Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Transkriptio

1 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006

2 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän glykolin valumavesien hallinnasa. Koska jäänesoneseiden käyömäärä ova kasvanee, on Finavia selviäny eri keinojen kusannusehokkuua vesisökuormiuksen vähenämiseksi Tampere-Pirkkalan, Kuopion ja Oulun lenoasemilla. Jäänesokäsiely ehdään asemaasoilla, joka ova lenokoneiden painon vuoksi erikoisrakeneisia. Laajoila asemaasoila keräävä sade- ja valumavede johdeaan pinavesiin. Tampere-Pirkkala oli ensimmäinen maakunalenoasema, jossa aloieiin glykolin kerääminen asemaasola imuriauolla Helsinki-Vanaan apaan. Mikäli kokemukse glykolivaluman keräämisesä, välivarasoinnisa ja kuljeuksesa puhdisamolle ova myöneise, voidaan sama oiminaapa uloaa suurimmille maakunalenoasemille. Uusissa ympärisörakaisuissa myös jäänesoaineiden käyäjä osallisuva pääsöjen vähenämiskusannuksiin. Helsinki-Vanaalla jakeiin hankea, jonka avoieena on oaa ensimmäinen keskiey jäänesokäsielypaikka käyöön syksyllä Alueella voidaan käsiellä osa läheväsä suihkukoneliikeneesä. Kokemusen peruseella käsielypaikkoja rakenneaan myöhemmin lisää. Paloharjoiuspaika ukiiin Porin lenoaseman vanha kaaopaikka-alue ja paloharjoiuspaikka kunnoseiin alueellisen ympärisökeskuksen ohjaamalla avalla. Kusannukse oliva yheensä 0,2 M. Kuopion lenoasemalla selvieiin yhdessä puolususvoimien kanssa paloharjoiusalueen ympärisöriskejä. Alueella on aiemmin salliu myös ampumaharrasusoiminaa. Selviyksen mukaan pilaanuminen on hallinnassa, mua mikäli alueen käyöarkoius muuuu, alue on kunnoseava. Helsinki-Vanaan lenoaseman yheydessä olevaa paloharjoiuspaikkaa käyeään ahkerasi kouluusoiminaan. Öljyneroimesa huolimaa alueela pääsi lähiojiin harjoiuspoloainea siinä määrin, eä kiioeiden välialueella sijaisevaa laskuojaa oli kunnoseava noin 600 merin makala viranomaisen ohjaamalla avalla. Lupaprosessien kehiysyö onnisui Vuonna 2005 Finaviassa kehiey ympärisölupahakemusen laaimisapa on osoiauunu hyvin oimivaksi. Konsernihallinnon asianunija ja konsuli yhdessä lenoasemien päälliköiden, lennonjohajien ja ympärisövasaavien kanssa kirjoiava hakemusraporin osa, joiden sisälöaihee on pyriy vakioimaan. Tuoeu aineiso yhdiseään paikallisen luonnonolosuheiden ja maankäyön kuvaukseen, ja loppuulokseksi saadaan havainnollinen ja selkeä asiakirja. Yk- LENTOASEMIEN PITÄMISEN TÄRKEIMMÄT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT: Finavian hoiama kiioeiden liukkaudenorjuna Maahuolinayhiöiden suoriama lenokoneiden jääneso ja -poiso Lenoyhiöiden, yksiyisen ai puolususvoimien ilma-alusen lenooimina. Liukkaudenorjunaan käyeään nykyisin aiempaa ympärisöysävällisempiä aineia, mua ne aiheuava vesisökuormiusa. Jäänesoon käyeään myrkyönä glykoliliuosa, joka kuluaa happea pina- ja pohjavesissä. Ilma-alusen liikkuminen aiheuaa melua ja pakokaasupääsöjä. siyiskohaise liiee ja selviysrapori kooaan liiekansioksi. Paikkaieojärjeselmä, jonka kehiäminen aloieiin edellisenä vuonna, on ehosanu ieojen uoamisa. Lupaviranomaise ova piänee hakemusen sisälöä ja muooa arkoiuksenmukaisina. Tiivisyvää yheisyöä ympärisöviranomaisen kanssa Vuonna 2000 voimaan ulleen lainsäädännön mukaisia uusia ympärisölupaprosesseja oli keromusvuoden lopussa avoinna kuudella lenoasemalla. Pohjois-Suomen ympärisölupaviraso kuului Oulun lenoaseman lupahakemuksen keväällä Koska lenoasema sijaisee pohjavesialueella, kiinniivä viranomaise huomioa lenokoneiden jääneson ja kiioeiden liukkaudenorjunnan vaikuuksiin ja niiden vähenämismahdollisuuksiin. Asukkaiden muisuukse koskiva pääasiassa puolususvoimien lenooiminnan järjesämisä Oulussa. Lupapääös on odoeavissa vuoden 2007 kuluessa. Finavia anoi vasineen Turun lenoaseman hakemuksen lausunnoisa ja muisuuksisa. Kuopion lenoaseman oiminaan haeiin ympärisölupaa Iä-Suomen ympärisölupavirasola. Hakemusa laadiiin yheisyössä Karjalan lennoson kanssa, sillä osa aineisosa koski soilasilmailua. Ahvenanmaan ympärisölupalauakuna anoi Maarianhaminan lenoasemaa koskevan pääöksen maakunnan oman sekorilainsäädännön nojalla. Finavia on muooseikkojen vuoksi hakenu muuosa pääökseen. Lapin ympärisökeskus linjasi keromusvuonna, eä sen alueella oimiville viidelle lenoasemalle ulee hakea ympärisöluva viimeisään kesäkuussa Ympärisölupaar-

