Abstract : The mires and peat reserves in the municipality of Pudasjärvi Part XVII

Transkriptio

1 GELGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 332 Heikki Sutin PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT SA XVII Abstract : The mires and peat reserves in the municipality of Pudasjärvi Part XVII Espoo 2001

2 Sutin, Heikki Pudasjärvellä tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 332, 31 sivua, 19 kuvaa, 2 taulukkoa, 3 liitettä. Geologian tutkimuskeskus tutki vuonna 1997 Pudasjärv kunnan alueelta 17 suota yhteispinta-alaltaan ha. Soid keskisyvyys on 1,0 m ja turvemäärä 37,6 milj. suo-m3. Yli 1,5 m syvi alueid pinta-ala on 633 ha, keskisyvyys 1,7 m ja turvemäärä 10,5 milj. suo-m 3. Yli 2,0 m syvi alueid turpeista on saravaltaisia 77 %, rahkavaltaisia 20 % ja ruskosammalvaltaisia 3 %. Keskimaatuneisuus on 4,5. Turpe keskimääräin tuhkapitoisuus on 8,3 % kuivapainosta, kuivatilavuuspaino 90 kg/suo-m 3 ja rikkipitoisuus 0,22 % kuivapainosta. Kuivan turpe tehollin lämpöarvo on 20,6 MJ/kg. Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita on 9 suolla yhtesä 559 ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhtesä 8,5 milj. suo-m3. S ergiasisältö on 4,1 milj. MWh 50 % kostealle turpeelle laskettuna. Avainsanat : suo, ergiaturve, Pudasjärvi Heikki Sutin Geologian tutkimuskeskus PL 1237 FI KUPI e -mail : heikki.sutin@gsf.fi ISB ISS

3 Sutin, Heikki Pudasjärvellä tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII - The mires and peat reserves in the municipality of Pudasjärvi. Part XVII. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti -Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation pages, 19 figures, 2 tables, 3 appdices. In the year 1997 sevte mires covering hectares were studied in the municipality of Pudasjärvi. The average depth of the mires is 1.0 meters. They contain about 38 million cubic meters of peat "in situ". f the peat in the areas deeper than 2.0 m 77 % is sedge, 20 % Sphagnum and 3 % brown moss peat. The average degree of humification is 4.5. n an average the ash contt of peat is 8.3 % of dry weight, dry matter contt 90 kg/cubic meter of peat "in situ", sulphur contt 0.22 % of dry weight and net heating value of dry peat 20.6 MJ/kg. Altogether 559 hectares of peatland were evaluated to be suitable for ergy peat production. The amount of recoverable ergy peat is 8.5 million cubic meters of peat "in situ". The ergy contt equals to 4.1 million MWh as calculated for 50 % moisture contt. Key words : mire, ergy peat, Pudasjärvi Heikki Sutin Geological Survey of Finland P.. Box 1237 FI KUPI FILAD e -mail : heikki.sutin@gsf.fi

4 SISÄLLYSLUETTEL JHDAT] 7 TUTKIMUSMEETELMÄT 7 Kttätutkimukset 7 Laboratoriotutkimukset 7 AIEIST KÄSITTELY 9 Laskelmat ja arviointiperusteet 9 7ldouKeo eodvu 9 TUTKITUT SUT 11 L Koppelosaarsuo ll 2. Mutokuzano Hikimyssuo / 3.. 4L 8uuuuaoo Murtoniemsuo l5 6. P uunmuuxno l6 7. Kiaskankaansuo l7 8. Kudeuno Kal bouoo l9 10. Liejusuo Vipussuo 2 l 12. I{b ikknooo K udoörve uano Pyöriäsuo }{untaouo Iso Tupakkisuo \/ iimuuoo 20 TULSTE TARKASTELU 29 Suot ja niid turvekerrostumat 29 Soveltuvuus turvetuotantoon 29 KIRJALLISUUS 3l D TEET

5 Pudasjärvellä tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII JHDAT Geologian tutkimuskeskus on suorittanut turvetutkimuksia Pudasjärv kunnan alueella vuosina 1974, Tutkimukset liittyvät valtakunnan turvevaroj kokonaisinvtointiin. Vuosi 1974, tutkimust tulokset on julkaistu aiemmin (Hännin, P a ja b, 1984, 1985, 1986, 1988, Hännin, P. ja Hyvön, A. 1989, 1990, 1991, Hännin, P. ja Jokin, S., 1992, Häikiö, J., 1993, Häikiö, J. ja Sutin, H. 1994, Hännin, P. ja Sutin, H., 1994, 1995, 1996, Sutin, H. 1999). Tässä raportissa käsitel- lään vuonna 1997 tutkittuja soita. Kunnassa on luetteloitu kaikkiaan 947 yli 20 ha :n kokoista suota, joid yhteispinta-ala on ha (Lappalain, Häikiö, Heiskan 1980). Vuonna 1997 tutkittiin 17 suota yhteispinta-alaltaan 3655 ha (kuva 1). Vuod 1997 loppuun mnessä on tutkittu 452 suota yhteispinta-alaltaan ha eli noin 69 % kunnan suoalasta. Liitteessä 1 on Pudasjärvellä vuote 1997 mnessä tutkitut suot aakkosjärjestyksessä. TUTKIMUSMEETELMÄT Kttätutkimukset Kttätutkimuksissa on noudatettu Geologian tutkimuskeskuks turvetutkimust maasto-oppaassa kuvattuja metelmiä (Lappalain, St ja Häikiö 1984). Suot on tutkittu käyttä linjatutkimusmetelmää, jossa suon hallitsevan osan halki on tehty selkälinja ja sille poikkilinjoja 200 m :n välein. Tutkimuspisteiltä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys (5-asteikolla) sekä mättäisyys. Edelle huomioitiin puulajisuhteet, tiheysluokka, kehitysluokka ja hakkuut. Turvekerrostumi kairauksissa tutkittiin pää- turvelaji sekä mahdollist lisätekijöid määrä (6-asteikolla). Turpe maatuneisuus määritettiin maastotöihin soveltuvalla von Postin metelmällä (10-asteikko). Lisäksi määritettiin kosteus (5- asteikolla) ja kuituisuus sekä mahdolliset liejukerrokset ja pohjamaan laatu. Tilavuustarkalla mäntäkairalla otettiin turväytteitä ja mäntäkairalla liejunäytteitä laboratoriotutkimuksia vart. Suossa olevan lahoamattoman puuaineks (liekoj) määrä arvioitiin luotaamalla 10 kertaa tangolla tutkimuspiste ympärillä 2 metrin syvyyte saakka. Laboratoriotutkimukset Laboratoriomäärityksiä vart otettiin 4 suolta yhtesä 116 tilavuustarkkaa näytettä. äytteistä määritettiin maastossa turvelajit ja maatuneisuus sekä laboratoriossa happamuus, vesipitoisuus, tuhkapitoisuus, kuiva-ainemäärä ja lämpöarvo. Rikkipitoisuus määritettiin 40 :stä ja -, C- ja H- arvot 9 :stä näytteestä. 7

6 , Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 332, 2001 Heikki Sutin I 1 1 t as 0 olo 1-10 A' ojs~ ä l:r tjo m 0 0 P 1o kor m i 1 Ji GELGIA TUIKIMIJSKESKUS Maaperoosasto Kuva 1. Vuonna 1997 Pudasjärvellä tutkitut suot. 1. Koppelosaarsuo 2. Matalansuo 3. Hikimyssuo 4. Murtoniemsuo 5. Panumansuo 6. Kiaskankaansuo 7. Kaitasuo 8. Kalliosuo 9. Liejusuo 10. Vipussuo 11. Kivikkosuo 12. Kallajärvsuo 13. Pyöriäsuo 14. Hautasuo 15. Iso Tupakkisuo 16. Viimasuo 8

