MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 272 Riitta Korhonen MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1 Abstract : The mires of Multia and their usefulness. Part 1 Espoo 1993

2 Korhonen, Riitta1993 Multialla tutkitut suot ja niiden käyttökelpoisuus. Osa 1 - The mires of Multia and their usefulness. Part 1. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset - Geological Survey of Finland, Peat Researches, Turvetutkimusraportti - Report of Peat Investigation pages, 3 figures, 2 appendices. Nineteen mires in the municipality of Multia were studied by Geological Survey of Finland during 1984 and Altogether hectares of peatland were studied, which represents about 10 % of the total peatland area of Multia. The field work was carried out on survey line transect with study sites at 100 metres intervals. At each site the following determinations were made and recorded : cover type, mire wetness, amount and height of peat hummocks, density, size and quality of trees, peat type, degree of humification, fibrousness and wetness of peat and the number of stumps and snags in the deposits. The mires studied contain a total of million of of peat in situ. The mean thickness of peat is 1.9 m, including the slightly humified Sphagnum -dominated surface layer, which averages 0.3 m in thickness. The mean degree of humification (H) of the peat is 5.8. The area deeper than 2 m covers 436 hectares and contains milliom m' of peat in situ. Sixty-six per cent of the peat is Carex-dominated, the remainder being 33 % Sphagnum dominated. The majority of the mires have been drained and most of the site types are various types of pine bogs. Twelve of the investigated mires are suitable for energy peat production, with a combined total area amounting to 280 hectares. The amount of mineable peat is 7.14 million m3 in situ and the energy content at 50% moisture is 3.20 million MWh. The average ash content of the peat is 2.6 % of dry weight, the water content 91.4 % of wet weight, the dry bulk density 84 kg/m 3 in situ and the sulphur content 0.17 % of dry weight. The effective calorific value of the dry peat is 21.6 MJ/kg. Key words : mire, peat, inventory, energy peat, Multia Riitta Korhonen Geological Survey of Finland Betonimiehenkuja 4 SF FINLAND

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 7 2 TUTKIMUSMENETELMÄT Kenttätutkimukset Laboratoriotutkimukset 11 3 AINEISTON KÄSITTELY, TULOSTEET JA ARVIOINTIPERUSTEET Aineiston käsittely ja tulosteet Arviointiperusteet 12 4 TUTKITUT SUOT 14 5 YHTEENVETO 24 KIRJALLISUUS 25 LIITTEET

4 7 1 JOHDANTO Multialla on peruskartoilta tehdyn rajauksen mukaan 144 yli 20 ha :n suuruista suota ja niiden pinta-alaksi on mitattu ha (Lappalainen & al. 1980), mikä on 15 % kunnan maa-alasta. Geologian tutkimuskeskus tutki v Multialla Petäjäveden kartta-alueeseen kuuluvat 18 suota. Vuonna 1987 tutkittiin valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Lampuodinsuo. Näiden 19 tutkitun suon yhteenlaskettu pinta-ala on 1089 ha eli vajaat 10 % kunnan suopinta-alasta. Vuonna 1965 on Multialla tutkittu 10 suota, yhteensä ha. Näiden soiden tutkimustulokset on julkaistu Keski-Suomen läänin tutkitut turvevarat -raportissa (T. Toivonen, 1982). Tässä raportissa on lyhyt kuvaus vuosina 1984 ja 1987 tutkituista soista ja arvio niiden hyödyntämismahdollisuuksista sekä yhteenveto tutkimustuloksista. Yksityiskohtaisemmat tutkimustiedot, suokartat, poikkileikkauskuvat ja laboratorioanalyysien tulokset ovat saatavissa GTK :n Etelä-Suomen aluetoimistosta Espoosta. Esimerkki suokartasta on kuvassa 2 ja poikkileikkauskuvasta kuvassa 3.

5 8 VESISTÖ SUOJELUSUO LINJAVERKOSTOTUT KIMUS HAJAPISTETUTKIMUS Y Z O Y Y RA I SM ULT I II ;km Kuva 1. Multialla vuosina 1984 ja 1987 tutkitut suot. 1. Kummunsuo 2. Akkokorpi 3. Lompsansuo 4. Kipinäsuo 5. Paskolamminsuo 6. Vehkasuo 7. Huuhanneva-Lukkarinsuo 8. Saarisuo 9. Hirsisuo 10. Vehmassuo-Tervosuo 11. Tuohisuo 12. Miilusuo-Multapakansuo 13. Isosuo 14. Heinäsuo 15. Rautosuo 16. Aittosuo 17. Niinisuo 18. Kaijankorpi 19. Lampuodinsuo

6 9 N 17.60m /3.0 A m 0/9 51 0/ / 14 2m 5~ -7/ 3 :8 (2/35 \ ;2 A mö/+17 59/~ ~ 58 3/8 2113~ A m, 0/0 2/15 0/38.,<- ; A m 3m 4m2140 1/ \ \ /50y 5~ 52 \ -~ 2/22 i06213/ /28T4 m 4 1\5m L53 A m. 2 26\ 55 0!0 10/ KESKIMAATUN. S :H1-4 / KOKO PAKSUUS 7/495 1 m \ 5i 12/63!~3 6.1 \10l58 A mi~' l~ 2m / /3 AO Kuva 2. Esimerkki suokartasta. Tutkimuspisteen yläpuolella on turpeen keskimaatuneisuus von Postin asteikolla, alapuolella heikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen paksuus/koko turvekerrostuman paksuus desimetreinä. Turvekerrostuman paksuutta osoittavat käyrät on piirretty metrin välein.