3 3 Kesällä 2006 alkoi Helsinki-Vanaan asemaason peruskunnosusyö, joa jakeaan ulevina kesinä. Touko lokakuun välisenä aikana kiioeiden käyö muuui, sillä ensisijainen laskeuumissuuna pohjoisesa ei ollu käyeävissä. Elokuun sääolo oliva poikkeuksellise: lämpöila oliva ennäyskorkeia ja samaan aikaan vallisiva idänpuoleise ilmaviraukse. Tuulen vuoksi laskeuduiin avanomaisa useammin lännen suunnasa, mikä aiheui meluun liiyviä yheydenooja laskeuumissekorissa asuvila asukkaila. peen arvioimiseksi Länsi-Suomen ympärisökeskus eki arkasukse Kauhavan ja Vaasan lenoasemille, mua arvepääösä ei oisaiseksi ole ehy. Laajarunkokonee näkyvä harvoin Suurimpien lenoyhiöiden kalusouudisus vieiin pääökseen keromusvuoden kuluessa. Viime vuosikymmenellä valaosa Suomessa lenäneisä suihkukoneisa oli joko SAS-konsernin ai Finnair Oyj:n DC-9- ai MD-80-sarjan koneia. Finnair lopei MD-80-sarjan koneiden käyön väreissään elokuussa Tilalle on ullu vähämeluisampia Airbus 320- sarjan koneia sekä Embraer 170- ja 190-koneia. Finnair Oyj:n näkyvä markkinoiniviesinä kaukoliikeneen kehiymisesä heräi kysymyksiä laajarunkokoneiden operaaiomääräsä Helsinki-Vanaan lenoasemalla. Käyännössä laajarunkokoneiden lenomaka ova kuienkin niin pikiä, eä konee käyvä Suomessa käänymässä vain kerran vuorokaudessa. Vaikka lenoyhiö lisäävä laajarunkokoneia laivasoonsa, konee eivä merkiäväsi näy liikenneilasoissa. Seurannaisvaikuuksena kuienkin on, eä kapearunkoisilla lenokoneilla ehävien syöö- ja jakolenojen määrää lisäänyy. Helsinki-Vanaan poikkeuksellinen kesä Lenokoneiden melua selvieään uusin keinoin Keromusvuonna Finavia panosi uuden lenokonemelun laskenaohjelmison käyöönooon. Eriyisesi kehieiin Helsinki-Vanaalla oimivan lenokoneiden reiien ja niiden melun seuranajärjeselmää (GEMS) sien, eä lähöieojen uoaminen vuosiaisiin meluarkaseluihin olisi aiempaa sujuvampaa. Kehiysyö ukee myös ympärisömeludirekiivin edellyämien selviysen laaimisa. Lenoliikeneen infrasukuuri on ehokas Finavia osallisui vuosina muiden väylälaiosen ohella ukimushankkeeseen, jossa arvioiiin Suomen liikeneen luonnonvarojen kuluusa ensimmäisä keraa myös infrasrukuurin rakenamisessa ja ylläpidossa. Tie- ja raideliikeneessä väylien rakenaminen kuluaa suuresi uusiuumaomia luonnon varoja, lenoliikeneen infrasrukuuri siä vasoin on ässä suheessa varsin ehokas. Tukimusrapori on julkaisu sekä ympärisöminiseriön eä liikenneja viesinäminiseriön julkaisusarjoissa. Lenoyhiö käymään pääsökauppaa 2011? EU:n komissio julkaisi joulukuussa direkiiviluonnoksen, joka liiäisi lenoyhiö aseiain pääsökauppaan vuodesa 2011 alkaen. Pääsökauppa ei koske Finaviaa, mua ulee vaikuamaan sen asiakkaiden oiminaan. Finavia ukee asiaa koskevissa valmiseluissa liikenne- ja viesinäminiseriöä ja seuraa omala osalaan ilmasokysymyksiä. Miniseriö ja keskeisimmä ilmailualan oimija Suomessa laaiva lenoliikeneen pääsöisä ja niiden ilmasovaikuuksisa ieopakein inerne-sivusolle, jonka osoie on Vanaalla Samuli Haapasalo, pääjohaja Mikko Viinikainen, apulaisjohaja, ympärisöasia

