GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 8"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 8 Ari Luukkane n KAAVILLA 1982 TUTKITTUJEN SOIDEN TURVEVARA T JA NIIDEN KKYTTÖKELPOISUU S Kuopio 1985

2 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskeskus PL KUOPIO 10

3 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 5 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 5 Kenttätutkimukset 5 Laboratoriotutkimukset 7 Tutkimusaineiston käsittely 7 TUTKITUT SUOT Mattilansuo Kutusuo Joenniskasuo Aitasuo Rajasuo Timonneva Kärrikankaansuo Haukisuo Suurisuo Miihkalinsuo Pitäjäin Rajasuo Suuri Suksisuo Välisuo 5 0 TULOSTEN TARKASTELUA 5 4 Tutkittu suoala 5 4 Suot7ypit 5 5 Turvekerrostuman paksuus ja maatuneisuus 5 5 Turve1ajijakauma 5 5 Liekoisuus 5 6 Laboratoriotulosten tarkastelua 5 6 SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON 5 8 KIRJALLISUUTTA 6 0 LIITTEET

4 - 5 - JOHDANTO Valtakunnan turvevarojen kokonaisinventoinnin yhteydes - sä tehtiin loppukesällä 1982 turvetutkimuksia Kaavin kunna n alueella. Alustavat linjoitukset oli tehty jo alkutalvest a Tutkimus rahoitettiin pääasiallisesti kauppa- ja teollisuusministeriön Pohjois-Savon seutukaavaliitolle myöntämän erillisrahoituksen turvin. Työ tehtiin yhteistyössä Geologia n tutkimuskeskuksen, Kaavin kunnan, Kuopion kaupungin, VAPO : n ja Pohjois-Savon seutukaavaliiton kanssa. GTK :lta saatii n tarvittava kalusto sekä laboratoriotulostus. Kaavin kunt a osallistui tutkimuksiin palkkaamalla tarvittavan aputyövoiman. Kuopion kaupungin metsätoimistolta saatiin kaksi tutkimusapu - laista ja VAPO :n Pohjois-Savon turvepiiriltä yksi työnjohtaja. Tutkitut suot sijaitsivat kunnan itäosassa ja niitä ol i kaikkiaan 13 kpl yhteispinta-alaltaan 555 ha. Selvityksen perusteella määritettiin tutkittujen soiden käyttömahdollisuudet polttoturvetuotannossa lähinnä pala- ja jyrsinturpee n saannin kannalta. TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITY S Kenttätutkimukset Kenttätutkimuksissa noudatettiin Geologisen tutkimuslai - toksen "Turvetutkimusten maasto-oppaassa" (Lappalainen, Ste n ja Häikiö 1978) kuvattuja menetelmiä. Suot tutkittiin linjatutkimusmenetelmällä, jossa suon hallitsevan osan halki vede - tään selkälinja ja tälle poikkilinjoja m :n välein. Tutkimuslinjastot vaaittiin ja korkeudet pyrittiin kiin - nittämään valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon. Jokaisell a tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyy s (kuiva, normaali, vetinen, hyllyvä, rimpinen), mättäisyy s (peittävyys-%) ja mättäiden korkeus sekä puustoisilla suotyy - peillä puulajisuhteet, tiheys- ja kehitysluokka ja mahdollise t hakkuut. Maatumattoman puuaineksen eli ns. liekoisuuden selvittämiseksi pliktattiin turvekerrostuma tutkimuspisteide n ympäriltä kymmenen kertaa 2 m :n syvyyteen asti.

5 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto Kuva Kaavilla 1982 tutkitut suot. 1. Mattilansuo 6. Timonneva 11. Pitäjäin Rajasuo 2. Kutusuo 7. Kärrikankaansuo 12. Suuri Suksisu o 3. Joenniskasuo 8. Haukisuo 13. Välisu o 4. Aitasuo 9. Suurisuo 5. Rajasuo 10. Miihkalinsuo

6 - 7 - Hiller-kairalla otetuista turvenävtteistä määritettiin turve - laji, maatuneisuus (H1-10), kosteus ja turpeessa olevien tupasvillan kuitujen määrä. Tilavuustarkalla mäntäkairall a otettiin turvenäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Näyte - pisteet (1/100 ha) valittiin siten, että ne edustivat mahdol - lisimman hyvin kyseisen suon turvekerrostumaa. Kuvassa 1 on esitetty vinoviivoituksella tutkittuje n soiden sijainti Kaavin kunnan alueella. Laboratoriotutkimukse t Laboratoriossa määritettiin turvenäytteistä ph suoraan märästä näytteestä, vesipitoisuus kuivaamalla turve 105 C :ss a vakiopainoon, tuhkapitoisuus hehkuttamalla kuiva näyte C :ssa ja turpeen lämpöarvo LECO AC-200-kalorimetrill ä (ASTM D 3286). Tutkimusaineiston käsittel y Jokaisesta suosta piirrettiin kartta, josta selviää suo n turvekerrostuman paksuus, keskimaatuneisuus ja heikosti maatuneen pintakerroksen paksuus. Soiden turvekerrostumia o n havainnollistettu piirtämällä turvelaji- ja maatuneisuusprofii - leja eri linjastoilta. Selitykset käytetyistä merkinnöist ä ovat liitteessä 4. Turpeen käyttösuunnittelman laatimisen kannalta välttämättömiä keskiarvoja on koottu liitteeseen 2. Siinä oleva t turvekerrostumien keskisyvyydet ja turvemäärät laskettiin hei - kosti maatuneen pintakerroksen (H1-4), hyvin maatuneen pohja - kerroksen (H5-10) ja koko turvekerrostuman (H1-10) osalta erik - seen koko suon, yli 1 m :n, yli 1,5 m :n ja yli 2 m :n syvyisil - le suon osille. Keskimaatuneisuuksien muutokset ovat nii n pieniä, ettei niiden laskeminen eri syvyisille suon osille ol e tarpeellista. Soiden turvemäärät on laskettu vyöhykeittäin, mutta ilmoitettu alueittain. Laskuissa on käytetty seuraavi a syvyysvyöhykkeitä : cm, cm, cm, cm, cm ja cm (Tuittila 1982).

7 R - Syvyysvyöhykkeen turvemäärä : A d n A = syvyysvyöhykkeen pinta-al a d 1_10 = -"- tutkimuspisteiden yhteenlaskettu turve - kerroksen paksuu s n = syvyysvyöhykkeen tutkimuspisteiden lukumäär ä Soiden pinta-alat määritettiin suokartoilta planimetrimittau s - ten perusteella. Turvelajijakaumat esitetään liitteessä 3. Siinä turve - lajit on jaettu rahka-, sara- ja ruskosammalvaltaisiin ja nä - mä vielä useampiin alaryhmiin. Alaryhmät on vielä jaettu ryh - miin vallitsevien lisätekijöiden mukaan. Puun ja varvun jään - nöksiä sisältävien turvelajien kokonaisosuus on laskettu erik - seen. Taulukon keskiarvorivi saatiin laskemalla turvelajie n kokonaismäärien prosenttiosuudet koko tutkitusta turvemäärä s - ta. Tutkimuspisteiden suotyyppimääritysten perusteella las - kettiin suotyyppien %-jakauma (liite 1). Saadut keskiarvo t kuvastavat melko hyvin kunkin suon suotyyppien suhteita sek ä antavat kuvan ojituksen laajuudesta. Liekojen eli lahoamattoman puun määrää ja jakautumist a on selvitetty laskemalla ns. Pavlov - in menetelmää soveltae n liekojen prosentuaalinen osuus turvekerrostuman tilavuudest a (taulukko 8). Kerroksittaiset liekoisuus-% :t on laskett u 0-0,5 m, 0,6-1,0 m, 1,1-1,5 m ja 1,6-2,0 m syvyysväleille. Keskimääräiset liekoisuudet on vielä laskettu 0-1 m ja 1-2 m syvyysväleille. Liekojen määrää kuvaavat termi t ovat : liekoisuus on liekoja on liekojen mä rä on alle 1 % erittäin alhainen erittäin vähän erittäin pien i 1-2 % alhainen vähän pien i 2-3 % keskimääräinen kohtalaisesti keskimääräinen 3-4 % korkea runsaasti suur i yli 4 % erittäin korkea erittäin run- erittäin suur i saasti

8 - 9 - Soista on kirjoitettu selostukset, joista selviää suo n sijainti, kulkuyhteydet ja ympäristön topografia sekä suon ko - ko, suotyyppien jakautuminen, puustoisuus ja ojitus sekä kui - vatusmahdollisuudet. Turvekerrostumaa koskevista keskiarvo - tiedoista käsitellään turpeen käytön kannalta merkitykselli - simpiä. Pintakerroksella tarkoitetaan näissä selostuksiss a suon pintaosan käsittävää, yleensä yhtenäistä turvekerrosta, missä maatuneisuus on korkeintaan H4. Pohjaosalla tämän alle jäävää kerrostuman osaa, joka on tavallisesti kohtalai - sesti (H5-6) ja/tai hyvin (H7-10) maatunut, vaikka siin ä esiintyisikin heikosti maatuneita kerroksia. Käytettyjen lyhenteiden ja luokitusten selitykset ovat liitteessä 4. Turvenäytteistä tehdyistä laboratoriomäärityksistä esi - tetään tuhkapitoisuus (% :eina kuivapainosta), ph, vesipito i - suus, kuiva-ainemäärä (kg/suo- m 3 ) ja kuivan turpeen teholl i - nen lämpöarvo sekä näiden keskiarvot. Keskiarvoja laskettae s - sa on jätetty huomioimatta näytesarjan ylin ja alin (yli 10 % tuhkapitoisuudet) runsastuhkainen näyte. Nämä osat jäävätki n yleensä turvetuotannossa käyttämättä. Lopuksi on annettu ar - vio ko. suon turvekerrostuman käyttökelpoisuudesta, siihe n vaikuttavista tekijöistä, tuotantokelpoisesta alasta ja se n sisältämästä polttoturpeeksi kelpaavasta luonnontilaisest a turvemäärästä sekä sen energiasisällöstä. Tuotantokelpoine n turvemäärä on laskettu vähentämällä suon pohjalle jäävä ker - ros (0,3-0,6 m) ja mahdollinen pinnasta poistettava kerros. Käyttökelpoisten turvevarojen energiasisältö on laskettu seu - raavalla kaavalla : E = N 3. Dd. Hu suo-m E = energiasisältö (GJ ja MWh ) N suo-m 3 = suokuutioiden lukumäär ä Dd = suokuution sisältämä kuivan turpeen määr ä (kg/m 3 ) Hu = kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo (MJ/kg ) Soilta, joilta ei ole otettu tilavuustarkkoja näytteitä, eli mm. lämpöarvoa ja kuiva-ainepitoisuutta, on soiden energiasisältöjä laskettaessa käytetty lämpöarvona ja kuivatilavuuspainona Kaavin soiden vastaavia keskiarvolukuja.

