GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 333. Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3

Transkriptio

1 GEOLOGIN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 333 ri Luukkae KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT J NIIDEN TURVE VRT OS 3 bstract : The mires ad peat reserves of Part 3 Kiuruvesi Espoo 2001

2 Luukkae ri Kiuruvedellä tutkitut suot ja iide turvevarat. Osa 3. Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 333, 51 sivua, 34 kuvaa, 1 taulukko ja 3 liitettä. Geologia tutkimuskeskus tutki vuosia ja 1998 Kiuruvede kua alueella 26 suota yhteispita-alaltaa 3379 ha. Tämä o oi 13 % kua koko suoalasta. Tutkituissa soissa o turvetta yhteesä oi 36 milj. suo-m3. Soide keskisyvyys o 1,0 m, josta heikosti maatuee rahkaturpee osuus o 0,2 m. Turpee keskimaatueisuus o H4,5. Yli kaksi metriä syvä aluee pita-ala o 559 ha ja turvemäärä 42 % koko tutkitu ala turvemäärästä. Turpeista o saravaltaisia 63 %, rahkavaltaisia 34 % ja ruskosammalvaltaisia 3 %. Luootilaiste suotyyppie osuus o 15 % suotyyppihavaioista. Rusaat puolet suotyypeistä o rämeitä. Eergiaturpeeksi soveltuva turpee keskimääräie tuhkapitoisuus o 5,6 % kuivapaiosta, vesipitoisuus 89,5 % märkäpaiosta, kuiva-aiee määrä 104 kg/m 3 ja rikkipitoisuus 0,17 % kuivapaiosta. Kuiva eergiaturpee tehollie lämpöarvo o keskimääri 21,4 MJ/kg. Tutkituista soista 21 soveltuu eergiaturvetuotatoo. Eergiaturvetuotatoo soveltuva aluee pita-ala o 976 ha. Käyttökelpoiset turvevarat tällä alueella ovat 13,3 milj. suo-m 3 ja eergiasisältö 50 % : kosteudessa 6,2 milj. MWh. Kuudella suolla o tuotatoo soveltuvaa, heikosti maatuutta rahkaturvetta. Tuotatoo soveltuvaa turvetta o 144 ha : alueella oi 1,1 milj. suo-m3. vaisaat : suo, turvevarat, eergiaturve, Kiuruvesi ri Luukkae Geologia tutkimuskeskus PL KUOPIO ari.luukkae@gsffi ISBN ISSN

3 Luukkae ri Kiuruvedellä tutkitut suot ja iide turvevarat. Osa 3 - The mires ad peat reserves of Kiuruvesi, Part 3. Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 51 pages, 34 figures, 1 table ad 3 appedices. The Geological Survey of Filad studied peat resources i the muicipality of Kiuruvesi i ad i1998. Twety six mires ad bogs coverig 3379 hectares were studied. This is about 13 % of the total peatlad area i Kiuruvesi. The mires studied cotai a total of 36 millio m' of peat i situ. The mea thickess of peat is 1.0 m, icludig the slightly humified Sphagum predomiat surface layer which averages 0.2 m i thickess. The mea humificatio degree of peat is H4.5. The area deeper tha two meters covers 559 hectares ad cotais 42 % of the total quatity of peat. Sixty three per cet of the peat is Carex predomiat, 34 % Sphagum predomiat ad 3 % Bryales predomiat. Virgi peatlads cover 15 % of the total peatlad area. Bogs cover a bit more tha half of the studied peatlad. The average ash cotet of eergy peat is 5.6 % of dry weight. The water cotet of eergy peat is 89.5 of wet weight. The average dry bulk desity of eergy peat is 104 kg per ml i situ ad sulphur cotet 0.17 % of dry weight. The average effective caloric value of dry eergy peat is 21.4 MJ/ kg. Twety oe of the ivestigated mires are suitable for eergy peat productio. The total area suitable for eergy peat productio is 976 hectares. The amout of mieable eergy peat is 13.3 millio m3 i situ. The eergy cotet at 50 % moisture cotet is about 6.2 millio MWh. Six mires coverig 144 hectares have about 1.1 millio m' of slightly humified Sphagum peat good for productio. Key words : mire, bog, peat resources, eergy peat, Kiuruvesi ri Luukkae Geological Survey of Filad P.O. Box 1237 FIN KUOPIO FINLND E -mail: ari.luukkae@gsffi

4 SISÄLLYSLUETTELO... JOHDNTO 7 TUTKIMUSMENETELMÄT 7 Kettätutkimukset 7 Laboratoriomääritykset 7 RVIOINTIPERUSTEET 9 INEISTON KÄSITTELY J TULOSTEET 9 TUTKITUT SUOT Mustasuo Jokisuo Kukkosuo Kolisevasuo Vaariräme Soisuo Pirttisuo Ylpässuo Pikkuiitty Juurikkasuo Härkäsuo Lähdesuo Valkeissuo Ratalehdosuo Rasisuo Mäkisuo Teerisuo Toivaissuo Jokisuo Jäissuo Kivisuo Selkätietaussuo Vihviläsuo Vaivaissuo Pitkäräme Raskeeperäsuo 44 TULOSTENTRKS'I ELU 46 Suot ja soistumie 46 Suoyhdistymät ja suotyypit 46 Turvekerrostumat 46 Soidesuojelu 47 Soide käyttömahdollisuudet turvetuotaossa 47 KIITOKSET 50 KIRJLLISUUTT 51 LIITTEET

5 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 Kiuruvedellä tutkitut suot ja iide turvevarat. Osa 3 JOHDNTO Kiuruvesi kuuluu maakuallisesti Ylä-Savoo, rajaaapureiaa Vieremä, Sokajärvi, Iisalmi, Pielavesi, Pyhäsalmi ja Pyhätä. Kiuruvedellä o peruskartoilta tehdy mittaukse mukaa luetteloitu yli 20 ha : suuruisia suokuvioita 282 kpl (Lappalaie & al. 1980). Geologista suota (= turvetta yli 30 cm) äissä o yhteesä ha. Geologia tutkimuskeskus o tutkiut Kiuruvede turvevaroja vuosia 1984 ja 1987 (Luukkae ja Porkka 1988). Seuraava tutkimus, vuodelta 1990 tehtii kua läsiosassa (Luukkae ja Porkka 1993). Kimmo Virtase ryhmä teki turvetutkimuksia Kiuruvede pohjoisosassa vuosia Tutkimuksia o jatkettu vuodesta 1998 lähtie. Esimmäisee raporttii sisältyi 21 suota ja toisee 24. Tähä raporttii o koottu vuosia ja 1998 kartoitetut 26 suota yhteispita-alaltaa 3379 ha (kuva 1). Tämä o oi 13 % kua geologisesta suoalasta. Kiuruvede turvetutkimukset ovat osa Geologi- a tutkimuskeskukse tekemää valtakua turvevaroje kokoaiskartoitusta. Tulokset palvelevat turpee käyttäjiä ja atavat myös tietoja soide ja turpee soveltuvuudesta esimerkiksi maa- ja metsätaloutee sekä suojeluu ja virkistyskäyttöö. luee turvetutkimukset ovat myös osa, yt jo päättyyttä GTK : ja Maamittauslaitokse yhteistyöä tehtyä maaperäkartoitusta. Kartoitettavia karttalehtiä olivat ja 09. Tässä julkaisussa o lyhyt kuvaus tutkituista soista ja arvio hyödytämismahdollisuuksista sekä tuloste tarkasteluosa. Soista o mahdollisuus tilata moipuolisia suoselostuksia, yksityiskohtaisia karttoja ja turvekerrostumie poikkileikkauskuvia sekä tietoja turpee laadusta ja määrästä. Tuloksia o saatavissa palstoittai, soittai, kuittai tai vesistöalueittai. Lisäksi o saatavaa tietoja laboratorioaalyyseistä. Yksityiskohtaiset tutkimustiedot säilytetää GTK : Väli-Suome aluetoimistossa Kuopiossa. TUTKIMUSMENETELMÄT Kettätutkimukset Kettätutkimuksissa oudatettii GTK : turvetutkimuste maasto-oppaassa kuvattuja meetelmiä (Lappalaie, Ste & Häikiö 1984). Isot, yhteäiset suot tutkittii lijatutkimusmeetelmällä, jossa suo hallitseva osa poikki vedettii selkälija ja tälle poikkilijoja, jotka ovat yleesä 200 metri etäisyydellä toisistaa (kuva 2). Tutkimuspisteet ovat selkälijoilla 100 metri välei. Lisäksi soilla o syvyysmittauslijoja, joilta mitattii turvekerrostuma paksuudet 50 metri välei. Tutkimuslijat vaaittii ja korkeudet kiiitettii val- takuallisee kiitopisteverkkoo. Jokaiselta tutkimuspisteeltä määritettii suotyyppi ja mättäisyys (peittävyys- % ja korkeus). Lisäksi määritettii puusto puulajisuhteet, tiheysluokka ja kehitysluokka. Turvekerrostumie kairauksissa selvitettii turvelajit lisätekijöiee (6-asteikko), turpee maatueisuus (10-asteikko), kosteus (5-asteikko), tupasvilla kuituje määrä (6-asteikko) ja liekoisuus (%-osuus). Lisäksi erotettii mahdolliset liejukerrostumat ja määritettii pohjamaalaji (kuva 3). Laboratoriomääritykset Kettätutkimustietoje perusteella otettii tilavuustarkat laboratorioäytteet site, että e edustavat mahdollisimma hyvi käyttökelpoista turvekerrostumaa. Näytteistä määritettii GTK : turvelaboratoriossa turpee happamuus eli ph-arvo, vesipitoisuus paioprosetteia (+ 105 C :ssa kuivaamalla), tuhkapitoisuus prosetteia (+ 815 ± 25 :ssa hehkutettua) kuivapaiosta sekä lämpöarvo LECO C kalorimetrillä (STM D 3286). Tilavuustar- koista äytteistä määritettii lisäksi kuiva-aiee määrä (kg/suo-m 3 ). Osasta äytteitä aalysoitii rikkipitoisuus LECO SC-32- rikkiaalysaattorilla ja typpi-, hiili- ja vetypitoisuus LECO CHN- aalysaattorilla. Osasta äytteitä aalysoitii ryhmä alkuaieita, (meetelmää 511P) kuigasvesiuutolla + 90 C :ssa ICP- tekiikalla. alysoidut alkuaieet olivat : l, s, B, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K, La, Mg, M, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Sb, S, Sr, Ti, V ja Z. 7

