OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON"

Transkriptio

1 AMPN YLIOPISO Kauppaieeien laios OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON Laskenaoimi Seminaariukielma Helmikuu 2004 Ohjaaja: Ismo Vuorinen apani Höök

2 3 SISÄLLYS JOHDANO ukielman ausaa ukimusonelma, ukimuksen avoie ja meoi ajaukse ja ukimuksen kulku OSAKKN AVONMÄÄIYS LISÄAVOMALLIN AVULLA Oleukse ja lisäarvomallin muoosuminen Lisäarvomallin ominaisuuksisa LISÄAVOMALLIN LAAJNAMINN OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSLLA Osinkojen verokannan sisälävän lisäarvomallin muoosuminen Osinkojen ja pääomavoiojen verouksen sisälävän lisäarvomallin muoosuminen OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON Osinkojen verouksen vaikuus osakkeen arvoon Osinkojen ja pääomavoiojen verouksen yheisvaikuus osakkeen arvoon YHNVO LÄH LII : KÄYY LYHN... 26

3 4 JOHDANO. ukielman ausaa Moilianin ja Millerin 958, 96 kuuluisa arikkeli muoosava yriyksen arvonmääriysä koskevan viiekehyksen. Arikkeleissaan he osoiava, eä äyellisen pääomamarkkinoien oleuksilla rahoiusrakeneella ja osinkopoliiikalla ei ole vaikuusa yriyksen arvoon. Markkinoien epääyellisyyksillä, kuen veroilla, on vaikuusa Moilianin ja Millerin 958, 96 eoriaan. Veroja maksava sekä yriykse voioisaan eä yriysen omisaja saamisaan osinoisa. ulevan yriys- ja pääomauloverouuisuksen vuoksi osinkoulojen ja osakkeien myynnisä saaavien pääomavoiojen verouksen vaikuus yriyksen arvoon on eriyisen mielenkiinoinen kysymys Suomessa. Yhiöveron hyviysjärjeselmäsä luovuaan ja osinkojen verouksen osala siirryään osiain kahenkeraisen verouksen järjeselmään. Kahenkeraisen verouksen mallissa yhiöä veroeaan voioisa ja osakasa erikseen osinoisa. Moiliani ja Miller 958, 96 ova arkasellee kaavasi yhä markkinoien epääyellisyyen muooa, yriysveroja. Brennan 970 on laajenanu Moilianin ja Millerin 958, 96 viiekehysä käsiämään myös osinkojen ja osakkeien myynnisä saaavien pääomavoiojen verouksen vaikuuksen yriyksen arvoon. ukimuksessaan Brennan 970 sisällyi nämä henkilökohaisen verouksen piiree apial Asse Pricin -malliin ja muoosi saaua mallia käyämällä yriyksen markkina-arvon yhälön. Ohlsonin 995 lisäarvomallia käsielevän arikkelin julkaisun myöä akaeeminen mielenkiino ilinpääösperuseisia yriyksen arvonmääriysmalleja kohaan on kasvanu. Arikkelia on seurannu useia lisäarvomallia koskevia ukimuksia. Mallia on myöhemmin laajenneu käsiämään osinkoulojen ja osakkeien myynnisä saaavien pää- Halliuksen kannanoo yriys- ja pääomauloverouksen uuisamisesa Suomen valiovarainminiseriön WWW-sivu < hp://www.vm.i/ieoso/p/i/44957.p>

4 5 omavoiojen verous Harris & Kemsley 999; ollins & Kemsley 2000; ks. myös Harris, Hubbar & Kemsley ukimusonelma, ukimuksen avoie ja meoi Koko rahoiuseoria rakenuu pikäli sille ajaukselle, eä yriyksen ja yriysjohon avoieena on omisajan varallisuuen maksimoini. Osakeyhiössä ämä arkoiaa siä, eä yriysjohon on pyriävä maksimoimaan osakkeien arvo. Niskanen & Niskanen 2000, 3 Sekä osinkoulojen eä osakkeien myynnisä saaavien pääomavoiojen verous vaikuava osakkeien arvoon. Yriykse oava usein huomioon laskelmissaan ansaisemisaan voioisa makseavan veron, mua jäävä jakamiensa osinkojen ja osakkeisa saaavien pääomavoiojen verouksen huomioimaa ollins & Kemsley 2000, 405. ukimusonelmaksi muoosuu, mien osinkojen ja osakkeien myynnisä saaavien pääomavoiojen verous voiaan huomioia osakkeen arvonmääriyksessä ja minkälaisia vaikuuksia näillä veroilla on osakkeen arvoon. Jos vero kapialisoiuva osakkeen hinaan, on veroilla osakkeen arvoa alenava vaikuus. ukimuksen avoieena on esiää osakkeen arvonmääriyksen viiekehys ja ää viiekehysä hyöynämällä ukia sekä osinkojen eä pääomavoiojen verouksen vaikuuksia osakkeen arvoon. avoie voiaan jakaa kolmeen osaavoieeseen. nsimmäisenä osaavoieena on löyää ieeellisesä kirjallisuuesa ukimusonelman rakaisuun soveluva osakkeen arvonmääriyksen viiekehys. oisena osaavoieena on johaa osakkeen hinnan muoosumisa kuvaavia alouellisia malleja, joka huomioiva sekä osinkojen eä pääomavoiojen verouksen. Kolmas osaavoie on ukia saaujen mallien avulla siä mien ja missä määrin vero vaikuava osakkeen hinaan. ukimusonelman rakaisemisessa hyöynneään sien yksinkeraisia maemaaisia malleja. ukimusonelma hahmoeaan pelkiseyn eorian avulla ja se muooillaan maemaiikan kielelle alouellisiksi malleiksi. Saau malli palaueaan onelmailaneeseen ja niien avulla ulkiaan onelman rakaisu..3 ajaukse ja ukimuksen kulku Osinkoulojen ja pääomavoiojen verouksen vaikuuksia osakkeen arvoon ukiaan ässä ukielmassa alouellisen mallien avulla. Osakkeen arvonmääriysmalliksi on valiu lisäarvomalli. oisin kuin osinon iroamispäiväilmiöä arkaseleva ukimuk-