9 TUTKITUT SUO T 1. Mattilansuo (kl , x = 69737, y = 4511 ) sijaitsee n. 40 km Kaavin kirkolta kaakkoon Polvijärvelle johtavan tien varrella Kaavin ja Polvijärven rajalla. Kulkuyh - teydet suolle ovat hyvät. Paikallistie kulkee suon pohjoisouo - litse ja yksityistie suon itälaidalle (kuva 2). Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 30 ha mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 20 ha, yli 1,5 m aluetta 12 ha ja yli 2 m aluetta 8 ha (taulukko 7). Tutkimuspistetiheys on 5,7 kpl/10 ha.

10 Vallitsevana suotyyppinä on suon keskiosassa kytöheitto ja laitaosissa ruoho-heinäturvekangas. Suon pohjoisosassa o n pienialainen lyhytkortinen nevamuuttuma. Puusto on harvaa riukuasteen metsikköä. Suo on ojitettu lähes kauttaaltaan. Vedet laskevat viereisen Lavakansuon halki Saarvonjokeen. Kuivatusmandollisuude t ovat hyvät. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,40 m. Yli 1 m aluee n keskisyvyys on 1,85 m ja tästä on heikosti maatuneen pintakerroksen (H 1-4) osuus 0,50 m (liite 2). Suon pohja on pääasiassa hiekkaa (kuva 3).

11 Saravaltaisen turpeen osuus on 85 % ja rahkasammalvaltai - sen 15 %. Yleisimmät turvelajit ovat MnC-t (32 %), C-t (10 % ) ja SC-t (11 %) (liite 3). Tupasvillaturpeen osuus on 1 2 Puunjäännösturvetta on 2 % ja varputurvetta 1 5 Turpeen keskimaatuneisuus on 4,9, heikosti maatuneen pintakerroksen 3,8 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 5,3 (liit e 2). Turvekerrostumassa on vain muutama, hyvin maatunee n (H 7-10) turpeen,linssi. Turve on suon pohjaosissakin vai n kohtalaisesti maatunutta (kuva 3). Koko suossa on liekoja vähän (1,6 %) (taulukko 8). Pisteellä A 400 turpeen tuhkapitoisuus vaihtelee välill ä 4,2-16,7 % ja on keskimäärin 8,8 Turpeen ph :n vaihtelu - väli on 3,5-4,7. Vesipitoisuuden keskiarvo on 90,3 Kui - vatilavuuspainon vaihteluväli on kq/m 3 ja keskiarv o 88 kg/m 3, Tehollinen lämpöarvo kuivalle turpeelle on keski - määrin 19,7 MJ/kq (taulukko 1). Mattilansuon luonnontilainen turvemäärä on n. 0,42 milj. suo-m3 ja tästä on heikosti maatuneen pintaturpeen osuus n. 0,11 milj. m 3 (27 %). Yli 1 m syvyisellä alueella on turvetta

12 n. 0,37 milj. suo- m 3, yli 1,5 m alueella n. 0,28 milj. suo-m 3 ja yli 2 m alueella n. 0,22 milj. suo-m 3 (liite 2). Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala o n 11 ha ja tuotantokelpoisen turpeen määrän. 0,21 milj. suo-m3. Tämän turvemäärän energiasisältö kuivana on n. 0,36 milj. GJ eli n. 0,10 milj. MWh (taulukko 10). Turpeensa puolesta Mattilansuo soveltuu jyrsinturvetuotantoon. 2. Kutusuo (kl , x = 69870, y = 4395 ) sijaitsee runsaat 25 km Kaavin kirkolta itään Sivakkavaara n kylässä. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Paikallistie kulkee suon halki (kuva 4).

13 Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 71 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 19 ha, yli 1,5 m aluetta 7 ha ja yli 2 m aluetta 2 ha (taulukko 7). Tutkimuspistetiheys on 4,6 kpl/10 ha. Vallitsevina suotyyppeinä ovat erilaiset rämeet ja turvekankaat. Puusto on keskinkertaisen tiheää harvennusmetsikköä. Suo on ojitettu kauttaaltaan. Vedet laskevat Kutujoke a pitkin Sivakkajärveen. Kuivatusmandollisuudet ovat hyvät.

14 Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,88 m. Yli 1 m aluee n keskisyvyys on 1,37 m ja tästä on heikosti maatuneen pinta - kerroksen (H 1-4) osuus 0,26 m (liite 2). Suon pohja on pää - asiassa hietaa ja hiekkaa. Paikoitellen pohjalla on ohuelt i liejua (kuva 5). Saravaltaisen turpeen osuus on 62 % ja rahkasammalvaltai - sen 34 %. Ruskosammalvaltaista turvetta on 4 %. Yleisimmä t turvelajit ovat NSC-t (16 %), NCS-t (16 %) ja SC-t (11 % ) (liite 3). Tupasvillaturpeen osuus on 7 %. Puunjäännösturvetta on vain 1 % mutta varputurvetta 42 %. Turpeen keskimaatuneisuus on 5,7, heikosti maatunee n pintakerroksen 3,4 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 6,3 (lii - te 2). Turvekerrostumassa on hyvin maatuneen turpeen seass a kohtalaisesti maatuneen turpeen linssejä (kuva 5). Koko suossa on liekoja runsaasti (3,0 %). 0-1 m välisen kerroksen liekoisuus on erittäin korkea (5,5 %) (tau - lukko 8). Kutusuon luonnontilainen turvemäärä on n. 0,63 milj. m 3 ja tästä on heikosti maatuneen pintaturpeen osuus n. 0,13 milj. m 3 (21 %). Yli 1 m syvyisellä alueella on turvetta n. 0,2 6 milj. suo-m 3, yli 1,5 m alueella n. 0,14 milj. suo-m3 ja yl i 2 m alueella n. 0,05 milj. suo-m 3 (liite 2). Syvyytensä puolesta polttoturvetuotantoon soveltuva n alueen pinta-ala on 8 ha ja tuotantokelpoisen turpeen määr ä n. 0,15 milj. suo-m 3. Saarekkeisuus ja mataluus estävät teollisen polttotur - vetuotannon. 3. Joenniskasuo (kl , x = 69853, y = 4390 ) sijaitsee n. 25 km Kaavin kirkolta itään Sivakkavaaran kyläs - sä. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, yksityistie kulkee suo n lounaisosan halki (kuva 6). Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 110 ha, mistä yl i 1 m syvyistä aluetta on 33 ha, yli 1,5 m aluetta 13 ha ja yl i 2 m aluetta 2 ha (taulukko 7). Tutkimuspistetiheys on 5,5 kpl / 10 ha.

15 Vallitsevina suotyyppeinä ovat puolukkaturvekangas j a varputurvekangas. Puusto on keskinkertaisen tiheää harvennusmetsikköä. Suo on ojitettu kauttaaltaan. Itäosassa on uutta ojitusta. Keski- ja itäosien vedet laskevat suon halki virtaa - vaan Sivakkajokeen ja edelleen Sivakkajärveen. Lounaisosie n vedet laskevat Nevanpuroa ja Parspuroa pitkin itään Sivakka - järveen. Kuivatusmandollisuudet ovat muualla paitsi suo n lounaisosassa heikot.

16 Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,80 m. Yli 1 m alueen keskisyvyys on 1,39 m ja tästä on heikosti maatuneen pintakerroksen (H 1-4) osuus 0,30 m (liite 2). Suon pohjalla on pää - asiassa hiekkaa (kuva 7). Saravaltaisen turpeen osuus on 36 % ja rahkasammalvaltaisen 58 %. Ruskosammalvaltaista turvetta on 6 %. Yleisem - mät turvelajit ovat LCS-t (24 % ), NCS-t (10 % ) ja BS-t (10 % ) (liite 3). Puunjäännösturvetta on runsaasti (39 %) samoinkui n varputurvettakin (22 %).

17 Turpeen keskimaatuneisuus on 5,7, heikosti maatunee n pintakerroksen 2,9 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 6,3 (liite 2). Turvekerrostuman maatuneisuus kasvaa lähes poikkeuksetta pohjaa kohti mentäessä (kuvat 8 ja 9). Koko suossa on liekoja vähän (1,5 %). Ainoastaan suo n pintaosassa (0-0,5 m) liekoisuus on korkea (3,3 %) (taulukko 8).

18 Joenniskasuon luonnontilainen turvemäärä on n. 0,88 milj. m a ja tästä on heikosti maatuneen pintaturpeen osuus n. 0,1 9 milj. m 3 (22 %). Yli 1 m syvyisellä alueella on turvett a n. 0,46 milj. suo- m 3, yli 1,5 m alueella n. 0,23 milj. suo-m 3 ja yli 2 m alueella n. 0,04 milj. suo-m 3 (liite 2). Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 1 0 ha ja tuotantokelpoisen turpeen määrä n.0,16 milj. suo-m. Maatumattoman pintarahkaturpeen poiston jälkeen suon lounais - osa soveltuu pienialaiseen palaturvetuotantoon.

