GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 299. Timo Suomi. ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUSTURVETUOTANTOON Osa VI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 299. Timo Suomi. ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUSTURVETUOTANTOON Osa VI"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 299 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUSTURVETUOTANTOON Osa VI The Mires and their Potentialities in Peat Production in the Municipality of Ilomantsi. Part VI Espoo 1996

2 Suomi, Timo Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. Osa VI. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti sivua, 29 kuvaa ja 3 liitettä. Ilomantsissa tutkittiin vuosina suota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha. Linjaverkostolla metrin välein sijaitsevilta tutkimuspisteiltä määritettiin mm. suotyypit, suon pinnan vetisyys ja mättäisyys, puulajisuhteet sekä puuston tiheys- ja kehitysluokka. Kairauksissa tutkittiin turvelajit, liejut ja pohjamaalajit. Tilavuustarkkoja näytteitä otettiin laboratoriomäärityksiä varten 596 kpl. Turvekerrostumien keskipaksuus on 1,8 m, josta heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintaturpeen osuus on 0,3 m. Tutkituissa soissa on turvetta yhteensä 108,87 milj. m'. Turvenäytteiden keskimääräinen lämpöarvo on 21,9 MJ/kg, kuivatilavuuspaino on 92 kg/suo-m', tuhkapitoisuus 2,9 % ja rikkipitoisuus 0,33 % kuivapainosta. Energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on 16 suolla yhteensä ha. Tuotantokelpoisen turpeen määrä on 43,66 milj. suo-m3, jonka kuivaainemäärä on 3,87 milj. t n ja energiasisältö 23,52 milj. MWh kuivalle turpeelle laskettuna. Avainsanat : suo, turve, energiaturve, Ilomantsi Timo Suomi Geologian tutkimuskeskus PL ESPOO ISBN ISSN

3 Suomi, Timo Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. Osa VI. The mires and their potentialities in peat production in the municipality of Ilomantsi. Part VI. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation pages, 29 figures, 3 appendices. In the municipality of Ilomantsi 25 mires were surveyed in The mires cover altogether hectares. The field work was carried out on survey line grids with study sites at the intervals of meters. Peat deposits were studied to determine the type and humification of peat. Also were studied for example the cover type and wetness of mire, amount of snags in the deposits and size, density and quality of trees. Altogether 596 samples were analysed in the laboratory. The mean depth of the mires is 1.8 m, including 0.3 m of slightly humified surfical layer. The amount of peat of the studied peatland is milj.m3. The average net calorific value of dry peat is 21.9 MJ/kg and bulk density 92 kg/m' in situ. The average ash content is 2.9 % and sulphur content 0.33 % of dry weight. The total peatland area suitable for fuel peat production is hectares. The amount of energy peat available is milj.m 3 in situ and the energy content milj. MWh as calculated for dry matter. Key words : peat, mire, fuelpeat, Ilomantsi. Timo Suomi Geological Survey of Finland P.O. Box 96 FIN ESPOO FINLAND

4

5 SISäLL SLUETTELO JO DANTO 7 TUTKIMUSMENE'1'ELMäT 7 Kenttötutkimukset 7 Laboratoriomööritykset 7 AINEISTON KäSITTEL 10 Laskelmat ja arviointiperusteet 10 Tulosten esitys 10 TUTKITUT SUOT Kuuksensuo Palosuo Larinsuo Alussuo Ilajansuo Pitkösuo Patamasuo Py reösuo Tasansuo E Tasansuo W Mikinsuo Sormuslamminsuo Taavinsuo Salmisuo Sammalpuronsuo Pieni Piitsonsuo Iso Piitsonsuo Selkösuo Lemisuo aravasuo Lömsönsuo Saunasuo Tallikankaansuo : Vinkaransuo Kurkisuo 36 TULOSTEN TARKASTELU 37 Tutkitut suot ja niiden turvekerrostumat 37 Tutkittujen soiden soveltuvuus turvetuotantoon 38 KIRJALLISUUTTA LIITTEET 40

6 Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. JO DANTO Ilomantsin yli 20 ha :n soiden pinta-alaksi on mitattu noin ha. Tömö on löhes kolmannes koko Pohjois-Karjalan löönin suovaroista Lappalainen ja önninen Geologian tutkimuskeskus teki ensimmöisen selvityksen Ilomantsin turvevarojen köytt kelpoisuudesta , j olloin tutkittiin harvalla linjaverkostolla noin hain suoalueet. Tömön ty n tuloksia on my hemmin hy dynnetty turveteollisuudessa ja erilaisten suojeluohjelmien laatimisessa. Soidensuojeluohjelmiin kuuluukin suota yhteensö ha. Lisöksi valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluu suota noin 800 ha. Turvetuotantoon on valmisteltu ha. Turvetutkimukset aloitettiin uudelleen vuonna Tutkimusten pöötarkoituksena on osoittaa turvetuotantoon soveltuvat alueet. Lisöksi tuotetaan runsaasti tietoa soista j a turpeesta muuta maanköyt n suunnittelua varten. Vuosina tutkittiin Ilomantsissa 133 suota yhteispinta-alaltaan noin ha. Tutkimukset painottuivat kunnan etelö- ja keskiosiin, missö suot tasaisemman topografian vuoksi ovat yhtenöisempiö ja laaja-alaisempia kuin pohjoisosassa kuva 1. Luettelo Ilomantsissa tutkituista soista on liitteessö 1 ja tuotantoon soveltuvista soista taulukossa 4 s. 39. Vuosien 1987 ja 1988 tutkimustulokset on julkaistu turveraporteissa 226 ja 243 Saarelainen 1989 ja Suomi Vuosien tuloksista on julkaistu Suomi 1993 a, 1993 b ja Suomi 1994 yhteenvedot, joista puuttuvat suokartat, profiilit ja laboratoriotulokset. ksityiskohtaiset tiedot tutkituista soista on tilattavissa GTK :n Völi-Suomen aluetoimistosta. Tössö raportissa on yhteenvedot vuosina tutkituista soista. Tutkittuja soita on 25 ja niiden yhteispinta-ala ha kuva 2. TUTKIMUSMENETELMäT Kenttötutkimukset Kenttötutkimukset suoritettiin siten, ettö tutkittavalle suolle laadittiin linjaverkosto, jossa selkölinjaa vasten on tehty poikkilinjoja yleensö metrin völein. Tutkimuspisteet ovat linjastoilla metrin völein Lappalainen, Sten ja öiki, Syvyydet on kairattu tutkimuspisteiden völistö sekö erillisiltö linjoilta 50 metrin völein. Tutkimuslinjat on vaaittu. Tutkimuspisteillö mööritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys, möttöisyys, puulajisuhteet, sekö puuston tiheysluokka, kehitysluokka ja hakkuut. Turvekerrostumien kairauksissa tutkittiin pööturvelaji sekö mahdollisten lisötekij iden möörö 6-asteikolla. Turpeen maatuneisuus mööritettiin maastot ihin soveltuvalla von Postin menetelmöllö 10-asteikko. Lisöksi mööritettiin turpeen kosteus 5-asteikolla ja kuituisuus sekö mahdolliset liejukerrokset ja pohjamaan laatu. Suossa olevan lahoamattoman puuaineksen liekojen mööröö tutkittiin kahden metrin syvyyteen asti. Laboratoriomööritykset Laboratoriomöörityksiö varten otettiin 44 nöytepisteeltö yhteensö 596 tilavuustarkkaa nöytettö. Nöytteistö mööritettiin maastossaturvelajit ja maatuneisuus sekö laboratoriossa happamuus, vesipi- toisuus, tuhkapitoisuus ja kuiva-ainemöörö. Lisöksi mööritettiin lömp arvo 278 :sta ja rikkipitoisuus 160 :sta nöytteestö ks. taulukko 1 s

