-2, KV :00

Transkriptio

1 -, KV -- : Kokousiedo Aika.. klo. Paikka Raaihuone, kaupunginvaluuson isunosali Päääjä Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Bosröm, Peer Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Bria Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen, Vuokko Forsman, Bo Pikäjärvi, Eija Granholm, Markus Ranala, Mervi Haldin, Annica Saari, Krisina Heinonen, Ilmari Salmu, Maria Hellén, Ulla Silvennoinen, Peni Hellsrand, Kur Sipinen, Helinä Helsing, Chrisina Sjölund, Owe Henriksson, Anna-Maja Sjölund, Richard Henriksson, Malin Snellman, Mikael Holmgård, Kenneh Sorbjörk, Jacob Isokoski, Sauli Sundqvis, Carola Ionen, Jarmo Suojoki, Marcus Karjaluoo, Johan Suvano, Vesa Karlsson, Markus Tamminen, Jaakko Koskela, Kari Weser, Harald Kull, Bjarne Viksröm, Mona Lunabba, Maria Vähäsöyrinki, Eija Luomala, Eero Käsielävä ia Oheisen esiyslisan mukaan. Toimeksi saanu: Milla Kallioinen kaupunginsiheeri

2 , KV -- : KOKOUKSEN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 , KV -- : PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöyäkirja arkeaan kaupunginkanslisa iisaina. huhikuua klo.. Ehdous Kaupunginhallius ehdoaa: - eä kaupunginvaluuso valisee kaksi pöyäkirjanarkajaa.

4 , KV -- : CFV: / SIVISTYSJOHTAJAN VALINTA Kh.. Täydellise iakirja ova nähävissä kaupunginkanslisa ja saaavilla kokouksessa. Kaupunginsiheeri: Piearsaaren hallinosäännön :n. mukaan sivisysjohaja valiaan sivisysoimen johavien virkamiesen keskuudesa. Kaupunginvaluuso valisee sivisysjohajan. Sivisysjohaja hoiaa sivisysjohajan viran ohella oman vakinaisen virkansa. Sivisysoimialan johaville viranhalijoille on läheey ieduselu kiinnosuksesa... Jan Levander on hoianu sivisysjohajan virkaa määräaikaisesi ruosinkielisen kouluoimenjohajan viran ohella kaupunginhalliuksen määräyksesä.9. alkaen. Jan Levander on ainoa henkilö, joka on ilmoianu kiinnosuksesaan hoiaa sivisysjohajan virkaa. Ehdous Pääös Kaupunginjohajan sijainen: Kaupunginhallius ehdoaa, eä kaupunginvaluuso valisee Jan Levanderin sivisysjohajaksi oisaiseksi. Kaupunginhallius: Kaupunginhallius hyväksyi ehdouksen. Kv.. Ehdous Kaupunginhallius ehdoaa,: - eä kaupunginvaluuso valisee Jan Levanderin sivisysjohajaksi oisaiseksi.

5 , KV -- : TV: / OMAKOTITONTTIEN MYYNTI KILISAAREN JA KISORIN KAUPUNGINOSISSA TL.. Kara, emakaava: Liie A-D Valmiselu: V. kaupungingeodeei Chriser Tonberg, puh. 99 Kaupungin päääväsä organisaaiosa on esiey oivomus, eä suurempi osa kuin aiemmin kaupungin oneisa ulisi suoraan myyniin. Kaupunki on vuoden aikana hankkinu osolla kpl valmiiksi rakenneavia oneja, joisa onia sijaisee Kilisaaren kaupunginossa ja onia Kisorin kaupunginossa. Teknisen lauakunnan pääöksen mukaisesi.. uleva nämä oni myyniin. Vuokraonien lunushina vyöhykkeellä IV on änä päivänä noin 9, /m² kaupungin hinaaksan mukaisesi. Vuonna ehiin hinaverailu koskien yksiyisen myyyjä omakoioneja Kilisaaressa ja Ruusholmsa, keskihinnaksi uli silloin noin, /m². Kaupunginvaluuso pääi.., eä osa valiuisa Kilisaaren kaupunginossa olevisa oneisa arjoaan myyniin yksikköhinaan /m². Tonien hinakehiys viime vuosina on ollu kuakuinkin muuumaon. Niiden onien maapohja ja onien kuno, joka ekninen lauakuna ny haluaa myydä, vaa oneja, joilla on jo myyni-ja hinapääös. Tarjolla olevien onien yksikköhina Kilisaaressa, joka ny arjoaan myyniin, voisi olla ämän akia edelleenkin /m². Kisorin oni ova hinavyöhykkeellä III, joissa vuokraonien ämän päiväinen lunushina on noin, /m² kaupungin hinaaksan mukaisesi. Vuokraonien lunushina on noin % korkeampi vyöhykkeellä III verrauna vyöhykkeeseen IV. Rakennusoikeus onimaa m² kohi on hiukan suurempi Kisorissa kuin Kilisaaressa. Kilisaaren myynnissä olevien myyävien onien hinaan ei ole ehy indeksikorousa. Tarjolla olevien onien yksikköhina Kisorissa, joka ny arjoaan myyniin, voisi olla /m². Toneisa ilmoieaan lehdessä ja kiinnosunee osaja voiva nimeä useamman onin järjesyksessä. Arvona suorieaan, mikäli useampi osaja on anonu samaa onia hakuajan aikana. Osajalle anneaan mahdollisuus varaa oni esisopimuksella, joka on voimsa yhden () vuoden. Esisopimusa allekirjoieaessa makseaan käsiraha, joka vaa % kauppahinna. Käsiraha lkeaan osajan eduksi, mikäli kauppa ehdään vuoden kuluessa, muussa apauksessa ämä jää kaupungille ulona. V. kaupungingeodeei:

6 , KV -- : TV: / Tekninen lauakuna pääää ehdoaa kaupunginhalliukselle, eä ämä ehdoaa kaupunginvaluusolle, eä kaupunki arjoaa seuraavia omakoioneja myyniin: - 9:9:9 ja 9:: (Kilisaari) yksikköhinaan /m² - ::, ::, ::- (Kisor) yksikköhinaan /m². Osaja on velvollinen rakenamaan omakoialon onille kolmen () vuoden kuluessa lkeuna lopullisen kauppakirjan allekirjoiuksesa. Mikäli rakennusvelvollisuus ei oeudu ai mikäli oni luovueaan rakenamaomana kolmannelle osapuolelle, on Kaupungilla oikeus periä. euron viiväsyssakko. Ehdous Pääös V. ekninen johaja: Tekninen lauakuna pääää v. kaupungingeodeein ehdouksen mukaisesi. Tekninen lauakuna: Tekninen lauakuna hyväksyi ehdouksen. Kh.. Kara, emakaava: Liie Ehdous Kaupunginjohajan sijainen: Kaupunginhallius pääää ehdoaa kaupunginvaluusolle, eä valuuso hyväskyy, eä kaupunki arjoaa seuraavia omakoioneja myyniin: - 9:9:9 ja 9:: (Kilisaari) yksikköhinaan /m - ::, ::, ::- (Kisor) yksikköhinaan /m. Osaja on velvollinen rakenamaan omakoialon onille kolmen () vuoden kuluessa lkeuna lopullisen kauppakirjan allekirjoiuksesa. Mikäli rakennusvelvollisuus ei oeudu ai mikäli oni luovueaan rakenamaomana kolmannelle osapuolelle, on Kaupungilla oikeus periä. euron viiväsyssakko. Pääös Kaupunginhallius: Kaupunginhallius hyväksyi ehdouksen. Kv.. Kara, emakaava: Liiee A - D

7 , KV -- : TV: / Ehdous Kaupunginhallius pääää ehdoaa kaupunginvaluusolle, eä valuuso hyväskyy, eä kaupunki arjoaa seuraavia omakoioneja myyniin: - 9:9:9 ja 9:: (Kilisaari) yksikköhinaan /m - ::, ::, ::- (Kisor) yksikköhinaan /m. Osaja on velvollinen rakenamaan omakoialon onille kolmen () vuoden kuluessa lkeuna lopullisen kauppakirjan allekirjoiuksesa. Mikäli rakennusvelvollisuus ei oeudu ai mikäli oni luovueaan rakenamaomana kolmannelle osapuolelle, on Kaupungilla oikeus periä. euron viiväsyssakko.

8 9P : 9K 9K 9K9 9K 9P 9K 9 9P 9K 9 9 9K 9K 9K 9K :9 9K9 9K : :9 Aurinkomäenie Prässrömsvägen Aurinkomäenie Päivänpuoli Solspången Papinvirranie Killingholmssråke Aurinkomäenie Gusavsvägen Päivännouo Solvändan Prässrömsvägen Kilisaarenraii Kusaanie :.. Kilisaari Killingholmen Toneja myyäväksi Tomer ill försäljning TL TN.. A A.. KH STST, KV -- : / :s bilaga: Liie A/kv..

9 .. B STFM KV 9, KV -- : / :s bilaga: Liie B/kv.. UTDRAG FRÅN DETALJPLAN OTE ASEMAKAAVASTA TN TL.. B STST KH.. B : / 9..

