 0,5-0,7 RAK.PINTA-ALA KORTTELIN PINTA-ALA HARJUALUE Kuvius ominaisuuksien muuumisesa laaiekijöiksi

12 1,8-2,2 ASUNTOKUNNAN KESKIKOKO KORTTELITEHOKKUUS 0,7- HUONEISTOALAN KESKIKOKO m² /asukas Esimerkkejä, joihin soveluva raiioiehen ukeuuvan alueen laauominaisuude Raiioiehen ukeuuva alue Perheasunno ALUEKESKUS KAUPUNKIPUISTOT Urbaani asuinympärisö UMPIKORTTELIRAKENNE KORTTELITEHOKKUUS 0,7 - KULTTUURIN KULUTTAJAT Kohuuhinaise vuokra-asunno Monipuolinen asunokana Palveluasuminen Eseeömyys Kaupunkipuiso Kauilan rajaus Viherparvekkee Kau osana asunoja Isuukse Tori Kaukalusee Aluekeskuspalvelu Sosiaalisia kohaamispaikkoja Kaupunkikuluurin mahdollisaminen Leikkialuee Buiikkivyöhykkee Ososkadu Niin kusuu pehmeä ekijä sekä kolmanne ekijä vaikuava asuinalueen valinaperuseihin. Pehmeiä ekijöiä ova esimerkiksi viherympärisö, kuluuri ja palvelu, mua yhä yleisemmin asuinalueen kolmansia ekijöiä arvoseaan RIKAS KAUPUNKIELÄMÄ > 90 ASUNTOA/ ha MONIMUOTOISTA KAUPUNKIRAKENNETTA aikaisempaa enemmän. Iseilmaisun mahdollisuus, alueen ja asukkaan idenieei sekä kaupunkikuluuri ovakin juuri näiä kolmansia ekijöiä joiden merkiys korosuu iiviissä kaupunkirakeneessa

13 IV 2400m² asuinneliöiä 79 asukasa 41 asuno 15 Yksiöä 14 Kaksioa 12 Kolmioa V e = 0,7 100 asunoa/ha e = 0,7 III II III 22 ap V 4000m² asuinneliöiä 111 asukasa 25 ap 61 asunoa 26 Yksiöä 20 Kaksioa 15 Kolmioa IV e = 0,8 Yllä on kuvieellinen raiioien varrelle sijoiuva hehaarin kokoinen koreli pihajärjeselyineen. Alla alueesa havainnollisava massamalli ja viieellise laskelma. Talomalli 2 Asunno Talomalli 1 m² kpl m² yh asukasa yksiö kaksio kolmio yh Talomalli 2 m² kpl m² yh asukasa yksiö kaksio kolmio neliö yh Auopaika Talomalli 1 Asumisen kehiämishanke - 0,7 Raikka 1 : 1000 Auopaikkoja 1 auopaikka / 100 asuinneliöä kohden auohalli 60 42,5m² parkkipaikka 32 7,5m² auopaika yh /01/14 Raiioiehen ukeuuva aluee, joka on suunnielu oeueavaksi ennen vuoa 2040 sijaiseva Pirkkalassa, Tampereella ja Ylöjärvellä. Näillä alueilla asuinrakenaminen on iivisä ai keskiehokasa. Raiioie mahdollisaa palveluiden läheisyyden ja rikkaan kaupunkimaisen asuinympärisön. Aluee soveluva hyvin kohuuhinaisille vuokra-asumiselle. Esimerkiksi palveluasunojen asukkaa hyöyvä yleisesi enien ympärisön virikkeellisyydesä, ympärisön eseeömyydesä ja palveluiden läheisyydesä. Huoneisoalan koko suheueuna asukasmäärään voi olla ällä alueella suheellisen pieni, koska alueen houkuelevuus synyy hyvisä joukkoliikenneyheyksisä, palveluiden läheisyydesä ja kaupunkimiljöösä. Alueiden painous on pienissä asunokoissa, mua varsinkin keskiehokkaalla alueella ulee myös olla perheasunnoiksi soveluvia asunoja. Näin varmiseaan sosiaalisesi kesävä asuinalue, jolla asuu monipuolisesi erilaisia asukkaia. Keskusa-asuminenkin voidaan ehdä houkuelevaksi perheellisille, kunhan kaupunkien kauilaa käyeään nykyisä monipuolisemmin ja koreleiden sisäpihoja käyeään asukkaiden puolijulkisina oiminnallisina pihoina. Kaupunkipuisojen ja asunojen parvekkeiden arvo korosuu. Asunojen laaua paranava huomaavasi erimerkiksi alokohaise kaoerassi ja yheisila. Urbaanissa asuinympärisössä sosiaalise kohaamispaika niin asuinalojen sisällä kuin julkisessa kauilassa ova osa alueen veovoimaisuua. Kohaamispaikkoja Asumisen kehiämishanke - 0,7 Raikka 1 : 1000 Laadukkaa pinamaeriaali Kauaidea Palveluiden läheisyys Raiiovaunu Polkupyöräreii Kaava joukkoliikenneyheyde 07/01/14 Sadesuoja Infoaulu Valaisus Eseeön kauila Palveluasunno Parvekkee Esimerkkikuva on Pirkkalan keskusasa. Alueen laau muodosuu kaupunkikuluurisa, joa ukeva esimerkiksi alueen palvelu, kohaamispaika ja asukkaa ise. Täydennysrakenamalla alueelle varmiseaan riiäväsi asukkaia ylläpiämään alueen palveluia ja kuluurin synymisä