5 6 se, valiu arvonmääriysmeneelmä ei eellyä osinkojen havainnoinia, eikä perusu oleuksiin, joien mukaan osinkopoliiikalaan erilaisille yriyksille synyvä erilaise omisajakunna Harris & Kemsley 999, 277. Arvonmääriysmallin käyön euna voiaan piää myös maemaaisen arkaselun yksinkeraisuua verrauna esimerkiksi apial Asse Pricin mallin hyöynämiseen. Lisäarvomallilla on ärkeiä euja perineisiin arvonmääriysmalleihin, osinkojen iskonausmalliin ja kassaviramalliin, verrauna: Kallunki, Marikainen & Niemelä 999, 97. Lisäarvomallin mukaan osakkeen arvo on yriyksen oman pääoman kirjanpiollinen arvo lisäynä ulevien lisävoiojen nykyarvolla. Useilla yriyksillä suuri osa osakkeen arvosa ulee ilinpääöksesä saaavasa kirjanpiollisesa arvosa. ulevien voiojen ennusevirhee eivä ämän vuoksi vaikua rakaisevasi mallin anamiin uloksiin. 2. Mallissa käyeään voioennuseia vähemmän ennuseujen osinkojen ai kassavirojen sijaan. ukiaessa eri arvonmääriysmallien anamien osakkeen hinojen eroja markkinahinnoisa yhysvalalaisessa havainoaineisossa vuosina , havaiiin lisäarvomallin käyön johavan pienimpiin virheisiin Penman & Souiannis 998. Osakkeen arvonmääriysmalleissa ehävä yksinkeraisukse vaikuava mallien oellisuuesa anamaan kuvaan Plenbor Kaikkien osakkeen arvoon vaikuavien muuujien sisällyäminen malliin ekisi siiä eriäin monimukaisen ja ää kaua mallin havainnollisuus kärsisi. Mallinamisessa on ärkeää uoa esiin olennaise osakkeen arvoon vaikuava muuuja ja riippuvuue. Osinkoja ja osakkeien myynnisä saaavia pääomavoioja koskeva verolainsääänö poikkeaa oisisaan eri maissa. Kaikkien eri verousmuoojen mallinamisen sijaan ässä yössä ehään yksinkeraisavia oleuksia sen suheen, kuinka verolainsääänö kohelee osinkoja ja pääomavoioja. Lisäksi ukielmassa oleeaan arkaselun yksinkeraisamiseksi, eä osakkeisiin ei liiy riskiä. ämä mahollisaa riskiömän koron käyön. Peruseluja riskiömän koron käyölle on esiäny Ohlson 987. Vasa empiirise esi anava varmisusa sille, kuinka hyvin osakkeien arvonmääriysmalli kuvaava oellisuua. Aineopinoseminaarin puieissa ei ole mahollisa esaa

6 7 ukielmassa esieyjä malleja empiirisesi. mpiirinen esaus eellyäisi havainoaineison keräämisä ja ilasollisen analyysimeneelmien käyöä. ukielma on jäsennely sien, eä luvussa kaksi perehyään osakkeen hinnan yheyeen yriyksen ansaisemien voiojen, jakamien osinkojen ja oman pääoman kirjanpiollisen arvon kanssa. Luvussa joheaan myös lisäarvomalliksi kusuu osakkeen arvonmääriysmalli. Luvussa kolme esieään ensin, kuinka eellisessä luvussa käsielyä ukielman viiekehysä hyöynäen voiaan muoosaa osinkojen verouksen sisälävä lisäarvomalli. Mallia laajenneaan ämän jälkeen käsiämään pääomavoiojenkin verous. Luvussa neljä ukiaan saaujen mallien avulla osinkojen ja pääomavoiojen verouksen erilaisia vaikuuksia osakkeen arvoon. Luvussa arkasellaan siä, mien ja missä määrin vero kapialisoiuva osakkeen hinaan, sekä mien osinonjako vaikuaa yriyksen arvoon, kun osinkoja ja pääomavoioja veroeaan. Viimeisessä luvussa ehään yheenveo ukimuksesa ja sen uloksisa. 2 OSAKKN AVONMÄÄIYS LISÄAVOMALLIN AVULLA 2. Oleukse ja lisäarvomallin muoosuminen Ohlsonin 995 lisäarvomallia koskevaa viiekehysä seuraen ehään kaksi oleusa 2. nsinnäkin osakkeen arvon oleeaan uusklassisen alouseorian mukaisesi muoosuvan osakkeenomisajan yriykselä ulevaisuuessa saamien kassavirojen, ooeujen osinkojen, nykyarvona. Ajaellaan ilannea, jossa sijoiajien käsiykse uoo-oouksisa ova homoeenise ja markkinoilla ei vallise riskiä. Kun korkorakenne pieään lisäksi asaisena, voiaan oleus esiää muoossa P D, missä: P osakkeen arvo hekellä

7 8 D perioin, osakekohainen osinko oleeaan saaavaksi perioin lopussa r r riskiön korko oman pääoman uoovaaimus [.] oousarvo-operaaori. Yhälöä kusuaan osinkojen iskonausmalliksi. Malli poikkeaa Moilianin ja Millerin 96 käyämäsä mallisa vain riskiömän koron osala. Pieään seuraavassa arkaselussa kaikkia muuujia osakekohaisina. oinen oleus koskee oman pääoman kirjanpiollisen arvon muoosumisa. ämä ilinpääöksesä saaava erä muoosuu yriyksen oiminnallaan ansaisemisa voioisa ja omisajien yriykseen sijoiamasa omasa pääomasa. Oman pääoman kirjanpiollisen arvon muuos arkaseluheken alun ja lopun välillä vasaa kyseisen ajanjakson ulosa vähenneynä osinoilla. Osino vähenävä oman pääoman kirjanpiollisa arvoa, mua eivä ajanjakson voioa. Oleus voiaan esiää ormaalisi 2a BV BV NI D, missä: BV osakekohainen oman pääoman kirjanpiollinen arvo hekellä NI perioin, osakekohainen voio ja 2b BV NI / D / D 0. Määrielmä 2b esieään osiaiserivaaaa käyämällä, koska oman pääoman kirjanpiollinen arvo ja perioin voio muoosuva useisa muuujisa 3. Vaikka määri- 2 Ohlson 995 esiää arikkelissaan muiakin oleuksia. Nämä eivä kuienkaan ole ämän ukielman aiheenkäsielyn kannala olennaisia 3 Muuujan D suheen laskeulle osiaiserivaaalle käyeään merkinää osiaiserivaaa BV / D laskeaan erivoimalla unkio BV muuujan BV / D. Käyännössä D suheen ja piämällä muu muuuja vakiona. Osiaiserivaaa BV / D on unkion BV muuosnopeus muuujan suheen. D