10 : : 9 9 : K K : 9 9 : : :9 : :9 :9 : :9 : :9 :9 : : : K K : : :9 : : : : : :9 :9 : : :9 K9 K : K : : : : 9 : : : : :9 : : : : : : : : :9 :9 : : : K K M M M M Sundbergsvägen Salmikallionie Väsra Ringvägen Vadelmaie Hallonvägen Puolukkaie Muurainkuja Lingonvägen Mansikkaie Kisorinie Odonvägen Juolukkaie Mesimarjaie Hjorrongränden Åkerbärsvägen Smulronvägen Väsra Ringvägen 9 G. smf. väg G. smf. väg rp 9 9 rp rp rp rp 9 9 rp rp rp rp rp rp rp rp 9 rp rp rp rp : /.. Kisor Toneja myyäväksi Tomer ill försäljning TL TN.. C C.. KH STST, KV -- : / :s bilaga: Liie C/kv..

11 .. D STFM KV, KV -- : / :s bilaga: Liie D/kv.. STST KH.. TN TL.. D D UTDRAG FRÅN DETALJPLAN OTE ASEMAKAAVASTA : /..

12 , KV -- : TV: / TEKNINEN PALVELUKESKUS; MARIA MALM-TONTIN VUOKRAAMINEN TL.. Vuokropimus: Liie A Valmiselu: Kaupungininsinööri Harri Koimäki, Jakobsads Föreagsfigheer Ab ehdoaa, eä se anaisi vuokralle onin 9---, Maria Malm, Tekniselle palvelukeskukselle. Tonia käyeäisiin pysäköiniin ai muuhun arkoiukseen. Kaupungilla on jakuva arve pysäköinipaikoille. Ny orihankkeen akia ulee kysynä edelleen kvamaan. Tilapäisesi orin ympärilä kaoava P-paika ja rakennusöihin uleva yheensä arkoiava yli pysäköinipaikkaa. Pysäköiniauomaaeja ullaan arvisemaan oiminnan rahoiamiseksi ja myös siksi, eei aluea enää käyeäisi säilyyspaikkana. Auomaaien hankina voidaan kirjaa samalle kusannuspaikalle kuin onin vuokra ja pysäköiniulo. Pysäköinimaksun suuruudesa auomaaeissa ehdään erillinen pääös myöhemmin. Muu arkoius on käyännössä mahdollisia apahumia ai oiminoja, joka eivä mahdu orille ai kävelykadulle. Ehdoeu vuokra-aika on oisaiseksi, joen sopimus ulee hyväksyä kaupunginvaluusossa. Kaupungininsinööri: Tekninen lauakuna ehdoaa kaupunginhalliukselle, eä ämä ehdoaisi kaupunginvaluusolle maanvuokropimuksen hyväksymisä. Ehdous Pääös V. ekninen johaja: Tekninen lauakuna pääää kaupungininsinöörin ehdouksen mukaisesi. Tekninen lauakuna: Tekninen lauakuna hyväksyi ehdouksen. Merkiiin, eä Jarmo Ionen poisui eseellisyyden vuoksi. Syy: Jakobsads föreagsfigheer Ab:n halliuksen jäsen. Kh..

13 , KV -- : TV: / Vuokropimus: Liie Ehdous Pääös Kaupunginsiheeri: Kaupunginhallius ehdoaa kaupunginvaluusolle, eä valuuso hyväksyy vuokropimuksen. Kaupunginhallius: Kaupunginhallius hyväksyi ehdouksen. Merkiiin, eä Anne Eksrand, Peer Bosröm, Jarmo Ionen ja Eero Luomala poisuiva eseellisyyden vuoksi :n käsielyn ajaksi. Syy: Eksrand on Jakobsads Föreagsfigheer Ab:n oimiusjohaja ja muu henkilö ova Jakobsads Föreagsfigheer Ab:n halliuksen jäseniä. I varapuheenjohaja Ulla Hellén oimi puheenjohajana :n käsielyn ajan. Kv.. Vuokropimus: Liie Ehdous Kaupunginhallius ehdoaa: - eä kaupunginvaluuso hyväksyy vuokropimuksen.

14 , KV -- : / :s bilaga: Liie /kv.. VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Piearsaaren Yriyskiineisö Oy - Yheyshenkilö Anne Eksrand VUOKRALAINEN Piearsaaren kaupunki, ekninen palvelukeskus PL, Piearsaari VUOKRAKOHDE VUOKRA-AIKA VUOKRAMAKSU Toni nro 9--- Piearsaaressa, nk. Maria Malmin oni Vuokra-aika alkaa.. ja on voimsa oisaiseksi. Molemminpuolinen irisanomisaika on kolme kuukaua. Vuokramaksu on. euroa vuodessa. Vuokra lkueaan vuosiain kahdessa erässä, maaliskuussa ja syyskuussa. VUOKRAN TARKISTUS VUOKRA-ALUEEN KUNTO Vuokramaksu sidoaan elinkusannusindeksiin /. Tarkisusajankoha on kunkin vuoden ammikuussa, ensimmäisen kerran ammikuussa. Toni vuokraaan sellaisenaan. HALLINTAOIKEUDEN SIIRTYMINEN Hallinaoikeus siiryy ämän sopimuksen allekirjoiamisesa. VUOKRA-ALUEEN KÄYTTÖ Aluea käyeään pysäköiniin ja siä vuokraaan pysäköiniä ai muua arkoiusa varen. Vuokralainen voi suoriaa alueella käyön vaaimia arpeellisia parannuksia. Vuokralaisella on myös oikeus rakenaa oiminaa varen arpeellisia rakeneia, kuen pysäköiniauomaai, puomi, aia. VASTUU VEROISTA JA MAKSUISTA Vuokrananaja vaa alueen kiineisöverosa, samoin kuin muisa julkisoikeudellisisa maksuisa. VUOKRAOIKEUDEN SIIRTO Vuokralaisella ei ole oikeua siirää vuokropimusa kolmannelle osapuolelle.

15 , KV -- : / :s bilaga: Liie /kv.. VELVOLLISUUDET VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTYESSÄ Vuokropimuksen pääyessä vuokraajan on vieävä pois ilapäise rakenee alueela. MAHDOLLISET RIIDAT Mahdollise riida rakaisaan neuvoelemalla. Tää sopimusa on laadiu kaksi samanaisa kappalea, yksi kullekin osapuolelle. Piearsaaressa Piearsaaren Yriyskiineisö Oy Piearsaaren kaupunki Anne Eksrand nn mm

16 , KV -- : CFV: 9/9 VALTUUTETTU MERVI RANTALA YM.: ALOITE SUOMENKIELISTEN LUKIOLAIS- TEN OPISKELUOLOSUHTEIDEN PARANTAMISESTA Kv..9 Aloie: Liie Pääös Kaupunginvaluuso: Kaupunginvaluuso pääi yöjärjesyksensä mukaisesi läheää ian kaupunginhalliuksen valmiselavaksi. Kh..9 9 Aloie: Liie 9 Ehdous Pääös Kaupunginjohaja: Kaupunginhallius läheää ian päivähoio- ja kouluusvirolle lausunoa varen. Kaupunginhallius: Kaupunginhallius hyväksyi ehdouksen. Kh.. Aloie: Liie A Piearsaaren lukion rehorin selviys: Liie B Kaupunginsiheeri: Aloie ia ehiin jo vuonna 9, ja iaan on paneuduu sivisyslauakunnan ahola jo uolloin. Aloieeseen vaaminen virallisesi on valieavi jääny ekemää. Aloieessa oivoiin, eä suomenkielisen lukion kemianopeuksen puueellise laiee ja välinee sekä ATK-laieiden puueellisuude korjaaan. Lukio oimi uolloin Pursisalmen kiineisössä. Rehorin kirjoiuksen mukaan suomenkielisen jaoson kiinnieyä iaan huomioa, uua välineisöä ja opeusiloja saaiin käyöön. Tieoeknise välinee oliva jo uolloin kohuullisen hyvässä kunnossa, ja siemmin hankiiin lisää ieoeknisä laieisoa oppilaiden käyöön.

17 , KV -- : CFV: 9/9 Nykyään suomenkielinen lukio oimii yheisissä iloissa Jakobsads Gymniumin kanssa, ja kiineisössä on varsin hyvä fysiikan ja kemian opeusila. Tieoekniikan osala paranamisen varaa on edelleen laieiden määrän osala. Lukio on kuienkin saanu ulkopuolisa rahoiusa vuonna käyeäväksi juuri uusien laieiden osoon. Muila osin ongelma ova iedossa, ja niiä rakaisaan yhdessä IT-oson uella ja yheisyössä kouluusviron kanssa. Ehdous Pääös Kaupunginjohajan sijainen: Kaupunginhallius pääää esiää kaupunginvaluusolle, eä se hyväksyy Piearsaaren lukion rehorin lausunnon ja kaupunginsiheerin selviyksen vaukseksi aloieeseen, ja julisaa sen loppuun käsiellyksi. Kaupunginhallius: Kaupunginhallius hyväksyi ehdouksen. Kv.. Aloie: Liie A Piearsaaren lukion rehorin selviys: Liie B Ehdous Kaupunginhallius ehdoaa: - eä kaupunginvaluuso hyväksyy Piearsaaren lukion rehorin lausunnon ja kaupunginsiheerin selviyksen vaukseksi aloieeseen, ja julisaa sen loppuun käsiellyksi.