14 Esimerkkinä Pirkkala Alueella on monipuolisesi erilaisia aloyyppejä ja korelirakenee ova vaihelevia. Vaihelua ulee olla muun muassa koreliyyppien, rakennuskorkeuksien, hallinamuoojen ja asunokokojen välillä. Monipuolisuuensa ansiosa alueella on useia vaihoehoja erilaisissa elämän vaiheissa oleville asukkaille. 27 Kun alue ukeuuu raiioiehen, on mahdollisa luopua korkeisa auopaikkavaaimuksisa. Tiiviissä kaupunkirakeneessa ämä hyvinkin yksiyiskohainen seikka saaaa vaikuaa suuresi alueen suunnieluun ja viihyvyyeen. Korvaamalla suure auopaikkakenä mahdolliseaan viihyisien puoliyksiyisen piha-alueiden synymien koreleiden sisäpihoille. Alueia ulee suunniella ensisijaisesi asukkaiden asuinmukavuuden peruseella. 28

15 Esimerkkinä Ylöjärvi Esimerkkikuva on Ylöjärvelä ison auoien ja raiiovaunuliikeneen varrela. Alueen urbaanin alueen arvo muodosuva aikaisempien alueiden avoin monipuolisesa ja sekoiuneesa asunokannasa. Erillispienalo sekoiuva pienkerrosaloalueisiin luonevasi ja ova houkuelevia hyvien joukkoliikenneyheyksien ja lähipalvelukeskusen ansiosa

16 2-2,2 ASUNTOKUNNAN KESKIKOKO KORTTELITEHOKKUUS 0,7- HUONEISTOALAN KESKIKOKO 38 m² /asukas Esimerkkejä, joihin soveluva lähijunaan ukeuuvan alueen laauominaisuude Lähijunaan ukeuuva alue ALUEKESKUS METSÄVYÖHYKKEET KERROSTALOMAISTA ASUMISTA PIENTALON LAATUOMINAISUUKSILLA Tiivis kaupunkirakenne KIRJASTOPALVELUT TOISEN ASTEEN KOULUTUSPAIKAT NEUVOLAT LIIKUNTAKESKUKSET > 70 ASUNTOA/ ha Asunoja myös isommille asunokunnille Pienalomainen asuminen kerrosaloissa Sekoiunu rakenne Kohuuhinaise vuokra-asunno Aluekeskuspalvelu Kau osana asunoja Muunojousavuus Virkisysaluee Asuinalojen erassoini Viherympärisö virkisyspaikkoina Ranarakenaminen Asemanseudun väliömässä läheisyydessä ulee eriyisesi ihmislähöinen asuinympärisö ja ueaan kevyeen liikeneen kiinniää huomioa alueen asuinrakenamisen laauun, koska kasvua ja joukkoliikenneä. Usea lähijunan pysäkkialuee ja KERROSTALOMAISTA ASUMISTA HYVÄLLÄ LUONTOYHTEYDELLÄ RANTARAKENTAMINEN urbaanissa ympärisössä laau muodosuu sekä kauilan sosiaalisuudesa ja oiminnollisuudesa, eä yksiyisyyden seisakkee sijaiseva rana-alueiden läheisyydessä. Ranaaluee ova upea mahdollisuus luoda alueelle idenieeiä mahdollisamisesa. Viihyvyyä voidaan lisää muun muassa ja paranaa alueen laaua. Julkisella ranarakenamiselle ympärisön ja kauilan jäsenelyllä. Näin saavueaan varmiseaan mahdollisimman monelle asukkaalle 31 mahdollisuus nauia vesisöisä. 32