6 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 ri Luukkae k // Joet JÄrvet ä Suot Tutkitut suot , 1992 ja 1998 tutkitut suot Kuva 1. KiuruvedellÄ vuosia ja 1998 tutkitut suot. 46. Mustasuo 53. YlpÄssuo 60. Rasisuo 67. SelkÄtietaussuo 47. Jokisuo 54. Pikkuiitty 61. MÄkisuo 68. VihvilÄsuo 48. Kukkosuo 55. Juurikkasuo 62. Teerisuo 69. Vaivaissuo 49. Kolisevasuo 56. HÄrkÄsuo 63. Toivaissuo 70. PitkÄrÄme 50. VaarirÄme 57. LÄhdesuo 64. Jokisuo 71. RaskeeperÄsuo 51. Soisuo 58. Valkeissuo 65. JÄissuo 52. Pirttisuo 59. Ratalehdosuo 66. Kivisuo 8

7 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 KiuruvedellÄ tutkitut suot ja iide turvevarat. Osa 3 INEISTON KäSITTELY J TULOSTEET Tutkimusaieisto o talleettu GTK : turvetietokataa. TurvemÄÄrÄt, maatueisuudet sekä turvelajie ja turvetekijöide osuudet o laskettu s. vyöhykelaskutapaa käyttäe (HÄie ym 1983). SiiÄ jokaise suokartalle piirrety kahde vierekkäise syvyyskäyrä tai syvyyskäyrä ja suo reua välie alue o oma syvyysvyöhykkeesä. Jokaiselta syvyysvyöhykkeeltä lasketaa eriksee turvemäärä, ja ÄmÄ yhdistämällä saadaa suo kokoaisturvemäärä. Maatueisuudet sekä turvelajie ja turvetekijöide määrät ja suhteet o laskettu turvemäärillä paiottae. Lieko-osumat o muutettu katopitoisuusproseteiksi turvemäärästä eriksee 0-1 ja 1-2 metri välisissä syvyyskerroksissa. Jokaisesta suosta o tässä raportissa oleva suppea kuvaukse lisäksi laadittu yksityiskohtaie tutkimusselostus, suokartta ja poikkileikkauskuvia. Suokartassa o tutkimus- ja syvyysmittauspisteet, pistekohtaiset turvepaksuudet sekä turpee keskimääräie maatueisuus. Kartassa o lisäksi turvekerrostuma paksuutta osoittavat syvyyskäyrät (kuva 2). Poikkileikkauskuvilla selveetää turvekerrostuma rakeetta. NiistÄ käy ilmi turvelajit, turpee maatueisuus, pohjamaalajit, suotyypit ja lieko-osumat (kuva 3). EdellÄ maiittuje perustulostuste lisäksi GTK : turvetutkimusaieistosta o saatavissa atktulosteita tasokarttoia ja listauksia esimerkiksi suotyypeistä, liekoisuudesta, suo pia ja pohja korkeudesta, liejuista ja pohjamaalajeista. Samaa karttaa yhdelle tutkimuspisteelle voidaa merkitä kerralla kaksi tietoa. RVIOINTIPERUSTEET Turvekerrostuma koko ja paksuus, turvelajit, turpee maatueisuus sekä turpee muut fysikaaliset ja tietyt kemialliset omiaisuudet ja kuivatettavuus ovat tärkeimpiä tekijöitä arvioitaessa suo soveltuvuutta eergiaturvetuotatoo. Rahkaturve soveltuu eergiaturpeeksi, jos se maatumisaste o vähitää H5, ku taas saraturve soveltuu eergiakäyttöö heikommiki maatueea. YmpÄristöturpeeksi soveltuvalla turpeella ymmärretää tässä raportissa kaikkea heikosti maatuutta (H1-4), suo pia rahkavaltaista turvetta. Ohut heikosti maatuut pitarahkakerros o luokiteltu eergiaturpeeksi, koska se kuostusvaiheessa sekoittuu alla olevaa maatueempaa rahkaturpeesee tai saraturpeesee ja voidaa site tuottaa eergiaturpeea. Turpeide ja soide käyttökelpoisuutta arvioitaessa o ojauduttu Turveteollisuusliito laadu- määrittelyohjeesee. Tuhka- ja rikkipitoisuude osalta o sovellettu jyrsi- ja palapolttoturpeille asetettuja laatuvaatimuksia (liite 3). Tuotatoo soveltuva aluee vähimmäissyvyyteä o pidetty 1,5 metriä. Paratuee tuotatotekiika asiosta tuotetaa ykyisi vieläki matalampia alueita. Tuotatoo soveltuvalle alueelle ei ole asetettu vähimmäiskokoa, vaa pieetki alueet o huomioitu. KÄyttökelpoise eergiaturpee määrää laskettaessa o keskisyvyydestä väheetty 0,5 m, mikä vastaa tuotao jälkee suo pohjalle jäävää turvekerrosta. KÄyttökelpoise ympäristöturpeea tuotettava turpee vähimmäissyvyyteä o pidetty 0,6 metriä. Soide käyttömuotoja arvioitaessa o myös otettu huomioo soide sijaiti vesistöje suhtee sekä luoosuojelulliset Äkökohdat. Soide omistussuhteita ei ole selvitetty. 9

8 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 ri Luukkae VLKEISSUO, Kiuruvesi, kl U Turvetuota t0.4 1m alue /10 7 2/9 x ' m 22/2 -/ m 0 500m GEOLOGIN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimukset 1998' m -/ /30 3 j, /2 38 '%42I -165m. 3/- 1,2,' N 2/ m3. 2/ m -/ CZ, m. 4. x 1 2/14-- 1,5m.7 ± 11 5/ (4.712 /21 S m Kuva 2. Esimerkki suokartasta. Merkkie selite liitteessä

9 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 KiuruvedellÄ tutkitut suot ja iide turvevarat. Osa 3 LPHOESUO KIURUVESI R-SELKMLINJR M MPY MRRTUNEISUUS M MPY l 11, M MPY SUOTYYPIT.LIEKO-OSUMRT.TURVELRJIT J POHJMLJIT M MPY KRMU 0/0 PTK 0/0 VSRMU 1/2 VSRMU 0/1 &-h PIK KRMU KRMU Or, /J 3/0 0/0 Niili VSRMU KRMU 0/0 0/0 VTK 0/0 VRTK B JT 0/0 KRMUKRMU 11 D/0 0/0 0/ ew O m OEOLOOIRN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUKSET TUIKI WSVUOI roe Kuva 3. Esimerkki maatueisuus- ja turvelajiprofiileista. Merkkie selite liitteessä 2. 11

10 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 ri Luukkae TUTKITUT SUOT 46. Mustasuo Mustasuo (kl ) sijaitsee 24 km Kiuruvede keskustasta pohjoisee. Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset - metsäautotie kulkee suo itäpuolitse. Suo pita o m mpy ja viettää loivasti lätee. Vedet laskevat ojia pitki suo läsipuolitse virtaavaa Rikkajokee, jota pitki edellee etelää NÄlÄtöjÄrvee (124,0 m mpy). Suo o ojitettu kauttaaltaa. Kuivatusvaikeuksia ei ole. Kokoaispita-alaltaa suo o 36 ha, mistä yli metri syvyistä aluetta o 2 ha (kuva 4). RuohoheiÄturvekagas o yleisi suotyyppi. Se osuus suotyyppihavaioista o lähes puolet. Suo keskiosassa o karhusammalmuuttumaa. RÄmeet ovat ruohoisia tai varsiaisia sararämeitä. Turpeesta o kaksi kolmasosaa saravaltaista ja kolmaes rahkavaltaista. Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 12 %. Yleisi turvelaji o rahkasaraturve. Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H4,5. Suo keskiosassa pohjamaalajia o hiekka ja laidoilla moreei. Mustasuolta ei ole otettu laboratorioäytteitä. Mustasuo o matala saarekkeie suo, joka ei sovellu turvetuotatoo e - E K yd i1tt L - -4-'0-660 f,1 B56 1 C) 1, - 66 a 1 r /teva - -. ly 1W C) L -a-== a us su I sara eva I G I C) P 167 0,' Pirttipuro ehtiie t - i ' Loppu h a- Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01 r Kuva 4. Tutkimuspisteide sijaiti Mustasuolla. 1 2

11 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 KiuruvedellÄ tutkitut suot ja iide turvevarat. Osa Jokisuo Jokisuo (kl ) sijaitsee 23 km Kiuruvede keskustasta pohjoisee. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät - metsäautotie kulkee suo etelä- ja itäpuolitse. Suo pita o m mpy ja viettää lätee. Vedet laskevat ojia pitki suo läsipuolitse virtaavaa Rikkajokee, jota pitki edellee etelää NÄlÄtöjÄrvee (124,0 m mpy). Suo o ojitettu kauttaaltaa. Kuivatusvaikeuksia ei ole. Kokoaispita-alaltaa suo o 65 ha, mistä yli metri syvyistä aluetta o 18 ha ja yli kahde metri aluetta 10 ha (kuva 5). TutkimuspisteistÄ o 74 % rämeellä. Yleisi rämetyyppi o tupasvillarämee muuttuma ja sitä o suo etelä- ja keskiosissa. Suo pohjoisosassa o varsiaise sararämee muuttumaa. Puolukkaturvekagasta o suo eteläosie laitamilla sekä keskiosassa. Turve o saravaltaista. Rahkavaltaise turpee osuus o 27 %. Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 23 %. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve ja puurahkasaraturve. Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H5,0 ja eer- Kuva 5. Tutkimuspisteide sijaiti Jokisuolla. Pohjakartta :b rt (6 Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01 1 3