7 Pudasjärvellä tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII AIEIST KÄSITTELY Laskelmat ja arviointiperusteet Turvemäärät, maatuneisuudet ja turvelaji osuudet on laskettu ns. vyöhykelaskutapaa käyttä Siinä syvyyskäyri väliset alueet käsitetään omina syvyysvyöhykkeinään, joilta lasketaan erikse turvemäärät. ämä yhdistämällä saadaan suon kokonaisturvemäärä. Tuotantokelpoisa aluea pidettiin ylesä soid yli 1,5 m syviä osia. Turvemääristä on vähnetty suon pohjalle jäävä keskimäärin 50 cm paksu kerros. Arvioitaessa turpe soveltuvuutta ergiaturpeeksi, tukeuduttiin Turveteollisuuslii- ton antamiin ohjeisiin turpe laatuvaatimuksista (liite 2). Energiaturvetuotantoon soveltuvina pidetään ylesä saravaltaisia turpeita ja H5-10 maatuneita rahkavaltaisia turpeita. Energiaturvekerrosta peittää usein heikosti maatunut rahkain pintaturvekerros. Mikäli s paksuus on yli 0,6 m, on sitä pidetty ergiaturvetuotantoa haittaavana tekijänä. Tämmöiset alueet on mahdollista hyödyntää ympäristöturpea. Tuotantokelpoist alueid ohuet pintarahkakerrostumat on laskettu mukaan ergiaturvemäärään. Tulost esitys Tässä raportissa käsitellään yleisesti mm. suon sijaintia, kulkuyhteyksiä Pudasjärv keskustasta, sekä suon ympäristöä, laskusuhteita ja ojitusta. Lisäksi esitetään yleisimmät suotyypit, turvelajit, maatuneisuus, pohjamaalajit ja liejut. Lopuksi on arvioitu suon soveltuvuus turvetuotantoon ja turvetuotantoon soveltuvan käyttökelpois turpe määrä. Erikse tilattavissa selvityksissä pinta-alat, keskisyvyydet (heikosti maatunut rahkain pintakerros ja ergiaturvekerros) ja turvemäärät on taulukoitu syvyysalueittain (koko suo, yli 1, yli 1,5 ja yli 2 m). Turvekerroksia on havainnollistettu karttoj ja profiili avulla. Suokohtaisista kartoista ilmevät linjaverkosto ja tutkimuspisteittäin heikosti maatune rahkavaltais pintaturpe ja koko kerrostuman paksuus sekä keskimääräin maatuneisuus. Suokarttoihin on piirretty myös turvekerroks paksuutta osoittavat syvyyskäyrät (kuva 2). Laboratoriomäärityst tulokset on taulukoitu. Laskelmat soid ergiasisällöstä perustuvat kuiva-aine - ja lämpöarvomäärityksiin. Tulosteita voi tilata Geologian tutkimuskeskuksesta : PL 1237, Kuopio. Puh :

8 Heikki Sutin Pudasjärvi kt (i ri0-1000m tc trn on - 1 9CS, i s a m.26 u5 39_,96 ö ' / & M `2,7 å6 al 17 ltc. 67 \ C i1g~ 32q,\ / l 16 '53 l laöm `20 ~\U125 a0 SAS a0 56 /~ 0122 c /I \ \ i5 4 2~ SS -16 d 'T6 / \0779.~ ~ 1 1tc ` Åi5\2L 79-t9? 5 m ~ic ~ ` 62 ~' 973~ 1m 5 ol b s 7 0i0 0q 140Ö+ 200m' A t1t 43 o 600m "un r'~. p 0j 32 ~ 1tA m )1s q A1820m GELGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetulkimuku M Mrr 113 MARTUEISUUS M Mr _ _ IBM p~u~ ppo qffillip ''1 IIIIIIII((111910" SUTYYPIT.LIEK-SUMRT.TURVELRJIT JR PMJRMRRLRJIT M Mrr _ ilo t m E0100IRM TUTKIMU9Kf9KU9 TURVETUTKIMUK6ET Kuva 2. Esimerkki suokartasta sekä maatuneisuus- ja turvelajiprofiilista. Merkki selitys liitteessä

9 Pudasjärvellä tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII TUTKITUT SUT 1. Koppelosaarsuo Koppelosaarsuo sijaitsee Kipinässä 32 km kunnan keskustasta länte. Tutkittu alue käsittää Koppelosaarsuon turvetuotantoalue lähiympäristön (kuva 3 ). Turvetuotantoalue pinta-ala on 120 ha. Suolle tulee metsäautotie etelästä päin. Suon pinta-ala on 160 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 88 haja yli 1,5 m syvää 16 ha. Pinta viettää itäosasta itään ja länsiosasta lounaase. Vedet laskevat metsäojia pitkin Iijoke. Tutkimuspisteistä yli puolet on avosuolla, joka on varsinaista saranevaa ja lyhytkortista nevaa sekä niid ojikkomuotoja. Rämealueet ovat immäkse isovarpuista rämettä. jittamattomat alueet ovat suon koillis- ja pohjoisosassa. Turpeesta hieman yli puolet on saravaltaista. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve ja raatetta sisältävä rahkasaraturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,2. Suolta ei ole otettu tilavuustarkkoja näytteitä laboratoriomäärityksiä vart. Pohjamaa on suurimmaksi osaksi moreia. Hiekkaa ja hiesua on Lastlammin ja Matkalammin lähistöllä. Koppelosaarsuosta suurin osa on turvetuotannossa. Koppelosaarsuon turvetuotantoalue reuna-alueilla on 25 ha kohtalaisesti lisäalueeksi soveltuvaa tuotantokelpoista aluetta. Laskelmiin on otettu mukaan yli metrin syvyiset alueet. Lisäalueilla on käyttökelpoista turvetta 0,20 milj. suoma. Heikosti maatunut rahkakerros on suurimmaksi osaksi melko ohut. A n M.9 Valkiaisharju ~MM V C 1 n uuralsmaa a f1å. Mekkayes - -Y.alkasaas offiffi rw 1 i 1r Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/1 Kuva 3. Koppelosaarsuon tutkimuspisteid sijainti. Syvyysmittauspisteitä ei ole merkitty. 1 1

10 Heikki Sutin 2. Matalansuo Matalansuo sijaitsee Kipinässä Yli-Iin-ti itäpuolella 34 km kunnan keskustasta länte. Suo rajoittuu idässä Koppelosaarsuon turvetuotantoalueese, lännessä Kärppäsuohon ja muualla moreimaihin. Suon länsireunalle tulee metsäautotie (kuva 4). Pinta viettää länte. Vedet laskevat metsäojia pitkin Iijoke. Suon pinta-ala on 61 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 28 haja yli 1,5 m syvyistä 19 ha. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Eteläosa on rimpinevaa ja keskusta ruohoista saranevamuuttumaa. Reunoilla on karhunsammalmuuttumaa sekä varsinaista saraneva- ja sararämemuuttumaa. Län- siosassa on peltoa noin 10 ha. Turve on ruskosammalpitoista saraturvetta, joka sisältää korttejavarpuaineksjäännöksiä. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6. Yleisimmät pohjamaalajit ovat morei, hiekka ja hieta. Liejua on immillään 20 cm. Suolta ei ole otettu tilavuustarkkoja näytteitä laboratorioanalyysejä vart. Matalansuossa on ergiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 19 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 0,32 milj. suo-m 3. Turvelaji ja maatuneisuud puolesta turve soveltuu parhait jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunutta rahkaista pintakerrosta ei ole. Kuva 4. Matalansuon tutkimuslinjasto. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/01 12