17 33 34

18 Vuoeen 2040 mennessä ehokkaasi rakenneavia lähi- ja Urbaaneilla asuinalueilla ulee miä odennäköisimmin aajamajunaan ukeuuvia asuinalueia ova muun muassa näkymään asunoväljyyden kasvun aiuminen. Lakalaiva, Lempäälän keskusa, Nokian keskusa, Oriveden Asuinneliömäärän kasvu asukasa kohden ei siis välämää keskusa, Sääksjärvi, Tampereen keskusa ja Tesoma. Näiden kasva nykyisen suunauksen mukaisesi vaan saaaa alueiain alueiden lisäksi on lähi- ja aajamajunaan ukeuuvia reuna- jopa pienenyä. alueia, joka on esiely jäljempänä. Asemanseudu ova myös aluekeskuksia muuamaa poikkeusa lukuun oamaa. Aluekeskus mahdollisaa alueelle kaavan ja monipuolisen palvelurakeneen. Lähijunaan ukeuuva asuinaluee ova siis urbaaneja asumiskeskiymiä, joka luova hyvä edellyykse esimerkiksi kohuuhinaiselle vuokra-asumiselle. Lähijunaan ukeuuva urbaani asuinalue houkuelee sekä lapsiperheiä Tiheässä asuinrakenamisessa ulkoilojen suunnielu korosuu. Ulkoiloja ulee suunniella asukkaiden akiiviseen käyöön ja paranaa nykyisä paremmin asukkaiden mahdollisuua käyää asunnon väliömiä ulkoiloja osana asunoa. Näin luodaan urvallisen ja elinvoimaisen asuinalueen synyminen. eä pieniä asunokunia edullisuudellaan, mua myös Eri aluekeskusen idenieeien unnisaminen ja kaavalla palveluarjonnalla. voimisaminen on ärkeää alueen imagon luomisessa. Viheralue Funkionaalinen kaupunkiaide Pienyriäjien oimiiloja Pienalomainen kerrosaloasuminen Toiminnallinen piha-alue Asunojen suora ulkoyheys Koreliehokkuuksien vaihelulla voidaan sekoiella esimerkiksi iivisä ja korkeaa, keskiehokasa ja iivisä ja maalaa niin eä ympärisön kokonaisvalaisempaa ehokkuua miaava alueehokkuusluku pysyy suunniellun korkeana. Kohuuhinaise oni mahdollisava suuremma asunokoo kuin esimerkiksi Tampereen ydinkeskusassa. Aluekeskuksen yheydessä asuinalueella saavueaan hyvin monipuolisa ja sekoiunua rakenamisa, kun yöpaikka-, palvelu-, ja asuinrakenaminen yhdiseään ennakkoluuloomasi. Vahva idenieei lisää houkuelevuua ja varmisaa ää kaua riiävän asukaspohjan lähijunaliikeneelle. Täsä syysä aluekeskusen maisemallise ja jo olemassa oleva idenieeiarvo ulee unnisaa. Idenieeiarvoja ova muun muassa Sääksjärven ja Lempäälän keskusan vesisö, Nokian keskusan ehdasaluee ja Oriveden viherverkoson läheisyys. Näiä ominaisuuksia voi uoda laauominaisuuksiksi esimerkiksi rakenamalla virkisysalueia ja rana-alueia ai oamalla vanhoja ehdasalueia uusiokäyöön esimerkiksi asunnoiksi. Ranarakenaminen Esimerkkinä Sääksjärvi Esimerkkikuva on Sääksjärvelä. Kuvan asuinalueella on sekä pienalomaisia kerrosaloasunoja lapsiperheille eä pienempiä asunoja niin asukkaille kuin oimisokäyöön. Alue ukeuuu lähijunapysäkin lisäksi rana-alueeseen, joka on säilyey julkisena rana-alueena. Rana-alueen yheydessä aukeaa sekä asukkaiden eä vierailijoiden käyöön monipuolise viheraluee. Vaikka alue on iivisä, eriluoneisen piha-alueiden ansiosa alue on asuinympärisönä monipuolinen ja miellyävä. Koska lähijunapysäkki on lähellä, auopaika voiva sijaia hieman kauempana asunnoisa, jolloin asunojen väliömässä läheisyydessä oleva piha-aluee jäävä akiiviseen käyöön