12 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 ri Luukkae giaturpeeksi soveltuva osa H5,4. Liekoja o suolla erittäi vähä. Suo pohjamaalajia o hiekka. Tilavuustarkat laboratorioäytteet o otettu tupasvillarämee muuttumalta. Turpee tuhkapitoisuus o melko korkea, keskimääri 7,7 %. Rikkipitoisuus o ormaali, keskimääri 0,17 %. Turpee kuiva-aiee määrä o korkea, keskimääri 119 kg/m 3. Puupitoiste turpeide rusaus sekä alhaie vesipitoisuus ostavat kuiva-aiee määrää merkittävästi. Kuiva turpee tehollie lämpöarvo o keskimääri 19,9 MJ/kg. Jokisuolla o 14 ha : alueella eergiatuotatoo soveltuvaa turvetta oi 0,20 milj. suo-m Kukkosuo Kukkosuo (kl ) sijaitsee 30 km Kiuruvede keskustasta pohjoisee. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Suo halki kulkee metsäautotie ja luoteispuolitse paikallistie. Suo pita o m mpy ja viettää etelää. Vedet laskevat ojia pitki suo eteläpuolitse virtaavaa Kukkopuroo, jota pitki edellee lätee Rikkajokee. Suo o luootilaie keskisestä eteläosastaa, muualla o vahaa ojitusta. Kuivatusvaikeuksia ei ole. Kokoaispita-alaltaa suo o 200 ha, mistä yli metri syvyistä aluetta o 100 ha ja yli kahde metri aluetta 60 ha (kuva 6). Valtaosa suosta o rämettä. Turvekakaide osuus o kymmeesosa suotyyppihavaioista. TupasvillarÄmee muuttuma o yleisi suotyyppi. Suo etelä- ja pohjoisosie reuamilla o ruoho- heiäturvekagasta. Turve o saravaltaista. NeljÄes turpeesta o rahkaturvetta. Tupasvilla jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 21 %. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve ja puurahkasaraturve (LSC-t). Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H4,6 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa H5,0. Hiekka o yleisi pohjamaalaji. Tilavuustarkat laboratorioäytteet o otettu varsiaise sararämee muuttumalta. Turpee tuhkapitoisuus o ormaali, keskimääri 4,9 %. Rikkipitoisuus o keskimääri 0,15 %. Kuiva-aietta o turpeessa 101 kg/m3. Kuiva turpee tehollie lämpöarvo o keskimääri 21,9 MJ/kg. Kukkosuolla o 95 ha : alueella eergiatuotatoo soveltuvaa turvetta oi 1,80 milj. suo-m3. Kuva 6. Tutkimuspisteide sijaiti Kukkosuolla. 14

13 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 KiuruvedellÄ tutkitut suot ja iide turvevarat. Osa Kolisevasuo Kolisevasuo (kl ) sijaitsee 35 km Kiuruvede keskustasta pohjoisee. Kulkuyhteydet suolle ovat heikohkot. Lukuisat moreeisaarekkeet aikaasaavat rikkoaise suokuvio. Suo pita o m mpy ja viettää luoteesee. Vedet laskevat ojia pitki suo pohjoispuolitse virtaavaa Kolisevapuroo, jota pitki edellee lätee Rikkajokee ja NÄlÄtöjÄrvee (124,0 m mpy). Suo o pääosi luootilaie. Ojitusta o vai reuaosissa. Kuivatusvaikeuksia ei ole. Kokoaispita-alaltaa suo o 165 ha, mistä yli metri syvyistä aluetta o 75 haja yli kahde metri aluetta 40 ha (kuva 7). Valtaosa suosta o avosuota. RÄmeide osuus o eljäes suotyyppihavaioista. Suuri osa avosuosta o varsiaista saraevaa j a sitä o lähi- Ä suo keski- ja läsiosissa. Kaakkoisosassa o lyhytkortista evaa. Saarekkeide reuamilla o ruohoista saraevaa. Suo koillisosassa o tupasvillarämettä ja pohjoisosassa ruohoista heiäkorpea. Kaksi kolmaesta turpeesta o saravaltaista. Tupasvilla jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 15 %. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve (SC-t) 35 % ja suoleväkkörahkasaraturve (ShSCt). Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H4,1 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa H4,7. Pohja yleisi maalaji o hieta ja sitä o avosoilla syvie altaide pohjalla. Hieda alla o liejua paksuimmillaa puolise metriä. NeljÄsosa suo pohjasta o moreeia. Y pr iiolm rä t ffikr- r eva - ˆhl S. tj Hukkasmak 4 PietikÄ,sam8ki. -- Havi -aah Ceht/ie 3.2 w Simppala d a - lslo 9 Nurkkala Kiik la = VÄliaho L- Kitiaho O, Lepikkarak O '. 1 Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01 D- Kuva 7. Tutkimuspisteide sijaiti Kolisevasuolla. 1 5

14 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 ri Luukkae Tilavuustarkat laboratorioäytteet o otettu viidestä eri kohdasta kahdet Äytteet varsiaiselta saraevalta, kahdet lyhytkortiselta evalta ja yhdet tupasvillarämee muuttumalta. Turpee tuhkapitoisuus o alhaie, keskimääri 3,1 %. lhaisimmat keskiarvot ovat lyhytkortisella evalla. Rikkipitoisuus ei missää ÄytteessÄ ouse yli ilmoitusraja (0,3 %). Rikkipitoisuude suokohtaie keskiarvo o 0,13 %. Turpee kuiva-aiee määrä suokuutiossa o alhaie, keskimääri 67 kg/m 3. VaihteluvÄli o kg/m3. Kuiva turpee tehollie lämpöarvo o keskimääri 19,9 MJ/kg. Kolisevasuolla o 66 hai alueella eergiatuotatoo soveltuvaa turvetta oi 1,10 milj. suo-m 3. Suo pialla o 40 hai alueella heikosti maatuutta rahkavaltaista turvetta oi 0,38 milj. suom3. Kolisevasuo o kauis, luootilaie suo, jolla o myös luotoarvoja. 50. VaarirÄme VaarirÄme (kl ) sijaitsee 33 km Kiuruvede keskustasta pohjoisee. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät - metsäautotie kulkee suo läsipuolitse. Suo pita o m mpy ja viettää loivasti lätee. Vedet laskevat suo-ojia pitki lätee kohti Rikkajokea, jota pitki edellee etelää NÄlÄtöjÄrvee (124,0 m mpy). Suo o pääosi ojitettu eikä kuivatusvaikeuksia ole. Kokoaispita-alaltaa suo o 41 ha, mistä yli metri syvyistä aluetta o 14 ha ja yli kahde metri aluetta 9 ha (kuva 8). LÄhes koko suo rämettä. YleisimmÄt rämetyypit ovat lyhytkortie evaräme ja tupasvillaräme sekä Äide ojikko- ja muuttumatyypit. Turvekakai- de osuus o 14 % suotyyppihavaioista Suo eteläpäässä o puolukkaturvekagasta. Turpeesta o 54 % rahkavaltaista ja 46 % saravaltaista. Tupasvilla jääöksiä sisältäviä turpeita o erittäi rusaasti (43 %). Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 15 %. YleisimmÄt turvelajit ovat tupasvillarahkaturve (ErS-t) 21 %, rahkasaraturve (SC-t) 20 % ja tupasvillasararahkaturve (ErCS-t) 12 %. Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H5,4 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa H6,3. Suo pohjamaalajeia ovat hieta ja hiekka. Syvimpie paiateide pohjalla o ohut liejukerros Ji ,p i ra eva - PietikÄisemÄki' r- Hav -aho- -. ef a Pttipu 0,r' 't.ehtiie Pohjakartta Kuva 8. Tutkimuspisteide sijaiti VaarirÄmeellÄ. Riihe/8.f o -1,Veliaho 9 Nurk ala. Kiik la Kitiah Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01 w 1 6

15 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 Kiuruvedell tutkitut suot ja iide turvevarat. Osa 3 Tilavuustarkat laboratorio ytteet o otettu lyhytkortiselta evar mee muuttumalta. Turpee tuhkapitoisuus o alhaie, keskim ri 1,9 %. Rikkipitoisuus o keskim ri 0,13 %. Kuiva-aiee m r turpeessa o keskim ri 91 kg/m 3. Kuiva turpee tehollie l mp arvo o keskim ri 20,9 MJ/kg. Vaarir meell o 8 hai alueella eergiatuotatoo soveltuvaa turvetta oi 0,11 milj. suo-m 3. Suo pialla o 8 hai alueella heikosti maatuutta rahkavaltaista turvetta oi suo-m Soisuo Soisuo (ki ) sijaitsee 22 km Kiuruvede keskustasta pohjoisee. Kulkuyhteydet suolle ovat hyv t. Paikallistie kulkee suo kaakkoispuolitse ja yksityistie koillispuolitse. Suo pita o m mpy ja viett sek l tee ett kaakkoo. L siosa vedet laskevat ojia pitki l tee Pirttipuroo ja edellee Rikkajokee. Kaakkoisosa vedet laskevat etel Putouspuroo, jota pitki edellee louaasee Kukkopuroo ja Rikkajokee. Koko suo o ojitettu. Syvimpie altaide kuivatus o hakalaa. Syvi tutkimuspiste o 6,0 m. Suo pita-ala o 22 ha, mist yli metri syvyist aluetta o 16 ha ja yli kahde metri aluetta 9 ha (kuva 9). L hes koko suo o r mett. vosoide osuus o 14 %. Tupasvillar mee ojikko o yleisi suotyyppi. Sit o rusaasti suo keskiosassa. Suo reuoilla o varsiaise sarar mee ja korpir mee muuttumaa. Turve o rahkavaltaista. Saravaltaise turpee osuus o yksi viidees. Tupasvilla j ksi sis lt vie turpeide osuus o suuri, yhtees 60 %. Yleisimm t turvelajit ovat tupasvillarahkaturve (ErS-t) 37 %, suolev kk sararahkaturve (ShCS-t) 14 % ja tupasvillasararahkaturve (ErCS-t) 13 %. Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 1-14,7 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 1-16,1. Suo pohjalla o sek hiekkaa ett moreeia. r eva Hukkes ak EI - filehlffi Plotik is kl Havu-aho-- ±W a Riihe/a., 1äV liaho 2 Paavolehto 176.i',.,p 4 r 6 Ä.ehtiie i 1 oppu I' a 0 V ikko a 0 9 irti su - t - I ammaseari Leimi a i- O Nt&..,S x i.,1,0 o i Nut Kiik la. ala Isoaho - ä 6ạ eiia o - Lapikkaiaki 1l Raim k 'Iki 1 1 IIL i0 iiar me ä Karsikkomaki 110 ihe1 per Rie 0 o --..L ''Hemi Kuva 9. Tutkimuspisteide sijaiti Soisuolla. Pohjakartta ö Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01 17

