Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Transkriptio

1 Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007

2 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere- Pirkkalan lenoasemalle. Vuoden lopulla käsielyssä oliva Turun, Oulun, Kuopion, Joensuun, Hallin, Helsinki-Malmin sekä Helsinki-Vanaan lenoasemia koskeva hakemukse. Maarianhaminan lenoaseman aikoinaan saama ympärisölupapääös sisälsi määräyksen lennonjohdon oiminnasa. Finavia haki ähän muuosa, sillä se kasoi, eä määräys ei oa huomioon ilmailulakia ja lenourvallisuua. Ahvenanmaan hallino-oikeus muui pääösä älä osin. Lenoasemien ympärisölupahankkeia on ällä hekellä vireillä kaikissa kolmessa ympärisölupavirasossa Suomessa. Lupien hakeminen ja käsiely on jo vakiinunua oiminaa sekä Finaviassa eä lupa- ja valvonaviranomaisen puolella. Finavia on kehiäny hakemusmallin, joka sisälää vaadiu iedo lenoasemien oiminnasa ja ympärisövaikuuksisa. Vesisökuormius vähenyny Tampere-Pirkkalassa Tampere-Pirkkalan lenoaseman ympärisöluvassa Finavialle aseeu määräykse ova varsin iukkoja mua eivä rajoia kaupallisen lenoliikeneen kehiysä lenoasemalla. Tärkeimmä määräykse koskeva jäänpoisossa käyeävän vesiglykoliseoksen aleen keräämisä sekä kiioievesien aiheuaman vesisökuormiuksen määrää. Lenokoneiden jääneso- ja jäänpoisoainepioisen vesien keräily imuriauolla aloieiin Tampere-Pirkkalassa syksyllä Keräilyn odeiin vähenävän huomaavasi vesisökuormiusa, sillä noin puole käyeysä ainemääräsä saaiin aleen ja oimieua käsielyyn. Liukkaudenorjuna-aineisa aiheuuva, happea kuluava vesisökuormius on vähenyny noin puoleen, ja yppikuormius on pienenyny huomaavasi sen jälkeen, kun urean käyösä luovuiin vuonna Pääsöjen vähenymisen sekä vesiä koskevien lupamääräysen peruseella voidaan pääellä, eä Finavian oimenpiee ova ollee oikeia. Lenokoneiden kokonaismelualuee muodosuva Tampere-Pirkkalassa lähes kokonaan soilasilmailusa. Siviili-ilmailun melualuee eivä ulou lähelle iiviisi asuuja alueia. Lenokoneiden melu pieni osa yhdyskunamelusa Ympärisömeludirekiivi edellyi melukaroiusen ekemisä Helsingin kaupungisa sekä vilkkaasi liikennöidyisä eisä ja raideliikeneen väylisä. Helsinki-Vanaan ja Helsinki-Malmin lenoasema kuuluva direkiivin piiriin. Ensimmäisä keraa meluselviykse oeueiin samoilla unnusluvuilla eri liikennemuodoisa. Selviyksiä ekivä Finavia, Helsingin kaupunki, Tiehallino ja Raahallinokeskus. Tulokse osoiiva, eä yhdyskunamelun kokonaisuudessa muu liikennemuodo ova rakaisevan ärkeiä. Esimerkiksi LENTOASEMIEN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAVAT: Kiioeiden liukkaudenorjuna. Liukkaudenorjunaan käyeään nykyisin aiempaa ympärisöysävällisempiä aineia, mua ne aiheuava sili vesisökuormiusa. Kiioeiden liukkaudenorjunnasa vasaa Finavia. Lenokoneiden jääneso ja -poiso. Jäänesoon käyeään myrkyönä glykoliliuosa, joka kuluaa happea pina- ja pohjavesissä. Lenokoneiden