GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302. Riitta Korhonen. JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302. Riitta Korhonen. JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302 JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1 Summary : The Mires and Peat Reserves of Jalasjärvi, Western Finland Part 1 Espoo 1996

2 Korhonen, Riitta, 1996 Jalasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 302, 34 sivua, 3 kuvaa, 3 liitettä Jalasjärven kunnan eteläosassa tutkittiin vuosina maaperäkartoitukseen ja valtakunnalliseen turveinventointiin liittyen 70 suota Tutkittujen soiden pinta-ala on ha, mikä on 34 % kunnan suoalasta Soista 28 tutkittiin linjatutkimusmenetelmällä ja muut hajapistein Tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi, pinnan vetisyys, mättäisyys, puuston tiheys, puulajisuhteet ja kehitysluokka sekä turvelajit, turpeen maatuneisuus, kosteus, kuituisuus sekä trvekerrostuman liekoisuus ja pohj amaalaj i Tutkittujen soiden turvemäärä on 77,67 milj suo-m3 Turvekerrostumien keskipaksuus on 1,3 m ja siitä heikosti maatuneen pintarahkan osuus on 0,3 m Turpeen keskimaatuneisuus on 5,2 ja energia- eli polttoturpeella se on 5,9 Yli 1,5 m :n syvyisten alueiden pinta-ala on ha ja turvemäärä on 46,3 milj suo-m3 Yli 2 m :n syvyisten suoalueiden pinta-ala on ha ja turvetta on 30,87 milj suo-m3 Turpeesta on 57 % rahkavaltaista ja 43 % saravaltaista Kaikki suot ovat jossain määrin ojitettuja Vallitsevia suotyyppejä ovat erilaiset rämeet ja niiden muuttumat Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita on 30 suolla yhteensä 1577 ha Yhden tuotantoon soveltuvan suon pintaosasta voidaan tuottaa myös kasvuturvetta Tuotantokelpoista turvetta alueilla on 40,33 milj suo-m3, josta kuivan turpeen energiasisältö on 22,23 milj MWh Turpeen keskimääräinen ph-arvo on heikosti maatuneella rahkaturpeella 3,4 ja energiaturpeella 4,3 Keskimääräinen tuhkapitoisuus heikosti maatuneella rahkaturpeella on 2,1 % ja energiaturpeella 3,0 % kuivapainosta Rikkipitoisuus on keskimäärin 0,16 % kuivapainosta, vesipitoisuus 90 märäkäpainosta ja kuiva-ainetta on keskimäärin 79 kg/m 3 heikosti maatuneellaturpeella ja 92 kg/m 3 energiaturpeella Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo energiaturpeella on keskimäärin 21,1 MJ/kg ja 50 % :n tuotantokosteuteen laskettuna se on 9,3 MJ/kg Avainsanat: suo, turve, inventointi, energiaturve, kasvuturve, turvevarat, Jalasjärvi Geologian tutkimuskeskus PL Espoo Sähköposti : riitta ISBN ISSN

3 Korhonen, Riitta,1996 Jalasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa I - The mires and peat reserves of Jalasjärvi, western Finland Part I Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report ofpeat Investigation 302, 34 pages, 3 figures, 3 appendices In the municipality of Jalasjärvi, in western Finland, 70 mires were investigated by Geological Survey of Finland in Altogether hectares of peatland were studied, which is about 34 % of the total peatland area of Jalasjärvi The mires studied contain a total of million m3 of peat in situ The mean thickness of the peat layers is 1 3 m including the weakly humified Sphagnum predominant surface layer, which averages 0 3 m in thickness The mean humification degree (H) of the peat is 5 2 on the von Post's 1-10 scale and for the fuel peat it is 5 9 The area deeper than 1 5 m covers hectares and contains of 46 3 million m 3 peat in situ and the area deeper than 2 m covers hectares containing of million m 3 peat in situ Fifty seven per cent of the peat is Sphagnum predominant and 43 % Carex predominant The majority of the peatland areas has been drained for forestry or agriculture The most common site types are pine bogs Thirty from the mires studied are suitable for fuel peat production The upper layer of one of these 30 mires is also suitable for horticultural peat production The total area suitable for peat production is hectares The amount of mineable peat is million m 3 in situ and the energy content of the dry peat is million MWh The average ph-value for the weakly humified Sphagnum peat is 3 4 and for the well humified peat it is 4 3 The average ash content for the weakly humified Sphagnum peat is 2 1 and for the enenrgy peat it is 3 0 % from the dry matter The sulphur content of peat is 0 16 % from the dry matter and the water content is 90 % from the wet matter The dry bulk density of the energy peat is 92 kg per m 3 in situ The effective calorific value of the dry peat is 21 1 per kg, which is 9 3 MJ per kg calculated for 50 % moisture content Key words : mire, peat, inventory, fuel peat, horticultural peat, reserves, Jalasjärvi, Finland Geological Survey of Finland PO Box 96 FIN ESPOO FINLAND riitta ISBN ISSN

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 7 TUTKIMUSMENETELMÄT 7 Kenttätutkimukset 7 Laboratoriotutkimukset 7 AINEISTON KÄSITTELY, TULOSTEET JA ARVIOINTIPERUSTEET 8 Aineiston käsittely ja tulosteet 8 Arviointiperusteet 8 TUTKITUT SUOT 12 TULOSTEN TARKASTELU 32 Tutkitut suot ja turvemäärä 32 Suotyypit ja turvelajit 32 Keskimaatuneisuus, liekoisuus ja turvelajit 33 Laboratoriotulokset 33 Soveltuvuus turvetuotantoon 33 YHTEENVETO 34 SUMMARY 34 KIRJALLISUUS - REFERENCES 34 LIITTEET

5 Jalasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt maaperäkartoitukseen ja valtakunnan turvevaroj en kokonaisinventointiin liittyviä turvetutkimuksia Jalasjärvellä vuosina Tässä raportissa julkaistaan kunnan eteläosasta 70 suon yleisluontoiset tutkimustulokset Tutkittujen soiden pinta-ala on ha Jalasjärven soita on tutkittu jo 1950-luvulla prof Martti Salmen toimesta Silloisen tutkimuksen tarkoituksena oli löytää sopiva sijoituspaikka Suomen ensimmäisen turvekäyttöisen sähkövoimalaitoksen perustamiselle Tätä tarkoitusta varten Jalasjärvellä tutkittiin suohehtaaria (Salmi 1951, 1952, 1959) Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli inventoida kaikki 20 haja sitä suuremmat suot, mutta samanaikaisesti tehdyn maaperäkartoituksen tueksi tutkittiin paikoitellen myös pienempiä soita Tässä raportissa julkaistaan suppeat selostukset tutkituista soista ja turvevarojen käyttökelpoisuudesta sekä tutkimusten yhteenveto Turvetuotantoon soveltuvalla alueella tarkoitetaan tässä yhteydessä energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta, sillä pelkästään kasvuturvetuotantoon soveltuvia soita tutkitulla alueella ei ole Turpeen tuotantotapaan ei oteta kantaa TUTKIMUSMENETELMÄT Kenttätutkimukset Pienet ja saarekkeiset suot tutkittiin hajapistein ja suuremmat suot linjatutkimusmenetelmällä (Lappalainen, Sten & Häikiö 1984) Ennen linjatutkimusta soille laadittiin yksi tai useampi selkälinja ja poikkilinjoja m :n välein suon muodosta ja saarekkeisuudesta riippuen Suurimmilla soilla tehtiin vielä syvyysmittauksia ylimääräisillä syyvyden mittauslinjoilla Varsinaiset turvetutkimukset tehtiin 100 m :n välein ja lisäksi turvekerrostuman paksuus mitattiin 50 m :n välein Tutkimuslinjastot vaaittiin ja korkeus sidottiin valtakunnallisiin korkeuspisteisiin Hajatutkimuspisteitä ei vaaittu Tutkimuspisteillä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys, mättäisyys ja mättäiden korkeus ja puita kasvavilla suotyypeillä puulajisuhteet, tiheys- ja kehitysluokka sekä mahdolliset hakkuut Kairalla otettiin turvenäytteet pinnasta kovaan mineraalimaahan saakka ja näytteistä määritettiin turvelaji lisätekijöineen, maatuneisuus, kosteus ja kuituisuus Myös turvekerrostumien alla olevat liejutjamineraalimaalajitmääritettiin Maatumattoman puuaineksen, ns liekoisuuden selvittämiseksi pliktattiin turvekerrostuma tutkimuspisteiden ympärillä kymmenestä kohdasta kahden metrin syvyyteen saakka Laboratoriotutkimukset Tilavuustarkalla mäntäkairalla otettiin turvenäytteitä 15 suolta Laboratoriossa näytteistä määritettiin happamuus märästä näytteestä, vesipitoisuus painoprosentteina kuivaamalla turve 105 C lämmössä vakiopainoon Turpeen kuiva-aineen määrä laskettiin suokuutiometriä kohden Kuiva- tuista näytteistä määritettiin tuhkapitoisuus hehkuttamalla näytteet 815+/-25 C :ssa ja lämpöarvo Leco AC 300 kalorimetrillä (ASTM D 3286) Valikoiduista näytteistä määritettiin rikkipitoisuus prosentteina kuivapainosta Leco SC-132 rikinmäärityslaitteella 7