16 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 ri Luukkae Tilavuustarkat laboratorio ytteet o otettu tupasvillar mee ojikolta. Turpee tuhkapitoisuus o alhaie, keskim ri 2,2 %. Turvekerrostuma pohjaosissa o eritt i korkeita tuhkapitoisuuksia. Rikkipitoisuus o my s alhaie, keskim ri 0,12 %. Turpee kuiva-aiee m r o melko alhaie, keskim ri 76 kg/m 3. Kuiva turpee tehollie l mp arvo o keskim ri 21,2 MJ/kg. Soisuolla o 11 ha : alueella eergiatuotatoo soveltuvaa turvetta oi suo-m 3. Suo pialla, samoi 11 ha : alueella o heikosti maatuutta rahkavaltaista turvetta oi suoma. 52. Pirttisuo Pirttisuo (kl ) sijaitsee 22 km Kiuruvede keskustasta pohjoisee. Kulkuyhteydet suolle ovat hyv t - paikallistie kulkee suo etel osa halki. Suo pita o m mpy ja viett etel osastaa loivasti etel ja pohjoisosastaa loivasti l tee. Etel osa vedet laskevat ojia pitki etel Kotisuolle. Pohjois- ja keskiosie vedet laskevat ojia pitki l tee Pirttipuroo ja edellee Rikkaj okee. Suovedet p tyv t Rikkajokea pitki N l t j rvee (124, 0 m mpy). Suo l siosassa o pieialaie, vajaa puole hehtaari kokoie Pirttilampi (175,4 m mpy). Suo o ojitettu kauttaaltaa. Kokoaispita-alaltaa suo o 70 ha, mist yli metri syvyist aluetta o 37 haja yli kahde metri aluetta 21 ha (kuva 10). Suota ei ole vaaittu. Puolet suosta o r mett. vosoide osuus o rusas elj es ja turvekakaide vajaa elj es. Suo keskiosassa o lyhytkortise eva muuttumaa. Se vaihettuu, reuoille p i met ess lyhytkortiseksi evar mee muuttumaksi ja t m puolestaa tupasvillar mee muuttumaksi. Kaakkoisosassa suota o rimpieva muuttumaa. Reuamilla o varpu- ja ruohohei turvekagasta. Turve o saravaltaista. Rahkavaltaise turpee osuus o vajaa kolmaes turpeesta. Tupasvilla j ksi sis lt vie turpeide osuus o 25 %. Yleisimm t turvelajit ovat rahkasaraturve (SC-t) 38 %, suolev kk rahkasaraturve (ShSC-t) 18 % ja = r Peso g'as 4. - WI 7 Pirttiuro O Peavolahto 4 ehtiie - V ikko a ir isu - Tammes La ii a -& Havuk -aah Loppu O. O N e a C) Riihel i 9 C) i Nurkkala -- / K ik ula Sisuo P ä P Raim6k Korsik om ki as tsoaho,. - ri ä 176,4 v Ketola Rie a Kuva 10. Tutkimuspisteide sijaiti Pirttisuolla. Pohjakartta E ö Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01 IIP 1 8

17 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 Kiuruvedell tutkitut suot ja iide turvevarat. Osa 3 tupasvillasararahkaturve (ErCS-t) 12 %. Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H4,3 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa H4,7. Pohjamaalaji o p osi hiekkaa. Tilavuustarkat laboratorio ytteet o otettu lyhytkortise eva muuttumalta. Turpee tuhkapitoisuus o alhaie, keskim ri 2,5 %. Rikkipi- toisuus o eritt i alhaie, keskim ri 0,09 %. Kuiva-aiee m r turpeessa o keskim ri 86 kg/m 3. Kuiva turpee tehollie l mp arvo o keskim ri 22,0 MJ/kg. Pirttisuolla o 27 ha : alueella eergiatuotatoo soveltuvaa turvetta oi 0,46 milj. suo-m Ylp ssuo Ylp ssuo (kl ) sijaitsee 33 km Kiuruvede keskustasta pohjoisee. Kulkuyhteydet suolle ovat hyv t. Mets autotie kulkee suo etel puolitse ja toie tulee suo it laidalle. Suo pita o m mpy ja viett etel louaasee. Vedet laskevat ojia pitki louaasee Saarisuolle sek etel kaakkoo Koivusuolle. N ilt soilta vedet laskevat kaakkoo Suojokee, jota pitki edellee etel Luupuvetee (127,0 m mpy). L hes puolet suosta o luootilaisea. L si- ja etel osat o ojitettu, kuivatusvaikeuksia eiole. Suo pita-ala o 155 ha, mist yli metri syvyist aluetta o 75 ha ja yli kahde metri aluetta 35 ha (kuva 11). Tutkimuspisteist 35 % o avosuolla ja vajaa elj es karhusammalmuuttumalla. Turvekakaide osuus o 14 % ja r meide vajaa viidees. Korpityypi soita o 9 %. Suo pohjoisessa keskiosassa o varsiaista saraevaa. Ruohoista saraevaa o suo keskiosassa. Karhusammalmuuttumaa o rusaasti avosoide ymp rill sek suo l siosassa. Turvekakaita o l si- ja it osissa suo laiteilla. Suo keskisess it osassa o evakorpea. Turpeesta o kaksi kolmaesta saravaltaista ja kolmaes rahkavaltaista. Tupasvilla j ksi sis lt vie turpeide osuus o 20 %. Yleisimm t turvelajit ovat rahkasaraturve (SC-t) 37 %, tupasvillasararahkaturve (ErCS-t) 12 % ja sararahkaturve (CS-t) 12 %.Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H4,2 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa H4,6. Pohjamaa o p osi moreeia. Syvimpie altaide pohja o hietaa. Pohjakartta Kuva 11. Tutkimuspisteide sijaiti Ylp ssuolla. 0 Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01 19

18 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 ri Luukkae Tilavuustarkat laboratorioäytteet o otettu karhusammalmuuttumalta, varsiaise saraeva sekä ruohoise saraeva muuttumalta. Turpee tuhka suokohtaie keskiarvo o 3,9 %. Eri Äytepisteide tuhkapitoisuuksissa ei ole merkittäviä eroja. Rikkipitoisuus o keskimääri 0,16 % eikä missää ÄytteessÄ ylitä 0,2 % :a. Turpee kuiva- aiee määrä ei juurikaa poikkea toisistaa eri ÄytteeottopisteillÄ. Suokohtaie keskiarvo o 82 kg/m3. Kuiva turpee tehollie lämpäarvo o keskimääri 21,7 MJ/kg. YlpÄssuolla o 43 hai alueella eergiatuotatoo soveltuvaa turvetta oi 0,77 milj. suo-m Pikkuiitty Pikkuiitty (kl ) sijaitsee 29 km Kiuruvede keskustasta pohjoisee. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät - paikallistie kulkee suo halki. Suo pita o m mpy j a viettää kaakkoo. Vedet laskevat ojia pitki kaakkoo Pihlajapuroo, jota pitki edellee etelää virtaavaa Suojokee ja Luupuvetee (127,0 m mpy). Suo o ojitettu lähes kauttaaltaa. Kuivatusvaikeuksia ei ole. Suo pita-ala o 95 ha, mistä yli metri syvyistä aluetta o 75 haja yli kahde metri aluetta 50 ha (kuva 12). Pohjakartta ö Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01 Kuva 12. Tutkimuspisteide sijaiti PikkuiityllÄ. 20

19 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 KiuruvedellÄ tutkitut suot ja iide turvevarat. Osa 3 TutkimuspisteistÄ lähes puolet o turvekakaalla. RÄmeide osuus o 42 % ja turvepeltoje 7 %. Suo eteläosassa ja keskiosa laiteilla o ruohoheiäturvekagasta. Karua jäkäläturvekagasta o suo keskisessä pohjoisosassa. TupasvillarÄmee muuttumaa o suo kaakkois- ja luoteisosissa. Suo keskiosassa o rahkarämee ojikkoa. Turve o saravaltaista. Rahkavaltaise turpee osuus o vai 15 %. Puu jäääksiä sisältävie turpeide osuus o 15 %. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve (SC-t) 40 % ja suoleväkkäpitoie rahkasaraturve (ShSC-t) 16 %. Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H4,3 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa H4,5. Suo pohjalla o sekä moreeia, hiekkaa että hietaa. Tilavuustarkat laboratorioäytteet o otettu rahkarämee ojikolta, karhusammalmuuttumalta ja jakäläturvekakaalta. Turpee maatumisaste o kaikissa ÄytteissÄ erittäi alhaie, keskimääri H3,3. Tuhkapitoisuude suokohtaie keskiarvo o melko alhaie, keskimääri 3,6 %. Samoi o laita rikkipitoisuude kassa. Se suokohtaie keskiarvo o 0,17 %. Kuiva-aiee määrä suokuutiossa o rahkarämee ojikolla kiloa alhaisempi kui muualla. Suokohtaie keskiarvo o 83 kg/m3. Turpee lämpäarvo o keskimääri 21,7 MJ/kg. PikkuiityllÄ o 68 ha : alueella eergiatuotatoo soveltuvaa turvetta oi 1,36 milj. suo-m Juurikkasuo Juurikkasuo (kl ) sijaitsee 14 km Kiuruvede keskustasta koillisee. MetsÄautotiet ympäräivät suota lähes kaikkialta. Suo pita o m mpy ja viettää pääosi luoteesee. Pohjoisja keskiosie vedet laskevat suo halki virtaavaa kaivatoa pitki luoteesee Luupuvetee (127,0 m mpy). Suo kaakkoisosa vedet laskevat sekä kaakkoo kohti Suurisuo turvetuotatoaluetta että Hirsipuroa pitki itää Luupuj okee. Suo o ojitettu lähes kauttaaltaa. Kuivatusvaikeuksia ei ole. Kokoaispita-alaltaa suo o 185 ha, mistä yli metri syvyistä aluetta o 52 ha ja yli kahde metri aluetta 11 ha (kuva 13). TutkimuspisteistÄ o rusaat puolet rämeillä. Turvekakaide osuus o viidees ja korpie 16 %. TupasvillarÄmee muuttumaa o rusaasti, eljäsosa suotyyppihavaioista, suo keskiosassa. Puolukkaturvekagasta o rusaasti suo pohjoisosassa. Kagaskorpimuuttumaa o paljo suo laidoilla ja eteläosassa. Rusas puolet turpeesta o rahkavaltaista. Saravaltaise turpee osuus o 43 %. Tupasvilla jää- äksiä sisältävie turpeide osuus (27 %) o suuri. Varpuaiesta sisältäviä turpeita o eljäes turpee määrästä. Liekoja o 0,6-1,0 metri syvyydessä rusaasti, muualla vähä. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve (SC-t) 22 %, sararahkaturve (CS-t) 13 % ja tupasvillasararahkaturve (ErCS-t) 12 %. Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H4,4 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa H5,5. Suoaltaa pohja o keskeltä hiesua ja reuamilta moreeia. Tilavuustarkat laboratorioäytteet o otettu tupasvillarämee muuttumalta. Turpee tuhkapitoisuus o keskimääri 3,1 % ja rikkipitoisuus 0,16 %. Kuiva-aiee määrä turpeessa o kohtalaise korkea, keskimääri 98 kg/m3. Kuiva turpee tehollie lämpäarvo o keskimääri 21,3 MJ/kg. Juurikkasuolla o 33 ha : alueella eergiatuotatoo soveltuvaa turvetta oi 0,20 milj. suo-m3. Suo pialla, 28 hai alueella o heikosti maatuutta rahkavaltaista turvetta oi 0,14 milj. suo- m HÄrkÄsuo HÄrkÄsuo (kl ) sijaitsee 14 km Kiuruvede keskustasta koillisee. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. MetsÄautotiet ympäräivät ja lisäksi halkaisevat suo. Suo pita o m mpy ja viettää keski- ja itäosistaa koillisee. Luoteisosassa vietto o luoteesee. Vedet laskevat suo keski- ja itäosista ojia pitki itäkoillisee Hirsipuroo, josta edellee sekä itää Luupujokee että kaavaa pitki luoteesee Luupuvetee. Luoteisosa vedet laskevat luoteesee Peltosuolle, josta ojia pitki läsilouaasee LÄhdepuroo. Suo o ojitettu kauttaaltaa. Suo luoteisosassa oli tutkimusvuoa 1998 jyrsiturvetuotaossa oleva, oi 10 ha : kokoie alue. Suo o matala, kokoaisuudessaa alle metri syvyie. Kokoaispita-alaltaa suo o 205 ha ja se keskisyvyys o 0,4 m (kuva 14). 2 1