8 9 elmä 2b ei seuraa yhälösä 2a, on se kuienkin yhenmukainen ämän kanssa, koska kuen Ohlsonkin 995, oeaa 2c BV / D BV / D D / D - NI / D Yriyksen uoama lisävoio on ennuseun voion ja sijoiajien vaaiman voion erous Kallunki ym. 999, 96. Lisävoio voiaan esiää muoossa 3 I NI BV, missä: I perioin, osakekohainen lisävoio. Lisävoio yhälö 3 miaa, kuinka paljon sijoiajien uoovaaimusa enemmän yriys pysyy ekemään voioa. Lisävoion ollessa posiiivinen uoaa yriys alouellisa lisäarvoa omalle pääomalle. Neaiivisen lisävoion apauksessa alouellisa lisäarvoa ei synny. Jos yriys ansaisee omalle pääomalle normaalin uoon, on yriyksen invesoinien uoo markkinoien uoovaaimuksen suuruinen. Yhälöisä, 2a ja 3 voiaan johaa lisäarvomalli 4. akaisemalla yhälösä 2a osino D NI BV BV ja sijoiamalla saau ulos yhälöön saaaan 4 P NI BV BV. Koska NI, niin BV BV I 5 P BV BV I. Yhälö 5 on ekvivaleni seuraavan yhälön kanssa: 6 P BV BV I. Yhälössä 6 ulo voiaan esiää muoossa, ällöin 7 P BV BV I. 4 ukielmassa on esiey vain yksi apa johaa lisäarvomalli. Samaan loppuulokseen voiaan pääyä muillakin avoin.

9 0 Yhälö 7 voiaan esiää muoossa 8 P BV BV BV I. Koska BV BV 0, sievenee yhälö 8 muooon 9 P BV I eholla [ BV ]/ 0 kun. Ny havaiaan, eä lisäarvomalli yhälö 9 muoosuu kahesa osasa, oman pääoman kirjanpiollisesa arvosa arvonmääriyshekellä ja ooeujen lisävoiojen nykyarvosa. Saau malli yhälö 9 on ekvivaleni Ohlsonin 995, 667 esiämän kanssa. 2.2 Lisäarvomallin ominaisuuksisa Lisäarvomalli yhälö 9 on sopusoinnussa Moilianin ja Millerin 96 osinkoeoreeman kanssa. eoreeman mukaan nykyise ai uleva osinonjakopääökse eivä vaikua yriyksen arvoon. Osinkopoliiikan sijaan yriyksen arvo määräyyy liikeriskin ja reaalioperaaioien ulonuoamiskyvyn mukaan. Lisäarvomallin yhälö 9 mukaan osinkoina hekellä jaeu euro alenaa osakkeen heken markkina-arvoa eurolla, eli 0 P / D, koska BV / D ja lisävoio I ei riipu jaeuisa osinoisa. äen huomaaan, eä vaikka lisäarvomalli yhälö 9 ei riipu määrielmäsä 2b, on määrielmä 2b välämäön jos mallin haluaan olevan yhäpiävä Moilianin ja Millerin 96 osinkoeoreeman kanssa Ohlson 995, 673. Lisäarvomallin yhälö 9 peruseella ei voia ehä pääelmiä ilinpääöksen erien ausalla olevisa kirjanpion periaaeisa. Mallin rakenne viiaisi oman pääoman kirjanpiollisen arvon olevan karkea esimaai osakkeen arvolle, joa korjaavana ekijänä ooeujen lisävoiojen nykyarvo oimii Ohlson 995, ukielmassa esieyssä muoossa lisäarvomalli yhälö 9 eellyää voiojen ikuisuueen asi ulouvaa ennusamisa. Käyännössä ennusee laaiaan rajalliselle ajalle ule-

10 vaisuueen. ämä eellyää usein onelmallisa pääearvon laskemisa 5. Sekä ennuseien laau eä pääearvon laskemisessa käyeävä ekniikka vaikuava olennaisesi mallien anamaan osakkeen hinaan. Lisäarvomalli on eoreeisesi ekvivaleni osinkojen iskonausmallin kanssa Penman 998. Jos mallien muuuja olisiva oikein spesiioiuja eikä epävarmuua ulevaisuuesa olisi, anaisiva malli oellisessa miausilaneessa saman loppuuloksen Kallunki ym. 999, 02. Yriyksen arvonmääriysä käsieleväsä kirjallisuuesa löyyy hyviä esimerkkejä lisäarvomallin käyösä osakkeen arvonmääriyksessä ks. esim. Kallunki ym. 999, LISÄAVOMALLIN LAAJNAMINN OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSLLA 3. Osinkojen verokannan sisälävän lisäarvomallin muoosuminen Lisäarvomallin voiaan ajaella sisälävän implisiiisesi yriysvero, jos oleeaan, eä arkaselu kohisuu veroilla vähenneyihin voioihin. Yhysvalalaise ukija Harris ja Kemsley 999 ova kehiänee eelleen Ohlsonin 995 lisäarvomallia oamalla arkaseluun mukaan osinkojen verouksen. Harrisin ja Kemsleyn 999 analyysissä ausalla on ajaus yriyksen jakamien osinkojen ja pääomanpalauusen erilaisesa verokohelusa. ässä ukielmassa ei puuua eri maien verolainsääänöihin, vaan ehään seuraava yksinkeraisava oleukse. Yriys jakaa osinkoja oiminnallaan ansaisemisa yriykseen piäeyisä voiovaroisa. Osakkeenomisajien saamia osinkoja veroeaan verokannalla. Pääomanpalauuksia yriys maksaa osakkeenomisajille heiän yriykseen sijoiamasaan omasa pääomasa. Pääomanpalauukse ova saajalleen veroomia. Kun osakkeen arvon oleeaan muoosuvan osinkojen ja pääomanpalauusen nykyarvona, voiaan perineinen osinkojen iskonausmalli yhälö kirjoiaa muooon P [ D ] N, 5 Pääearvon laskemisen ekniikoia on esiäny Penman 998.

11 2 missä: osinkojen verokana N perioin, osakekohainen pääomanpalauus oleeaan saaavaksi perioin lopussa. Yhälö ei ole ekvivaleni Harrisin ja Kemsleyn 999, 279 arkaselunsa pohjana käyämän mallin kanssa. Harris ja Kemsley 999 lähevä liikkeelle mallisa, jossa ensimmäinen pääomanpalauus apahuu hei arvonmääriyshekellä. ällöin ei ole kuienkaan mahollisa pääsä samaan loppuulokseen kuin he esiävä, joen on peruselua oleaa Harrisin ym. 200, 574 avoin ensimmäisen pääomanpalauuksen apahuvan hekellä. Oman pääoman kirjanpiollinen arvo jaeaan yriyksen oiminnallaan ansaisemiin voiovaroihin ja osakkeenomisajien yriykseen sijoiamaan omaan pääomaan. Merkiään: Koska osakkeenomisajan yriykseen sijoiama osakekohainen oma pääoma hekellä osakekohaise piäey voiovara hekellä. BV, äyyy oman pääoman kirjanpiollisen arvojen välillä hekillä ja olla voimassa seuraava yheys: 2 NI D N. Yhälö 2 saaaan muokkaamalla oman pääoman kirjanpiollisen arvon muoosumisa koskevaa määrielmäyhälöä 2a. Yriys maksaa osino keryneisä voiovaroisa. Osinkojen jakaminen ei kuienkaan vähennä perioin, voioa. Harris & Kemsley 999, 280; ks. myös Harris ym. 200, Merkiään: 3a ja 3b NI D, NI D D 0.