6 AINEISTON KÄSITTELY, TULOSTEET JA ARVIOINTIPERUSTEET Aineiston käsittely ja tulosteet Tutkittujen soiden sijainti on esitetty kuvassa 1 Kaikki tutkimushavainnot on tallennettu tiedostoihin, joista saadaan useita erilaisia tulosteita Perustulosteenajokaisesta suosta on piirretty kartta, josta selviää turvekerrostuman paksuus, keskimaatuneisuus ja heikosti maatuneen, rahkaturvetta olevan pintakerroksen paksuus (kuva 2) Soiden turvekerrostumia on havainnollistettu tutkimuslinjoista piirretyillä turvelaj i- ja maatuneisuusprofiileilla (kuva 3) Kuvaan on piirretty myös suotyyppilyhenteet, liekojen määrä, suon pohjamaalajit ja turvekerrostuman alla olevat liejukerrostumat silloin, kun niitä esiintyy Jokaisesta tutkitusta suosta on kirjoitettu tutkimusselostus, josta selviää suon sijainti, ympäristön maaperä ja suon koko, suotyyppien jakauma, puusto-ja ojitustilanne sekä suon vesien purkautumisreitti Turvekerrostumasta kuvataan turvelajit, maatumisaste ja liekoisuus sekä turpeen määrä koko suon osalta jaettuna eri syvyysalueisiin (Hän- ninen, Toivonen & Grundström 1983) Suon energiasisältö ja turvetuotantoon soveltuvien alueiden turvemäärä on laskettu niiltä soilta, joilta on otettu näytteet laboratoriomäärityksiä varten Sellaisilta soilta, joilta näytteitä ei ole otettu ja joilla on tuotantoon soveltuvia alueita, energiasisältö on laskettu turpeen vesipitoisuuden ja maatumisasteen perusteella (Mäkilä 1994) Perustulosteiden lisäksi turvetutkimuksista on mahdollisuus saada erilaisia atk-tulosteita, jotka antavat varsin monipuolisen kuvan suosta tai halutusta suon osasta Tulosteet ovat tasokarttoja ja listauksia sekä näiden yhdistelmiä Tasokartoilla voidaan esittää mm suotyypit, liekoisuus, suon pinnan ja pohjan korkeus merenpinnasta, pohjamaalaji, liejukerroksen paksuus, suon pinnan mättäisyys ja vetisyys sekä puustotietoja Yhdelle tutkimuspisteelle voidaan tulostaa kaksi edellä mainittua tietoa kerrallaan Arviointiperusteet Turpeiden käyttökelpoisuutta arvioitaessa on perusteena käytetty Turveteollisuusliiton laadunmääritysohjetta (liite 1) Sen mukaan energiaturpeeksi soveltuu myös heikosti maatunut saraturve (C), ellei siinä ole liian korkea tuhka- ja/tai rikkipitoisuus Rahkaturpeen tulee olla kohtalaisen hyvin maatunutta eli vähintäin H5 von Postin 10- asteikolla määritettynä Tässä raportissa suota on suositeltu turvetuotantoon, mikäli sieltä löytyy vähintään 10 ha yhtenäistä, turvelajin ja maatumisasteen puolesta tuotantoon soveltuvaa, yli 1,5 m :n syvää aluetta Kasvuturpeeksi soveltuvat heikosti maatuneet rahkaturpeet, joiden maatumisaste on pääosin välillä H 1-H3 Heikosti maatuneet rahkaturpeet on vuodesta 1991 lähtien jaoteltu kolmeen ryhmään j o kenttähavaintojen yhteydessä NäistäAcutifoliaryhmä edustaa parasta kasvuturveraaka-ainetta, ja seuraavana on Palustria -ryhmä Heikointa raakaainetta saadaan Cuspidata-ryhmään kuuluvien rahkasammalten muodostamista turpeista (liite 2) Ympäristöturpeella tarkoitetaan turvetta, joka soveltuu muun muassa kuivikkeeksi, kompostointiin sekä lietelannan imeytykseen Tällaiseksi turpeeksi luokitellaan yleensä H4 maatumisasteen rahkaturpeet sekä heikkolaatuiset kasvuturpeet Kasvuturvestandardin (liite 2) mukaan hyvälaatuiseksi (I lk) kasvuturpeeksi eli viljelyturpeeksi määritellään turve, jonka maatumisaste on H1-H3 ja se on muodostunut pääosin Acutifolia-ryhmän rahkasammalista Vastaavanlainen määritelmä on myös maa-ja metsätalousministeriön säädöksessä eräistä lannoitevalmisteista (Suomen säädöskokoelma 1994) Siinä viljelyturpeeksi määritellään vaalea H1-H3 maatunut rahkaturve, joka sisältää vähintään 90 % rahkasammaljäännöksiä, ja siitä yli 80 % tulee olla Acutifolia-ryhmän jäännöksiä Kasvu- ja maanparannusturpeen määritelmä taas on laissa hyvin väljä Turpeen on oltava koostumukseltaan vain pääosin suokasvien jäännöksiä ja maatumisasteen välillä H1-H6 Turvekerrostuman liekoisuus on laskettu erikseen 0-1 ja 1-2 m :n välisissä syvyyskerroksissa Liekoisuus ilmoitetaan laskettuna ns Pavlovin menetelmän mukaan prosentteina turpeiden kokonaistilavuudesta Liekoisuus on jaettu viiteen eri luokkaan : liekoja on erittäin vähän (alle 1 %), vähän (1,0-1,9 %), kohtalaisesti (2,0-2,9 %), runsaasti (3,0-3,9 %) ja erittäin runsaasti (yli 4 %) Yli 3 % :n liekoisuus nostaa palaturvetuotannon kustannuksia 8

7 Jalasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 1 Kivenneva 25 Valkoinenneva 49 Iso Hautaneva 2 Jäkäläneva 26 Juurakkoneva (etel ) 50 Teerineva (etel ) 3 Mujujärvensuo 27 Korppukallionneva 51 Muorivainaanrämäkkä 4 Mustaluomansuo 28 Saarijärvenneva 52 Pieni Hautaneva 5 Saralanneva 29 Vehmasviidanrämäkkä 53 Siltarämäkkä 6 Risuneva 30 Luomansuo 54 Salmenneva 7 Pikku Vasikkaneva 31 Korppuneva 55 Kärjenneva 8 Saunaneva 32 Hämeenneva (etel ) 56 Teerineva (pohj ) 9 Hakoneva 33 Katajistonsuo 57 Seiväskorpi 10 Pohjaisneva 34 Vähä Karjanneva 58 Kärmesrämäkkä 11 Kontoneva 35 Riomäensuo 59 Kaskineva 12 Alasenneva 36 Karjanneva 60 Poromäensuo 13 Vasikkaneva 37 Salkoharjunsuo 61 Vähä Madesjärvensuo 14 Liikaluomansuo 38 Kaihlaneva 62 Torppaneva 15 Ilvesneva 39 Kettuneva (etel ) 63 Haaparämäkkä 16 Välirämäkkä 40 Hämeenneva (pohj ) 64 Kotoneva 17 Vekaranneva 41 Ampumaradansuo 65 Vähäjärvenneva 18 Haukkaneva 42 Lähdeskytö 66 Pahanojanrämäkkä 19 Kivisaarenneva 43 Pyhäneva 67 Mastomäenneva 20 Romelonneva 44 Välirämäkkä 68 Kortesneva (etel ) 21 Mastokankaanneva 45 Kettuneva (pohj ) 69 Onttojenneva 22 Ympyriäisenneva 46 Kloperonneva 70 Kulturinneva 23 Mäkirinteensuo 47 Talasneva 24 Paljasneva 48 Pesäneva Kuva 1 Jalasjärvellä tutkitut suot Fig 1 A map showing the location of mires surveyed in the municipality of Jalasjärvi 9