19 Aitasuo (kl , x = 69843, y = 4335 ) sijaitsee n. 20 km Kaavin kirkolta itään Luikonlanden kylässä. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Kärrytie tulee suon länsi - puolella sijaitsevalle pellolle (kuva 10). Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 21 ha, mistä yl i 1 m syvyistä aluetta on 11 ha, yli 1,5 m aluetta 7 ha ja yl i 2m aluetta 5 ha (taulukko 7). Tutkimuspistetiheys on 7, 6 kpl/10 ha. Vallitsevina suotyyppeinä ovat varsinainen korpi ja varsinainen korpimuuttuma. Paikoitellen tavataan isovarpuist a rämettä. Puusto on keskinkertaisen tiheää harvennusmetsikköä. Suo on ojitettu vain eteläpäästään. Vedet laskevat Kylmäpuroa pitkin länteen Retuseen. Kuivatusmandollisuudet ova t hyvät.

20 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,52 m. Yli 1 m aluee n keskisyvyys on 2,36 m ja tästä on heikosti maatuneen pintakerroksen (H 1-4) osuus 0,54 m (liite 2). Suon pohja on pää - asiassa moreenia. Keskiosan syvänteessä on liejua paksuimmil - laan n. 2,5 m (kuva 11). Saravaltaisen turpeen osuus on 67 % ja rahkasammalval - taisen 23 Ruskosammalvaltaista turvetta on 10 %. Yleisimmät turvelajit ovat NSC-t (18 %), BC-t {17 %) ja NC- t (10 %) (liite 3). Tupasvillaturpeen osuus on 7 %. Puunjäännösturvetta on vain 3 % mutta varputurvetta 37 %. Turpeen keskimaatuneisuus on 5,0, heikosti maatunee n pintakerroksen 3,5 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 5,6 (lii - te 2). Turvekerrostuma on maatuneisuuden suhteen vaihtelev a (kuva 11). Koko suossa on liekoja runsaasti (3,5 %). Liekoja on erittäin runsaasti (4,7 %) 0-1 m välisessä kerroksessa j a varsinkin 0,6-1,0 m kerroksessa (5,7 %) (taulukko 8). Aitasuon luonnontilainen turvemäärä on n. 0,32 milj. m 3 ja tästä on heikosti maatuneen pintaturpeen osuus n. 0,08 milj. m 3 (25 %). Yli 1 m syvyisellä alueella on turvetta n. 0,2 6 milj. suo-m 3, yli 1,5 m alueella n. 0,21 milj. suo-m 3 ja yl i 2 m alueella n. 0,17 milj. suo-m 3 (liite 2). Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala o n 8 ha ja tuotantokelpoisen turpeen määrä n. 0,19 milj. suo-m 3. Turpeensa puolesta Aitasuo soveltuu pienialaiseen jyrsintur - vetuotantoon. 5. Rajasuo (kl , x = 69923, y = 4474) sijaitsee n. 35 km Kaavin kirkolta itään, Ukonvaaran kylässä. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Yksityistie kulkee suon poh - joispuolitse ja toinen tulee suon länsipään pellolle (kuva 12). Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 51 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 32 ha, yli 1,5 m aluetta 20 ha ja yli 2 m aluetta 15 ha (taulukko 7). Tutkimuspistetiheys on 4,3 kpl / 10 ha. Vallitsevina suotyyppeinä ovat erilaiset rämeet kute n varsinainen sararäme ja varsinainen sararämemuuttuma. Puusto on keskinkertaisen tiheää harvennusmetsikköä.

21 Suo on ojitettu keski-, pohjois- ja itäosistaan. Vedet laskevat suon halki virtaavaa Louhipuroa pitkin pohjoisee n Halijärveen. Suon kaakkois- ja länsinurkassa sijaitsevat lam - met estävät tehokkaan kuivatuksen (kuvat 12 ja 13). Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,43 m. Yli 1 m aluee n keskisyvyys on 2,00 m ja tästä on heikosti maatuneen pintakerroksen (H 1-4) osuus 0,44 m (liite 2). Suon pohja on pää - asiassa moreenia. Pahalammen ympäristössä on suon pohjall a ohuelti liejua (kuva 13).

22 Saravaltaisen turpeen osuus on 86 % ja rahkasammalvaltaisen 14 %. Yleisimmät turvelajit ovat MnC -t (28 %), MnSC-t (12 %) ja ErS C -t (10 %) (liite 3). Tupasvillaturpeen osuu s on 13 %. Puunjäännösturvetta on 3 % ja varputurvetta 23 %.

23 Turpeen keskimaatuneisuus on 5,1, heikosti maatuneen pintakerroksen 3,5 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 5,5 (lii - te 2). Turvekerrostuma on maatuneisuuden suhteen vaihtelev a (kuvat 13 ja 14 ).

24 Koko suossa on liekoja runsaasti (3,0 %). 0-1 m syvyydessä liekojen määrä on erittäin suuri (4,8 %) (taulukk o 8). Pisteellä A 500 turpeen tuhkapitoisuus vaihtelee välill ä 1,8-2,9 % ja on keskimäärin 2,2 %. Turpeen ph :n vaihtelu - väli on 3,2-4,5. Vesipitoisuuden keskiarvo on 89,7 %. Kuivatilavuuspainon vaihteluväli on kg/ m 3 ja keskiar - vo 89 kg/m 3. Tehollinen lämpöarvo kuivalle turpeelle on keskimäärin 22,3 MJ/kg (taulukko 2). Rajasuon luonnontilainen turvemäärä on n. 0,73 milj. m 3 ja tästä on heikosti maatuneen pintaturpeen osuus n. 0,1 6 milj. m 3 (22 %). Yli 1 m syvyisellä alueella on turvetta n. 0,64 milj. suo-m 3, yli 1,5 m alueella n. 0,51 milj. suo-m 3 ja yli 2 m alueella n. 0,42 milj. suo-m 3 (liite 2). Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 20 ha ja tuotantokelpoisen turpeen määrä n. 0,41 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisältö kuivana on n. 0,81 milj. GJ eli n. 0,22 milj. MWh (taulukko 10). Kuivatusvaikeuksie n takia Rajasuo jäänee kuitenkin taloudellisesti kannattava n polttoturvetuotannon ulkopuolelle.

25 Timonneva (kl , x = 69910, y = 4445 ) sijaitsee n. 30 km Kaavin kirkolta itään, Telkkävaaran kyläs - sä. Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset. Paikallistie kulkee suon kaakkoispuolitse (kuva 15). Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 48 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 33 ha, yli 1,5 m aluetta 20 ha ja yli 2 m aluetta 10 ha (taulukko 7). Tutkimuspistetiheys on 5,2 kpl / 10 ha. Vallitsevina suotyyppeinä ovat erilaiset rämeet. Suon keskiosassa on varsinaista saranevaa ja lyhytkortista nevaa.

26 Puusto on harvaa, riukuasteen metsikköä. Suo on ojitettu lähes kauttaaltaan. Vedet laskevat suo n halki virtaavaa Raatepuroa pitkin luoteeseen Levä-Timosen lam - peen ja edelleen luoteeseen Ylimmäiseen Raatelampeen. Suon itäosassa sijaitseva Iso-Tirnon lampi estää kuivatuksen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,58 m. Yli 1 m aluee n keskisyvyys on 1,94 m ja tästä on heikosti maatuneen pintake r- roksen (H 1-4) osuus 0,64 m (liite 2). Suon pohja on pää - asiassa moreenia. Keskiosan syvien altaiden pohjalla on vaih - televan paksuisia liejukerroksia (kuva 16). Saravaltaisen turpeen osuus on 66 % ja rahkasammalvaltai - sen 33 %. Ruskosammalvaltaista turvetta on 1 %. Yleisimmä t turvelajit ovat NC-t (22 %), MnC-t (15 %) ja CS-t (10 %) (liite 3). Tupasvillaturpeen osuus on 21 %. Puunjäännösturvett a on 2 % ja varputurvetta 25 %. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,9, heikosti maatuneen pin - takerroksen 3,4 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 5,7 (liit e 2). Turvekerrostuma on maatuneisuuden suhteen vaihteleva (kuva 16). Koko suossa on liekoja runsaasti (3,3 %). 0-1 m sy - vyydessä liekojen määrä on erittäin suuri (4,7 %) (taulukko 8). Timonnevan luonnontilainen turvemäärä on n. 0,76 milj. m 3 ja tästä on heikosti maatuneen pintaturpeen osuus n. 0,25 milj. m 3 (33 %). Yli 1 m syvyisellä alueella on turvetta n. 0,6 4 milj. suo-m 3, yli 1,5 m alueella n. 0,49 milj. suo-m 3 ja yl i 2 m alueella n. 0,32 milj. suo-m 3 (liite 2). Timonneva ei sovellu poittoturvetuotantoon saarekkeisuu - den ja kuivatusvaikeuksien takia. 7. Kärrikankaansuo (kl , x = 69897, y = 4447 ) sijaitsee n. 30 km Kaavin kirkolta itään, Niinivaaran kylässä. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Paikallistie kulkee suo n luoteis- ja yksityistie suon lounaispuolitse (kuva 17). Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 24 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 11 ha, yli 1,5 m aluetta 7 ha ja yli 2 m aluetta 4 ha (taulukko 7). Tutkimuspistetiheys on 5,4 kpl / 10 ha. Keskiosaltaan suo on varsinaista sararämettä. Reunoill a on puolukka- ja varputurvekangasta sekä kangasrämettä.

