Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti

Transkriptio

1 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri

2 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien lisäämisen, yksilöllisen hjauksen ja jakplkujen sekä yöpaikille anneavan mnikuluurisuuskuluuksen avulla. Tavieena n, eä vusiain hankkeeseen sallisuvasa 36 maahanmuuajasa yöllisyy, löyää kuluusväylän ai muun akiivisen rakaisun yöömyyden sijaan 50 % eli 18 henkilöä. Prjekin jälkeen yöllisyy vusiain avimille yömarkkinille 22 % (8), aliaa kuluuksen 26 % (9) ja 2 % (1) siiryy yriäjäksi. Jkaisela hankkeeseen sallisuvala yöpaikala kulueaan vähinään yksi yöpaikan yönekijä kuluuriulkiksi, jka imii yöpaikalla maahanmuuajayöharjielijan ai -ekijän hjaajana sekä yheyshenkilönä hankkeen euajiin. Kuluuriulkki imii yöpaikalla muiden yönekijöiden kuluuriunemuksen lisääjänä ja mahdllisen kuluurisa jhuvien ngelmailaneiden svielijana. Hankkeessa n mukana klmen vuden aikana 20 yöpaikkaa ja kuluuriulkkeja kulueaan Tavie n, eä kuluuriulkkien avulla yöpaikkjen rekryiniime muuuva pysyväsi mnikuluurisuua suvaisevaan suunaan. Laadullise aviee Hankkeen laadullisena avieena n maahanmuuajien syrjäyymisen ehkäisy sekä yöpaikkjen rekryinikuluurien muuaminen pysyväsi suvaisevaan suunaan. Tärkeimpänä laadullisena avieena n yksilöllisen yöllisymisvalmiuksien kehiyminen: hankkeeseen sallisuva lisäävä sellaisia iminaapja, jilla saavueaan kesäviä ja pysyviä, maehisia kuluus- ja yöelämärakaisuja. Niiden avulla maahanmuuaja pysyy imimaan sumalaisessa yheiskunnassa ja muuuvissa ilaneissa. Tavieena n myös maahanmuuajiin khdisuvien ennakkaseneiden vähenäminen rekryiniilaneissa ja yöelämässä. Teuuma Hankkeessa alii rapriniajanjaksna yheensä 60 piskelijaa, jisa naisia 48. Opiskelija uleva prjekiin Sari yöelämään kuluuksen kaua. Kuluuksia alki raprinikauden aikana 5. Opiskelijiden keski-ikä n 37 vua. Opiskelijisa 54 n Kupisa ja 6 Siilinjärvelä. Hankkeen surii lppuun seuranajaksn aikana yheensä 7 henkilöä. Prjekissa järjeseävän kuluuksen ja muun iminnan henkilöyöpäivien määrä Suunnielma 2003 Teuma 2003 Suunnielma 2004 Teuma 2004 Kuluus, piskelijapv Tukiyöllisäminen (hpv) TMT-harjielu Työelämävalmennus 1550 Työkkeilu 44 hpv yheensä

3 Työsuhde ja kuluusulkse Työsuhee Työsuheia synyi raprinijaksn aikana yheensä 26. Humiiavaa n, eä enemmisö synyneisä yösuheisa synyi yksiyiselle sekrille. Tinen humiiava asia n se, eä yli pule yösuheisa synyi ilman ukea. Ilman ukea synyneisä yösuheisa 10 li määräaikaisia ja 4 isaiseksi slmiuja. Tukiyösuhee: Työllisämisuki kunnalle yh. 4 yösuhdea Työllisämisuki valille yh. 1 yösuhdea Työllisämisuki yksiyiselle yh. 6 yösuhdea Työllisämisuki 3.sekrille yh. 1 yösuhdea Tukiyö yheensä: 12 yösuhdea Ilman ukea llee yösuhee: Työpaikisa yksiyisen sekrin paikkja yh. 14 Työpaikisa kunasekrin paikkja yh. 0 Työpaikisa valin paikkja yh. 0 Työpaikisa 3.sekrin paikkja yh. 0 Työllisyny ilman ukea yheensä: 14 yösuhdea. Kuluukse Kuluuksisa humiiavin seikka lienee se, eä raprinijaksn aikana 9 piskelijaa lähi piskelemaan ammaiin. Tämä asia ulee paranamaan henkilöiden yöllisymisvalmiua jakssa humaavasi. Esimerkiksi Valin aludellisen ukimuskeskuksen ureen ukimuksen mukaan maahanmuuajien Sumessa hankkima kuluus n selvässä yheydessä parempiin yöllisymismahdllisuuksiin. Hankkeen henkilökuna imi kuluuksen alkuvaiheessa akiivisesi yheisyössä kuluuksesa vasaavan ppilaiksen peajien ja pin-hjaajien kanssa ja piskelijiden selviyymisä ueiin myös hankkeen hjaajien imesa. Tisin sanen piskelijia ei kirjau uls hankkeesa siinä vaiheessa kun he aliiva ammaillise pinn, vaan hänen selviyymisään ueiin ja seuraiin n. 3 kuukaua. Kupin seudun yöplkuhankkeen ESR-rahieisiin jakkuluuksiin sallisumisia yh. 2 Työvimapliiisiin kuluuksiin sallisumisia yh. 12 Pikäkesisiin kuluuksiin sallisumisia yh. 8 Kuluukse yheensä: 22 3