8 KESKIMPPTUN 140m l S :H1-4/KOKO PRKSUUS 5 2 R200-90m-3 10/39 / 3%4~ 5:1 I 8/29 1 KlC5 1 6/ 1 ~ -- R m 8 ~ /2 ROm 0 S00 M ~ I 1 I 1 ~ GEOLOGIRN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUKSET 1990 Kuva 2 Esimerkki suokartasta Tutkimuspisteen yläpuolella on turpeen keskimaatuneisuus von Postin 10- asteikolla, alapuolella heikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen paksuus/koko turvekerrostuman paksuus desimetreinä Turvekerrostuman paksuutta osoittavat yhtenäiset käyrät on piirretty metrin välein, katkoviiva on 1,5 m :n käyrä Fig 2 An example of a mire map including the peat investigation points and the degree of humification and depth of peat layer within each point 1 0

9 U) 0- O 0) O r` = Ln [n -12 v v 11_ 1 C- = r` Ln Ln v ~r v 0 \ O O O O O \ z c, Jalasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 _ O U O O N C z O\ C o z fr \ 0 Q 0 C y h L C 7 > 0 C 0 C N - O O y O td N C N > s C C J S r I 1 I I I r I I I 1 I Z n- 0_ E O 0) o r- O CT) 00 r - LfJ Lf) V V' V LI) UJ V '' V O - N O U S 3 C 0 Y C J_- p C7 _O N O 2 a~ Co > C CM- 1 1

10 TUTKITUT SUOT 1 Kivenneva Kivenneva (kl ) sijaitsee noin 24 km Jalasjärven kirkolta etelään Suo on hiekkamuodostumien välisessä painanteessa ja sen lounaisosa on raivattu pelloksi Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaisen hyvät, tilustie tulee suon pohjoispäähän Pinta-ala on 88 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 33 ha, yli 1,5 m :n aluetta 23 haja yli 2 m :n aluetta 16 ha Kivennevan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää länteen Suon vedet laskevat Ilvesjokeen, josta edelleen Mustajoen ja Jalasjoen kautta Kyrönjokeen Tutkimuspisteitä suolla on 41 kpl ja syvyyspisteitä 25 kpl Tutkimuspistetiheys on 4,7/10 ha Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m, yli metrin syvyisellä alueella se on 2,0 m ja yli 2 m :n alueella 2,7 m Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3 ja energiaturpeeksi soveltuvan turpeen on 5,7 Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja pallosararämemuuttuma sekä puolukkaturvekangas Turpeesta on 40 % rahkavaltaista ja 60 % saravaltaista Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara- (25 %) ja tupasvillasararahkaturve (15 %) Tupasvillan jäännöksiäon 29 % :ssa, puun jäännöksiä on 3 % :ssa ja varvun jäännöksiä on 23 % :ssa turpeesta Liekoja on yli metrin syvyisellä suoalueella 0,1-2,0 m :n syvyydessä vähän (0,4 %) Yleisin pohjamaalaji on hiekka Kivennevalla on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta 23 ha 2 Jäkäläneva Jäkäläneva (kl ) sijaitsee noin 24 km Jalasjärven kirkolta etelään Suo rajoittuu koillisessa kallioiseen Lankkusaunamäkeen ja muilta osin hiekkamuodostumiin Suon pohjoisosassa on melko suuri metsäsaareke Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, paikallistie kulkee suon itäreunaa Pinta-ala on 83 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 59 ha, yli 1,5 m :n aluetta on 49 haja yli 2 m :n aluetta on 35 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m Suon pinta viettää koilliseen, jonne myös suon vedet laskevat Mujujärvensuon ja Iso Mujujärven sekä Koninevan kautta Parkanon Kuivasjärveen Tutkimuspisteitä suolla on 41 kpl eli 4,9/10 ha, lisäksi syvyyspisteitä on 27 kpl Turvekerrostu- man keskipaksuus on 2,1 m, yli metrin alueella se on 2,7 m, yli 1,5 m :n alueella 3,0 m ja yli 2 m :n alueella 3,6 m Vallitseva suotyyppi on keidasräme Turpeesta on 73 % rahka- ja 27 % saravaltaista Yleisimmät turvelajit ovat tupasvillarahkaturve (30 %) ja rahkaturve (25 %) Tupasvillan jäännöksiä on 41 % :ssa, puun jäännöksiä on 4 % :ssa ja varvun jäännöksiä on 11 % :ssa turpeesta Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5 ja energiaturpeeksi soveltuvalla turpeella se on 6,1 Liekoja on yli metrin syvyisellä suon osalla 0,1-1,0 m :n syvyydellä 1,23 % ja 1,1-2,0 m :n syvyydellä 0,21 % Yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on kahdella pisteellä 10 cm Jäkälänevassa on turvetuotantoon soveltuvaa aluetta 50 ha 3 Mujujärvensuo Mujujärvensuo (kl ) sijaitsee noin 24 km Jalasjärven kirkolta etelään Suo rajoittuu etelässä hiekkamuodostumiin, pohjoispuolella Mujuvuoreen ja muilta osin moreeniin ja kalliopaljastumiin Suolla sijaitsevat Pikku- ja Iso Mujujärvi Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, suon länsi- ja eteläreunalla kulkee paikallistie Pinta-ala on 63 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 47 ha, yli 1,5 m :n aluetta 36 haja yli 2 m :n aluetta 24 ha Mujujärvensuon korkeus merenpinnasta on m, ja sen pinta viettää kaakkoon Suon vedet laskevat Iso Mujujärven ja Koninevan kautta Kuivasjärveen Tutkimuspisteitä suolla on 40 kpl eli 6,3 pist /10 haja syvyyspisteitä on lisäksi 20 kpl Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,6 m, yli metrin syvyisellä suon osalla se on 2,0 m, yli 1,5 m :n alueella 2,3 m ja yli 2 m :n alueella 2,5 m Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 ja energiaturpeeksi soveltuvallaturpeella se on 6,4 Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpurämemuuttuma (13 %), rahkarämeojikko (10 %) ja tupasvillarämemuuttuma (8 %) Turpeesta on 63 % rahka- ja 37 % saravaltaista Yleisimmät turvelajit ovat tupasvillarahka- (29 %) ja rahkaturve (15,5 %) Tupasvillan jäännöksiä on 41 % :ssa, puun jäännöksiä 9 % :ssa ja varvun jäännöksiä 14,5 % :ssa turpeesta Liekoja on yli metrin syvyisellä suon osalla 0,1-1,0 m :n syvyydessä 2,56 % ja 1,1-2,0 m :n syvyydessä 0,85 % Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja hiesu Liejua on Iso Mujujärven läheisyydessä cm :n kerroksena 1 2