7 M N O Q) OD r (0 r r N r (0 (0 (0 (0 1 I I I I r 0 (V) N - C) U. CO r (0 z r r N r (0 (0 (0 (0 E 1 I 1 I I I I O a.. C) a ft1 C) O (d Ch Y O A a - O Q ('3 (V 0 C. p O \ 1 ('3 N ('3 O -) O ~, p \ m _O C) O CV IA 0 N O p \ Y N w z a a _ O O CD - w O Y a Y w I, p O Lw o Y _O 0 (0 o-- z w LU O a s ) O C) \ z o "7 N CD \ O C) - C) O _- N CD \ W m CD \ w c) Y ö \ N c- S S S S 3 w z a 0 d S 1 I I I I I I 1 (n N -+ C) CD CO r (0 r r N r (0 (0 (0 (0 r 1 I I I I I I I 0- T- m N O a) O N (0 r r r r (0 (0 (0 (0 $

8 1 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 Kenttätutkimukset Kenttätutkimuksissa on noudatettu Geologian tutkimuskeskuksen turvetutkimusten maasto-oppaassa (Lappalainen et al. 1984) kuvattuja menetelmiä. Suot on tutkittu pääasiassa linjatutkimusmenetelmällä, jota on täydennetty hajapistein. Jotkut pienet suot on tutkittu vain hajapistein. Tutkimuslinjastot on vaaittu ja korkeudet on sidottu mahdollisuuksien mukaan kiintopisteisiin. Hajapistetutkimuksissa ei ole tehty vaaitusta. Linjatutkimuksissa turvekerrostumat on tutkittu 100 metrin välein. Lisäksi tutkimuslinjalla on määritetty turpeen paksuus 50 metrin välipaalun kohdalta. Tutkimuspisteillä on määritetty suotyyppi, suon pinnan vetisyys, mättäisyys ja mättäiden korkeus sekä puustoisilla suotyypeillä puulajisuhteet, tiheys- ja kehitysluokka sekä mahdolliset hakkuut. Kairalla otettiin turvenäytteet pinnasta kovaan mineraalimaahan saakka ja näytteistä määritettiin turvelaji lisätekijöineen, maatuneisuus, kosteus ja kuituisuus. Myös turvekerrostumien alla olevat liejut ja mineraalimaalajit määritettiin. Maatumattoman puuaineksen, ns. liekoisuuden selvittämiseksi pliktattiin turvekerrostuma kairanvarsilla tutkimuspisteiden ympärillä kymmenestä kohtaa kahden metrin syvyyteen saakka. 2.2 Laboratoriotutkimukset Soiden energiasisällön ja turpeen energiakäyttöön soveltuvuuden selvittämistä varten otettiin tilavuustarkalla mäntäkairalla turvenäytteitä kahdeksalta suolta. Laboratoriossa näytteistä määritettiin happamuus märästä näytteestä, vesipitoisuus kuivaamalla turve 105 C lämmössä vakiopainoon. Turpeen kuiva-aineen määrä eli suokuutiometrin irtotiheys laskettiin. Kuivatuista näytteistä määritettiin tuhkapitoisuus hehkuttamalla näytteet 815 ± 25 C :ssa ja lämpöarvo Leco AC 300 kalorimetrillä (ASTM D 3286) sekä rikkipitoisuus prosentteina kuivapainosta valikoiduista näytteistä Leco SC-39 rikkianalysaattorilla.

9 12 3 AINEISTON KÄSITTELY, TULOSTEET JA ARVIOINTIPERUSTEET 3.1 Aineiston käsittely ja tulosteet Kaikki tutkimushavainnot on tallennettu tiedostoihin, joista saadaan useita erilaisia tulosteita. Perustulosteena jokaisesta suosta on piirretty kartta, josta selviää turvekerrostuman paksuus, keskimaatuneisuus ja heikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen paksuus. Esimerkki kartasta on kuvassa 2. Soiden turvekerrostumia on havainnollistettu tutkimuslinjoista piirretyllä turvelaji- ja maatuneisuusprofiililla, josta on esimerkki kuvassa 3. Kuvaan on piirretty myös suon pohjamaalajit ja turvekerrostuman alla olevat liejukerrostumat, silloin kun niitä esiintyy. Jokaisesta tutkitusta suosta on kirjoitettu tutkimusselostus, josta selviää suon sijainti, ympäristön topografia ja suon koko, suotyyppien jakauma, puustoisuus ja ojitustilanne sekä kuivatusmahdollisuudet. Turvekerrostumasta kuvataan turvelajit, maatumisaste ja liekoisuus sekä turpeen määrä koko suon osalta jaettuna eri syvyysalueisiin ( Hänninen & al, 1983). Suon energiasisältö ja turvetuotantoon soveltuvien alueiden turpeen määrä on laskettu niiltä soilta, joista on otettu näytteet laboratoriomäärityksiä varten. Tutkimustulokset kartta- ja kuvaliitteineen säilytetään GTK :n Etelä-Suomen aluetoimistossa. Yllä mainittujen perustulostusten lisäksi GTK :n turvetutkimuksista on mahdollista saada erilaisia atk-tulostuksia, jotka antavat varsin monipuolisen kuvan suosta tai halutusta suon osasta. Tulosteet ovat tasokarttoja ja listauksia sekä näiden yhdistelmiä. Tasokartoilla voidaan esittää mm. suotyypit, liekoisuus, suon pinnan korkeus, suon pohjan korkeus, pohjamaalaji, liejukerroksen paksuus, tietoja puustosta, suon pinnan mättäisyys ja vetisyys. Yhdelle tutkimuspisteelle voidaan piirtää kaksi edellä mainittua tietoa kerrallaan. 3.2 Arviointiperusteet Tur eiden kävttökelnoisuutta arvioitaessa on perusteena käytetty Turveteollisuusliiton laadunmääritysohjetta (liite 2). Mikäli turve täyttää nämä vaatimukset tuhka- ja rikkipitoisuuden sekä lämpöarvon suhteen, määritetään se energiaturpeeksi soveltuvaksi seuraavasti :

10 1 3 -Saraturve (C) soveltuu myös heikosti maatuneena jyrsinturpeeksi. Palaturpeeksi se soveltuu, mikäli mukana on riittävästi maatunutta rahkaturvetta sidosaineeksi, jotta palat pysyvät koossa. -Rahkaturve (S) ja ns. sekaturve soveltuvat kohtalaisesti ja hyvin maatuneena (H5 - H10) sekä jyrsin- että palaturpeeksi. -Soiden käyttökelpoisuutta arvioitaessa käytetään yleensä nelijakoa : Energiaturvesuo, kasvuturvesuo, suojelusuo ja muu käyttö, joista jälkimmäinen tarkoittaa lähinnä suon jättämistä luonnontilaan tai käyttämistä metsänkasvatukseen. -Energiaturvetuotantoon soveltuvien alueiden vähimmäissyvyytenä on pidetty 1,5 metriä. -Jyrsinturvetuotantoon soveltuvan alueen vähimmäiskokona pidetään yleensä 20 ha. Myös pienemmät alueet tulevat kysymykseen, jos lähistöllä on isompia tuotantoalueita. -Palaturvetuotantoon soveltuu myös pienet muutaman hehtaarin alueet. -Kasvuturvetuotantoon soveltuvalla suolla pitäisi olla noin 60 cm heikosti maatunutta (H1-3) rahkaturvetta vähintään 20 hehtaarin alueella. Energiaturvetuotannossa olevilta soilta voidaan nostaa kasvuturvetta pienemmiltäkin alueilta.