20 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 ri Luukkae almel9,c Vsrsskssrr Rai 'o a V l Ii. Siltala Tvusaiemi iskalehto 1 hop Ä Hyv h PajamÄk -J - 13f0 a7iiw Mk- w MM7rL7- wr kileh o oak Mala-a Ju r lehto C:CO:43 as--w-e ffiffia-memm. Joa Turvetuotatoalue -ws.aww v - 7 9/kdm9k' Turvet. alue a- Plkk S UUT/SUO Turvetuotatoalue :awr - wa- -Il- ffi- ww i r suossa Kuva 13. Tutkimuspisteide sijaiti Juurikkasuolla. Pohjakartta ä Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01 22

21 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of' Peat Ivestigatio 333, 2001 Kiuruvedellä tutkitut suot ja iide turvevarat. Osa 3 le Pa' olö=-- - Ties Hu d SI oi B Hyv ho ki RI tola Ä ho 8rät1 1tosuo Turvetuotatoalue -v7- -u-w.- a GGG r = T a t alu x -a a -- iairiar V kl ohto asww- suo -a H ehto a B/kdmdkl= Plkku.P rttlmekl - JIiislehto r i Pa%omökl I Hakklo 1 VIIaliSde I i I r k Kumpu seaho w-a (7 Pohjakartta 04 7 Ro Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01 Kuva 14. Tutkimuspisteide sijaiti Härkäsuolla. 23

22 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 ri Luukkae Yleisi suotyyppi o räme (80 %). KorpirÄmee muuttuma o yleisi räme ja sitä o rusaasti suo keski- ja itäosissa. KagasrÄmee muuttumaa o suo joka puolella. Suo eteläosassa o puolukkaturvekagasta. Turve o pääosi rahkavaltaista. Saraturpee osuus o 17 %. Tupasvilla jäääksiä sisältäviä turpeita o rusaasti (31 %). YleisimmÄt turvelajit ovat sararahkaturve (CS-t) 36 %, tupasvillasararahkaturve (ErCS-t) 18 % ja rahkasaraturve (SC-t) 11 %. Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H4,2. Moreei o yleisi pohjamaalaji. HÄrkÄsuolta ei ole otettu ÄytteitÄ suo mataluude takia. HÄrkÄsuo ei sovellu turvetuotatoo ohue turvekerroksesa takia. 57. LÄhdesuo LÄhdesuo (kl ) sijaitsee 7 km Kiuruvede keskustasta koillisee. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Kaksi eri metsäautotietä tulee suota ympäräiville kakaille ja toiset kaksi tietä suo koillis- ja kaakkoisurkissa oleville turvetuotatoalueille. Suo pita o m mpy ja viettää pääasiassa eteläkaakkoo. Vedet laskevat ojia pitki suo läsireualta alkusa saavaa ja etelää virtaavaa LÄhdepuroo. Puro jatkuu etelää virtaavaa Kotajokea, päätye lopulta Kiuruvetee (88,4 m mpy). Suo o ojitettu kauttaaltaa. Kuivatusvaikeuksia ei ole. Suo pita-ala o 180 ha, mistä yli metri syvyistä aluetta o 90 ha ja yli kahde metri aluetta 37 ha (kuva 15). Puolet tutkimuspisteistä sijaitsee rämeellä. Korpie osuus o 17 % ja turvekakaide 12 %. Jyrsiturvetuotatoa o kuudesosalla tutkitusta suoalasta. Kolmasosa suotyyppihavaioista o korpirämee muuttumaa ja sitä o rusaasti suo keski- ja itäosissa. Suo keski- ja itäosie laitamilla o ruo- hoheiäkorve muuttumaa. Puolukkaturvekagasta o suo luoteisosassa. Turve o saravaltaista. Rahkavaltaise turpee osuus o 18 %. Puu jäääksiä sisältävie tarpeide osuus o 29 %. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve (SC-t) 18 % ja puupitoie rahkasaraturve (LSC-t) 13 %. Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H4,6 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa H4,7. Liekoja o erittäi vähä. Suo pohja o pääasiassa moreeia. Tilavuustarkat laboratorioäytteet o otettu korpirämee ja varsiaise korve muuttumalta. Turpee tuhkapitoisuus o korpimuuttuma pitaäytteessä korkea mutta muualla ormaali. Tuhkapitoisuus o keskimääri 5,8 %. Rikkipitoisuus o keskimääri 0,19 %. Turpee kuiva-aiee määrä o keskimääri 83 kg/m 3. Kuiva turpee tehollie lämpäarvo o keskimääri 20,5 MJ/kg. LÄhdesuolla o 60 hai alueella eergiatuotatoo soveltuvaa turvetta oi 1,14 milj. suo-m Valkeissuo Valkeissuo (kl ) sijaitsee 12 km Kiuruvede keskustasta pohjoisee. Paikallistie kulkee suo koillispuolitse. Suo itäreualla olevalle pellolle o kärrytieyhteys. Suo pita o m mpy j a viettää keskiosastaa itää j a kaakkoisosastaa kaakkoo. Luoteisosassa vietto o luoteesee. Keski- ja kaakkoisosie vedet laskevat ojia pitki kaakkoo LÄhdesuolle ja LÄhdepuroo sekä edellee Kiuruvetee (88,4 m mpy). Luoteisosa vedet laskevat ojia pitki luoteesee ValkeisjÄrvee (138,9 m mpy). Suo o ojitettu. Syvimpie altaide kuivatus o hakalaa oi kahde metri vahvuiste liejukerroste takia. Suo pita-ala o 100 ha, mistä yli metri syvyistä aluetta o 49 ha ja yli kahde metri aluetta 22 ha (kuva 16). Noi puolet suotyypeistä o rämeitä ja eljäes karhusammalmuuttumaa, jota o rusaasti suo keski- ja luoteisosissa. Korpie osuus o 14 % ja avosoide 12 %. KorpirÄmee muuttumaa o rusaasti suo kaakkoisosassa sekä läsilaidalla. Varsiaista saraeva muuttumaa o suo keskiosassa. Turve o saravaltaista. Rahkavaltaise turpee osuus o 10 % ja ruskosammalvaltaise 4 %. Varpuaiesta sisältävie turpeide osuus o 18 %. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve (SC-t) 21 % ja saraturve (C-t) 12 %. Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H4,2. Suo matalie reua-alueide pohjamaalaji o moreei. Keski-ja luoteisosie syvie altaide pohjalla o maksimissaa 2,5 metri liejukerros. Lieju alla o hiesua tai savea. 24

23 ur :YmaKl 1 o ' MustamÄki - - Y ih : e Niire suo ( r - ' 3 eikkila r - ' - Nurmela S C1,, i syrjälä p1 - y '3 ' = u Uotlle - Hohiaho /RÄ. Pi=,mÄki CG :dka/äkulva r.p väm.s = ---- e r - I bi - ' - i/ Tak-f ö y -. C , - ö P Tier ' r : tuota toeluo wi,- -i,. ir- r - e r wr-rrr'w rr.. r. G r r srrurrr Kote ± f0 aai o -rrr.rrr w r = ii rriri-ariwr..rr iii sr.r rrr i - - ' irrr -au rii VatUOtB 4081Ua = Sl/vO B - at a -arrw r' ,, - r--.. ' rwi i'-, pp T a = -= C wr a TIrvetotatoelue -- -rw =. - ir F.- -rra = Hakotu - a 47 w 'r, Ta me/ehto 1 / ruo wrirc i r i -, r- Teeri ur r e ± r- G, ± a += -w-- H:r dohl L :hde ro - ' S h - e=,, Puspaaho 1 - ± G'r. ',jt Takaraiv/o ct ± C i t a '., ' Lehmiaho - t t O. =-- Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01 Kuva 15. Tutkimuspisteide sijaiti Lähdesuolla.

24

25

26 - a h - JoialehtoE - - resuo arl = SomÄk' D i 1 - Viiel8lIde Hekkio = N -- --W Kumpu.: iseaho % umperip 1 ms 4 RasJkar7Äs TI Reta/ehto k -, / waiw rrr,, - S Teleripera kiä ee -01 utios TeetimäIS1 -m - -- wk tt r' e a kx - - V imäki hmyri -=k /sho Äh, : äki' - Äse/kk+ apas - MÄk/eho i KytölÄ Kytöiii Ä = Pohjakartta ± Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01 Kuva 18. Tutkimuspisteide sijaiti Rasisuolla.