19 IV 28 ap V 1840m² asuinneliöiä 64 asukasa 28 asuno 5 Yksiöä 10 Kaksioa 13 Kolmioa 134 asunoa/ha e = 0,9 IV e = 1,2 1840m² asuinneliöiä 64 asukasa 20 ap 28 asuno 5 Yksiöä 10 Kaksioa 13 Kolmioa V e = 1,1 4 ap III 2800m² asuinneliöiä 95 asukasa 20 ap 39 asuno 8 Yksiöä 6 Kaksioa 20 Kolmioa 5 Neliöä VI III III VI III 2800m² asuinneliöiä 95 asukasa 20 ap 39 asuno 8 Yksiöä 6 Kaksioa 20 Kolmioa 5 Neliöä e = 1,0 e = 1,0 Yllä on kuvieellinen lähi- ja aajamajunan varrelle sijoiuva hehaarin kokoinen koreli pihajärjeselyineen. Alla alueesa havainnollisava massamalli ja viieellise laskelma. Talomalli 2 Talomalli 1 Valiu avoielava laauominaisuude vaikuava alueen suunnieluun ja kaavoiukseen. Luonnosmaisessa esimerkissä on arkoiuksena havainnollisaa, mien aseeu avoiee voidaan rakaisa yhdellä apaa oninkäyön Kaava liikenneyheyde lähellä Sekoiuneesi eri hallinamuooja Asunojen ulkoyheys Taskupuiso Leikkialue Yksiyinen piha-alue asukkaille Rakennusiheyden vaihelu ja asunojakauman osala. Laskenamalli ja kaavio ova eoreeisia ja ne ulee nähdä suunaa-anavina. Teiden maisemoini Yheys seudulliseen viherverkosoon Asunno Talomalli 1 m² kpl m² yh asukasa yksiö kaksio kolmio yh Talomalli 2 m² kpl m² yh asukasa yksiö kaksio kolmio neliö yh Auopaika Asumisen kehiämishanke - 0,9 Lähijuna 1 : 1000 Auopaikkoja 1 auopaikka / 100 asuinneliöä kohden 37 auohalli 60 42,5m² parkkipaikka 32 7,5m² auopaika yh /30/14 Kaaviomaisessa arkaselussa on yhden hehaarin kokoinen asuinkoreli. Hehaari on valiu arkaselualueen kooksi, koska hehaariin suheueaan useia keskieurooppalaisia asuinalueen iiviyä miaavia laskenaapoja ja äsä syysä se sopii parhaien eoreeisen havainnollisamisen pohjaksi. Havainne kuvasa hahmoaa minkä korkuisella rakenamisella saavueaan haluu 0,9 ehokkuusluku. Kun asuinalue on kykey lähijunaliikeneeseen, auopaikkojen määrän asemien läheisyydessä olevissa asuinkoreleissa on laskeu olevan yksi auopaikka per 100 asuinneliöä. Asemanseuduilla voi olla arvea erillisille auopaikoiuksille kauempaa auolla saapuville. Umpikorelilla mahdolliseaan yksiyisen ja julkisen Umpikoreli esimerkki voi päeä yhä hyvin Tampereen ilan rajaaminen ja niiden luoneva vaihelu. Urbaaniin ja ydinkeskusassa, missä koreleiden sisäpihoja on mahdollisa iiviiseen asuinalueeseen saa umpikorelin avulla asukkaiden muuaa parkkialueisa esimerkiksi kaupunkipuisoiksi. Tämä yksiyisen piha-alueen. Kun auopaikkojen suheellisa kehiyssuuna paranaa huomaavasi urbaanin asuinalueen määrää vähenneään, sisäpihaa voidaan käyää vapaammin laaua monipuolisamalla asukkaiden mahdollisuua muuhun oiminaan. hyödynää puoliyksiyisä ai yksiyisä piha-aluea. Asumisen kehiämishanke - 0,9 Lähijuna 1 : /30/14 38