12 3 Osakkeenomisajille makseava pääomanpalauukse vähenävä yriykseen sijoieua omaa pääomaa. Makseu pääomanpalauukse eivä vähennä perioin, voioa. Harris & Kemsley 999; ks. myös Harris ym. 200, Merkiään: 4a ja 4b N NI N N 0. Oleeaan, eä yriys jakaa lopula kaikki ansaisemansa voio osinkoina osakkeenomisajille ja kohiseaan ämän vuoksi osinkojen verokana perioin, voioon ja yriykseen piäeyihin voiovaroihin. Kun muiseaan lisäksi, eä BV, saaaan lisävoion yhälösä 3 seuraava lisävoio verojen jälkeen: Harris & Kemsley 999, 280 a 5 NI [ ] missä: a I, i I perioin, osakekohainen lisävoio osinkojen verouksen huomioimisen jälkeen. Ny voiaan muoosaa osinkoulojen verokannan sisälävä lisäarvomalli. akaisaan osino yhälösä 2 ja kohiseaan osinkoulojen verokana piäeyille voiovaroille sekä perioin voiolle. Sijoiamalla saaun yhälön D NI N oikea puoli yhälöön ermin D paikalle saaaan 6 P N ] [ N. NI Koska NI [ ] NI [ ], voiaan yhälö 6 esiää muoossa.

13 4 7 [ ]. ] [ N N NI P Ny havaiaan, eä yhälössä 7 ulo voiaan esiää yksinkeraisemmassa muoossa. Muokaaan lisäksi yhälöä 7 summamerkkien osala, jolloin 8 { [ ] }. ] [ ] [ N N NI P Yhälö 8 on ekvivaleni yhälön 9 { [ ] } ] [ ] [ N N NI P kanssa. Koska 0 ] [ ] [ ja 0 N N, sievenee yhälö 9 seuraavaan muooon: 20 { [ ] }, NI P joka on ekvivaleni Harrisin ja Kemsleyn 999, 280 esiämän kanssa. 3.2 Osinkojen ja pääomavoiojen verouksen sisälävän lisäarvomallin muoosuminen Osakkeenomisajan saamien osinkojen verokannan sisälävä lisäarvomalli yhälö 20 voiaan esiää arkaselun lähökohaksi seuraavassa muoossa:

14 5 2 P BV missä: BV BV [ NI BV ], NI NI. Yhälö 2 eroaa ollinsin ja Kemsleyn 2000 esiämäsä. Yksinkeraisuuen vuoksi ukielmassa käyeään Ohlsonin 995 avoin riskiönä korkoa. ollins ja Kemsley 2000 käyävä kuienkin arkaselussaan riskillisä korkoa. Seuraava mallin kehiely nouaaa suurimmala osin ollinsin ja Kemsleyn 2000, esiämää. Pääomavoio ai appio muoosuu osakkeen ooeun hinnan ja hankinahinnan erouksena. Osakkeenomisaja saa pääomavoion myyessään osakkeen hankinahinaa korkeammalla hinnalla. Pääomavoioisa makseavan veron suuruus riippuu osinkopoliiikasa, sillä yriyksillä on mahollisuus vaikuaa osakkeien hinaan laskevasi jakamalla suurempia osinkoja ja pienenää näin saaavia pääomavoioja. Yhälön 20 ausalla vaikuavien oleusen mukaan osinkouloisa makseavaksi uleva vero ei kuienkaan riipu osinkopoliiikasa. ämän vuoksi pääomavoioisa makseava vero on mallinneava osakkeen oso- ja myynihinnan unkiona. Jos osakkeenomisaja hankkii osakkeen arkaseluperioin alussa hekellä, piää osakkeen hallussaan yhen perioin ja myy osakkeen arkaseluajanjakson lopussa hekellä, muoosuu pääomavoiosa makseavaksi ulevan ooeun veron nykyarvo seuraavasi: 22 G P P, missä: G pääomavoiosa makseavaksi ulevan ooeun veron nykyarvo pääomavoioihin kohisuva verokana /.

15 6 Yhälössä 22 /, koska P ja P eusava osakkeen hinoja sen jälkeen, kun pääomavoiojen verouksen vaikuus on oeu huomioon 6. Osakkeen osajan oleeaan piävän osakea hallussaan yhen vasaavan piuisen ajanjakson ja myyvän osakkeen perioin lopussa. Jos jakeaan arkaselua eelleen kolmannelle perioille, niin ämän perioin lopussa osake jälleen myyään. Kaava 22 voiaankin yleisää koskemaan kaikkien pääomavoioisa makseavaksi ulevien ooeujen verojen nykyarvoa muoossa 23 G P P. Osakkeen hina muoosuu lisäarvomallin mukaan oman pääoman kirjanpiollisesa arvosa ja ulevien lisävoiojen nykyarvosa. Merkiään: 24 missä: P BV P G BV G, G ulevien lisävoiojen nykyarvo, osinkojen verous huomioien. Sijoiamalla ämä lisäarvomallin muoo yhälö 24 pääomavoiojen nykyarvon yhälöön 23 saaaan G [ BV G BV G ] 25 [ BV BV G G ]. Oleeaan, eä yriyksen lisävoio pysyvä osakkeen hallussapioajan muuumaomana. Ooeuisa pääomavoioisa makseavan veron nykyarvon yhälö 25 yksinkeraisuu silloin muooon 26 G BV BV, koska: 6 Asiaa voiaan havainnollisaa seuraavalla esimerkillä. Henkilön palkka verojen vähenämisen jälkeen on 800 euroa veroprosenin ollessa 20. Makseu vero saaaan silloin seuraavasi: 0,2/-0, , eikä keromalla suoraan 0,