7 Timo Suomi Kuva 1. Ilomantsissa tutkitut suot 8

8 Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. Kuva 2. Ilomantsissa tutkitut suot 1. Kuuksensuo 10. Tasansuo W 19. Lemisuo 2. Palosuo 11. Mikinsuo 20. aravasuo 3. Larinsuo 12. Sormuslamminsuo 21. Lömsönsuo 4. Alussuo 13. Taavinsuo 22. Saunasuo 5. Ilajansuo 14. Salmisuo 23. Tallikankaansuo 6. Pitkösuo 15. Sammalpuronsuo 24. Vinkaransuo 7. Patamasuo 16. Pieni Piitsonsuo 25. Kurkisuo 8. Py reösuo 17. Iso Piitsonsuo 9. Tasansuo E 18. Selkösuo 9

9 Timo Suomi AINEISTON KäSITTEL Laskelmat ja arviointiperusteet Turvemööröt, maatuneisuudet ja turvelajien osuudet on laskettu ns. vy hykelaskutapaa köyttöen önninen, Toivonen ja Grundstr m Siinö syvyysköyrien völiset alueet kösitetöön omina syvyysvy hykkeinöön 0,3-1,0 m, 1,0-1,5 m jne, joilta lasketaan erikseen turvemööröt. Nömö yhdistömöllö saadaan suon kokonaisturvemööra. Tuotantokelpoisen alueen vöhimmöissyvyytenö pidettiin yleensö 1,5 m :,i'ƒ. Turvemööristö on vöhennetty laadullisesti kelpaamattomat alueet ja suon pohjalle jöövö keskimöörin 50 cm paksu runsastuhkainen kerros. Miköli tuotantokelpoisen alueen pinta-ala ylittöö 20 ha on se ilmoitettu, ja sen energiasisölt laskettu. Arvioitaessa turpeen soveltuvuutta energiaturpeeksi nojauduttiin Turve- teollisuusliiton antamiin ohjeisiin turpeen laatuvaatimuksista liite 2. Turvekerrostuman köytt kelpoisuuden mööröö heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintaturpeen alla olevan pohjaturpeen laatuja möörö. Energiaturvetuotantoon soveltuvina pidetöön yleensö saravaltaisia turpeita ja 5-10 maatuneita rahkavaltaisia turpeita. Tuotantokelpoisten soiden heikosti maatunut rahkavaltainen pintaturve on laskettu mukaan energiaturvemööröön, miköli sitö ei erikseen ole suositeltu kasvuturpeeksi. Arviot turpeen soveltuvuudesta kasvuturpeeksi on tehty turvelajien, turpeessa esiintyvien lisötekij iden ja maatuneisuuden perusteella. My s rahkasammalryhmöt Acutifolia, Palustria, uspidata on huomioitu. Tulosten esitys Tössö raportissa esitetöön vain lyhyet yhteenvedot vuosina tutkituista soista. ksityiskohtaiset tiedot j okaisesta tutkitusta suosta on arkistoituna ja erikseen tilattavissa. Suoselostuksissa on mm. soiden pinta-alat, keskisyvyydet 1-4, 5-10 ja turvemööröt taulukoitu syvyysalueittain koko suo, yli 1, yli 1,5 ja yli 2 m. Tuotantoon soveltuvista soista on laskettu turpeen möörö, kuiva-ainemöörö j a energiasisölt. Laskelmat soiden energiasisöll stö perustuvat nöytteistö tehtyihin kuiva-aine- ja lömp arvomöörityksiin. Suokartoista ilmenee linjaverkosto ja turvekerrostuman paksuutta osoittavat syvyysköyröt kuva 3. Maatuneisuusprofiileissa on von Postin 10- asteikko jaettu neljöön osaan : heikosti 1-3, vöhön 4, kohtalaisesti 5-6 ja hyvin maatunut 7-10 turve. Turvelajiprofiileissa on kunkin kairauspisteen ylöpuolella suotyyppi ja liekoisuus kuva 4. Laboratoriomööritysten tulokset esitetöön taulukoin. Laboratorionöytteistö on mööritetty turvelaji, maatuneisuus, p, vesipitoisuus ja kuiva-ainemöörö. Lisöksi on tehty löm arvo- ja rikkimöörityksiö taulukko 1. GTK :n turvetutkimuksissa kerötyn aineiston kösittelemiseksi on laadittu ATK-ohjelmia, joilla saadaan monipuolinen kuva suosta. Töllaisia ovat esimerkiksi tasokartat, joilla on tutkimuspisteittöin esim. turpeen paksuus, suotyyppi, liekoisuus, suon pinnan korkeus, puusto, liejukerrokset tai pohjamaalajit kaksi tietoa/tutkimuspiste. Tasokartoin tai profiilein voidaan esittöö my s suon maatuneisuus, syvyys tai esimerkiksi energiasisölt. 1 0