20 1500m² asuinneliöiä 50 asukasa 12 ap 19 asuno 7 Kaksioa 6 Kolmioa 6 Neliöä 1500m² asuinneliöiä 50 asukasa 12 ap 19 asuno 7 Kaksioa 6 Kolmioa 6 Neliöä 25 ap 134 asunoa/ha e = 0,9 1840m² asuinneliöiä 60 asukasa 32 asuno 10 Yksiöä 16 Kaksioa 6 Kolmioa 1840m² asuinneliöiä 60 asukasa 32 asuno 10 Yksiöä 16 Kaksioa 6 Kolmioa 1840m² asuinneliöiä 60 asukasa 12 ap 32 asuno 10 Yksiöä 16 Kaksioa 6 Kolmioa Yllä on oinen kuvieellinen lähi- ja aajamajunan varrelle sijoiuva pisealoilla suunnielu koreli pihajärjeselyineen. Alla alueesa havainnollisava massamalli ja viieellise laskelma. Talomalli 2 Talomalli 1 Asunno Talomalli 1 m² kpl m² yh asukasa yksiö kaksio kolmio yh Talomalli 2 m² kpl m² yh asukasa yksiö kaksio kolmio neliö yh Avoimempi korelirakenne oimii hyvin väljemmällä asuinalueella, kuen esimerkiksi aluekeskusen reuna-alueilla, missä laajemma viherverkosoyheyde ova väliömässä läheisyydessä. Tällaisessakin ilaneessa ulee huomioida piha-alueiden suunnielu ja eriluoneisen piha-alueiden monipuolisuus sekä rakennusyyppien vaihelu. Hankkeen oeuumisen osala parasa on, eei kaavoiuksella sidoa liikaa suunnielu- ja oeuusyöä. Yheisyö ulee oaa yöskenelyavaksi hei alueiden suunnieluprosessien alkuvaiheissa. Näin alueiden on mahdollisa oeuua suunniellusi ja muodosaa suuremman miakaavan kaupunkirakennea. Ranarakenaminen Useimma aluekeskukse sijaiseva vesisöjen äärellä, joen Yllä oleva kuva on esimerkki massiivisemmasa ranarakenamisa ulee hyödynää nykyisä ehokkaammin ranarakenamisesa, jossa asunno avauuva suoraan myös urbaaneilla asuinalueilla. Veden läheisyys luo monia ranaan. Esimerkiksi asuinalojen erassoini, asukaspiha ja oiminnallisia mahdollisuuksia ja lisää houkuelevuua ja parvekkee arjoava mahdollisimman monelle asukkaalle paranaa alueen imagoa. Urbaanilla ranarakenamisella näkymä ja luonoyheyden vesisön ääreen. luodaan kohuuhinainen rana-asuminen. Asumisen kehiämishanke - 0,9 pisealo 1 : /15/14 Auopaika Auopaikkoja 1 auopaikka / 140 asuinneliöä kohden 39 auohalli 36 42,5m² parkkipaikka 25 7,5m² auopaika yh. 61 Asumisen kehiämishanke - 0,9 pisealo 1 : /15/14 40

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM -projeki on saavuamassa visionsa, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra FINBIM?

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM- bsf infraoimialakunnan perusamiskokous, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA Monipuolisesti k o t o i s a Asumisen määrä- ja laatutavoitteet Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen Aluksi Laadukkaat asumisen ympäristöt

Lisätiedot

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15. PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu

Lisätiedot

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 Kasvu tiivistyy sisäänpäin tultaessa Vuonna 2014 kaupunkiseudun väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013), mikä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2. 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013 RÄÄPÄLÄ AP-oni -5- Viikoiainen arjousaika.-..0 TONTTEN SJANT Rääpiälän alue sijaisee Vuorenaan kaupunginosassa, Vanhan Härkäien ja Marssiien kainalossa. Rääpiälään on makaa noin 5,7 ajokilomeriä Hämeenlinnan

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka Maahanmuuajanuoren ohjaushanke MANO 2010 2013 Aueu 16 25 vuoiaia myöhään maahanmuuaneia nuoria löyämään heille soveluva opiskelu ai yö(harjoielu/kokeilu)paikka Kehiey oppivelvollisuusiän yliäneille maahanmuuajille