jäänesosa ja -poisosa huolehiva maahuolinayhiö. Lenooimina. Lenoyhiöiden, yksiyisen ja puolususvoimien ilma-alusen liikkuminen aiheuaa melua ja pakokaasupääsöjä. puole Helsingin kaupungin väesösä asuu alueella, jossa meluaso L den > 55 db yliyy. Vuonna 1990 Helsinki-Vanaan lenoliikeneen melualueella (L den > 55 db) asui ihmisä. Vuonna 2006 vasaava luku oli Asukasmäärän vähenyminen kymmenesosaan johuu melualueen pienenemisesä ja suunauumisesa harvemmin asuulle alueelle. Lenoyhiöiden kalusomuuokse ova vähenänee melua ja kolmannen kiioien käyöönoo sekä ilmailan suunnielu ova ohjannee liikenneä. Helsinki-Malmin liikeneen melualueen (L den > 55 db) asukasmäärä vuonna 2006 oli 500 asukasa. Finavian oiminnan energiaehokkuus paranee Finavia käynnisi energia- ja ilmaso-ohjelman yheisyössä Moiva Oy:n kanssa. Ohjelman avulla haluaan paranaa lenoasemien oiminnan energiaehokkuua sekä edisää välillisesi

3 Laajarunkokoneiden liikennemäärä oli 3,1 % kaikisa lenoaseman operaaioisa. Konee käyvä Helsinki-Vanaalla kerran vuorokaudessa, avallisesi klo välisenä aikana. lennonjohdon keinoin ympärisöysävällisen lenomeneelmien käyöä. Ohjelman myöä Finavia pyrkii vasaamaan ulossa olevan julkisen sekorin energiansääsölain vaaimuksiin. Energiaehokkuua ja pääsöjen vähenämisä on pohdiu workshopeissa, joissa on käsiely muun muassa kiineisöjen rakenamisa ja ylläpioa, lenokenärakeneia sekä ajoneuvoja ja koneia. Esimerkiksi Helsinki-Vanaan lenoasemalla on sääöjärjeselmiä paranamalla onnisuu vähenämään 15 % erminaalien lämmiykseen kuluvasa energiasa parissa vuodessa. Finavia on vaihanu lämmiysöljyn puupelleiin kuudella lenoasemalla. Vaihdolla korvaaan yheensä 1,4 miljoonaa liraa öljyä bioenergialla. Vapo Oy:n kanssa ehy sopimus kaaa Jyväskylän, Ivalon, Kemi-Tornion, Kajaanin, Joensuun ja Kruunupyyn lenoasema. Koko lenoliikennesekorin energiankuluuksesa lenoasemaoiminojen osuus on pieni. Yhiö uova hiljaisempia koneia kaukoliikeneeseen Finnair Oyj on uusimassa laajarunkokalusoaan, joka lenää Helsinki-Vanaala reiilenoja kaukokoheisiin eriyisesi Kaukoidässä. Yhiöllä oli marraskuussa 2007 käyössään seisemän MD11-konea ja kolme A340-konea. A340-koneen operaaioia oli vuonna 2007 noin neljä vuorokaudessa, edellisenä vuonna vain yksi. Kaluson muuos vaikuaa suouisasi meluun, sillä yyppihyväksynnän meluarvojen mukaan A340-koneen lähesymismelu on yli 7 EPNdB vähemmän kuin MD11-koneella. Lenoonlähömeluarvojen ero koneiden kesken on pieni. Helsinki-Vanaalla rakenneiin ja miaiin Helsinki-Vanaan kiioie 1 oli suljeuna heinä syyskuun välisen ajan, jolloin sen rullauseiä paranneiin ja laajenneiin. Liikenne lisäänyi kiioiellä 2, joa käyeään yleensä laskeuumiseen pohjoisen suunnasa. Myös laskeuumise eelän suunnasa yli Pohjois-Helsingin lisäänyivä. Muuosen vuoksi alueen asukkaa oiva vilkkaasi yheyä Finaviaan, ja ieduseluja varen saaiin lisää