4 4 LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2006 Lenoasemien sekä ilmailun ympärisökuormiusa kuvaava ieoaineiso Liiekuvissa ja -aulukoissa on esiey lenoasemakohaise liukkaudenorjuna-aineiden ja lenokoneiden jäänesoaineiden käyömäärä sekä jäekerymä ja energian- ja vedenkuluus. Näiden osala on myös kuvau viime vuosien kehiysä ja arkaselu sen syiä. Taulukoiuina ova myös lenoasemien liikennemäärä sekä lenoasemalla liikennöivien lenokoneiden pakokaasupääsö. Lisäksi esieään Finavian maakaluson pääsöiedo. Finavian laskema lenoliikeneen pakokaasupääsö Suomen ilmailassa julkaisaan LIPASTO-järjeselmän kaua, ks. hp://lipaso.v.fi/ Taulukko1. Ilma-alusen laskeuumismäärä Finavian lenoasemilla vuonna 2006 sekä muuos edelliseen vuoeen. Vuosi 2006 Muuos edelliseen vuoeen (%) Lenoasema Yheensä Liikenneilmailu Yleisilmailu Soilasilmailu Liikenneilmailu Yleisilmailu Soilasilmailu Yheensä Enonekiö Halli Helsinki-Malmi Helsinki-Vanaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kauhava Kemi-Tornio Kiilä Kruunupyy Kuopio Kuusamo Lappeenrana Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Ui Vaasa Varkaus Yheensä

5 LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT Taulukko 2. Kenäalueiden liukkaudenorjuna-aineiden sekä lenokoneiden jäänesoaineiden käyö ja jäekerymä lenoasemiain vuonna Liukkaudenorjuna-aineia käyää Finavia ja lenokoneiden jäänesoaineia lenoyhiö sekä näiä palveleva maahuolinayriykse. Jäemäärissä on mukana myös Finavian lenoasema-alueen oimijoila sopimusperuseisesi vasaanoama jäe. Liukkaudenorjuna- ja jäänesokemikaali (alvikausi ) Energian ja veden kuluus (vuosi 2006) Jäemäärä (vuosi 2006) Lenoasema urea aseaai 100% formiaai 100% beaiini 100% glykoli ehdasliuos m 3 sähkö MWh lämpö MWh vesi m 3 sekajäe hyöyjäe ongelmajäe Enonekiö * Halli Helsinki-Malmi Helsinki-Vanaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kauhava Kemi-Tornio Kiilä Kruunupyy Kuopio Kuusamo Lappeenrana Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Ui Vaasa Varkaus Yheensä * kulueun sähköenergian määrä sisälyy lämpöenergian määrään

6 6 LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2006 Taulukko 3. Lenokoneiden poloaineen kuluus sekä pääsö alle 915 merin (3000 jalkaa) lenokorkeudessa (ns. LTO-syklin aikana) sekä Finavian maakaluson poloaineen kuluus ja pääsö lenoasemiain vuonna Vuonna 2006 lenokoneiden LTO-syklin aikaisen pääsöjen ja poloaineen kuluuksen kokonaismäärä kasvoiva 1 6 prosenia vuoeen 2005 verrauna. Poikkeuksena oliva ypenoksidi- ja hiiliveypääsö, joka laskiva 2 8 prosenia. Finavian maakaluson pääsöjen ja poloaineen kuluuksen kokonaismäärä kasvoiva keskimäärin 8 9 prosenia. Lenokoneiden pääsö (vuosi 2006) Finavian maakaluson pääsö (vuosi 2006) Lenoasema LTOsykli kpl CO HC NO x SO 2 CO 2 Poloaine CO HC NO x Hiukkase SO 2 CO 2 Poloaine Enonekiö Halli Helsinki-Malmi Helsinki-Vanaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kauhava Kemi-Tornio Kiilä Kruunupyy Kuopio Kuusamo Lappeenrana Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Ui Vaasa Varkaus Yheensä Taulukon luvu ova pyöriseyjä. Lenokoneiden pääsölaskelmissa ei ole mukana soilasilmailua, helikoperilenoja ai purjelenokoneia. Lenokoneiden hiukkasiedo puuuva. 1 lira kerosiinia = 0,800 kg. Taulukko 4. Lämmön, sähkön ja veden kuluus Finavian kiineisöissä vuonna Makusajaa kohi jyvieyjen arvojen laskennassa eivä ole mukana Kauhavan, Hallin, Uin ja Malmin lenoasema. Vuosi 2006 muuos Lämpöenergian kuluus 68 GWh -3% Lämpöenergian kuluus makusajaa kohi 4,0 kwh -10% Sähköenergian kuluus 77 GWh 1% Sähköenergian kuluus makusajaa kohi 4,6 kwh -7% Veden kuluus m 3-4% Veden kuluus makusajaa kohi 10 l -10% Makusaja 16,4 milj. 8%