27 Puusto on keskinkertaisen tiheää harvennusmetsikköä. Suo on ojitettu kauttaaltaan. Eteläosien vedet laskeva t lounaaseen Iso Niinilampeen ja pohjoisosien vedet luoteesee n Iso Haukilampeen. Kuivatusmandollisuudet ovat hyvät. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,00 m. Yli 1 m aluee n keskisyvyys on 1,73 m ja tästä on heikosti maatuneen pintakerroksen (H 1-4) osuus 0,09 m (liite 2). Suon pohja on pääasiassa moreenia. Keskiosan altaan pohjalla on ohuelti liejua va 18). Saravaltaisen turpeen osuus on 71 % ja rahkasammalval - taisen 26 Ruskosammalvaltaista turvetta on 3 Yleisim - mät turvelajit ovat NC-t (28 %), MnSC-t (11 %) ja BC-t (10%). (liite 3). Puunjäännösturvetta on 12 % ja varputurvetta 3 8 (ku- Turpeen keskimaatuneisuus on 5,9, heikosti maatuneen pintakerroksen 3,2 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 6,1 (liit e 2). Turvekerrostuma on maatuneisuuden suhteen varsin vaihteleva (kuva 18).

28 Koko suossa on liekoja runsaasti (3,6 %). 0-1 m vä - lisen kerroksen liekoisuus on erittäin korkea (4,7 %), var - sinkin 0,6-1,0 m kerroksessa (6,0 %) (taulukko 8). Kärrikankaansuon luonnontilainen turvemäärä. on n. 0,2 4 milj. m 3 ja tästä on heikosti maatuneen pintaturpeen osuus n. 0,02 milj. m 3 (8 %). Yli 1 m syvyisellä alueella on turvett a n. 0,19 milj. suo-m 3, yli 1,5 m alueella n. 0,15 milj. suo-m 3 ja yli 2 m alueella n. 0,10 milj. suo-m 3 (liite 2). Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 7 ha ja tuotantokelpoisen turpeen määrä n. 0,14 milj. suo-m 3. Kärrikankaansuo soveltuu sekä pienialaiseen jyrsin- ett ä palaturvetuotantoon.

29 Haukisuo (kl , x = 69827, y = 4447) sijaitsee n. 35 km Kaavin kirkolta itään, Rovevaaran kylässä. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Yksityistie kulkee suon pohjois- ja lounaispuolitse (kuva 19). Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 26 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 17 ha, yli 1,5 m aluetta 12 ha ja yli 2 m aluetta 7 ha (taulukko 7). Tutkimuspistetiheys on 4,6 kpl / 10 ha. Vallitsevina suotyyppeinä ovat erilaiset rämeet kuten tupasvillaräme, kangasräme ja korpiräme. Puusto on keskinkertaisen tiheää riukuasteen metsikköä. Suo on ojitettu lähes kauttaaltaan. Pohjoisosien vede t laskevat luoteeseen Haukipuroon ja edelleen pohjoiseen Louheen. Suon eteläosasta vedet laskevat länteen Iso Haukilampeen, jos - ta edelleen pohjoiseen Haukipuroon. Kuivatusmandollisuude t ovat hyvät.

30 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,58 m. Yli 1 m aluee n keskisyvyys on 1,94 m ja tästä on heikosti maatuneen pinta - kerroksen (H 1-4) osuus 0,76 m (liite 2). Suon pohjalla o n hiekkaa, soraa ja moreenia (kuva 20). Saravaltaisen turpeen osuus on 53 % ja rahkasammalvaltaisen 47 %. Yleisimmät turvelajit ovat ErS-t (22 %), ErCS- t (14 %) ja MnC- sekä ErSC-t (13 %) (liite 3). Tupasvi 1 laturpeen osuus on peräti 49 %. Puunjäännösturvetta on 5 % j a varputurvetta 23 %. Turpeen keskimaatuneisuus on 5,0, heikosti maatuneen pin - takerroksen 3,7 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 5,7 (liit e 2). Maatuneisuus kasvaa lähes säännönmukaisesti pohjaa koht i mentäessä (kuva 20).

31 Koko suossa on liekoja kohtalaisesti (2,0 %) (tauluk - ko 8). Pisteellä A 300 turpeen tuhkapitoisuus vaihtelee välillä 1,2-2,4 % ja on keskimäärin 1,7 %. Turpeen ph :n vaihteluväli on 3,0-4,1. Vesipitoisuuden keskiarvo on 91,7 %. Kuivatilavuuspainon vaihteluväli on kg/m 3 ja keskiar - vo 76 kg/m 3, Tehollinen lämpöarvo kuivalle turpeelle on keskimäärin 19,9 MJ/kg (taulukko 3). Haukisuon luonnontilainen turvemäärä on n. 0,41 milj. m 3 ja tästä on heikosti maatuneen pintaturpeen osuus n. 0,1 6 milj. m 3 (39 %). Yli 1 m syvyisellä alueella on turvetta n. 0,33 milj. suo-m 3, yli 1,5 m alueella n. 0,27 milj. suo-m a j a yli 2 m alueella n. 0,19 milj. suo-m 3 (liite 2). Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala o n 10 ha ja tuotantokelpoisen turpeen määrä n. 0,19 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisältö kuivana on n. 0,29 milj. GJ eli n. 0,08 milj. MWh (taulukko 10). Haukisuo soveltuu turpeensa puolesta pienialaiseen palaturvetuotantoon, mutta täm ä edellyttää maatumattoman, pintatupasvillarahkaturpeen poista - mista.

32 Suurisuo (kl , x = 69843, y = 4437) sijait - see n. 30 km Kaavin kirkolta itään, Rovevaaran kylässä. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Yksityistie kulkee suon pohjoispuolitse ja kärrytie tulee suon luoteisnurkkaan, pelloll e (kuva 21). Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 23 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 6 ha, yli 1,5 m aluetta 4 ha ja yli 2 m aluetta 3 ha (taulukko 7). Tutkimuspistetiheys on 4,4 kpl / 10 ha. Varsinaista sararämemuuttumaa on suon luoteisosassa. Keskiosan suotyypit ovat puolukka- ja varputurvekangas. Korpirämemuuttumaa on suon etelä- ja itälaidalla. Puusto on keskinkertaisen tiheää riukuasteen metsikköä. Suo on ojitettu kauttaaltaan. Vedet laskevat suon halki virtaavaa Haukipuroa pitkin pohjoiseen Louheen. Kuivatus - mahdollisuudet ovat hyvät.

33 Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,96 m. Yli 1 m alueen keskisyvyys on 2,00 m ja tästä on heikosti maatuneen pinta - kerroksen (H 1-4) osuus 0,17 m (liite 2). Suon pohjalla on runsaasti kiviä. Keskiosan syvissä altaissa on pohjalla liejua (kuva 22). Saravaltaisen turpeen osuus on 86 % ja rahkasammalval - taisen 14 % Yleisimmät turvelajit ovat NSC-t (24 %), MnC- t (21 %) ja NC-t (16 %) (liite 3). Tupasvillaturpeen osuus o n 4 %. Puunjäännösturvetta on 6 % ja varputurvetta 49 %.

34 Turpeen keskimaatuneisuus on 6,2, heikosti maatunee n pintakerroksen 3,3 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 6,5 (li i - te 2). Turvekerrostuma on maatuneisuuden suhteen selväpiir - teinen, maatuneisuus kasvaa lähes kaikkialla pohjaa kohti men - täessä (kuva 22). Koko suossa on liekoja vähän (1,7 %), ainoastaan suo n pintaosan (0-0,5 m) liekoisuus on erittäin korkea (5,0 % ) (taulukko 8). Suurisuon luonnontilainen turvemäärä on n. 0,24 milj. m 3 ja tästä on heikosti maatuneen pintaturpeen osuus n. 0,0 2 milj. m 3 (8 %). Yli 1 m syvyisellä alueella on turvetta n. 0,12 milj. suo-m 3, yli 1,5 m alueella n. 0,09 milj.-suo-m 3 ja yli 2 m alueella n. 0,07 milj. suo-m 3 (liite 2). Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala o n 4 ha ja tuotantokelpoisen turpeen määrä n. 0,08 milj. suo-m 3. Suurisuo soveltuu sekä pienialaiseen jyrsin- että palaturv e - tuotantoon. 10. Miihkalinsuo (kl , x = 69840, y = 4420 ) sijaitsee n. 30 km Kaavin kirkolta itään, Rovevaaran kylässä. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, yksityistie kiertää suon itä-, etelä- ja lounaispuolitse (kuva 23). Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 31 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 21 ha, yli 1,5 m aluetta 12 ha ja yli 2 m aluetta 6 ha (taulukko 7). Tutkimuspistetiheys on 6,8 kpl / 10 ha. Yleisimpänä suotyyppinä on varputurvekangas, jonka osuu s määritetyistä suotyypeistä on yli 50 %. Tupasvillarämemuut - tumaa on myös paikoitellen (kuvat 24 ja 25). Puusto on kes - kinkertaisen tiheää harvennusmetsikköä. Suo on ojitettu kauttaaltaan. Vedet laskevat suon koil - lisosassa sijaitsevaan Miihkalinlampeen ja siitä edellee n luoteeseen Rovesalmen kautta Sivakkajärveen. Kuivatusmahdol - lisuudet ovat heikot Miihkalinlammen ja Sivakkajärven läheisyyden takia. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,32 m. Yli 1 m alueen keskisyvyys on 1,67 m ja tästä on heikosti maatuneen pintakerroksen (H 1-4) osuus 0,10 m (liite 2). Suon pohj a on pääasiassa hiesua ja hietaa (kuvat 24 ja 25).