resursseja. Muuoksisa kerroiin myös arkoiusa varen peruseulla inerne-sivusolla. Kiioien 3 yheydessä sijaiseva eäjäänpoisoalue oeaan esikäyöön alvikauden aikana. Alueen käyö ehosaa valumavesien keräilyä ja vähenää näin jäänesoaineiden aiheuamaa vesisökuormiusa. YTV:n ympärisöoimiso miasi siirreävällä miausasemalla ilmanlaaua koko vuoden koimaan erminaalin läheisyydessä. Alusavien ulosen peruseella ohje- ai raja-arvoja ei yliey ja ilmanlaau oli verraavissa esimerkiksi Vanaan Tikkurilan ilmanlaauun. Pääsökauppa on rakaisu lenoliikeneeen ilmasokysymykseen EU:n komission ehdousa lenoliikeneen liiämisesä pääsökauppajärjeselmään käsieliin sekä neuvosossa eä parlamenissa. Neuvoson pääöksen mukaisesi lenoyhiöiden pääsökauppa alkaisi vuonna 2012 ja koskisi niin yheisön sisäisiä kuin yheisön alueela kolmansiin maihin ehäviä lenoja. Järjeselmän lopullinen oeuus rakeaa vuoden 2008 kuluessa. Lenoliikeneen pääsö oliva keskeisellä sijalla myös kansainvälisen siviili-ilmailujärjesön ympärisökomiean (CAEP) kokouksessa. Eri maiden ilmasopoliiikasa johuen ämä kolmen vuoden välein kokoonuva yheisö ei päässy yksimielisyyeen pääsökaupan globaaleisa säännöisä. Tämän vuoksi on olemassa vaara, eä pääsökaupan aloiaminen yksipuolisesi EU:ssa saaaa aiheuaa voimakasa kansainvälisä erimielisyyä. Finavia piää lenoyhiöiden pääsökauppaa hyvänä keinona, mikäli järjeselmä ei väärisä alan kilpailua ai johda markkinoia horjuaviin kansainvälisiin painosusoimiin. Pääsökaupan koko merkiysä Suomea palvelevalle lenoliikeneelle ei vielä voida arkasi arvioida. Vanaalla Samuli Haapasalo, pääjohaja Mikko Viinikainen, ympärisöjohaja

4 L e n o a s e m a k o h a i s e u n n u s l u v u Lenoasemien sekä ilmailun ympärisökuormiusa kuvaava ieoaineiso Liiekuvissa ja -aulukoissa on esiey lenoasemakohaise liukkaudenorjunaaineiden ja lenokoneiden jäänesoaineiden käyömäärä sekä jäekerymä ja energian- ja vedenkuluus. Näiden osala on myös kuvau viime vuosien kehiysä ja arkaselu sen syiä. Taulukoiuina ova myös lenoasemien liikennemäärä sekä lenoasemalla liikennöivien lenokoneiden pakokaasupääsö. Lisäksi esieään Finavian maakaluson pääsöiedo. Finavian laskema lenoliikeneen pakokaasupääsö Suomen ilmailassa julkaisaan LIPASTO-järjeselmän kaua, ks. hp://lipaso.v.fi/ Taulukko 1. Ilma-alusen laskeuumismäärä Finavian lenoasemilla vuonna 2007 sekä muuos edelliseen vuoeen. Vuosi 2007 Muuos edelliseen vuoeen (%) Lenoasema Liikenneilmailu Yleisilmailu Soilasilmailu Yheensä Liikenneilmailu Yleisilmailu Soilasilmailu Yheensä Enonekiö Halli Helsinki-Malmi Helsinki-Vanaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kauhava Kemi-Tornio Kiilä Kruunupyy Kuopio Kuusamo Lappeenrana Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Ui Vaasa Varkaus Yheensä