16 7 G G 0. Oman pääoman kirjanpiollisen arvon muuos arkaseluajanjakson alun ja lopun välillä voiaan mallinaa oleamalla, eä sijoieu oma pääoma pysyy muuumaomana kunnes osake myyään ai yriys on osanu sen iselleen ja muisamalla, eä 27 missä: D NI D D. äen oman pääoman kirjanpiollisen arvon muuos on yriyksen uuelleen invesoimien voiovarojen suuruinen 28 BV. BV NI D Sijoiamalla oman pääoman kirjanpiollisen arvon muuosa kuvaava yhälö 28 yhälöön 26 saaaan seuraava muoo pääomavoioisa makseavaksi ulevan ooeun veron nykyarvolle: 29 G NI D. Oleeaan, eä osakkeen hina laskee ooeuisa pääomavoioisa makseavaksi ulevien verojen määrällä. Ny yhälö 29 voiaan vähenää yhälösä 2. äen saaaan seuraavaa osinkojen ja pääomavoiojen verouksen sisälävä lisäarvomalli: 30 P i BV [ NI D BV ], joka on ekvivaleni yhälön 3 P BV BV [ ] NI D kanssa. Jakamalla lopuksi perioin osakekohainen voio uuelleen invesoiaviin voiovaroihin ja osakkeenomisajalle jaeavaan osaan ja järjesämällä yhälö 3 uuelleen, saa-

17 8 aan osinkoulojen ja pääomavoiojen verouksen sisälävälle lisäarvomallille hieman oisenlainen muoo 32 P BV D D [ NI BV NI ], NI missä: NI perioin, osakekohaisesa voiosa uuelleen invesoiava osuus. Ny havaiaan, eä oisin kuin pelkän osinkojen verokannan sisälävä Harrisin ja Kemsleyn 999, 280 lisäarvomalli yhälö 20, ollinsin ja Kemsleyn 2000, mallinkehielyä seuraen saau osinkojen eä pääomavoiojen verouksen huomioiva lisäarvomalli yhälö 30, 3 & 32 sisälävä yhenä muuujanaan myös osino. 4 OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON 4. Osinkojen verouksen vaikuus osakkeen arvoon Osinkoulojen verokannan sisälävän lisäarvomallin yhälö 20 mukaan osinkojen verous vähenää ooeujen voiojen arvoa, koska NI < NI. ämän peruseella osinkojen verouksen voiaan pääellä laskevan osakkeen hinaa P / < 0. Osakkeen arvo laskee osinkojen verokannan nousessa. Osinonjaon lykkääminen siirää osinoisa makseavan veron maksun myöhempään ajankohaan, mua voiovarojen invesoini uuelleen kasvaaa voiovaroja ja lisää uleviin osinkoihin liiyvän veron määrää. Harris & Kemsley 999, Osinkojen verous laskee omisajien piäeyille voiovaroille vaaimaa uooa. nnen verousa uoovaaimus oli ja osinkojen verouksen jälkeen. Verouksen vuoksi uoovaaimus piäeyille voiovaroille on sijoieun oman pääoman uoovaaimusa alhaisempi Harris & Kemsley 999, 28.

18 9 Harrisin ja Kemsleyn 999, esiämän proposiion mukaan osinkojen verous laskee piäeyjen voiovarojen ja ooeujen voiojen suheellisa arvoa sijoieun oman pääoman arvoon verrauna. Osinkoulojen verokannan sisälävän lisäarvomallin yhälö 20 peruseella on kuienkin vaikea vasaa kysymykseen, onko yksi euro sijoieua omaa pääomaa yhä euroa voiovaroja arvokkaampi. arkaselaessa yhälön 20 kaha ensimmäisä ermiä, sijoieua omaa pääomaa ja piäeyjä voiovaroja, havaiaan, eä yksi euro sijoieua omaa pääomaa näyää olevan osinkoihin kohisuvan verokannan verran piäeyjä voiovaroja arvokkaampi. Kuienkin yhälön jälkimmäisen osan peruseella perioin voiosa vähenneään yriyksen uoamaa lisävoioa laskeaessa ulon 33 verran jokaisa euroa piäeyjä voiovaroja kohi ja ermin 34 verran jokaisa euroa sijoieua euroa omaa pääomaa kohen. Koska 35 > ja mallilla on ääreömyyeen asi ulouva arkaseluhorisoni, on osinkoulojen verouksen piäeyjen voiovarojen arvoa vähenävä kokonaisvaikuus lisäarvomallin valossa epäselvä. Osinkoulojen verokannan sisälävä lisäarvomalli yhälö 20 on sopusoinnussa Moilianin ja Millerin 96 osinkoeoreeman kanssa yriyksen ansaiessa piäeyille voiovaroille normaalin voion Harris & Kemsley 999, 280. Yriys maksaa jakamansa osino piäeyisä voiovaroisa D, joen yhälösä 20 seuraa, eä yriyksen hekellä maksama osinko korvaa osakkeen markkina-arvosa ulon verran, eli D 36 P D, / osinkojen arvon ollessa osakkeenomisajalle verojen jälkeen ulon D suuruinen. Kun osakkeenomisaja myy osakkeensa, siiryy ooeuihin osinkoihin liiyvän veron maksuvelvollisuus osakkeen uuelle omisajalle. Jos osakkeenomisaja myy osakkeen ennen osinon iroamisa, laskee ulevasa osinosa aiheuuva veron maksuvelvollisuus osakkeen hinaa. Osakkeenomisaja maksaa siis veron joko suoraan saamisaan osin-

19 20 oisa ai epäsuorasi osakkeen alenuneen myynihinnan muoossa. Harris & Kemsley 999, 28 Osinoisa makseava vero kapialisoiuva mallin yhälö 20 mukaan äysin osakkeen hinaan. 4.2 Osinkojen ja pääomavoiojen verouksen yheisvaikuus osakkeen arvoon Osinkojen ja pääomavoiojen verouksen sisälävän osakkeen arvonmääriysmallin yhälö 3 mukaan osinkojen verous laskee osakkeen hinaa P / < 0. ämä aiheuuu pääasiassa veron ooeuja voiojen arvoa vähenäväsä vaikuuksesa. Myös pääomavoiojen verous alenaa mallin peruseella osakkeen hinaa P / < 0. ollins & Kemsley 2000, ämäkin vaikuus aiheuuu ooeujen voiojen arvon alenemisesa. Hinnanlasku on kuienkin siä pienempi, miä suurempi osa voioisa jaeaan osinkoina. Sekä osinkojen eä pääomavoiojen vero kapialisoiuva saaujen mallien yhälö 30, 3 &32 mukaan äysin osakkeen hinaan. Osinonjako aiheuaa osinkoihin kohisuvan veron väliömän maksuvelvollisuuen, mua osakkeen alenuneen hinnan myöä ulevisa pääomavoioisa makseavaksi uleva vero pienenee; verojen neovaikuus osinkoja jaeaessa on näien kahen veron yheisvaikuus Harris ym. 200, 579. On syyä arkasella saaujen mallien peruseella hieman arkemmin siä, mien osinonjako vaikuaa osakkeen hinaan, kun sekä osinkoja eä pääomavoioja veroeaan. Asian havainnollisamiseksi kirjoieaan yhälö 3 muooon 37 P [ ]. NI / D Yhälön 37 oisesa ermisä havaiaan, eä yhen euron suuruisen osinonjaon aiheuama piäeyjen voiovarojen ja osakkeen hinnan lasku on. Osinonjaon myöä synyy kuienkin pääomavoiojen verohyöy /, joka kumoaa osinkojen verouksen vaikuusa. Verojen neovaikuukseksi muoosuu osinkojen verokannan ja pääomavoiojen verohyöyn erous /. ällöin osinonjaon piäeyjä voiovaroja ja osakkeen arvoa laskeva kokonaisvaikuus saaaan seuraavasi: ollins & Kemsley 2000, 44