35 Saravaltaisen turpeen osuus on 62 % ja rahkasammalval - taisen 37%. Ruskosammalvaltaista turvetta on 1 %. Yleisimmät turvelajit ovat MnC-t(22 %), NCS-t(17 %) ja MnSC-t (8 % ) (liite 3). Tupasvillaturpeen osuus on 11 %. Puunjäännöstu r vetta on vain 1 % mutta varputurvetta 44 %. Turpeen keskimaatuneisuus on 6,4, heikosti maatunee n pintakerroksen 3,3 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 6,6 (liite 2). Miihkalinsuon pohjaosassa on lähes kauttaaltaan kohtalaisesti maatuneen turpeen linssejä. Muuten maatuneisuu s kasvaa normaalisti pohjaa kohti mentäessä (kuvat 24 ja 25).

36 ko 8). Koko suossa on liekoja kohtalaisesti (2,4 %) (tauluk - Miihkalinsuon luonnontilainen turvemäärä on n. 0,4 1 milj. m 3 ja tästä on heikosti maatuneen pintaturpeen osuus n. 0,03 milj. m 3 (7 %). Yli 1 m syvyisellä alueella on turvetta n. 0,35 milj. suo-m 3, yli 1,5 m alueella n. 0,24 milj. suo-m 3 ja yli 2 m alueella n. 0,14 milj. suo-m 3 (liite 2). Kuivatusvaikeuksien takia Miihkalinsuo ei sovellu polttoturvetuotantoon.

37 Pitäjäin Rajasuo (kl , x = 69668, y = 4470 ) sijaitsee n. 35 km Kaavin kirkolta kaakkoon, Maarianvaaran kylässä. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Siilinjärvi-Joensu u rautatie kulkee suon halki ja Kaavi-Outokumpi pikatie suo n koillispuolitse (kuva 26). Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 65 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 46 ha, yli 1,5 m aluetta 38 ha ja yli 2 m aluetta 27 ha (taulukko 7). Tutkimuspistetiheys on 3,8 kpl / 10 ha.

38 Keski-, etelä- ja itäosiltaan suo on turvekangasta, pää - osin varpu- ja puolukkaturvekangasta. Koillisnurkkauksessa o n korpirämettä. Pohjoisosassa on pienialainen kytöheitto. Puusto on tiheää varttunutta kasvatusmetsikköä. Suo on ojitettu lähes kauttaaltaan. Vedet laskevat suo n halki virtaavaa Myllypuroa pitkin luoteeseen Suojokeen ja edelleen länteen Mietunlampeen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,75 m. Yli 1 m aluee n keskisyvyys on 2,24 m ja tästä on heikosti maatuneen pintakerroksen (H 1-4) osuus 0,26 m (liite 2). Suon pohja on pääasiassa moreenia. Syvimpien alueiden pohjalla on ensin ohuelt i liejua, jonka alla sitten hiesua tai hietaa (kuvat 27 ja 28).

39 Saravaltaisen turpeen osuus on 79 % ja rahkasammalvaltaisen 18 %. Ruskosammalvaltaista turvetta on 3 %. Yleisemmät turvelajit ovat NSC-t (20 %), LSC-t (18 %) ja MnSC-t (12 % ) (liite 3). Puunjäännösturvetta on runsaasti (26 %) samoinkui n varputurvettakin (30 %). Turpeen keskimaatuneisuus on 5,8, heikosti maatunee n pintakerroksen 3,4 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 6,1 (lii - te 2). Turvekerrostuman keskiosassa on lähes kauttaaltaan pak - su, hyvin (H 7-10) maatuneen turpeen linssi. Suon pohjaosan turve on heikosti tai kohtalaisesti maatunutta (kuvat 27 j a 28). Koko suossa on liekoja runsaasti (3,1 %). 0-1 m syvyydessä liekojen määrä on erittäin suuri (4,7 %) (taulukko 8).

40 Pisteellä A 300 turpeen tuhkapitoisuus vaihtelee välill ä 4,4-5,8 % ja on keskimäärin 5,1 %. Em. vaihteluvälistä j a keskiarvosta on jätetty pois suon pintaosan (0-40 cm) runsastuhkainen turve. Turpeen ph :n vaihteluväli on 4,2-4,7. Vesipitoisuuden keskiarvo on 85,2 %. Kuivatilavuuspaino n vaihteluväli on kg/m 3 ja keskiarvo 135 kg/m 3. Tehollinen lämpöarvo kuivalle turpeelle on keskimäärin 21,0 MJ/k g (taulukko 4). Pitäjäin Rajasuon luonnontilainen turvemäärä on n. 1,1 4 milj. m 3 ja tästä on heikosti maatuneen pintaturpeen osuus n. 0,14 milj. m 3 (12 %). Yli 1 m syvyisellä alueella on turvetta n. 1,03 milj. suo-m 3, yli 1,5 m alueella n. 0,93 milj. suo-m 3 ja yli 2 m alueella n. 0,73 milj. suo-m 3 (liite 2). Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala o n 34 ha ja tuotantokelpoisen turpeen määrä n. 0,75 milj. suo-m 3 Tämän turvemäärän energiasisältö kuivana on n. 1,66 milj. GJ eli n. 0,46 milj. MWh (taulukko 10). Pitäjäin Rajasuo sovel - tuu turpeensa puolesta sekä jyrsin- että palaturvetuotantoon.

41 Suuri Suksisuo (kl , x = 69673, y = 4453 ) sijaitsee runsaat 35 km Kaavin kirkolta kaakkoon, Maarianvaaran kylässä. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, yksityisti e kulkee suon etelä- ja länsipuolitse (kuva 29). Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 25 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 14 ha, yli 1,5 m aluetta 11 ha ja yli 2 m aluetta 9 ha (taulukko 7). Tutkimuspistetiheys on 7,6 kpl / 10 ha. Suuri Suksisuo on lähes kauttaaltaan lyhytkortista nevarämettä ja tupasvillarämettä. Puusto on tiheää, riukuastee n metsikköä.

42 Suo on kauttaaltaan luonnontilainen. Vedet laskeva t sekä pohjoiseen Suojokeen että luoteeseen Suolamminpuroon j a edelleen luoteeseen Mietunlampeen. Kuivatukselle ei ol e käytännön esteitä.

43 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,44 m. Yli 1 m aluee n keskisyvyys on 2,07 m ja tästä on heikosti maatuneen pintaker - roksen (H 1-4) osuus 0,93 m (liite 2). Suon pohja on pää - asiassa moreenia. Syvimmän altaan pohjalla on pienialainen, ohuehko saostuma ja sen alla liejua (kuva 30). Saravaltaisen turpeen osuus on 52 % ja rahkasammalvaltaisen 37 %. Ruskosammalvaltaista turvetta on 11 %. Yleisimmä t turve laj it ovat SC-t (13 %), MnSC-t (12 %) ja CS-t (10 % ) (liite 3). Tupasvillaturpeen osuus on 12 %. Puunjäännösturvetta on 16 % ja varputurvetta 13 %. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,9, heikosti maatuneen pintakerroksen 2,9 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 6,5 (liit e 2). Turvekerrostuma on maatuneisuuden suhteen vaihteleva (kuvat 30 ja 31). Keskiosan syvänteessä suon pinnassa on n. 1,5 m paksuinen, lähes maatumaton TrS/CS/SC-turvepatja (kuv a 30). Koko suossa on liekoja runsaasti (3,3 %). Liekojen mää - rä on erittäin suuri (5,3 %) 0,6-1,0 m välisessä kerroksessa. 1-2 m kerroksessa liekoja on kohtalaisesti (2,5 % ) (taulukko 8). Pisteellä A turpeen tuhkapitoisuus vaihtelee välillä 1,4-3,5 % ja on keskimäärin 2,2 %. Turpeen ph :n vaihteluväli on 3,3-5,3. Vesipitoisuuden keskiarvo on 89,0 %.

44 Kuivatilavuuspainon vaihteluväli on kg/ m 3 ja keski - arvo 109 kg/m 3. Tehollinen lämpöarvo kuivalle turpeelle o n keskimäärin 21,9 MJ/kg (taulukko 5). Suuri Suksisuon luonnontilainen turvemäärä on n. 0,3 6 milj. m 3 ja tästä on heikosti maatuneen pintaturpeen osuus n. 0,16 milj. m 3 (44 %). Yli 1 m syvyisellä alueella on turvet - ta n. 0,29 milj. suo-m 3, yli 1,5 m alueella n. 0,26 milj. suo-m 3 ja yli 2 m alueella n. 0,22 milj. suo-m 3 (liite 2). Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala o n 11 ha ja tuotantokelpoisen turpeen määrä n. 0,21 milj. suo-m3. Tämän turvemäärän energiasisältö kuivana on n. 0,50 milj. GJ eli n. 0,14 milj. MWh (taulukko 10). Turpeensa puolesta Suu - ri Suksisuo soveltuu jyrsinturvetuotantoon, mutta tämä edellyttää maatumattoman, pintatupasvillarahkaturpeeri poistamista. Runsas liekoisuus nostaa tuotantokustannuksia merkittävästi. Suon säilyttäminen luonnontilaisena on varteenotettava vaihtoehto. 13. Välisuo (kl , x = 69698, y = 4466 ) sijaitsee n. 30 km Kaavin kirkolta kaakkoon, Maarianvaaran ky - lässä. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Yksityistie kulke e suon eteläpuolitse (kuva 32). Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 30 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 20 ha, yli 1,5 m aluetta 13 ha ja yl i 2 m aluetta 9 ha (taulukko 7). Tutkimuspistetiheys on 6,7 kpl / 10 ha. Välisuo on lähes kauttaaltaan turvekangasta. Keskios a on varputurvekangasta ja eteläosa puolukkaturvekangasta. Suon pohjois- ja länsinurkkaukset ovat peltona. Puusto on keskinkertaisen tiheää harvennusmetsikköä. Suo on ojitettu kauttaaltaan. Vedet laskevat etelää n Hannonsillanpuroon, josta edelleen länteen Myllypuroon ja Suo - jokeen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,40 m. Yli 1 m aluee n keskisyvyys on 1,85 m ja tästä on heikosti maatuneen pintaker - roksen (H 1-4) osuus 0,20 m (liite 2). Suon pohjalla on pää - asiassa moreenia. Suon eteläpäässä on Hannonpuron vaikutuksesta n. 1 metrin vahvuinen liejukerros (kuvat 33 ja 34).