10 Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. AO 2 A 5.9 / m % /2 2% /29 1/14 ' 22/ m 5 51 m A m soa , 6.4, h 6/' 6.4 4/ / /15 2m 8, l A m 09 4/19 3/ i4112 Kuva 3. Esimerkki suokartasta. Tutkimuspisteen ylöpuolella on keskimööröinen maatuneisuus ja alapuolella heikosti 1-4 maatuneen rahkavaltaisen pintaturpeen / koko kerrostuman paksuus desimetreinö. Syvyysköyröt ovat metrin völein. Katkoviivalla on merkitty 1,5 metrin syvyysköyrö. Merkkien selitys on liitteessö 3. M MP MRRTUNEISUUS 1,8 -. M SP IM5 - Oloa I' 1 li N i, lllp III l11111 ori 1111I IIIMIIIIIII IIII r lli, / I IIII11il li' IIIIIIIIIIIIIUIIIIII I 'I'IIIIiP I1n, P / IIhuiu I,,,,, llliiiiiiiir,iiii,iiin ' Ilil ltull u IM2 M MPT SUOT PIT.LIEKO-OSUMRT.TURVELRJIT JA PO JR RRLRJIT KORSU RRMU MERMU MERSU MERMU MERSU /0 R/0 5/0 RERMU RERMU 0/0 RERMU 4 SRMU 8/0 2/0 6/0 7/0 MERMU 2/0 4 /0 R/0 M MP -Ilo R A 1,3 142 AO Aö0. 0E TUTKIMUSKESKUS IURVEIUIMIMUM5E1 Kuva 4. Esimerkki turvelaji- ja maatuneisuusprofiilista. Merkkien selitys on liitteeessö

11 Timo Suomi Taulukko 1. Laboratorionöytteiden ja -mööritysten lukumöörö soittain. Suon nimi Lab. nöytteitö kpl Lömp - arvo mööritykset Rikkimööritykset 1. Kuuksensuo Palosuo Larinsuo Alussuo Ilajansuo Pitkösuo Patamasuo Py reösuo Tasansuo E Tasansuo W Mikinsuo Sormuslamminsuo Taavinsuo Salmisuo Sammalpuronsuo Pieni Piitsonsuo Iso Piitsonsuo Selkösuo Lemisuo aravasuo 21. Lömsönsuo Saunasuo Tallikankaansuo Vinkaransuo Kurkisuo 11 4 hteensö

12 Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. TUTKITUT SUOT 1. Kuuksensuo Kuuksensuo kl sijaitsee 18 km Ilomantsin keskustasta koilliseen attuvaaraan johtavan tien pohjoispuolella. Suon pinta-ala on 550 ha, josta yli 1,5 m syvöö on 405 ha. Tutkimuspisteitö on 195 kuva 5. Kuuksensuo rajoittuu lönnessö turvetuotanto- alueeseen ja muualla moreenimökiin. Suon pinta on m merenpinnan ylöpuolella ja viettöö lönteen. Vedet kerööntyvöt suon etelöosan löpi virtaavaan valtaoj aan, mistö edelleen Kuuksenlammen, Kuuksenpuron ja Naurispuron kautta Kelsimönjokeen. Kuva 5. Tutkimuspisteiden sijainti Kuuksensuolla. 1 3