5 L e n o a s e m a k o h a i s e u n n u s l u v u Taulukko 2. Kenäalueiden liukkaudenorjuna-aineiden sekä lenokoneiden jäänesoaineiden käyö ja jäekerymä lenoasemiain vuonna Liukkaudenorjuna-aineia käyää Finavia ja lenokoneiden jäänesoaineia lenoyhiö sekä näiä palveleva maahuolinayriykse. Jäemäärissä on mukana myös Finavian lenoasema-alueen oimijoila sopimusperuseisesi vasaanoama jäe. Liukkaudenorjuna- ja jäänesokemikaali (alvikausi ) Energian ja veden kuluus (vuosi 2007) Jäemäärä (vuosi 2007) Lenoasema urea aseaai 100% formiaai 100% beaiini 100% glykoli ehdasliuos m 3 sähkö MWh lämpö MWh vesi m 3 seka jäe hyöyjäe ongelmajäe Enonekiö * Halli Helsinki-Malmi Helsinki-Vanaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kauhava Kemi-Tornio Kiilä Kruunupyy Kuopio Kuusamo Lappeenrana Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Ui Vaasa Varkaus Yheensä * kulueun sähköenergian määrä sisälyy lämpöenergian määrään 5

6 L e n o a s e m a k o h a i s e u n n u s l u v u Taulukko 3. Lenokoneiden poloaineen kuluus sekä pääsö alle 915 merin (3000 jalkaa) lenokorkeudessa (ns. LTO-syklin aikana) sekä Finavian maakaluson poloaineen kuluus ja pääsö lenoasemiain vuonna Lenokoneiden LTO-syklin aikaisen pääsöjen ja poloaineen kuluuksen kokonaismäärä kasvoiva 2 11 % vuoeen 2006 verrauna (Kasvu lähinnä Helsinki-Vanaalla). Finavian maakaluson pääsöjen ja poloaineen kuluuksen kokonaismäärä laskiva keskimäärin 6 8 prosenia. Lenokoneiden pääsö (vuosi 2007) Finavian maakaluson pääsö (vuosi 2007) Lenoasema LTOsykli kpl CO HC NO x SO 2 CO 2 Poloaine CO HC NO x Hiukkase SO 2 CO 2 Poloaine Enonekiö Halli Helsinki-Malmi Helsinki-Vanaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kauhava Kemi-Tornio Kiilä Kruunupyy Kuopio Kuusamo Lappeenrana Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Ui Vaasa Varkaus Yheensä Taulukon luvu ova pyöriseyjä. Lenokoneiden pääsölaskelmissa ei ole mukana soilasilmailua, helikoperilenoja ai purjelenokoneia. Lenokoneiden hiukkasiedo puuuva. 1 lira kerosiinia = kg. Taulukko 4. Lämmön, sähkön ja veden kuluus Finavian kiineisöissä sekä maakaluson energiakuluus Finavian lenoasemilla vuonna 2007 ja muuos edelliseen vuoeen verraen. Makusajaa kohi jyvieyjen arvojen laskennassa eivä ole mukana Kauhavan, Hallin, Uin ja Malmin lenoasema. Vedenkuluusa on kasvaanu eriyisesi Helsinki-Vanaan lenoaseman maanrakennus- ja päällysysyö. Vuosi 2007 muuos Lämpöenergian kuluus 66 GWh -4% Lämpöenergian kuluus makusajaa kohi 3,6 kwh/mak -9% Sähköenergian kuluus 76 GWh -2% Sähköenergian kuluus makusajaa kohi 4,3 kwh/mak -7% Veden kuluus m 3 5% Veden kuluus makusajaa kohi 11,5 l/mak -1% Maakaluson energiankuluus 26 GWh -8% Maakaluson energiankuluus makusajaa kohi 1,4 kwh -12% Makusaja 17,3 milj. 6% 6