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017 TALOUSARVIO 05 TALOUSSUUNNITELMA vuosille 06-07 Kunnanhallius 4..04 Kunnanvaluuso 0..04 Risijärven kuna Aholanie 9, 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 65 543* Faksi (08) 68 33 www.risijarvi.fi eunimi.sukunimi@risijarvi.fi

Lisätiedot

SELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Dnro KAUS//00 VP /5..00..0 609 56 SELOSTUS RIESKALAN (7.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Vireille: 9..00 KH hyväksyny: KV hyväksyny: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

~ Voimaa, vireyttä ja tekemisen meininkiä ~

~ Voimaa, vireyttä ja tekemisen meininkiä ~ S einäjoen kylä ~ Voimaa, vireyä ja ekemisen meininkiä ~ E esipuhe kylien esie synyi arpeesa paranaa kaupunkiin kuuluvien kylien unneuua. Tässä kirjasessa isensä esielee kolme kirkonkylää sekä 32 oiminnallisa,

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic

Lisätiedot

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue

Lisätiedot

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1

Lisätiedot

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI. Pitkärannan asemakaava (laajennus) ja asemakaavan muutos

ULVILAN KAUPUNKI. Pitkärannan asemakaava (laajennus) ja asemakaavan muutos ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos / ULVILA KAUPUKI Pikärannan emakaava (laajennus) ja emakaavan muuos Koreli 0-,,, ja 0-, osa koreleisa,,, sekä puiso-, lähivirkisys- ja kaualuee..0

Lisätiedot

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla Tehokasa alvipioa MICHELIN-renkailla y y 2014 www.michelinranspor.com 1 Lainsäädänö koskien kuorma- ja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Lainsäädänö koskien kuormaja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Seuraavassa

Lisätiedot

Asemakaavan muutos koskee Tähtiniemen kaupunginosan (22.) korttelia 50 ja osia siihen liittyvästä virkistysalueesta.

Asemakaavan muutos koskee Tähtiniemen kaupunginosan (22.) korttelia 50 ja osia siihen liittyvästä virkistysalueesta. HENOLAN KAUPUNK /Akm. TÄHTNEM, Tähiniemen sauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS.0.0 Asemakaavan muuos koskee Tähiniemen kaupunginosan (.) korelia 0 ja osia siihen liiyväsä virkisysalueesa. Asemakaavan muuoksella

Lisätiedot

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ  1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm : A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ  m â Ê ê î ô

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,

Lisätiedot

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kuna, Ympärisö- ja ekninen osaso Anne-Mari Kemainen 00 SISÄLTÖ VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELOON ALUEELLA s.. Hoioluokkien välise ero s. 4. A

Lisätiedot

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai

Lisätiedot

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus Epävarmuus diskonokoroissa ja miakaavaeu vs. jousavuus Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Esielmän sisälö Kirjan Invesmen Under Uncerainy osan I luvu 4 ja 5. Mien epävarmuus diskonokorossa vaikuaa

Lisätiedot

Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehi2ämisellä joukkoliikenteelle mahdollisuuksia

Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehi2ämisellä joukkoliikenteelle mahdollisuuksia Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehi2ämisellä joukkoliikenteelle mahdollisuuksia Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne lähiöissä 3. Joukkoliikenteen ja maankäytön suunni2elun

Lisätiedot

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Kotkan-Haminan seutufoorumi 4.5.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä www.tampereenseutu.fi www.tampereenseutu2040.fi

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

Mikä on rakennesuunnitelma?

Mikä on rakennesuunnitelma? Kimmo Kurunmäki, Seutufoorumi 13.11.2014 Mikä on rakennesuunnitelma? Kaupunkiseudun ydinalueita koskeva strateginen suunnitelma, jossa kuvataan maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluverkon tavoitteellinen

Lisätiedot

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa 2 Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia

Lisätiedot

-2, KV 2015-04-20 18:00

-2, KV 2015-04-20 18:00 -, KV -- : Kokousiedo Aika.. klo. Paikka Raaihuone, kaupunginvaluuson isunosali Päääjä Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Bosröm, Peer Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Bria Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen,

Lisätiedot

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Onnistumisia seutuyhteistyössä Tampereen kaupunkiseudulla Oulu 2.3.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Aiheita 1. Yhteistyön rakenne 2. Aikaansaannoksia 3. Kaupunkiseutujen yhteistyön

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä 1 MAT-145 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen eknillinen yliopiso Riso Silvennoinen Kevä 21 5. Vakiokeroiminen lineaarinen normaaliryhmä Todeaan ensin ilman odisuksia (ulos on syvällinen) rakaisujen olemassaoloa

Lisätiedot

Hausjärvellä on neljä taajamaa: Oitissa 2416 asukasta, Ryttylässä 1842 asukasta, Hikiässä 1135 asukasta ja Monnissa 800 asukasta.