18 , KV -- : / :s bilaga: Liie A/kv..

19 , KV -- : / :s bilaga: Liie B/kv..

20 , KV -- : / :s bilaga: Liie B/kv..

21 , KV -- : CFV: / KAUPUNGINKANSLIA: PIETARSAAREN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Kh.. 9 Piearsaaren kaupungin hankinäänö: Liie 9 Kaupunginsiheeri Milla Kallioinen: Piearsaaren kaupungin nykyinen hankinäänö on vuodela, ja se hyväksyiin valuusossa jo ennen kuin laki julkisisa hankinnoisa uli voimaan vuonna. Kansallinen lainsäädänö ja EU-lainsäädänö ova muuunee paljon yhdeksän vuoden aikana, ja Piearsaaren kaupungin hankinäänö on vanhenunu. Julkisen hankinojen merkiys julkis- ja kunnallishallinnossa on myös hyvin voimakkai kvanu, ja lainsäädännön vaaimukse ova iukenunee. On ärkeää, eä koko kaupunkikonsernin hankinna on järjesey yhdenmukaisesi, joa lainsäädännön vaaimukse äyeään koko kaupunkikonsernissa. Lisäksi hankinnoisa vaavan organisaaion on olava kunnossa, koska julkisen hankinojen aloudellinen merkiys koko kaupunkikonsernille on eriäin suuri ja keskiämällä koordinoinivuu yhdelle aholle koko organisaaiossa pysyään kehiämään ilaajaosaamisa ja maksimoimaan julkisen hankinojen aloudellise näkökohda. Piearsaaren kaupunki on myös oanu käyöön ammikuussa julkisen hankinojen sähköisen hankinajärjeselmän, joka osalaan nopeuaa ja ehosaa julkisen hankinojen prosessia ja mahdollisaa enisä edullisemma kilpailuukse. Tärkeimmä muuokse eniseen hankinäänöön: Hallinokunien budjeisa vaava päällikkö saa oikeuden ehdä hankinapääöksen. euroon saakka. Aiemmin ämä oikeus oli hankinapäälliköllä. Hankinapäällikkö ekee hankinapääöksen. euron aliavisa hankinnoisa kuen ähänkin saakka. Lauakuna ai hallius ekee pääökse. euron yliävisä hankinnoisa. Puiesopimusen eko on oeu mukaan uueen hankinäänöön. Sosiaalisen krieerien oaminen huomioon arjouspyynnössä on mahdollisa. Julkise hankinna hoideaan kaupunkikonsernissa hankinayksikön johdolla yheisyössä hallinokunien kanssa. Kaupungin sopimusenhallina keskieään hankinayksikköön, s. kaikisa hankinaraja yliävisä sopimuksisa ulee olla ieo keskushallinnossa ja hankinayksikössä.

22 , KV -- : CFV: / Tämä ehdous hankinäännöksi on ollu lausunokierroksella kaupungin hallinokunnissa (ekninen palvelukeskus, sosiaalija erveysviro ja päivähoio- ja kouluusviro) sekä liikelaioksilla, joilla oli haluessaan mahdollisuus esiää kommeneja uudesa hankinäännösä. Ehdous Kaupunginjohajan sijainen: Kaupunginhallius pääää ehdoaa kaupunginvaluusolle, eä se hyväksyy ehdouksen Piearsaaren kaupungin hankinäännöksi. Kv.. Kaupunginvaluuso oaa ian käsieläväksi edellyäen, eä kaupunginhallius on hyväksyny ian.. kokouksessaan. Piearsaaren kaupungin hankinäänö: Liie Ehdous Kaupunginhallius ehdoaa: - eä kaupunginvaluuso hyväksyy ehdouksen Piearsaaren kaupungin hankinäännöksi.

23 , KV -- : / :s bilaga: Liie /kv.. N:o XX/ Piearsaaren kaupungin Kunnallinen Aseuskokoelma ============================================================================== PIETARSAAREN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Kaupunginvaluuso hyväksyny xx.xx. I LAINSÄÄDÄNTÖ JA ORGANISAATIO Piearsaaren kaupungin kaikki hankinna on kilpailueava lakien, eusen, EU-eusen ja ämän säännön määräysen mukaan. Julkisisa hankinnoisa anneua lakia (/) sovelleaan.. jälkeen aloieuun hankinaan. Hankinalakia on muueu vuonna (/) ja vuonna (99/). Vesi- ja energiahuollon, liikeneen ja posipalvelujen alalla oimivien yksiköiden hankinnoisa anneua lakia (9/) sovelleaan eriyisalojen hankinoihin Kaikki Piearsaaren kaupungin ja suurin osa konsernin hankinnoisa kuuluu julkisisa hankinnoisa anneun lain piiriin. Laki julkisisa hankinnoisa sääelee julkisyheisöjen hankinoja hyvin voimakkai. Myös kunalaki, kauppalaki ja ilaajavuulaki ulee oaa huomioon kilpailuuksia ja sopimuksia ehdessä. Piearsaaren hankinnoisa huolehii kaupungin hankinayksikkö, ellei näissä ohjeissa oisin säädeä. Kaupunginjohaja määrää hankinapäällikön Piearsaaren kaupungin johavisa viranhalijoisa. Hankinayksikössä on hankinapäällikkö ja muua henkilösöä arpeen mukaan.

24 , KV -- : / :s bilaga: Liie /kv.. Hankinapäälliköllä on olava ehävään soveluva ylempi yliopiso- ai korkeakouluukino ja perehyneisyys hankinaoiminaan, arjouspyynöjen laadinaan, hankinalainsäädänöön sekä sopimusjuridiikkaan. Hankinayksikkö ja hankinapäällikkö oimiva kaupunginjohajan alaisuudessa. Hankinapäällikön sijaisesa pääää hankinapäällikkö. Hankinayksikkö vaa keskieysi kaupungin kilpailuuksisa, hankinnoisa, hankinopimuksisa, hankinaan liiyvisä kouluuksisa ja ianunijapalveluisa sekä hankinojen kehiämisesä myös koko kaupunkikonserni huomioon oaen. Hankinapäällikkö anaa hallinokunnille ja kaupunkikonserniin kuuluville liikelaioksille ja yhiöille arkemma hankinaohjee hankinnoisa, joka kaupunginhallius hyväksyy. Hankinavaluude Hankinnoisa pääeäessä on huomioiava: - eä alousarvioon varaaan riiäväsi määrärahaa hankinaa varen - eä hankinnan peruselu, vaihoehoise meneelyava ja kusannusanalyysi esieään kirjallisesi - eä hankinna laadiaan pääöspöyäkirja lain ja euksen mukaan ja eä pääös anneaan iedoksi säädeyllä avalla - eä hankinapalveluyksikön on huomioiava hankinalaissa ehdy muuokse ja muu mahdollise ajankohaise lakimuuokse ja iedoeava niisä hallinokunnille. Kuluusavaroiden hankina Kuluusavara on hankiava yleensä vuosiain ai muuen määräajoin ehävien arjousen pohjala. Kuluusavaroilla arkoieaan mm. eri raaka-aineia ja arvikkeia, joka on arkoieu kaupungin hallinoyksiköissä käyeäväksi. Päääjä: Ao. hallinokunnan päällikkö Hankinna, joiden kokonaisarvo aliaa Hankinapäällikkö Lauakuna ai hallius Vuouise ai määräajoin ehävä sopimukse ja useia osoja koskeva hankinna, joiden arvo aliaa.. Hankinna, joiden arvo yliää. ai joiden vaikuukse ulouva alousarviovuoa pidemmälle. Hankinapäällikkö pääää aina useampaa kuin yhä hallinokunaa koskeva kuluusavarahankinna.

25 , KV -- : / :s bilaga: Liie /kv.. Iraimen, välineiden ja laieiden hankina Kaupungin arpeisiin ulevan iraimison, kuen huonekalujen, sisususeksiilien ja sisususiraimison, konorikoneiden ja laieiden hankina, pienhankinna ja i-ohjelma. Päääjä: Ao. hallinokunnan päällikkö Oman yksikön hankinna, joiden arvo aliaa. /hankinaerä (alv %) Hankinapäällikkö Lauakuna ai hallius Pikäaikaiseen käyöön arkoieu hankina, jonka hankina-arvo aliaa. ja jonka meno jaksoeaan ilinpääöksessä usealle vuodelle Pikäaikaiseen käyöön arkoieu hankina, jonka hankina-arvo yliää. ja jonka meno jaksoeaan ilinpääöksessä usealle vuodelle Hankinapäällikkö pääää aina useampaa kuin yhä hallinokunaa koskeva hankinna mikäli hankinnan arvo jää alle. Invesoinihankkeen urakkopimus Päääjä: Ao.hallinokunnan päällikkö Hankinna, joiden hankina-arvo aliaa. Lauakuna ai hallius Hankinna, joiden hankina-arvo yliää. Palvelu Päääjä: Ao. hallinokunnan päällikkö Palvelu, joiden arvo aliaa. /v.