45 Saravaltaisen turpeen osuus on 51 % ja rahkasammalval - taisen 44 %. Ruskosammalvaltaista turvetta on 5 %. Yleisimmät turvelajit ovat NCS-t (18 %), MnSC-t (13 %) ja LCS- t (12 %) (liite 3). Tupasvillaturpeen osuus on 2 %. Puunjään - nösturvetta on 31 % ja varputurvetta 29 %. Turpeen keskimaatuneisuus on 5,2, heikosti maatunee n pintakerroksen 2,7 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 5,6 (lii - te 2). Turvekerrostuma on maatuneisuuden suhteen vaihtelev a (kuvat 33 ja 34). Turvepatjan keskiosissa on paikoitelle n lähes maatumatonta turvetta (kuvat 33 ja 34). Koko suossa o n liekoja vähän (1, 1 %) (taulukko 8).

46 Pisteellä A turpeen tuhkapitoisuus vaihtelee välillä 0,6-5,4 % ja on keskimäärin 3,4 Turpeen ph :n vaihteluväli on 3,7-5,9. Vesipitoisuuden keskiarvo on 82,8 %. Kuivatilavuuspainon vaihteluväli on kg/m 3 ja keski - arvo 80 kg/m 3. Tehollinen lämpöarvo kuivalle turpeelle on keskimäärin 21,4 MJ/kg (taulukko 6).

47 Välisuon luonnontilainen turvemäärä on n. 0,42 milj. m 3 ja tästä on heikosti maatuneen pintaturpeen osuus n. 0,0 5 milj, m 3 (12 %). Yli 1 m syvyisellä alueella on turvetta n. 0,37 milj. suo-m 3, yli 1,5 m alueella n. 0,29 milj. suo-m 3 ja yli 2 m alueella n. 0,23 milj. suo-m 3 (liite 2).

48 Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 15 ha ja tuotantokelpoisen turpeen määrä n. 0,24 milj. suo-m 3, Tämän turvemäärän energiasisältö kuivana on n. 0,4 1 milj. GJ eli n. 0,11 milj. MWh (taulukko 10). Turpeensa puolesta Välisuo soveltuu jyrsinturvetuotantoon.

49 TULOSTEN TARKASTELU A Tutkittu suoal a Tutkittujen soiden yhteenlaskettu pinta-ala on 555 ha. Tästä on yli 1 m syvyistä aluetta 283 ha eli 51,0 %, yli 1,5 m aluetta 176 ha (31,7 %) ja yli 2 m syvyistä aluetta 107 ha (19,3 %) (taulukko 7). Tutkitut suot jakautuvat pinta-aloittain seuraavasti : < 25 ha 4 kp l " " 3 " > " Yht. 13 kp l Tutkimuslinjastoa on yhteensä 25,4 km ja tutkimuspis - teitä 296 kpl. Koko aineiston tutkimuspistetiheys on 5,3 kpl / 10 ha.

50 Suotyypi t Luonnontilaisia suotyyppejä on tutkimuspisteiden suotyy - peistä 27,3 %, ojikkoja 5,5 % ja muuttumia 30,1 %. Turvekan - kaiden, pellon, kytöheiton ja karhunsammalmuuttuman kokonais - osuus on 37,1 % (liite 1). Avosoiden osuus on pieni (4,1 % ) samoinkuin korpienkin (12,3 %). Rämeitä on runsaasti (46,5 %). Turvekerrostuman paksuus ja maatuneisuu s Tutkittujen soiden turvekerrostuman keskipaksuus o n 1,31 m (liite 2). Heikosti maatuneen (H1-4) pintakerrokse n osuus on tästä 0,29 m. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyy s on 1,88 m, yli 1,5 m alueen 2,29 m ja yli 2 m alueen 2,63 m. Heikosti maatuneen pintakerroksen paksuus eri soilla vaiht e - lee jonkin verran (vaihteluväli 0,08-0,64 m) (liite 2). Tutkittujen soiden turvekerrostumien keskimaatuneisuu s on 5,4 ja keskimaatuneisuuksien vaihteluväli 4,9-6,4 (liit e 2). Heikosti maatuneen (H1-4) pintakerroksen keskimaatunei - suus on 3,3 (vaihteluväli 2,7-3,8) ja hyvin maatunee n (H5-10) pohjakerroksen 6,0 (vaihteluväli 5,3-6,6). Turvelajijakauma Tutkittujen soiden tarkempi turvelajijakauma on esite t - ty liitteessä 3. Turpeista on saravaltaisia (C-, SC- ja BC - turpeet) 66 %, rahkavaltaisia 31 % ja ruskosammalvaltaisi a 3 o. Yksittäisiä turvelajeja tarkasteltaessa havaitaan, ett ä Menyanthes-saraturve (MnC-t) on yleisin (12 %) turvelaji. Varpurahkasaraturvetta (NSCr-t) on myös 12 %. Rahkaturpeide n yleisimmät lisätekijät ovat varpu (N) ja tupasvilla (Er). Vastaavasti saraturpeiden yleisimmät lisätekijät ovat varp u ja raate (Mn). Ruskosammalvaltaista (B-) turvetta on paikoi - tellen runsaastikin, esim. (12.) Suuri Suksisuo, jolla B-tur - vetta on 11 %. Puunjäännösturvetta on keskimäärin 11 %, parhaimmillaa n 39 % (3.) Joenniskasuo. Varputurpeen keskimääräinen osuus o n 30 % ja eniten eli 49 % sitä on (9.) Suurisuolla (liite 3).

51 Liekoisuu s Liekoisuudella tarkoitetaan lahoamattoman puuainekse n eli liekojen määrää suossa ja se ilmoitetaan prosenttein a suon tilavuudesta. Tutkituilla soilla liekojen määrä on 0-1 m välisessä kerroksessa suuri (3,9 %) mutta 1-2 m kerroksessa se on pieni (1,1 %) (taulukko 8). Kerroksittain tarkas - teltuna liekoisuus on suurimmillaan (4,2 %) 0,6-1,0 m väli - sessä kerroksessa. Suurin suokohtainen arvo on (7.) Kärrikankaansuolla (6,0 %). Vähiten liekoja on 1,6-2,0 m kerroksessa eli keskimäärin 0,7 % (taulukko 8). Taulukko 8. Liekoisuustaulukko. Kerroksittainen liekoisuus -% Keskim. liekoisuus % Suo 0-0,5 m 0,6-1,0 m 1,1-1,5 m 1,6-2,0 m 0-1 m 1-2 m 1. Mattilansuo 2,6 2,7 0,7 0,5 2,6 0, 6 2. Kutusuo 5,9 5,1 0,5 0,5 5,5 0, 5 3. Joenniskasuo 3,3 2,3 0,1-2,8 0, 1 4. Aitasuo 3,8 5,7 3,0 1,2 4,7 2, 2 5. Rajasuo 3,8 5,9 1,5 0,5 4,8 1, 1 6. Timonneva 4,4 5,2 1,8 1,5 4,7 1, 8 7. Kärrikankaansuo 3,6 6,0 3,5 1,4 4,7 2, 5 8. Haukisuo 3,4 3,1 1,4-3,2 0, 8 9. Suurisuo 5,0 1, ,4-10. Miihkalinsuo 3,4 4,2 1,9 0,3 3,7 1, Pitäjäin Rajasuo 4,4 5,2 1,5 1,3 4,7 1, Suuri Suksisuo 3,0 5,3 2,7 2,3 4,1 2, Välisuo 2,2 1,8 0,2 0,2 2,0 0, 2 Keskiarvo 3,7 4,2 1,4 0,7 3,9 1,1 Laboratoriotulosten tarkastelua Tilavuustarkkoja näytesarjoja laboratoriomäärityksi ä varten otettiin 6 suolta. Taulukossa 9 on jokaisen näyte - pisteen määritystulosten keskiarvot ja vaihteluvälit.

52 Turvenäytteiden happamuus eli ph on keskimäärin 4, 3 ja vaihteluväli 3,0-5,9. Saravaltaisissa turpeissa ph eli happamuus on lähes sama suon pinnalla ja pohjaosis - sa. Rahkavaltaisissa turpeissa happamuus on suurin suon hei - kosti maatuneessa pintakerroksessa (taulukko 9). Turpeiden tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,9 % ja vaihteluväli 0,6-16,7 Tästä vaihteluvälistä on jo jätett y pois runsastuhkaiset pinta- ja pohjakerrokset. Kaikkien soi - den turpeet täyttävät Turveteollisuusliitto ry :n laadunmää - rittelyohjeen vaatimukset (liite 5). Turvenäytteiden vesipitoisuuksien keskiarvo on 88,1 % ja vaihteluväli 76,2-97,2 % (taulukko 9). Turpeiden kuivatilavuuspainon keskiarvo on 96 kg/ m Vaihteluväli kg/m 3 on erittäin suuri. Suurin kuivatilavuuspaino (233 kg/m 3 ) selittyy, ainakin osittain, alhaisella (76,2 %) vesipitoisuudella ja korkeahkolla (18,2 % ) tuhkapitoisuudella. Turvenäytteiden tehollisten lämpöarvojen (kuivana) keskiarvo on 21,0 MJ/kg ja vaihteluväli 18,4-23,1 MJ/kg (tau - lukko 9). Kaikkien soiden turpeiden lämpöarvojen keskiarvo t täyttävät Turveteollisuusliiton laadunmääritysohjeen vaatimuk - set.