11 Jalasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Mujujärvensuossa on turvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 30 ha, mutta Mujujärvet vaikeuttavat suon kuivattamista 4 Mustaluomansuo Mustaluomansuo (kl ) sijaitsee noin 25 km Jalasjärven kirkolta etelään Suo sijaitsee kallioisten mäkien sekä hiekkamuodostuman välisissä painanteissa ja jakautuu pohjoisosassa kahdeksi lahdekkeeksi Läntisen lahdekkeen läpi virtaa Majurinprunni-puro, joka muuttuu suon pohjoisosassa Mustaluomaksi Suon länsipuolella on Kihlakunnankankaan hiekkamuodostuma, jota pitkin kulkee suota lähinnä oleva tie Suon vedet laskevat Majurinprunnia, Mustaluomaa ja Niskaluomaa Koskutjärveen Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää pohjoiseen Suon pinta-ala on 48 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 31 ha, yli 1,5 m :n aluetta on 24 haja yli 2 m :n aluetta on 14 ha Tutkimuspisteitä suolla on 9 kpl, eli 1,9/10 haja syvyyspisteitä 6 kpl Turvekerrostuman keskisyvyys on 1,5 m, yli metrin syvyisellä alueella se on 1,9 m ja yli 2 m :n syvyisellä alueella 2,5 m Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme ja varsinainen sararämemuuttuma Turpeesta on 87 % rahkaja 13 % saravaltaista Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (41 %), tupasvillarahkaturve (17 %) ja rahkasaraturve (10 %) Tupasvillan jäännöksiä on 17 % :ssa, puun jäännöksiä 10 % :ssa ja varvun jäännöksiä 10 % :ssaturpeesta Keskimaatuneisuus on 6,8 koko turvekerrostumalla Liekoja ei tavattu turvekerrostumassa Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu, hieta ja savi Liejua on puron läheisyydessä enimmillään 3,2 m Mustaluomansuon kapeus ja Mustaluoman sijainti suon keskellä ovat esteenä suon ottamiselle turvetuotantoon 5 Saralanneva Saralanneva (kl , 06) sijaitsee noin 23 km Jalasjärven kirkolta etelään Suo sijaitsee kallioisten mäkien välisessä painanteessa Suon keskiosa on peltoa Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 54 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 39 ha, yli 1,5 m :n aluetta 17 ha ja yli 2 m :n aluetta on 9 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää pohjoiseen Suon vedet laskevat Mustaluomaan, josta edelleen Mustalammin kautta Mustajokeen ja edelleen Jalasjokea Kyrönjokeen Tutkimuspisteitä suolla on 43 kpl eli 8/10 ha, lisäksi syvyyspisteitä on 26 kpl Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,4 m, yli metrin syvyisellä alueella se on 1,7 m ja yli 2 m :n alueella 2,7 m Suotyypit ovat muuttuma-asteella, vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja pallosararämemuuttuma Turpeesta on 27 % rahka- ja 73 saravaltaista Yleisimmät turvelajit ovat varpurahkasaraturve (25 %) ja varpukorterahkasaraturve (18 %) Tupasvillan jäännöksiä on 9 % :ssa, puun jäännöksiä on 17 % :ssa ja varvun jäännöksiä on 60 % :ssa turpeesta Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 ja energiaturpeella se on 6,0 Liekoja on 0,1-1,0 m :n syvyydessä 1 % ja 1,1-2,0 m :n syvyydessä 0,55 % Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja hieta Saralannevassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta 17 ha 6 Risuneva Risuneva (kl , 03) sijaitsee noin 23 km Jalasjärven kirkolta lounaaseen Suo rajoittuuu hiekkakankaisiin, suon länsireunalla kulkee Jalasjärven-Karvian maantie Pinta-ala on 95 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on vain 4 ha Suon pinnan korkeus on m mpy ja pinta viettää itään Suon vedet laskevat Rummukkajärveen Suo on tutkittu hajapistein, tutkimuspisteitä suolla on 8 kpl eli 0,8 pist /10 ha, lisäksi on kaksi syvyyspistettä Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,5 m, yli metrin syvyisellä alueella se on 1,1 m Turve on rahkavaltaista Tupasvillan jäännöksiä on 59 % :ssa ja puun jäännöksiä 17 % :ssaturpeesta Suotyypit ovat pääasiassa turvekankaita, varputurvekangasta (60 %) ja puolukkaturvekangasta (20 %) Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,7 Pohjamaalaji on hiekka Risuneva on ojitettu metsätalouskäyttöön ja suolla kasvaa riuku- ja pinotavara-asteella olevaa mäntymetsää 7 Pikku-Vasikkaneva Pikku-Vasikkaneva (kl , 04, , 06) sijaitsee noin 15 km Jalasjärven kirkolta luoteeseen Suo rajoittuu mataliin hiekkamuodostumiin ja paikoin kalliopaljastumiin sekä moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Suon keskiosa on turvetuotannossa Pinta-ala on 541 ha, josta yli metrin aluetta on 285 ha, yli 1,5 m :n aluetta on 1 3

12 113 ha ja yli 2 m :n aluetta on 29 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m Suon pinta viettää loivasti etelään, jonne myös suon vedet laskevat Vasikkaluomaan ja siitä edelleen Liikaluomaa Ilvesjokeen Tutkimuspisteitä suolla on 194 kpl eli 3,6 pist / 10 ha Syvyyspisteitä on lisäksi 146 kpl Turvekerrostuman keskipaksuus on 1 m, yli metrin syvyisellä alueella se on 1,4 m ja yli 2 m :n alueella 2,2 m Vallitsevia suotyyppejä suon keskiosassa ovat rahkaneva, silmäkeneva ja lyhytkortinen neva, jotka reunoja kohti vaihettuvat rämeiksi Suon keskiosassa on myös silmäkenevaa Turpeesta on 70 % rahkavaltaista ja 30 % saravaltaista Yleisimmät turvelajit ovat tupasvillarahkaturve (29 %), varpurahkasaraturve (20 %) ja tupasvillasararahkaturve (13 %) Tupasvillan jäännöksiä on 52 % :ssa, puun jäännöksiä 1 % :ssa ja varvun jäännöksiä 37 % :ssa turpeesta Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6, energiaturpeella se on 6,9 Liekoja on 0,1-1,0 m :n syvyydellä 0,41 % ja 1,1-2,0 m :n syvyydellä 0,05 % Pohjamaalajina on hiekka Pikku-Vasikkanevalla on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n aluetta noin 75 ha Alueet ovat kahdessa eri paikassa Suon keskiosa ei sovellu tuotantoon, koska siellä heikosti maatuneen pintarahkan osuus on suuri, ja se on käytön kannalta heikkolaatuista Cuspidata-ryhmän turvetta 8 Saunaneva Saunaneva (kl ) sijaitsee noin 20 km Jalasjärven kirkolta lounaaseen Suo rajoittuu hiekkamuodostumiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, suon länsipuolella kulkee Karvian-Jalasjärven maantie sekä itä- ja etelä puolella paikallistiet Suon pinta-ala on 20 haja turvekerrostuma on alle metrin paksuinen Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää kaakkoon Suon vedet laskevat Ilvesjokeen, josta edelleen Mustajoen ja Jalasjoen kautta Kyrönjokeen Suo on tutkittu hajapistein ja tutkimuspisteitä suolla on neljä, joista kaksi on varputurvekankaalla, yksi kytöheitolla jayksi puolukkaturvekankaalla Vallitseva turvelaji on tupasvillasararahkaturve ja turpeen keskimaatuneisuus on 7,5 Pohjamaalajina on hiekka Saunaneva on metsätalouskäytössä ja siellä kasvaa mäntyvaltaista, harvennusasteella olevaa puustoa 9 Hakoneva Hakoneva (kl ) sijaitsee noin 19 km Jalasjärven kirkolta lounaaseen Suo rajoittuu hiekkamuodostumiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, suon halki kulkee paikallistie ja sen itäpuolella on Karvian-Jalasj ärven maantie Pinta-ala on 47 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 24 haja yli 1,5 m :n aluetta on 2 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää pohjoiseen Suon vedet laskevat Ilvesjokeen, josta edelleen Mustajoen ja Jalasjoen kautta Kyrönjokeen Suo on tutkittu hajapistein ja tutkimuspisteitä suolla on 7 kpl eli 1,5 pist /10 ha lisäksi on kolme syvyyspistettä Turvekerrostuman keskipaksuus on 1 m ja turpeen keskimaatuneisuus 5,4 Suotyypit ovat muuttumia, pääasiassa tupasvillaräme- ja rahkaräme- sekä lyhytkorsinevamuuttumaa Turve on rahkaturvetta jatupasvillan jäännöksiä on 90 % :ssa turpeesta Yleisin turvelaji on tupasvillarahkaturve Liekoja ei ole ja pohjamaalajina on hiekka Hakoneva ei sovellu turvetuotantoon 10 Pohjaisneva Pohjaisneva (kl ) sijaitsee noin 20 km Jalasjärven kirkolta lounaaseen Suo rajoittuu hiekkamuodostumiin ja itäosasta Rummukkavuoreen Suon länsipuolella oleva pelto on osittain turvepeltoa Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 163 ha, josta yli metrin syvyistä on 93 ha, yli 1,5 m :n syvyistä on 60 ha ja yli 2 m :n syvyistä aluetta on 24 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää etelään Suon vedet laskevat Rummukkajärveen, josta edelleen usean joen kautta Kyrönjokeen Tutkimuspisteitä suolla on 62 kpl eli 3,8 pist /10 ha, lisäksi syvyyspisteitä on 41 kpl Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m ja yli 2 m :n alueella 2,7 m Vallitsevia suotyyppejä ovat keidasräme suon keskiosassa ja isovarpuräme reunaosissa Turpeesta on 72 % rahka- ja 28 % saravaltaista Tupasvillan jäännöksiä on 53 % :ssa, puun jäännöksiä on 10 % :ssa ja varvun jäännöksiä on 23 % :ssa turpeesta Keskimaatuneisuus on 6,1 ja energiaturpeella se on 6,8 Liekoja on yli metrin syvyisellä suon osalla 0,1-1,0 m :n syvyydessä 2,26 % ja 1,1-2,0 m :n syvyydessä 0,52 % Yleisimmät pohjamaalaj it ovat hiekka ja hiesu Pohjaisnevassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta 60 ha 1 4