26 , KV -- : / :s bilaga: Liie /kv.. Terveydenhuolo- ja sosiaalipalvelu:. /v. Hankinapäällikkö Palvelusopimukse ja useampaa kuin yhä oimialaa koskeva sopimukse, joiden kokonaisarvo aliaa. /v Lauakuna ai hallius Palvelu, joiden arvo yliää. /v, ja joka on huomioiu alousarviossa Palveluja, joihin ei ole varau alousarviovaroja, ei saa hankkia ilman kaupunginvaluuson lupaa. Hankinapäällikkö pääää useampaa kuin yhä hallinokunaa koskeva palvelusopimuksesa. Leing- ai vuokropimusa koskeva pääökse Päääjä: Ao. hallinokunnan päällikkö Hankinapäällikkö Lauakuna ai hallius Omalle yksikölle uleva hankinna, joiden arvo aliaa. /hankinaerä (alv %), ja joiden meno jaksoeaan ilinpääöksessä useaan vuoeen. Pikäaikaiseen käyöön arkoieu hankinna, joiden hankina-arvo yliää. mua aliaa., ja joiden meno jaksoeaan ilinpääöksessä useaan vuoeen Pikäaikaiseen käyöön arkoieu hankinna, joiden hankina-arvo yliää. ja joiden meno jaksoeaan ilinpääöksessä useaan vuoeen II YLEISET HANKINTASÄÄNNÖT Hankinäänöjen sovelaminen Julkisisa hankinnoisa anneun lain (hankinalain), hankinaa koskevien EU-eusen, ja kunalain määräysen ja sen lisäksi, miä kaupungin omissa ohjeissa määräään, noudaeaan hankinnoissa seuraavia säänöjä:

27 , KV -- : / :s bilaga: Liie /kv.. Hankinnalla arkoieaan avaroiden ja palvelujen osamisa, vuokraamisa, leing-sopimuksen ekemisä ai vaavaa oiminaa sekä urakalla eeämisä. 9 Yleise hankinaperiaaee Hankinaoimina keskieään hankinayksikölle. Myös hankinopimusen laaiminen keskieään hankinayksikölle sen jälkeen kun hankinapääös on ehy. Kaupungin arjouspyynnö laaii hankinayksikkö yhdessä hallinokunien kanssa. Hankinapäällikkö ai hankinayksikön muu henkilö ai ianomainen hallinokuna laaii sopimukse. Hankinapäälliköllä, kaupunginjohajalla ai ao. hallinokunnan päälliköllä on oikeus allekirjoiaa hankinopimus. Lisäksi sopimuksen allekirjoiamisessa noudaeaan kaupungin voimsaolevaa hallinosäänöä ja sen säännöksiä. Hankinojen ekemisen ja arjousen pyyämisen yheydessä on hankinapäällikön ukiava arkkaan ianomaisen virojen ja laiosen kanssa olemsa oleva arpee ja hankiavien avaroiden ai palveluiden ominaisuude. Tehdyisä hankinapääöksisä on kunalain mukaan pideävä pääöspöyäkirjaa ai pääöslueeloa. Hankina-iakirjojen säilyyksessä noudaeaan kaupungin arkisosäännön määräyksiä. Hankinna jaeaan hankinalain mukaan seuraavi: - kansallisen kynnysarvon aliava hankina - kansallisen kynnysarvon yliävä mua EU:n kynnysarvon aliava hankina - EU:n kynnysarvon yliävä hankina Hankinna on ehävä aloudellisesi ja arkoiuksenmukaisesi. Hankinnoissa on käyeävä hyväksi olemsa oleva kilpailumahdollisuude ja pyriävä kaupungin kannala kokonaisaloudellisesi edullisimpaan loppuulokseen. Hankinnan määräsä riippumaa on noudaeava avoimuuden, apuolisuuden ja syrjimäömyyden periaaeia. Tarjouksenekijää ja arjousa on kohdelava apuolisesi. Hankinopimukse voidaan laaia käyäen hyväksi julkisen hankinojen yleisiä sopimusehoja ai hankinnan laadun edellyämiä muia sopimusehoja. Sosiaalisen näkökohien huomioon oaminen julkisissa hankinnoissa Sosiaalisia näkökohia ja eriyisesi yöllisyysvaikuuksia voidaan oaa mahdollisuuksien mukaan huomioon hankinnan koheen määrielyssä, oimiajien soveluvuuden arvioinnissa, verailuperuseissa ja sopimusehdoissa.

28 , KV -- : / :s bilaga: Liie /kv.. Toimialakohaise hankinna ja ieojen ilmoiaminen hankinapalveluyksikölle Hankinna on suunnielava ja valmiselava niin hyvissä ajoin ja sien, eä eri organisaaioiden hankinna voidaan saaaa osaksi koko kaupungin ja konsernin hankinaprosessia ja näin hyödynää äysimääräisesi saaavilla olevia määrä-, logisiikka- ja osoeräeuja. Toimiala eli hallinokunna oimiava iedo ulevisa hankinnoisa hankinapalveluihin ja hankinapäällikölle kilpailuusen suunnielua ja oeuusa varen väliömäsi alousarvion hyväksymisen jälkeen. Yheishankina Useiden kunien välinen yheishankina on ehävä sien, eä joku kunnisa hankkii arjoukse kaikkien kunien yheisen pääösen mukaan. Kunien halliukse voiva anaa arviaessa eriyisiä apauskohaisia määräyksiä. Ellei eriyisiä pääöksiä ehdä, hankinnoissa noudaeaan näiden määräysen säännöksiä. Toisen kunien, kunayhymien ai muiden julkisen yheisöjen kanssa ehävissä yheishankinnoissa on pyriävä arkoiuksenmukaiseen yheisyöhön. III KYNNYSARVOT JA ERI HANKINTAMUODOT Julkisen hankinojen kynnysarvo Lakia julkisisa hankinnoisa sovelleaan kansallisen kynnysarvon yliäviin hankinoihin. Kynnysarvo on määriely laissa julkisisa hankinnoisa ja laissa eriyisalojen julkisisa hankinnoisa. Euroopan yheisöjen komissio arkisaa EU-kynnysarvo euksella kahden vuoden välein. EU-kynnysarvon yliäviin hankinoihin sovelleaan EU-eusen lisäksi kansallisia hankinalakeja soveluvin osin. Kansallisen kynnysarvon aliava hankinna Pienehkö hankinna, joka aliava määräy kansallise kynnysarvo, voidaan ehdä ilman kansallisa hankinailmoiusa. Näissä hankinnoissa on kuienkin noudaeava kaikkia kaupungin hankinamääräyksiä sekä hallinolakia ja hyvää hallinoapaa. Pienhankinnoisa, joiden arvo yliää e on ehävä kirjallinen hankinapääös- ja sopimus.

29 , KV -- : / :s bilaga: Liie /kv.. Kansallisen kynnysarvon ja EU-kynnysarvon yliävä hankinna Kansallisen kynnysarvon ja EU-kynnysarvon yliävissä hankinnoissa on noudaeava julkisesa hankinna anneun lain ja siihen liiyvien säädösen määräyksiä sekä EU-eusen määräyksiä. Hankinna on yleensä ehävä avoina ai rajoieua meneelyä käyäen. Neuvoelumeneelyä, kilpailullisa neuvoelumeneelyä ja suorahankinaa ilman arjouskilpailua käyeään ainoaan eriyisesä syysä. Avoin meneely Avoimessa meneelyssä kaikki halukkaa voiva ehdä arjouksen. Hankinapääös ehdään saaujen arjousen peruseella. Tarjouskilpailusa julkaisaan lain, euksen, ämän hankinäännön ja kaupungin hankinaohjeiden mukainen arjouspyynö. Rajoieu meneely Tarjouskilpailuun osallisuva oimiaja on valiava niiden osallisumishakemuksen läheäneiden joukosa, joka äyävä hankinalain ja euksien edellyämä vaaimukse. Rajoieussa meneelyssä arjouksia pyydeään eukäeen määräylä joukola oimiajia, joka arjousa pyydeäessä arvioidaan luoeaviksi ja oimiuskykyisiksi suoriamaan aiou hankina ai oimiamaan kyseise palvelu. Tarviaessa arjoajien kanssa voidaan rajoieussa hankinameneelyssä käydä hankinaneuvoeluja, joiden arkoiuksena on selvenää ai äsmenää arjouksen sisälöä aikka ilaajan vaaimuksia. Tarjoajien apuolinen kohelu ei kuienkaan saa vaaranua. Rajoieun meneelyn käyämisessä noudaeaan aina voimsaolevaa lakia julkisisa hankinnoisa sekä muua voimsaolevaa soveluvaa lainsäädänöä. Neuvoelumeneely Hankinayksikkö voi valia neuvoelumeneelyn, jos avoimessa meneelyssä, rajoieussa meneelyssä ai kilpailullisessa neuvoelumeneelyssä on saau arjouksia, joka eivä sisällölään vaa arjouspyynöä.