27 Paiome ViielÄhd. ws - pj Hakkio ä i - Laitakagaa 1 - =. -. Malkk=sho Korpikaga= - Tel8ripera y - - o utioy ee TeerimÄk1 rg - ' 4 =G - - / v. u öki - Ri emaja ä ---'öh,9 -k iaho IIN Hak : em T= = M6kleho /, öki - lb Metsörata V -S J- Kuva 19. Tutkimuspisteide sijaiti Mökisuolla. Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01 a

28 ov -Me : ap rtti 1 Ä - a - VUL REF -- ulhko la Viola Sllvo e et U-,G =EE= = olsah0 - ati are == w- - i - 3 ä-iv Pirttimöki 4N w, ä uhtol:., oä'i Ha Kam p 1 ' ä Imik - P/r Imekl - o := sg Ihaerra±ki : gpakumpu o Pirttiiöki p 10 === 1 r ri - Teeri - ur-, Ä Lhde- ro - Ka sik aho, - ' --, Tekeralv,o Kuva 20. Tutkimuspisteide sijaiti Teerisuolla. Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01

29 WEBEIMEE o, 11- o Letoketti3'3 --- i ulaastorgta - j9 a - IWIM P- I ik Äf, aa-,- -- Tuohlmaa - aaaaär, - k Iso Varttimski amrelllru sör - l = Pl I 1 == - i ulhko.'& / Plel Vartttrrr1.J Ä Tor a as -'±- mp.r. Ä&q 1 - W 1 - Pcphloisaho Z H :a.pak'u. ', N.o ' a ä 1 Olllle ftet. - = urkkal : Kuva 21. Tutkimuspisteide sijaiti oivaissuolla. utievier uht01 =. I.Imlk ari 0 ' h ± 'PII Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01

30 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 ri Luukkae RÄmeide osuus suotyyppihavaioista o 60 %. vosoide osuus o viidees SyvimmÄt alueet suo etelä- ja keskiosassa ovat varsiaise saraeva muuttumaa. TÄmÄ eva-aluee ympärillä o varsiaise sararämee muuttumaa. Kagaskorve muuttumaa o suo laidoilla. Suo pohjoispäässä o rehevää ruohoheiäkorve muuttumaa. Kolme eljäestä turpeesta o saravaltaista. Rahkavaltaise turpee osuus o 21 %. Varpuaiesta sisältävie turpeide osuus (34 %) o huomattava suuri. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve (SC-t) 28 % ja varpurahkasaraturve (NSCt) 11 %. Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus, H4,3 o tyypillie saravaltaise suo keskimaatueisuus. Eergiaturpeeksi soveltuva osa keskimaatueisuus o H4,8. Suo pohjamaalajeia vaihtelevat hiekka ja moreei. Tilavuustarkat laboratorioäytteet o otettu varsiaise saraeva muuttumalta. Turpee tuhkapitoisuus o keskimääri 6,0 %. TÄmÄ o SC- ja BCturpeille ormaali korkea arvo. Rikkipitoisuus o keskimääri 0,18 %. Turpeide keskimääräie vesipitoisuus (92,9 %) o korkea, huolimatta vahasta ojituksesta. Turpee kuiva-aiee määrä, keskimääri 68 kg/m3 o alhaie. Kuiva turpee keskimääräie lämpäarvo (19,2 MJ/kg) o myäs huomattava alhaie. Toivaissuolla o 27 hai alueella eergiatuotatoo soveltuvaa turvetta oi 0,40 milj. suo-m Jokisuo Jokisuo (kl ) sijaitsee 22 km Kiuruvede keskustasta pohjoisee. MetsÄautotiet tulevat suo läsi- ja pohjoislaidalle. Suo pita o m mpy ja viettää loivasti itäkaakkoo kohti suo itäpuolitse virtaavaa Suojokea. Vedet laskevat suo-ojia pitki kaakkoo Suojokee, josta edellee Kaislase (127,9 m mpy) ja VÄlijoe kautta Luupuvetee (126,9 m mpy). Suo keski- ja pohjoisosassa o luootilaisia eva- ja rämealueita. PÄÄosiltaa suo o ojitettu. Kuivatusvaikeuksia aiheuttavat eemmiki paksut liejukerrostumat kui joe läheisyys. Suo kokoaispita-ala o 380 ha, mistä yli metri syvyistä aluetta o 300 ha ja yli kahde metri aluetta 106 ha (kuva 22). Yli puolet suosta o rämettä (58 %). Varsiaise sararämee muuttuma o yleisi rämetyyppi ja sitä o rusaasti sekä suo pohjois- että eteläosassa. Suo eteläosa luootilaisella alueella o rahkarämettä. vosoide osuus o vajaa viidees. Yleisi avosuotyyppi o rimpieva muuttuma ja sitä o laajalla alueella suo keskiosassa. Korpityyppie osuus o suhteellise suuri (14 %) ja iitä esiityy raviteikkaista koivulettokorvista aia keskiraviteisii kagaskorpii. Turvekakaita o kymmeesosa suotyyppihavaioista jaiistä yleisi o puolukkaturvekagas. Rusaat puolet turpeesta o rahkavaltaista. Saravaltaise turpee osuus o 39 % ja ruskosammal- valtaise 6 %. Tupasvilla jäääksiä sisältävie turpeide osuus o 17 %. YleisimmÄt turvelajit ovat sararahkaturve (CS-t) 16 % ja rahkasaraturve (SC-t) 11 %. Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H4,4. Suo pohja topografia vaihtelee voimakkaasti. Suo pohjalla o paksu liejukerrostuma, paksuimmillaa 2,9 metriä (kuva 23). Liejua o kaikkiaa 110 ha : alueella oi 1,2 milj. suom3. Yleisi pohjamaalaji o savi, jota o syvie altaide pohjalla. Matalilla alueilla ja suo reuamilla pohjamaalajia o moreei. Tilavuustarkat laboratorioäytteet o otettu rahkarämee, varsiaise sararämee sekä rahkaeva muuttumalta. Turpee tuhkapitoisuus o alhaie, keskimääri 1,8 %. Rikkipitoisuus o myäs alhaie, keskimääri 0,13 %. Kuiva-aiee määrä turpeessa vaihtelee kg/m 3 olle keskimääri 92 kg/m 3. Kuiva turpee keskimääräie lämpäarvo, 20,4 MJ/kg o suhteellise alhaie. Jokisuolla o 210 hai alueella eergiatuotatoo soveltuvaa turvetta oi 1,68 milj. suo-m 3. Suo pialla, 45 ha : alueella o heikosti maatuutta, rahkavaltaista turvetta, oi 0,27 milj. suom 3. Suo pohjalla, 110 ha : alueella o liejua oi 1,2 milj. suo-m3. Pohja paksuimmat liejualueet vaikeuttavat merkittävästi turpee tuottamista. Tuotao tulisiki tapahtua kesä kuivimpaa aikaa. 32

31 WHEW Ylm

32

33 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 KiuruvedellÄ tutkitut suot ja iide turvevarat. Osa JÄissuo JÄissuo (kl ) sijaitsee 24 km Kiuruvede keskustasta pohjoisee. MetsÄautotie kiertää suo louais-, läsi- ja pohjoispuolitse. Suo pita o m mpy ja viettää loivasti eteläkaakkoo. Vedet laskevat suo-ojia pitki suo itä- ja eteläpuolitse virtaavaa Suojokee, jota pitki edellee kaakkoo Luupuvetee (126,9 m mpy). Suo o ojitettu kauttaaltaa. Kuivatusvaikeuksia ei ole. Suo pita-ala o 270 ha, mistä yli metri syvyistä aluetta o 230 haja yli kahde metri aluetta 46 ha (kuva 24). Yli puolet suosta o rämettä. Turvekakaide osuus o vajaa kolmaes ja korpisoide 9 %. LÄhes puolet rämeestä o varsiaise sararämee muuttumaa. KorpirÄmee muuttumaa o suo etelä- ja pohjoisosassa. Suo keski- ja itäosissa o rusaasti puolukkaturvekagasta. Suo keskiosa o rahkoittumassa ja siellä o rahkaeva ja rahkarämee muuttumaa. Suojoe ratapeka läheisyydessä, suo itäreualla o laajalti luhtaeva muuttumaa. Turpeesta o kaksi kolmaesta saravaltaista ja eljäes rahkavaltaista. Ruskosammalturvetta o 7 %. Puu jäääksiä sisältävie turpeide osuus o 18 %. YleisimmÄtturvelajitovatrahkasaraturve (SC-t) 16 % ja sararahkaturve (CS-t) 9 %. Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H4,4 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa H4,7. Suo pohja o moreeia ja savea. SyvimmissÄ paiateissa o pohjalla liejua. Paksuimmat (1,6 m) liejukerrostumat ovat Suojoe läheisyydessä. Tilavuustarkat laboratorioäytteet o otettu varsiaise sararämee, evakorve ja rahkarämee muuttumalta. Turpee tuhkapitoisuus o keskimääri 4,5 %. Varsiaisella sararämeelläpohjaturpeet ovat rusastuhkaisia. Rikkipitoisuus o keskimääri 0,23 %. RahkarÄmee pohjaturve o erittäi rusasrikkistä (0,87 %). Turpeessa o kuivaaietta keskimääri 103 kg/m 3. Kuiva turpee tehollie lämpäarvo o keskimääri 21,6 MJ/kg. JÄissuolla o 47 ha : alueella eergiatuotatoo soveltuvaa turvetta oi 0,25 milj. suo-m3. Suo pialla o 12 ha : alueella heikosti maatuutta rahkavaltaista turvetta oi 0,10 milj. suom Kivisuo Kivisuo (kl ) sijaitsee 22 km Kiuruvede keskustasta koillisee. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. MetsÄautotiet ympäräivät suota lähes kaikkialta. Suo pita o m mpy ja viettää loivasti luoteesee. Vedet laskevat suo eteläosasta ojia pitki luoteesee suo keskiosaa, josta alkavaa Kivipuroa pitki louaasee Suojokee. Suo keski- ja pohjoisosie vedet laskevat ojia pitki etelälouaasee samaisee Kivipuroo. Luoteisurkkaukse vedet laskevat suo luoteispuolella olevalle Kaidasuo turvetuotatoalueelle. Suo keskiosassa o oi 20 hai luootilaie alue. Muualta suo o ojitettu. Kuivatusvaikeuksia ei ole. Suo pita-ala o 265 ha, mistä yli metri syvyistä aluetta o 77 ha ja yli kahde metri aluetta 9 ha (kuva 25). Suo o valtaosi rämettä (72 %). vosoide osuus o 13 % ja korpie 8 %. Ruohoise sararämee muuttumaa o rusaasti suo keskiosassa. Varsiaise sararämee muuttumaa o ruohoise sararämee ympäristässä sekä suo luoteisurkassa. Suo etelä- ja pohjoisosissa o tupasvillarämee muuttumaa. Suo luoteisosassa o havaitta- vissa rahkoittumista, mikä Äkyy rahkarämee esiitymiseä. Keskiosassa suota o rimpieva muuttumaa. Suo itälaidalla o evakorve muuttumaa. Turpeesta o kaksi kolmaesta saravaltaista ja eljäes rahkavaltaista Ruskosammalvaltaise turpee osuus o 5 %. Puu jäääksiä sisältävie turpeide osuus o 14 %. Yleisi turvelaji o rahkasaraturve (SC-t) 27 %. Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H4,5 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa H4,8. Suo pohja o pääosi moreeia. Tilavuustarkat laboratorioäytteet o otettu rahkarämee ja tupasvillarämee muuttumalta sekä lyhytkortiselta evalta. Turpee tuhkapitoisuus o alhaie, keskimääri 2,7 %. Rikkipitoisuus o keskimääri 0,16 % kuiva-aieesta. Turpee kuiva-aiee määrä o keskimääri 86 kg/m 3. Kuiva turpee tehollie lämpäarvo o keskimääri 21,5 MJ/kg. Kivisuolla o 42 ha : alueella eergiatuotatoo soveltuvaa turvetta oi 0,50 milj. suo-m 3. 35