13 Timo Suomi leisimmöt suotyypit ovat ojitetulla itö- ja etelöosalla sararömemuuttuma sekö paikoin isovarpuröme- ja tupasvillarömemuuttuma. Lönsiosien ojittamattomat avosuoalueet ovat pööosin saranevaa ja pohjoisosassa B-linjasto my s lyhytkorsinevaa, silmökenevaa ja kalvakkanevaa. Suon keskiosassa on pienellö alueella rimpinevaa ja pohjoisempana keidasrömettö. Kuuksensuon ojitetun alueen n. 75 % suotyypit ovat muuttuma-asteella ja puusto pööosin pinotavaraa. Turpeesta on 38 % rahkavaltaista, 61 % sara- valtaista ja 1 % ruskosammalvaltaista. Turve on valtaosin puuta sisöltövöö rahkasaraturvetta, jossa my s jörviruoko on yleisenö lisötekijönö. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2. leisimmöt pohjamaalajit ovat hiekka, moreeni ja hiesu. Kuuksensuolla on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 405 ha. Liekoisuus suolla on vöhöistö ja heikosti maatunut rahkavaltainen pintakerros valtaosalla suota erittöin ohut. Turve soveltuu parhaiten jyrsinturpeeksi. 2. Palosuo Palosuo kl sijaitsee 35 km Ilomantsin keskustasta koilliseen attuvaaraan johtavan tien itöpuolella. Suon pinta-ala on 110 ha, josta yli 1,5 m syvöö on 42 ha. Tutkimuspisteitö on 52 kuva 6. Palosuo rajoittuu etelössö turvetuotantoalueeseen ja muualla moreenimökiin. Suon pohjoisosat Römepuron etelöpuolella on raivattu pelloksi. Palosuon pinta m mpy viettöö pohjoisosassa pohjoiseen ja etelöosassa etelöön. Vedet laskevat pohjoisessa Römepuroon, joka virtaa itöön Puohtiinpuroon. leisimmöt suotyypit ovat rahkaröme, itö- ja pohjoisosassa my s rahkaneva. Reunoilla on pohjoisosassa kangasrömettöja etelöosassa tupasvillarömettö. Suon pohjoisosat on ojitettu. Turpeesta on 75 % rahkavaltaista ja 25 % saravaltaista. Turve on valtaosin tupasvillaa sisöltövöö sararahkaturvetta. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9. Liekoja on runsaasti 3,5 %. leisin pohjamaalaji on moreeni. Palosuo ei sovellu energiaturvetuotantoon suon syvyyteen nöhden liian paksun rahkavaltaisen pintakerroksen vuoksi. 3. Larinsuo Larinsuo kl sijaitsee 35 km Ilomantsin keskustasta pohjoiseen attuvaaraan johtavan tien lönsipuolella. Suon pinta-ala on 65 ha, josta yli 1,5 m syvöö on 46 ha. Tutkimuspisteitö on 46 kuva 7. Suo rajoittuu pohjoisessa hiekkakumpareisiin, etelössö moreenimökiin ja luoteessa Ilajansuohon. Larinsuon pinta m mpy viettöö voimakkaasti pohjoiseen. Vedet laskevat pohjoiseen Ilajansuolle, josta lampien kautta Römepuroon. leisimmöt suotyypit ovat suon keskiosassa saraneva- ja lyhytkorsinevamuuttuma. Pohjoisosassa on keidasröme- ja silmökenevamuuttumaa. Paikoin on my s rahkaröme-, tupasvillaröme- ja iso- varpurömemuuttumaa. Suo on ojitettu etelöisintö osaa lukuunottamatta. Turpeesta on 73 % rahkavaltaista ja 27 % saravaltaista. Turve on pööosin tupasvillaa sisöltövöö sararahkaturvetta, jossa my s puu, varvut ja jörviruoko ovat yleisiö lisötekij itö. Suon keskiosassa pintaturve on rahkasaraturvetta, jossa on runsaasti varpujaja suolevökk ö. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6. leisin pohjamaalaji on moreeni. Larinsuolla on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 46 ha. Turpeen laatu on kuitenkin energiaturpeena heikohkoa. 1 4

14 Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. Kuva 6. Tutkimuspisteiden sijainti Palosuolla. Kuva 7. Tutkimuspisteiden sijainti Larinsuolla. 1 5

15 Timo Suomi 4. Alussuo Alussuo kl sijaitsee 35 km Ilomantsin keskustasta koilliseen attuvaaraan johtavan tien - lönsipuolella. Alussuon pinta-ala on 210 ha, josta yli 1,5 m syvöö on 142 ha. Tutkimuspisteitö on 92 kuva 8. Alussuo rajoittuu pohjoisessa Ilajansuohon ja muualla moreenimökiin. Suon pinta on m merenpinnan ylöpuolella ja viettöö lönteen. Vedet laskevat lounaaseen Kaitoinsuolle, mistö edelleen Polttopuroon ja Rahejörveen. Marjalammesta ja sen ympörist stö vedet virtaavat koilliseen Ilajansuolle. leisimmöt suotyypit ovat luonnontilaisella koillisosalla sararöme ja saraneva. Ojitetut lounaisosat ovat pööosin sararömemuuttumaa. Reunoilla on yleisimmin rahkaröme-, isovarpuröme- ja tupasvillarömemuuttumaa, etelöosassa my s korpityyppejö. Suon kaakkoisosat Sammalsuon alueella ovat keskiosassa lyhytkorsinevaa ja reunemmalla pööosin sararömettö. Turpeesta on 28 % rahkavaltaista, 71 % saravaltaista ja 1 % ruskosammalvaltaista. Turve on valtaosin rahkasaraturvetta, jossa puu, jörviruoko ja korte ovat yleisiö lisötekij itö. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0. Liekoja on keskimööröisesti 2,1 %. leisin pohjamaalaji on moreeni. Alussuolla on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 120 ha. Pohjaturpeen rikkipitoisuus on suuri. n-- a aar N - A Saari n v n L i -- kkamöki n k -aho M jo aara L insu n -- n - - n 1 n - -, -Sammalsuoo-- invaa ni 1ajas4ore- -n / ƒ - h1 O 1n s U n Maanmittauslaitos, n 1 -n I,k h o n n kb r 1 Kuva 8. Tutkimuspisteiden sijainti Alussuolla. 16

16 Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. 5. Ilajansuo Ilajansuo kl sijaitsee attuvaaran lönsipuolella noin 40 km Ilomantsin keskustasta koilliseen. Suon pinta-ala on 530 ha, josta yli 1,5 m syvöö on 3 50 ha. Tutkimuspisteitö on 181 kuva 9. Suo rajoittuu pohjoisessa hiekkavaltaiseen Likosörkköön, etelössö Alussuohon ja idössö suopeltoihin sekö Pitkösuohon. Lönnessö korkeat moreenimöet erottavat Ilajansuon Valkeasuosta. Suon pinta m mpy viettöö kaakkoon kohti Laskulampea ja Römelampea, joista vedet laskevat Römepuroa my ten Ilajanjokeen. leisimmöt suotyypit ovat pohjois- ja luoteisosissa keidasröme ja silmökeneva, keskiosassa lyhytkorsineva ja etelöosassa sararömemuuttuma. Saranevaa on suon lönsireunalla sekö umpeen kasvaneen Laskulammen ympörist ssö. Kaakkoisosassa on keidasröme- ja rahkarömemuuttumaa ja itöosassa aukilammen lönsipuolella rimpinevaa. Ojitetulla alueella on 40 % tutkimuspisteistö. Turpeesta on 42 % rahka-, 54 % sara- ja 4 ruskosammalvaltaista. Turve on valtaosin rahkasaraturvetta, jossa on puuaineksen lisöksi paikoin Kuva 9. Tutkimuspisteiden sijainti Ilajansuolla. 17