30 , KV -- : / :s bilaga: Liie /kv.. Hankinayksikkö voi valia neuvoelumeneelyn myös muissa eriyisilaneissa, joisa säädeään kansallisissa hankinalaeissa. Neuvoelumeneelyä voidaan lisäksi sovelaa eknisiä peruspalveluja (vesi, energia, ele ja kuljeus) koskevissa hankinnoissa. 9 Kilpailullinen neuvoelumeneely Hankinayksikkö voi käyää kilpailullisa neuvoelumeneelyä eriyisen monimukaisessa hankinnsa sien kuin laissa julkisisa hankinnoisa arkemmin säädeään. Suorahankina Suorahankinnsa hallinoyksikkö ekee ilauksen ilman arjouspyynöä ai hankinapääöksen arjouskilpailua järjesämää vain yhdelä oimiajala pyydeyn arjouksen ai aikaisemman sopimuksen peruseella. Suorahankina on salliu vain eriyisin perusein, joisa säädeään laissa julkisisa hankinnoisa. Pääös suorahankinnan käyämisesä on pysyävä peruselemaan. Puiesopimus Hankinayksikön on valiava oimiaja puiejärjeselyyn avoimella ai rajoieulla meneelyllä. Puiejärjeselyyn perusuva hankinopimukse on ehävä puiejärjeselyn alkuperäisen osapuolen kesken. Puiejärjeselyn ehoihin ei saa ehdä huomaavia muuoksia sen voimsaoloaikana. Puiejärjeselyä ei saa käyää kilpailua väärisävällä, rajoiavalla ai esävällä avalla. IV HANKINNOISTA ILMOITTAMINEN EU-KYNNYSARVON YLITTÄVISSÄ HANKINNOISSA Ilmoiamisen edellyykse

31 , KV -- : / :s bilaga: Liie /kv.. 9 Hankinalain arkoiamien kynnysarvojen yliävisä hankinnoisa on muihin hankinoihin verrauna keskeisä hankina-eusen edellyämien ilmoiusen ekeminen EU-alueella, joa sisämarkkinoiden raja yliävän kilpailun avoie äyyisi. Hankinalain arkoiamien EU-kynnysarvojen yliävisä hankinnoisa on laadiava ja julkaisava ennakkoilmoius, hankinailmoius (arjouspyynöilmoius) ja jälki-ilmoius sen mukaan kuin hankinalaissa ja -euksissa on arkemmin säädey Hankinailmoius Hankinayksikön, joka aikoo hankkia avaraa, hankina-euksessa arkoieuja ensisijaisia palveluja ai ehdä hankinnan avoina ai rajoieua meneelyä ai neuvoelumeneelyä käyäen, on julkaisava hankinailmoius, jossa hanke on yksilöiy. Hankinailmoiuksella käynniseään varsinainen arjouskilpailu. Jälki-ilmoius Hankinayksikön on läheeävä voianeesa arjouksesa jälki-ilmoius määräaikana sopimuksen ekemisen jälkeen. V TARJOUSMENETTELY Tarjousen pyyäminen Tarjouspyynö ehdään pääsäänöisesi kirjallisena. Suullisa arjouspyynöä voidaan käyää ainoaan suorsa, pienehkössä hankinnsa. Suullinen arjouspyynö on arviaessa vahviseava kirjallisesi. Tarjouspyynö läheeään samanaikaisesi ja samansisälöisenä kaikille ehdokkaille. Tarjouspyynöön sisällyeävä kaupallise (juridis-aloudellise) ja eknise vaaimukse on laadiava niin selviksi, eä arjouksenekijä voiva niiden peruseella ehdä yksiselieise ja keskenään verailukelpoise arjoukse. Arvioiniperusee, joia sovelleaan arjoajaehdokkaia valiaessa ai hankinapääösä ehäessä, on mahdollisuuksien mukaan mainiava hankinailmoiuksessa ai arjouspyynnössä.

32 , KV -- : / :s bilaga: Liie /kv.. Tarjouspyynnön sisälö Tarjouspyynnön sisällön vähimmäisvaaimuksisa säädeään arkemmin kansallisissa hankinalaeissa ja kaupungin hankinaohjeissa. Määräaja Tarjouksen jäämiselle on eeava määräaika. Määräajan pääyminen ilmoieaan päivämääränä ja arviaessa myös kellonaikana. Tarjouksen ekemiseen on varaava riiävä aika. Tarjouspyynnössä on ilmoieava aika, jonka arjouksen ulee olla voimsa. Kynnysarvon yliävissä hankinnoissa noudaeavisa määräajoisa on säädey erikseen laissa julkisisa hankinnoisa ja EU:n hankina-euksissa. Ehdokkaiden ja arjoajien valina Ehdok ai arjoaja on suljeava arjouskilpailusa, ehdokkaiden ja arjoajien soveluvuus muuen arvioiava sekä arjoaja valiava ennen arjousen verailua sien kuin hankinalaissa arkemmin säädeään. 9 Tarjousen avaaminen Saapunee arjoukse kirjaaan ai niiden päällykseen merkiään arjouksen saapumisaika ja vaanoajan nimi. Tieoeknisin meneelmin ehyjen arjousen vaanoo on järjeseävä sien, eei arjousehojen salaisuua vaarannea. Tarjoukse säilyeään avaamaomina niiden avaamisilaisuueen saakka. Avau arjoukse varuseaan päivämäärällä ja läsnä olevien henkilöiden nimikirjoiuksella. Avausilaisuudesa ehdään pöyäkirja, johon arjouksisa laadiu lueelo liieään. Pöyäkirjsa on mainiava erikseen määräajan jälkeen saapunee, virheellise ja vioiunee arjoukse ai muu avallisuudesa poikkeava seika. Tarjousen hyväksymisen esee

33 , KV -- : / :s bilaga: Liie /kv.. Hankinna pääävällä on oikeus hyväksyä ai hylää saadu arjoukse. Tarjousa ei saa hyväksyä: - jos arjoushinaa ai sen peruseia ei ole määriely yksiselieisesi, - jos arjoushina on niin alhainen, eä on ilmeisä, eei hankinaa myyjän aloudellise edellyykse huomioon oaen voida arjouksen mukaisesi äyää - jos arjouksenekijä on arjousmeneelyssä oiminu vilpillisesi aikka muuen lain ai hyvän kauppaavan vaisesi - jos arjous on saapunu määräajan pääymisen jälkeen - jos arjouksenekijä syyllisyy erveen aloudellisen kilpailun vaiseen vahingolliseen kilpailunrajoiukseen - jos oimiaja on eeu konkurssiin, velkaneeraukseen, selviysilaan ai häne on uomiu lainvaisesa eosa ai hän on laiminlyöny verojen ja lakisääeisen sosiaalimaksujen maksamisen - jos arjous ei äyä arjouspyynnössä eeuja ehoja ai muodollisia vaaimuksia. Tarjousen arvioini ja hyväksyminen Tarjoukse on käsielävä niin hyvissä ajoin, eä arjouksen hyväksyminen voidaan saada arjouksenekijän ieoon arjouksen voimsaoloaikana. Tarjousen verailun suoriaa hankinapalveluyksikkö yhdessä hallinokunien kanssa. Tarjouksisa on hyväksyävä joko se, joka ianomaisa hankinaa koskevien arvioiniperuseiden mukaan on kokonaisaloudellisesi edullisin ai se, joka on hinnalaan halvin. VI SOPIMUKSEN TAI TILAUKSEN TEKEMINEN Sopimukse Sopimus ehdään noudaaen sopimuksen ekemisä koskevia voimsa olevia yksiyisoikeudellisia säännöksiä kuen oikeusoimilakia ja kauppalakia. Näihin perusuen on laadiu julkisia hankinoja varen oma yleise sopimusehdo. Näiä ja eräiden erikoisalojen hyväksymiä yleisiä sopimusehoja voidaan käyää hankinnan laauun soveluvalla avalla lyhenneyinä, muueuina ai lisäiedoilla äydenneyinä. Sopimusen laadina apahuu hankinapalveluyksikön johdolla yheisyössä hallinokunien kanssa. Sopimuksen ekemisesä on eroeava avaran ai palvelun ilaukse. Sen jälkeen kun sopimus on ehy, hankinayksikö hyödynävä ehyä sopimusa ekemällä kilpailun voianeelle yriykselle arviaessa avara- ai palveluilauksia. Nämä oimenpiee eivä ole hankinalain mukaisia muuoksenhakukelpoisia hankinapääöksiä, vaan ne ova aiemmin ehdyn kilpailueun