13 JalasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 11 Kontoneva Kontoneva (kl ) sijaitsee noin 21 km JalasjÄrven kirkolta lounaaseen Suo rajoittuu hiekkamuodostumiin ja se on pääosin raivattu pelloksi Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 15 haja turvekerrostuma on alle metrin paksuinen Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m Suon vedet laskevat länsipuolella olevaan RummukkajÄrveen TutkimuspisteitÄ on vain kaksi ja lisäksi on viisi syvyyspistettä Suotyypit ovat turvepeltoa ja turvekankaita Yleisin pohjamaalaji on hieta Kontoneva soveltuu maa- ja metsätalouskäyttään 12 Alasenneva Alasenneva (kl ) sijaitsee noin 20 km JalasjÄrven kirkolta luoteeseen Suo rajoittuu hiekkamuodostumiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 42 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 1 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja suon pinta viettää länteen Vedet laskevat länteen Ilvesjokeen, josta edelleen Mustajoen ja Jalasjoen kautta Kyränjokeen Suo on tutkittu hajapistein, tutkimuspisteitä suolla on 6 kpl ja lisäksi on 4 syvyyspistettä Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,6 mja keskimaatuneisuus 7,4 Suotyypit ovat turvekankaita, valitsevana on puolukkaturvekangas Turve on rahkaturvetta Tupasvillan jäännäksiä on 21 % :ssa, puun jäännäksiä 65 % :ssa ja varvun jäännäksiä 2 % :ssa turpeesta Turpeen keskimaatuneisuus on 7,4 Liekoja on 6,35 % alle metrin turvekerrostumassa Yleisin pohjamaalaji on hiekka Suo on metsätalouskäytässä ja siellä kasvaa mäntyvaltaista pinotavara-jatukkipuuasteella olevaa metsää 13 Vasikkaneva Vasikkaneva (kl ) sijaitsee noin 18 km JalasjÄrven kirkolta lounaaseen Suo rajoittuu hiekkamuodostumiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Suon pohjoisosa on turvetuotannossa Pintaala on 435 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 254 ha, yli 1,5 m :n aluetta on 166 haja yli 2 m :n aluetta on 69 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää itään, jonne myäs suon vedet laskevat Ilvesjokeen ja edelleen Jalasjokea Kyränjokeen TutkimuspisteitÄ suolla on 94 kpl eli 2,2 pist /1 0 ha, lisäksi syvyyspisteitä on 53 kpl Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m, yli metrin syvyisellä alueella se on 1,7 m ja yli 2 m :n alueella 2,3 m Heikosti maatuneen pintakerroksen paksuus yli 1,5 m :n alueella on keskimäärin 0,7 m Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkaräme- ja tupasvillarämemuuttuma Turpeesta on 66 % rahkavaltaista ja 34 % saravaltaista Tupasvillan jäännäksiä on 48 %:ssa, puun jäännäksiä 12 % :ssa ja varpuja 2 % :ssa turpeesta Turpeen keskimaatuneisuus on 4,5 ja energiaturpeella se on 5,3 Liekoja on 0,1-1,0 m :n syvyydessä 1,54 % ja 1,1-2,0 m :n syvyydessä 0,56 % Vallitseva pohjamaalaji on hiekka Vasikkanevassa on turvetuotantoon soveltuvaa aluetta 65 ha 14 Liikaluomansuo Liikaluomansuo (kl ) sijaitsee noin 14 km JalasjÄrven kirkolta etelään Suo rajoittuu pohjoisessa moreeniin, etelässä hiekkaan ja idässä hietapeltoihin Pinta-ala on 15 haja turvetta suolla on vain cm :n paksuudelta Pohjamaalajina on hieta Suo on metsätalouskäytässä ja siellä kasvaa harvennusvaiheessa olevaa mäntymetsää 15 Ilvesneva Ilvesneva (kl ) sijaitsee noin 20 km JalasjÄrven kirkolta etelään Suo rajoittuu moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, suon halki kulkee paikallistie ja lisäksi suon ympärillä kulkee metsäautoteitä Pinta-ala on 600 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 377 ha, yli 1,5 m :n aluetta on 295 haja yli 2 m :n aluetta on 207 ha Ilvesnevan korkeus merenpinnasta on m ja suon pinta viettää länteen, jonne myäs suon vedet laskevat ensin Ilvesjokeen ja siitä edelleen Jalasjoen kautta Kyränjokeen TutkimuspisteitÄ suolla on 250 kpl eli 4,2 pist / 10 ha, lisäksi syvyyspisteitä on 178 kpl Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,6 m, yli metrin syvyisellä alueella se on 2,2 m, yli 1,5 m :n alueella 2,4 m ja yli 2 m :n alueella 2,7 m Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme-, isovarpuräme- ja lyhytkorsinevamuuttuma Turpeesta on rahkavaltaista 33 %, saravaltaista 66 % ja ruskosammaltur- 15

14 vetta on 1 % YleisimmÄt turvelaj it ovat rahkasara- (28 %), varpurahkasara- (13 %)j a tupasvillarahkaturve (11 %) Tupasvillan jäännäksiä on 30 % :ssa, puun jäännäksiä on 10 % :ssa ja varvun jäännäksiä on 21 % :ssa turpeesta Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3 ja energiaturpeella se on 5,7 Liekoja on yli metrin syvyisellä alueella 0,1-1,0 mm syvyydessä 0,69 % ja 1,1-2,0 m :n syvyydessä 0,16 % YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni, hiekka ja hiesu Liejua on turpeen alla paikoitellen ohut kerros (10-40 cm) Ilvesnevalla on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta 275 ha 16 VÄlirÄmÄkkÄ VÄlirÄmÄkkÄ (kl ) sijaitsee noin 22 km JalasjÄrven kirkolta etelään Suo rajoittuu moreeniin ja kalliopaljastumiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, suon itäreunalla on metsäautotie Pinta-ala on 19 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 2 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää koilliseen Suon vedet laskevat Saralanojaa Mustaluoman, Mustalammen ja Mustajoen kautta Jalasjokeen Suo on tutkittu hajapistein, tutkimuspisteitä on kolme Turpeen paksuus on 0,7 m ja turve on rahkaturvetta Suotyyppi on varputurvekangasta ja pohjamaalajina on moreeni Suo on metsätalouskäytässä ja siellä kasvaa riuku- ja harvennusasteella olevaa mäntymetsää 17 Vekaranneva Vekaranneva (kl ) sijaitsee noin 19 km JalasjÄrven kirkolta etelään Suo rajoittuu moreeniin ja kalliopaljastumiin LÄhin metsäautotie kulkee noin 300 metrin päässä suolta Pinta-ala on 19 haja siitä yli metrin syvyistä aluetta on 2 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää pohjoiseen Suon vedet laskevat Mustajokeen, josta edelleen Jalasjokea Kyränjokeen Suo on tutkittu hajapistein ja tutkimuspisteitä on neljä Turpeen paksuus on 0,7 m ja turve on rahkaturvetta Vallitseva suotyyppi on tupasvillarämemuuttuma Pohjamaalajina on moreeni Suo on metsätalouskäytässä ja siellä kasvaa taimikko- ja harvennusasteella olevaa mäntymetsää 18 Haukkaneva Haukkaneva (kl ) sijaitsee noin 18 km JalasjÄrven kirkolta etelään Suo rajoittuu moreeniin, jossa on kalliopaljastumia, länsi- ja pohjoispuolella on peltoa Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset pelloille johtavien tilusteiden kautta Pinta-ala on 82 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 50 ha, yli 1,5 m :n aluetta 32 ja yli 2 m :n aluetta 8 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää sekä itään että länteen Suon vedet laskevat itäpäästä Mustajokea, Koskutjoen ja Mustajoen kautta Jalasjokeen ja länsipäästä I1- vesjoen ja Mustajoen Koskutjoen kautta Jalasjokeen TutkimuspisteitÄ suolla on 46 kpl eli 5,6 pist /10 ha, lisäksi on 25 syvyyspistettä Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,2 m, yli metrin syvyisellä alueella se on 1,6 m Syvin turvekerrostuma on 2,2 m Vallitseva suotyyppi on varsinainen sararämemuuttuma (39 %) Turpeesta on 36 % rahkavaltaista ja 64 % saravaltaista YleisimmÄt turvelaj it ovat rahkasara-, (25 %) puurahkasara- (18 %) ja saraturve (16 %) Tupasvillan jäännäksiä on 20 % :ssa, puun jäännäksiä 25 % :ssa ja varvun jäännäksiä 2 % :ssa turpeesta Turpeen keskimaatuneisuus on 5,2 ja energiaturpeella se on 5,6 Liekoja on yli metrin syvyisellä suon osalla 0,1-1,0 m :n syvyydessä 1,68 % ja 1,1-2,0 m :n syvyydessä 0,33 % YleisimmÄtpohjamaalajit ovat moreeni (53 %), hieta (27 %) ja hiekka (19 %) Haukkanevassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n aluetta 32 ha 19 Kivisaarenneva Kivisaarenneva (ki ) sijaitsee noin 18 km JalasjÄrven kirkolta etelään Suo rajoittuu lännessä moreenikumpareeseen ja muilta osin peltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, paikallistie kulkee suon kaakkoisosan halki Pinta-ala on 86 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 60 ha, yli 1,5 m :n aluetta 35 haja yli 2 m :n aluetta 15 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää länteen Suon vedet laskevat Mustajokeen, josta edelleen Jalasjoen kautta Kyränjokeen Suo on tutkittu hajapistein ja tutkimuspisteitä suolla on 6 kpl, lisäksi syvyyspisteitä on 12 kpl Turpeen keskipaksuus on 1,4 m ja yli 2 m :n alueella se on 2,4 m Turvepellon lisäksi vallitsevana suotyyppinä on varputurvekangas Turpeesta on 1 6