Hausjärvellä on neljä taajamaa: Oitissa 2416 asukasta, Ryttylässä 1842 asukasta, Hikiässä 1135 asukasta ja Monnissa 800 asukasta. Hausjärven omakoioni 0 Hausjärvellä on neljä aajamaa: Oiissa 6 asukasa, Ryylässä 8 asukasa, Hikiässä 5 asukasa ja Monnissa 800 asukasa. Eäisyyde kaupunkeihin: Helsinkiin 85 km, Laheen 5 km, Hämeenlinnaan

Lisätiedot

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Tammikuu 2009 Ohjaaja: Hannu Laurila Tero Särkijärvi TIIVISTELMÄ Tampereen yliopiso

Lisätiedot

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ TLOUSTIETEIDEN TIEDEKUNT Lauri Tenhunen KIKKILL LÄSNÄ OLEVN TIETOTEKNIIKN TLOUSTIETEELLISTÄ NLYYSIÄ Pro gradu ukielma Yleinen alousiede Tammikuu 03 SISÄLLYS Sisällys Kuvio ja auluko JOHDNTO... 5 VERKOSTOTLOUSTIETEEN

Lisätiedot

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus Tieonhakumeneelmä Helsingin yliopiso / TKTL.4.04 Toennäköisyyeen perusuva rankkaus Tieonhakumeneelmä Toennäköisyyspohjainen rankkaus Dokumenien haussa ongelmana on löyää käyäjän kyselynä ilmaiseman ieoarpeen

Lisätiedot

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA II ADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA Laskenaaajuus akiivisuus Määrieäessä radioakiivisen näyeen akiivisuua (A) uloksena saadaan käyeyn miausyseemin anama laskenaaajuus (). = [II.I] jossa =

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Kimmo Laaunen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Piloipäivä nro 9 Kimmo Laaunen, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering 6.2.2014 Kimmo Laaunen

Lisätiedot

MÄNTTÄ KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2. 12. 2005 ARKKITEHTUURITOIMISTO HEIKKINEN- KOMONEN OY JWM- ENGINEERING OY, WSP LT- KONSULTIT OY

MÄNTTÄ KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2. 12. 2005 ARKKITEHTUURITOIMISTO HEIKKINEN- KOMONEN OY JWM- ENGINEERING OY, WSP LT- KONSULTIT OY MÄNTTÄ KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2. 12. 2005 ARKKITEHTUURITOIMISTO HEIKKINEN- KOMONEN OY JWM- ENGINEERING OY, WSP LT- KONSULTIT OY MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 3 Valaisinyypi

Lisätiedot

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO VENÄJÄN TALOUDEN PELASTUS? Kansanalousiede Pro Gradu -ukielma Joulukuu 2008 Ohjaaja: Jukka Pirilä Tuomo Huhanen TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI 632/Akm 22. TÄHTINIEMI, Tähtiniemen rantasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 16.02.2012

HEINOLAN KAUPUNKI 632/Akm 22. TÄHTINIEMI, Tähtiniemen rantasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 16.02.2012 HENOLAN KAUPUNK /Akm. TÄHTNEM, Tähiniemen ranasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS.0.0 Asemakaavan muuos koskee Tähiniemen kaupunginosan (.) korelia 0 ja osia siihen liiyväsä virkisysalueesa. Asemakaavan

Lisätiedot

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON AMPN YLIOPISO Kauppaieeien laios OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON Laskenaoimi Seminaariukielma Helmikuu 2004 Ohjaaja: Ismo Vuorinen apani Höök 3 SISÄLLYS JOHDANO... 4. ukielman ausaa...4.2

Lisätiedot

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma

Lisätiedot

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA Teknisä ieoa TARRANAUHOISTA P-ouch-arraeipi näkyvä ja kesävä Broherin laminoidu P-ouch-arraeipi on suunnielu ammaimaiseen arraulosukseen oimisoissa, ehaissa ja koona. Runsaasa arraeippivalikoimasa löydä