17 Timo Suomi my s jörviruokoa ja kortetta lisötekijönö. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9. Liekoja on erittöin vöhön. leisimmöt pohjamaalajit ovat moreeni, hieta ja hiekka. Ilajansuon yli 1,5 m syvöstö alueesta soveltuu energiaturvetuotantoon 320 ha. Tuotantoa haittaavia tekij itö ovat paikoin paksuhko heikosti maatunut rahkavaltainen pintakerros sekö suolla olevat lammet. Suolla on heikosti maatunutta rahkaturvetta paikoin my s pohjakerroksessa. 6. Pitkösuo Pitkösuo kl , sijaitsee 38 km Ilomantsin keskustasta koilliseen. aatuvaaraan johtava tie jakaa suon kahteen osaan. Suon pintaala on 800 ha, josta yli 1,5 m syvöö on 225 ha. Tutkimuspisteitö on 284 kuva 10. Suo rajoittuu luoteessa jyrkköpiirteiseen harjuun ja idössöpeltoihin jamoreenimökiin. Etelössö ja kaakossa ovat L yt suon turvetuotantoalueet ja lönnessöllajansuo. Pitkösuon luoteis-ja pohjoisosat on osittain raivattu pelloksi. Suon pinta on m merenpinnan ylöpuolella ja viettöö kaakkoon. Vedet laskevat lönsiosasta ojia my ten Römepuroon, joka virtaa kaakkoon Ilajanjokeen. Itöosien vedet laskevat Merojaa pitkin kaakkoon Puohtiinpuroon ja Ilajanjokeen. leisimmöt suotyypit ovat kaakkois- ja etelöosissa tupasvillaröme- ja rahkarömemuuttuma, paikoin my s sararömemuuttuma. Matalimmat alueet ovat kangasrömemuuttumaa. Puolukkaturvekangasta, korpirömettö ja korpia on pööasiassa suon itöreunalla. Sararömemuuttumaa on laajalla alueella suon lönsiosassa ulottuen aivan pohjoisim- masta osasta -linjasto peltojen etelöpuolelle Römepuroon asti. Sararömemuuttumaa on my s lounaisosan peltojen ympörist ssö. Pohjoisosassa völillö A on ojittamaton keidas-ja rahkarömeen alue. Turpeesta on 44 % rahka-, 53 % sara- ja 3 ruskosammalvaltaista. leisin turvelaji on sararahkaturve, joka paikoitellen sisöltöö runsaasti puuta ja jörviruokoa. Rahkavaltainen turve, jossa tupasvilla on yleinen lisötekijö, painottuu suon pohjoisosiin. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2. Liekoja on vöhön 1,2 %. leisimmöt pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Pitkösuota ei suositella turvetuotantoon. Valtaosalla suoalueesta tuotannon estöö suon mataluus sekö syvyyteen nöhden liian paksu rahkavaltainen pintakerros. Paikoin on runsaasti liekoja ja rikkipitoisuudet ovat korkeat 0,5-2,5 %. Pitkösuolla on 160 ha :n alueella laadultaan kohtalaista energiaturvetta. Turvekerrostuman rikkipitoisuus on kuitenkin erittöin korkea. 7. Patamasuo Patamasuo kl sijaitsee noin 50 km Ilomantsin keskustasta koilliseen Köenkoskelta attuvaaraan johtavan tien pohjoispuolella. Suon pinta-ala on 120 ha, josta yli 1,5m syvöö on 73 ha. Tutkimuspisteitö on 63 kuva 11. Suo rajoittuu Palokankaan hiekkamuodostumiin. Patamasuon pinta on m merenpinnan ylöpuolella ja viettöö pööosin pohjoiseen. Vedet laskevat pohjoiseen Sörkijörveen, mistö edelleen Sörkipuroa my ten attujokeen. Tutkimuspisteistö on 31 % avosuolla, 63,% römeellö ja 6 % korvessa. leisimmöt suotyypit ovat etelöosassa A-linjastolla silmökeneva ja keidasröme, itöosassa -linjasto rahkaröme ja pohjoisosassa B-linjasto rahkaneva. Reunoilla ja matalilla alueilla on kangas- ja korpirömettö. Ojitusta on vain Sörkijörven etelöpuolella ja suon etelöosassa. Turpeesta on 65 % rahkavaltaista ja 35 % saravaltaista. leisin turvelaji on sararahkaturve. Tupasvilla, puu, ja suolevökk ovat yleisimmöt lisötekijöt. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4. leisin pohjamaalaji on moreeni. Patamasuo ei sovellu energiaturvetuotantoon. eikosti maatunut rahkavaltainen pintakerros on paksu. Lisöksi suo on muodoltaan rikkonainen ja pohjaltaan epötasainen. 1 8

18 Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. Kuva 10. Tutkimuspisteiden sijainti Pitkösuolla. 1 9

19 Timo Suomi Kuva 11. Tutkimuspisteiden sijainti Patamasuolla. 8. Py reösuo Py reösuo kl sijaitsee 40 km Ilomantsin keskustasta koilliseen. Suon pinta-ala on 3 5 ha, josta yli 1,5 m syvöö on 5 ha. Tutkimuspisteitö on 20 kuva 12. Suo rajoittuu Palokankaan hiekkamuodostumiin. Suon pinta on m merenpinnan ylöpuolella ja viettöö lönteen. Vedet laskevat attuj örveen. Tutkimuspisteistö on 24 % avosuolla ja 76 römeellö. leisimmöt suotyypit ovat etelöosassa keidasröme ja pohjoisosassa rahkarömemuuttuma. Reunoilla on kangasrömettö. Suon pohjoisosat on ojitettu. Turpeesta on 53 % rahkavaltaista ja 47 saravaltaista. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,3 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,0. Py reösuo ei sovellu turvetuotantoon mataluutensa ja suon syvyyteen nöhden liian paksun rahkavaltaisen pintakerroksen vuoksi. Kuva 12. Tutkimuspisteiden sijainti Py reösuolla. 2 0