4 Työkkeilu yheensä 1 Harjielu Työharjielu yömarkkinauella (TMT) yh. 1 Työelämävalmennus (TEV) yh. 31 Harjielu yh. 32 Tilanne hankkeen pääyyä Raprinikauena hankkeen n päääny yheensä 7 henkilöä. Näisä 6 henkilö siiryi ns. akiiviseen iminaan. 1 henkilö muui iselle paikkakunnalle, eikä hänesä le arkempaa iea. henkilömäärä %-suus Ammaillinen kuluus 1 14,3 % Työvimapliiinen kuluus/ukin 1 14,3 % ESR-rahieinen jakkuluus 3 42,8 % Työsuhde isaiseksi 1 14,3 % Muu 1 14,3 % Yheensä: % Yheenve ulksisa Hankkeen määrällise aviee liiyen yöllisymiseen n saavueu raprinikauden aikana. Haaseena n lunnllisesi avimille yömarkkinille yöllisyminen. Tällä hekellä näyää silä, eä yösuheia synyy, mua suurin sa niisä n määräaikaisia. Tämä asia kuvaa sin yömarkkinia yleisemminkin. Kuluusulsen sala hanke n saavuanu aseeu aviee. 4

5 Prjekin euunu rahius Ak. Teuajan prjekikirjanpin uleva kusannukse Teuunu Yh lppuun Hallin , Ck. Työhallinnn kusannukse yövimapliiisa imenpieisä Työvimakuluus ? Työllisämisue ? Muu yövimapl. imenpi ? Osal. maks. kuluusue ja yömarkkinaue ? Yheensä ? Dk. Työnanajien kusannukse yövimapliiisissaimenpieisä Ta:n makseavaksi jäävä suus ukiyöl. palkkakusannuksisa , Dk yheensä , Kusannukse yheensä Ak+ Ck+Dk Ohjausprsessi Hankkeen aikana n kehiey maahanmuuaja-piskelijiden hjausa. Hankkeessa n iminu yksi yksilöhjaaja, jka n kaikkien piskelijiden hjauksessa mukana. Lisäksi hankkeessa n 3 hjaajaa, jille n nimey ma hjaava jkaisesa ryhmäsä 4 piskelijaa per alkava ryhmä. Ohjaajien välinen yönjak li hankkeen alkuvaiheessa hieman epäselvä, mua siä n kehiey pikin vua ja ällä hekellä yönjak n selvä. Prsessi n kuvau arkemmin liieessä 1. Maahanmuuajapiskelijiden hjauksen ydinkysymyksiä n se, kuinka ukea piskelijiden isehjauuvuua sien, eä ukea anneaan ikeassa paikassa ikeaan aikaan. Maahanmuuajien hjaamisessa n humau, eä hjaukseen n syyä pansaa varsinkin prjekiin uln alkuvaiheessa. Esimerkiksi kieliaidn llessa heiklla aslla, piskelijan ma-alieinen yöpaikan ai piskelupaikan esiminen saaaa lla urhan vaikeaa. Hankkeen vahvasa hjausresurssisa jhuen, hjaajilla n llu mahdllisa lla hyvin knkreeisesi ja vahvasi mukana piskelijan ukena hei Sari yöelämään kuluuksen alusa lähien. Vidaan sana, eä ämän hjauspansuksen vuksi piskelijiden eeneminen plullaan n npeuunu. Työnanajakäynni Työnanajakäynien arkiuksena n llu harjielu- ja yöpaikkjen esiminen sekä eri alihin uusuminen. Vierailujen arkiuksena n llu myös hankkeesa iedaminen. Raprinijaksn aikana n käyy yheensä 94: ssä eri paikassa. Osassa n käyy lunnllisesi useampaan keraan esimerkiksi siinä apauksessa, eä piskelija n llu harjielussa yöpaikalla. Vierailu: yriyksissä 60 keraa erilaisissa yhdisyksissä, järjesöissä, ns. klmannen sekrin paikissa 13 kr. 5