34 ,'jg y C MIN

35 m.) , mää - -: - 'Mataram.

36 --T : Ä, - Pirttimäki l R U, =,,,.o..' = J63.11 i57.7, Ka, kaapöä = kaa ff., ( 6., 1 po/ttoir. Välilehto y, =VBliaho'..... :. c-. :.. g., L.,. 1,Riteelä' =w= IVO. P i.rttip,era Rajal d : - 1,2 -T I. -- yaerasuo- j' L. 1i - 'e=' -- J - -, b ib3 a-- h Isrurkivekarrgka : 7 IIINo, '. - --= - -- =- - ' N, um1 =. taramäki k N. koaho,kallio ( ' ' -,Mek'karakerrga r. at : - r.: - - r-- :-- ' -- - Pohjakartta ±Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01

37 =-.... :' Ä-, - ato - agäs öö VISUO Kurk t.., 'h s -Louhusaarl : h L e p p l k t9 gas, tr i....h : ö' r, Haufäps to., es±lehto 'r, ol - LePF -Vi ed17i Mattila o I 1 t I Harju Koikeakagas ötö L±hdekagaS,h,- 711YYriharju ö KIV rlofk rpi.'... Jussila ö R Ooma.:-. a h = - r & - oti 4 - Mets±riririe ', - C u. Lehdeaho i vutll±kl 1 Hirviaho C) a-= -= '- Huttuseah%4 Matilalseho '- -1 S ' Murrok gaa = '.. -1,71- / -- - :-k Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01 Kuva 27. Tutkimuspisteide sijaiti Vihvil±suolla.

38 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 ri Luukkae RÄme o yleisi (42 %) suotyyppi. vosoide osuus o 28 %, turvekakaide 17 % ja korpityyppie 13 %. Suo keskiosa o rimpieva muuttumaa. Se ympärillä o karhusammalmuuttumaa sekä varsiaise sararämee muuttumaa. Suo reuaosissa o puolukkaturvekagasta sekä ruohoheiäkorve muuttumaa. Turve o saravaltaista (72 %). Puu jäääksiä sisältävie turpeide osuus o 14 %. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve (SC-t) 27 % ja kortepitoie ruskosammalsaraturve (EqBC-t) 8 %. Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H4,5 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa H4,7. Suo pohja o pääosi moreeia. SyvimmÄ altaa pohjalla o puolise metriä liejua. Tilavuustarkat laboratorioäytteet o otettu rimpieva muuttumalta. Turpee tuhkapitoisuus o alhaie muualla paitsi pohjaturveäytteissä. Turpee vesipitoisuus o alhaie, keskimääri 87,0 %. Kuiva-aiee määrä turpeessa o huomattava korkea, keskimääri 127 kg/m 3. Puuaiekse määrä turpeessa o suuri. Kuiva turpee tehollie lämpäarvo o korkea, keskimääri 22,2 MJ/kg. VihvilÄsuolla o 19 ha : alueella eergiatuotatoo soveltuvaa turvetta oi 0,32 milj. suo-m Vaivaissuo Vaivaissuo (kl ) sijaitsee 25 km Kiuruvede keskustasta pohjoisee. Paikallistie kulkee suo halki. Useita kärryteitä tulee suota ympäräiville pelloille. Suo pita o m mpy ja viettää loivasti kaakkoo. Vedet laskevat ojia pitki suo itäpuolitse virtaavaa Suojokee, jota pitki edellee Luupuvetee (126,9 m mpy). Suo o ojitettu kauttaaltaa. Kuivatusvaikeuksia saattaa olla Suojoe läheisyydessä olevilla liejupohjaisilla alueilla. Kokoaispita-alaltaa suo o 320 ha, mistä yli metri syvyistä aluetta o 195 haja yli kahde metri aluetta 49 ha (kuva 28). TutkimuspisteistÄ o 61 % rämeellä ja 23 % turvekakaalla. Korpie osuus o 9 % ja avosoide 5 %. LÄhes kolmaes suotyyppihavaioista o varsiaista sararämee muuttumaa. Ruohoista sararämee muuttumaa o suo luoteis- ja keskiosissa. Suo keskiosa ruohoisella sararämeellä kasvaa mm. kalvaspajua (Salix hastata), joka ormaalisti viihtyy tulvaisilla raoilla ja letoilla. RuohoheiÄkorve muuttumaa o suo koillisosa reuamilla. Suo läsi-ja koillisosissa o ruohoheiäturvekagasta. Luhtaevaa o Suojoe varrella suo itäosassa. Suo koillisosa kytäheitollakasvaa mm. mätässaraa (Carex cespitosa) (kuva 29). Turve o valtaosi saravaltaista. Rahkavaltaise turpee osuus o 15 %. Puu jäääksiä sisältävie turpeide osuus o 19 %. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve (SC-t) 25 % ja saraturve (C-t) 14 %. Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o H4,8 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa H5,0. Suo pohjamaalajia o pääasiassa hiesu. Syvimpie altaide pohjalla ja Suojoe läheisyydessä hiesu päällä o liejua. Suo reuaalueide pohjamaalajia o moreei. Tilavuustarkat laboratorioäytteet o otettu ruohoise sararämee muuttumalta sekä puolukkaturvekakaalta. Turpee tuhkapitoisuus, ilma rusastuhkaisia pohjaäytteitä o keskimääri 4,2 %. Kaikkie turveäytteide keskimääräie rikkipitoisuus o 0,21 %. Turpee kuiva-aiee määrä, ilma pohjaäytteitä o keskimääri 87 kg/m 3. Kuiva turpee tehollie lämpäarvo o keskimääri 21,6 MJ/kg. Vaivaissuolla o 110 hai alueella eergiatuotatoo soveltuvaa turvetta oi 1,54 milj. suo-m3. 40

39 solu Kaivola viltata J42 3 rvikuki Ä 101 i k s I

40

41 1' Kotows = 5, e 1, Ä c' m 5i= fl, M.SE,

42 1 1 Ä I Hulkkv'so g PogmahYt 11 ah la Turklst. Metsfpl I, Relaie t Nurkkal'aä -. iirooiitty Ä - Kivi ä'- wkulatile 1 asa :' Sauakapas SIVU v e m 0 ' B/ Rö keeir Ä - tö ya'1h'1a w=mw.uo ä' --., r ouhula - Mats' : elto ' YlskrkukÄÄ 11 - Ä :111 ä m±ki wqkr. Kar/am e i ==5, ty : :as 0 'b Musiaö pi x., l i± i N l ' 11,-, --, r. fiaskeemöki = 1.4 IL miah ä iitty Kuva 31. Tutkimuspisteide sijaiti Raskeeper±suolla. Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 588/MYY/01

43 j w. q rt t t t + rcf r, i F 4 t+ Äj I Yj j Y Ma w +'41y r 1r3y.1,Rr 3 2, t 4 ' V I. 04 Kuva 32. Raskeeperäsuo rehevää keskiosaa, jossa kasvaa mm. suovehkaa ja erilaisia saiaisia (ri Luukkae)