20 Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. 9. Tasansuo E Tasansuo E kl sijaitsee 45 km Ilomantsin keskustasta koilliseen attuvaarasta Lieksaan johtavan tien lönsipuolella. Suon pinta-ala on 145 ha, josta yli 1,5 m syvöö on 104 ha. Suolla on 79 tutkimuspistettö kuva 13. Suo rajoittuu lönnessö ja pohjoisessa hiekkakankaisiin ja etelössö moreenimökiin. Suon pinta m mpy viettöö itöosassa itöön ja lönsiosassa B-linjaston alueella pohjoiseen. Vedet laskevat itöön Lietojaan. leisimmöt suotyypit ovat itöosassa turvekankaat ja korvet sekö korpirömemuuttuma. Lönsiosat ovat pööosin keidasrömettö ja silmökenevaa sekö niiden muuttumaa. Suo on pööosin ojitettu 80 %. Luonnontilaista aluetta on vain suon lounaisosassa. Turpeesta on 62 % rahkavaltaista ja 38 % saravaltaista. Turve on valtaosin sararahka- ja rahkasaraturvetta, jossa on runsaasti puuta ja paikoin my s jörviruokoalisötekijönö. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0. leisin pohjamaalaji on moreeni. Tasansuo ei sovellu energiaturvetuotantoon. Paikoin on energiaturvetta suon pintaosassakin, mutta yleensö heikosti maatunut rahkavaltainen pintakerros on paksu ja heikosti maatunutta rahakaturvetta on joskus linsseinö pohjaturpeessakin. Puusto on paikoin kookasta ja pohja epötasaista. Kuva 13. Tutkimuspisteiden sijainti Tasansuo E :llö. 2 1

21 Timo Suomi 10. Tasansuo W Tasansuo W kl sijaitsee noin 50 km Ilomantsin keskustasta koilliseen attujärven itäpuolella. Suon pinta-ala on 200 ha, josta yli 1,5 m syvää on 120 ha. Tutkimuspisteitä on 93 kuva 14. Suo rajoittuu lännessä jyrkkäpiirteiseen harjuun ja muualla kumpumaisiin hiekka- tai moreenimäkiin. Suon pohjoisosa on erittäin rikkonaista aluetta, missä moreenikumpareiden välit ovat soistuneet. Suon pinta on m merenpinnan yläpuolella ja viettää länteen. Vedet laskevat länteen attujärveen. leisimmät suotyypit ovat eteläosassa A-linjasto sararäme ja tupasvillaräme sekä avosuolla sara-, kalvakka- ja lyhytkorsineva. Pohjoisosan avosuoalueet ovat pääasiassa silmäkenevaa, rämealueet rahkaräme- ja tupasvillarämeojikkoa sekä korpirämemuuttumaa. Myös kangasräme on yleinen suotyyppi pohjoisosassa hiekkakumpujen pirstomalla alueella. Turpeesta on 58 % rahkavaltaista ja 42 % saravaltaista. Turve on valtaosin puuta sisältävää rahkasara- ja sararahkaturvetta. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3. Liekoja on keskimääräisesti 2,1 %. leisin pohjamaalaj on moreeni, paikoin on myös hiesua ja hietaa. Tasansuon eteläosan yli 1,5 m syvästä alueesta 45 ha soveltuu energiaturvetuotantoon. Pohjan epätasaisuus j a kuivatusvaikeuksia aiheuttavat lammet haittaavat suon hyödyntämistä. Plu 1,, A Kuva 14. Tutkimuspisteiden sijainti Tasansuo W :llä. 11. Mikinsuo Mikinsuo kl sijaitsee attujärven länsipuolella noin 54 km Ilomantsin keskustasta pohjoiseen. Suon pinta-ala on 160 ha, josta yli 1,5 m syvää on 93 ha. Tutkimuspisteitä on 102 kuva 15. Suo rajoittuu hiekkaisiin moreenikumpuihin. Mikinsuon pinta on m merenpinnan yläpuolella ja viettää lounaaseen. Vedet laskevat ojia ja puroja myöten etelään attujokeen. Länsiosan vedet virtaavat länteen Aittosenjokeen ja edelleen arkkojärveen. leisin suotyyppi on tupasvillarämemuuttuma. Suon länsiosassa A-linjasto on lisäksi sararämemuuttumaa sekä itäosassa B-linjasto rahkarämeja isovarpurämemuuttumaa. Myös kangasrämemuuttuma on yleinen suotyyppi. 22

22 Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. Turpeesta on 72 % rahka-, 27 % sara- ja 1 % ruskosammalvaltaista. Turve on valtaosin sararahkaturvetta, jossa puu ja tupasvilla ovat yleisiä lisätekijöitä. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 6,0. leisin pohjamaalaji on moreeni, paikoin on myös hietaa ja hiekkaa. Suon keskiosassa on pienellä alueella alle metrin paksuinen liejukerros. Mikinsuollaon93 ha energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta. eikosti maatunut rahkavaltainen pintakerros on paikoin paksuja pohjaosankin turve on paikoitellen energiaturpeena heikkolaatuista. Kuva 15. Tutkimuspisteiden sijainti Mikinsuolla. 12. Sormuslamminsuo Sormuslamminsuo kl sijaitsee attujärven länsipuolella noin 52 km Ilomantsin keskustasta pohjoiseen. Suon pinta-ala on 190 ha, josta yli 1,5 m syvää on 105 ha. Tutkimuspisteitä on 84 kuva 16. Suo rajoittuu lännessä moreenimäkiin, luoteessa Elimonjärveen ja muualla hiekkaiseen kumpumoreenialueeseen. Keskiosan läpi kulkee paikallistie. Suon pinta m mpy viettää länteen. Vedet laskevat suon keskiosasta Sormuslampeen, josta edelleen puroa myöten länteen Aittosenjo- keen. Koillisosassa olevan lammen ympäristöstä vedet virtaavat pohjoiseen attujärveen. Tutkimuspisteistä on 4 % avosuolla ja 96 % rämeellä. leisin suotyyppi on tupasvillarämemuuttuma, sekä paikoin isovarpuräme- ja rahkarämemuuttuma. Reunoilla on yleisesti kangasrämemuuttumaa. Suo on länsiosia lukuunottamatta ojitettu. Turpeesta on 65 % rahka-, 34 % sara- ja 1 ruskosammalvaltaista. leisin turvelaji on sararahkaturve,jossa tupasvilla ja puu ovat yleisimmät lisätekijät. Liekoja on keskimääräisesti 2,4 %. 2 3