6 kunnallisissa yöpaikissa 16 kr. valin yöpaikissa 5 kr. Seminaari Vuden 2004 aikana järjeseiin Maahanmuuajan ääni seminaari, jnka avieena li uda esille maahanmuuajien mia kkemuksia yöhön ja piskeluun liiyen. Tapahumaan ilmiauui 85 sallisujaa ja sallisujalisan peruseella paikalla li 60 henkilöä. Tilaisuudessa li 6 maahanmuuajaausaisa alusajaa. Palaueen peruseella sallisuja kkiva ilaisuuden nnisuneen ja palaueessa keräiin myös ideia ulevaan mnikuluurisuuskuluukseen liiyen. Tilaisuuden peruseella sai kuvan, eä mnikuluurisuuskuluus keaan arpeellisena asiana. Lppuvudesa 2004 li myös arkius järjesää inen ilaisuus, jhn lisi puhujiksi pyydey yönanajien edusajia. Tämä ilaisuus peruiin jhuen siiä, eä yheisyökumppani (Te-keskus ja Selemeni Puijla ry.) liva suunniellee ma ilaisuuensa samihin aikihin pideäväksi. Suunnielu ilaisuus ullaan piämään keväällä Mnikuluurisuuskuluus Alkuvuden 2004 aikana suunnieliin ns. kuluuriulkkikuluuksen euamisapaa. Alkuperäinen idea kuluuriulkkien kuluamiseksi hyläiin, kska jkaisesa yheisyö yöyheisöisä ei le realisisa kuluaa yhä yönekijää kuluuriulkiksi. Lpula päädyiin järjesämään asianunijakuluajien avulla ns. mnikuluurisuuskuluus (36h), ja markkiniiin ahille, jilla n maahanmuuajia asiakkaina. Tavieena kuluuksessa li kehiää khaamisaija (vurvaikuusaija), edisää ymmärrysä mnikuluurisuueen liiyen sekä kehiää maahanmuuajien vasaanamisvalmiuksia esim. perehdyämiseen liiyen piskeluissa ja yöpaikilla. Kuluukseen haki yheensä 40 henkilöä, jisa valiiin 15 piskelijaa syksyn ryhmään. Kuluuksesa uli hyvää palauea ja keväällä 2005 ullaan järjesämään vasaavanlainen kuluus. Mnikuluurisuuskuluukseen sallisui ässä vaiheessa eriyisesi viranmaisia ja peusalan henkilökunaa. Yriyksisä kuluuksiin ei sallisunu ässä vaiheessa keään. Lppuvudesa 2004 suunnieliin eriyisesi yönanajille suunnau mnikuluurisuuskuluus, jssa n avieena kehiää rekryiniimenpieiä. Tämän kuluuksen euajana imii jakssa hankehenkilökuna. Rapriniajanjaksna valmisui kuluuksen esie ja kuluuksen markkininia alieiin. Verksyheisyö Hankeen imija va sallisunee akiivisesi kaupungissa imivan maahanmuuajaverksn kkuksiin. Hankkeessa n hahmeu kupilaisa maahanmuuajayön palvelukenää ja ehy ns. Kupilaise maahanmuuajan yöllisymisen ja kuluuksen prrasmalli. Mallin avieena n uaa yökalu maahanmuuajayöä ekeville imijille verksyön avuksi. Tisaala prrasmalli auaa yönekijöiä hahmamaan asiakkaille arjavien palvelujen ikea-aikaisuua. Asiakaskysymyksissä yheisyöä n ehy eriyisesi yöhallinnn sekä ssiaali- ja erveysimen kanssa. Nämä palaveri va hjausyön kannala ensiarvisen ärkeiä. Syksyllä 2004 läheiin Kupin kaupungille iedusyksikköön maahanmuuajapas, jka li suunnielu Kupin muuavan maahanmuuajan ueksi. Jakssa kaupunki aa mahdllisesi ppaan käyöön. 6