53 SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Tutkittujen soiden soveltuvuus polttoturvetuotantoo n on esitetty taulukossa 10. Tarkemmat suokohtaiset tiedot ova t suoselostusten yhteydessä. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen syvyysrajana o n useimpien soiden osalta pidetty puoltatoista metriä. Vanhoilla ojitusalueilla ja turvepelloilla on huomioitu metrin syvyi - set alueetkin, kun taas luonnontilaisten soiden kohdalla vas - ta noin kahden metrin alueet ovat tulleet kysymykseen. Tuotantokelpoista turvemäärää laskettaessa on suon keskisyvyyde s - tä vähennetty tuotannossa suon pohjalle jäävän runsastuhkaise n kerroksen osuus sekä useimmissa tapauksissa myös suon pinna n karikekerroksen osuus. Kuivan turpeen energiasisältö on laskettu turpeen lä m- pöarvon, kuivatilavuuspainon ja tuotantokelpoisen turvemäärä n tulona (milj. GJ :na ja milj. MWh :na). Tutkituista 13 suosta 10 täyttää seuraavat kriteerit ; riittävä syvyys, liekojen määrä ei liian suuri, ei kuivatus - vaikeuksia ja tuhkapitoisuus alle 7 %. Näiden soiden tuotantokelpoinen yhteispinta-ala on 118 ha, mikä on n. 21 % kok o tutkitusta suoalasta (taulukko 10). Tuotantokelpoisen turpee n määrä, n. 2,32 milj. suo-m 3, on n. 33 % koko tutkitun turpee n määrästä. Hehtaaria kohti on tuotantokelpoista turvetta n m 3. Jos tuotantoon soveltumattomuustekijöinä edellisten lisäksi ovat pienialaisuus, paksu, heikosti maatunut pin - tarahkaturve, alhainen (alle H4) keskimaatuneisuus ja alhaine n kuivatilavuuspaino, niin tuotantokelpoisten soiden määrä o n enää 7 ; Mattilansuo, Joenniskasuo (ositt.), Aitasuo, Kärrika n - kaansuo, Pitäjäin Rajasuo, Suuri Suksisuo ja Välisuo. Näide n yhteispinta-ala on 96 ha (n. 17 % tutkitusta suoalasta) j a tuotantokelpoisen turpeen määrä n. 1,90 milj. suo-m 3 (n. 27 % tutkitusta turvemäärästä). Turpeen ominaisuuksien perusteel - la on kullekin suolle määrätty sopivin tuotantotapa (taulukko 10).

54 Taulukko 10. Yhteenveto polttoturvetuotantoon soveltuvista soista. U-I n.o 1 = ojitus 1 = luonnontilaine n 2 = osittain ojitettu 3 = kokonaan tai lähes kokonaan ojitettu 3 = tuotantotapa J = jyrsinturve P = palaturve 2 = tiestö 1 = tieltä matkaa tuotantokelpoiselle g 1-4 = heikommin maatunut pintakerro s alueelle yli 1,0 km 2 = tieltä matkaa tuotantokelpoiselle 1-10 = koko turvekerrostuma H alueelle alle 1,0 km * = eneraiasisällöt on laskettu Kaavin soiden lämpöarvojen ja kuivatilavuus - " 3 = tie tuotantokelpoiselle alueelle painojen keskiarvoilla.

55 KIITOKSET Kenttätutkimuksia ovat tekijän lisäksi suorittaneet geo - logian ylioppilaat Ritva Asikainen, Satu Jaakkonen ja Jouk o Jylänki. Kaavin kunnan palkkaamat neljä tutkimusapumiest ä ovat tehneet linjoituksia ja vaaituksia yhdessä VAPO :n työnjohtajan Timo Penttisen ja Kuopion kaupungin metsätoimisto n tutkimusapulaisten Kalle Husson ja Seppo Kettusen kanssa. Turpeen laboratorioanalyysit ovat tehneet laboratorio - mestari Seija Parviainen sekä laborantit Ulla Raatikainen, Ai - no Saastamoinen, Päivi Tuhkanen ja Arja Tuovinen. Tea Vainikainen ja Maritta Ihalainen ovat piirtäneet puhtaaksi suokart - toja ja profiileja. Puhtaaksikirjoituksesta on vastannut apu - laiskanslisti Pirkko Surakka, kuvauspuolesta Jouko Könöne n ja taittopuolesta Sauli Uhlgren. Kaikille tämän raportin eri työvaiheisiin osallistuneil - le tekijä esittää parhaimmat kiitoksensa. KIRJALLISUUTTA Korpijaakko, M., Häikiö, J. ja Leino, J Vesipitoisu u - den ja maatuneisuuden vaikutus turpeen kuivatilavuuspa i - noon. Suo vol. 32, 1981 (2) Lappalainen, E., Häikiö, J., Heiskanen, P., Kuopion läänin suoinventointi. Yhdistelmä pinta-alamittauste n tuloksista. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportti P. 13.6/80/26. Lappalainen, E., Häikiö, J. ja Heiskanen, P Suomen suovarat. Geologinen tutkimuslaitos, Maaperäosasto, Ra - portti P 13,4/80/ s. Lappalainen, E., Sten C-G ja Häikiö, J Turvetutkimus - ten maasto-opas. Geologinen tutkimuslaitos. Opas Nro

56 Luukkanen, A., Juankosken turvevarat ja niiden sovelt u - vuus polttoturvetuotantoon. Geologinen tutkimuslaitos, Maaperåosasto, raportti1.3.41$3114 Kuopio Tuittila, H., Ennakkotieto uudesta turvearviointimene - telmästä. Suo vol (1). Turveteollisuusliiton polttoturpeen laadunmääritysohje Turveteollisuus 1976 Nro 3, Turveteollisuusliiton polttoturpeen laadunmääritysohje Turveteollisuus 1981 Nro 3.

57 LIITTEE T Liite 1. Suotyyppijakauma (% ) Liite 2. Yhteenvetotaulukk o Liite 3. Turvelajien prosentuaalinen jakaum a Liite 4. Merkit ja lyhentee t Liite 5. Turveteollisuusliitto ry :n laatuvaati - musohjeet

58 Liite 1. Suotyyppijakauma (% ) Suon nimi p -ala tutk. pist. lu Avosuo t oj mu lu Rämee t oj mu lu Korve t oj mu lu Yhteensä oj mu muut 1. Mattilansuo ,8 11,8-17,6 5, ,7-29,4 52, 9 2. Kutusuo ,2-30,,3 3, ,2-30,3 48, 5 3. Joenniskasuo ,4-6,6 13,1-1,6 29,5-8,2 62, 3 4. Aitasuo ,2-6,2 37,5-18,7 68,7-24,9 6, 4 5. Rajasuo ,3 22,7 18,2 4,5 4,5 4,5 31,8 27,2 22,7 18, 3 6. Timonneva ,0 28,0 4,0 4,0 52, ,0 12,0 80,0 4, 0 7. Kärrikankaansuo ,7 23,1 15,4 7,7-7,7 15,4 23,1 23,1 38, 4 8. Haukisuo ,0-75, ,0-75,0-9. Suurisuo ,1 36, ,1 36,4 54, Miihkalinsuo ,1-23, ,1-23,8 57, Pitäjäin Rajasuo ,0-8,0 16,0-4,0 28,0-12,0 60, Suuri Suksisuo , ,9-5,3 10, ,7-5,3-13. Välisuo , ,0 80, 0 Yhteensä/Keskiarvo ,4 0,6 3,1 19,3 4,5 22,7 7,6 0,4 4,3 27,3 5,5 30,1 37,1