20 2 38 [ / ] /. Kaavan 6 esiämän verouksen vaikuuksen osakkeen hinaan oiva ensimmäisen kerran esille lon ja Gruber 970. ää ennen osakkeen hinnan oleeiin yleisesi laskevan äsmälleen osinon verran iroamispäivänä. Yhen euron suuruisen osinonjaon vaikuukse osakkeen hinaan voiaan esiää iiviseysi seuraavasi:. Kun osinkoulojen verokana on pääomavoiojen verokanaa korkeampi >, pieään yhä euroa piäeyjä voiovaroja arvokkaampana kuin yhä euroa jaeuja osinkoja, koska / <. Osakkeen hinnan lasku on alle euron suuruinen. 2. Kun pääomavoiojen verokana on osinkojen verokanaa korkeampi >, pieään yhä euroa jaeuja osinkoja arvokkaampana kuin yhä euroa keryneiä voiovaroja, koska / >. Osakkeen hina laskee yli euron. Mallin yhälö 32 mukaan sekä osinkojen eä pääomavoiojen verous alenava voiovarojen uuelleen invesoiavan osan arvoa. oisaala jaeuja osinkoja veroeaan vain osinkoulojen verokannalla. Yriyksen jakaessa osinkoja, välyy osakkeenomisaja pääomavoiojen verouksela. Sien osinonjako vähenää osakkeenomisajan makseavaksi ulevia veroja. ollins & Kemsley 2000, 43 ulevan yhiö- ja pääomauloverouuisuksen myöä Suomessa siirryään osinkojen osala osiain kahenkeraisen verouksen järjeselmään 7. ukielmassa esieyjen mallien soveluvuua Suomen olosuheisiin voiaan arvioia vasa kun uuisuksen kaikki yksiyiskoha ova selvillä. Mallien peruseella osinkojen verous alenaa ooeujen voiojen arvoa ja äen verouuisus ulee laskemaan osakkeien hinoja. oisaala yheisöverokannan aleneminen ulee kompensoimaan osakkeien hinojen laskua, sillä yriyksien voio yriysverojen jälkeen kasvava. ämän lisäksi osakkeien hinoihin 7 Halliuksen kannanoo yriys- ja pääomauloverouksen uuisamisesa Suomen valiovarainminiseriön WWW-sivu < hp://www.vm.i/ieoso/p/i/44957.p>

21 22 vaikuaa vielä pääomavoiojen verous. äen verouuisuksen aiheuama osakkeen hinnan muuos muoosuu näien kolmen veron yheisvaikuuksesa. Verojen yheisvaikuuksen ukiminen muoosaakin mielenkiinoisen jakoukimusaiheen. ukielmassa esiey osinkojen ja pääomavoiojen verouksen sisälävä lisäarvomalli eivä ole esaavissa suoraan empiirisesi, sillä osa mallien muuujisa on unemaomia. esien suoriamiseksi on ehävä oleuksia ooeujen lisävoiojen kehiyksesä, keräävä havainoaineiso ja ilasollisia analyysimeneelmiä käyämällä analysoiava muooseu havainoaineiso. Huomaava on, eä ukielmassa esieyjen osinkojen ja pääomavoiojen sisälävien lisäarvomallien apauksessa ei voia suoraan käyää yleisiä pääearvon laskemisen ekniikoia. ämän aiheuava osinkojen sisällyäminen lisäarvomalliin ja verojen kohisaminen piäeyihin voiovaroihin, ooeuihin voioihin sekä osinkoihin. 5 YHNVO ukimusonelmaksi muoosui, mien sekä osinkojen eä osakkeien myynnisä saaavien pääomavoiojen verous voiaan huomioia osakkeen arvonmääriyksessä ja minkälaisia vaikuuksia näillä veroilla on osakkeen arvoon. ukielma perusui Ohlsonin 995 lisäarvomallia koskevaa viiekehykseen. Viiekehysä laajenneiin käyämällä useia eri ukimuksia Harris & Kemsley 999; ollins & Kemsley 2000; ks. myös Harris ym ukielmassa joheiin useia osinkojen ja pääomavoiojen verouksen sisäläviä osakkeen arvonmääriysmalleja. Saauja malleja käyämällä ukiiin verouksen vaikuuksia osakkeen hinaan. ukimuksessa esieyjen mallien peruseella osinkojen verous alenaa ooeujen voiojen arvoa ja osakkeen hinaa. Myös pääomavoiojen verous alenaa ooeujen voiojen arvoa sekä osakkeen hinaa. Pääomavoiojen verouksen aiheuama osakkeen hinnan lasku on kuienkin siä pienempi, miä suurempi osa voioisa jaeaan osakkeenomisajille osinkoina. Sekä osinkojen eä pääomavoiojen vero kapialisoiuva äysin osakkeen hinaan. Osinkoulojen ja pääomavoiojen verokanojen keskinäinen suhe vaikuaa siihen, pieäänkö piäeyjä voiovaroja vai jaeuja osinkoja suheessa arvokkaampana. Kun osinkoulojen verokana on pääomavoiojen verokanaa korkeampi,

22 23 pieään yhä euroa piäeyjä voiovaroja arvokkaampana kuin yhä euroa jaeuja osinkoja. Jos yriys jakaa yhen euron osinon osakkeenomisajalle, on osakkeen hinnan lasku alle euron suuruinen. Vasaavasi mikäli osinkoulojen verokana on pääomavoiojen verokanaa maalampi, pieään yhen euron osinonjakoa arvokkaampana kuin yhä euroa piäeyjä voiovaroja. Yhen euron osinonjaon seurauksena osakkeen hina laskee yli euron. Arvonmääriysmalleissa ehävä yksinkeraise oleukse vaikuava mallien anamaan loppuulokseen Plenbor Vasa empiirise esi anava varmisusa sille, mien ja missä määrin osinkojen ja pääomavoiojen verous vaikuava osakkeen hinaan. ollins ja Kemsley 2000, ova esannee osinkojen ja pääomavoiojen verouksen sisälävää lisäarvomallia yhälö 32 käyäen yhysvalalaisa havainoaineisoa. ukimuksen replikoini Suomen aineisolla sopisi hyvin jakoukimusaiheeksi. riyisesi ulevan yriys- ja pääomauloverouuisuksen yheyessä ehynä ukimus saaaisi anaa varmisusa sille, kuinka hyvin malli kuvaa oellisuua.