Lisätiedot

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu KUnoorni SAMKin liikealouden opiskelijoiden oimiama julkaisu Juuja Kunoilun Maailmasa 1 OMISTAJAN SANAT.. SISALLYS Kunoorni on ollu ny paikallaan jo kuusi vuoa Ise uusuin ensikerran Kunoorniin vuonna 2008,

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Sefan Fredriksson Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

KAANAAN (61.) KAUPUNGINOSAN LAAJENNUS, 1. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1626 KAAVASELOSTUS

KAANAAN (61.) KAUPUNGINOSAN LAAJENNUS, 1. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1626 KAAVASELOSTUS KAANAAN (.) KAUPUNGNOSAN LAAJENNUS,. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 0 KAAVASELOSTUS Porin kaupunkisuunnielu..0 Vireilleulo..0 Kaavaluonnos nähävillä 0...0 KH KV . PERUS- JA TUNNSTETEDOT. Tunniseiedo.

Lisätiedot

Asennus- ja hoito-ohje

Asennus- ja hoito-ohje FI Asennus- ja hoio-ohje V15/V20/V30/V30-3P/V40/V60-3P H15/H20/H30/H30-3P/H60 Gullberg & Jansson AB Smälaregaan 6 SE - 263 39 Höganäs Tel: +46 (0) 42 34 05 90 Fax: +46 (0) 42 34 02 10 E-mail: info@gullbergjansson.se

Lisätiedot

Konseptoitua kaupunkikehi.ämistä? Bisnestä oikeille paikoille! Seinäjoki

Konseptoitua kaupunkikehi.ämistä? Bisnestä oikeille paikoille! Seinäjoki Konseptoitua kaupunkikehi.ämistä? Bisnestä oikeille paikoille! Seinäjoki 15.5.2017 Ari Hynynen / TTY Jari Kolehmainen / TaY Lähtökoh8a Kaupunkikehi;ämisen ken;ä Kaupungin kehi.äminen (suunniteltu, toimintapolii?nen)

Lisätiedot

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet Zelio Time -aikarelee ZELIO Time Sarja RE7 Elekronise aikarelee Valinaopas 00 Valinaopas 00 Zelio Time RE 7 -aikarelee Valinaopas Sovellukse Elekronise aikarelee mahdollisava yksinkeraisen auomaisoiujen

Lisätiedot

Lasin karkaisun laatuongelmat

Lasin karkaisun laatuongelmat Rakeneiden Mekaniikka Vol. 44, Nro, 11, s. 14-155 Lasin karkaisun laauongelma Ani Aronen Tiiviselmä. Karkaisula lasila vaadiaan hyvää lujuua sekä visuaalisa laaua. Näihin voidaan vaikuaa lasin karkaisuprosessin

Lisätiedot

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Kauppaieeellinen iedekuna Talousjohaminen Kandidaainukielma Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Monhly and Turn-of-he-Monh anomaly in he Finnish sock marke during

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson - SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök - Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi kappaleen seinämää

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte 4/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 4: Yhden vaausaseen vaieneva akkvärähely, harninen kuriusheräe LIIKEYHTÄLÖN JOHTO JA RATKAISU Kuvassa n esiey visksisi vaienneun yhden vaausaseen harnisen akkvärähelijän erusalli.

Lisätiedot

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017) 1 Suunnieluharjoius s-2016 (...k-2017) HAKKURITEHOLÄHDE Seuraavan push-pull-yyppisen hakkurieholäheen komponeni ulisi valia (muunajaa lukuunoamaa). V1 iin 230 V ± 10 % 50 Hz V3 Perusieoja kykennäsä Verkkoasasuunauksen

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5 S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,

Lisätiedot

MAL- SEURANTARAPORTTI 2014

MAL- SEURANTARAPORTTI 2014 MAL- SEURANTARAPORTTI 2014 Seutuhallitus 27.5.2015 Väestö, maanhankinta, kaavoitus, asuntotuotanto, liikkuminen Väestön kasvuun varautuminen Vuonna 2014 väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4

Lisätiedot

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön K a n s a n a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 6. v s k. 2 / 2 0 1 0 Lyhy johdano Taylorin säänöön Juha Tervala Johaja Aboa Cenre for Economics 1. Johdano Taylorin säänö on sen kehiäjän

Lisätiedot