23 Timo Suomi leisin pohjamaalaji on moreeni, paikoin on myös tantoon soveltuvaa aluetta. Muualla tuotannon eshietaa. Lampien ympäristössä on paksuimmillaan tää paksuhko heikosti maatunut rahkavaltainen noin metrin paksuisia liejukerroksia. pintakerros sekä kuivatusvaikeudet. Liekoisuus on Sormuslamminsuolla on 44 ha energiaturvetuo- suhteellisen runsasta koko suon alueella. Kuva 16. Tutkimuspisteiden sijainti Sormuslamminsuolla 13. Taavinsuo Taavinsuo kl sijaitsee noin 20 km Ilomantsin keskustasta luoteeseen. Suon pinta-ala on 160 ha, josta yli 1,5 m syvää on 111 ha. Tutkimuspisteitä on 61 kuva 17. Lännessä ja pohjoisessa suo rajoittuu Koitajokeen, etelässä Taavinpuroon ja idässä moreenimäkiin. Suon pinta on m mpy ja viettää luoteeseen kohti Koitajokea. Vedet laskevat keskija pohjoisosasta suoraan Koitajokeen ja eteläosasta Taavinpuroon, mistä edelleen Koitajokeen. leisimmät suotyypit ovat eteläosassa sararämemuuttuma, keskiosassa keidasräme-, rahkaräme- ja rahkanevamuuttuma ja pohjoisosassa tu- pasvillaräme. Taavinsuo on ojitettu pohjoisosaa lukuunottamatta. Turpeesta on 47 % rahka-, 52 % sara-ja 1 % ruskosammalvaltaista. Saravaltaista turvetta on suon eteläosassa, kun taas pohjoisosassa vallitsevat rahkavaltaiset turpeet. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5. Liekoja on keskimääräisesti 2,8 %. leisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Taavinsuolla on 111 ha energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta. Suolla on paksuhko heikosti maatunut rahkavaltainen pintakerros ja paikoitellen runsaasti liekoja. 2 4

24 Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. Kuva 17. Tutkimuspisteiden sijainti Taavinsuolla. 14. Salmisuo Salmisuo kl sijaitsee Mekrijärventien länsipuolella noin 15 km Ilomantsin keskustasta pohjoiseen. Suon pinta-ala on 155 ha, josta yli 1,5 m syvää on 101 ha. Tutkimuspisteitä on 64 kuva 18. Suo rajoittuu etelässä Mekrijärveen, lännessä ja pohjoisessa Koitajokeen ja idässä hiekkaiseen muodostumaan, joka etelämpänä on moreenivaltaista. Suon pinta on m merenpinnan yläpuolella. Pohjoisosan vedet laskevat luoteeseen Koitajokeen ja eteläosan etelään Mekrijärveen. leisimmät suotyypit ovat keidas- ja rahkaräme, lyhytkorsinevaräme, ja sararäme. Paikoin on myös lyhytkorsi- ja rahkanevaa. Suo on lähes kokonaan ojittamaton. Turpeesta on 72 % rahka-, 27 % sara- ja 1 ruskosammalvaltaista. Suon pintaosa on yleensä tupasvillarahkaturvetta. Tämän alla on rahkasaraturvetta, jossa on usein tupasvillaa ja puuta lisätekijänä. Pohjaturve on valtaosin puunsekaista sararahka-ja rahkasaraturvetta. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6. Liekoja on keskimääräisesti 2,9 %. leisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hieta ja hiesu. Salmisuo ei sovellu energiaturvetuotantoon. Paksuhkon heikosti maatuneen pintakerroksen alla on energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta keskimäärin parin metrin paksuudelta. Turve on kuitenkin laadultaan vaihtelevaa ja heikosti maatunutta rahkaturvetta on linsseinä myös pohjaturpeessa. 2 5

25 Timo Suomi Kuva 18. Tutkimuspisteiden sijainti Salmisuolla. 15. Sammalpuronsuo Sammalpuronsuo kl sijaitsee Koitajoen pohjoispuolella noin 23 km Ilomantsin keskustasta pohjoiseen. Suon pinta-ala on 95 ha, josta yli 1,5 m syvää on 55 ha. Tutkimuspisteitä on 47 kuva 19. Suo rajoittuu idässä Koitajokeen, pohjoisessa Piitsonkankaaseen j a muualla moreenimäkiin. Suon pinta on m merenpinnan yläpuolella. Vedet laskevat luoteisosasta lounaaseen ja kaakkoisosasta kaakkoon Koitajokeen. leisimmät suotyypit ovat keidasräme- ja rahkarämemuuttuma. Reunoilla on yleisesti sararäme- ja kangasrämemuuttumaa. Turpeesta on 44 % rahkavaltaista ja 56 % saravaltaista. leisimmät turvelajit ovat suon pintaosassa tupasvillansekainen rahka- tai sararahkaturve ja pohjaosassa usein puuta sisältävä rahkasaraturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7. Liekoja on keskimääräisesti 2,8 %. leisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Sammalpuronsuo ei sovellu energiaturvetuotantoon lähinnä erittäin korkean rikkipitoisuuden vuoksi. Lisäksi suon pohja on epätasainen ja liekoisuus paikoin runsasta. 2 6