23 24 LÄH Kirjallisuus: Brennan, M axes, Marke Valuaion an orporae Financial Policy. Naional ax Journal, 23, December, ollins, J. & Kemsley, D apial Gains an Divien axes in Firm Valuaion: vience o riple axaion. Accounin eview, 37, Ocober, lon,. & Gruber, M Marinal Sockholer ax aes an he lienele ec. eview o conomics an Saisics, 52, Harris,. & Kemsley, D Divien axaion in Firm Valuaion: New vience. Journal o Accounin esearch, 37, Auumn, Harris,., Hubbar, G. & Kemsley, D he Share Price ecs o Divien axes an ax Impuaion reis. Journal o Public conomics, 79, March Kallunki, J-P., Marikainen,. & Niemelä, J Yriyksen arvonmääriys. Helsinki: Kauppakaari. Miller, M. & Moiliani, F he os o apial, orporaion Finance, an heory o Invesmen. American conomic eview, 48, Miller, M. & Moiliani, F. 96. Divien Policy, Growh, an he Valuaion o Shares. he Journal o Business, 34, Ocober, Niskanen, J. & Niskanen, M Yriysrahoius. Helsinki: ia. Ohlson, J he heory o Financial Markes an Inormaion. New York: lsevier Science Publishin. Ohlson, J arnins, Book Values, an Diviens in quiy Valuaion. onemporary Accounin esearch,, Sprin, Penman, S A Synhesis o quiy Valuaion echniques an he erminal Value alculaion or he Divien Discoun Moel. eview o Accounin Suies, 2, Penman, S. & Souiannis, A omparison o Divien, ash Flow, an arnins Approaches o quiy Valuaion. onemporary Accounin esearch, 5, Fall,

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014

MAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014 MAT-45 Fourier n meneelmä Merja Laaksonen, TTY 4..4 Sisälö Johano 3. Peruskäsieiä................................... 4.. Parillinen ja parion funkio....................... 7.. Heavisien funkio............................

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic

Lisätiedot

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No.

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No. econsor www.econsor.eu Der Open-Access-Publikaionsserver der ZBW Leibniz-Informaionszenrum Wirschaf The Open Access Publicaion Server of he ZBW Leibniz Informaion Cenre for Economics Kanniainen, Vesa Working

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia 6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Kauppaieeellinen iedekuna Talousjohaminen Kandidaainukielma Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Monhly and Turn-of-he-Monh anomaly in he Finnish sock marke during

Lisätiedot

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO VENÄJÄN TALOUDEN PELASTUS? Kansanalousiede Pro Gradu -ukielma Joulukuu 2008 Ohjaaja: Jukka Pirilä Tuomo Huhanen TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus TyEL-maksun kehiykseen Eläkeurvakeskuksen keskuselualoieia 009:6 Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa 2 Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia

Lisätiedot

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma

Lisätiedot

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ TLOUSTIETEIDEN TIEDEKUNT Lauri Tenhunen KIKKILL LÄSNÄ OLEVN TIETOTEKNIIKN TLOUSTIETEELLISTÄ NLYYSIÄ Pro gradu ukielma Yleinen alousiede Tammikuu 03 SISÄLLYS Sisällys Kuvio ja auluko JOHDNTO... 5 VERKOSTOTLOUSTIETEEN

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnroinkau 4 B 00120 Helsinki Finland Tel. 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: hp://www.ela.fi/ Keskuseluaiheia

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO KAUPPATIETEIDEN OSASTO Laskenaoimen ja rahoiuksen laios Rahoius Euroopan kehiyvien osakemarkkinoiden yheisinegraaio ja kausalieei Aarne Björklund Rahoius 4 0239210 Sisällyslueelo

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte 4/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 4: Yhden vaausaseen vaieneva akkvärähely, harninen kuriusheräe LIIKEYHTÄLÖN JOHTO JA RATKAISU Kuvassa n esiey visksisi vaienneun yhden vaausaseen harnisen akkvärähelijän erusalli.

Lisätiedot

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Tammikuu 2009 Ohjaaja: Hannu Laurila Tero Särkijärvi TIIVISTELMÄ Tampereen yliopiso

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän

Lisätiedot

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt 1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1

Lisätiedot

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön K a n s a n a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 6. v s k. 2 / 2 0 1 0 Lyhy johdano Taylorin säänöön Juha Tervala Johaja Aboa Cenre for Economics 1. Johdano Taylorin säänö on sen kehiäjän

Lisätiedot

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi JLP:n äyämäömä mahdollisuude Juha Lappi LP ehävä p z = a x + b z 0 Max or Min (.) 0 0 = = subjec o he following consrains: c a x + b z C, =,, q p q K r (.2) = = m n i ij K (.3) i= j= ij x xw= 0, =,, p

Lisätiedot

STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN. Sanni Sieviläinen

STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN. Sanni Sieviläinen HELSINGIN YLIOPISTO Maemaais-Luonnonieeellinen iedekuna Maemaiikan ja ilasoieeen laios STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN Sanni Sieviläinen Pro Gradu-ukielma Ohjaaja: Dario Gasbarra 3. syyskuua 215

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,

Lisätiedot

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Kauppaieeellinen iedekuna Talouden ja yriysjuridiikan laios Kandidaainukielma Rahoius KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Currency Marke Efficiency of Developed Counries: USD Index

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

Lasin karkaisun laatuongelmat

Lasin karkaisun laatuongelmat Rakeneiden Mekaniikka Vol. 44, Nro, 11, s. 14-155 Lasin karkaisun laauongelma Ani Aronen Tiiviselmä. Karkaisula lasila vaadiaan hyvää lujuua sekä visuaalisa laaua. Näihin voidaan vaikuaa lasin karkaisuprosessin

Lisätiedot

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2 OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA OV Io Jokinen 01 SISÄLTÖ SIVU 1. Mekaniikka Nopeu Kekinopeu Kehänopeu 3 Kiihyvyy 3 Puoamikiihyvyy 4 Voima 5 Kika 6 Työ 7 Teho 8 Paine 9

Lisätiedot

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA Pro gradu -ukielma Talousiede Helmikuu 2016

Lisätiedot

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM -projeki on saavuamassa visionsa, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra FINBIM?