11 Pudasjärvellä tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII 3. Hikimyssuo Hikimyssuo sijaitsee Iijo varrella Kipinässä 28 km kunnan keskustasta länte. Suo rajoittuu idässä Iijoke, etelässä hiekkakankaisiin ja muualla soistuviin moreimaihin (kuva 5). Pinta viettää koillise. Vedet laskevat metsäojia pitkin lijoke. Suo on tutkittu harvalla pistekartalla. Suon pinta-ala on 82 ha. Yli metrin syvyistä aluetta ei ole. Suo on suurimmaksi osaksi soistuvaa moreimaata. Keskellä on rimpinevamuuttumaa, jossa turve on immäkse kohtalaisesti maatunutta sararahkaturvetta. Suolta ei ole otettu tilavuustarkkoja näytteitä laboratoriomäärityksiä vart. Hikimyssuo ei sovellu turvetuotantoon mataluutsa vuoksi. tti ngas A Rasinmaa skosket ~K~mYa - ep~ k\ Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/01 Kuva 5. Hikimyssuon tutkimuslinjasto. 4. Saunasuo Saunasuo sijaitsee Iijo varrella Kipinän kylässä, 30 km kunnan keskustasta länte. Suo rajoittuu pohjoisessa lijoke, idässä Raumansuohon ja moreisaarekkeisiin ja muualla Panumanojaan. Saunakankaalle tulee metsäautotie (kuva 6). Pinta viettää pohjoise. Vedet laskevat metsäojia ja Panumaojaa pitkin lijoke. Suon pinta-ala on 165 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 8 ha. Suo on valtaosin varsinaista saraneva- ja sararämemuuttumaa. Koko suo on ojitettu. Turpeesta yli puolet on rahkavaltaista. Yleisin turvelaji on sararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7. Yleisin pohjamaalaji on morei, suon eteläosassa hieta ja hiesu. Saunasuo ei sovellu ergiaturvetuotantoon mataluutsa vuoksi. 1 3

12 z0 ä arve a Ä - -tarves ~_ ~ -S 8_r-Vole n Latvamea etunpdmm.s '~ A 0 / - - A PöYk/finaeerl - pd - "--- Sarvsaerl ~ - -~ o - Kaita' niern 1 ~~ Ahclö" Palosaari n ä Puukkosuv0nto 0 n Låytå - ~ -uomlsrnu --- n 8 suu 'z- Karila _ Saunakangas --~ Ö 4, ~P6yklånoho.~-.- A- M- 1 IFI -- al vs-ehc- r ~~ - - Raumansss -r - ~ieie- EM- t~it1~~ n A A - Pohjakartta Å Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/1 Kuva 6. Saunasuon tutkimuslinjasto.

13 lkkrlt/helk.r i - - -A - -- _~~~ T - - _~ Heutemae ~_ ~ ` K9IX\PWB ~ ~ \/eot/helkkt(_, / q_ a A - A A '~~j `~ _ amppökangas.fr Isoaho 22~1~GC Mur tonlemkgas A -_~' My kkyn/vansh 1' Turvetuottoelue -t Pii Levösuo -,~- 2:- 14 1~1 Sa _ i Vanha yllynaho W- - _ A _ Slölitö _ A, Pohjakartta Å Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/01 _, -

14 I 1, ~~ MM ~~ Mutkale - e 11 Kylaail. Pa uma -- --E - tola n,, Jussi A - ~ Mi Tervokange - Peltoniemi i ~~ Kirkkot~ ~ HeIn påll Jou~omutka~, _, ~-- IŠ~ _~ ~ ~ - Kuva 8. Panumansuon tutkimuslinjasto. - Pohjakartta Å Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/01

15 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII 7. Kiaskankaansuo Kiaskankaansuo sijaitsee KipinÄssÄ 26 km kunnan keskustasta länte Kiaskankaanharjun painanteessa. Suon läpi mee uluntie (kuva 9). Pinta viettää lounaase. Vedet laskevat Kiasojan kautta Iijoke. Suo on tutkittu hajapistein. Suon pinta-ala on 26 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 1 ha. Suo on luonnontilaista lyhytkortista nevarämettä ja varsinaista saranevaa. Reunoilla on isovar- puista rämettä. Turve on valtaosin saravaltaista turvetta. Yleisin turvelaji on rahkasaraturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0. Pohjamaa on hiekkaa ja hietaa. Suolta ei ole otettu tilavuustarkkoja näytteitä laboratorioanalyysejä vart. Kiaskankaansuo ei sovellu turvetuotantoon mataluutsa vuoksi. r Syrjjmaa V6 al MÄnV A i t~am MA D G A - Pohjakartta ä Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/01 Kuva 9. Kiaskankaansuon tutkimuslinjasto. 17

16 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Repor Heikki Sutin of Peat Investigation 332, Kaitasuo Kaitasuo sijaitsee ulunti varrella Levo-ojalla 34 km kunnan keskustasta länte. Suo rajoittuu Kaita-ahoon, Juurikka-ahoon ja Toinahoon. Koillisreunalla on Matkalampi ja lounaisreunalla Kaitalampi. Suon halki kulkee kaksi metsäautotietä (kuva 10). Pinta on viettää lounaase. Vedet laskevat Matkaojan kautta PanumajÄrve, josta Panumanojan kautta lijoke. Suon pinta-ala on 120 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 27 haja yli 1,5 m syvää 17 ha. Suo on suurimmaksi osaksi luonnontilain. Vallitsevina suotyyppeinä on eteläosassa lyhytkortin neva ja nevaräme, lännessä rimpineva ja idässä varsinain saraneva. Turve on valtaosin saravaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasara- ja tupasvillaa sisältävä rahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4. Pohjamaa on hiekkaa ja hietaa, reunoilla moreia. Liejua esiintyy paikoitell. Kaitasuossa on ergiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta 17 haja käyttökelpoista turvetta 0,31 milj. suo-m3. Kuivatusolosuhteet kahd lammin välissä ovat huonot ja vaativat pumppaustekniikkaa. Heikosti maatunut rahkain pintakerros on ohut. Matka-aho \ a mp1 a r Juurikka-aho Röninkump \so Juur\kk~rvi Pohjakartta ä Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/1 Kuva 10. Kaitasuon tutkimuslinjasto. 18

17 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII 9. Kalliosuo Kalliosuo sijaitsee ulunti varrellalevo-ojalla 35 km kunnan keskustasta länte. Suo rajoittuu pohjoisessa avettamaahan, idässä Kuusisuon soidsuojelualueese, etelässä Kivikkokumpuun ja lännessä Isoon JuurikkajÄrve ja Juurikka-ahoon. Suon keskiosaan tulee metsäautotie (kuva 11). Pinta viettää länte. Vedet laskevat eteläosasta Isoon JuurikkajÄrve, josta JuurikkajÄrv kautta Juurikkaojaan ja edelle uorittajoke. Suon pohjoisosasta vedet laskevat Kaitasuon kautta Levoojaan, josta Iijoke. Suon pinta-ala on 340 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 23 ha ja yli 1,5 m syvää 2 ha. Suosta on ojitettu noin 45 ha. Suon keskellä on viljelyksessä olevaa peltoa 24 ha. YhtÄisin luonnontilain alue on Koivikkosaar pohjois- ja itäpuolella. YleisimmÄt suotyypit ovat ojitetulla alueella karhunsammalmuuttuma ja ruohoin saranevamuuttuma. Luonnontilaiset alueet ovat immäkse varsinaista saranevaa ja -rämettä. Turve on suurimmaksi osaksi saravaltaista. Yleisin turvelaji on rahkasaraturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3. Pohjamaa on immäkse moreia. Kalliosuo ei sovellu ergiaturvetuotantoon mataluutsa vuoksi. Kuva 1 1. Kalliosuon tutkimuslinjasto. Pohjakartta ä Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/01 19

18 Heikki Sutin 10. Liejusuo la. Suo on valtaosin luonnontilain. Suon itäosa ja reuna-alueet on ojitettu. Suon keskusalueilla on lyhytkortista nevaa ja rimpinevaa. Reuna-alueilla on karuja rämeitä ja niid ojikoita. Turpeesta valtaosa on saravaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve sekä varpua ja raatetta sisältävä rahkasaraturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,0. Pohjamaa on hietaa ja hiekkaa. Moreia on reuna-alueilla. Liejua esiintyy Liejuojan läheisyydessä. LaboratoriomÄÄrityksiÄ vart on otettu tilavuustarkat näytteet kahdelta pisteeltä..r i _ ua /sokatsr- - A tosao r Liejusuo sijaitsee Levo-ojalla 37 km kunnan keskustasta länte. Suo pohjoisreunalla on Ritolampi, itäreunalla Kaitalampi ja länsireunalla Liejulampi. EtelÄssÄ suo rajoittuu hiekkakankaisiin. Suon halki kulkee uluntie (kuva 12). Pinta on m mpy ja viettää itään keskimäärin 2 rn/km. Vedet laskevat Liejuojan ja Ritalamm kautta PanumajÄrve, josta edelle Panumaojan kautta lijoke. Suon pinta-ala on 315 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 185 haja yli 1,5 m syvää 92 ha. TutkimuspisteistÄ hieman yli puolet on avosuoli A -Mustikke ho -S V R Kuva 12. Liejusuon tutkimuslinjasto.., Pohjakartta ä Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/l 20

19 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII Liejusuossa on ergiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 90 ha, jossa on käyttökelpoista turvetta 1,44 milj. suo-m3. Liejulampi ja Kaitalampi on huomioitava kuivatussuunnitelmissa. iid läheisyyte on laskettu jäävän sadan metrin suojavyö- hyke Turveominaisuuksi puolesta alue soveltuu parhait jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkain pintakerros on suurimmaksi osaksi melko ohut. 11. Vipussuo Vipussuo sijaitsee 30 km kunnan keskustasta länte. Suo rajoittuu lijoke ja Kollajantieh (kuva 13). Pinta viettää länte. Vedet laskevat metsäojia pitkin lijoke. Suo on tutkittu hajapistein. Suon pinta-ala on 42 ha Yli metrin syvyistä aluetta ei ole. Vipussuo on ojitettu. Alue on suurimmaksi osaksi soistuvaa kivnäismaata. Suoalueet ovat varsinaista sararämeojikkoa, jonka turve on saravaltaista. Yleisin pohjamaalaji on morei. Suolta ei ole otettu tilavuustarkkoj a näytteitä laboratoriomäärityksiä vart. Vipussuo ei sovellu turvetuotantoon mataluutsa vuoksi. Mgtkan/amnf ~_ / nkk/saarl Vlpua Vlpns\~mpi LBU,S~BhI~ c ö0 c e\e~- Laplnkos pp mw- 0 Takknpe~0 V ma ~ ~ - -s_ n A Kuva 13. Vipussuon tutkimuslinjasto. Pohjakartta ä Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/01 2 1

20 Heikki Sutin 12. Kivikkosuo Kivikkosuo sijaitsee Viinikoskella 45 km kunnan keskustasta lounaase. Suo rajoittuu etelässä Kalla-ahoon, Kivikkokankaase ja muualla KallajÄrve ja Kallaojaan. Kalla-ahoon tulee SorsuanperÄltÄ metsäautotie (kuva 14). Pinta viettää valtaosin pohjoise. ItÄosassa pinta viettää itään ja eteläosassa länte. Vedet laskevat metsäojia pitkin Kallaojaan ja eteläosassa KallajÄrve. Kallaoja laskee uorittajoke. Suon pinta-ala on 255 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 115 ha ja yli 1,5 m syvää 40 ha. Suo on kokonaan ojitettu. Valtaosa suosta on varsinaista sararämemuuttumaa ja rahkarämemuuttumaa. Kallaojan läheisyydessä on ruoho-ja heinäkorpea. Turpeesta yli puolet on rahkavaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve, joka sisältää usein suoleväkön ja raatte jäännöksiä sekä tupasvillapitoin sararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja morei. Hietaa on Kallaojan läheisyydessä. Suolta ei ole otettu tilavuustarkkoja näytteitä laboratoriomäärityksiä vart. Kivikkosuossa on ergiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 40 ha, jossa on käyttökelpoista turvetta 0,48 milj. suo-m 3. Turveominaisuuksi puolesta alue soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkain pintakerros on ohut. aa i _ aaaaa ai~~1åiaaal La r~~aaaaa~ ~~' aay aa.~1 ~~ ~ ~~~ ~rsaaraaaa s ~aaaayvå 1å ~aa aara aaw a~~oia aa~ aaa aaall - aau i_aa aa 1å11I~~IR/7/ ~~us arv Kuva 14. Kivikkosuon tutkimuslinjasto. Pohjakartta ä Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/01 2 2

21 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII 13. KallajÄrvsuo KallajÄrvsuo sijaitsee Viinikoskella 44 km kunnan keskustasta lounaase. Suo rajoittuu KallajÄrve, Koivistonsuohon, Kallasuohon ja moreimaihin. Suon itäpuolelle tulee metsäautotie (kuva 15). Pinta viettää loivasti pohjoise. Vedet laskevat metsäojiapitkin KallajÄrve, josta Kallaojan kautta uorittajoke. Suon pinta-ala on 44 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 3 ha. Suo on valtaosin ojitettu. Luonnontilaista aluetta on suon itäosassa ja KallajÄrv läheisyydessä. YleisimmÄt suotyypit ovat luonnontilaisella alueella varsinain saraneva ja lyhytkortin neva, ojitetulla alueella isovarpurämemuuttuma. Kerrostuma on lähes kokonaan rahkavaltaista turvetta. Yleisin turvelaji on sararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,1. Pohjamaa on hiekkaa ja hiekkamoreia. Suolta ei ole otettu tilavuustarkkoja näytteitä laboratoriomäärityksiä vart. Kallasuo ei sovellu ergiaturvetuotantoon mataluutsa vuoksi. Kuva 15. KallajÄrvsuon tutkimuslinjasto. 23

22 Heikki Sutin 14. PyöriÄsuo PyöriÄsuo sijaitsee KeinÄsperÄllÄ 28 km kunnan keskustasta etelään. Suo rajoittuu PitkÄmaan, Soidinmaan ja Töntönahon hiekkamoreikankaisiin. Suon eteläreunalle tulee metsäautotie (kuva 16). Pinta on m mpy ja viettää etelään noin 2 m/km. Vedet laskevat metsäojia pitkin uorittajoke. Suon pinta-ala on 76 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 16 haja yli 1,5 m syvää 8 ha. Suon pohjoisosa ja reuna-alueet on ojitettu. Luonnontilaisella alueella vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortin neva ja varsinain saraneva. Reunoilla on pallosararämeojikkoa ja -muuttumaa. Turpeesta valtaosa on rahkavaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- ja rahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,0. Pohjamaa on syvimmällä alueella hiekkaa ja hietaa ja muualla moreia. Suolta ei ole otettu tilavuustarkkoja näytteitä laboratoriomäärityksiä vart. PyöriÄsuolla on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta 8 haja käyttökelpoista turvetta 0,11 milj. suo-m3. oin puolet turpeesta on ympäristöturpeeksi ja puolet ergiaturpeeksi soveltuvaa. u, MICIgI ji A _ 7:_- -Wr "Ral9kJoli -~ _ T n Kuva 16. PyöriÄsuon tutkimuslinjasto. 24

23 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII 15. Hautasuo Hautasuo sijaitsee Korpijo ja JongunjÄrv liittymäkohdassa 32 km kunnan keskustasta kaakkoon. Suo rajoittuu Korpijoke, JongunjÄrve, Matinlampe, SÄÄskisuohon, avettakankaase, Multikankaase ja MaaselÄnharjuun. Suon pohjois- ja itäreunalle tulee metsäautotie (kuva 17). Pinta viettää koillisosassa lounaase ja muualla etelälounaase. Vedet laskevat Korpijo ja JongunjÄrv kautta Iijoke. Suon pinta-ala on 330 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 245 ha ja yli 1,5 m syvää 145 ha. Suo on osittain ojitettu. Luonnontilaisa ovat suon länsi-, keski- ja itäosa. Vallitsevina suotyyppeinä ovat suon länsiosassa ruohoin sararäme ja saraneva ja lähellä Korpijokea luhtaneva. Keskiosassa on rimpinevaa ja varsinaista sararämettä sekä itäosassa lyhytkortista nevaa ja nevarämettä. jitetun alue yleisin suotyyppi on ruohoin sararämemuuttuma. Peltoa on noin 15 ha. Turve on valtaosin saravaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve sekä varpuainesta ja kortetta sisältävä rahkasaraturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8. Pohjamaa on moreia ja hiekkaa suon reunaosissa ja keskiosassa hietaa ja hiesua. LaboratoriomÄÄrityksiÄ vart on otettu tilavuustarkat näytteet kolmelta pisteiltä. Hautasuossa on ergiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 110 ha, jossa on käyttökelpoista turvetta 1,76 milj. suo-m 3. Turveominaisuuksi puolesta alue soveltuu parhait jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkain pintakerros on ohut. 16. Iso Tupakkisuo Iso Tupakkisuo sijaitsee lvassuon luonnonpuiston itäpuolella 55 km kunnan keskustasta kaakkoon. Suo rajoittuu pohjoisessa Jaalangan tieh, idässä Rahasuohon, etelässä Tupakkipuroon ja Isoon Karkusuohon, lännessä Purosaare ja Tupakkisaare (kuva 18). Pinta viettää kaakkoon. Vedet laskevat länsiosasta Raanojan, Loukkolamm, KÄrkkÄÄnjÄrv ja Piltuanjo kautta uorittajoke. Muualta vedet laskevat Tupakkipuron ja Viimanpuron kautta Kiiminkijoke. Suon pinta-ala on 980 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 360 haja yli 1,5 m syvää 180 ha. Suo on suurimmaksi osaksi luonnontilain. jitettua aluetta on noin 80 ha Jatko-Viiman länsipuolella suon pohjoisosassa. Yleisin suotyyppi on rimpineva, jota on noin kolmasosa tehdyistä suotyyppihavainnoista. Muita yleisiä suotyyppejä ovat varsinain saraneva ja sararäme sekä lyhytkortin nevaräme. Turpeesta valtaosa on saravaltaista. Yleisin turvelaji on rahkasaraturve. Se sisältää usein kortte jäännöksiä. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. Pohjamaa on immäkse hiekkaa. Moreia esiintyy suon reuna-alueilla. LaboratoriomÄÄrityksiÄ vart on otettu tilavuustarkat näytteet kolmelta pisteeltä. LisÄksi on otettu tuhkanäyte yhdeltä pisteeltä. Hautasuossa on ergiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta yhtesä 170 ha ja käyttökelpoista turvetta 2,38 milj. suo-m 3. Turveominaisuuksi puolesta alueet soveltuvat parhait jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkain pintakerros on ohut muualla paitsi suon lounaisreunalla olevassa altaassa. 2 5

24 yy..~'

25

26 Heikki Sutin 17. Viimasuo Viimasuo sijaitsee lvassuon luonnonpuiston itäpuolella 55 km kunnan keskustasta kaakkoon. Suo rajoittuu lännessä Isoon Palovaaraan, idässä Puurosaare ja etelässä Isoon Tupakkisuohon. Suon pohjoisreunalle tulee metsäautotie (kuva 19). Pinta viettää eteläkaakkoon. Vedet laskevat Raanojan, Loukkolamm, KÄrkkÄÄnjÄrv ja Piltuanjo kautta uorittajoke. Suon pinta-ala on 240 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 140 ha ja yli 1,5 m syvää 84 ha. Suo on lähes kokonaan luonnontilain. YleisimmÄt suotyypit sekä suon keskellä että suon reuna-alueilla ovat rimpineva, varsinain saraneva, varsinain sararäme ja lyhytkortin nevaräme. Turpeesta puolet on rahka- ja puolet saravaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat sararahkaturve ja ruskosammalsaraturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6. Pohjamaa on suurimmaksi osaksi hiekkaa. Reuna-alueilla on moreia. LaboratoriomÄÄrityksiÄ vart on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Viimasuossa on ergiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 80 ha, jossa on käyttäkelpoista turvetta 1,52 milj. suo-m3. Turveominaisuuksi puolesta alue soveltuu parhait jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkain pintakerros on suurimmaksi osaksi melko ohut. Kuva 19. Viimasuon tutkimuslinjasto. 28

27 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII TULSTE TARKASTELU Suot ja niid turvekerrostumat TÄhÄn tutkimukse sisältyvät suot sijaitsevat KipinÄn, Panuman, Viinikosk, Jongun jajaurakkavaaran suunnalla. Vedet laskevat KipinÄn soilta lijoke ja muilta soilta uorittajo kautta Kiiminkijoke. Tutkitut suot ovat suurimmaksi osaksi lähes kokonaan ojitettuja. Luonnontilaiset suot ovat Panuman ja JaurakkajÄrv alueella. Soid keskikoko on n. 200 ha. VÄhintÄÄn 300 ha :n soita on 4 kpl, ja alle 100 hain 6 kpl (taulukko 1). Yhtelaskettu pinta-ala on ha, josta on yli 1 m :n syvyistä aluetta (36 %), yli 1,5 m :n 633 ha (17 %) ja yli 2 m :n 291 ha (8 %). KeskimÄÄrÄin syvyys on koko suoalalla vain 1,0 m ja yli 1,5 m syvillä osilla 1,7 m. SyvimpiÄ soita ovat Hautasuo, Viimasuo ja Liejusuo. Heikosti maatunutta rahkavaltaista pintakerrosta on yli 1,5 syvillä alueilla keskimäärin 0,2 m. YhdessÄkÄÄn suos- sa keskivahvuus ei ylitä 0,5 metriä. Avosuota on 43 %, rämettä 49 %, turvekangasta 4 %, peltoa 3 % ja korpia 1 %. Avosoista on luonnontilaisa 79 %, rämeistä 53 % ja korvista 95 %. Tutkitut suot ovat aapasoita ja niid turve on saravaltaista. Rahkavaltaista turvetta on lähinnä suon pinnalla ja reuna-alueilla. Turpeid keskimääräin maatuneisuus on 4,6 ja ergiaturpeeksi sopivi 4,8. Liekoja on ylesä erittäin vähän. LaboratoriomÄÄrityst perusteella lasketut turpe keskimääräiset ominaisuudet ovat : - ph-aste 4,2 - vesipitoisuus 90,1 - kuiva-ainemäärä 97,3 kg/suo-m 3 - lämpäarvo 20,6 MJ/kg - tuhkapitoisuus 8,3 % - rikkipitoisuus 0,22 % Soveltuvuus turvetuotantoon Tutkituista soista on ergiaturvetuotantoon soveltuvia alueita 9 suolla yhtesä 559 ha, mikä on noin 15 % tutkitusta suoalasta (taulukko 2). Kahdeksan suota todettiin mataluud ja pi koon ja kolme kuivatusongelmi vuoksi ergiaturvetuotantoon sopimattomiksi. Tuotantokelpoista turvetta on yhtesä 8,5 milj. suo-m3. S ergiasisältä on 50 % käyttäkosteudessa 14,7 milj. GJ eli 4,1 milj. MWh. KeskimÄÄrÄin ergiamäärä tuotantokelpoista hehtaaria kohti on n GJ eli MWh. Vuod 1997 loppuun mnessä on PudasjÄr- vellä tutkittu 452 suota yhteispinta-alaltaan hehtaaria, josta on turvetuotantoon soveltuvaa ha. Alueid yhtelaskettu tuotantokelpoin turvemäärä on noin 601 milj. suo-m3. Se sisältää kuiva-ainetta noin 56,8 milj. tonnia. Viinikosk ja JaurakkajÄrv suot sijaitsevat Kiiminkijo valuma-alueella. Kiiminkijoki kuuluu kansainvälise Project Aqua -ohjelmaan. Se velvoittaa, että Kiiminkijo vesistäalue käytässä vältetään toimpiteitä, jotka voisivat heiktää olnaisesti vesistän tilaa (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, 1993). 29

28 Heikki Sutin ö 8~r ym ~ 8d vl U 00 l n - r, \0 l M M t` - t C c Ṉ -~ 00 t`.-+ C ~.-r M ~ M ', 00 - tf v) \ 10 M r, v~ l- ~0 00-0~ \ ~ t- 't m M IC tz M ei 00 kr) r M r M '7 a F M,ti ~] 00 ~ -~ '0 00- t- t- 00 M 'o - h ac 0 ',0 \10 ~ vi vl vi \0 ~ 00 ~ 11:f å v- \10 11: \.0 ~ R x 'r 'r U 00 ' v- t` v- -,n a1 vn.-+,n,n,n l-,n -,n - in a\ ta oo v) D, t` kr) I 'r i' U vl 00 :n 6.--~ - 00 M.-+.-~ ec a ' x ti '.-+.r Cö Cd.ta oo 00 kr) ~ --~ 10 v) - m vi r- M 00 ~ M Cd d ~ M.--i ~ - M \0 M - v) rn - ~ ~ v) eṉ M In.-i - C\ ~ eṉ t~ M ~.-+ M - ēn,--i z o 0 z o o z -1 d W ö H ~ d ~~ w z ~ a ~~ z to z ~ ( 0 ~ ö w 0 W 0 P ö w :~ a "a :p Ö1 ö ~D h 0 ~ ~ CD z W E- 3 0

29 Heikki Sutin LIITE 1 (1) PUDASJ RVELL TUTKITUT SUT SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT Ahmasuo /31-37 Ahosuo II /84-88 Ahvsuo V /69-76 Airokassuo VII / Aittosuo XV / 15 Akanlammsuo XVI / 15 Alakoirasuo VIII / Anttilansuo XI / 13 Arosuo V /17-21 Asmuntinsuo XII / 20 Eeranrannansuo VII / EllinperÄnsuo VII / EmÄnnÄnsuo I / EpÄilykssuo I / Erosuo IX / EtelÄsuo XI / 16 Haapasuo XIV / 16 Haapasuo-Maijansuo VI / Haapasuo I Haarasuo II /93-98 Haarasuo VIII / Haasiosuo VIII / Halmesuo VII / Hanganpohjansuo VIII /69-76 HanhijÄrvsuo VII /46-54 Hanhisuo XIV / 14 Haukkasuo , 06 VI /12-16 Hautasuo VIII Hautasuo XI / 16 Hautasuo XIV /22-23 Hautasuo XVII / 25 Hautasuo-Tupakkisuo VII Havaharjunsuo VI / Heiniojansuo XI / 15 Heinisuo XII / 24 Heinisuo XIV / 11 Helkalansuo VII / Hetesuo IV /8-16 Hetesuo VII Hetteikänsuo XIII /18 Hietakaistonsuo X/12 Hiirisuo VIII / Hiirisuo XVI / 17 Hiirisuo VIII /12-19 Hikimyssuo XVII / 13 Hirsimaansuo XII / 33

30 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT LIITE 1 (2) Hirvaskorpi VII /64-69 Hirvisuo , 03 VI / Hoikkasuo I /100 Hoikkasuo VIII / Hoikka A XIII / 25 Hoikka B XIII / 27 Hollonsuo I /82-84 Hongikonkankaansuo VIII /53-58 Hongikonsuo VIII /52-53 Honkasuo VIII / Honkisuo VII / Honkisuo VIII / Huttusuo V /46-50 Hyrsynsuo VII /12-13 Hyätäsuo XII / 26 HÄrkäsuo VIII / HärhilÄissuo VII / Isoahontaussuo VII / Iso Ahmasuo II /38-43 Iso Joutsuo /29-33 Iso Joutsuo XV /21 Iso Kalliosuo / Iso Kontiosuo /47-52 Iso LevÄsuo III /32-39 Isoneva VII /59-64 IsonlahdrÄmiÄ XI /13 Isonniitynsuo VIII IsonperÄnsuo XI / 15 Iso Pasko I / Iso PetÄjÄsuo VIII / Iso Pylkänsuo X / 13 Iso PyäriÄsuo VI /37-42 Isosuo /76-78 Isosuo E IV /84-91 Isosuo W IV / Isosuo E V / Isosuo VII / Isosuo VII / Isosuo VIII / Iso suo-jänissuo VII / Iso Raatesuo IX /81-85 Iso Teerisuo VI /85-89 Iso Tupakkisuo XVII / 25 Jaalangansuo /64-69 Jokisuo VI / Jousisuo VII / Jousisuo-Palosuo /27-31 Joutsuo IV / Joutsuo VIII /

31 Heikki Sutin LIITE 1 (3) SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT Joutsuo-Vihtapuho X /17 Juhmunsuo IX /26-33 Juputinsuo VII / Juurikansuo XVI / 25 Juurikkasuo V /8-17 Juurikkasuo VII /14-18 Juutissuo XIII / 16 Jyskysuo VI / Kaahainsuo II / Kaartosuo IV /57-60 Kaitasuo XVII / 18 Kaivossuo XV /11-12 Kalettomansuo I / Kalettomansuo VIII /76-82 Kalkkisuo XV /24-25 KallajÄrvsuo XVII / 13 Kallasuo E / Kallasuo W / Kalliosuo I / Kalliosuo XVII / 19 Kalliosuo-Jokisuo VIII / Kapulasuo XI / 14 Kapustasuo VI /89-94 Karhusuo II / Karhusuo III /70-86 Karhusuo VII / Karhusuo IX /69-81 Karhusuo XI / 21 Karjosuo I / Karjosuo XV / Karkusuo I /50-52 Karsikkosuo-Juusonsuo XI / 20 Katossuo III /87-90 Katusuo I / Kellosuo VIII / KeskijÄrvsuo ,03 I /18-22 KeskijÄrvsuo VII /33-40 KeskijÄrvsuo VIII /63-69 Ketolansuo XIV /26-27 Kettusuo /40-43 Kiaskankaansuo XVII / 17 KiiskiperÄnsuo XV / 23 Kiiskisuo II / Kiiskisuo XV / 19 Kiiskisuo-Marjasuo VIII / KipinÄsuo VII / Kirkkosuo VII / Kirnusuo XIV /20-21 Kirsisuo III /27-32 Kivikkosuo XVII / 22

32 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of' Peat Investigation 332, 2001 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT LIITE 1 (4) Kivisuo I / Kivisuo XII / 15 Kivisuo XIII / 25 Koiraojanlatvasuo VII / Koirasuo IX / Koivistonsuo XV / 14 Koivulamminsuo I /55-58 Koivuojanlatvasuo , 08 V /92-99 Koivusuo II /79-84 Koivusuo III /45-51 Koivusuo VI / Koivusuo IX / Kokkosuo VIII / Kolmikannansuo XI / 22 Kolmikopransuo VI /64-69 Konnunsuo VIII / Kontiosuo XV (16 Konttisuo I / Konttisuo III /58-64 Koppelosuo VIII / Koppelosaarneva XVII / 11 KortojÄrvsuo XIII / 18 Korppisuo V /76-80 Kortesalmsuo X/15 Kortesuo I / Kortesuo VIII /37-47 Kotainsuo XI / 22 Kotisuo III /20-27 Kotisuo V /40-46 Kotisuo VI /49-52 Kotisuo IX /12-17 Kotisuo XII / 16 Kuikkasuo I / Kumpumaansuo XIV / 26 Kurikkaharjunsuo XII / 12 Kurikkasuo XVI / 11 Kurkisuo VIII / Kuusikkomaansuo VII /18-21 Kuusisuo , 08 1 / Kuvajasuo VII / KylmÄnperÄnsuo IV /30-36 KynkÄÄnsuo XI /19 Kyrminsuo VII /69-74 KÄrppÄsuo IV /40-47 KÄrppÄsuo XII / 19 KÄÄpÄsuo XI / 17 KÄÄrmesuo XI / 17 KÄÄrmesuo XII / 25 Lakisuo VIII / Lakisuo X / 15