34 , KV -- : / :s bilaga: Liie /kv.. sopimuksen äyänöönpanoa. Tilauksia ehäessä uleekin oaa huomioon kilpailueun hankina-pääöksen ja sopimuksen ehdo. Tarkemma sopimusen ekoa koskeva ohjee määriellään Piearsaaren kaupungin hankinaohjeissa. VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET Muuoksenhaku Kansallisen kynnysarvon ja EU-kynnysarvon yliävän hankinaa koskevan ian voi saaaa markkinaoikeuden käsieläväksi ekemällä valiuksen se, joa ia koskee. Kansallisen kynnysarvon aliavisa hankinapääöksisä on mahdollisa ehdä hankinaoikaisu. Eseellisyys Tarjouksen, hankinaa koskevan sopimuksen ai sen ulkinaa koskevan ian käsielyyn ai avaran ai palvelun arkamiseen osallisuvan henkilön ulee olla eseeön. Eseellisyydesä hankina-ioissa on voimsa, miä siiä on erikseen säädey kunalaissa ja hallinomeneelylaissa. Asiakirjojen julkisuus ja salsapio Hankina-iakirjojen julkisuudessa noudaeaan viranomaisen oiminnan julkisuudesa anneun lain (/999) eli julkisuuslain, hankinalain ja hankina-euksen säännöksiä. Tarjouspyynö ulee yleisesi julkiseksi hankinailmoiuksen julkaisemispäiväsä lähien, jolloin arjouspyynö voidaan julkaisa Inerneissä, lehdissä, kunnan ilmoiusaululla ai läheää suoraan arjoajille (HankL ). Se, kenelä arjouksia on pyydey, on julkinen ia. Sen sijaan hankinayksikölle saapunee arjoukse eivä ole ässä vaiheessa julkisia. Tarjouksia ei julkisea ennen pääöksenekoa, joa arjousen verailu ja mahdollisen lisäieojen hankkiminen voiaisiin suoriaa ianmukaisella avalla. Hankinapääös on julkinen sen jälkeen, kun iaa koskeva pöyäkirja on allekirjoieu ja arkiseu ai viranhalijan ekemä pääös allekirjoieu. Hankinapääösä ei kuienkaan ule julkaisa inerneissä ennen sopimuksen allekirjoiamisa. Hankinayksikön ulee pääöksen jälkeen anaa pääös iedoksi arjouskilpailuun osallisuneille arjoajille. Asianosaisille oimieuun pääökseen on liieävä kaikki pääöksenekoon vaikuanee iedo kuen arjousverailu sekä muuoksenhakuohjee, joa heillä on mahdollisuus arvioida pääösä ja käyää lakisääeisiä oikeusurvakeinoja.

35 , KV -- : / :s bilaga: Liie /kv.. Hankina-iakirja uleva liikesalaisuuksia lukuun oamaa yleisesi julkisiksi, kun hankina-sopimus on ehy. Tarjoajan liike- ai ammaisalaisuude ova edellä mainiusa huolimaa aina salsa pideäviä. Jos ianosainen ennen sopimuksen ekoa ai ulkopuolinen sopimuksen eon jälkeen pyyää nähäväkseen arjoukse ja niissä on liikesalaisuuksia, joka on pideävä salsa, niin ne on poiseava näyeäväsä maeriaalisa. Tarjouskilpailuun osallisuneen yriyksen anama arjoushina on kuienkin julkinen. Luoamushenkilö ai kunakonsernin palveluksessa oleva ei saa ennen pääöksenekoa hankinaa valmiselaessa, anaa siiä ulkopuolisille muia kuin arjouspyynnösä ilmeneviä ai ian käsielyaikaan liiyviä ieoja. Hankinojen seurana ja valvona Hankinopimuksen allekirjoiamisen jälkeen avaroiden ja palveluiden laaua ja muia sopimuksessa olevien vaaimusen äyymisä seuraaan. Sopimusen valvonnsa ulee kiinniää eriyisä huomioa myös oimiajan/palvelunuoajan lakisääeisen ja ilaajavuulain velvoieiden äyymiseen.

36 9, KV -- : TV: / ASEMAKAAVAEHDOTUS LÄNTISELLE LAMMASSAARELLE, JOLLA MUODOS- TETAAN KORTTELIT -9 SEKÄ VIRKISTYS-, KATU- JA LIIKENNE-, ERITYIS-, SUOJELU-, JA VESIALUEITA PIETARSAAREN KAUPUN- GINOSASSA, LAMMASSAARI TL.. Liie A: kara Liie B: emakaavaehdouksen luonnos Liie C: Eero Niemisen kirjelmä Valmiselu: Asemakaava-arkkiehdin sijainen Ben Griep, puh. Kaavoiusoso on laainu emakaavaehdouksen luonnoksen uua uinaluea varen Läniselle Lammsaarelle. Huvilakäyössä olevan rana-alueen akamaoon muodoseaisiin uua pienalouusa, joka käsiäisi omakoialoonia, parialoonia ja useamman koialouden pienaloonia. Olemsa oleville huvilaoneille osoieaisiin oikeus ympärivuoiselle umiselle. Asuinalue avaaisiin Ohikulkuien liiymän kaua. Kaavan valmiselu on osoiauunu vaaivaksi ehäväksi johuen suunnielualueen merkiävisä luonoarvoisa ja muisa ominaisuuksisa. Lainmukaise velvoiee eava suunnielulle varsin iuka reunaehdo. Laadullisisa avoieisa ei kuienkaan ole ingiy, vaan haeisiin on onnisuu vaamaan käänäen ne saavuuksiksi. Kaavaluonnoksessa uuden uinalueen ieliiymä Ohikulkuiehen rakenneaisiin siihen kohaan, missä ällä hekellä seisoo umaon uinalo Ohikulkuien varrella. Kyseinen alo on laadiuissa selviyksissä odeu lepakkojen levähdyspaikaksi, jonka häviäminen ai heikenäminen on Luonnonsuojelulain 9 mom. nojalla kielley. Kaavavalmiselija on siiä huolimaa ullu siihen ulokseen, eä uuden ieliiymän sijoiaminen juuri lepakkoalon kohaan on ässä apauksessa peruselu. Kaavaluonnos arjoaa mahdollisuuksia korvaa meneeävän levähdyspaikan luomalla lepakoille sopivia uusia poeniaalisia levähdyspaikkoja. Rakaisu on vakavan harkinnan ulos, ja perusuu kaikkia osaekijöiä kaavaan kokonaisvalaiseen arkeluun. Asiakokonaisuus on seloseu kaavelosuksessa luvussa... Perikuna, joka omisaa kiineisön, jossa lepakkojen levähdyspaikka sijaisee, on ilmoianu olevansa rakaisuun yyymäön. (Liie C). Koska kaavarakaisu johaa lepakkojen levähdyspaikan häviämiseen, se arvisee uekseen Luonnonsuojelulain 9 mom. mukaisen poikkeamisluvan lepakkojen levähdyspaikan häviämis- ja heikenämiskiellosa, joa sen voi kaavaehdouksena panna nähäville. Poikkeamisluva pääää Länsi- Suomen Ympärisökeskus.

37 9, KV -- : TV: / Poikkeamishakemuksen käsielyyn kuluva aika on syyä hyödynää osallisen luonnosvaiheaikaiseen kuulemiseen eamalla valmiseluaineiso luonnoksena nähäville ja pyyämällä siiä lausunoja sekä varaamalla ilaisuus esiää siiä mielipieiä. Panosus luonnosvaiheaikaiseen vuorovaikuukseen ennen varsinaisen kaavaehdouksen valmisumisa on ässä apauksessa paikallaan, koska kaavavalmiselun vireille ulosa on jo pikä aika ja koska meneillä olevaan kaavoiukseen liiyvä ianhaara ova osoiauunee avallisa monimukaisemmiksi. Luonnoksesa saau palaue huomioidaan ja varsinainen kaavaehdous valmisellaan nähäville eeavaksi sien kun poikkeamislupa-ia on rakaisu. Asemakaava-arkkiehdin sijainen: Tekninen lauakuna - ehdoaa kaupunginhalliukselle, eä Piearsaaren kaupunki hakisi ELYkeskuksela Luonnonsuojelulain 9 mom. mukaisen poikkeamisluvan lepakkojen levähdyspaikan häviämis- ja heikenämiskiellosa Läniselle Lammsaarelle valmiselavan kaavaehdouksen ueksi, - merkisee iedoksi, eä kaavoiusoso eaa kaavaluonnoksen nähäville osallisen kaavavalmiseluaikaisa kuulemisa varen kuukauden ajaksi, ja - merkisee iedoksi, eä kaavoiusoso pyyää kaavaluonnoksesa lausunno: - ympärisö- ja rakennuslauakunnala - pelusjohajala - Turvallisuus- ja kemikaalivirola Tukes - erveysvalvonnala - Piearsaaren energialaioksela - Piearsaaren vedelä - ELY-keskuksela - Pohjanmaan liiola, ja - Piearsaaren Luono ry:lä Ehdous Pääös V. ekninen johaja: Tekninen lauakuna pääää emakaava-arkkiehdin sijaisen ehdouksen mukaisesi. Tekninen lauakuna: Tekninen lauakuna hyväksyi ehdouksen. Kh.. Kara: Liie A Asemakaavaehdouksen luonnos: Liie B Eero Niemisen kirjelmä:

38 9, KV -- : TV: / Liie C Ehdous Pääös Kaupunginjohaja: Kaupunginhallius pääää, eä Piearsaaren kaupunki hakee ELY-keskuksela luonnonsuojelulain 9 mom. mukaisen poikkeamisluvan lepakkojen levähdyspaikan häviämis- ja heikenämiskiellosa Läniselle Lammsaarelle valmiselavan kaavaehdouksen ueksi. Kaupunginhallius: Kaupunginhallius hyväksyi ehdouksen. TL.. Asemakaavakara: Liie A Asemakaavan selosus: Liie B Valmiselu: Asemakaava-arkkiehi Pekka Elomaa, puh. - Kaavoiusoso on laainu emakaavaehdouksen uua uinaluea varen Läniselle Lammsaarelle. Huvilakäyössä olevan rana-alueen akamaoon muodoseaan uua pienalouusa, joka käsiää omakoialoonia, parialoonia ja useamman koialouden pienaloonia. Olemsa oleville huvilaoneille osoieaan oikeus ympärivuoiselle umiselle. Asuinalue avaaan Ohikulkuiehen rakenneavaan uuden ieliiymän kaua. Kaavoiusoso oli saanu valmiseua Länisen Lammsaaren kaavaluonnoksensa jo.., mua arveli sen sisälävän merkiäviä epävarmuusekijöiä. Olihan kaavavalmiselun aikana käyny selväksi, eä lainmukaise velvoiee eava Länisen Lammsaaren suunnielulle poikkeuksellisen iuka ja osiain risiriiaise reunaehdo, ja eä kaavoiukseen liiyvä seika ova avallisa monimukaisemma. Kaavoiusoso pääi hakea suunnielmaan palauea jo eukäeen, eamalla sen nähäville kaavaluonnoksena, ja pyyämällä siiä lausunno. Rakenavaa palauea uli Lammsaaren lukuisila huvilaomisajila joko yksiäisesi ai ryhmässä laadiujen muisuusen muodossa. Lausunonsa anoiva Ympärisö- ja rakennuslauakuna, Terveydenvalvona, Piearsaaren Energialaios, Pohjanmaan liio, Turvallisuus- ja kemikaaliviro Tukes, ja Piearsaaren Luono ry. Länsi-Suomen Ympärisökeskus ei kaavaluonnoksesa lausunu, mua sen Luonoryhmä rakaisi.. Piearsaaren kaupungin poikkeushakemuksen koskien Lammsaarella sijaisevan, Luonnonsuojelulain 9

39 9, KV -- : TV: / mom. mukaisen lepakkojen levähdyspaikan häviämis- ja heikenämiskieloa. Ympärisökeskuksen pääös oli kieleinen. Ny käsielävänä oleva, 9.. päiväy kaavaehdous on laadiu.. päiväyn kaavaluonnoksen ja siiä saadun palaueen pohjala. Suurimman muuoksen aiheui Länsi-Suomen Ympärisökeskuksen kieleinen poikkeamispääös. Lammsaaren ieliiymä Ohikulkuiehen on sen seurauksena siirrey pohjoisemmaksi, joa niin sanou lepakkoalo voidaan säilyää. Uua liiymää varen on laadiu aluevaraussuunnielma yheisyössä Länsi-Suomen Ympärisökeskuksen liikenneviranomaisen kanssa. Ympärisö- ja rakennuslauakunnan mielesä rakenamaomille ranaoneille ulee määrää alhaisina laiaoa, ja uinalueen uusi ieliiymä Ohikulkuiehen ulee siirää. Molemma ia on voiu huomioida ny käsielävässä kaavaehdouksessa. Terveydenvalvona ilmaisi huolesuneisuuensa Ohikulkuien aiheuama liikennemelusa ien läheisyydessä sijaiseville uinoneille. Liikennemeluo oli kuienkin selviey, meluorjunnan arve odeu ja meluorjunnan rakaisu suunnielu jo kaavavalmiselun aikana, ja äsä oli myös mainina.. kaavaluonnoksen selosuksessa ja määräyksissä. Terveydenvalvonnan lausuno ei ananu aihea muuoksiin. Turvallisuus- ja kemikaalivirolla ei ollu huomauamisa kaavaluonnoksesa, koska Tukesin valvoma kohee (OSTEP Finland Oy Ab:n ja UPM-Kymmene Pyj:n Piearsaaren ehaa) ova riiävän kaukana länisesä Lammsaaresa. Energialaioksen oivomus, eä kaavaehdouksessa osoieaisiin muuama paikka muunajille, on voiu huomioida ny käsielävänä olevsa kaavaehdouksessa. Lisäksi Energialaios arvioi, eä alue ei ole sopiva kaukolämmölle. Pohjanmaan liion lausunnon mukaan emakaava ei vaikeua maakunakaavan oeuamisa. Lausuno palji kuienkin joiakin puueia ja epäselvyyksiä kaavaluonnoksessa ja kaavelosuksessa, joia kaavaoso on mielellään korjannu. Piearsaaren Luono ry kyseenalaisaa lausunnossaan kaavavalmiselun aikana suorieua liio-oravelviysä. Selviysen piäisi yhdisyksen mukaan olla yksiyiskohaisempia ja seurana piäisi olla oisuva vuouisen kehiyksen selviämiseksi. Huomaavi suurempi osa suunnielualueela ulee sääsää rakenamisela. Yhdisyksen mukaan Lammsaaren liio-oravamesä on Piearsaaren merkiävin ja sen on voiava oimia lähdepopulaaiona eli uoaa ylimääräisiä poikaisia joka äydenävä iäkaupungin muia esiinymiä. Länsi-Suomen Ympärisökeskus on kaavoiuksesa pideyissä viranomaisneuvoeluissa kuienkin odennu, eä Lammsaaren

40 9, KV -- : TV: / liio-orava on invenoiu oikea-aikaisesi ja eä selviyksen peruseella ehdy kaavaehdoukse ova peruseluja. Näin ollen Piearsaaren Luono ry:n lausuno ei ananu aihea muuoksiin kaavaehdoukseen. Osallisen muisuuksissa ja muussa palaueessa esille noseujen kysymysen johdosa ehiin myös lukuisia arkisuksia kaavaehdoukseen. Olemsa olevien huvilaonien rakennusoikeuksien lkenakaavio arkiseiin sien eä piene epäselvyyde ja virhee korjaanuiva ja rakennusoikeude enimmäkseen hieman nousiva. Huvilaonikoreleia koskeva kaavamääräykse väljenneiin. Köyhäinlahden rana-alueesa oeiin enemmän hyöyä iri, muuamalla suurimman osan omakoialojen korelialueesa useamman koialouden pienalokorelialueiksi, joille arjoaan lisäksi mahdollisuus oeuaa yheiskäyössä olevaa, umisa palvelevaa ranapaikkaa Köyhäinlahden rannalla. Köyhäinlahden venevalkama säilyi kaavaehdouksessa, mua vesialueen kapeuden vuoksi se siirreiin kokonaan nykyisen manereen puolelle, eli venevalkaman vesialue oeuuu Köyhäinlahden nykyisä vesialuea laajenamalla. Kaava-alueen ulkopuolelle jäävien kiineisönomisajien oivomus pääsä mukaan valmiseilla olevaan emakaavaan ukiiin myös, mua se ei ässä vaiheessa johanu oimenpieisiin. Lammsaaren emakaava-alue voidaan niin haluessa laajenaa erillishankkeena myöhemminkin, kunhan edellyykse siihen äyyvä. Kaavoiusoson mielesä kaavaehdous on ny valmis käsielyyn. Asemakaava-arkkiehi: Tekninen lauakuna eaa ehdouksen nähäville..-.. väliseksi ajaksi, ja pyyää siiä lausunno: - ympärisö- ja rakennuslauakunnala - pelusjohajala - erveysvalvonnala sekä - Piearsaaren Energialaioksela - Piearsaaren Vedelä - Pohjanmaan liiola - Länsi-Suomen Ympärisökeskuksela ja - Piearsaaren Luono ry:lä. Ehdous Pääös V. ekninen johaja: Tekninen lauakuna pääää emakaava-arkkiehdin ehdouksen mukaisesi. Tekninen lauakuna: Tekninen lauakuna hyväksyi ehdouksen. TL..