Lisätiedot

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen

Lisätiedot

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020 1. Maeaainen heiluri, haroninen värähelijä Fysiikka IIZF Juha Jokinen (Selosuksesa vasaava) Janne Kiviäki Ani Lahi Miauspäivä:..9 Laboraorioyön selosus 9..9 Pendulu is a ass hanging fro a pivo poin which

Lisätiedot

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA

PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA Tieokonesimulaaio ja siihen liiyä kokeellinen ukimus Joosa Kurinen ja Heidi Juuinen Mikkelin Lyseon lukio ysiikka 30..007 TIIVISTELMÄ Viksu-iedekilpailuprojekimme aiheena

Lisätiedot

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6 Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,

Lisätiedot

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA Teknisä ieoa TARRANAUHOISTA P-ouch-arraeipi näkyvä ja kesävä Broherin laminoidu P-ouch-arraeipi on suunnielu ammaimaiseen arraulosukseen oimisoissa, ehaissa ja koona. Runsaasa arraeippivalikoimasa löydä

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1.

Lisätiedot

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA Tieoliikenneekniikka I 521359A Kari Kärkkäinen Osa 8 1 23 Videosignaalin VSB-odulaaio analogisessa TV-järj. Värielevision videosignaalin siirrossa käyeään

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia Tukimusprofessori Hrri Luoml Elinrvikeln pk yriysen mrkkinoiniosmisen ksvminen: kohi ukijoiden, kehiäjien j pk yriäjien yheisyömlli Esiys Ruok Suomi seminriss 20.11.2008, Arkikum, Rovniemi Hnkkeen lähökohd

Lisätiedot

ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA

ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN ERUSTA Energia on kyky ehdä yöä ENERGIAN ALKUERÄ Ydinreakioiden energia Auringon ydinreakio Maankuoren ydinreakio Auringon säeilyenergia Lämpöenergia Ilmakehän lämpö-

Lisätiedot

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015 Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen

Lisätiedot

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS 6 SyyysjarjesemaD/APCLH 24 LH 24 ETS SyyysjarjesemaDAPCLH24 LH24 ETS 75 cy 100 122A YE 2 +30 230 1063 RO 0 1019 101A RO 25 RO 40 101C RD 25 J73 123 123A CNWH 1S CN/WH 1 13122A J 342A 22 20 YE 10 1 1CY

Lisätiedot

-2, KV 2015-04-20 18:00

-2, KV 2015-04-20 18:00 -, KV -- : Kokousiedo Aika.. klo. Paikka Raaihuone, kaupunginvaluuson isunosali Päääjä Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Bosröm, Peer Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Bria Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen,

Lisätiedot

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu KUnoorni SAMKin liikealouden opiskelijoiden oimiama julkaisu Juuja Kunoilun Maailmasa 1 OMISTAJAN SANAT.. SISALLYS Kunoorni on ollu ny paikallaan jo kuusi vuoa Ise uusuin ensikerran Kunoorniin vuonna 2008,

Lisätiedot

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2. 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1: Kulmastabiilius, taajuusstabiilius, roottorin nopeusstabiilius

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1: Kulmastabiilius, taajuusstabiilius, roottorin nopeusstabiilius ELEC-E8419 Sähkönsiirojärjeselmä 1: Kulmasabiilius, aajuussabiilius, rooorin nopeussabiilius Kurssi syksyllä 015 erioi I-II, 5 opinopiseä Liisa Haarla Luenojen yinasia Kulmasabiilius, pina-alakrieeri,

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017 TALOUSARVIO 05 TALOUSSUUNNITELMA vuosille 06-07 Kunnanhallius 4..04 Kunnanvaluuso 0..04 Risijärven kuna Aholanie 9, 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 65 543* Faksi (08) 68 33 www.risijarvi.fi eunimi.sukunimi@risijarvi.fi

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM- bsf infraoimialakunnan perusamiskokous, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra

Lisätiedot

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko VARIZON Piennoeuslaie säädeävällä hajouskuviolla Lyhyesi Säädeävä hajouskuvio ja lähivyöhyke Soii kaikenyyisiin iloihin Miausyhde Helosi uhdiseava Peiey ruuviliiännä Eri värivaihoehoja Pikavalinaaulukko

Lisätiedot

Luento 4. Fourier-muunnos

Luento 4. Fourier-muunnos Lueno 4 Erikoissignaalien Fourier-muunnokse Näyeenoo 4..6 Fourier-muunnos Fourier-muunnos Kääneismuunnos Diricle n edo Fourier muunuvalle energiasignaalille I: Signaali on iseisesi inegroiuva v ( d< II:

Lisätiedot

PET-perusteita 1.2.1999. Tavallisimmat PET-tutkimuksissa käytetyt mallit

PET-perusteita 1.2.1999. Tavallisimmat PET-tutkimuksissa käytetyt mallit Turku PET Cenre / Vesa Oikonen PET-peruseia 1.2.1999 Tavallisimma PET-ukimuksissa käyey malli Auoradiografia MBF-sovius Palak-analyysi Logan-analyysi ja Referenssikudosmalli Auoradiografia: Perusoleukse

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2010 -menetelmäseloste

Tuottavuustutkimukset 2010 -menetelmäseloste Meneelmäselose 1(11) Tuoavuusuimuse 2010 -meneelmäselose ANSANTALOUDEN TILINPIDON TUOTTAVUUSMITTARIT 2 Toimialoen oonaisuooseen perusuva oonaisuoavuuden muuos 2 Toimialoen oonaisuooseen perusuva yön uoavuuden

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

Luento 9. Epälineaarisuus

Luento 9. Epälineaarisuus Lueno 9 Epälineaarisuus 9..7 Epälineaarisuus Tarkasellaan passiivisa epälineaarisa komponenia u() y() f( ) Taylor-sarjakehielmä 3 y f( x) + f '( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) +...! 3! 4!

Lisätiedot

6 JÄYKÄN KAPPALEEN TASOKINETIIKKA

6 JÄYKÄN KAPPALEEN TASOKINETIIKKA Dyamiia 6. 6 JÄYKÄN KAPPALEEN TASKINETIIKKA 6. Yleisä Jäyä appalee ieiiassa arasellaa appaleesee aiuaie uloise oimie ja seurausea olea liiee (raslaaio ja roaaio) älisiä yheysiä. Voimie äsielyssä ariaa

Lisätiedot

Suomessa tuotetun minkin- ja ketunnahan elinkaariarviointi

Suomessa tuotetun minkin- ja ketunnahan elinkaariarviointi 29 Suomessa uoeun minkin- ja keunnahan elinkaariarvioini MTT:n Suomen Turkiseläinen Kasvaajain Liio ry:lle ja Turkisuoaja Oyj:lle ekemä ilausukimus Frans Silvenius, Nia Koskinen, Sirpa Kurppa, Teppo Rekilä,

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan

Lisätiedot

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ  1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm : A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ  m â Ê ê î ô

Lisätiedot