7 Hanke krdini lppuvudesa 2004 yhdessä verksn kuuluvien ahjen kanssa ns. Kansainvälinen Kupi -apahumaa, jka ullaan käyännössä euamaan keväällä Tilaisuuden arkiuksena n esiellä kupilaisia kansainvälisiä imijia ja ahja, jka yöskenelevä maahanmuuajien kanssa. Tulevaisuudessa humiiavia asiia Maahanmuuajien saamisen ja yöllisymisen ukeminen va valakunnan aslla ajankhaisia asiia. Sumessa vakinaisesi asuvien ulkmaalaisen määrä n kasvanu ilasjen valssa vusi vudela. Samaan aikaan ulkmaalaisen yöömyysase n pysyny viimeise vude %: ssa. Tämä luku n käyännössä vieläkin suurempi, kska suuri sa maahanmuuajisa n ueussa yössä, määräaikaisissa yösuheissa ai erilaisissa kuluuksissa sekä prjekeissa. Sumen nykyisesä yövimasa pisuu myös eläkkeelle v mennessä n palkansaajaa ja samalla spekulidaan mahdllisella yövimapulalla. Yhenä mahdllisena rakaisukeinna n esiey myös maahanmuun lisäämisä. Phjis-Savn ennusuksissa, puhuaessa yövimapulasa, n mainiu vusi Tämä saaaa kuulsaa kaukaisela, mua kaupunkien ja kunien n järkevää valmisauua ähän asiaan j eukäeen. Asennemuukse yöelämässä ja yöviman saaavuus vaaiva useamman vuden valmisauumisen. Kaupunkien imag ulkmaalaismyöneisenä ai vähemmän myöneisenä vaikuaa varmuudella siihen, mihin kaupunkiin ai kunaan ulkmaalaise ulevaisuudessa muuava. Hankkeen perusiminna va vakiinunee ja imina pyörii sujuvasi. Jakssa kehieäviä asiia va ainakin: Maahanmuuajan hjaamisen arkempi mallinaminen ja kkemusen ylöskirjaaminen. Mnikuluurisuuskuluuksen kehiäminen ja vieminen yriyksiin. Ammaillisen kariusjaksjen ja saukinjen järjesäminen hankkeen kaua. Opiskelijilla lisi esimerkiksi ssiaali- ja erveysalalle kiinnsusa. Tämä asia edellyäisi ieysi rahiuksen hjaamisa prjekin muisa varisa. Maahanmuuajayön veraisarviini eri kaupunkien välillä Sumessa ja hyvien käyänöjen infrmini Kupin kaupungin sekä Siilinjärven kunnan päääjille. Kupissa Juha Parkkisenniemi hankepäällikkö, Maahanmuuajan yöplku hanke 7

8 Liie 1. Ohjaus Sari kuluuksen aikana T y ö v i m a i m i s n u k i Jka inen viikk hjaus * Yksilöhjaaja ja mahjaaja Opiskelija saapuu Alkuhaasaelu * Yksilöhjaaja ja mahjaaja Lppuhaasaelu * Yksilöhjaaja ja mahjaaja Yheenverapri yövimaimisn * Kuluaja ja yksilöhjaaja Ryhmähjausilanee kerran viikssa * Hankehenkilökuna P ä ä p e a j a n h j a u s 8

9 Ohjaus Sari kuluuksen jälkeen Ohjausharjielun, ukiyön, kuluuksen ai yöömyyden aikana * Omahjaaja ja arviaessa yksilöhjaaja Harjielujaksn ja ukiyöjaksn alkupalaveri * Omahjaaja Ohjaus harjielujaksn/ukiyöjaksn aikana arpeen mukaan * Omahjaaja Harjielujaksn/ukiyöjaksn lppupalaveri * Omahjaaja ja yksilöhjaaja 9