41 9, KV -- : TV: / Liie A-B Liie C-J Liie K Liie L muisuukse lausunno.. päiviey liikennemeluselviys.. liio-oravalisäselviys Valmiselu: Asemakaava-arkkiehi Pekka Elomaa, puh. - Asemakaavan muuosehdous on ollu nähävillä..-.. välisen ajan ja ehdouksesa on pyydey lausunoa. Nähävillä olon aikana on jäey muisuusa ehdousa vaan. Ehdouksesa on saau kaikki pyydey lausunno ( kpl.). Vinee muisuuksiin ja lausunoihin Kiineisönomisaja Helena Hieamäki vaaii muisuuksessaan, eä koreleiden, ja 9 ranaoneille osoieu osa-aluee vesirajalla vapaueaan kaavaehdouksen mukaisisa rakenamisrajoiuksisa. Hieamäen mielesä se, eä Köyhäinlahden ranaoneilla voi rakenaa saunoja ja venevajoja vesirajan unumaan, mua Iälahden ranaoneilla ei, loukkaa yhdenveraisen kohelun periaaea. Vine: Vaikka kyseisen rana-alueiden rakenamisrajoiuksilla oli peruseia eikä iaan lähökohaisesi liiyny epäoikeudenmukaisuuksia ei ia käyännössä ole ehdooman varma. Kyseisen ranavyöhykkeen määriely on paikoin ulkinnanvarainen eikä aina yksinselieisen selvä; sen akia ei voi kokonaan sulkea pois epäilyä, onko kaikkia naapureia kohdelu yhdenveraisesi. Hieamäen muisuus kyseenalaisi uudesaan määräyksen arpeellisuuden ja arkoiuksenmukaisuuden. Johopääös on, eä voimme ässä isa luoaa maanomisajien harkinakykyyn ja rakennusvalvonnan lupaharkinaan. Kaavamääräys voi poisaa kaavaehdouksesa Helena Hieamäen oivomalla avalla. Kaupungin järjesämäsä päivähoidosa vaava päivähoiojohaja Tom Enbacka jäi viran puolesa muisuuksen, jossa hän viiaa Svedenin ja Permon päiväkoien korkeaan käyöeeseen. Päivähoiojohaja kasoo, eä kaavaehdouksen ulisi anaa mahdollisuus käyää osan ieyn uinparialoonin rakennusoikeudesa päiväkoiryhmän oimiiloiksi. Vine: Enbackan ehdous on hyvä. Lammsaaren uinalueen väesöpohja ei ule kanamaan kokonaisa päiväkoia, mua rakenamisen kiihkeä vaihe saaaa aiheuaa kysynäpiikin, joka voi olla päivähoidon järjesäjälle hankala hoiaa, ellei Enbackan ehdoama mahdollisuus ole käyeävissä. Kaavaehdous on syyä äydenää kaavamääräyksellä, jonka nojalla osa määräyn parialoonin rakennusoikeudesa saa käyää päiväkoiryhmän oimiiloiksi. Par oni ähän arkoiukseen on oni korelissa. Ympärisö- ja rakennuslauakuna puolaa lausunnossaan kaavaehdousa sillä lisäyksellä, eä suojaviheralueelle EV- ulisi

42 9, KV -- : TV: / anaa rakennusoikeus alueelle sijoieavan elemon eknisä ilaa varen. Vine: Ympärisö- ja rakennuslauakunnan ehdous on hyvä. Kaavaehdous on syyä äydenää lisämääräyksellä, joka anaa rakennusoikeua suojaviheralueelle EV- sijoieavan elemon eknisä ilaa varen. Terveysvalvona huomauaa, eä kaavaehdousa varen laadiun liikennemeluselviyksen mukaan liikennemelu yliää ulkoalueille anneu yöajan ohjearvo kolmella onilla siiä huolimaa, eä rakenneaisiin vaihoehdon VE mukainen meluvalli. Vine: Kaavoiusoso kasoo, eä Terveysvalvonnan näkemys on ulkinnanvarainen ja eä ia on syyä selviää liikennemeluselviyksen päiviyksellä. Luonnosvaiheen jälkeen ehdy muuokse kaavaehdoukseen ulisiva samalla oeuiksi huomioon. Liikennemeluselviyksen päiviys, joka valmisui.., varmisi yksinselieisesi, eä valionneuvoson anama ohjearvo äyyvä kaavaehdouksessa ny kaikila osin. Pohjanmaan liio moiii lausunnossaan, eei kaavelosuksesa selviä mien hulevede aioaan kaava-alueella käsiellä. Epäselväksi jää myös, onko virkisys huomioiu riiävässä laajuudessa kaavaehdouksessa. Vine: Kaavelosuksessa kuuluu selosaa myös ongelmaoma ja isesään selvä ia, siinä Pohjanmaan liio on oikesa. Kaavelosukseen on syyä lisää mainina hulevesien käsielemisesä ja virkisyksen huomioimisesa kaavaehdouksesa. Piearsaarenseudun Luono ry kyseenalaisaa lausunnossaan kaavavalmiselun aikana suorieua liio-oravelviysä. Selviysen piäisi yhdisyksen mukaan olla yksiyiskohaisempia ja seurana piäisi olla oisuva vuouisen kehiyksen selviämiseksi. Huomaavi suurempi osa suunnielualueela ulee sääsää rakenamisela. Yhdisyksen mukaan Lammsaaren liio-oravamesä on Piearsaaren merkiävin ja sen on voiava oimia lähdepopulaaiona eli uoaa ylimääräisiä poikia joka äydenävä iäkaupungin muia esiinymiä. Yheenveona Piearsaaren Luono ry vaaii, eä - alueen luono- ja virkisysarvo ulisi oaa paremmin huomioon, - kaava ulisi äydenää yksiyiskohaisimmilla karoiuksilla liio-oravien uinpuisa ja rakennuspaikkojen sijoius ulisi arkisaa niin eä ne ova luonnonsuojelulain mukaisia, - kolopuiden merkiys lepakoille ulisi selviää, - luonnonilsa olevien mesien harvinaise ja uhanalaise laji ulisi karoiaa, samoin alueen linnuso. Vine: Kaava-alueen luonnonarvo on selviey ja oeu huomioon siinä laajuudessa ja niin yksiyiskohaisesi kuin emakaavoiuksen yheydessä on ollu arpeen ja arkoiuksenmukainen. Kaavoiuksen yheydessä ehävien selviysen arkoiushan on luoda pohja peruselujen ja lainmukaisen kaavarakaisujen ekemiseksi. Osallisen yyymäömyys kaa-

43 9, KV -- : TV: / voiukseen eamiin avoieisiin ei arkoia, eä ympärisöarvo olisi jäey huomioimaa lain edellyämällä avalla. Luonoyypi ja erilaise laji selvieiin Lammsaaren kaavaprosessin aikana siinä laajuudessa ja niin yksiyiskohaisesi kuin kaavarakaisujen ekemiseen on ollu arpeen. Eelä- Pohjanmaan ELY-keskuksella ei ole ollu huomaueavaa ässä suheessa. Valieavi Lammsaaren kaavoius on monesa syysä venyny jo pikäksi ½-vuoiseksi prosessiksi, jonka aikana kaavaalueen luonnonila on saaanu jo muuua ja huolellisesikin ehdy karoiukse vanhenua. On hyvinkin mahdollisa löyää ny uusia liio-oravien käyämiä kolopuia, joia aiemmin ei vielä ollu. Tälä osin kaavoiusoso kasoi, eä ia oli selvieävä huhikuussa suorieun liio-oravelviyksen päiviämisellä... päivieyn liio-oravelviyksen ulokse ja sen johdosa ehdy arkisukse emakaavaehdoukseen käsiellään seuraavsa vineessa Eela-Pohjanmaan ELYkeskuksen lausunoon. Eelä-Pohjanmaan ELY-Keskus kasoo, eä ennen kaavan vahvisamisa ulee maoselviyksenä arkisaa, ovako Piearsaaren Luono ry:n lausunnossa esiey, rakenneaviksi osoieuille alueille ai niiden väliömässä läheisyydessä sijaiseva puu liio-oravan lisäänymispaikkoja, sekä arkisaa niiden sijaini suheessa kaavamerkinöihin. Mikäli selviyksessä odenneu liio-oravan pesäpuu jäävä uinoneiksi osoieuille ai muuoin rakenneaville (kau)alueille, ulee niiden säilyminen urvaa arkisamalla kaavamerkinnä ja - määräykse kohdekohaisesi. Liio-oravakysymyksen lisäksi ELY-keskus esiää lukuisia yksiyiskohaisia äsmennysarpeia koskien - AH-korelialueen rakennusoikeua ja käyömuooa, - laiurirakeneiden ja äyöjen oeuusapoja Iälahden ja Köyhäinlahden vesialueiden rannoilla, - kaavelosuksen äydenämisä vanhan huvila-uuksen arvoamisen ja hisorian osala, - EV--alueelle sijoiavan elemon sijainia, rakennusoikeua ja liiymäjärjeselyiä, ajoyheyksien/rieiden ohjeellisuua VL- ja AO-- korelialueilla, ja - unojen maksimimäärän osoiamisa AP-korelialueilla. Vine Eelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen näkemys liiooravelviyksen arkisuksen arpeesa on peruselu. Lammmsaaren kaavoius on vieny huomaavi odoeua enemmän aikaa ja huhikuussa suoriseusa liiooravelviyksesä on kulunu jo vuoa. On mahdollisa, eä ny löydeään liio-oravien käyämiä kolopuia, joia aiemmin ei vielä ollu. Kaavoiaja eei ja Mai Kanckos suorii ELY-keskuksen vaaima lisäselviyksen... päivieyn liiooravelviyksen mukaan alueella on ny uua lisääny-