GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 317. Heikki Sutinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA XVI

Transkriptio

1 GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 37 PUDASJÄRVELLÄ TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVE VARAT OSA XV Abstract : The mires and peat reserves in the municipality of Part XV Pudasjärvi Espoo 999

2 Sutinen, Heikki 996 Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 37, 30 sivua, 6 kuvaa, 2 taulukkoa, 3 liitettä Geologian tutkimuskeskus tutki vuonna 996 Pudasjärven kunnan alueelta 4 suota yhteispinta-alaltaan ha Soiden keskisyvyys on,0 m ja turvemäärä 47,5 milj suo-m3 Yli,5 m syvien alueiden pinta-ala on 000 ha, keskisyvyys 2, m ja turvemäärä 20,8 milj suo-m 3 Yli 2,0 m syvien alueiden turpeista on saravaltaisia 59 %, rahkavaltaisia 38 % ja ruskosammalvaltaisia 3 % Keskimaatuneisuus on 4,3 Turpeen keskimääräinen tuhkapitoisuus on 4,0 % kuivapainosta, kuivatilavuuspaino 00 kg/suo-m 3 ja rikkipitoisuus 0,8 % kuivapainosta Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 2,3 MJ/kg Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita on 0 suolla yhteensä 570 ha Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 0,2 milj suo-m 3 Sen energiasisältö on 6, milj MWh 50 % kostealle turpeelle laskettuna Avainsanat : suo, energiaturve, Pudasjärvi Geologian tutkimuskeskus PL KUOPO Sähköposti : heikkisutinen@gsffi SBN SSN

3 Sutinen, Heikki 996 Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV - The mires and peat reserves in the municipality of Pudasjärvi Part XV Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti-GeologicaSurvey offin land, Report ofpea t nvestigation 37, 30 pages, 6 figures, 2 tables, 3 appendices n the year 996 fourteen mires covering hectares were studied in the municipality of Pudasjärvi The average depth of the mires is 0 meters They contain about 47 million cubic meters of peat "in situ" Of the peat in the areas depeer than 2 0 m 59% is sedge, 38% Sphagnum and 3% brown moss peat The average degree of humification is 4 3 On an average the ash content of peat is 4 0% of dry weight, dry matter content 00 kg/cubic meter of peat "in situ", sulphur content 0 8% of dry weight and net heating value of dry peat 2 3 MJ/kg Altogether 570 hectares of peatland were evaluated to be suitable for energy peat production The amount of recoverable energy peat is 0 2 million cubic meters of peat "in situ" The energy content equals to 6 million MWh as calculated for 50% moisture content Key words : mire, energy peat, Pudasjärvi Geological Survey of Finland PO Box 237 FN-702 KUOPO FNLAND E -mail : heikki sutinen@gsffi

4 SSÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 7 TUTKMUSMENETELMÄT 7 Kenttätutkimukset 7 Laboratoriotutkimukset 7 ANESTON KÄSTTELY 9 Laskelmat ja arviointiperusteet 9 Erikseen tilattavat tulosteet 9 TUTKTUT SUOT Kurikkasuo 2 Ohtonsuo 3 Maijunsuo 4 4 Akanlammensuo 5 5 Sonnisuo 6 6 Hiirisuo 7 7 Syvälammensuo 8 8 Sarvisuo 9 9 Mesisuo 20 0 Naamasuo 2 Pirttisuo 22 2 Salonneva 24 3 Juurikansuo 25 4 Ukonsuo 26 TULOSTEN TARKASTELU 27 Suot j a niiden turvekerrostumat 27 Soveltuvuus turvetuotantoon 27 KTOKSET 30 KRJALLSUUS 30 LTTEET

5 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus on suorittanut turvetutkimuksia Pudasj ärven kunnan alueella vuosina 974, Tutkimukset liittyvät valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointiin Vuosien 974, tutkimusten tulokset on julkaistu aiemmin (Hänninen, P 983 aja b, 984, 985, 986, 988, Hänninen, P ja Hyvönen, A 989, 990, 99, Hänninen, P ja Jokinen, S, 992, Häikiö, J, 993, Häikiö, J ja Sutinen, H 994, Hänninen, P ja Sutinen, H, 994, 995, 996) Tässä raportissa julkaistaan lyhyet yhteenvedot vuonna 996 tutkituista soista Kunnassa on luetteloitu kaikkiaan 947 yli 20 ha :n kokoista suota, joiden yhteispinta-ala on ha ( Lappalainen, Häikiö, Heiskanen 980) Vuonna 996 tutkittiin 4 suota yhteispinta-alaltaan 4968 ha (kuva l) Vuoden 996 loppuun mennessä on tutkittu 435 suota yhteispinta-alaltaan ha eli noin 68 % kunnan suoalasta Liitteessä on Pudasjärvellä vuoteen 996 mennessä tutkitut suot aakkosjärjestyksessä TUTKMUSMENETELMÄT Kenttätutkimukset Kenttätutkimuksissa on noudatettu Geologian tutkimuskeskuksen maasto-oppaassa kuvattuja menetelmiä (Lappalainen, Sten ja Häikiö 984) Suot on tutkittu käyttäen linjatutkimusmenetelmää, jossaa suon hallitsevan osan halki on tehty selkälinj aja sille poikkilinjoja 200 m :n välein Tutkimuspisteiltä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys (5-asteikolla) sekä mättäisyys Edelleen huomioitiin puulajisuhteet, tiheysluokka, kehitysluokka ja hakkuut Turvekerrostumien kairauksissa tutkittiin pääturvelaji sekä mahdollisten lisätekijöiden määrä (6- asteikolla) Turpeen maatuneisuus määritettiin maastotöihin soveltuvalla von Postin menetelmällä (0-asteikko) Lisäksi määritettiin kosteus (5-asteikolla) jakuituisuus sekä mahdollisetliejukerrokset ja pohj amaan laatu Tilavuustarkalla mäntäkairalla otettiin turvenäytteitä ja mäntäkairalla liejunäytteitä laboratoriotutkimuksia varten Suossa olevan lahoamattoman puuaineksen (liekojen) määrä arvioitiin luotaamalla tangolla tutkimuspisteen ympärillä 2 metrin syvyyteen saakka L aboratoriotutkimukset Laboratoriomäärityksiä varten otettiin 9 suolta yhteensä 225 tilavuustarkkaa näytettä Näytteistä määritettiin maastossa turvelajit ja maatuneisuus sekä laboratoriossa happamuus, vesipitoisuus, tuli- kapitoisuus, kuiva-ainemäärä ja lämpöarvo Rikkipitoisuus määritettiin 80 :stä, hivenaineet 20 :stä ja N-, C- ja H-arvot 20 :stä näytteestä 7

6 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 a,l 354 a i j^ s nl A' o V P ho o- p 02 v al ok m 0 0k, GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS T--tutkimukset Kuva Vuonna 996 Pudasjärvellä tutkitut suot Kurikkasuo 2 Ohtonsuo 3 Maijunsuo 4 Akanlammensuo 5 Sonnisuo 6 Hiirisuo 7 Syvälammensuo 8 Sarvisuo 9 Mesisuo 0 Naamasuo Pirttisuo 2 Salonneva 3 Juurikansuo 4 Ukonsuo 8

7 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV ANESTON KÄSTTELY Laskelmat ja arviointiperusteet Turvemäärät ja keskimaatuneisuudet on laskettu ns vyöhykelaskutapaa käyttäen Siinä syvyyskäyrien väliset alueet käsitetään omina syvyysvyöhykkeinään, joilta lasketaan erikseen turvemäärät Nämä yhdistämällä saadaan suon kokonaisturvemäärä Tuotantokelpoisena alueena pidetään yleensä soiden yli,5 m syviä osia Kapeat lahdekkeet, rikkonaiset alueet, alle 0 ha :n kokoiset altaat ja laadullisesti kelpaamattomat alueet rajataan pois Turvemääristä on vähennetty suon pohjalle jäävän keskimäärin 50 cm paksun kerroksen osuus Kuiva- tuksen on oletettu tapahtuvan ilman pumppausta Arvioitaessa turpeen soveltuvuutta energiaturpeeksi, tukeuduttiin Turveteollisuusliiton antamiin ohjeisiin turpeen laatuvaatimuksista (liite 2) Energiaturvetuotantoon soveltuvina pidetään yleensä saravaltaisia turpeita ja H5-0 maatuneita rahkavaltaisia turpeita Energiaturvekerrosta peittää usein heikosti maatunut rahkainen pintaturvekerros Mikäli sen paksuus on yli 0,6 m, on sitä pidetty energiaturvetuotantoa haittaavana tekijänä Tuotantokelpoisten alueiden ohuet pintarahkakerrostumat on laskettu mukaan energiaturvemäärään Erikseen tilattavat tulosteet Tässä raportissa esitetään tiivistetyt suoselostukset suon sijainnista, suon ympäristöstä, laskusuhteista ja ojituksesta Pinta-alat, keskisyvyydet (heikosti maatunut nahkainen pintakerros ja energiaturvekerros) ja turvemäärät on taulukoitu syvyysalueittain (koko suo, yli, yli,5 ja yli 2 m) Lisäksi esitetään yleisimmät suotyypit, turvelajit, maatuneisuus, pohjamaalajit ja liejut Lopuksi on arvioitu suon soveltuvuus turvetuotantoon Turvetuotantoon soveltuvan käyttökelpoisen turpeen määrä, kuiva-ainemäärä ja energiasisältö on laskettu laboratoriotuloksiin ja keskisyvyyteen perustuen Erikseen tilattavissa tulosteissa soiden turvekerroksia havainnollistetaan karttojen ja profiilien avulla Suokohtaisistakartoista ilmenevät linjaverkosto ja tutkimuspisteittäin heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintaturpeen ja koko kerrostuman paksuus sekä keskimääräinen maatuneisuus Suokarttoihin on piirretty myös turvekerroksen paksuutta osoittavat syvyyskäyrät (kuva 2) Maatuneisuusprofiileissa on von Postin 0-asteikko jaettu neljään osaan : lähes maatumaton (H - 3), heikosti (H4) maatunut, kohtalaisesti (H5-6) maatunut ja hyvin maatunut (H7-0) Turvelaj iprofiileissa on kunkin kairauspisteen yläpuolella suotyyppi ja liekoisuus (kuva 2) Turvelajit ja pohjamaalajit on esitetty symbolein (liite 3) Laboratoriomääritysten tulokset on taulukoitu Laskelmat soiden energiasisällöstä perustuvat turpeen tiheys- ja lämpöarvomäärityksiin Edellä mainittujen tulosteiden lisäksi on GTK :n turvetutkimuksista laadittu ATK-ohjelmia, joilla saadaan monipuolinen kuva suosta Tällaisia ovat esimerkiksi tasokartat, joilla esitetään tutkimuspisteittäin mm turpeen paksuus, suotyyppi, liekoisuus, suon pinnan korkeus, puusto, liejukerrokset tai pohjamaalajit Yhdelle tutkimuspisteelle voidaan tulostaa kerralla kaksi edellä mainittua tietoa Haluttaessa voidaan profiilein tai kartoin esittää suon maatuneisuus, syvyys tai esimerkiksi energiasisältö Tulosteita voi tilata Geologian tutkimuskeskuksesta : PL 237, 702 Kuopio Puh :

8 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 Pudasjärvi kl YL- PUDASJÄRV ~- YS 52 ~ö lm /(46 s ~,'^ (0ix 5 0 ntl On,55-40m z,6 00 / d i9_ ~ tt, M6-2B U -000m -320m s 036 Ae 44 m z( F ons t5 0/9 46 oh a05 4,0 29 åo c5 a8-50 u:z 0 6 \ _J`~~~7 0rz2 4 0 Ol4T 45 7 Oltc, 6 \ n45\ö2l~0 ' 2t9 ål :c å n ;3 is 53 3n,, ao za ct Sn' ~ c0i åi2 4t 036 \ J]25 0]6 47 C6~ i7 ~5 y54 ~09 49 pn ~/ ~ 5 S \2] 62 25m lm 5 QO ~Ö\ po ~\ f 5~ 5 00~ pj~0~ 2 00m 870 t]t 43 0j 3 2 ~] 3]5 42 Sl --'-R A820m å 600 loom A m ~ ~ 0 SOOm l t ~ GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Turv u,tkimukxt 99 M MPT 3 MRRTUNESUUS n MrO _3 2, 2 ilo 09 ~~% ''i 0 _09 08 n Mrr 2 SUOTYYPT LEKO-OSUMRT TURVELRJT JA POHJRMRRLRJT _09 M MrO ~3 2 RHSM 00 _2 0 -t- -- +'e 9 ~~irrrr _0 09, , a RM TUTKMUSKESKUS TURVETUTKMUKSET Kuva 2 Esimerkki suokartasta sekä maatuneisuus- ja turvelajiprofiilista Merkkien selitys liitteessä 3 0

9 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV TUTKTUT SUOT Kurikkasuo Kurikkasuo sijaitsee Hetekylässä, 24 km kunnan keskustasta lounaaseen Suo on lähes kokonaan entistä järvenpohjaa, joka on kuivatettu kahdella koillinen-lounas -suuntaisella kanavalla Suo raj oittuu etelässä Räisäsenkankaaseen ja muualla Koivusuohon, Kylmänperänsuohon sekä Sonnisuohon (kuva 3) Eteläpuolella on Juurikantie ja länsipuolella Kotiahoon tuleva tie Pohjoisreunalle tulee kaksi huonokuntoista metsäautotietä Suon pinta-ala on 740 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 60 haja yli,5 metrin syvyistä 33 ha Pinta viettää loivasti lounaaseen Vedet laskevat Vaaranojan ja Lokaojan kautta Väliojaan, josta Alaoj an kautta Nuorittaj okeen Kanavien kuivattama suon keskusalue on luhtanevaa sekä ruohoista ja varsinaista saranevaa Paikoitellen on alueelle kehittynyt jo varsin tiheä koivikko pinnan kuivumisen seurauksena Suon etelä- ja länsiosan reuna-alueet ovat tiheästi ojitettuja ja vallitsevina suotyyppeinä ovat tupasvilla- j a sararämeojikot Turvekerrostuma on suurimmaksi osaksi heikosti ja kohtalaisesti maatunutta saravaltaista turvetta Rahkavaltaista turvetta on ainoastaan reunan välittömässä läheisyydessä Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,7 Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä Pohjamaa on moreenia ja hiekkaa, jonka päällä on savea ja liejuista hiesua Entisen järven kohdalla on paksu liejukerrostuma, jonka päällä on 0-40 cm kortepitoista rahkasaraturvetta Yli m syvyistä liejualuetta on 500 ha, yli 2 m 3 70 ha, yli 3 m 25 ha, yli 4 m 05 ha, yli 5 m50haja yli6m6ha Kurikkasuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 29 ha, jossa on käyttökelpoista turvetta 0,52 milj suo-m3 Turveominaisuuksiltaan alue soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon Suolla on käyttöä myös metsätaloudessa, porojen kesälaidunalueena sekä marjastuksessa kohtalaisena karpalosuona 2 Ohtonsuo Ohtonsuo sijaitsee Kuusisuon-Hattusuon -soidensuojelualueen kaakkoispuolella, 44 km kunnan keskustasta lounaaseen Tutkittu alue rajoittuu etelässä Ohtonkorpeen, idässä Hattukaistoon, Vanhainniitynsuohon sekä Pöysköön ja muualla soidensuojelualueeseen (kuva 4) Suon etelä- ja itäosaan tulee metsäautotie Suon pinta-ala on 750 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 65 haja yli,5 metrin syvyistä 3 8 ha Pinta viettää etelään ja itään Vedet laskevat Kuusiojan ja Kallaojan kautta Nuorittajokeen Suo on suureksi osaksi luonnontilainen Vain eteläosaa on ojitettu Pohjoisosassa vallitsevina suotyyppeinä ovat sararäme ja saraneva Keski- osassa on enimmäkseen rimpi- ja kalvakkanevaa ja lyhytkortista nevaa Lounaisosassa on koivulettokorpea ja eteläosassa sararämemuuttumaa ja karhunsammalmuuttumaa Ohtonsuossa on sekä sara- että rahkaturvevaltaisia alueita Saravaltaista turvetta on suon luoteisja pohjoisosassa Muut alueet ovat rahkaturvevaltaisia Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4 Pohjamaa on pohjoisosassa hietaa ja koillisosassa hiekkaa Muualla on enimmäkseen moreenia Ohtonsuo ei sovellu energiaturvetuotantoon suon mataluuden ja sideriittisaostumien vuoksi

10 ~ Geologian tutkimuskeskus, (,, i l : Will i i, F wy i --, P :J L " - 'T Z '~ ; : ~!, ( k f!] t" ~ t ` N U :! [ " Z N- - rm, = *i, Jj << ~ * - li " j (T ' kill flk-!r,, -, ~ 07, F!! -J, ~ p i! "! w 4!777~ - & c,,,- jf~, --- : ; l, c W, w 00, 7~y - j - *0 c c, - =, 4 'V, '~ J) - ` ' 00, c c, c J l c icy V -, D '~, l, A - - j j i! = = ` : c : ~ A, i,! d -c : L C,, : l - o ', c -, ~ U h, - l l~, ~,, ~ \ K c, C i : j l~ ' hflj:,c ; : lll LL - ] 7 i [ 'i, " il i i i ( z ' 0l7 c l~,,!,, 0 ~ ]! 4, l i - '!0 P ~ :i![~, C, -, C, ijj* ~, i P, t' T, l :i, ; l! ~ -~-Jr A r - ~ " i, : c ;, : :, L ' 4 c t f~, ~ - C < <<, ~' «,, ; << -<, ' ~ =, ~',' ; ;'; 0-i i, L `, ~'~ ~ Y 9w A i ~L,; '',' LLL' : 'll -! = L :`, :, c ~ ' i ijl - C ( = = 9 : 70 : J -- - a 2

11 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV : U- 5 UU ~-= A LL Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 23/MYY/99 Kuva 4 Ohtonsuon tutkimuslinjasto 3

12 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, Maijunsuo Maijunsuo sijaitsee Taipaleenharjussa, 5 km kunnan keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu pohjoisessa ja lännessä Ouluntiehen sekä etelässä ja idässä moreenimaihin_ ja Raatelahteen (kuva 5) Teerisuo kuuluu tutkittuun alueeseen Suon pintaala on 80 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 37 haja yli,5 metrin syvyistä 4 ha Pinta viettää kaakkoon Vedet laskevat metsäojien kautta Aittojärveen ja edelleen Aitto-ojan kautta Nuorittaj okeen Suosta on ojitettu noin puolet Luonnontilaisena ovat suon keskusalueet, jotka ovat kalvakkanevaa ja lyhytkortista nevaa, eteläosa myös rahkanevaa Reunalla vallitsevana suotyyppinä ovat lyhytkorsineva- ja rahkarämeoj ikko sekä pallosararämeoj ikko Turpeesta on kolme neljäsosaa rahkavaltaista Yleisimmät turvelajit ovat sararahka- ja rahkasaraturve ja paksuturpeisella alueella raatepitoinen rahkasaraturve Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7 Pohjamaa on suurimmaksi osaksi moreenia Maijunsuo ei sovellu energiaturvetuotantoon altaiden pienen koon vuoksi Kuva 5 Maijunsuon tutkimuslinjasto 4

13 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV 4 Akanlammensuo Akanlammensuo sijaitsee Hetekylän pohjoispuolella, 24 km kunnan keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu moreenimaihin (kuva 6) Suon pohjoispuolella olevalla Räisäsenkankaalla on metsäautotie 200 m päässä suosta Pinta viettää suon keskustassa olevaa umpeenkasvanutta Akanlampea kohti Vedet laskevat Heteojan ja Alaojan kautta Nuorittajokeen Suon on lähes luonnontilainen Vain länsiosaa on ojitettu Yleisimmät suotyypit ovat saraneva, rimpineva ja rimpiletto, ojitetulla alueella isovarpurämej a tupasvillarämeojikko Turpeesta on yli puolet saravaltaista Yleisin turvelaji on rahkasaraturve, joka sisältää paksuturpeisella alueella huomattavasti varpua ja kortteen jäännöksiä Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5 Suon itäosassa pohjamaa on moreenia Umpeen kasvaneen altaan alueella pohja koostuu hieta-, savi-ja hiesukerroksista, joiden päällä on liejua enimmillään 4 m vahvuudelta Akanlammensuossa on lähinnä isäntälinjan energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 0 ha, jossa on käyttökelpoista turvetta 0,6 milj suo-m3 Turveominaisuuksiltaan alue soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on ohut Kuva 6 Akanlammensuon tutkimuslinjasto 5

14 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, Sonnisuo Sonnisuo sijaitsee Ouluntien varrella Taipaleenharjussa, 7 km kunnan keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu moreenisaarekkeisiin ja ympäröiviin suoalueisiin (Kylmänperänsuo, Kurikkasuo, Aittosuo ja Maijunsuo) (kuva 7) Suon itä-ja länsireunalla on huonokuntoinen metsäautotie Suon pinta-ala on 30 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 40 ha ja yli,5 metrin syvyistä 75 ha Pinta viettää eteläkaakkoon Vedet laskevat metsäojia pitkin Kurikkasuon kanaviin, josta edelleen Väliojan kautta Nuorittajokeen Suo on suurimmaksi osaksi ojitettu Luonnontilaisena ovat suon pohjois- ja keskiosan keskusalueet Pohjoisosassa vallitsevana suotyyppinä ovat lyhytkortinen nevaräme ja rahkaräme sekä keskiosassa rimpineva ja rimpiletto Reuna-alueilla on lyhytkortista nevaa ja isovarpurämeojikkoa Suon eteläosassa on karuja rämeojikoita ja niiden muuttumia sekä sararämemuuttumaa Länsiosassa (Blinj asto) rimpinevamuuttuma j a karhunsammalmuuttuma ovat yleisimmät suotyypit r= n - n A i Jin :t ' S U 0-*- = -: A_~ :_~ Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 23/MYY/99 Kuva 7 Sonnisuon tutkimuslinjasto 6

15 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV Turpeesta on puolet rahka- ja puolet saravaltaista Rahkavaltaista turvetta on suon pohjoisosassa matalahkoilla reuna-alueilla Yleisin turvelaji on rahkasaraturve, joka on paksuturpeisilla alueilla kortepitoista Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,0 Pohjamaa on suurimmaksi osaksi moreenia ja paksuturpeisilla alueella savea, hiesua ja hietaa Sonnisuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 65 ha ja käyttäkelpoista turvetta,2 milj suo-m3 Turveominaisuuksiltaan alueet soveltuvat parhaiten jyrsinturvetuotantoon Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on ohut lähes koko alueella 6 Hiirisuo Hiirisuo sijaitsee kunnan etelärajalla SorsuanperÄllÄ, 44 km kunnan keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu Sorsuanojaan, Ylikiimingintiehen, Katoksensuohon jahanganojaan (kuva 8) Suon pinta-ala on 265 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 7 ha Pinta viettää länsilounaaseen Vedet laskevat metsäojia pitkin Sorsuanojaan ja myäs suoraan Nuorittajokeen Suo on kokonaan ojitettu ja se on karua rämeojikkoa ja rämemuuttumaa sekä sararä- memuuttumaa Reunoilla on pallosararämeojikkoa Hiirisuon turvekerrostuma on alle metrin paksuinen sisältäen kohtalaisesti tai hyvin maatunutta sararahkaturvetta Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on ohut Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3 Pohjamaa on hietaa, jota on keskimäärin 0,2 m Sen alla on savi Hiirisuo ei sovellu energiaturvetuotantoon mataluutensa vuoksi Kuva 8 Hiiri suon tutkimuslinjasto 7

16 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, SyvÄlammensuo SyvÄlammensuo sijaitsee KipinÄssÄ, 23 km kunnan keskustasta lounaaseen Kahden harjun välissä oleva suo rajoittuu pohjoisessa ja idässä sokankaaseen ja Karkuahoon, etelässä Kortesuon turvetuotantoalueeseen ja Haarakankaaseen ja lännessä Kienaskankaaseen (kuva 9) Suon pohjoisosan lävistää Ouluntie ja itäreunalla on Ylikiimingintie Suon keskellä menee metsäautotie turvetuotantoalueelle Suon pinta-ala on 245 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 40 ha ja yli,5 metrin syvyistä 80 ha Pinta viettää kohti SyvÄojaa, jonne suoalueen metsäojat laskevat SyvÄoja laskee ijokeen Suo on ojitettu lähes kokonaan Luonnontilaista aluetta on turvetuotantoalueen lähiställä, Haarakankaan pohjoispuolella ja Joutenmaan länsipuolella LÄnsiosassa luonnontilaiset alueet ovat kalvak- kanevaa ja lyhytkortista nevarämettä, itäosassa saranevaa Ojitetun alueen yleisin suotyyppi on saranevamuuttuma Reuna-alueet ovat pallosararämeojikkoa ja lyhytkorsinevarämeojikkoa länsiosassa ja isovarpurämeojikkoa itäosassa Turpeesta on yli puolet saravaltaista Yleisin turvelaji on rahkasaraturve Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5 Pohjamaa on enimmäkseen hietaa ja hiesua Reunoilla on moreenia ja hiekkaa Suolta on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä SyvÄlammensuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 50 ha, jossa on käyttäkelpoista turvetta,00 milj suo-m 3 Turveominaisuuksiltaan alue soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on paikoin paksu Kuva 9 SyvÄlammensuon tutkimuslinjasto 8

17 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV 8 Sarvisuo Sarvisuo sijaitsee Viinivaarassa, 52 km kunnan keskustasta etelään Suo rajoittuu pohjoisessa Sarvivaaraan, idässä Mesiojaan, etelässä Viinivaaraan ja lännessä Niemanmaahan sekä Leppisuohoon (kuva 0) Suon pohjois- ja eteläpuolelle tulee metsäautotie Suon pinta-ala on 400 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 275 ha ja yli,5 metrin syvyistä 220 ha Pinta viettää pohjoiseen Vedet laskevat Sarviojan kautta Nuorittajokeen Suo on luonnontilainen Sarvilammen eteläpuoli on koivulettokorpea ja länsipuoli sararämettä Niemenmaan itäpuolella on kalvakka- ja lyhytkorsinevaa Suon keskusalue on rimpinevaa ja lyhytkorsinevarämettä LyhytkorsinevarÄme jatkuu suon luoteiskulmaan Suon eteläosassa vallitsevat karut rämeet LÄnsireunalla pallosararäme on yleinen Turpeesta hieman yli puolet on rahkavaltaista Saravaltaista turvetta on suon pohjoisosassa turvekerrostuman puolivälistä kerrostuman pohjalle Suon eteläosassa ei saravaltaista turvetta juurikaan ole Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,0 Pohjamaa on suurimmaksi osaksi hiekkaa LisÄksi pohjoisosassa esiintyy hietaa ja länsireunalla moreenia LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet viideltä pisteeltä R n Sarvivaara n A A A n A Jn n A n, _~ ^ ` : - A A - 7 7, : Pohjakartta ö Maanmittauslaitos, lupa nro 23/MYY/99 A A a k k a n i e m i Kuva 0 Sarvisuon tutkimuslinjasto t n A n 9

18 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 Sarvisuossa on energiantuotantoon soveltuvaa aluetta 75 ha LisÄksi pohjoisosassa on kohtalaisesti ympäristäturpeeksi soveltuvaa turvetta 55 ha alueella Alueesta osa sijoittuu energiaturvetuotantoon soveltuvalle alueelle Tuotantokelpoista ener- giaturvetta on,50 milj suo-m3 ja se soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon YmpÄristäturvetta on 0,72 milj suo-m 3 Se koostuu enimmäkseen acutifolia- ja palustria-ryhmän rahkasammalista ja sisältää tupasvillan jäänteitä 9 Mesisuo Mesisuo sijaitsee Viinivaarassa, 53 km kunnan keskustasta etelään Suo rajoittuu pohjoisessa Sarvivaaraan, idässä SyrjÄojaan ja Pirttisuohon, etelässä Viinivaaraan ja lännessä Mesiojaan 8 (kuva ) Suon koillis- ja eteläreunaan tulee metsäautotie Suon pinta-ala on 280 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 90 haja yli,5 metrin syvyistä 30 ha Pinta viettää pohjoiskoilliseen Vedet laskevat metsäojia pitkin SyrjÄojaan, josta edelleen Olvaso- jan kautta Nuorittajokeen LisÄksi suon länsireunalta laskee vesiä Mesiojaan Suo on suurimmaksi osaksi luonnontilainen Ojitettuina ovat suon etelä- ja itäosat, jotka ovat enimmäkseen rahkarämeojikkoa ja sararämemuuttumaa Luonnontilaisella alueella suon pohjoisosassa on rimpinevaa ja lyhytkortista nevaa ja keskiosassa rahkanevaa ja rahkarämettä Turpeesta on puolet rahka- ja puolet saravaltaista Pohjoisosassa turvekerrostuma on selvästi sara- --; A n' SyrjÄ ~- S t 2z M - Wi, - "" -n= -n- _':n_ ~, n = A- A r-v _s u -ä= 'saari"~= _ =~~- - -~_----~ --- -~ ~~ -u - -- _- - - _ -x n _- - --_n-*- -~- A C a k k a n i e in i Pohiakartta n Maanmittansaitnc lima nrn M/MVV/QQ Kuva Mesisuon tutkimuslinjasto 20

19 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV valtainen Muualla saravaltaista turvetta on ainoastaan suon pohjakerroksessa Rahkavaltainen turve on lähes kokonaan heikosti maatunutta ja koostuu suureksi osaksi cuspidata-ryhmän rahkasammalesta,joka ei sovellu kovinkaan hyvin ympäristäturpeeksi Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4, Pohjamaa on suon etelä- ja keskiosassa hiekkaa ja pohjoisosassa hietaa sekä hiesua Labo- ratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet kahdelta pisteeltä Mesisuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 55 ha, jossa on käyttäkelpoista turvetta,6 milj suo-m3 Turveominaisuuksien puolesta alue soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on paikoitellen melko paksu 0 Naamasuo Naamasuo sijaitsee Nuorittajoen eteläpuolella RukoperÄllÄ, 30 km kunnan keskustasta etelään Suo rajoittuu pohjoisessa ja idässä Nuorittajokeen ja Olvasojaan, etelässä Sarvivaaraan ja lännessä matalien hiekkamaiden välityksellä Kuokkasuohon (kuva 2) Tutkittuun alueeseen kuuluvat Pikku Naamasuo ja VÄÄrÄ Haarasuo Sarvivaaraan sekä Kuokkasuon turvetuotantoalueelle tulee metsäautotie Suon pinta-ala on 620 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 85 ha ja yli,5 metrin syvyistä 4 ha Kuva 2 Naamasuon tutkimuslinjasto 2

20 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 Pinta viettää suurimmaksi osaksi pohjoiseen LisÄksi kaakkoisosassa on viettoa koilliseen Vedet laskevat metsäojia pitkin Olvasojaan sekä suoraan Nuorittajokeen Suosta on ojitettu yli puolet Luonnontilaista aluetta on Sarvivaaran pohjoispuolella Luonnontilaisen alueen eteläpuoli on lyhytkortista nevaa j a - nevarämettä ja pohjoispuoli saranevaa Suon kaakkoisosassa on saraneva- ja lyhytkorsinevamuuttumaa Reuna-alueet ovat karuj a rämeoj ikoita Turpeesta on yli puolet saravaltaista Rahkavaltaista turvetta on turvekerrostuman pinnalla ja rus- kosammalvaltaistaturvekerrostumanpohj alla Yleisin turvelaji on rahkasaraturve Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5 Pohjamaa on enimmäkseen hiekkaa Hietaa on suon pohjois- ja kaakkoisosassa LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä Naamasuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 35 ha, jossa on käyttäkelpoistaturvetta 0,70 milj suo-m3 Turveominaisuuksien puolesta alue soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on enimmäkseen melko ohut Pirttisuo Pirttisuo sijaitsee Viinivaarassa, 54 km kunnan keskustasta etelään Suo rajoittuu pohjoisessa SyrjÄnmaahan ja Olvasojaan, idässä so OlvasjÄrveen ja tiehen, etelässä Viinivaaraan ja lännessä Mesisuohon (kuva 3) Suon eteläreunalla on metsäautotie Suon pinta-ala on 600 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 255 ha ja yli,5 metrin syvyistä 50 ha Pinta viettää koilliseen Vedet laskevat metsäojia pitkin so OlvasjÄrveen, Olvasojaan ja SyrjÄojaan ja lopulta Nuorittajokeen Suo on suurelta osin luonnontilainen Ojitettuina ovat suon länsi- ja pohjoisosat sekä osittain son OlvasjÄrven eteläpuoli Luonnontilaiset alueet ovat suurimmaksi osaksi rimpinevaa ja lyhytkortista nevarämettä Rimpiletto on SyrjÄnmaan kaakkoispuolella LÄnsiosassa on saranevaa ja -rämettä sekä niiden ojikoita ja muuttumia Muualla ojitetut reuna-alueet ovat enimmäkseen isovarpurämettä ja -ojikkoa Turpeesta hieman yli puolet on saravaltaista Rahkavaltaiset turpeet ovat suon matalaturpeisilla ja saravaltaiset paksuturpeisilla alueilla Yleisin turvelaji on rahkasaraturve Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7 Pohjamaa on lähes kokonaan hiekkaa LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet kahdelta pisteeltä Pirttisuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 05 haja käyttäkelpoista turvetta,47 milj suo-m 3 Turveominaisuuksien puolesta alueet soveltuvat parhaiten jyrsinturvetuotantoon Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on paikoin paksu Suon itäosasta on rajattu 28 ha pois kuivatusvaikeuksien vuoksi 2 2

21 ~~ Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 i -,-'' ; l l l l,,'" irnl ' ' ",il i, ~ 'L 'll l l i ~ i, i ` ' il,) l c l ~l~~( l 'li i ~,~~F j i lli i ' ' ;J l ' ( ~ `' l i ' l ;' ' å;`!' ~`! ; '!i= " i " ' l, ~', < l ;;jl l ; '~ i ~;',, : ; ~' j,'j Ä y '~ å o (D PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV ~, ' i r' F, < ~ ;,, :, 'i! L <' : : l " i, ;`!~ ( '~ ; ' : '`"''u!~i l f' ' i~ ' if' ; h,',, ; ~' t,, ` ( l! ti,,; P :,,<, i l å ' :!-,l lill o j ' ~- ; ~ ~, ilil~l,~~ l a,~,,, f ; l ;~ ;!Fli~li l l!~~ i ~ t ' n < ~,,!< ' : : _~ - j~\\~i'll :) < ~,' t l :, li~i '! ~ll` ; < ; % - m < l ' ) Ö' ' l ' ~ 'k!,4 L: j ~ ''r l l lr cll' 'llllll ~: Ö- < J, '~; Y J '!~~ ' i l l lll lil' rli'i" i' L a i` ' '' r«, il~ N ' < '! i 9 ; ''',ll r '; ~~i~jlili~l~ij < i' ' < ( ' (, `,,\ < ~~<,`, i<< l' `' L, `~ i, ~', <,, L~ lr~ i ~ \i ~ ~ m l~ ; ~ L ~ i ~i ' i, a, ~ N ' lil!! J ~ ~, - E ;'ll ;ll' :" ill l l,l ~'t il l l l llll r ~, ;~ i l(il dll f~,, i~ll!'~~ i <';l, " 0 ' Öi L ~,~ < -,j L ~ ~!ll j ~ :,,,, ; `:l ' li' ' l '' a' < `' r ' fi j ~ l s : ;, < ' '! j l' < ' ~' ~ < = ~ y l ', ill L ; < < ~, ~ ' ~' ~ 4, j~~~ < i L~;j ~l, iili lj l ~` <F, / ; c' < ' ~ ' '!jill l ', ' < Ö',<i'L ;~~ << 'll,, itll' r m ' h,r,<, j ( ;, ' F L a C < ~ 9 - ~ <,,,,~, '!,,r,ll~ l ~ ' < ' ' ' ~, `'li ~ii'~~ ~ l l;ll~ l l l o ' Ö hr h ll,:, lt l ' ll, l8, i l,l,ll!ii,,\ ~ i l ; ; i "~ ~r "' l,,,,< ~!, ~ i,~,, r L, i ' ~ < fij ~~il l ~ ~ '~ ' ~!h ',,- ;,' ; ; ',~~!r l lk l ~' i J ~ f ~~,r ~ ' - `~, ; ~~ ;, ;,<L ) ~, liul«~ ~,,; ~ '!, l L!` l l ~! ~' i,l :, Öi ': i l r ' ~!, ' `L ji :7 ~ '~=! ' ; ' H ~ < r : : ~,',i)~ ;~ ~ ll ~ k«i l ~ J ii ;i i ~ tr i't'' i j ` ' (o / <, ~ ri,l ': N ',t'~l l! ' ll ltt f~ :~~,' < l lli, : ' ~,~,,,, ` LT~ ;,`r l, L!, i : ' ~ i ' : J ~ ~,ˆ : `' i= ' ( < ; < :< ;),~i:' l l i, :~ -' ~L Ö : -i ~ i f i~ ~ ~ i li ', ( ~ t : ~ : : ` ' ~ ; ',~_ ;'L~, h, ~ ~i'< = < i i i i,l ~ ' t,l T!,, ~l,~ ~, ~ ~ ~ ` ; : f t ~ ~ ~, ;,~ <, ' <L ~,~i ~T L 't~ -,'li' : ~, i l ', t ;, ;! _,, ~ ' ~\l `ail ~' : L, L ~ '~ ", T~ ~ " ~ : ~ c Ö L ' T <, i t~l,l,' ' Ö ; +L : ; i i-n ` ' ~ ~L" t,,<,, fi '! ro< i ll,- i C, ; "l i ;i, i <ll r, C7N ' il, ' 'lj ~~!!,', ; n l, f «i ~' ~' ^ ~li i L,il i, l(,~ " <; l / ; :i l ~~ ;~ ~ j _< ~ ;' ),i ;f;t~, ;Ö L :!,! l lll '' +~, 'l"'h ' ~ ; Ö!'! _ ;, ;,,! ' 'r r' :, ~~ i l~ _ r li ;,,~,,, ;,< ;,t f l,~ ~ : :,H,,' W«! < h, l l, ~7~ l l,, : '\\,:,,,A ~~! o, L : 'l _Ö -, i L, t Ö, M < i < ',~ 'F ~~ ~ i ' ' iti ),!!,, l N ( :, :,,, ~, l ' ~, ~ i l l lo: ~ ~ T! L ll (i l ~L, ~,, 'r \ ',,,,, <, _ ~, ^ '~Ö ~ ~ ', t L,` j ~, ' rji 'c,; j'n ~ ( ' L fj o ' ~ < ~ i ' ~ < lkj: r ' ~: Ö: ', ~ J ;^ ) ''l,,, ; ' <h ' r «'< j! ;' li r < \! ' il q L ' 'm l cl < ~ Ö L' L ( l ~~ l P ~!~~r~~ 'l Y <<, ' : < ~ j ~ ~! ~- f, 'il : İ~ ~ / ~ <!, ''a~ ' '~J L ~, ~i' ~~' ;, :,! lltl, \ P, - ;,, ; ; ',; l ~ Y C'7 ; ~l q~ < jl'l~, ~ ; ;~, ;,;, ' - ' ll ~< <\!' ~,,,,,,,LL ;J,,~ ~ ' '< ' t! ) ' l s~+`-~r~ +,~, ~ L,, ~ ~~~~ ; ji, < +,'«l i,! ;~ 'i','lll, ~\~ < < ', ~~ rlll l! - l ~ l :i'~!il'' < ; ` ' (((===-, <, g! l,ti `,: l m,t( r - ' ' ( ' L,,L j ;~ ;~ : j i~ il t~nill!ii t ~ j i J'p l, ~l i q~ <, i l ' i, ;' ;< ' ~ 'i,~ -' i l F L! : ' f ; < 'r ( ' : : ; i' '' :~' : l i ( ll r :k : r ~ ;~, \ :', t-, f~frlllrt'-'`,,;< ~ä L ;,,,,~ ' liwi ' ; l~~ l! J'+ ; ( ",,''''H'il!,l ; ' ' i l iil l''''r'- < il < ~~~ `~! `a 23

22 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, Salonneva Salonneva sijaitsee KongasjÄrvellÄ, 5 km kunnan keskustasta etelään Suo rajoittuu pohjoisessa KongasselkÄÄn, idässä KongasjÄrveen, etelässä Pieneen Marikaisvaaraan ja lännessä moreenisaarekkeisiin ja Paskonsuohon (kuva 4) Suon halki menee metsäautotie Suon pinta-ala on 285 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 50 haja yli,5 metrin syvyistä 85 ha Pinta viettää kohti KongasjÄrveÄ Vedet laskevat metsäojia pitkin KongasjÄrveen, josta edelleen Kongasojaa pitkin TuulijÄrveen Suo on suurimmaksi osaksi luonnontilainen Vain reuna-alueita on ojitettu Suon keskusalueet ovat enimmäkseen kalvakkanevaa, pohjois-ja eteläosassa myäs rimpinevaa ja -lettoa täosassa ojitetut alueet ovat sararämemuuttumaa ja muualla enimmäkseen lyhytkortista nevarämeojikkoa -n= A37 9 J~' \ \ \~ \\ n A M a r, : ka,is va r A A \ A,` n \ A A n \ Pohjakartta ö Maanmittauslaitos, lupa nro 23/MYY/99 Kuva 4 Salonnevan tutkimuslinjasto A 2 4

23 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV Turpeesta on saravaltaista yli puolet Rahkavaltaista turvetta esiintyy suon ohutturpeisilla reunaalueilla Yleisin turvelaji on rahkasaraturve Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6 Pohjamaa on ohutturpeisilla reuna-alueilla enimmäkseen moreenia ja paksuturpeisilla alueilla hietaa ja hiekkaa, jonka päällä on monin paikoin liejuista hiesua LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä Salonnevalla on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 65 ha ja käyttäkelpoista turvetta,04 milj suo-ml Turveominaisuuksien puolesta alueet soveltuvat parhaiten jyrsinturvetuotantoon Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on melko ohut EtelÄosa ei sovellu energiaturvetuotantoon kuivatusvaikeuksien vuoksi 3 Juurikansuo Juurikansuo sijaitsee KeinÄsperÄllÄ, 24 km kunnan keskustasta etelään KumpumoreenikentÄn rikkoma suo rajoittuu etelässä Juurikantiehen, sokankaaseen ja Ukonmaahan, lännessä SeulajÄrveen ja muualla moreenikumpareisiin ja Koivusuohon (kuva 5) Katajasuo kuuluu tutkittavaan alueeseen Suon pinta-ala on 220 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 30 ha ja yli,5 metrin syvyistä 00 ha Pinta viettää etelään Vedet laskevat Kaitaojan kautta Nuorittajokeenja suon länsiosasta metsäojia pitkin SeulajÄrveen Suo on suurimmaksi osaksi luonnontilainen Ojitettuina ovat suon itä- ja länsiosan reuna-alueet sekä Katajaojan latva-alue Suon länsiosassa vallitsevana suotyyppinä on lyhytkortinen neva ja itäosassa saraneva ja rimpineva Ojitetuilla alueilla yleisimmät suotyypit ovat saraneva-, rimpineva- ja lyhytkortinen nevamuuttuma Reuna-alueilla on lyhytkortista nevarämettä ja isovarpurämeojikkoa Turpeesta on yli puolet saravaltaista Rahkavaltaista turvetta on suon reuna-alueilla ja turvekerrostuman pintaosassa Ruskosammalvaltaista turvetta on turvekerrostuman pohjalla Yleisin turve- Pohjakartta ö Maanmittauslaitos, lupa nro 23/MYY/99 Kuva 5 Juurikansuon tutkimuslinjasto 2 5

24 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 laji on rahkasaraturve Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4 Pohjamaa on suon länsiosassa hiekkaa ja hiekkamoreenia ja itäosassa savea ja hiesupitoista moreenia Pohja on monin paikoin hyvin epätasainen LaboratoriomÄÄrityksiÄ varten on otettu tilavuustarkat näytteet kahdelta pisteeltä Juurikansuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 80 ha, jossa on käyttäkelpoista turvetta,52 milj suo-m 3 Turveominaisuuksien puolesta alue soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon Heikosti maatunut rahkainen pintakerros on paikoin paksu Pohjan epätasaisuus voi haitata turvetuotantoa Maisemallisesti arvokkaalla suolla viihtyvät hanhet ja porot 4 Ukonsuo Ukonsuo sijaitsee NÄÄtÄsuon soidensuojelualueen länsipuolella KeinÄsperÄssÄ, 26 km kunnan keskustasta etelään Suo rajoittuu etelässä Nuorittajokeen ja muualla moreenimaihin (Ukonmaa, KÄlÄminkorpi, Täntänaho) (kuva 6) Suon pohjoispuolella on metsäautotie Suon pinta-ala on 30 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 40 haja yli,5 metrin syvyistä 5 ha Pinta viettää etelään Vedet laskevat metsäojia pitkin Nuorittajokeen Suon on suurimmaksi osaksi luonnontilainen Pohjoisosassa on saranevaa ja reuna-alueella sararämettä EtelÄosassa vallitsevina suotyyppeinä ovat kalvakkaneva ja rimpineva Reunoilla on sararämeojikon lisäksi myäs pallosararäme- ja lyhytkorsinevarämeojikkoa Turpeesta on rahkavaltaista yli puolet Rahkavaltaisia turpeita on matalilla reuna-alueilla ja syvän alueen pinta-ja pohjakerroksissa Yleisin turvelaji on sararahkaturve Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6 Pohjamaa on hietaa ja hiesua sekä matalilla alueilla moreenia Ukonsuo ei sovellu energiaturvetuotantoon paksun heikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen vuoksi -- A -_ Ö- - Kuva 6 Ukonsuon tutkimuslinjasto =A- _A_-- Pohjakartta ö Maanmittauslaitos, lupa nro 23/MYY/99 26

25 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV TULOSTEN TARKASTELU Suot ja niiden turvekerrostumat TÄhÄn tutkimukseen sisältyvät suot sijaitsevat HetekylÄn lähialueilla Vedet laskevat SyvÄlammensuolta ja Salonnevalta lijokeen ja muilta soilta Nuorittajoen kautta Kiiminkijokeen Tutkitut suot ovat suurimmaksi osaksi reunaosiltaan ojitettuja LÄhes kokonaan luonnontilaisia soita ovat Sarvisuo, Mesisuo, Pirttisuo, Naamasuo, Juurikkasuo ja Salonneva Akanlammensuon ja Kurikkasuon soistuminen lampien umpeenkasvun myätä on nuori tapahtuma j a turvekerrostumat ovat ohuet Liejukerrokset puolestaan ovat paikoitellen hyvin paksut Soiden keskikoko on n 350 ha VÄhintÄÄn 300 hain soita on 6 kpl, ja alle 00 hain 2 kpl (taulukko ) Yhteenlaskettu pinta-ala on ha, josta on yli m :n syvyistä aluetta 690 (34 %), yli,5 m :n 000 ha (20 %) ja yli 2 m :n 52 ha (0 %) Keski-mÄÄrÄinen syvyys on koko suoalalla vain,0 m ja yli,5 m syvillä osilla 2, m KeskimÄÄrÄistÄ arvoa syvempiä soita ovat Sarvisuo, Naamasuosuo ja Juurikansuo Heikosti maatunutta rahkavaltaista pintakerrosta on yli,5 syvillä alueilla keskimäärin 0,4 m Eniten sitä on Sarvisuossa ja Mesisuossa, jossa kerroksen vahvuus on keskimäärin 0,9 m Avosuota on 45 %, rämettä 45 %, korpia 6 %, turvekangasta 3 % ja peltoa % Avosoista on luonnontilaisena 74 %, rämeistä 46 % ja korvista 53 % Tutkitun alueen aapasuot ovat tyypillisesti saraturvevaltaisia Rahkavaltaisia turpeita on lähinnä suon pinnalla ja reuna-alueilla Ainoastaan Maijunsuossa, Sarvisuossa ja Ukonsuossa rahkavaltaiset turpeet ovat vallitsevina yli 2 m syvyysalueella Ruskosammalvaltaisia turpeita on eniten Naamasuossa turvekerrostuman pohjalla Turpeiden keskimääräinen maatuneisuus on 4,4 ja energiaturpeeksi sopivien turpeiden 5,2 Maatuneisuuserot voivat olla suuria suon tai kerrostuman eri osien välillä Liekoja on yleensä erittäin vähän LaboratoriomÄÄritysten perusteella lasketut turpeen keskimääräiset ominaisuudet ovat : - ph-aste 4 8 -vesipitoisuus kuiva-ainemäärä 995 kg/suo-m3 - lämpäarvo 2 3 MJ/kg -tuhkapitoisuus rikkipitoisuus 0 8 Soveltuvuus turvetuotantoon Tutkituilla soilla on energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita 0 suolla yhteensä 570 ha, mikä on noin % tutkitusta suoalasta (taulukko 2) Kaksi suota todettiin mataluuden ja pienen koon vuoksi energiaturvetuotantoon sopimattomiksi Kaikki tuotantokelpoiset alueet SyvÄlammensuota ja Salonnevaa lukuun ottamatta sijaitsevat Kiiminkijoen valuma-alueella Kiiminkijoki kuuluu kansainväliseen Project Aqua -ohjelmaan SiinÄ velvoitetaan, että Kiiminkijoen vesistäalueella vältetään toimenpiteitä, jotka voisivat heikentää olennaisesti vesistän tilaa (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, 993) Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 0,2 milj suo-m 3 Sen energiasisältä on 50 % käyttäkosteudessa 9,6 milj GJ eli 6, milj MWh KeskimÄÄrÄinen energiamäärä tuotantokelpoista hehtaaria kohti on n GJ eli MWh Vuoden 996 loppuun mennessä on PudasjÄrvellÄ tutkittu 435 suota yhteispinta-alaltaan suohehtaaria, josta on turvetuotantoon soveltuvaa ha Alueiden yhteenlaskettu tuotantokelpoinen turvemäärä on noin 592 milj suo-m 3 Se sisältää kuiva-ainetta noin 56,0 milj tonnia 2 7

26 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 O' t- 00 O N 0 00 tn (N ' O 00 M M t- ~ ÖÖ~ V) 00 N ~O M "0 O~ e d M N M N -+ ~~ M +~ O O M -+ N ~O ~O d ~O M M -- Vr O D rn Ö O O O~ M tn t t N M N t- N N en c~ Ö, M ~ V) 4 \O N en f- t,t N C 0 r- 9 n V N O O N -- N M M M N N O M 8 V -~ h V) N en - en - 0 V) N Š Š Š Š Š C) r- Š C\ Š M Š M Š M Š l 00 '' Š Š N N V N Š Š O - Š Š O O Š ' -~ O O O O O E Š A 4 C; CA V) w :m :ces N h M V) O O ~O ~O W - O 7 V'^,t ~ M OO V'= O --^,--^ N ~ N "O N U ~ V) V) V) V) 0 V) V) V') V n V) n in V) 00 O O - 'O N ~ ~0 O N V) O~ O " y O D H O O M R, O\ et O~ 00 'O N O N N t U Š Š Š Š Š Š O Š Š - -~ Š O Q N - N M - - N n - + N ' N N O O O O O O O Š (= O O Š O O - - O -+ ' - M en O Š O Š Š Š Š Š O O O Š O O Š O a 0 O V) O O N M V) V) O V) ~ V7 O 00 Ä ~,,, l~ l~ M \,O N 7 N O~ 00 cm N '-+ O 'O 00 N N N 00 n N 00 O' N O O O O O N O O '--i O O O O - ^-~ ~ N O M M M M M M en en m en en l en N V) n n e M M M V en M en M en M n M M ~ M en en M n M en O o zo V) VD o ~ z o o o å _ ~_ z z V) z ~ - N eh Vi \ N O0 C7~ - c~ 5~ s 28

27 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV Taulukko 2 Yhteenveto soiden tuotantokelpoisista alueista Tuotantokelpoinen alue EnergiasisÄltö kuivana 50 % kost Suon nimi Pintaala (ha) TurvemÄÄrÄ (miljsuo-m) Kuivaainetta (000 tn) milj GJ milj MWh milj GJ milj MWh KURKKASUO 29 0,52 53, 0,3 0,99 0,27 4 AKANLAMMENSUO * 0 0,6 6 0,34 0,09 0,30 0,08 5 SONNSUO 65,2 22 2,52 0,70 2,20 0,62 7 SYVäLANvENSUO 50, ,3 0,64 2,05 0,57 8 SARVSUO 75, ,00 0,83 2,65 0,73 9 MESSUO 55,6 7 2,5,53 2,23,36 0 NAAMASUO 35 0,70 67,44 0,40,28 0,35 PRTTSUO 05, ,54 0,98 3,5 0,87 2 SALONNEVA 65,04 2 2,59 0,72 2,29 0,63 3 JUURKANSUO 80, ,72 0,75 2,4 0,66 YhteensÄ 570 0, ,08 6,95 9,55 6,4 * kuiva-aine ja energiasisältö laskettu muiden soiden laboratoriomääritysten keskiarvoilla 29

28 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 KTOKSET Vuoden 996 kenttätöihin osallistuivat Taisto Haverinen, Keijo Karvonen ja Aimo Pesiö Tutkimustulokset talletti Kari MÄntykenttÄ TurvenÄytteiden laboratoriomääritykset tekivät Anne Backman, Arja Salpakari ja Seija Parviainen Piirrokset raporttiin teki Ritva Jokisaari Tutkimusprofessori Reijo Salminen ja tutkija Jukka HÄikiö ovat tarkastaneet tekstiä ja tehneet siihen parannusehdotuksia Raportin on taittanut Anne PitkÄnen TekijÄ esittää parhaat kiitokset kaikille raportin tekoon eri työvaiheessa osallistuneille hyvästä yhteistyöstä KRJALLSUUS Energiataloudellinen yhdistys, LÄmpölaitosyhdistys ry ja Turveteollisuusliitto ry 99 Polttoturpeen laatuohje HÄikiö J 993 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa X Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 27 HÄikiö, J ja Sutinen, H 994 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa X Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 276 HÄnninen, P 983 a PudasjÄrven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon Osa Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportti P 3 4/83/8 HÄnninen, P 983 b PudasjÄrven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon Osa Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportti P 3 4/84/36 HÄnninen, P 984 PudasjÄrven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon Osa Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, raportti P 3 4/ 84/56 HÄnninen, P 985 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa V Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, raportti P 3 4/85/74 HÄnninen, P 986 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa V Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, turveraportti 92 HÄnninen, P 988 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa V Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, turveraportti 22 HÄnninen, P ja Lappalainen, E 987 Maatutkan ja suosondin soveltuvuus turvevarojen määrän ja laadun selvittämiseen Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, turveraportti 202 HÄnninen, P ja Hyvönen, A 989 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa V Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, turveraportti 227 HÄnninen, P ja Hyvönen, A 990 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa V Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, turveraportti 240 HÄnninen, P ja Hyvönen, A 99 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa X Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, turveraportti 246 HÄnninen, P ja Jokinen, S 992 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa X Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 252 HÄnninen, P ja Sutinen, H 994 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa X Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 279 HÄnninen, P ja Sutinen, H 996 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 30 HÄnninen, P ja Sutinen, H 995 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV Geologian tutkimuskeskus, Julkaisematon arkistoraportti HÄnninen, P ja Sutinen, H 996 PudasjÄrvellÄ tutkitut suotja niiden turvevarat OsaXV Geologian tutkimuskeskus, Julkaisematon arkistoraportti Sutinen, H 999 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV Geologian tutkimuskeskus, Julkaisematon arkistoraportti Lappalainen, E, HÄikiö, J ja Heiskanen, O 980 Oulun läänin suoinventointi YhdistelmÄ pinta-alamittausten tuloksista Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportti P 3 4/80/24 Lappalainen, E, Sten, C-G ja HÄikiö, J 984 Turvetutkimusten maasto-opas Geologinen tutkimuslaitos Opas nro 2 Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, 993 Pohjois- Pohjanmaan seutukaava, 990 Oulu

29 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV PUDASJäRVELLä TUTKTUT SUOT LTE () SUON NM KARTTALEHT RAPORTT / SVUT Ahmasuo /3-37 Ahosuo /84-88 Ahvensuo V /69-76 Airokassuo V / Aittosuo 353 XV / 5 Akanlammensuo 353(8 XV / 5 Alakoirasuo V /60-67 Anttilansuo X / 3 Arosuo V /7-2 Asmuntinsuo X / 20 Eeranrannansuo V /09-4 EllinperÄnsuo V / EmÄnnÄnsuo 354 /44-47 EpÄilyksensuo /62-67 Erosuo X /4-2 EtelÄsuo X / 6 Haapasuo XV / 6 Haapasuo-Maijansuo V / Haaposuo /22-27 Haarasuo /93-98 Haarasuo 3540 V / Haasiosuo V /25-30 Halmesuo V / Hanganpohjansuo V /69-76 Hanhij Ärvensuo V /46-54 Hanhisuo XV / 4 Haukkasuo , 06 V /2-6 Hautasuo V /2-23 Hautasuo X / 6 Hautasuo XV /22-23 Hautasuo-Tupakkisuo V /87-92 Havaharjunsuo V /08-0 Heinioj ansuo X / 5 Heinisuo X / 24 Heinisuo XV / Helkalansuo V / Hetesuo V /8-6 Hetesuo 3540 V /56-60 Hetteikönsuo X / 8 Hietakaistonsuo X/2 Hiirisuo V /97-0 Hiirisuo XV / 7 Hiirisuo V /2-9 Hirsimaansuo X /33 Hirvaskorpi V /64-69 Hirvisuo , 03 V /05-08

30 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 LTE (2) SUON NM KARTTALEHT RAPORTT / SVUT Hoikkasuo /00 Hoikkasuo V /49-55 Hoikka A X / 25 Hoikka B X / 27 Hollonsuo /82-84 Hongikonkankaansuo V /53-58 Hongikonsuo 354 V /52-53 Honkasuo V / Honkisuo 3540 V /60-64 Honkisuo V / Huttusuo V /46-50 Hyrsynsuo V /2-3 Hyötösuo X / 26 HÄrkösuo V / HörhilÄissuo V /04-09 soahontaussuo V /32-36 so Ahmasuo /38-43 so Joutensuo /29-33 so Joutensuo 353 XV /2 so Kalliosuo / so Kontiosuo /47-52 so LevÄsuo /32-39 soneva V /59-64 sonlahdenrämiä X / 3 sonniitynsuo V 0-05 sonperänsuo 354 X 5 so Pasko /49-53 so PetÄjÄsuo V / so Pylkönsuo X / 3 so PyöriÄsuo 354 V /37-42 sosuo /76-78 sosuo E V /84-9 sosuo W V /03-07 sosuo E V /99-05 sosuo V /93-99 sosuo V / sosuo V /05-2 sosuo-jänissuo V /98-03 so Raatesuo X /8-85 so Teerisuo V /85-89 Jaalangansuo /64-69 Jokisuo V / Jousisuo V / Jousisuo-Palosuo /27-3 Joutensuo V /47-50 Joutensuo V / Joutensuo-Vihtapuho X/7 Juhmunsuo X /26-33 Juputinsuo V /45-46 Juurikansuo 353 XV / 25

31 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat nvestigation 37, 999 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa XV LTE (3) SUON NM KARTTALEHT RAPORTT / SVUT Juurikkasuo Juurikkasuo Juutissuo Jyskysuo Kaahainsuo Kaartosuo Kaivossuo Kalettomansuo Kalettomansuo Kalkkisuo Kallasuo E Kallasuo W Kalliosuo Kalliosuo-Jokisuo Kapulasuo Kapustasuo Karhusuo Karhusuo Karhusuo Karhusuo Karhusuo 2 Karj osuo Karjosuo Karkusuo Karsikkosuo-Juusonsuo Katossuo Katusuo Kellosuo KeskijÄrvensuo KeskijÄrvensuo KeskijÄrvensuo Ketolansuo Kettusuo KiiskiperÄnsuo Kiiskisuo Kiiskisuo Kiiskisuo-Marjasuo KipinÄsuo Kirkkosuo Kirnusuo Kirsisuo Kivisuo Kivisuo Kivisuo Koiraojanlatvasuo Koirasuo Koivistonsuo Koivulamminsuo Koivuojanlatvasuo Koivusuo Koivusuo Koivusuo , , V / 8-7 V / 4-8 X / 6 V / /27-32 V /57-60 XV /-2 /4-44 V /76-82 XV /24-25 / /20-23 /95-99 V /67-77 X / 4 V /89-94 /6-2 /70-86 V /25-32 X /69-8 X /2 /47-49 XV /8-9 /50-52 X / 20 /87-90 /78-82 V /39-44 /8-22 V /33-40 V /63-69 XV /26-27 /40-43 XV / 23 /-3 XV / 9 V / V /82-86 V / XV /20-2 /27-32 /72-76 X / 5 X / 25 V / X /06-4 XV / 4 /55-58 V /92-99 /79-84 /45-5 V / 00-04