15 JalasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 54 % rahka- ja 46 % saravaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat tupasvillarahkaturve (30 %) ja rahkasaraturve (21 %) Tupasvillan jäännäksiä on 43 % :ssa, puun jäännäksiä on 3 % :ssa ja varvun jäännäksiä on 25 % :ssa turpeesta Turpeen keskimaatuneisuus on 6,3 ja energiaturpeella se on 6,4 Liekoja on erittäin vähän YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiesu ja moreeni Kivisaarenneva on maatalous- ja metsätalouskäytässä MetsÄalueella kasvaa harvennusasteella olevaa mäntymetsää Turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta suolla on 30 ha 20 Romelonneva Romelonneva (kl ) sijaitsee noin 16 km JalasjÄrven kirkolta etelään Suo rajoittuu idässä Romelonvuoreen ja muualla moreeniin Suon eteläosan läpi kulkee maantie Pinta-ala on 32 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 18 haja yli 1,5 m :n aluetta on 9 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää pohjoiseen Suon vedet laskevat YmpyriÄisennevan ja MyllyrÄmÄkÄn kautta Ilvesjokeen Suo on tutkittu hajapistein ja tutkimuspisteitä suolla on 6 kpl Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,2 m Vallitsevia suotyyppejä ovat lyhytkorsineva- jatupasvillarämemuuttuma Turve on rahkaturvetta YleisimmÄt turvelajit ovat tupasvilla- ja varpurahkaturve Tupasvillan jäännäksiä on 54 % :ssa, varvun jäännäksiä on 46 % :ssa ja puun jäännäksiä on 7 % :ssa turpeesta Turpeen keskimaatuneisuus on 6,3 ja energiaturpeella se on 7,1 Liekoja on 0,1-1,1 m :n syvyydessä 3,48 % ja 1,1-2,0 m :n syvyydessä 1,22 % Yleisin pohjamaalaji on moreeni Romelonneva on metsätalouskäytässä ja siellä kasvaa etupäässä harvennusasteella oleva mäntymetsää 21 Mastokankaanneva Mastokankaanneva (kl ) sijaitsee noin 16 km JalasjÄrven kirkolta etelään Suo rajoittuu moreeniin Suon poikki kulkee maantie Pinta-ala on 17 haja turvekerrostuma on alle metrin syvyinen Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää pohjoiseen Suon vedet laskevat YmpyriÄisennevan kautta Ilvesjokeen Suo on tutkittu hajapistein ja tutkimuspisteitä on 5 kpl Turve on rahkaturvetta SuotyyppinÄ on puolukkaturvekangas Suo on metsätalouskäytässä ja siellä kasvaa harvennusasteella olevaa mäntymetsää 22 YmpyriÄisenneva YmpyriÄisenneva (kl ) sijaitsee noin 15 km JalasjÄrven kirkolta etelään Suo rajoittuu moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat huonot, läheiselle maantielle on puoli kilometriä Pinta-ala on 15 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 3 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää länteen Suon vedet laskevat Ilvesjokeen Suo on tutkittu hajapistein TutkimuspisteitÄ suolla on 5 kpl, eli 3,3 pist /10 ha Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,8 m, yli metrin alueella se on 1,3 m Vallitsevia suotyyppejä ovat puolukkaja varputurvekangas Turpeesta on 86 % rahka- ja 14 % saravaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat tupasvillarahka- (38 %) ja varpusararahkaturve (19 %) Tupasvillan jäännäksiä on 41 % :ssa, puun jäännäksiä on 16 % :ssa ja varvun jäännäksiä on 28 % :ssa turpeesta Turpeen keskimaatuneisuus on 6,3 ja energiaturpeella se on 7,0 Pohjamaalajina on moreeni YmpyriÄisenneva on metsätalouskäytässä ja siellä kasvaa riuku- ja pinotavaravaiheessa olevaa mäntymetsää 23 MÄkirinteensuo MÄkirinteensuo (kl ) sijaitsee noin 14 km JalasjÄrven kirkolta etelään Suo rajoittuu lännessä peltoihin, pohjoisessa Ilvesj okeen ja muualla moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 19 haja turvekerrostuma on alle metrin paksuinen Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää pohjoiseen Suon vedet laskevat Ilvesjokeen TutkimuspisteitÄ suolla on 4 kpl eli 2,1 pist /10 haja lisäksi syvyyspisteitä on 1 kpl Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,6 m Suotyypit ovat turvekankaita ja muuttumia Turve on rahkavaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat varpu- ja puurahkaturve Tupasvillan jäännäksiä on 6 % :ssa, puun jäännäksiä on 28 % :ssa javarvun jäännäksiäon 56 % :ssa turpeesta Turpeen keskimaatuneisuus on 7, 1 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hieta ja moreeni MÄkirinteensuo on metsätalouskäytässä ja siellä kasvaa enimmäkseen harvennusvaiheessa olevaa mäntymetsää 1 7

16 24 Paljasneva Paljasneva (kl ) sijaitsee noin 14 km JalasjÄrven kirkolta etelään Suo rajoittuu moreeniin ja kalliopaljastumiin Kulkuyhteydet suolle ovat huonot, lähimmälle tielle on noin puoli kilometriä Pinta-ala on 17 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 10 ha, yli 1,5 m :n aluetta 4 haja yli 2 m :n aluetta 1 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on noin 129 m ja pinta viettää länteen Vedet laskevat suon luoteiskulmasta Ilvesjokeen, josta edelleen Mustajoen ja Jalasjoen kautta Kyränjokeen Suo on tutkittu hajapistein, tutkimuspisteitä suolla on 4 kpl, eli 2,4 pist /10 haja lisäksi on yksi syvyyspiste Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m jayli metrin alueella se on 1,5 m SyvimmÄllÄ pisteellä on turvetta 2,3 m Vallitseva suotyyppi on lyhytkortinen nevarämemuuttuma Turpeesta on 94 % rahka- ja 6 % saravaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat tupasvillarahka- (54 %) ja varputupasvillarahkaturve Tupasvillan jäännäksiä on 79 % :ssa, puun jäännäksiä on 7 % :ssa ja varvun jäännäksiä on 33 % :ssa turpeesta Turpeen keskimaatuneisuus on 6,3 Liekoja ei tavattu Liejua on turvekerrostuman alla kahdella pisteellä 10 cm Pohjamaalajina on moreeni Paljasneva ei sovellu turvetuotantoon pienen koon ja hankalan sijainnin takia Tosin sieltä on aiemmin nostettu kuiviketurvetta Nykyisin suo on ojitettu metsätalouskäyttää varten ja siellä kasvaa mäntytaimikkoa 25 Valkoinenneva Valkoinenneva (kl ) sijaitsee noin 14 km JalasjÄrven kirkolta etelään Suo rajoittuu koillisessa hiekkamuodostumaan, lännessä Susivuoreen ja muualla moreeniin LÄhin maantie on noin 300 m :n päässä suon eteläpuolella Pinta-ala on 10 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää etelään Suon vedet laskevat Mustajokeen, josta edelleen Jalasjoen kautta Kyränj okeen Suo on tutkittu hajapistein, ja tutkimuspisteitä suolla on 3 kpl eli 3 pist /10 ha, joiden lisäksi syvyyspisteitä on 2 kpl Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,7 m ja yli metrin alueella se on 1,6 m Suotyypit ovat korpiräme-, isovarpuräme- ja lyhytkorsinevarämemuuttumia Turpeesta on 90 rahka- ja 10 % saravaltaista YleisimmÄtturvelajit ovat rahka- (22 %) ja puurahkaturve (22 %) sekä varputupasvillasararahkaturve (22 %) Tupasvillan jäännäksiä on 42 % :ssa, puun jäännäksiä on 26 %:ssa ja varvun jäännäksiä on 29 % :ssa turpeesta Turpeen keskimaatuneisuus on 5,1 Liekoja on yli metrin syvyisellä suon osalla 0,1-1,0 m :n syvyydessä 8,05 % ja 1,1-2,0 m :n syvyydessä niitä ei tavattu Yleisin pohjamaalaji on moreeni Valkoinenneva on metsätalouskäytässä ja siellä kasvaa tukkipuuvaiheessa oleva mäntyvaltaista metsää 26 Juurakkoneva Juurakkoneva (kl , 09) sijaitsee noin 24 km JalasjÄrven kirkolta etelään Suo rajoittuu moreeniin ja kalliopaljastumiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, suon itäreunalla kulkee metsäautotie Pinta-ala on 137 ha, yli metrin syvyistä aluetta on 73 ha, yli 1,5 m :n aluetta 50 haja yli 2 m :n aluetta 20 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää länteen Suon vedet laskevat Mustaluomaan, josta edelleen Mustalammen, Mustajoen ja Hirvijoen kautta HirvijÄrveen TutkimuspisteitÄ suolla on 32 kpl, eli 2,3 pist / 10 ha Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m, yli metrin alueella se on 1,8 m, yli 1,5 m :n alueella 2,2 m ja yli 2 m :n alueella se on 3,0 m Vallitsevia suotyyppej Ä ovat rahkaräme- ja isovarpurämemuuttuma Turpeesta on 85,5 % rahka- ja 14,5 % saravaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat rahkaturve (33 %) jatupasvillarahkaturve (30 %) Tupasvillan jäännäksiä on 34 % :ssa, puun jäännäksiä on 17 % :ssa ja varvun jäännäksiä on 1,5 % :ssa turpeesta Turpeen keskimaatuneisuus on 4,5 ja energiaturpeella se on 5,5 Liekoja on yli metrin syvyisellä suon osalla 0,1-1,0 m :n syvyydessä 1,95 % ja 1,1-2,0 m :n syvyydessä 1,42 % Yleisin pohjamaalaji on moreeni Juurakkonevassa on turvekerroksen paksuuden puolesta turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta noin 50 ha Turve on pääosin heikosti maatunutta rahkaturvetta, joka pinnassa on usein Cuspidata- ryhmään kuuluvaa turvetta NÄin ollen suo soveltuu huonosti turvetuotantoon 27 Korppukallionneva Korppukallionneva (kl , 09) sijaitsee noin 23 km JalasjÄrven kirkolta etelään Suo rajoittuu moreeniin ja kalliopaljastumiin Kulkuyhtey- 1 8