44 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 ri Luukkae TULOSTEN TRKSTELU Suot ja soistumie Kiuruvede kua maapita-alasta o oi 20 % geologise suo peitossa (Lappalaie ym. 1980). Vuosia ja 1998 KiuruvedellÄ tutkittii 26 suota yhteispita-alaltaa 3379 ha. TÄmÄ o oi 13 % kua koko geologisesta suoalasta. KiuruvedellÄ tutkitut suot kuuluvat Vuokse vesistäalueesee (4.) ja lähemmi Iisalme reiti eljää vesistäalueesee (4.5.) : Porovede alue (4.52), SulkavajÄrve vesistäalue (4.55), Koskejoe vesistäalue (4.56) ja Luupujoe vesistäalue (4.57). Koskejoe vesistäalueesee kuuluu 10 suota ja Luupujoe 9 suota (kuva 33). YlÄ-Savo maaperä ja maasto muodot ovat peräisi jääkaudelta. Noi puolet maa-alasta o moreeikerrostumie peitossa. Suuri osa moreeista o ohutta, alle 5 metri paksuista pohjamoreeia. Savikerrostumia o viidees maa-alasta (Kukkoe & Sahala 1982). Uusimpie tutkimuste mukaa maerjäätikkä suli alueelta hiema alle vuotta sitte. lue peittyi aluksi kokoaa ItÄmere muiaise Yoldiamerivaihee alle. Vede korkeus oli tuolloi oi 180 m ykyise merepia yläpuolella. Maakohoamise seurauksea meri mataloitui ja korkeimmat mäet paljastuivat saariksi. Soistumie sai alkusa luee yleisimmät soistumistavat ovat metsämaa soistumie ja umpeekasvu. Soistumise katsotaa ollee metsämaa soistumista silloi ku suo pohjalla o rusaasti puupitoista turvetta. Kiuruvede alueella o erittäi rusaasti lampie ja järvie umpeekasvu seurauksea sytyeitä soita. TÄllaisia ovat mm. VaarirÄme, LÄhdesuo, Jokisuo ja JÄissuo. NÄide soide pohjalla, turvekerrokse ja mieraalimaa välissä o liejukerrostumia. Kiuruvede soide tutkimuspisteistä o moreeipohjaisia 51 %, hiekka- ja hietapohjaisia 29 % ja hieoaiespohjaisia (savi ja hiesu) 20 %. Joka eljäellä tutkimuspisteellä havaittii pohjaliejua. Pita-alaltaa suurimmat suot ovat Jokisuo 380 ha, Vaivaissuo 320 haja JÄissuo 270ha. Puolet tutkituista soista o alle 100 ha : kokoisia. SuoyhdistymÄt ja suotyypit SuoyhdistymÄllÄ tarkoitetaa soide kasviyhdyskutie samakaltaisuutta, joka o sytyyt eri soide samalaise hydrologia ja kasvie raviteide saai seurauksea. Kiuruvede alue sijaitsee JÄrvi-Suome eksetriste kermikeidassoide ja Pohjamaa aapasoide vaihettumisvyähykkeellä (RuuhijÄrvi 1960 ja Eurola 1962). Kua pohjoisosa suot sijaitsevat Pohjamaa aapasoide alueella. SuoyhdistymÄtyypit kehittyvät kuiteki paikalliste olosuhteide määräämiä ja iide vaihettumie tapahtuu asteittai. Tutkituista suotyypeistä o avosoita 13 % (pita-alalla paiotettua), rämeitä 58 %, korpia 10 % sekä turvekakaita ja -peltoja 19 %. TutkimuspisteistÄ o luootilaisilla suotyypeillä yhteesä 15 %. Ojitustyyppie osuus o 3 % ja muuttumavaiheessa olevie 63 %. Suo katsotaa oleva luootilaie, jos siitä o ojitettu korkeitaa 1/3 pita-alasta (Lappalaie ja HÄikiä 1993). TÄmÄ kriteeri mukaa KiuruvedellÄ tutkituista soista aioastaa Kolisevasuo o luootilaie. Turvekerrostumat KiuruvedellÄ vuosia ja 1998 tutkitut suot ovat matalia, keskisyvyys o vai 1,0 m. Kymmee suo keskisyvyys o alle metri ja syvimmälläki suolla (Pikkuiitty) se jää 1,9 metrii (liite 1). Yli metri syvyistä aluetta o 1566 ha (46 % tutkitusta suoalasta), yli 1,5 metri aluetta 985 ha (29 %) ja yli kahde metri aluetta 559 ha (42 %). Tutkittuje soide turpeista o saravaltaista 63 % ja rahkavaltaista 34 %. Ruskosammalvaltaise tur- 46

45 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 KiuruvedellÄ tutkitut suot ja iide turvevarat. Osa 3 pee osuus o 3 %. Rahka ja sara seuralaisea turpeessa o mm. tupasvillaa, jota o 13 % koko turvemäärästä. Puu jäääste osuus o 14 % koko turvemäärästä. Tupasvillaa ja suoleväkkää sisältävät happamat rahkaturpeet sijaitsevat suo pitakerroksessa ku taas raviteikkaammat ja emäksisemmät suokortetta ja raatetta sisältävät saraturpeet sijaitsevat suo keski- ja pohjakerroksissa. Suokortetta ja järviruokoa sisältävät ruskosammalvaltaiset turpeet muodostavat siellä täällä suo pohjakerrokse. Heikosti maatueide rahkaturpeide happamuus o keskimääri ph 3,6 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa ph 5,0. Pitakerrokse vesipitoisuus o keskimääri 89,2 % märkäpaiosta ja pohjakerrokse 89,5 %. Kuiva-aietta o suo eer- giaturpeeksi soveltuvassa osassa keskimääri 104 kg/m 3. Suo pitakerrokse tuhkapitoisuus o keskimääri 2,5 % kuivapaiosta eli 2,7 kg/suo-m 3. Pohjakerrokse tuhkapitoisuus o keskimääri 5,6 % eli 5,9 kg/suo-m 3. Turpee tehollie lämpäarvo o pohjakerroksessa keskimääri 21,4 MJ/kg. Rikkipitoisuus o eergiaturpeeksi soveltuvassa osassa keskimääri 0,17 % kuivapaiosta eli 442 g/ MWh. Polttoturpee laatuohjee (liite 3) mukaa turpee rikkipitoisuus tulee ilmoittaa, mikäli pitoisuus ylittää 0,3 %. Tutkittuje soide turvemäärä o oi 36 milj. suo-m3. TÄstÄ o yli 1,5 metriä syvällä alueella oi 21 milj. suo-m3 (59 % koko turvemäärästä) ja yli kaksi metriä syvällä alueella oi 15 milj. suom3 (41 %). Soide käyttämahdollisuudet turvetuotaossa Turvetuotatoo soveltuvat suot o lueteltu taulukossa 1. Taulukkoo o sisällytetty sekä heikosti maatuee rahkavaltaise turpee määrä että eergiaturpeeksi soveltuva turve. Tutkituista 26 suosta 21 soveltuu eergiaturvetuotatoo ja kuudella o hyädytämiskelpoista, heikosti maatuutta rahkavaltaista turvetta. Tuotatoo soveltuva aluee pita-ala o 976 ha, mikä o oi 29 % tutkitusta suoalasta. Suurimmat tuotatoo soveltuvat alueet ovat Jokisuolla, Vaivaissuolla ja Kukkosuolla. Eergiaturpeeksi soveltuva turpee määrä o tutkituilla soilla yhteesä oi 13,3 milj. suo-m 3, eli keskimääri m 3/ ha. Kuiva turpee eergiasisältä o oi 24,8 milj. GJ eli oi 6,9 milj. MWh. Jyrsiturpee käyttäkosteudessa (50 %) vastaavat luvut ovat oi 22,3 milj. GJ eli oi 6,2 milj. MWh Jyrsiturpee kosteudessa oleva suokuutio eergiasisältä o keskimääri 0,47 MWh. Heikosti maatuutta rahkavaltaista turvetta o tuotatoo soveltuvilla soilla 144 ha : alueella oi 1,1 milj. suo-m 3. TÄmÄ turve soveltuu mm. kuivike- ja ympäristäturpeeksi. Soidesuojelu KiuruvedellÄ tutkituista soista ei yksikää kuulu soidesuojelu perusohjelmaa. Kolisevasuo o lähes kokoaa luootilaie ja sillä o suomaisemallisia luotoarvoja. Teerisuo keskusta o luootilaista silmäkeevaa. Kivisuo keskiosassa o lyhytkortista evaa ja lyhytkortista evarämettä. PitkÄrÄmee eteläosassa o luootilaista pallosararämettä ja rääseikkäkorpea. 4 7

46 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of' Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 ri Luukkae // Joet JÄrvet Suot Tutkitut suot 1991, 1992 ja 1998 tutkitut suot 4. VUOKSEN VESISTöLUE 4.5. Iisalme reiti va 4.52 Porovede alue Kiuruvede alue Kourupuro va Ruutaapuro va 4.53 Iso-Ii alue 4,532 VieremÄjoe-Mureusjoe alue 4.54 SalahmijÄrve va SalahmijÄrve lähialue Luvejoe alue Kulvepuro va 4.55 SulkavajÄrve va HautajÄrve-KilpijÄrve alue RytkyjÄrve alue SavijÄrve-ittojÄrve alue SulkavajÄrve va LÄhdejoe va NiemisjÄrve alue Vaaksjoe va Kuva 33. KiuruvedellÄ vuosia ja 1998 tutkitut suot ja iide sijoittumie vesistä- ja valuma-alueisii Ähde. 4 8

47 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 333, 2001 KiuruvedellÄ tutkitut suot ja iide turvevarat. Osa 3 ±N :c : 'N O N C6 C O 3 U) ON ö N U) 4) N 0. O- E C N. 0 N O O j N :3 C M- 2 M N Y 7 N= U) + - O(0 O Cr) N d' O O N I- M M OMOONMCOONO d r- M : 0 i - 0 U) O r- =N=N : ä r M 00 I M 00 i- ti N N N I- CO O O lk (3) ti O d ONi-'-NN i- M000)iOII- 0)CY)N-CO,M = LOOC) c - 000iN Or- 0000N0000NO N M ' C0 D) ' N O= O 'q:1' M t O 00 e- M O O 0,, l- O O N C) CO '- O C).- 0 i- 00 i- N i- N 0) 0 d (' Oi 000OO0OO0OO0OOOOOOO L j.- N- 00 I1-0) d O N r O 00 N- N- M O N N O 0) t,t N'- O O 0) ±- r O r O r N 00 i 0 YöMr- ööoi-non'-00c OöCMöN :CC1 a8 d' L 4- M C G) O a (0 d m. Y rc a+ p, ä E I- ' N00i-i-0t 0 0 0'- O) CO - N-CMNr-t N- CO 0 M 0) O 0 CON 00 O O ti,m M 0i - i - N O -t 00 O 0000w-0w- 0000i iO w- a) C W 00 CO t N O M O r r N ) CO C) Nt 0)(0 0 r-n VM'COOMCNONN 0 0 CI) C O Y r C i c M ± ± 00 ± ± ± 00 ± ± ± ± ± O F- 2 Lo T ± ± ± ± ± 3 O O r ä ) O r :. o c E 0 O :3-0 1g o Z U) V) E b1 0 o U) N o 3 p C.N O u) E- Y N O S U) : w N ' t 7 op N N 'CLf Y C O :3 O c0 0. Y (0 N 0 o xp N L N= Y Y O c - d -5-1 W F- I- -) Y ( ˆ 0L Cl) f, 0000-NMCI, 11:r 1tOOOO00OUC)OO0o(000COCOCOCoN- 0005NM d'o(0fcdo)o 4 9

48