7 L e n o a s e m a k o h a i s e u n n u s l u v u K U V A 1. Liukkaudenorjuna-aineiden käyömäärä alvikausiain Finavian lenoasemilla Nesemäisen aseaain, formiaain ja beaiinin osala liuosen sisälämä vesi (50%) on vähenney kokonaismäärää laskeaessa. Liukkaudenorjuna-aineiden käyöä on parin viime alven aikana sääolosuheiden lisäksi kasvaanu Helsinki-Vanaan kiioie 3:n käyön lisäys. Beaiini on uusi aine, joka oli alvella ja koekäyössä Tampere-Pirkkalassa ja Kauhavalla. onnia K U V A 4. Finavian lenoasemilla vuosina 2007 ja 2006 keryneen jäeen jakauuminen seka-, hyöy- ja ongelmajäeeseen. VUOSI Sekajäe 46% Hyöyjäe 51% Ongelmajäe 3% Urea Aseaai Formiaai Beaiini VUOSI K U V A. Liukkaudenorjuna-aineisa aiheuuva laskennallinen hapenkuluus- ja yppikuormius alvikausiain Kuormius on vähenyny merkiäväsi viimeisen kymmenen vuoden aikana urean käyösä luopumisen myöä. Kuormius on pysyny viimevuosina asaisena huolimaa liukkaudenorjuna-aineiden kuluuksen kasvusa viime alvien aikana. Syynä on siiryminen vähien ympärisöä kuormiavan nesemäisen formiaain käyöön. onnia Sekajäe 47% Hyöyjäe 51% Ongelmajäe 2% Kokonaishapenkuluus Typpikuormius K U V A. Lenokoneiden jäänpoisoneseiden käyömäärä alvikausiain Finavian lenoasemilla. Kuluusmäärien kasvu johuu käsielyjen ohjeisuksen muuumisesa, liikennemäärien kasvusa ja osin alvien sääiloisa. Syksyn 2006 pikä, lauha jakso pienensi alven käyömäärää kaheen edelliseen alveen verraen liikennemäärän kasvusa huolimaa m 3 Taulukko 5. Finavian järjesämässä jäehuollossa vuonna 2007 keryny seka-, hyöy- ja ongelmajäe sekä käsielyyn oimieun pilaanuneen maa-aineksen määrä (ei mukana kokonaismäärässä). Taulukossa on esiey myös muuos edelliseen vuoeen verraen. Hyöyjäeeseen sisälyy erilliskeräy biojäe, mealli, lasi, muovi, keräyspaperi ja - pahvi, voieluöljyjäe, käyey renkaa, SER-jäe sekä lajieluun menny rakennusjäe. Ongelmajäeen määrän kasvu edellisiin vuosiin verraen johuu Helsinki-Vanaan lenoasemalla apahuneeseen maaperän kunnosukseen liiyneiden öljyneroinen yhjennyksisä ja lämpökailoiden nuohouksisa Vuosi 2007 onnia muuos Sekajäe % Hyöyjäe % Ongelmajäe % Yheensä % Pilaanunee maa % 7

8 Finavia ylläpiää Suomen lenoasemaverkkoa ja lennonvarmisusjärjeselmää on asiakkaiden rahoiama liikelaios, joka pääää isenäisesi oiminnasaan, aloudesaan ja invesoinneisaan arjoaa asiakkailleen lenomakusajille, lenoyhiöille, soilasilmailulle ja elinkeinoelämälle urvallisia ja kansainvälisesi kilpailukykyisiä lenoasema- ja lennonvarmisuspalveluja kehiää ilmailun oiminaedellyyksiä liikealoudellisen periaaeiden mukaisesi on hyvä naapuri YHTEYSTIEDOT FINAVIA PL Vanaa puh , fax Käyniosoie: Lenäjänie 3, Vanaa Finavian ympärisöorganisaaio LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ ILMAILULAITOS FINAVIA HALLITUS PÄÄJOHTAJA YMPÄRISTÖJOHTORYHMÄ Konsernihallino Pääjohajan esikuna Ympärisöyksikkö Ympärisöjohaja Ympärisösuunnielija Ympärisöinsinööri Ympärisöinsinööri Suunnielija Assiseni Lenoasemaliikeoimina Ympärisösuunnielija Hallinopalvelu Lakimies LENTOASEMAT Helsinki-Vanaa Ympärisöasianunija Teknisä henkilösöä (oo) Muu lenoasema Ympärisövasaava (oo)