17 JalasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 det suolle ovat hyvät, suon länsireunalla kulkee metsäautotie Pinta-ala on 28 ha, yli metrin syvyistä aluetta on 23 ha, yli 1,5 m :n aluetta 19 haja yli 2 m :n aluetta on 9 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on mja pinta viettää koilliseen Suon vedet laskevat Niskaluomaan, josta edelleen KoskutjÄrven, Koskutjoen ja Mustajoen kautta Jalasjokeen Suo on tutkittu hajapistein TutkimuspisteitÄ suolla on 4 kpl, eli 1,4 pist /10 haja lisäksi syvyyspisteitä on 2 kpl Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,8 m, yli metrin alueella se on 2,0 m, yli 1,5 m :n alueella 2,1 m ja yli 2 m :n alueella se on 2,6 m Vallitsevia suotyyppejä ovat heikosti kehittynyt keidasräme sekä isovarpu- ja tupasvillaräme Turpeesta on 93 % rahka- ja 7 % saravaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat tupasvillarahka- (67 %) ja rahkaturve (15 %) Tupasvillan jäännäksiä on 77 % :ssa, puun jäännäksiä on 3 % :ssa ja varvun jäännäksiä on 3 % :ssa turpeesta Turpeen keskimaatuneisuus on 5,2 ja energiaturpeella se on 6,1 Liekoja ei ole Yleisin pohjamaalaji on moreeni Korppukallionnevassa on turvetuotantoon sopivaa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta 19 ha Heikosti maatuneen pintarahkan paksuus vaihtelee 40 :stä 100 cm :iin Osa pintarahkasta kuuluu CuspidataryhmÄÄn 28 SaarijÄrvenneva SaarijÄrvenneva (kl ) sijaitsee noin 25 km JalasjÄrven kirkolta kaakkoon Suo rajoittuu moreeniin ja kalliopaljastumiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, suon länsipuolella kulkee valtatie n :o 3 Pinta-ala on 15 ha, yli metrin syvyistä aluetta on 7 haja yli 2 m :n aluetta on 3 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää länteen Suon vedet laskevat SaarijÄrveen TutkimuspisteitÄ suolla on 3 kpl, eli 2 pist / 10 ha ja lisäksi syvyyspisteitä on 3 kpl Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m, yli metrin alueella se on 2,0 m ja yli 2 m :n alueella se on 2,7 m Vallitsevia suotyyppejä luonnontilaisessa keskiosassa lyhytkortinen nevaräme, reunoilla tupasvilla- ja sararäme Turpeesta on 90 % rahka- ja 10 % saravaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat tupasvillarahka- (56 %) ja tupasvillasararahkaturve (24 %) Tupasvillan jäännäksiä turpeessa on 80 % :ssa, puun ja varvun jäännäksiä ei ole Turpeen keskimaatuneisuus on 5,1 Liekoja ei ole Yleisin pohjamaalaji on moreeni SaarijÄrvenneva ei sovellu turvetuotantoon suon pienuuden ja ohutturpeisuuden takia 29 VehmasviidanrÄmÄkkÄ VehmasviidanrÄmÄkkÄ (kl ) sijaitsee noin 25 km JalasjÄrven kirkolta kaakkoon Suo rajoittuu eteläosassa Vehmasvuoreen muualla kalliopaljastumiin ja moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, suon pohjois-ja länsipuolella kulkee paikallistie Pinta-ala on 31 ha, yli metrin syvyistä aluetta on 16 ha, yli 1,5 m :n aluetta 12 haja yli 2 m :n aluetta 9 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää itään Suon vedet laskevat Someroluomaan, josta edelleen Hirvijoen ja HirvijÄrven kautta Jalasjokeen TutkimuspisteitÄ suolla on 5 kpl, eli 1,6 pist /10 haja lisäksi syvyyspisteitä on 2 kpl Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,4 m, yli metrin alueella se on 2,0 m, yli 1,5 m :n alueella 2,3 m ja yli 2 m :n alueella 2,5 m Vallitsevia suotyyppejä ovat varputurve- ja jäkäläturvekangas Turpeesta on 86 rahka- ja 14 % saravaltaista Yleisin turvelaji on tupasvillarahkaturve (69 %) Tupasvillan jäännäksiä on 70 % :ssa, varvun jäännäksiä on 7 % :ssa turpeesta Turpeen keskimaatuneisuus on 5,6 ja energiaturpeella se on 6,4 Liekoja ei tavattu YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka VehmasviidanrÄmÄkÄssÄ on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta 12 ha 30 Luomansuo Luomansuo (kl ) sijaitsee noin 25 km JalasjÄrven kirkolta kaakkoon Suo rajoittuu hiekkaan ja moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 7 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää pohjoiseen Suon vedet laskevat Someroluomaan ja edelleen Sarasluoman ja Hirvijoen kautta HirvijÄrveen TutkimuspisteitÄ suolla on 3 kpl, eli 4,3 pist /10 ha Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,6 m Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja pallosararämemuuttuma sekä puolukkaturvekangas Turve on rahkavaltaista Yleisin turvelaji on varpusararahkarurve Turpeen keskimaatuneisuus on 5,8 Liekoja ei ole YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Luomansuo on pieni ja ohutturpeinen, eikä siitä syystä sovellu turvetuotantoon 1 9