7 LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT Kuva 1. Liukkaudenorjuna-aineiden käyömäärä alvikausiain Finavian lenoasemilla Nesemäisen aseaain, formiaain ja beaiinin osala liuosen sisälämä vesi (50%) on vähenney kokonaismäärää laskeaessa. Liukkaudenorjuna-aineiden käyöä on parin viime alven aikana sääolosuheiden lisäksi kasvaanu Helsinki-Vanaan kiioie 3:n käyön lisäys. Beaiini on uusi aine, joka oli alvella koekäyössä Tampere- Pirkkalassa ja Kauhavalla. onnia Kuva 4. Finavian lenoasemilla vuosina 2006 ja 2005 keryneen jäeen jakauuminen seka-, hyöy- ja ongelmajäeeseen. VUOSI Urea Aseaai Formiaai Beaiini Sekajäe 47% Hyöyjäe 51% Ongelmajäe 2% 3000 Kuva 2. Liukkaudenorjuna-aineisa aiheuuva hapenkuluus- ja yppikuormius alvikausiain Kuormius on vähenyny merkiäväsi viimeisen kymmenen vuoden aikana urean käyösä luopumisen myöä. Kuormius on pysyny viime vuosina asaisena huolimaa liukkaudenorjuna-aineiden kuluuksen kasvusa parin viime alven aikana. Syynä on vähien ympärisöä kuormiavan, nesemäisen formiaain käyön kasvu. onnia VUOSI Sekajäe 49% Hyöyjäe 49% Ongelmajäe 2% Kokonaishapenkuluus Typpikuormius Kuva 3. Lenokoneiden jäänpoisoneseiden käyömäärä alvikausiain Finavian lenoasemilla. Kuluusmäärien kasvu johuu käsielyjen ohjeisuksen muuumisesa, liikennemäärien kasvusa ja osin alvien sääiloisa m 3 Taulukko 5. Finavian järjesämässä jäehuollossa vuonna 2006 keryny seka-, hyöy- ja ongelmajäe sekä käsielyyn oimieun pilaanuneen maa-aineksen määrä (ei mukana kokonaismäärässä). Taulukossa on esiey myös muuos edelliseen vuoeen verraen. Hyöyjäeeseen sisälyy erilliskeräy biojäe, mealli, lasi, muovi, keräyspaperi ja -pahvi, voieluöljyjäe, käyey renkaa, SER-jäe sekä lajieluun menny rakennusjäe Vuosi 2006 onnia muuos Sekajäe % Hyöyjäe % Ongelmajäe 83 32% Yheensä % Pilaanunee maa % 7

8 8 Ilmailulaios oi keväällä 2006 käyöön nimen Finavia FINAVIA ylläpiää Suomen lenoasemaverkkoa ja lennonvarmisusjärjeselmää on asiakkaiden rahoiama liikelaios, joka pääää isenäisesi oiminnasaan, aloudesaan ja invesoinneisaan arjoaa asiakkailleen lenomakusajille, lenoyhiöille, soilasilmailulle ja elinkeinoelämälle urvallisia ja kansainvälisesi kilpailukykyisiä lenoasema- ja lennonvarmisuspalveluja kehiää ilmailun oiminaedellyyksiä liikealoudellisen periaaeiden mukaisesi on hyvä naapuri FINAVIA PL Vanaa puh , fax Käyniosoie: Lenäjänie 3, Vanaa Finavian ympärisöorganisaaio LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ ILMAILULAITOS FINAVIA HALLITUS PÄÄJOHTAJA YMPÄRISTÖJOHTORYHMÄ KONSERNIHALLINTO Pääjohajan esikuna Ympärisöyksikkö Apulaisjohaja Ympärisösuunnielija Ympärisösuunnielija Ympärisöinsinööri Assiseni Kenäosaso Ympärisösuunnielija Hallino-osaso Lakimies LENTOASEMAT Helsinki-Vanaa Ympärisöasianunija Teknisä henkilösöä (oo) Muu lenoasema Ympärisövasaava (oo)