11 1 4 4 TUTKITUT SUOT 1. Kummunsuo (kl , ) sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Multian kirkolta etelään. Suo rajoittuu moreenimäkiin muualla paitsi koillisosastaan se yhtyy Akkokorpeen. Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset. Pinta-ala on 115 syvyistä aluetta on 91 ha ja yli kahden metrin aluetta on 64 ha. ha, josta yli metrin Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää etelään. Suon vedet laskevat Uplanselkään, josta edelleen Tarhianjokea Tarhianjärveen ja edelleen Keurusselkään. Suotyypit ovat muuttuma-asteella ja niistä yleisimpiä ovat tupasvillaräme-, isovarpuräme- ja korpirämemuuttuma. Turvelajeista on 20 % rahka- ja 80 % saravaltaisia. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 16 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 13 % ja varpuainesta sisältäviä turpeita on 36 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiesu ja savi. Liejua on turvekerrostuman alla ohuena kerroksena yhdeksällä tutkimuspisteellä. Kummunsuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa alaa noin 65 ha. 2. Akkokorpi (kl ) sijaitsee noin seitsemän kilometriä Multian kirkolta etelään. Suo sijaitsee moreenimäkien välisessä painanteessa ja lännessä se rajoittuu Kummunsuohon. Kulkuyhteydet suolle eivät ole erityisen hyvät. Pinta-ala on 41 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 10 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 4 ha. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja pinta viettää kaakkoon. Suon vedet laskevat Kypärälammen kautta Jukojärveen, josta edelleen Myllylammen ja Ruokosjärven kautta Keurusselkään. Suotyypit ovat muuttuma-asteella ja yleisimpiä ovat tupasvillaräme-, ja korpirämemuuttuma. Turvelajeista on 67 % rahka- ja 33 % saravaltaisia. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 12 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 31 % ja varpuainesta sisältävien 1 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,2. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Akkokorpi on ohutturpeinen ja soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön.

12 Lompsansuo (kl ) sijaitsee noin seitsemän kilometriä Multian kirkolta kaakkoon. Suo rajoittuu moreenimäkiin. Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset. Pinta-ala on 21 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 12 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on neljä hehtaaria. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä, ja suon pinta viettää etelään. Vedet laskevat Kylmänpuron kautta Jukojärveen, josta edelleen Ruokosjärven kautta Keurusselkään. Suotyypit ovat muuttuma-asteella ja yleisimpiä ovat varsinainen sararäme- ja korpirämemuuttuma. Turvelajeista on 6 % rahka- ja 94 % saravaltaisia. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 5 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 4 % ja varpuainesta 46 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Lompsansuo on saarekkeinen ja ohutturpeinen ja soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön. 4. Kipinäsuo (kl ) sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Multian kirkolta kaakkoon. Suo rajoittuu moreenipeitteisiin mäkiin. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Pinta-ala on 18 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 14 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on kahdeksan hehtaaria. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä ja pinta viettää loivasti etelään. Vedet laskevat suon eteläreunassa virtaavaa Kolisevanpuroa Termitty-järveen, josta edelleen Sinervän, Tarhapääjärven ja Tarhian kautta Keurusselkään. Suotyypit ovat muuttuma-asteella ja vallitsevana tyyppinä on isovarpurämemuuttuma. Turvelajeista on 64 % rahka-, 35 % sara- ja 1 % ruskosammalvaltaisia. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 18 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 45 % ja varpuainesta sisältävien osuus on 16 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, moreeni ja savi. Liejua on turvekerrostuman alla kahdella tutkimuspisteellä ohut cm kerros. Kipinäsuo on pienialainen mutta melko paksuturpeinen suo, joten pienimuotoinen energiaturpeen tuottaminen voi tulla kysymykseen noin 10 hehtaarin alueella.

13 1 6 5.Paskolamminsuo (kl ) sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Multian kirkolta kaakkoon. Suo rajoittuu moreenimäkiin. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Pintaala on 47 ha, josta yli metrin syvyistä on 36 haja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 16 ha. Paskolamminsuo on tutkittu hajapistein. Suon pinta viettää loivasti kaakkoon Paskolampeen ja suon vedet laskevat lammen kautta Isojärveen, josta edelleen Kulhapäähän ja siitä Hirsijokea Hyyrynpuroon ja edelleen Kulhanjokea ja Pengerjokea Jämsänveteen. Suotyypit ovat muuttuma-asteella ja vallitsevia ovat isovarpuräme-, lyhytkorsineva-, ja ruohoinen sararämemuuttuma. Turvelajeista on 24 % rahka- ja 76 % saravaltaisia. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 19 %, tupasvillan jäännöksiä sisältäviä on 8,5 % ja varpuainesta sisältäviä turvelajeja on 17 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka moreeni ja savi. Liejua on turvekerrostuman alla kahdella pisteellä 50 ja 90 cm. Paskolamminsuo on suokuvioltaan epäyhtenäinen. Pienimuotoinen energiaturvetuotanto voi tulla kysymykseen noin 10 hehtaarin alueella lähellä maantietä. 6.Vehkasuo (kl ) sijaitsee noin 12 kilometriä Multian kirkolta kaakkoon. Suo rajoittuu moreenimäkiin ja pohjoisosastaan Isojärveen. Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset. Pinta-ala on 33 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 23 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 16 ha. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä ja pinta viettää pohjoiseen. Vedet laskevat Isojärveen, josta edelleen Kulhapään, Salosveteen. Hirsijoen ja Kulhanjoen kautta Suotyypit ovat pääasiassa ojikko- ja muuttuma-asteella. Vallitsevimpia suotyyppejä ovat korpiräme- ja tupavillarämemuuttuma. Suon keskiosassa on luonnontilaisena varsinaista ja ruohoista sararämettä. Turvelajeista on 27 % rahka- ja 73 % saravaltaisia. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 26 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 24 % ja varpuainesta sisältävien osuus on 8 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiesu. Liejua on suon keskiosassa cm paksuisena kerroksena. Vehkasuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 18 ha.

14 1 7 7.Huuhanneva-Lukkarinsuo (kl ) sijaitsee noin 12 kilometriä Multian kirkolta kaakkoon. Suo rajoittuu melko korkeisiin moreenipeitteisiin mäkiin. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Pinta-ala on 30 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 27 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 16 ha. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä ja pinta viettää itään ja pohjoiseen. Vedet laskevat Hyyrynpuroon ja siitä edelleen Kulhanjokea ja Pengerjokea Jämsänveteen. Suo kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Suotyypit ovat ojikko- ja muuttuma-asteella. Suon keskiosassa on isovarpuräme- ja tupasvillarämeojikkoa ja muuttumaa, reunoilla varsinaista sararämeojikkoa. Turvelajeista on 18 % rahka- ja 82 % saravaltaisia, pieniä määriä ruskosammalturvetta on paikoin. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 10 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 21 % ja varpuainesta sisältävien osuus on 25 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu, hiekka ja moreeni. Liejua on turvekerrostuman alla ohuena cm kerroksena kolmella tutkimuspisteellä. Huuhanneva-Lukkarinsuo on suokuvioltaan kapea, mutta melko paksuturpeinen. Pienimuotoiseen energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on noin 15 ha. 8. Saarisuo (kl ) sijaitsee noin 13 kilometriä Multian kirkolta kaakkoon. Suo rajoittuu lännessä ja pohjoisessa moreeniin, idässä Pitkäkankaaseen ja etelässä Ylhäisenniitynkankaaseen. Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset. Pinta-ala on 99 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 71 haja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 46 ha. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä ja pinta viettää kaakkoon. Suon länsiosan vedet laskevat Hyyrynpuron ja itäosan vedet Raatosuon kautta Kuihanjokeen, josta edelleen Pengerjokea Jämsänveteen. Saarisuo on kunnostettu turvetuotantoon. Vallitsevina suotyyppeinä suon keskiosissa olivat rahkaneva- ja kalvakkanevaojikot, suon reunaosissa rahkaräme- ja keidasrämeojikot. Turvelajeista on 47 % rahka- ja 53 % saravaltaisia. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 13 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 36 % ja varpuainesta sisältävien osuus on 10 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Saarisuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 45 ha.

15 1 8 9.Hirsisuo (kl ) sijaitsee noin 11 kilometriä Multian kirkolta kaakkoon. Suo rajoittuu lännessä lajittuneisiin maalajeihin, idässä Vehmassuohon ja moreeniin. Suon läpi virtaa Hirsijoki. Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset. muilta osin Pinta-ala on 84 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 57 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 23 ha. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä ja pinta viettää Hirsijokeen. Vedet laskevat Hirsijokea Hyyrynpuroon, josta edelleen Kulhanjokea ja Pengerjokea Jämsänveteen. Suotyypit ovat ojikko- ja muuttuma-asteella ja yleisimpiä ovat tupasvillarämemuuttuma ja rahkarämeojikko. Turvelajeista on 54 % rahka-, 45 % sara- ja 1 % ruskosammalvaltaisia. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 12 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 37 % ja varpuainesta sisältävien osuus on 20 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiesu ja hiekka. Liejua on Hirsijoen läheisyydessä turvekerrostuman alla cm kerroksena. Hirsijoki rikkoo suokuvion niin, että suolle on vaikea saada yhtenäistä turvetuotantokenttää. 10. Vehmassuo-Tervosuo (kl ) sijaitsee noin 11 kilometriä Multian kirkolta kaakkoon. Suo rajoittuu moreeniin. Suon keskiosassa on Vehmaslampi. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Pinta-ala on 85 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 60 haja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 31 ha. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä ja pinta viettää etelään. Vedet laskevat Hirsijokeen, josta edelleen Hyyrynpuron, Kulhanjoen ja Pengerjoen kautta Jämsänveteen. Suotyypit ovat ojikko- ja muuttuma-asteella. Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme-, korpiräme- ja varsinainen sararämeojikko. Turvelajeista on 30 % rahka- ja 70 % saravaltaisia. Pieniä määriä ruskosammalturvetta esiintyy paikoin. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 16 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 13 % ja varpuainesta sisältävien osuus on 19 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,4. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, moreeni ja savi. Liejua on ohuena 10 cm kerroksena turvekerrostuman alla kolmella tutkimuspisteellä. Vehmassuo-Tervosuo on suokuvioltaan epäyhtenäinen ja saarekkeinen, pienimuotoiseen energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on noin 26 ha.

16 Tuohisuo, (kl ) sijaitsee noin 15 kilometriä Multian kirkolta kaakkoon. Suo rajoittuu pohjoisessa ja lännessä hiekkamuodostumaan, muualla moreeniin. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Pinta-ala on 38 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 21 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 10 ha. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä ja pinta viettää kaakkoon ja luoteeseen. Vedet laskevat Pengerjokeen suon luoteis- ja kaakkoispäästä. Pengerjoesta vedet laskevat Jämsänveteen. Suotyypit ovat ojikko- ja muuttuma-asteella ja yleisimpiä ovat korpiräme- ja isovarpurämemuuttuma. Turvelajeista on 28 % rahka- ja 72 % saravaltaisia. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 23 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 17 % ja varpuainesta sisältävien osuus on 28 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,3. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hieta, moreeni ja hiekka. Tuohisuo on pääosin ohutturpeinen ja soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön. Suon kaakkoisosassa on kapea syvänne, jossa turvetta on 7,9 metriä ja liejua turpeen alla kaksi metriä. 12. Miilusuo-Multapakansuo (kl ) sijaitsee noin 12 kilometriä Multian kirkolta kaakkoon. Suo rajoittuu hiekkamuodostumiin, joista osa pistää esiin myös suolla. Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset. Pinta-ala on 74 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 28 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 7 ha. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä ja pinta viettää itään ja pohjoiseen. Pohjoisosan vedet laskevat Vekurinjokeen, josta edelleen Pengerjokeen, eteläosan vedet laskevat suoraan Pengerjokeen ja edelleen Jämsänveteen. Suotyypit ovat ojikko- ja muuttuma-asteella. Yleisimmät suotyypit ovat kangasrämesekä rahkarämemuuttumat ja -ojikot. Turvelajeista on 43 % rahka- ja 57 % saravaltaisia. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 30 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 31 % ja varpuainesta sisältävien osuus on 10 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja hieta. Liejua on turvekerrostuman alla suon luoteisosassa pienellä alueella 2,5 metriä. Miilusuo-Multapakansuo on suokuvioltaan rikkonainen ja ohutturpeinen. Suo soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön.

17 Isosuo (kl ) sijaitsee noin 13 kilometriä Multian kirkolta kaakkoon. Suo rajoittuu lännessä kaakko-luodesuuntaiseen hiekkamuodostumaan ja muilta osin mataliin lajittuneen aineksen kumpareisiin. Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset. Pintaala on 32 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 20 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 8 ha. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä ja pinta viettää sekä pohjoiseen että etelään. Pohjoisosan vedet laskevat Härkäpuron kautta Pengerjokeen ja eteläosan vedet suoraan Pengerjokeen ja siitä edelleen Jämsänveteen. Suotyypit ovat ojikko- ja muuttuma-asteella. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillaräme- ja rahkarämeojikot. Turvelajeista on 71 % rahka- ja 29 % saravaltaisia. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 10 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 69 % ja varpuainesta sisältävien osuus on 6 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1. Pohjamaalaji on hiekka. Isosuossa on noin 10 ha energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta. Heikosti maatunut pintakerros on suon keskiosassa metrin paksuinen. 14. Heinäsuo (kl ) sijaitsee noin 11 kilometriä Multian kirkolta kaakkoon. Suo rajoittuu lännessä lajittuneisiin maalajeihin ja muualla moreeniin. Suon keskellä on melko suuri saareke. Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset. Pinta-ala on 68 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 50 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 32 ha. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä ja pinta viettää koilliseen. Vedet laskevat Vekurinjokeen, josta edelleen Pengerjokea Jämsänveteen. Suotyypeistä yleisimpiä ovat varsinainen sararäme sekä rahkaräme- ja tupasvillarämemuuttuma. Turvelajeista on 21 % rahka- ja 79 % saravaltaisia, ruskosammalturvetta esiintyy paikoin turvekerrostuman pohjaosassa. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 9 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 9 % ja varpuainesta sisältävien osuus on 9 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Liejua on kahdella pisteellä ohuena kerroksena. Heinäsuo on suokuvioltaan epäyhtenäinen ja saarekkeinen, lisäksi turvekerrostuman paksuus vaihtelee voimakkaasti. Suo ei sovellu turvetuotantoon.

18 Rautosuo (kl ) sijaitsee noin 10 kilometriä Multian kirkolta kaakkoon. Suo rajoittuu moreeniin. Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset. Pinta-ala on 90 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 61 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 46 ha. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä ja pinta viettää pohjoiseen. Vedet laskevat Yrjönlamminpuroon, josta edelleen Vekurinjokea ja Pengerjokea Jämsänveteen. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillaräme ja tupasvillarämeojikko sekä varsinainen sararämeojikko. Turvelajeista on 4 % rahka- ja 96 % saravaltaisia. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 9 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 6 % ja varpuainesta sisältävien osuus on 21 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Liejua on turvekerrostuman alla kahdella pisteellä 20 cm kerroksena. Rautosuossa on noin 38 ha energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta. 16. Aittosuo (kl ) sijaitsee noin 9 kilometriä Multian kirkolta kaakkoon. Suo rajoittuu moreenipeitteisiin mäkiin. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Pinta-ala on 16 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 12 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 9 ha. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on 200 metriä ja pinta viettää pohjoiseen. Vedet laskevat Vekurinjoen ja Pengerjoen kautta Jämsänveteen. vesistöalueeseen. Suo kuuluu Kymijoen Suotyypit ovat rahkaräme-, lyhytkorsineva- ja lyhytkorsinevarämemuuttuma. Turvelajeista on 77 % rahka- ja 23 % saravaltaisia. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 10 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 34 % ja varpuainesta sisältävien osuus on 19 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hieta ja hiekka. Aittosuo on pienialainen mutta paksuturpeinen suo. Energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on noin 8 ha. 17. Niinisuo (kl ) sijaitsee noin seitsemän kilometriä Multian kirkolta kaakkoon. Suo rajoittuu moreenipeitteisiin mäkiin. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Pinta-ala on 52 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 39 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 24 ha.

19 22 Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä ja pinta viettää länteen. Vedet laskevat Kaijankorven kautta Termittyyn, josta edelleen Sinervän, Tarhapäänjärven ja Tarhian kautta Keurusselkään. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämeojikko ja -muuttuma. Turvelajeista on 23 % rahka- ja 77 % saravaltaisia. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 23 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 18 % ja varpuainesta sisältävien osuus on 30 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Liejua on kahdella tutkimuspisteellä 10 cm. Niinisuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 25 ha. 18. Kaiiankorpi (kl ) sijaitsee noin kuusi kilometriä Multian kirkolta kaakkoon. Suo rajoittuu moreenimäkiin. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Pinta-ala on 42 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 26 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 11 ha. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä ja pinta viettää länteen. Vedet laskevat Termittyyn, josta edelleen Sinervän, Tarhapäänjärven ja Tarhian kautta Keurusselkään. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämeojikko ja korpirämemuuttuma. Turvelajeista on 37 % rahka- ja 63 % saravaltaisia. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 30 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 25 % ja varpuainesta sisältävien osuus on 22 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0. Yleisimmät pohjamaalajit hiekka ja moreeni. ovat Kaijankorvessa on noin 10 ha energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta. Tuotantoa suunniteltaessa on syytä huomioida, että suolla kasvaa enimmäkseen tukkipuuasteella oleva mäntymetsä. 19. Lampuodinsuo (kl ) sijaitsee noin 19 kilometriä Multian kirkolta koilliseen. Suo rajoittuu lännessä moreeniin ja muilta osin hiekkamuodostumiin. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Pinta-ala on 89 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 80 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 61 ha. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on metriä ja pinta viettää kaakkoon.,vedet laskevat Lauttajärveen, josta edelleen Lauttapuroa, Hiukkajokea ja Jämsänveteen. Pengerjokea

20 2 3 Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillaräme, keidasräme ja lyhytkortinen nevaräme. Turvelajeista on 45 % rahka- ja 55 % saravaltaisia. Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 3 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 41 % ja varpuainesta sisältävien osuus on 20 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja hiesu. Liejua on turvekerrostuman alla 13 tutkimuspisteellä cm kerroksena. Lampuodinsuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan.

21 24 5 YHTEENVETO Multialla tutkittiin vuosina 1984 ja 1987 yhteensä 19 suota. Vuoden 1984 tutkimukset liittyivät Petäjäveden kartta-alueen maaperäkartoitukseen ja vuonna 1987 tutkittu suo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Tutkittujen soiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 738 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta on 436 ha. Suurin osa tutkituista soista on melko pienikokoisia, vain yksi suo on yli 100 ha. Tässä raportissa esitetyt suotutkimukset kattavat vajaat 10 % geologisesta suoalasta, joka on arvioitu hehtaariksi (Lappalainen & al.,1980). Tutkittujen soiden turvekerrostumien keskipaksuus on 1,9 m, mistä heikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen osuus on 0,3 m. Turpeen keskimaatuneisuus on 5,8 von Postin asteikolla. Suotyypeistä vallitsevia ovat erilaiset rämeet, joita on 80 % suotyyppihavainnoista. Suot ovat pääasiassa ojitettuja ja suotyypit ovat ojikko- ja muuttumavaiheessa. Tutkitusta kokonaisturvemäärästä on 33 % rahkavaltaista ja 66 % saravaltaista. Tupasvilla on yleisin lisätekijä. Sen jäänteitä on 23 % :ssa turvelajeista, varvun jäänteitä on 20 % :ssa ja puun jäänteitä 14 % :ssa turvelajeista. Pohjamaalajeista yleisimpiä ovat hiekka (42 %) ja moreeni (33 %). Liejua on 13 suon pohjakerrostumana. Tutkittujen soiden kokonaisturvemäärä on 20,03 milj. suo-m3 (liite 1). Tästä yli metrin syvyisissä suon osissa on 18,19 milj.suo-m3 ja yli kahden metrin syvyisillä alueilla on 13,78 milj.suo-m 3. Energiaturpeen tuotantoon soveltuvia alueita on 12 suolla yhteensä 280 ha. Tuotantokelpoisen turpeen määrä on 7,14 milj. suo-m3, mikä sisältää myös heikosti maatuneen pintaturpeen. Energiaturpeen tuotantoon soveltuvien alueiden turpeen keskimääräinen tehollinen lämpöarvo on 21,6 MJ/kg, tuhkapitoisuus 2,6 % kuivapainosta, vesipitoisuus 91,4 % märkäpainosta ja kuiva-aineen määrä on 84 kg/m 3. Laboratorioanalyysien perusteella laskettu tuotantokelpoisen turpeen energiasisältö 50 % kosteudessa on 11,52 milj.gj eli 3,20 milj.mwh. Kuivan turpeen energiasisältö on 12,95 milj.gj. Tämä vastaa 3,60 milj. MWh. Kasvuturvetuotantoon soveltuvia soita tutkitulla alueella ei ole. Valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan kuuluu Lampuodinsuo.

22 25 KIRJALLISUUS Energiataloudellinen yhdistys, Lämpölaitosyhdistys ry ja Turveteollisuusliitto ry, Polttoturpeen laatuohje. Hänninen, P., Toivonen, T. ja Grundström, A., Turvetutkimustietojen laskentamenetelelmät. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto. Raportti P 13.4/83/131. Lappalainen, E., Sten, C-G. ja Heiskanen, P., Suomen suovarat. Geologinen tutkimuslaitos, Maaperäosasto. Raportti P 13.4/80/34. Lappalainen, E., Sten, C-G ja Häikiö, J Turvetutkimuksen maasto-opas. Geologian tutkimuskeskus, opas n :o 12. Espoo. Maa- ja metsätalousministeriö, Valtakunnallinen soidensuojelun perusohjelma. Toivonen, T., Keski-Suomen läänin tutkitut turvevarat. Geologinen tutkimuslaitos, Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/102.

23 ^ EI >+ 1 0 :100 mr-i'-1 1 I nlnh riv]u E 1 H N tommm00inroiminulrd'nrd'oind N rir1 '-1000HH O HON N000000ririr-I HOrHON d'nmmgodotdd.-imd LnmH.Oc101 Ln0N N000000r-Iri H 000v-iri000r-I...., N000000rlriri000HH ri0MHHH0 HO r4 0000rn O O O O O O O O O O O O O O O O I r, r H Ii N, N r- 0 0 LIITE 1 0 A4 0 H00 ~4 H O O w r1 ri cn 1 1 V) U Ln N r-i :s, Ln t- :* on O dr en r r-i Op 0~ U1 0p 0 0N.. u1 td in In u) ln u1 ul u1 td t0 in t0 tn tn u1 in to u1 r00nrtdmr000nonrd'ri00c10d r Ln.o t0tdrt0tdt0tdtot0 LntoLnLnLnt0Lnt0 00 u1 N 0 Ei >i E00 H r-1 I I O In ri D V) O O H O M 00 in c,4 01 r d~ 0i to O) U1 0 u1 0t ot 00 H d 00 N0HNHr4N-4HHHHr-1rirHNNHN Hwln0000d'Hd d t0d'00hrot01otnn NOririHHNriHHH0HriririHriN NH0Mr4N1MMNNriH 0tONNd V) I 0r NO 1 O4 1 OOMOON H Co H Z4 (d Htx tnriri03n()0o)d'in00d'n000t0nnon ri d N H å' M M Ot 0000 M r M'0 0) H u1 -w 0) r 0 B NMMMMMMtDMMkgtDtOtOMMMMtn T. H HH H E-4 E-4 N d' d' d' d' d' d d' d' d' d' d d d d d d d' M a~x M f'l i'm M M M M M M M M M M M M M (') M d' to a~ å N N N N N N N N N N N N N N N N N N N H 0 H H O In H z H r- 00 Ot ri 0 å RC, h H O H H :D H O åz H 00 z ON 0O0 OOOOOH 000 OOOOa4A (n tn u) 0 tn tn v) cn ~ O h ~'''sss~~~ 03ZOi HH H00 :p 00- :3 x av)zhhzha E 0H0H',7E-IHH "' O H IQ,','7 H WO H t1w HH z a4rcaa4a~xinx ~HZHx 0C4z4 z Ww H z 1-1 ri N i") d ~n to r 00 0) O ri N M d in to r 00 0o H 0 0 H ri H H ri ri ri H H H x z o ON H tḍ H N 0 -i z H

24 POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991 LIITE 2 (1) JYRSINPOLTTOTURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohta Ominaisuus Raja-arvon kohdistuminen Yksikkö Ilmoitustarkkuus Raja-arvot Laatuluokittain Toteamistapa - kattavuus ja Laajuus J6 18 ilo l. KOSTEUS SAAPUMIS- Toimituserä -vähintään p-% 0,1 40,0 40,0 40,0 A, I/vrk TILASSA -onintään p-% 0,1 60,0 56,0 50,0 A, I/vrk Yksittiinen kuorma -vähintään p-% 0,1 38,0 38,0 38,0 -enintään p-% 0,1 65,0 63,0 60,0 2. TEHOLLINEN Toimituserå, LÅMPÖARVO vähintään MJ/kg 0,1 6,0 8,0 10,0 A, I/vrk SAAPUMIS- TILASSA 3. ENERGIA- Toimittserä, TIHEYS vähintään MWh/nr' 0,01 0,50 0,70 0,80 A, I/vrk SAAPUMIS- TILASSA 4. TEHOLLINEN Kuukausierä, LÄMPÖARVO vähintään MJ/kg 0,01 18,00 18,00 19,00 B, l/vrk KUIVA- AINEESSA 5. TUHKA- Kuukausieri PITOISUUS enintään p'% 0,1 10,0 10,0 10,0 B, 1/kk KUIVA- AINEESSA Toimituserä ja ktatlaueierä p-% 0,1 15,0 15,0 15,0 C yhdeltä toimituspaikala enintään 6. TUHKAN Kuukausierä, SULAMIS- puolipaiopiste 'C C KÅYTIÅYTYM. vähintäin ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 7. RIKKI- Kuukausierä, PITOISUUS enintään p-% 0,01 0,30 0,30 0,30 B, 1/kk KUIVA- AINEESSA ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 8. SUURET Kuorma, KAPPALEET silmikooltaan p-% 0,2 1,0 1,0 0,5 C 200x200 nun tiryritilällo jäävi osuus enintään Yksittäisen m 0,1 1,0 1,0 1,0 C kappaleen suurin sallittu ulottuvuus ja m' 0,2 0,2 0,2 C tilavuus ellei etukäteen toisin ole sovittu 9. KARKEA Toimituseri, AINES 200x200 mm p-% C täryritilän IIpiisevi, mutta 40x40 mm seulalle jäävi osuus enintään ellei etukäteen toisin ole sovittu 10. IRTOTIHEYS Kuorma, -vähintään kg/n? C -enintään kg/m' Raja-arvot Kattavuus Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ilmoitetun arvon mukainen, mikäli se poikkeaa raja-arvosta enintään puolet ilmoilusarkkuudesa epäedulliseen suuntaan. A. Koko turvemäärin kattava säännöllinen ominaisuuden mäirilys turpeen arvon määrittärnistä varten. B. Koko turvemåirin kattava säännöllinen ominaisuuden miiritys, ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus miiritetän satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa. Taajuus Ilmoitettu aajuus on vä lmn,iistaajuus, jolla ominaisuus miiritetiin.

25 Korhonen, Riitta Multialla tutkitut suot ja niiden käyttökelpoisuus. Osa 1. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset, Turvetutkimusraportti 272, 25 sivua, 3 kuvaa ja 2 liitettä. Multialla tutkittiin vuosina 1984 ja 1987 yhteensä 19 suota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha ja turvemäärä 20,03 milj.suo-m3. Tutkimukset tehtiin suurempien soiden osalta tutkimuslinjastoilla, joissa tutkimuspisteet sijaitsevat 100 metrin välein. Pienet suot tutkittiin hajapistein. Jokaisella tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi ja sen kosteusolosuhteet, mättäisyys, puuston tiheys, laatuja koko, turvelajit, turpeen maatuneisuus, kosteus ja kuituisuus, turvekerrostuman liekoisuus ja pohjamaan laatu. Soiden keskisyvyys on 1,9 metriä, josta heikosti maatuneen pintarahkan osuus on 0,3. Turpeen keskimaatuneisuus on 5,8. Yli kahden metrin syvyisen alueen pinta-ala on 436 ha ja turvemäärä 13,78 milj.suo-m3. Turpeista on 33 % rahka- ja 66 % saravaltaisia, ruskosammalturpeita on vähäisiä määriä turvekerrostumien pohjaosissa. Suurin osa soista on ojitettu ja vallitsevia suotyyppejä ovat erilaiset rämeet. Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita on 12 suolla yhteensä 280 ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä noin 7,14 milj.suo-nf ja energiasisältö 50 % :n kosteudessa 3,20 milj.mwh. Turpeen keskimääräinen tuhkapitoisuus on 2,6 % kuivapainosta, vesipitoisuus 91,4 % märkäpainosta, kuiva-aineen määrä 84 kg/suo-m3 ja rikkipitoisuus 0,17 % kuivapainosta. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 21,6 MJ/kg. Avainsanat : suo, turve, turveinventointi, energiaturve, Multia Riitta Korhonen Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja 4 SF ESPOO FINLAND

26 POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991 LIITE 2 (2) PALATURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohta ominaisuus Raja-arvon koldisttmninen Yksikkö Ilmoitustarkkuus Raja-arvot Laatuluokittain Toteamistapa - katiavuus ja laajuus P9 P11 P13 Pt5 ") 1. KOSTEUS Toimituseri SAAPUMIS- -vähintään p-% 0,1 35,0 30,0 27,0 20,0 A, I/vrk TILASSA tnintun p-% 0,1 53,0 47,0 40,0 33,0 A, t/vrk 2. TEHOLLINEN Toimituserä, LÄMPÖARVO vähintään Mi/kg 0,1 9,0 11,0 13,0 15,0 A, 1/vrk SAAPUMIS TILASSA 3. ENERGIA- Toimitusorii, TIHEYS vähintään MWh/m' 0,01 1, ,30 1,50 A, l/vrk SAAPUMIS TILASSA "") 4. TEHOLLINEN Kuukausierä, LÄMPÖARVO vähintään MJ/kg 0,01 18,00 19,00 19, B, I/vrk KUIVA- AINEESSA 5. TUHKA- Kuukausierä PITOISUUS enintään p-% 0,1 10,0 10,0 8,0 6,0 B, I/kk KUIVA- AINEESSA Toimituserä ja ktatkeusler8 p-% 0,1 15,0 15,0 12,0 8,0 C yhdeltä toindtuspaikala enintään 6. TUHKAN Kuukausierii, SULAMIS- puolipallopiste 'C C KÄYTTÄYTYM. VR~ ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 7. RIKKI- Kuukausierä, PITOISUUS enintään p-% 0,01 0,30 0,30 0,30 0,30 8, 1/kk 1 KUIVA- AINEESSA ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 8. SUURET Kuorma, KAPPALEET suurin ulottuvuus mm C enintään osuus enintään p-% 0,1 1,0 1,0 1,0 1,0 ellei etukäteen toisin ole sovittu 9. PALAKOKO Keskimääräiset mitat -halkaisija mm ellei etukäteen toisin c.pituus mm ole sovittu 10. HIENOAINEKSEN Kuorma, OSUUS silmäkooltaan 20x20 mm verk- p-% I ) 5 ") C koeculan läpåi- tai savi osuus 10 enintään ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 11. IRTOTIHEYS Kuorma -vähintään kg/m' C 'enintään kg/m' HUOMAUTUKSET : Pienkäytt6luoklm, jonka osalta toteamistapa (-katavos ja taajuus) sovitaan tapauskohtaisesti. Erityisrajoitus kohdassa 5.2 Sovitaan toimitussopimulmessa käytetäänkö MJ/kg vai MWh/m', ei molempia samanaikaisesti. Lisiihuanautus: MJ/kg- ja MWh/m'- arvoja ei ole tästä syystä synkronoitu keskenään. "") Seulottu kuormausvaiheessa. Raja-arvot Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ilmoitetun arvon mukainen, mikäli et poikkeaa raja-arvosta enintään puolet ilmoitustarkkuudesta epäedulliseen suuntaan. Kattava s A. Koko turvemäinän kattava säännöllinen ominaisuuden mååritys turpeen arvon måärittåmistå varten. B. Koko turve~ kattava säännöllinen ominaisuuden mäåritys ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus määritetåån satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa. Taajuus Ilmoitettu laajuus on vähhmniistaaju s, jolla ominaisuus mååritetään.

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 265 Riitta Korhonen PERÄSEIÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires of Peräseinäjoki and their usefulness Espoo 1993 Korhonen Riitta

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302. Riitta Korhonen. JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302. Riitta Korhonen. JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302 JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1 Summary : The Mires and Peat Reserves of Jalasjärvi, Western Finland Part 1 Espoo 1996 Korhonen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

PIEKSÄMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PIEKSÄMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPRTTI 251 Jukka Leino PIEKSÄMÄELLÄ TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Pieksämäki Kuopio 1992 Leino. Jukka 1992. Pieksämäellä

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 4 Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S TURVETUOTANTOON OSA I Abstract : The peat resources and their potentialitie s

Lisätiedot

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 267 Tapio Toivonen ja Pertti Sil6n KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Kurikka Espoo 1993 Toivonen. Tapioja

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA III GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 261.

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA III GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 261. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 261 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA III Abstract : The mires and their potentialities in peat production in

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 278 Tapio Toivonen LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Lapua Kuopio 1994 Toivonen Tapio 1994 Lapualla tutkitut

Lisätiedot

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 289 Tapio Toivonen ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Ilmajoki Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995 Ilmajoella

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves of Jalasjärvi Part 2

JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves of Jalasjärvi Part 2 Jalasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 343 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 343 JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 435

Turvetutkimusraportti 435 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 412

Turvetutkimusraportti 412 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 412 2010 Hattulan tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat resources of Hattula, southern Finland. Timo Suomi, Kari Lehmuskoski

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 283 Tapio Toivonen EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Eura Kuopio 1994 Toivonen.Tapio.1994. Eurassa tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 423

Turvetutkimusraportti 423 391. 392. 393. 394. 395. 396. 397. 398. 399. 400. 401. 402. 403. 404. 405. 406. 407. 408. 409. 410. 411. 412. 413. 414. 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. Teuvo Herranen (2009). Pyhännällä tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 400

Turvetutkimusraportti 400 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 400 2009 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 374

Turvetutkimusraportti 374 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 408

Turvetutkimusraportti 408 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 408 2010 Haapajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Haapajärvi, western Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 2 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1986 Hänninen,Pauli1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niide n turvevarat, osa

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 223 Turvetutkimus Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of seven peat deposits in

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 274 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and the usefulness of the peat resources

Lisätiedot

KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 357 Timo Suomi ja Riitta Korhonen KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karvia Part 2 Geologian

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN

KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN Itä-Suomen yksikkö/länsi-suomen yksikkö Turvetutkimusseloste 115/2008 17.12.2008 Kuopio/Kokkola KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 249 Markku Mäkilä ja Ale Grundström MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Mäntsälä and their potential use. Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN LASSE SVAHNBÄCK JA KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires in the western part

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 409

Turvetutkimusraportti 409 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 409 2010 Soinissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Soini, Part 1 Tapio Toivonen ja Asta Harju GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295. Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295. Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295 Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3 Abstract : The mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 3 Kuopio 1996

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 376

Turvetutkimusraportti 376 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 376 2007 Lapinlahdella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Lapinlahti, Part 2 Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 419

Turvetutkimusraportti 419 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 419 2011 Pihtiputaalla tutkittut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Pihtipudas, Central Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 392

Turvetutkimusraportti 392 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 392 2009 Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Tyrnävä, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

KANGASNIEMELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Abstract : The mires and peat reserves and their potential use in

KANGASNIEMELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Abstract : The mires and peat reserves and their potential use in GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 315 Jukka Leino ja Heimo Porkka KANGASNIEMELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and peat reserves and

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 430

Turvetutkimusraportti 430 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 430 2012 Pihtiputaalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Pihtipudas, Central Finland Part 4 Heikki Meriluoto

Lisätiedot

SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 363 Tapio Toivonen SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Siikainen, western Finland Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen

HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Haapavesi.

Lisätiedot