18 31 Korppuneva Korppuneva (kl ) sijaitsee noin 21 km JalasjÄrven kirkolta kaakkoon Suo rajoittuu hiekkamuodostumiin,joista paikoin pistää esiin kalliopaljastumia Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, suon eteläosan halki kulkee metsäautotie Pinta-ala on 33 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 16 haja yli 1,5 m :n aluetta on 8 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää pohjoiseen Suon vedet laskevat HÄmeennevan ja Mustalammen kautta Mustajokea Jalasjokeen ja edelleen Kyränjokeen TutkimuspisteitÄ suolla on 6 kpl, eli 1,8 pist /10 ha Turvekerrostuman keskipaksuus on 1 m ja yli metrin syvyisellä suon osalla se on 1,4 m Vallitseva suotyyppi on lyhytkortinen nevarämemuuttuma Turve on rahkavaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat tupasvilla- ja tupasluikkarahkaturve Tupasvillan jäännäksiä on 52 % :ssa, puun jäännäksiä 5 % :ssa ja varvun jäännäksiä 19 % :ssa turpeesta Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,3 0,1-1,0 m :n syvyydessä 4 % ja 1,1-2,0 m :n syvyydessä 0,54 % Yleisin pohjamaalaji on hiekka Korppuneva ei sovellu mataluutensa takia turvetuotantoon 32 HÄmeenneva HÄmeenneva (kl ) sijaitsee noin 20 km JalasjÄrven kirkolta kaakkoon Suo rajoittuu moreeniin ja kalliopaljastumiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, paikallistie kulkee suon halki Pintaala on 99 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 36 ha, yli 1,5 m :n aluetta on 23 haja yli 2 metrin syvyistä aluetta on 8 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää länteen Suon vedet laskevat Mustajokeen, josta edelleen Jalasjokea Kyränjokeen TutkimuspisteitÄ suolla on 59 kpl, eli 6 pist /10 ha, lisäksi syvyyspisteitä on 32 kpl Turvekerrostuman keskipaksuus on 1 m, yli metrin syvyisellä suon osalla se on 1,7 m ja yli 2 m :n alueella 2,4 m Vallitseva suotyyppi on tupasvillarämemuuttuma Turpeesta on 71 % rahka- ja 29 % saravaltaista YleisimmÄtturvelajitovattupasvillarahka-(33 %), rahkasara- (14 %) ja tupasvillasararahkaturve (11 %) Tupasvillan jäännäksiä on 49 % :ssa, puun jäännäksiä 26 % :ssa ja varvun jäännäksiä 1 % :ssa turpeesta Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2 ja energiaturpeella se on 5,9 0,1-1,0 m :n syvyydessä 2,86 % ja 1,1-2,0 m :n syvyydessä 0,95 % Yleisin pohjamaalaji on moreeni HÄmeennevassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta 23 ha 33 Katajistonsuo Katajistonsuo (kl ) sijaitsee noin 22 km JalasjÄrven kirkolta kaakkoon Suo rajoittuu idässä TakamÄenkallioon, muualla hietaan ja moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset, suon eteläpuolella kulkee paikallistie Pinta-ala on 11 ha ja turvekerrostuma on alle metrin paksuinen Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää itään Suon vedet laskevat Niskaluomaa KoskutjÄrveen TutkimuspisteitÄ suolla on 3 kpl eli 2,7 pist /10 ha, lisäksi syvyyspisteitä on 2 kpl Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,4 m Vallitseva suotyyppi on kangasrämemuuttuma Turve on rahkaturvetta Yleisin turvelaji on varpurahkaturve (60 %) Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 Pohjamaalajina on moreeni Katajistonsuo on metsätalouskäytässä ja siellä kasvaa pinotavaravaiheessa olevaa mäntyvaltaista metsää 34 VÄhÄ Karjanneva VÄhÄ Karjanneva (kl ) sijaitsee noin 34 km JalasjÄrven kirkolta kaakkoon Suo rajoittuu hiesupeltoihin, hiekkaan ja moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 24 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 6 ha Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää länteen Suon vedet laskevat Niskaluomaa KoskutjÄrveen TutkimuspisteitÄ suolla on 5 kpl eli 2,1 pist /10 ha, lisäksi syvyyspisteitä on 1 kpl Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,7 m, yli metrin syvyisellä suon osalla se on 1,2 m Suotyypit ovat kangasräme- ja isovarpurämemuuttuma sekä peltoja kytäheitto Osa pelloista on metsitetty Turpeesta on 93 % rahka- ja 7 % saravaltaista YleisimmÄt turvelajit ovat puurahka- ja puutupasvillarahkaturve Tupasvillan jäännäksiä on 52 % :ssa, puun jäännäksiäon74% :ssajavarvunjäännäksiäon5 % :ssa turpeesta Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 7 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka 2 0

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves of Jalasjärvi Part 2

JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves of Jalasjärvi Part 2 Jalasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 343 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 343 JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 278 Tapio Toivonen LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Lapua Kuopio 1994 Toivonen Tapio 1994 Lapualla tutkitut

Lisätiedot

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 289 Tapio Toivonen ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Ilmajoki Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995 Ilmajoella

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 265 Riitta Korhonen PERÄSEIÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires of Peräseinäjoki and their usefulness Espoo 1993 Korhonen Riitta

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 267 Tapio Toivonen ja Pertti Sil6n KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Kurikka Espoo 1993 Toivonen. Tapioja

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 357 Timo Suomi ja Riitta Korhonen KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karvia Part 2 Geologian

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1

MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 272 Riitta Korhonen MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1 Abstract : The mires of Multia and their usefulness. Part 1 Espoo 1993 Korhonen,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 363 Tapio Toivonen SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Siikainen, western Finland Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 412

Turvetutkimusraportti 412 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 412 2010 Hattulan tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat resources of Hattula, southern Finland. Timo Suomi, Kari Lehmuskoski

Lisätiedot

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 283 Tapio Toivonen EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Eura Kuopio 1994 Toivonen.Tapio.1994. Eurassa tutkitut

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 274 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and the usefulness of the peat resources

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 249 Markku Mäkilä ja Ale Grundström MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Mäntsälä and their potential use. Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2

Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Suokohtainen aineisto 31.10.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Suokohtainen aineisto: Kartta- ja ilmakuvaotteet Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 408

Turvetutkimusraportti 408 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 408 2010 Haapajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Haapajärvi, western Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen

HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Haapavesi.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 435

Turvetutkimusraportti 435 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 376

Turvetutkimusraportti 376 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 376 2007 Lapinlahdella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Lapinlahti, Part 2 Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 298. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen LAPPI TL :N SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 298. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen LAPPI TL :N SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 298 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen LAPPI TL :N SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Summary : The mires and peat resources in Lappi, southwestern Finland Espoo

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 401

Turvetutkimusraportti 401 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 401 2009 Reisjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Reisjärvi, western Finland Part 2 Jukka Turunen

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 381

Turvetutkimusraportti 381 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 381 2008 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, part 1, Northern Ostrobothnia Tapio Toivonen

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

KOKEMÄEN SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KOKEMÄEN SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 359 Carl-Göran Stén ja Tapio Toivonen KOKEMÄEN SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands and peat reserves of Kokemäki, Southwest Finland Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 392

Turvetutkimusraportti 392 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 392 2009 Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Tyrnävä, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 423

Turvetutkimusraportti 423 391. 392. 393. 394. 395. 396. 397. 398. 399. 400. 401. 402. 403. 404. 405. 406. 407. 408. 409. 410. 411. 412. 413. 414. 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. Teuvo Herranen (2009). Pyhännällä tutkitut

Lisätiedot

HONKAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves of Honkajoki

HONKAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves of Honkajoki Honkajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 347 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 347 TapioToivonen HONKAJOELLA TUTKITUT SUOT JA

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 400

Turvetutkimusraportti 400 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 400 2009 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN LASSE SVAHNBÄCK JA KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires in the western part

Lisätiedot

KANGASNIEMELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Abstract : The mires and peat reserves and their potential use in

KANGASNIEMELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Abstract : The mires and peat reserves and their potential use in GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 315 Jukka Leino ja Heimo Porkka KANGASNIEMELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and peat reserves and

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10 Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 10 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 366 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 10 Abstract: The mires

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 5. Abstract: The mires and peat reserves of Kiuruvesi Part 5

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 5. Abstract: The mires and peat reserves of Kiuruvesi Part 5 Kiuruvedellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 5 GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 346 GEOLOGICAL SURVEY OF FILAD Report of Peat Investigation 346 KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 436

Turvetutkimusraportti 436 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. 436. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 419

Turvetutkimusraportti 419 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 419 2011 Pihtiputaalla tutkittut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Pihtipudas, Central Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 437

Turvetutkimusraportti 437 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. 436. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69

Lisätiedot

PIIPPOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Piippola, Central Finland Part 2

PIIPPOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Piippola, Central Finland Part 2 Piippolassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 344 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 344 PIIPPOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 409

Turvetutkimusraportti 409 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 409 2010 Soinissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Soini, Part 1 Tapio Toivonen ja Asta Harju GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 416

Turvetutkimusraportti 416 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 416 2011 Siikalatvan turvevarat Osa 2 Abstract: Peat reserves in the district of Siikalatva, Central Finland. Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 296. Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 296. Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 296 Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Kuru Espoo 1996 Mäkilä, Markku &

Lisätiedot