59 Yhteenveto tutkittujen soiden keskisyvyyksistä, keskimaatuneisuuksista ja turvemääristä. Koko suo Yli 1 m syvyinen alue Yli 1,5 m syvyinen alue Yli 2 m syvyinen alue Tut - kimus Tut kimu - s Kartta- Pinta- Turvemäärä Keskimaatuneisuus Pinta- Keskisyvyys Turvemäärä Pinta- Keskisyvyys Turvemäärrä Pinta- Keskisyvyys Turvemä ä pis - Im) (milj. m ) teitä lin jastos - Keskisyvyy s Suon nimi lehti ala (m) ala (m) ala (m) (milj. m3 ) ala (milj. m3) (milj. m 3 ) (ha ) (ha) H1-9 H5-10 H1-10 H1-4 N5-10 H1-10 H1-4 H5-10H1-10 (ha) H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 (ha) H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 (kpl) (m ) 1. Mattilansuo ,37 1,03 1,40 0,11 0,31 0,42 3,8 5,3 4,9 20 0,50 1,35 1,85 0,10 0,27 0, ,58 1,75 2,33 0,07 0,21 0,28 8 0,75 2,00 2,75 0,06 0,16 0, Kutusuo ,18 0,70 0,88 0,13 0,50 0,63 3,4 6,3 5,7 19 0,26 1,11 1,37 0,05 0,21 0,26 7 0,43 1,57 2,00 0,03 0,11 0,14 2 0,50 2,00 2,50 0,01 0,04 0, Joenniskasuo ,17 0,63 0,80 0,19 0,69 0,88 2,9 6,4 5,7 33 0,30 1,09 1,39 0,10 0,36 0, ,38 1,38 1,76 0,05 0,18 0,23 2 0,50 1,50 2,00 0,01 0,03 0, Aitasuo ,38 1,14 1,52 0,08 0,24 0,32 3,5 5,6 5,0 11 0,54 1,82 2,36 0,06 0,20 0,26 7 0,71 2,29 3,00 0,05 0,16 0,21 5 0,80 2,60 3,40 0,04 0,13 0, Rajasuo ,31 1,12 1,43 0,16 0,57 0,73 3,5 5,5 5,1 32 0,44 1,56 2,00 0,14 0,50 0, ,55 2,00 2,55 0,11 0,40 0, ,60 2,20 2,80 0,09 0,33 0, Timonneva ,52 1,06 1,58 0,25 0,51 0,76 3,4 5,7 4,9 33 0,64 1,30 1,94 0,21 0,43 0, ,80 1,65 2,45 0,16 0,33 0, ,00 2,20 3,20 0,10 0,22 0, Kärrikankaansuo ,08 0,92 1,00 0,02 0,22 0,24 3,2 6,1 5,9 11 0,09 1,64 1,73 0,01 0,18 0,19 7 0,14 2,00 2,14 0,01 0,14 0,15 4 0,25 2,25 2,50 0,01 0,09 0, Haukisuo ,62 0,96 1,58 0,16 0,25 0,41 3,7 5,7 5,0 17 0,76 1,18 1,94 0,13 0,20 0, ,83 1,42 2,25 0,10 0,17 0,27 7 1,00 1,71 2,71 0,07 0,12 0, Suurisuo ,08 0,88 0,96 0,02 0,22 0,24 3,3 6,5, 6,2 6 0,17 1,83 2,00 0,01 0,11 0,12 4 0,25 2,00 2,25 0,01 0,08 0,09 3 0,00 2,33 2,33 0,00 0,07 0, Miihkalinsuo ,10 1,22 1,32 0,03 0,38 0,41 3,3 6,6 6,4 21 0,10 1,57 1,67 0,02 0,33 0, ,08 1,92 2,00 0,01 0,23 0,24 6 0,16 2,17 2,33 0,01 0,13 0, PitäjäinRajasuo ,21 1,54 1,75 0,14 1,00 1,14 3,4 6,1 5,8 46 0,26 1,98 2,24 0,12 0,91 1, ,29 2,16 2,45 0,11 0,82 0, ,33 2,37 2,70 0,09 0,64 0, Suuri Suksisuo ,64 0,80 1,44 0,16 0,20 0,36 2,9 6,5 4,9 14 0,93 1,14 2,07 0,13 0,16 0, ,09 1,27 2,36 0,12 0,19 0, ,33 2,44 0,10 0,12 0, Välisuo ,17 1,23 1,40 0,05 0,37 0,42 2,7 5,6 5,2 20 0,20 1,65 1,85 0,04 0,33 0, ,23 2,00 2,23 0,03 0,26 0,29 9 0,33 2,22 2,55 0,03 0,20 0, Yhteensä/keskiarvo 555 0,29 1,02 1,31 1,50 5,46 6,96 3,3 6,0 5, ,40 1,48 1,88 1,12 4,19 5, ,49 1,80 2,29 0,86 3,23 4, ,56 2,07 2,63 0,62 2,28 2, ~- r- rh cd N

TURVERAPORTTI Ari Luukkane n PIELAVEDELLÄ 1983 TUTKITTUJEN SOIDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

TURVERAPORTTI Ari Luukkane n PIELAVEDELLÄ 1983 TUTKITTUJEN SOIDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 18 0 MAAPERÄOSAST O Ari Luukkane n PIELAVEDELLÄ 1983 TUTKITTUJEN SOIDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The studied peat resources and thei r potential

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/16 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/16 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/16 2 Ari Luukkanen PIELAVEDELLÄ 1982 TUTKITTUJEN SOIDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Kuopio 1984 Tekijäin osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/14 0 Ari Luukkanen JUANKOSKEN TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO N Kuopio 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 Kuopio 1988 Leino.Jukka1988. Pieksämäen mlk :ssa tutkitut suot, osa 3.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI Kuopio 1988 Hänninen, Pauli1988. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/15 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa II I Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 2 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1986 Hänninen,Pauli1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niide n turvevarat, osa

Lisätiedot

SIILINJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT SEK Ä TURPEIDEN SOVELTUVUUS JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYYN J A P0LTTOTURVETUOTANTOO N

SIILINJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT SEK Ä TURPEIDEN SOVELTUVUUS JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYYN J A P0LTTOTURVETUOTANTOO N GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 19 7 Ari Luukkane n SIILINJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT SEK Ä TURPEIDEN SOVELTUVUUS JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYYN J A P0LTTOTURVETUOTANTOO

Lisätiedot

TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/12 7. Ari Luukkanen

TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/12 7. Ari Luukkanen GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/12 7 Ari Luukkanen PIELAVEDELLÄ 1981 TUTKITTUJE N SOIDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Kuopio 1983 S I S Ä L L Y S LUE T T E L O JOHDANTO

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 224 Turvetutkimus Jukka Leino JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto Kuopio 1989 Leino.Jukka1988. Jäppilässä tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1983 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235 Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Nilsiä Kuopio 1989 Luukkanen,Ari1989.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

8. Kurkisuo 9. Lantiasu o 10. Lammasmäensuo 11. Kaatronsu o 12. Kotasuo 13. Kurkisuo 14. Pohjoissu o 15. Kasakkasuo, A-linjast o

8. Kurkisuo 9. Lantiasu o 10. Lammasmäensuo 11. Kaatronsu o 12. Kotasuo 13. Kurkisuo 14. Pohjoissu o 15. Kasakkasuo, A-linjast o SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 3 Kenttätutkimukset 3 Laboratoriotutkimukset 4 Tutkimusaineiston käsittely 4 TUTKITUT SUOT 7 TULOSTEN TARKASTELU 6 0 Suotiedot 6 0 Laboratoriotulosten

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9. Jukka Leino. Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9. Jukka Leino. Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9 Jukka Leino Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 Kuopio 10

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITY S. Kenttätutkimukset

JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITY S. Kenttätutkimukset SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 1 Kenttätutkimukset 1 Laboratoriotutkimukset 4 Tutkimusaineiston käsittely 4 TUTKITUT SUOT 7 TULOSTEN TARKASTELU 27 3 Tutkittu suoala,

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/14 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/14 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/14 9 Jukka Häikiö ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Kuopio 1984 - 2 - SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/14 5

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/14 5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/14 5 Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa 2 Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 Matti Maunu RANUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Rovaniemi 1985 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/11 8 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE TUOTANTOON OSA I Kuopio 1983 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1. Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1. Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1 Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Kuopio 1981 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/81/6 2. Jukka Lein o PIELAVEDELLÄ 1980 TUTKITTUJEN SOIDE N

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/81/6 2. Jukka Lein o PIELAVEDELLÄ 1980 TUTKITTUJEN SOIDE N GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/81/6 2 Jukka Lein o PIELAVEDELLÄ 1980 TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Kuopio 1981 SISÄLT Ö JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/15 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/15 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/15 2 Jukka Leino ja Juha Saarine n HAUKIVUORELLA TUTKITUT SUOT J A NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kuopio 1984 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9 Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a SOTKAMON KUNNASSA INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/13 3

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/13 3 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/13 3 Kimmo Virtanen PIHTIPUTAAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S II OSA Osaraportti Pihtiputaan soiden kokonaisselvityksestä Kuopio 1983

Lisätiedot

RANTASALMEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

RANTASALMEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S maaperäosasto, raportti P 13.6/80/1 0 Jukka Lein o RANTASALMEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Kuopio 1980 SISÅLT Ö JOHDANTO 1 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 1

Lisätiedot

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPER.AOSASTO, Raportti P 13.4/81/6 4 Jukka Häikiö ja Hannu Pajune n YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N Kuopio 1981 SISÄLT Ö JOHDANTO

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 254 Markku Mäkilä ja Ale Grundström TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Tuulos and their usefulness Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5 Jukka Häikiö ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Kuopio 1984 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 4 Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA 1981-1983 TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S Rovaniemi 1984

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 3 Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a KUHMON KUNNASSA TUTKITUT TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOO N Kuopio

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 240 Pauli Hänninen ja Arto Hyvärinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa Vili Kuopio 1990 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1990

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 18 9 Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I Kuopio 1986 Pajunen, Hannu 1986. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O VUOLIJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O VUOLIJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 7 HÄIKIÖ, Jukka ja PORKKA, Heimo VUOLIJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa I Kuopio 987 Häikiö, Jukkaja Porkka,Heimo987. Vuolijoella tutkitu

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2 Kimmo Virtanen TYRNÄVÄLLÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARAT Kuopio 1983 SISÄLLYS Johdanto 1 Tutkimusmenetelmät ja tulosten esitys 1 Kenttätutkimukset

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

- 1 - JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMAT JA TULOSTEN ESITY S. Kenttätutkimukse t

- 1 - JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMAT JA TULOSTEN ESITY S. Kenttätutkimukse t SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 1 Kenttätutkimukset 1 Laboratoriotutkimukset 4 Tutkimusaineiston käsittely 4 TUTKITUT SUOT 7 TULOSTEN TARKASTELU 11 2 Tutkittu suoala,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 4 Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S TURVETUOTANTOON OSA I Abstract : The peat resources and their potentialitie s

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 223 Turvetutkimus Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of seven peat deposits in

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/16 4 Hannu Pajunen ja Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA II I Kuopio 1984 Tekijöiden

Lisätiedot

PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 0 Jukka Häiki ö PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA 1 Kuopio 1986 Häikiö, Jukka 1986. Pulkkilassa tutkitut suot ja niiden - turvevarat, osa I.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI PIELAVEDELLÄ 1981 TUTKITTUJEN SOIDEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN KÄYTTöKELPOISUUDESTA

VÄLIRAPORTTI PIELAVEDELLÄ 1981 TUTKITTUJEN SOIDEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN KÄYTTöKELPOISUUDESTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperäosasto, Raportti P 13,4/82/100 Ari luukkanen VÄLIRAPORTTI PIELAVEDELLÄ 1981 TUTKITTUJEN SOIDEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN KÄYTTöKELPOISUUDESTA Kuopio 1982 S isä 1 y s 1 u

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 7 J. Häikiö, H. Pajunen ja K. Virtanen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1983 Tekijöiden osoite : Geologinen tutkimuslaito

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S ESPOO 1985 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot