PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa XI

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 271 Jukka Häikiö PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa XI Abstract : The mires and peat reserves in the municipality of Pudasjärvi. Part XI Kuopio 1993

2 Jukka Häikiö, Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa XI. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset, Turvetutkimusraportti 271, 27 sivua, 3 kuvaa, 2 liitettä. Pudasjärven kunnan alueella tutkittiin vuonna , suota yhteispinta-alaltaan ha. Soiden keskisyvyys on 1,1 m ja turvemäärä 72,8 milj. suo-m3. Yli 1,5 m' syvien alueiden pinta-ala on ha, keskisyvyys 2,1 m ja turvemäärä 32,6 milj. suo-m3. Yli 1,5 m syvien alueiden turpeista on saravaltaisia 54 % ja rahkavaltaisia 43 %. Keskimaatuneisuus on 4,4. Turpeen keskimääräinen tuhkapitoisuus on 4,8 % kuivapainosta, kuivatilavuuspaino 97 kg/suo-m 3, rikkipitoisuus 0,15 % kuivapainosta. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 21,0 MJ/kg. Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita löydettiin 19 suolta yhteensä 974 ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 15,5 milj. suo-m'. Sen energiasisältö on noin 8,0 milj. MWh 50 % kostealle turpeelle laskettuna. Avainsanat : suo, energiaturve, Pudasjärvi Jukka Häikiö Geologian tutkimuskeskus PL 1237 SF KUOPIO FINLAND

3 ,Iukka Häikiö, Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa XI - The mires and peat reserves in the municipality of Pudasjärvi. Part XI. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkiniukset - Geological Survey of Finland, Peat Researches, Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation pages, 3 figures, 2 appendices. In the year 1991 twenty five mires covering hectares were studied in the municipality of Pudasjärvi. The average depth of the mires is 1.1 meters. They contain about 73 million cubic meters of peat "in situ". Of the peat in the areas deeper than 1.5 m 54 % is sedge and 46 % Sphagnum peat. The average degree of humification is 4.4. On an average the ash content of peat is 4.8 % of dry weight, dry matter content 97 kg/cubic meter of peat in situ, sulphur content 0.15 % of dry weight and net heating value of dry peat 21.0 MJ/kg. Altogether 974 hectares of peatland were evaluated to he suitable for energy peat production. The amount of recoverable energy peat is about 15.5 million cubic meters of peat "in situ". The energy content equals to 8.0 million MWh as calculated for 50 % moisture content. Key words : mire, energy peat, Pudasjärvi Jukka Häikiö Geological Survey of Finland P.O.Box 1237 SF KUOPIO FINLAND

4 SISALLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 7. 2 ][ 0~~~8~~0~~K~]~8~8]~U~~~~~ Kenttiitutki mm uksek Laboratoriotutkimukset 9 3 AINEISTON KÄSITTELY Laskelmat `a arviointiperusteet ~,..` " g 3.2 Tulosteet 10 ~ : 4 TUTKITUT SUOT ' ' l2 4.1 ~ ~ax~mma~~~s _ ~~~S uo / Suoapajansuo Anttilansuo :..>.` Piikkisuo ~ Isonlahdenrämiä Per 0S uo Kapulasuo Isonperänsuo Heiniojansuo Hautasuo Lakisuo ~ B~ tm lä 8uo Käärmesuo Kääpäsuo, ` Pyöriäsuo Li von 8aari ~"~.~.( ~..'."` Nikusuo Pauvansuo Kynkäänsuo ` ' Kar Sikko S uo -Öuu Son m u w Teerisuo Pieni Karsikkosuo ^ ~ Karhusuo Kotainsuo Kolmikannansuo 22 5 TULOSTEN TARKASTELU Suot ja niiden t m rvek mrr 0k8et Soveltuvuus t m rv m t m otant Mom 23 KIRJALLISUUS 26 LIITTEET

5 7 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus on suorittanut turvetutkimuksia Pudasjärven kunnan alueella vuosina 1974, Tutkimukset liittyvät valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointiin. Pudasjärvellä tavoitteena on selvittää kunnan energiaturpeen määrä, laatu ja riittävyys 150 MW :n lauhdevoimalaitoksen käyttöön vähintään 30 vuoden ajalle. Vuosien 1974, tutkimusten tulokset on julkaistu aiemmin (Hänninen, P., 1983 a ja b, 1984, 1985, 1986, 1988, Hänninen, P. ja Hyvönen, A., 1989, 1990, 1991, Hänninen, P. ja Jokinen, S., 1992) (liite 2). Tässä raportissa käsitellään vuonna 1991 tutkittuja soita. Kunnassa on luetteloitu kaikkiaan 947 yli 20 hain kokoista suota, joiden yhteispintaala on ha (Lappalainen, Häikiö, Heiskanen 1980). Vuonna 1991 tutkittiin yhteensä 25 suota yhteispinta-alaltaan ha (kuva 1). Vuoden 1991 loppuun mennessä on tutkittu 347 suota yhteispinta-alaltaan ha eli noin 57 % kunnan suoalasta. Liitteessä 1 on Pudasjärvellä vuoteen 1991 mennessä tutkitut suot aakkosjärjestyksessä. Tutkimukset jatkuvat edelleen. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 Kenttätutkimukset Kenttätutkimuksissa on noudatettu Geologian tutkimuskeskuksen "Turvetutkimusten maasto-oppaassa" (Lappalainen, Sten ja Häikiö, 1984) kuvattuja menetelmiä. Suot on tutkittu käyttäen linjatutkimusmenetelmää, jossa suon hallitsevan osan halki vedetään selkälinja ja tälle poikkilinjoja 200 metrin välein. Varsinaisten tutkimuslinjojen väliin on tehty syvyystutkimuslinjoja, joilta on kairaamalla tutkittu turvekerroksen paksuus. Tutkimuspisteillä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys (5-asteikolla) sekä mättäisyys. Edelleen huomioitiin puuston puulajisuhteet, tiheysluokka, kehitysluokka ja hakkuut. Turvekerrostumien kairauksissa tutkittin pääturvelaji sekä mahdollisten lisätekijöiden määrä (6-asteikolla). Turpeen maatuneisuus määritettiin maastotöihin soveltuvalla von Postin menetelmällä (10-asteikko). Lisäksi määritettiin kosteus (5-asteikolla) ja kuituisuus sekä mahdolliset liejukerrokset ja pohjamaan laatu.

6 8 TURVEI'UTRIMU6S[~ Kuva 1. Pudasjärvellä 1991 tutkitut suot. 1. Sammakkosuo 9. Heiniojansuo 17. Nikusuo 2. Suoapajansuo 10. Hautasuo 18. Pauvansuo 3. Anttilansuo 11. Lakisuo 19. Kynkäänsuo 4. Piikkisuo 12. Eteläsuo 20. Karsikkosuo-Juusonsuo 5. Isonlahdenrämiä 13. Käärmesuo 21. Teerisuo 6. Peräsuo 14. Kääpäsuo 22. Pieni Karsikkosuo 7. Kapulasuo 15. Pyöriäsuo 23. Karhusuo 2 8. Isonperänsuo 16. Livonsaari 24. Kotainsuo 25. Kolmikannansuo

7 9 Suossa olevan lahoamattoman puuaineksen (liekojen) määrän arvioimiseksi luodattiin kahden metrin tangolla kymmenen kertaa kunkin tutkimuspisteen ympärillä. Joillakin soilla mitattiin turpeen kosteutta suosondilla 200 m :n välein syvyyssuunnassa 10 cm kerrallaan (ks. Hänninen, P. ja Lappalainen, E., 1987). 2.2 Laboratoriotutkimukset Laboratoriomäärityksiä varten otettiin 20 suolta yhteensä 361 tilavuustarkkaa näytettä. Näytteistä määritettiin maastossa turvelajit ja maatuneisuus sekä laboratoriossa happamuus, vesipitoisuus, tuhkapitoisuus, kuiva-ainemäärä ja lämpöarvo. Lisäksi määritettiin rikkipitoisuus 125 :sta ja hivenaineet (Cu, Mn, Ni, Pb, Zn, Fe, Cd, P, As) näytteestä. 3 AINEISTON KÄSITTELY 3.1 Laskelmat ja arviointiperusteet Turvemäärät, maatuneisuudet ja turvelajien osuudet on laskettu ns. vyöhykelaskutapaa käyttäen (Hänninen, Toivonen, Grundström 1983). Siinä syvyyskäyrien väliset alueet käsitetään omina syvyysvyöhykkeinään (0,3-1,0 m, 1,0-1,5 m jne), joilta lasketaan erikseen turvemäärät. Nämä yhdistämällä saadaan suon kokonaisturvemäärä. Tuotantokelpoisena alueena pidettiin soiden yli 1,5 m syviä osia. Turvemääristä on vähennetty laadullisesti kelpaamattomat alueet ja suon pohjalle jäävä keskimäärin 50 cm paksu runsastuhkainen kerros. Kuivatuksen on oletettu tapahtuvan ilman pumppaustoimenpiteitä. Mikäli tuotantokelpoisen alueen pinta-ala ylittää 10 ha, on se ilmoitettu, ja sen energiasisältö laskettu. Arvioitaessa turpeen soveltuvuutta energiaturpeeksi nojauduttiin Turveteollisuusliiton antamiin ohjeisiin turpeen laatuvaatimuksista (liite 2). Turvekerrostuman käyttökelpoisuuden määrää heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintaturpeen alla olevan pohjaturpeen laatu ja määrä. Energiaturvetuotantoon soveltuvina pidetään yleensä saravaltaisia turpeita ja H5-10 maatuneita rahkavaltaisia turpeita. Tuotantokelpoisten soiden heikosti maatunut rahkavaltainen pintaturve on laskettu mukaan energiaturvemäärään, mikäli sitä ei erikseen ole suositeltu kasvuturpeeksi.

8 Tulosteet Jokaisesta suosta on tehty suoselostus, jossa käsitellään mm. suon sijaintia, kulkuyhteyksiä, sekä suon ympäristöä, laskusuhteita ja ojitusta. Lisäksi esitetään yleisimmät suotyypit, turvelajit, liekoisuus, pohjamaalajit ja liejut. Pinta-alat, keskisyvyydet (H1-4, H5-10) ja turvemäärät on taulukoitu syvyysalueittain (koko suo, yli 1, yli 1,5 ja yli 2 m). Lopuksi on arvioitu suon soveltuvuutta turvetuotantoon. Jokaisen turvetuotantoon soveltuvan suon tuotantopinta-alasta on laskettu soveltuvan turpeen määrä, kuiva-ainemäärä ja energiasisältö. Soiden turvekerroksia havainnollistetaan karttojen ja profiilien avulla. Suokohtaisista kartoista ilmenevät linjaverkosto ja tutkimuspisteittäin heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintaturpeen ja koko kerrostuman paksuus sekä keskimääräinen maatuneisuus. Suokarttoihin on piirretty myös turvekerroksen paksuutta osoittavat syvyyskäyrät (kuva 2). Maatuneisuusprofiileissa on von Postin 10-asteikko jaettu neljään osaan : heikosti (H1-3) maatunut, vähän (H4) maatunut, kohtalaisesti (H5-6) maatunut ja hyvin maatunut (H7-10). Turvelajiprofiileissa on kunkin kairauspisteen yläpuolella suotyyppi ja liekoisuus. Turvelajit ja pohjamaalajit on esitetty symbolein (liite 3). Laboratoriomääritysten tulokset on taulukoitu näyte- ja pistekohtaisesti. Laskelmat soiden energiasisällöstä perustuvat näytteistä tehtyihin kuiva-aine- ja lämpöarvomäärityksiin. Joistakin soista on tehty kosteusmittauksia myös suosondilla. Mitatuista linjoista on saatavissa profiilit kuiva-aineesta tai esimerkiksi energiasisällöstä. Edellä mainittujen lisäksi on GTK :n turvetutkimuksista laadittu ATK-ohjelmia, joilla saadaan monipuolinen kuva suosta. Tällaisia ovat esimerkiksi tasokartat, joilla esitetään tutkimuspisteittäin mm. turpeen paksuus, suotyyppi, liekoisuus, suon pinnan korkeus, puusto, liejukerrokset tai pohjamaalajit. Yhdelle tutkimuspisteelle voidaan tulostaa kerralla kaksi edellä mainittua tietoa. Tarpeen mukaan voidaan profiilein tai kartoin esittää suon maatuneisuus, syvyys tai esimerkiksi energiasisältö. Tulostuksia voi tilata Geologian tutkimuskekuksesta : PL 1237, Kuopio. Puh :

9 1 1 SAMMAKKOSUO Pudasjärvi kl YLI PUDASJÄRVI AO -230m /4O 0 k~: 3s as /0 11m 1( (0112 S0 z\ \ om 1,5 ; 1d / 7/23' ~` m\ -320m GG 1m (N S z -1150M /Ga 0/IG ~ \ 0115/ GG 3i19 \ 00 8/ / 2mL 0125 ~ Q~0) 711` %22 41 ' ( 015 \\%25 r 5 50H6 47 G6~ ~17 56 ~5- ~ ~9 Öltt 511 LIG\1SG9~ \23 d22 5 1m sin q ~a; \00~ 1`z1 ~ i 6. 5 ao~ o; oa140ö* 200m 6na A m G25, 2T6 7+m s00.m6 *t00m \ 0 Soom 3,5 A1820m '6 /'-?\ 2 ~ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimuksct 1991 M MPY 11s MRRTUNEISUUS M MPY ji~illlna -m~ Mo lmnn IIIIIIiIIIoff'p'!f e, i---='" " Ill, `r ' ~ r11u.iiu 11 ''/ '~glllllllll~~~~llllllll~' M MPY SUOTYYPIT.LIEKO-OSUMRT.TURVELAJIT JA POHJRMRRLRJIT 1oe M MPY _ _ _ -109 Sob - _ soo eoo m 0E0L00IRN TUTKIMU8KESKU9 TUKY6TUTKIMUKSET Kuva 2. Esimerkki suokartasta sekä maatuneisuus- ja turvelajiprofiilista.

10 1 2 4 TUTKITUT SUOT 4.1 Sammakkosuo Sammakkosuo (kl ) sijaitsee 38 km länteen Pudasjärven keskustasta. Lähimmälle autotielle on matkaa n. 700 m. Suon pinta on m mpy. Vedet laskevat Isterinojaan ja Iso Isterinjärveen. Isterinoja laskee Siuruanjokeen. Pinta-ala on 240 ha ja siitä on yli metrin syvyistä aluetta 126 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä 76 ha. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Yleisimmät suotyypit ovat karhusammal- ja rimpinevamuuttuma. Suoalasta on n. 10 % avosuota ja 90 % rämeitä, muuttumia, turvekankaita tai korpia. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara- ja sararahkaturve. Keskimaatuneisuus on 4,7. Pohjamaalajeina ovat moreeni, hiekka ja hieta. Energiaturvetuotantoon sopivaa aluetta on 67 haja käyttökelpoista turvetta 1,2 milj. suo-m Suoapajansuo Suoapajansuo (kl ) sijaitsee 16 km Pudasjärven keskustasta länteen. Lähimmälle tielle on suon pohjoisosasta n. 600 m. Suon pinta on m mpy. Vedet laskevat Etelälammen ja Aittojärven kautta Livojokeen. Pinta-ala on 110 ha ja siitä on yli metrin syvyistä aluetta 39 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä 22 ha. Suoalasta on ojitettu yli puolet. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen sararäme ja sen ojikko sekä lyhytkortinen nevarämemuuttuma. Avosuoalueella on yleisimmin ruohoista saranevaa. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka- ja rahkasaraturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 4,5. Suon pohja on moreenia ja hiekkaa. Etelälammen pohjoispuolella on paksuimmillaan 2,4 m liejua. Energiaturvetuotantoon varauksin soveltuvalla 12 ha :n alueella on käyttökelpoista turvetta 0,20 milj. suo-m3.

11 Anttilansuo Anttilansuo (kl ) sijaitsee 12 km Pudasjärven keskustasta länteen. Suon luoteispuolella kulkee yksityistie. Suon pinta on m mpy. Vedet laskevat Ypykkäjärveen ja sieltä Salmenojaa myöten Isojärveen ja edelleen Livojokeen. Pinta-ala on 145 ha, josta on yli 1 m syvää aluetta 101 haja yli 1,5 m syvää 74 ha. Suoalasta on ojitettu n. kolmasosa. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen saraneva, rimpineva ja varsinainen sararäme. Turpeet ovat pääasiassa heikosti tai keskinkertaisesti maatuneita sararahka- ja suoleväkkörahkaturpeita. Pohjamaalajit ovat hiekka, sora ja moreeni. Suon pohjalla on paikoin paksuhko liejukerros. Heikosti maatuneiden rahkavaltaisten turpeiden ja pohjan liejukerrosten vuoksi suo ei sovi turvetuotantoon. 4.4 Piikkisuo Piikkisuo (kl ) sijaitsee 36 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. Maantie kulkee suon länsilaitaa. Pinta on m mpy. Vedet laskevat kuivatusojia ja Syrjäojaa pitkin Asmuntinjokeen ja edelleen Siuruanjokeen. Pinta-ala on 354 ha, josta on yli 1 m syvää aluetta 203 ha ja yli 1,5 m syvää 116 ha. Suo on kokonaan ojitettu. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen nevaräme- ja tupasvillarämeojikko sekä rimpineva- ja karhunsammalmuuttuma. Turpeet ovat enimmäkseen heikosti tai keskinkertaisesti maatuneita rahkasara- ja sararahkaturpeita. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiekka ja hieta. Energiaturvetuotantoon sopivalla 82 hain alueella on käyttökelpoista turvetta 1,4 milj. suo-m Isonlahdenrämiä Isonlahdenrämiä (kl ) sijaitsee 14 km länteen Pudasjärven keskustasta. Tutkittu alue muodostuu 3 erillisestä altaasta.

12 14 Pinta on m mpy. Läntisen osan vedet laskevat Aittojärveen ja itäosan Ypykkäjärveen. Suoalue on lähes kokonaan ojitettu. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen nevarämeojikko ja -muuttuma. Itäosan altaasta (Kotisuo) on n. 1/3 raivattu pelloksi. Turpeet ovat pääasiassa keskinkertaisesti ja heikosti maatuneita tupasvillasararahkaturpeita. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiekka ja savi. Tuusanlampeen rajoittuvalla alueella on vajaan metrin kerros liejua. Suoalueen itäosassa (Kotisuo) on energiaturvetuotantoon sopivalla 15 ha :n alueella käyttökelpoista turvetta 0,2 milj. suo-m Peräsuo Peräsuo (kl ) sijaitsee 14 km länteen Pudasjärven keskustasta. Pohjoisosassa suota kulkee metsäautotie. Pinta on m mpy. Vedet laskevat Isojärveen ja siitä lähtevään Kumpuojaa pitkin edelleen lijokeen. Pinta-ala on 390 ha, josta on yli 1 m syvää aluetta 107 ha ja yli 1,5 m syvää 49 ha. Suo on ojitettu lähes kokonaan. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen nevarämeja lyhytkorsinevaojikko. Turpeet ovat keskinkertaisesti maatuneita sararahka- ja kortesararahkaturpeita. Tuotantoon sopivalla yhteensä 27 ha :n alueella on käyttökelpoista turvetta 0,3 milj. suo-m Kapulasuo Kapulasuo (kl ) sijaitsee 14 km etelään Pudasjärven keskustasta. Suolla on 82 ha :n turvetuotantoalue. Tähän tutkimukseen sisältyvät tuotantoalueen ulkopuolella olevat suon osat. Pinta-ala on ha, josta on yli 1 m syvää aluetta 194 ha ja yli 1,5 m syvää 66 ha. Suoalasta on ojitettu yli puolet. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva ja lyhytkortinen neva sekä näiden ojikot ja muuttumat.

13 1 5 Turpeet ovat pääasiassa heikosti ja keskinkertaisesti maatuneita rahkasara-, sararahka- ja tupasvillasararahkaturpeita. Kapulasuossa on vielä energiaturvetuotantoon sopivaa aluetta 23 ha, jossa on käyttökelpoista turvetta 0,3 milj. suo-m Isonperänsuo Isonperänsuo (kl ) sijaitsee 12 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. Suon koilliskulmalle on tieyhteys. Pinta-ala on m mpy. Vedet laskevat Livojokeen. Pinta-ala on 280 ha, josta on yli 1 m syvää aluetta 62 ha ja yli 1,5 m syvää 12 ha. Suoalasta on ojitettu puolet. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämeojikko ja - muuttuma. Turpeet ovat pääasiassa heikosti ja keskinkertaisesti maatuneita sararahka-, tupasvillasararahka-ja rahkasaraturpeita. suo ei sovi energiaturvetuotantoon. Heikosti maatuneitten rahkavaltaisten turpeitten takia 4.9 Heiniojansuo Heiniojansuo (kl ) sijaitsee 24 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. Suon pohjois- ja itäpuolella kulkevat metsäautotie. Pinta-ala on m mpy. Vedet laskevat kuivatus- ja luonnon ojia myöten Heiniojaan ja edelleen Siuruanjokeen. Pinta-ala on 200 ha, josta on yli 1 m syvää 53 ha ja yli 1,5 m syvää 25 ha. Suosta on ojitettu yli puolet. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen sararäme sekä lyhytkortinen nevarämeojikko. saraneva ja Yleisin turvelaji on keskinkertaisesti maatunut rahkasaraturve. Pohjamaalajeina ovat moreeni ja hiekka. Energiaturvetuotantoon sopivalla 22 ha :n alueella on käyttökelpoista turvetta 0,2 milj. suo-m3.

14 Hautasuo Hautasuo (kl ) sijaitsee 18 km luoteeseen Pudasjärven keskusta. Suon koillisosassa kulkee Pudasjärvi-Rovaniemi tie ja Palovaaran kautta suolle tulee metsäautotie. Pinta on m mpy. Vedet laskevat Koivu- ja Kaukaojaa pitkin Aintiojaan ja edelleen Livojokeen. Suo on ojitettu. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen nevaräme- ja tupasvillarämeojikko. Avosuota on vajaat 20 % pinta-alasta. Turpeet ovat keskinkertaisesti tai hyvin maatuneita sararahka- ja tupasvillasararahkaturpeita. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Energiaturvetuotantoon sopivalla 108 hain alueella on käyttökelpoista turvetta 1,6 milj. suo-m Lakisuo Lakisuo (kl ) sijaitsee Pudasjärvellä 20 km itään. Suon länsipuolella kulkee metsäautotie. Pinta on m mpy. Vedet laskevat lijokeen. Tutkittu alue käsittää Lakisuon ja neljä sen läheisyydessä olevaa pientä suota. Yhteisala on 60 ha, josta on yli 1 m syvää aluetta 14 haja yli 1,5 m syvää 7 ha. Suoala on luonnontilainen. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva, lyhytkorsineva ja varsinainen saraneva sekä lyhytkortinen nevaräme ja korpiräme. Turpeet ovat enimmäkseen heikosti maatuneita maatuneita sararahkaturpeita. rahkasara- ja keskinkertaisesti Suoalue ei sovi turvetuotantoon Eteläsuo Eteläsuo (kl ) sijaitsee 16 km länteen Pudasjärveltä. metsäautotie. Suon poikki kulkee Pinta on 103 edelleen lijokeen m mpy. Vedet laskevat Kääpäojaa pitkin Mertajärveen ja

15 1 7 Suon reunaosat on ojitettu. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen saraneva ja lyhytkortinen neva. Turpeet ovat pääasiassa heikosti maatuneita rahkasara-, sararahka- ja korterahkasaraturpeita. Pohjamaana on moreeni ja hiekka. Suossa on tietyin varauksin energiaturvetuotantoon sopivaa aluetta 32 ha Käärmesuo Käärmesuo (kl ) sijaitsee 20 km länteen Pudasjärven keskustasta. eteläpuolella kulkee metsäautotie. Suon Pinta on m mpy. Vedet laskevat Nahkiaisojaan ja sitä myöten lijokeen. Pinta-ala on 370 ha, josta on yli 1 m syvää aluetta 234 ha ja yli 1,5 m syvää... Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva ja lyhytkortinen neva. Ojitusta on vain luodeja kaakkoisreunalla. Turpeet ovat pääasiassa heikosti maatuneita suoleväkkörahkasara- ja rahkasaraturpeita. Yleisin pohjamaalaji on moreeni. Liejua on syvänteissä paikoin yli 2 metriä. Energiaturvetuotantoon sopivalla 62 hain alueella on käyttökelpoista turvetta 1,0 milj. suo-m Kääpäsuo Kääpäsuo (kl ) sijaitsee 16 km länteen Pudasjärven keskustasta. Tutkimuslinjat ja erilliset tutkimuspisteet sijaitsevat turvetuotantoalueen ulkopuolisilla suonosilla. Pinta on m mpy. Vedet laskevat Kääpäojaa kuivatusojia myöten Kääpälampeen, josta edelleen Mertajärveen ja Mertajokea pitkin Siuruanjokeen. Pinta-ala on 505 ha, josta on tuotannossa 140 ha. yli 1,5 metriä syviä alueita 47 ha. Tuotantoalueitten ulkopuolella on Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen saraneva, lyhytkortinen neva ja niiden ojikot sekä kalvakkaneva. Tutkitusta suoalasta on ojitettu noin puolet. Turpeet ovat enimmäkseen heikosti maatuneita sararahka- ja sararahkaturpeita. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Nykyisiin tuotantoalueisiin rajoittuvaa energiaturvetuotantoon sopivaa aluetta 37 ha. Käyttökelpoista turvetta on noin 0,5 milj. suo-m 3.

16 Pyöriäsuo Pyöriäsuo (kl ) sijaitsee 19 km länteen Pudasjärven keskustasta. Suon pohjoispäästä on matkaa metsäautotielle n. kilometri. Pinta on m mpy. Vedet laskevat Paha Mertaseen ja Mertajokea pitkin Siuruanjokeen. Pinta-ala on 75 ha, josta on yli 1 metrin syvyistä aluetta 41 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä 26 ha. Suosta on ojitettu noin viidesosa. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen neva, lyhytkortinen nevarämeojikko ja varsinainen saraneva. Turpeet ovat pääasiassa heikosti maatuneita sararahka- ja tupasvillasararahkaturpeita. Pohjamaalajeina ovat moreeni ja hiekka. Suo ei sovi energiaturvetuotantoon. Yli 1,5 m syvällä alueella on tuotantokelpoista heikosti maatunutta rahkaturvetta 0,6 milj. suo-m Livonsaari Livonsaari (kl ) sijaitsee 8 km länteen Pudasjärven keskustasta. Pinta on noin 109 m mpy. Vedet laskevat viereiseen Livojokeen. Pinta-ala on 80 ha, josta on yli 1 metrin syvyistä aluetta 31 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä 7 ha. Suo on kokonaan ojitettu Vallitsevina suotyyppeinä ovat ruohoinen sararäme- ja ruoho- ja heinäkorpiojikko. Turpeet ovat heikosti ja keskinkertaisesti maatuneita rahkasara- ja sararahkaturpeita. Livonsaari ei sovi energiaturvetuotantoon Nikusuo Nikusuo (kl ) sijaitsee 22 km itään Pudasjärven keskustasta. Tutkittu alue muodostuu Nikusuon, Nallisuon ja Järventaussuon muodostamasta suokompleksista. Suoalueen itäpuolella on metsäautotie ja pohjoispuolella Oulu-Kuusamo tie.

17 1 9 Pinta on m mpy. Vedet laskevat Nikuojaa ja Ollinojaa pitkin Korentojärveen. Pinta-ala on 510 ha, josta on yli 1 metrin syvyistä aluetta 209 haja yli 1,5 metrin syvyistä 141 ha. Avosuotyypeistä yleisimpiä ovat lyhytkortinen neva ja varsinainen saraneva. Rämeistä yleisimmin edustettuina ovat lyhytkorsinevarämeojikko ja -muuttuma. Turpeet ovat enimmäkseen heikosti maatuneita rahkasara- ja sararahkaturpeita. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, moreeni ja hieta. Poijulanjärven ja Pikku Nikujärven läheisillä alueilla on runsaasti liejua. Nikusuolla on energiaturvetuotantoon sopivaa aluetta kuudessa eri osassa yhteensä n. 90 ha. Käyttökelpoista turvetta on n. 1,3 milj. suo-m Pauvansuo Pauvansuo (ki ) sijaitsee 34 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. eteläosassa on hyvä tieyhteys. Suon Pinta on m mpy. Vedet laskevat Siuruanjokeen. Pinta-ala on 135 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 92 ha ja yli 1,5 metrin 66 ha. Suosta on ojitettu yli puolet. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkorsineva ja korpiräme sekä karhunsammalmuuttuma ja lyhytkorsinevaojikko. Turpeet ovat enimmäkseen heikosti maatuneita rahkasara- ja suoleväkkörahkasaraturpeita. Yleisin pohjamaalaji on moreeni. Energiaturvetuotantoon sopivalla 62 ha :n alueella on käyttökelpoista turvetta noin 1,0 milj. suo-m Kynkäänsuo Kynkäänsuo (kl ) sijaitsee 33 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. Suon keskiosan poikki kulkee tie. Pinta on m mpy. Pohjoisosan vedet laskevat Asmuntinjokeen ja edelleen Siuruanjokeen. Suon eteläosan vedet laskevat suoraan Siuruanjokeen.

18 20 Pinta-ala on 275 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 143 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä 102 ha. Suo on kokonaan ojitettu ja osin raivattu pelloksi. Yleisimmät suotyypit ovat korpiräme- ja varsinainen saranevamuuttuma. Turpeet ovat pääasiassa heikosti maatuneita rahkasara- ja suoleväkkörahkasaraturpeita. Yleisin pohjamaalaji on moreeni. Energiaturvetuotantoon sopivalla noin 90 hain alueella käyttökelpoista turvetta 1,4 milj. suo-m Karsikkosuo-Juusonsuo Karsikkosuo-Juusonsuo (kl ) sijaitsee 36 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. Suon eteläosaan tulee metsäautotie. Pinta on m mpy. Vedet laskevat pohjoisosasta Karhuojaan ja sitä tietä Siuruanjokeen. Keski- ja eteläosan vedet laskevat kuivatusojia myöten suoraan Siuruanjokeen. Pinta-ala on 305 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 154 ha ja yli 1,5 metrin aluetta 107 ha. Suosta on ojitettu yli puolet. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen nevarämeojikko, lyhytkortinen neva ja sen ojikko sekä pallosararämeojikko. Turvekerrostuman muodostavat maatuneisuudeltaan vaihtelevat sararahka- ja tupasvillasararahkaturpeet. Pohjamaana ovat hiekka ja moreeni. Energiaturvetuotantoon sopivalla 72 hain alueella on käyttökelpoista turvetta 1,3 milj. suo-m Teerisuo Teerisuo (kl ) sijaitsee 37 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. länsipuolella kulkee tie. Suon Pinta on m mpy. Vedet laskevat Asmuntinjokeen ja sitä myöten Siuruanjokeen. Pinta-ala on 170 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 46 ha ja yli 1,5 metrin aluetta 22 ha.

19 2 1 Suosta on ojitettu yli puolet. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen nevarämeojikko, pallosararäme ja sen ojikko. Turpeet ovat enimmäkseen keskinkertaisesti tai hyvin maatuneita sararahka- ja tupasvillasararahkaturpeita. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Energiaturvetuotantoon sopivalla 16 hain alueella on käyttökelpoista turvetta 0,3 milj. suo-m Pieni Karsikkosuo Pieni Karsikkosuo (kl ) sijaitsee 38 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta Siuruanjoen länsipuolella. Pinta on m mpy. Vedet laskevat luonnon- ja kuivatusojia myöten Siuruanjokeen. Pinta-ala on 155 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 51 ha ja yli 1,5 metrin aluetta 28 ha. Koko suo on ojitettu. Yleisimmät suotyypit ovat pallosararäme- ja nevarämeojikko. lyhytkortinen Turpeet ovat keskinkertaisesti maatuneita sararahka- ja tupasvillasararahkaturpeita. Energiaturvetuotantoon sopivalla 22 hain alueella on käyttökelpoista turvetta 0,4 milj. suo-m Karhusuo 2 Karhusuo 2 (kl ) sijaitsee 38 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. Kulkuyhteydet ovat hyvät. Pinta on m mpy. Suon itäosan vedet laskevat Karhuojaan ja länsiosan Asmuntinjokeen. Molemmat laskevat Siuruanjokeen. Pinta-ala on 310 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 186 ha ja yli 1,5 metrin aluetta 133 ha. Puolet suosta on ojitettu ja osin raivattu pelloksi. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämeojikko, lyhytkortinen neva ja varsinainen saraneva. Turpeet ovat heikosti maatuneita rahkasara-, sararahka- ja sararuohosammalturpeita. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiekka ja hieta.

20 22 suo-m3. Turvetuotantoon sopivalla 122 ha :n alueella on käyttökelpoista turvetta 2,4 milj Kotainsuo Kotainsuo (kl ) sijaitsee 34 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. Lähin metsäautotie on kilometrin päässä suon länsipuolella. Pinta on m mpy. Vedet laskevat luonnon- ja kuivatusojia myöten Siuruanjokeen. Pinta-ala on 96 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 38 ha ja yli 1,5 metrin aluetta 20 ha. Pohjoispäätä lukuunottamatta koko suo on ojitettu. lyhytkortinen nevarämeenojikko ja varsinainen saraneva. Yleisimmät suotyypit ovat Turvekerros on pintaosasta keskinkertaisesti ja pohjaosasta hyvin maatunutta sararahka- ja tupasvillasararahkaturvetta. Pohjamaalajeina ovat hiesu, hiekka ja moreeni. suo-m 3. Turvetuotantoon sopivalla 18 hain alueella on käyttökelpoista turvetta 0,3 milj Kolmikannansuo Kolmikannansuo (kl ) sijaitsee 35 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. Suon poikki kulkee maantie. Pinta on m mpy. Pohjoisosan vedet laskevat Asmuntinjokeen, josta edelleen Siuruanjokeen. Eteläosan vedet laskevat suoraan Siuruanjokeen. Pinta-ala on 85 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 30 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä 20 ha. Suon pohjois- ja eteläpää on ojitettu. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen neva, ruohoinen saraneva ja sen ojikko. Turpeetovatpääasiassaheikosti jakeskinkertaisesti maatuneitasararahka-, rahkasaraja kortesararahkaturpeita. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Energiaturvetuotantoon sopivalla 18 hain alueella on käyttökelpoista turvetta 0,2 milj. suo-m 3.

21 23 5 TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Suot ja niiden turvekerrokset Tähän tutkimukseen sisältyvät suot sijaitsevat paria poikkeusta lukuun ottamatta Pudasjärven keskustasta länteen Aittojärvi - lijoki välisellä alueella ja kunnan pohjoisosassa Asmunti - Yli-Siurua välisellä alueella. Soista sijaitsee 8 kpl Iijoen, 14 kpl Siuruanjoen ja 3 kpl Livojoen valuma-alueella. Soiden keskikoko on melko suuri, 275 ha. Neljä suota on alle 100 ha :n ja yksi yli hain. Yhteenlaskettu pinta-ala on ha, josta on yli 1 m syviä alueita ha (38 %) ja yli 1,5 m syviä ha (22 %). Keskimääräinen syvyys on koko suoalalla vain 1,1 m ja yli 1,5 m syvillä osilla 2,1 m. Heikosti maatunutta rahkavaltaista pintakerrosta on yli 1,5 syvillä alueilla keskimäärin 0,5 m. Pyöriäsuo, Sammakkosuo ja Pauvansuo (taulukko 1). Syvimpiä soita ovat Karhusuo, Suoalasta on avosuota 39 %, josta on luonnontilaisena 67 %. Rämeiden osuus on 52 % ja niistä on luonnontilaisena kolmannes (33 %). Korpien osuus on 3 % ja niistä on luonnontilaisena samoin kolmannes. Peltoja ja turvekankaita on loput 6 %. Turpeista on rahkavaltaisia 56 %, saravaltaisia 43 % ja ruskosammalvaltaisia 1 %. Keskimääräinen maatuneisuus on 4,4 ja energiaturpeeksi sopivien 4,7. Liekoja on yleensä hyvin vähän. Turpeen keskimääräinen tuhkapitoisuus on 4,8 % kuivapainosta, kuivatilavuuspaino on 97 kg/suo-m 3, rikkipitoisuus on 0,15 % kuivapainosta. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 21 MJ/kg. 5.2 Soveltuvuus turvetuotantoon Energiaturvetuotantoon sopivia alueita on 19 suolla yhteensä % tutkitusta suoalasta (taulukko 2). ha, mikä on noin Tuotantokelpoisista soista on Siuruanjoen valuma-alueella 13, Iijoen valuma-alueella 4 ja Livojoen valuma-alueella 2. Tuotantokelpoisesta alasta sijaitsee Siuruanjoen valumaalueella 663 ha, Iijoen 189 ha ja Livojoen 122 ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 15,46 milj. suo-m 3. Sen energiasisältö on 50 % käyttökosteudessa 28,95 milj. GJ eli 8,01 milj. MWh.

22 M H x MNNMtD 00.1tD U) fn.-4ncr1l o) Ln U0.-I -i z 1-4.-i "It r- 0 a.-1 N I I. Ln N 0-4 Cl) 1 n (n U 14. 1I E.-1.1 U) O) U) dv) U)r) co Ln * r-i r- lfl 00 td M0.1tDM MO)N -4U) d'mu1000) NU)ONNt0 Nt 0 0r-4 M Ln Ln N M td OLNO)Mt0 r-1r-io r- N r- O 00 LO 0)MN0 OriLn-4, 1 0)O)MwN d' ";Pd O)(1) 0.1MN0 O Ln 0) UO O omnat D NMM.-id l- l-.-1 d' Q) 0LnNMM td en Lnmm J, r- 00.1m, OM.-1M N O)MU)001i Nm 14NLn oooa0tn 0 d' d' O) d H0 N N co wnu)u) O N0000tDt0 0 00(n 0 0 r-1 U) Od'OLn0 U) NUIa'mN ri Co 1i R. scti N M M.IMMO NO)UON.-1 OUOm),D00 00-I 10 OONOO 00t0NO w ' 1 OONOO OLn D E-I OONOO OONOO L - LO (M 0 0 NUl000O) O 000)0M V 0Dtri'O 0000rlN MNmLn -i d d'd en U) :i' U)d Md Ln d MV' (1 cr)-l' 4'Ln LnU)MU)Ln ~r ta 0 Ei0 H i00v U) ON MU).-1N Lnd NU)M,r.1.-1rlN N1-1r1tOtD 00.1r ta p i 11) V) I I Ln U) V' Ln Ln U) d' cr ;zr td d' a d d' cr cr c)' cr [P td t0 to d' td Ln cr q W Ln 1i O D40 U «I LCtf EI MOU)f")O )U)O V' 0)r1WNM O) (3 )%D00 r-1 >4 rir1r I r h 0.1r-1Hri r-111 H vi q ti E00-1.-i r-inohn U)tDMtoN a)r-ou) ' U)NcrrlU U)U)N to co r I I. (D En Ln -1 ri00r-1o ,100 OOr-1r40 DV) U I~ D N V) NMtDNM M11MN l:r ri (N MNON d rn1-1r1u) V V Mc)'N M A4 v å `n a.+ H h D4 M i N ,100-1 O a~ V) I.. i.i W ri G) ~4 V) 1) 9 s., H ooix r0 0Ln000 o110mln oouilnln 0U)0IDLn td Z 4 fd v'.-1 V'LntO O)NcwOr- 'D1-1r0l - co 11Mr-0 r-ln.--1o)0o t0 H :j [ Nl-1r-1M11 1f -lnnd N(`')U) U)1-1NM.1.1M 00 a H t0 1 r-1r-n 14:rN N.i1-i0)0) I'D r- l- r- r- 0NNNl - Nr-NNN II OrIrloo OOOOO E' crd'd'md' -:rm *-*-' r-1cr V'd'd' d'n1'm1)1') 1 ) fmmmr') E-4 H r1r-114n1l r-l1111h -4 C') r-1mnnn NNNNN x Ln Ln Ln Lo Lo Lfl Ln Ln Ln Ln Ln Ln Ln Ln Ln Lo Ln Ln Ln Ln Ln Ln Ln In Ln MM(I)MM MMMMM MMMMM MMr'M.MM MMMMM å z n w :D L-1 0 O O O O O r l t0 D w0 z (0 (n H 00 V)N 0:4 E H M ~O4 ~ z ~ q 0 H 0U)) :~h 0 0DO~UO) I0UO)zx D Du)r~ H O z AC, rc ~7 H D flc W A ah,y, fj O V) 0 V) W U) :rz; V) 0 z.44 V) V) z Y, V)L-a1Hr~ U) :< :dh 7V)< : H HHOHH ~chxz Haaaa 0D> azxfc h OE-iH0 :~DZZH a0ho a4w :0 >a4gz wwc4e-i 0 zh V) W V) Wr.C 0 (ov)4 P..H aa~hxx rth : >4 HHAr>i W H,~ OO rlw L-7zcaA4 E ~4 4 V) z O O.1NM4 Lflt0N000l 0.-IN1;4 U)'.Oh000) 0.1NMd' r-i r-1.-i N N N N N c q H U U N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N

23 25 Taulukko 2. Yhteenveto tuotantokelpoisista alueista. Suon nimi pintaala (ha) Tuotantokelpoinen turvem. (milj. suo-m 3 ) alue kuivaainesis tn milj- GJ Energiasisältö Kuivana 50 % kost. milj. MWh milj. GJ milj. MWh 1. Sammakkosuo 67 1, ,64 0,73 2,33 0,65 2. Suoapajansuo 14 0, ,38 0,11 0,34 0,09 4. Piikkisuo 82 1, ,25 0,90 2,88 0,80 5. Isonlahdenrämiä 15 0, ,50 0,14 0,45 0,12 7. Kapulasuo 23 0, ,54 0,15 0,48 0,13 9. Heiniojansuo 22 0, ,48 0,15 0,48 0, Hautasuo 108 1, ,49 0,97 3,10 0, Eteläsuo 32 0, ,72 0,20 0,64 0, Käärmesuo 62 0, ,94 0,54 1,73 0, Kääpäsuo 37 0, ,08 0,30 0,95 0, Nikusuo 89 1, ,59 0,72 2,30 0, Pauvansuo 62 1, ,56 0,71 2,28 0, Kynkäänsuo 93 1, ,13 0,87 2,78 0, Karsikkosuo-Juusonsuo 72 1, ,38 0,66 2,11 0, Teerisuo 16 0, ,59 0,16 0,52 0, Pieni Karsikkosuo 22 0, ,71 0,20 0,63 0, Karhusuo , ,32 1,20 3,86 1, Kotainsuo 18 0, ,76 0,21 0,68 0, Kolmikannansuo 18 0, ,47 0,13 0,41 0,11 Yhteensä , ,53 9,05 28,95 8,01

24 26 KIRJALLISUUS Energiataloudellinen yhdistys, Lämpölaitosyhdistys ry ja Turveteollisuusliitto ry Polttoturpeen laatuohje. Häikiö, J Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa XI. Geologian tutkimuskeskus. Julkaisematon arkistoraportti. Hänninen, P a. Pudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa I. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportti 13.4/83/118. Hänninen, P b. Pudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa II. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportti 13.4/84/136. Hänninen, P Pudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa III. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, raportti 13.4/84/156. Hänninen, P Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa IV. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, raportti P 13.4/85/174. Hänninen, P Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa V. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, turveraportti 192. Hänninen, P. ja Lappalainen, E Maatutkan ja suosondin soveltuvuus turvevarojen määrän ja laadun selvittämiseen. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, turveraportti 202. Hänninen, P Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VI. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, turveraportti 212. Hänninen, P. ja Hyvönen, A Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VII. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, turveraportti 227.

25 27 Hänninen, P. ja Hyvönen, A Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VIII. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, turveraportti 240. Hänninen, P. ja Hyvönen, A Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa IX. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, turveraportti 246. Hänninen, P. ja Jokinen, S X. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 252. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa Lappalainen, E., Häikiö, J. ja Heiskanen, O Oulun läänin suoinventointi. Yhdistelmä pinta-alamittausten tuloksista. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportti P 13.4/80/24. Lappalainen, E., Sten, C-G. ja Häikiö, J Turvetutkimusten maasto-opas. Geologinen tutkimuslaitos. Opas nro 12.

26 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT LIITE 1 (1) SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI / SIVUT AHMASUO II / AHOSUO II / AHVENSUO V /69-76 AIROKASSUO VII / ALAKOIRASUO VIII / ANTTILANSUO XI / 13 AROSUO V /17-21 EERANRANNANSUO VII / ELLINPERÄNSUO VII / EMÄNNÄNSUO / EPÄILYKSENSUO / EROSUO IX / ETELÄSUO XI / 16 HAAPASUO-MAIJANSUO VI /45-49 HAAPOSUO / HAARASUO II / HAARASUO VIII / HAASIOSUO VIII / HALMESUO VII / HANGANPOHJANSUO VIII /69-76 HANHIJÄRVENSUO VII /46-54 HAUKKASUO , 06 VI /12-16 HAUTASUO VIII / HAUTASUO XI / 16 HAUTASUO-TUPAKKISUO VII / HAVAHARJUNSUO VI / HEINIOJANSUO XI / 15 HELKALANSUO VII / HETESUO IV / 8-16 HETESUO VII / HIETAKAISTONSUO X / 12 HIIRISUO VIII / HIISISUO VIII /12-19 HIRVASKORPI VII /64-69 HIRVISUO , 03 VI / HOIKKASUO / 100 HOIKKASUO VIII / HOLLONSUO / HONGIKONKANKAANSUO VIII / HONGIKONSUO VIII /52-53 HONKASUO VIII / HONKISUO VII / HONKISUO VIII / HUTTUSUO V /46-50 HYRSYNSUO VII / HÄRKÖSUO VIII / HÖRHILÄISSUO VII /

27 LIITE 1 (2) SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI / SIVUT ISOAHONTAUSSUO VII / ISO AHMASUO II / ISO JOUTENSUO I /29-33 ISO KALLIOSUO I / ISO KONTIOSUO II /47-52 ISO LEVÄSUO III / ISONEVA VII / ISONLAHDENRÄMIÄ XI / 13 ISONNIITYNSUO VIII / ISONPERÄNSUO XI / 15 ISO PASKO I / ISO PETÄJÄSUO VIII / ISO PYLKÖNSUO X / 13 ISO PYÖRIÄSUO VI / ISOSUO I / ISOSUO E IV / ISOSUO W I V / ISOSUO E V / ISOSUO VII / ISOSUO VII / ISOSUO VIII / ISOSUO-JÄNISSUO VII / ISO RAATESUO IX / ISO TEERISUO VI / JAALANGANSUO I / JOKISUO VI /74-79 JOUSISUO VII / JOUSISUO-PALOSUO II / JOUTENSUO IV /47-50 JOUTENSUO VIII / JOUTENSUO-VIHTAPUHO X / 17 JUHMUNSUO IX / JUPUTINSUO VII / JUURIKKASUO V / 8-17 JUURIKKASUO VII / JYSKYSUO VI / KAAHAINSUO II / KAARTOSUO IV /57-60 KALETTOMANSUO I / KALETTOMANSUO VIII / KALLASUO E I / KALLASUO W I / KALLIOSUO I / KALLIOSUO-JOKISUO VIII / KAPULASUO XI / 14 KAPUSTASUO VI / KARHUSUO II / KARHUSUO III / KARHUSUO VII /

28 LIITE 1 (3) SUON NIMI KARTTA LEHTI RAPORTTI / SIVUT KARHUSUO IX / KARHUSUO XI / 21 KARJOSUO I / KARKUSUO /50-52 KARSIKKOSUO-JUUSONSUO XI / 20 KATOSSUO III / KATUSUO I / KELLOSUO VIII / KESKIJÄRVENSUO , 03 I /18-22 KESKIJÄRVENSUO VII /33-40 KESKIJÄRVENSUO VIII /63-69 KETTUSUO I /40-43 KIISKISUO II / KIISKISUO-MARJASUO VIII / KIPINÄSUO VII / KIRKKOSUO VII / KIRSISUO III / KIVISUO I / KOIRAOJANLATVASUO VII / KOIRASUO IX / KOIVULAMMINSUO / KOIVUOJANLATVASUO , 08 V /92-99 KOIVUSUO II / KOIVUSUO III /45-51 KOIVUSUO V I / KOIVUSUO IX / KOKKOSUO VIII / KOLMIKANNANSUO XI / 22 KOLMIKOPRANSUO V I /64-69 KONNUNSUO VIII / KONTTISUO I / KONTTISUO III / KOPPELOSUO VIII / KORPPISUO V /76-80 KORTESALMENSUO X / 15 KORTESUO I / KORTESUO VIII /37-47 KOTAINSUO XI / 22 KOTISUO III /20-27 KOTISUO V /40-46 KOTISUO VI /49-52 KOTISUO IX /12-17 KUIKKASUO I / KURKISUO VIII / KUUSIKKOMAANSUO VII /18-21 KUUSISUO , 08 I / KUVAJASUO VII / KYLMÄNPERÄNSUO IV / KYNKÄÄNSUO XI / 19

29 LIITE 1 (4) SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI / SIVUT KYRMINSUO VII / KÄRPPÄSUO IV /40-47 KÄÄPÄSUO XI / 17 KÄÄRMESUO XI / 17 LAKISUO VIII / LAKISUO X / 15 LAKISUO XI / 16 LAKISUO B VIII / LAKISUO C VIII / LAKISUO D VIII / LAKKISUO VIII / LAMMASSUO IX / LAMMINSUO I /53-55 LAMMINSUO VII / LAMMINSUO VIII / LAMMINTAKASUO X / 16 LAMPISUO IV / LATVANSUO IV / LATVASUO-HAUTASUO I / LAULAJASUO / LAVASUO VII / LEHMISUO VII / LEHTIAHONSUO X / 15 LEHTOINSUO VIII / LEHTOSUO I /61-64 LEHTOSUO IV / LEPPISUO-KAUHASUO VII / LIEJUSUO I /44-47 LIMASUO VIII / LINTUPERÄNSUO /18-22 LIVONSAARI XI / 18 LUHTARÄMIÄ I /69-72 LUODESUO VII / LUSIKKASUO II /43-46 LÄHTEENSUO VIII / LÄMPSÄNSUO I / MARJASUO IX / MATKALAMMINSUO I I / MATKASUO-KOIRASUO X / 17 MATKASUO-KORPISUO III / MATOSUO VII / MERKKIPETÄJÄNSUO VII / METSOSUO I / METSOSUO VII / MIKANSUO V / MURJOLANSUO II / MURTOSUO II /22-27 MURTOSUO III / MURTOSUO VI / 22-30

30 LIITE 1 (5) SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI / SIVUT MURTOSUO VIII / MUSTASUO I /72-76 MUTKAVAULUNSUO II / MÄNTYHARJUNSUO V / MÄTÄSSUO VIII / NAHKASUO-HALMESUO IV / NAHKIAISSUO V / NAVETTASUO IV /37-40 NIITTYSUO VII /27-32 NIITTYSUO VII / NIKUOJANSUO VIII / NIKUSUO XI / 18 NIMETÖNSUO I / NISKASUO-HAUTASUO V / NIVASUO II /70-74 NUTISUO VII / NUUVINSUO I /25-29 NÄLKÄSUO II /65-70 NÄLKÄSUO VIII / NÄLKÄNIEMENSUO VIII / NÄÄTÄSUO I / 8-12 OJASUO I / OJASUO-KÄÄNNESUO VIII / ORAVISUO VII / PAATINSUO V /64-69 PAATINSUO VI / PAHASUO I / PAHKASUO-KÄÄNNESUO VII / PAITASUO X / 14 PALOSUO II / PALOSUO I V / PALOSUO VIII / PALOSUO X / 12 PARATIISINSUO I / PARKKOSENSUO VI / PASKONSUO VII /54-59 PATOSUO X / 12 PAUVANSUO XI / 19 PENIKKASUO / PENIKKASUO VIII / PERÄSUO XI / 14 PERÄSUO II / PEURASUO II / PIENI KALLIOSUO X / 13 PIENI KARSIKKOSUO XI /21 PIENI PARATIISINSUO I / PIENI RAATESUO IX / PIIKKISUO XI / 13 PIIPPUSUO VIII /

31 LIITE 1 (6) SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI / SIVUT PIKKU KONTIOSUO II / PIKKU-LAVASUO VII / PIKKU PETÄJÄSUO VIII / PIKKU RUOSUO VII / PITÄMÄSUO II /57-61 PUNKINSUO VIII / PUOLAKKASUO IX /17-25 PUOLAKKAVAARANSUO IX / PUOLIVÄLINSUO IX / PUUSUO VII /40-46 PYÖRIÄSUO VI / PYÖRIÄSUO VI / PYÖRIÄSUO XI / 18 PYÖRIÄSUO VII / PÄRJÄNSUO / PÄÄKALLORÄME IX /40-42 PÖKKIÖSUO II / 8-10 PÖKÖNSUO VIII / RAISKIONSUO VIII / RAISKIOSUO VIII / RAKANSUO VII / RAPASUO V I / RASVASUO VII / RASVASUO VII / RATTISUO X / 12 RAUDANSUO VII / RAUMANSUO VI / RAUTASUO VIII / RIEPULEHDONSUO V / RIKKISUO IV / RISUSUO I V / RISUSUO VI / RONISUO IX /92-99 RUONASUO X / 16 RUOSTESUO II /74-79 RUOSUO VII / RUUNASUO VII / RUUNASUO X / 14 RYTILAMMENSUO VIII /28-37 RYTISUO III / RÄPÄTTÄJÄNSUO VI /70-74 RÄSÄNIITYNSUO X / 16 SAARISUO / SAARISUO VIII /23-28 SAARISUO B VIII / SADINSELÄNSUO II / SAMMAKKOSUO XI / 12 SAMMAKKOSUO / SAMMALSUO V / 21-29

32 LIITE 1 (7) SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI / SIVUT SARJOSUO I / SARVISUO V / SAVISUO / SAVISUO I /90-94 SILIÄSUO IV / SILIÄSUO IX / SOIDINSUO VIII / SORSUANPERÄNSUO VI /42-44 SUMUSUO IV / SUOAPAJANSUO XI / 12 SUSISUO VII / SYRJÄNIEMENSUO VIII / SYRJÄSUO / SYVÄNLAMMINSUO VIII / SÄNGENSUO-VENEHEITON IX /48-52 TAKASUO / TAKASUO V / TALASSUO I / TALJASUO V /54-57 TANELINSUO VIII / TANGONSUO X / 13 TEERISUO XI / 20 TEERISUO VI / TIPPASUO VII / TOLPANSUO VIII / TURKKISUO-KAITASUO I / TYRÄSUO / TÖRMÄSENSUO I / 172 UKONSAARENSUO VIII UKONSAARENSUO X / 14 UOLEVINSUO III / VAARASUO VIII VAASSANSUO I /94-97 VALKIAISSUO V /50-54 VALKINSUO VIII / VARISSUO I /47-50 VASIKKASUO VI / VASTASUO VII /91-98 VELLISUO VII / VENYMÄNSUO VIII / VERKONLAMMINSUO I / VIHANTASUO VIII / VIIDANMAANSUO / 8-13 VILMINSUO VII / VIRSUSUO VIII / VIRTAANSUO VIII /19-21 VITIKKOSUO IV / VITTASUO I /189 VOILAMMINSUO /

33 LIITE 1 (8) SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI / SIVUT VÄLIAHONSUO / VÄLISUO VIII / VÄÄRÄJOENSUO X / 16 VÄÄRÄSUO / YLÄ-KOIRASUO VII / ÄLLINSUO II / ÄMMÄNSUO IV / 71-76

34 POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991 LIITE 2 (1) JYRSINPOLTTOTURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohta Ominaisuus Raja-arvon koldisttnunen Yksikkö Ilmoitustarkkuus Raja-arvot l.aatuluokittain Toteamistapa - kattavuus ja Laajuus Ilo l. KOSTEUS SAAPUMIS- TILASSA Toimituserä -vähintään -enintään Yksittäinen kuomua -vähintään -enintään p-% p-% p% p% 0,1 0,1 0,1 0,1 40,0 60,0 38,0 65,0 40,0 56,0 38,0 63,0 40,0 50,0 38,0 60,0 A, I/vrk A, I /vrk C 2. TEHOLLINEN LÄMPÖARVO SAAPUMIS- TILASSA 3. ENERGIA- TIHEYS SAAPUMIS- TILASSA 4. TEHOLLINEN LÅMPÖARVO KUIVA- AINEESSA Toimituserä, vähintään MJ/kg 0,1 6,0 8,0 10,0 A, l/vrk Toimituserä, vähintään MWh/m' 0,01 0,50 0,70 0,80 A, I/vrk Kuukausierä, vähintään MJ/kg 0,01 18,00 18,00 19,00 B, I/vrk 5. TUHKA- PITOISUUS KUIVA- AINEESSA Kuukausierä enintään Toimituserä ja kuukausierä yhdeltä toimituspaikalta enintään p-% p-% 0,1 0,1 10,0 15,0 10,0 15,0 10,0 15,0 B, 1 /kk C 6. TUHKAN SULAMIS- KÄYTTÄYTYM. 7. RIKKI- PITOISUUS KUIVA- AINEESSA Kuukausierä, puolipallopiste vähintään 'C Kuulmusierä, enintään p-% 0,01 0, ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 0,30 ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu I C 0,30 B, 1/kk 8. SUURET KAPPALEET Kuorma, silmiikooltaan 200x200 mm t'aryritilållc jäävi osuus enintään p% 0,2 1,0 1,0 0,5 C Yksittäisen kappaleen suurin sallittu ulottuvuus ja tilavuus m m' 0,1 1,0 0,2 1,0 0,2 1,0 0,2 C C ellei etukäteen toisin ole sovittu 9. KARKEA AINES Toimituserä, 200x200 mm tåryritilån läpåisevä, mutta 40x40 mm seulalle jäävä osuus enintään p-% I 6 6 ellei etukäteen toisin ole sovittu 6 C 10. IRTOTIHEYS Kuorma, -vähintään -enintään kg/m' kg/m' C Raja-arvot Kattavuus Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ilmoitetun arvon mukainen, mikäli se poikkeaa raja-arvosta enintään puolet ilmoitustarkkuudesta epäedulliseen suuntaan. A. Koko ttrvemäärän kattava säännöllinen ominaisuuden mååritys turpeen arvon määrittämistä varten, B. Koko turvemäärän kattava säännöllinen ominaisuuden mäåritys, ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus määritetään satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa. Taajuus Ilmoitettu taajuus on våhimmäistaajuus, jolla ominaisuus måäritetään.

35 POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991 LIITE 2 (2) PALATURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohta Ominaisuus Raja-arvon kohdisttmtinen Yksikkö Ilmoitustarkkuus Raja-arvot Laatuluokiuain Toteamistapa - kotia~ ja laajuus P9 P11 P13 P15 ") 1. KOSTEUS SAAPUMIS- TILASSA Toimituserå -vähintään -eniniåån p% P-% 0,1 0,1 35,0 53,0 30,0 47,0 27,0 -) ,0 -) 33,0 A, Ilvrk A, I/vrk 2. TEHOLLINEN LÅMPÖARVO SAAPUMIS- TILASSA ) Toimituserii, vähintään MI/kg 0,1 9,0 11,0 13,0 15,0 A, I/vrk 3. ENERGIA- TIHEYS SAAPUMIS- TILASSA "') 4. TEHOLLINEN LAMPÖARVO KUIVA- AINEESSA Toimituaerä, vähintään MWh/mr 0,01 1, ,30 1,50 A, I/vrk Kuu ausierä, vähintään 0,01 18,00 19,00 19,00 20,00 B, 1/vrk 5. TUHKA- PITOISUUS KUIVA- AINEESSA Kuukausierä enintöön Toimituserå ja kuukausierä yhdeltä toimituapaikalta enintään P-% p% 0,1 0,1 10,0 15, ,0 12,0 6,0 8,0 B, 1 /kk C 6. TUHKAN SULAMIS- KÅYTTÅYTYM. Kuukausierä, puolipallopiste vähintään 'C C ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 7. RIKKI- PITOISUUS KUIVA- AINEESSA Kuukausierå, enintään p% 0,01 0,30 0,30 0,30 0,30 B, 1/kk I I ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 8. SUURET KAPPALEET Kuorma, suurin ulottuvuus enintään mm C osuus oninlåån P-% 0,1 1,0 1,0 1,0 1,0 olle etukäteen toisin ole sovittu 9. PALAKOKO Keskimääräiset mitat -halkaisija mm ellei etukäteen toisin c -pituus mm ole sovittu 10. HIENOAINEKSEN OSUUS Kuorma, ailmäkooltaan 20x20 mm verkkoseulan läpäisovi osuus enintään p% I ') tai 10 5 "") C ellei etukatcen toisin ole ilmoni, 11. IRTOTIHEYS Kuorma -vähintään kg/m' C -enintään kg/m' HUOMAUTUKSET : Pienkåyttöluokla, jonka osalta toteamisapa (-katavuus ja Laajuus) sovitaan tapauskohtaisesti. Erityiarajoitus kohdassa 5.2 Sovitaan toimitussopimuksessa käytetäänkö MJ/kg vai MWh/n?, ei molempia samanaikaisesti. Lisähuomautus: MJ/kg- ja MWh/m'- arvoja ei ole tästä syystä aynkronoitu keskenään. Seulottu kuonrauavailteessa. Raja-arvot Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ilmoitetun arvon mukainen, mikäli se poikkeaa raja-arvosta enintään puolet ilmoitustarkkuudesta epäedulliseen suuntaan. Kattavuus A. Koko turvemäärän kattava säännöllinen ominaisuuden määritys turpeen arvon määrittämistä varten. B. Koko turvemäärän kattava säännöllinen ominaisuuden määritys ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus määritetään satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa. Taajuus Ilmoitettu Laajuus on vähimmäisaajuus, jolla ominaisuus määritetään.