33 Heikki Sutin LIITE 1 (5) SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT Lakisuo XI / 16 Lakisuo XIII / 14 Lakisuo B VIII / Lakisuo C VIII / Lakisuo D VIII / Lakkisuo VIII / Lammassuo IX /38-40 Lamminsuo /53-55 Lamminsuo VII / Lamminsuo VIII / Lammintakasuo X/16 Lampisuo IV /51-57 Lampisuo XIV /24-25 LapinjÄrvsuo XIV / 13 Latvansuo IV /81-83 Latvasuo-Hautasuo I / Laulajasuo I / Lavasuo VII / Lehmisuo VII / Lehmisuo XII / 13 Lehtiahonsuo X/15 Lehtoinsuo VIII / Lehtosuo /61-64 Lehtosuo IV /68-71 Leppisuo XV / Leppisuo-Kauhasuo VII / Leuansuo XII / 14 Liejusuo /44-47 Liejusuo XVII/ 20 Limasuo VIII / LintuperÄnsuo II /18-22 Livonsaari XI / 18 Loukassuo XII / 21 Lomansuo XII / 22 LuhtarÄmiÄ I /69-72 Luodesuo VII / Lusikkasuo /43-46 LÄhtesuo VIII / LÄmpsÄnsuo /79-82 LÄnsihaaransuo XII / 30 Maijunsuo XVI / 14 Marikkosuo XIII / 22 Marjasuo IX / Matalansuo XVII / 12 Matkalamminsuo / Matkasuo-Koirasuo X / 17 Matkasuo-Korpisuo III /51-57 Matosuo VII / MerkkipetÄjÄnsuo VII / Mesisuo XVI / 20

34 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT LIITE 1 (6) Metsosuo I Metsosuo VII / Mikansuo V Murjolansuo II / Murtoneimsuo XVII / 15 Murtosuo II Murtosuo III /64-69 Murtosuo VI /22-30 Murtosuo VIII / Mustasuo /72-76 Mustasuo XIV /23-24 Mustasuo XV / 17 Mutkavaulunsuo II / Myllysuo XV / 18 MÄntyharjunsuo V / MÄtÄssuo VIII / aamasuo XVI 121 ahkasuo-halmesuo IV /64-67 ahkiaissuo V avettasuo IV /37-40 iittysuo VII /27-32 iittysuo VII / iittysuo XII / 29 ikuojansuo VIII ikusuo XI / 18 imetänsuo I / imetänsuo XII / 28 iskasuo-hautasuo V /57-63 ivasuo II utisuo VII / uuvinsuo ÄlkÄsuo ÄlkÄsuo VIII / ÄlkÄniemsuo VIII Ärhisuo XIII / 11 ÄÄtÄsuo /8-12 htonsuo XVI / 11 j asuo I /84-88 jasuo XIII / 12 jasuo-käännesuo VIII / ravisuo VII / Paatinsuo V / Paatinsuo VI / Pahasuo I /33-39 Pahkasuo-KÄÄnnesuo VII / Paitasuo X / 14 Palosuo / Palosuo IV / 92-95

35 Heikki Sutin LIITE 1 (7) SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT ' Palosuo VIII Palosuo X/12 Panumansuo XVII / 16 Paratiisinsuo I / Parkkossuo VI / Paskokorvsuo XV / 22 Paskonsuo VII /54-59 Patosuo X /12 Pauvansuo XI / 19 Pikkasuo / Pikkasuo VIII / PerÄsuo XI / 14 PerÄsuo II Peurasuo II /88-93 Pii Kalliosuo X /13 Pii Karsikkosuo XI 121 Pii Kuokkasuo XIV / 22 Pii Paratiisinsuo I / Pii Raatesuo IX /64-69 Piikkisuo XI / 13 Piippusuo VIII / Pikku Joutsuo XV / 20 Pikku Kontiosuo II /52-57 Pikku-Lavasuo VII / Pikku PetÄjÄsuo VIII / Pikku Ruosuo VII / Pirttisuo XVI / 22 PitÄmÄsuo /57-61 Polvsuo XIII / 14 Punkinsuo VIII / Puolakkasuo IX /17-25 Puolakkavaaransuo IX /33-37 PuolivÄlinsuo IX Puusuo VII /40-46 PyäriÄsuo VI /80-84 PyäriÄsuo VI / PyäriÄsuo XI / 18 PyäriÄsuo VII / PyäriÄsuo XVII / 24 PÄivÄkÄmmsuo XV / 24 PÄrjÄnsuo I / PÄÄkallorÄme IX /40-42 Päkkiäsuo II /8-10 Päkänsuo VIII / PässÄnsuo XIII / 13 Raiskionsuo VIII / Raiskiosuo VIII / Rakansuo VII / Rapasuo VI / Rasvasuo VII /

36 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII LIITE 1 (8) SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT Rasvasuo VII / Rattisuo X /12 Raudansuo VII /85-91 Raumansuo VI /16-22 Rautasuo VIII /89-97 Riepulehdonsuo V /29-35 Rikkisuo IV /76-80 Risusuo IV / Risusuo VI /57-64 Ronansuo XV / 12 Ronisuo IX /92-99 Ruonasuo X/16 Ruostesuo II /74-79 Ruosuo VII / Ruotosuo XIV /27-28 Ruunasuo VII /21-26 Ruunasuo X /14 Rytilammsuo VIII /28-37 Rytisuo III /39-45 RÄpÄttÄjÄnsuo VI /70-74 RÄsÄniitynsuo X/16 Saarisuo / Saarisuo VIII / Saarisuo B VIII / SadinselÄnsuo /61-65 Salonneva XVI / 24 Sammakkosuo XI / 12 Sammakkosuo I / Sammalsuo V /21-29 Sarjosuo I /88-90 Sarvisuo V /85-92 Sarvisuo XII / 23 Sarvisuo XVI / 19 Saunasuo XIV / 25 Saunasuo XVII / 13 Savisuo /58-61 Savisuo I /90-94 SiliÄsuo IV /60-64 SiliÄsuo IX /85-92 SiliÄsuo XIII / 24 Soidinsuo VIII / Sonnisuo XVI / 16 SorsuanperÄnsuo VI /42-44 Sumusuo IV /16-25 Suoapajansuo XI / 12 Susisuo VII / SyrjÄniemsuo VIII / SyrjÄsuo / SyvÄlammsuo XVI / 18 SyvÄnlamminsuo VIII /

37 Heikki Sutin LIITE 1 (9) SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT SÄngsuo-Veheiton IX / SÄrkiperÄnsuo XII / 17 Takasuo I /13-18 Takasuo V Talassuo Taljasuo V /54-57 Tanelinsuo VIII Tangonsuo X / 13 Teerisuo XI / 20 Teerisuo VI /30-36 Teerisuo XIV / 21 Teerisuo XIV / 15 Tikansuo XII /31 Tippasuo VII / Tolpansuo VIII / Turkkisuo-Kaitasuo I / TyrÄsuo / TärmÄssuo I /172 TärmÄlammsuo XII / 11 Ukonsaarsuo VIII / Ukonsaarsuo X / 14 Ukonsuo XIV / 18 Ukonsuo XVI / 26 Uolevinsuo III /14-19 Vaarasuo VIII / Vaassansuo I /94-97 Vanhainniittyinsuo XIV /16-17 Vantunsuo XII / 18 Valkiaissuo V /50-54 Valkiaissuo XII / 32 Valkinsuo VIII / Varissuo /47-50 Vasikkasuo VI / Vastasuo VII /91-98 Vastassuo XV / 12 Vellisuo VII / VymÄnsuo VIII / Verkonlamminsuo I / Vihantasuo VIII / Viidanmaansuo III /8-13 Viimasuo XVII / 28 Viinisuo XIV /17-18 Vilminsuo VII / Vipussuo XVII / 21 Virsusuo VIII / Virtaansuo VIII /19-21 Vitikkosuo IV /25-29

38 Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of' Peat Investigation 332, 2001 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII LIITE 1 (10) SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT Vittasuo I /189 Vittasuo XIV /12-13 Voilamminsuo I / VÄliahonsuo I / VÄlisuo VIII /47-52 VÄÄrÄjosuo X/16 VÄÄrÄsuo I / YlÄ-Koirasuo VII / Yrttisuo XII / 27 öllinsuo II / ömmänsuo IV / ömmänsuo XIII / 21 AmmÄsuo XIII / 23

39 Heikki Sutin LIITE 2 (1) PLTTTURPEE LAATUHJE 1991 JYRSIPLTTTURPEE LAATULUKAT, MIAISUUKSIE RAJA-ARVT Kohta minaisuus Raja-arvon Raja-aivot Toleamistapa kohdistumin - kattavuts ja Yksikkii llnoitustarkkuus Laatuluokittain Laajuus J6 J8 310 KSTEUS ToimituserÄ SAAPUMIS- -vähintään p-% 0,1 40,0 43,0 41,0 A, I/vrk TILASSA -ertintätn YksittÄin kuorma p-% 0,1 H),0 56,0 50,() A, 1/ak -vähintään p-% 0,1 38,0 38,0 38,0 -intään n-% 0, ,0 C 2. TEHLLIE ToimituserÄ, LAMPåARV vähintään SAAPUMIS- TILASSA MJ/kg 0,1 G0 &0 10,0 A, l/ek 3. EERGIA- ToimituserÄ, TIHEYS SAAPUMIS- TILASSA vähintään MWm' 01 (j ,80 A, l/rk. 4 TEI-IILIE KuukausetÄ, LöMPåARV KUIVA- AIEESSA välintään MJ/kg (),01 1&1%) 1&(A) 19,00 B, 1/vrk. 5 TUHKA- KuukauserÄ PITISUUS KUIVA- AIEESSA ntään ToimituserÄja kuukausierä yhdeltä toinilusplikalta inäään p-% 0,1 10,0 10,0 10, B, 1/kk p-% 0,1 15,0 15,0 15,0 C. 6 TUHKA KuukauserÄ, SULAMIS- puolipallopsle KöYTTöYTYM. välintäään `C ) ellei etukäte toisinole imoitettu +112) C. 7 RIKKI- KuukauserÄ, PITISUUS KUIVAintÄÄn p-% 0,01 (130 (130 (830 B, 1/kk AIEESSA ellei elukäte toisinole imoitettu. 8 SUUREF Kuorma, KAPPALEET silmähaltaan 200x2(1) mm p-% 0,2 1,0 1,0 5 C täryritilälle jäävä osuus ntään YksittÄis kappale suurin salttu ulottuvuus ja tilavuus m (l,1 1,0 1,0 1,0 C m' C elleietukäte toisin oh sovittu 9. KARKEA ToimituserÄÄ, AIES 200x2(X) mm täryritilän IÄpÄiievÄ, mutta 40x40 mm slaille jäävä osuus intään p-% C elleietukäte toisin ole sovittu. 10 IRTTIHEYS Kuorma, -vähintään kg/m' 10 2) C -hnään kg/m' Raja-aruwt Kattavuus ntitasuud arvon katsotaan olevan imoitetun arvon mukain, mikäli si poilkeaaraja-arvosta ittään puoht ilmoitusnvkkuudeota epäalulise suuntaan. A. Koko turvemäärän kattava säännällin tminaisuud määritys tmpeatvon määärittätnistä vart. B. Koko tuivemäärän kattavasäänsällitunominaisuulmätitys, ei ole suoraan sidottu turpe arvoon. C. mimsuus määritetäänsatunmsesti taitarpe vaatiessa. Taaiuus Ilmoitettu Laajuus on vähinmäistaajuut iollaominaisuts määtitetään.

40 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII LIITE 2 (2) PLTTTURPEE LAATU HJE 1991 PALATURPEE LAATULUKAT, MIAISUUKSIE RAJA-ARVT Kohta minaisuus Raja-arvon kohdistumin Yksikkä Ilmoitustarkkuus Raja-arvot Laattluokittain Toteamistapa - kattavuus ja Laajuus P9 P11 P13 P15 ) KSTEUS SAAPUMIS- TILASSA ToinituserÄ -vihintään -intään p-% p-% 0,1 0, ,0 ) ) 310 A,1/vrk A, I/vrk 2. TEHLLIE LöMPåARV SAAPUMIS- TILASSA Ö) 3. EERGIA- TIHEYS SAAPUMIS- TILASSA Ö) 4. TEHLLIE LöMPåARV KUIVA- AIEESSA ToinituseiÄ, vähintään MJ/kg 0,) l A, 1/vrk ToinitusetÄ, vähintään MWhhn' 0, ) 50 A, l/vrk KuukausierÄ, vällinl:un MJ/kg 0,01 18,00 19 (A) 19(1) 20(1) B, 1/srk 5. TUHKA- PITISUUS KUIVA- AIEESSA KuukausierÄ intään ToinitusetÄ ja kuukausierä yhdeltä toimituspaikalta intään p-% p-% 0,1 (1,1 10,0 15, B,I/ldc C 6. TUHKA SULAMIS- KöYTTöYTYM. KuukausierÄ, puolpalbpiste vähintään C C ellei etukäte toisin ole ilmoitettu 7. RIKKI- PITISUUS KUIVA- AIEESSA KuuktusierÄ, intään p-% 0,01 0,30 0,30 0,30 ellei etukäte toisia olo ilmoitettu 0,30 B, t/kk 8. SUURET KAPPALEET Kuorma, suurin ulottuvuus intään mm 10 3W 300 3(1) 200 C osuus intään p-% 0,1 1,0 1,0 1,0 1,0 ellei etukäte toisin ole sovittu 9. PALAKK KeskimÄÄrÄiset mitat -halktisia mm 1( elleielulditmntoisit c -pituus mm W ole sovittu 10. HIEAIEKSE SUUS Kuorma, siinäkooltaan 20x20 mm verk koseulan läpäisevä osuus intään p-% ) a 10 C ellei e te asn ole Imot ettu 11. IRTTII-IEYS Kuorma -vähintään kgkn' )0 300 C JlJnMAIJT(JKSAJ -.)..)..) -intliitt knits' PikÄyuältnkkt,jonka osalta toteamistapa (-kattavuusja laajuus) sovitaan tapauskohtaisesti. Etityisrajoitus kohdassa 5.2 Sovitaan toimitumopimuksessakeytetäänkä MJ/kg vai MWh/m', eimolempia samamikais :sti. Lisihuomautus : MI/kg- jamwhan'-arvojaeiole tästä syystä synlvonoim leslarnään Seubttu kuotmausvaiheessa ) 500 Raja-arvet minaisuud atvonkatsotaan olevan imoitetunarvonmukain, mikäli t poikkeaa raja-arvosta intään puobt ilmoitustarkkuudesta epäedullise suuntaan. Kattavuts A. Koko tursemäärän kattavasääntiillin tminaisuudetmääritys tutpearvon määrittämistä vart. B. Koko tmvemäärän kattavasäänttällin ominaisuulmäätitys ei ole storaansidottu turpe arvoon. C. minaisuus määritetäänsatunmesti taitarpeer vaatiessa. Toojuus Ilmoitettu laajuus on dähinmiiistaajuus jollaominaisuts määritetään.