26 Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. saa ri- pitassaari ryräsaa t r-- t7s l a a r i Maanmittauslaitos, lupa nro 246/MAA/96 Kuva 19. Tutkimuspisteiden sijainti Sammalpuronsuolla. 16. Pieni Piitsonsuo Pieni Piitsonsuo kl sijaitsee Koitajoen pohjoispuolella 19 km Ilomantsin keskustasta pohjoiseen. Suon pinta-ala on 140 ha, josta yli 1,5 m syvää on 77 ha. Tutkimuspisteitä on 55 kuva 20. Suo rajoittuu lännessä Piitsonpuroon, koillisessanaarvantiehen ja etelässä Koitajokeen sekä siitä haarautuvaan Kelsimänjokeen. Idässä on hiekkavaltainen harjumuodostuma ja muualla moreenikumpareita. Suon pinta on m mpy ja viettää pääosin lounaaseen. Vedet laskevat pohjois- ja keskiosista suon länsipuolella etelään virtaavaan Piitsonpuroon ja eteläosasta etelään Koitajokeen. Tutkimuspisteistä on 97 % rämeellä ja 3 korvessa. leisimmät suotyypit ovat keidasrämeja rahkarämemuuttuma. Turpeesta on 91 % rahkavaltaista ja 9 % saravaltaista. leisimmät turvelajit ovat suon pintaosassa tupasvillarahkaturve ja pohjaosassa usein puuta sisältävä sararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1. Liekoja on erittäin vähän 0,9 %. leisin pohjamaalaji on moreeni, paikoin myös hiekka tai hieta. Pieni Piitsonsuo soveltuu energiaturvetuotantoon. Soveltuvan alueen pinta-ala on 77 ha. o 0 4J ro to ro 0 ro 13 1 x P ' f onsär kä-- Kuva 20. Tutkimuspisteiden sijainti Pienellä Piitsonsuolla. 2 7

27 Timo Suomi 17. Iso Piitsonsuo Iso piitsonsuo kl sijaitsee Naarvaan johtavan tien länsipuolella noin 20 km Ilomantsin keskustasta pohjoiseen. Suon pinta-ala on 335 ha, josta yli 1,5 m syvää on 238 ha. Tutkimuspisteitä on 145 kuva 21. Suo rajoittuu idässä Piitsonpuroon, lännessä hiekkakankaaseen, ja pohjoisessa Lemisuohon. Suon pinta on m merenpinnan yläpuolella. Vedet laskevat keski- ja eteläosasta kaakkoon Piitsonpuroon ja Koitajokeen. Pohjoisosan vedet valuvat lounaaseen Ahvenojaan, joka virtaa Koitajokeen. Tutkimuspisteistä on 5 % avosuolla, 91 % rämeellä, 2 % korvessa ja 2 % turvekankaalla. leisin suotyyppi on keidasrämemuuttuma, joka reu- nemmalle mentäessä vaihettuu rahka- ja tupasvillarämeeksi. Pohjoisosassa on myös sararämemuuttumaa. Turpeesta on 60 % rahka-, 39 % sara- ja 1 ruskosammalvaltaista. Pintaturve on yleensä tupasvillarahkaturvetta ja pohjaturve puuta sekä paikoin kortetta ja raatetta sisältävää rahkasaraturvetta. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 japolttoturpeeksi soveltuvan osan 5,8. Liekoja on vähän 1,0 %. leisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Iso Piitsonsuo soveltuu energiaturvetuotantoon. Soveltuvan alueen pinta-ala on 238 ha. Kuva 21. Tutkimuspisteiden sijainti Isolla Piitsonsuolla. 2 8

28 Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. 18. Selkäsuo Selkäsuo kl sijaitsee Koitajoen itäpuolella 16 km Ilomantsin keskustasta koilliseen. Suon pinta-ala on 590 ha, josta yli 1,5 m syvää on 330 ha. Tutkimuspisteitä on 229 kuva 22. Suo rajoittuu lännessä Koitajokeen ja luoteessa Kelsimänjokeen. Idässä moreeniselänteet erottavat Selkäsuon turvetuotantoalueesta. Suon halkaisee luode-kaakkosuunnassa Naarvantie. Suon pinta m mpy viettää länteen kohti Koitajokea. leisin suotyyppi on luonnontilassa olevalla eteläosalla saraneva. Keskiosat ovat pääosin saraneva- ja lyhytkorsinevamuuttumaa, jotka ovat nykyisin istutettua mäntytaimikkoa. Pohjoisosat ovat pääosin keidasrämemuuttumaa. leisiä suotyyppejä ovat lisäksi sararäräme-, rahkaräme- ja tupasvillarämemuuttuma sekä reunoilla kangas- rämemuuttuma. Ojitetulla alueella on 72 % tutkimuspisteistä. Turpeesta on 44 % rahkavaltaista, 56 % saravaltaista. leisimmät turvelajit ovat tupasvillarahkatai sararahkaturve sekä rahkasaraturve, jossa puu on yleinen lisätekijä. Saravaltainen turve painottuu suon eteläosiin. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6,1. Liekoja on vähän 1,6 %. leisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Turvelaatunsa puolesta Selkäsuo soveltuisi turvetuotantoon. Suon eteläosan saraturpeet ovat yleensä hyvin maatuneita. Selkäsuota ei kuitenkaan suositella energiaturvetuotantoon, koska etelä- ja länsiosissa Koitajoki aiheuttaa kuivatusvaikeuksia. Pohjoisosa taas on rikkonaista ja turve laadultaan heikompaa kuin eteläosassa. 19. Lemisuo Lemisuo kl sijaitsee noin 23 km Ilomantsin keskustasta pohjoiseennaarvaan johtavan tien länsipuolella. Suon pinta-ala on 405 ha, josta yli 1,5 m syvää on 230 ha. Tutkimuspisteitä on 161 kuva 23. Suo rajoittuu pohjoisessa ja idässä Palokankaan reunamuodostumaan, etelässä Piitsonsuohon ja idässä Ruununsuohon. Suon keskiosat ovat rikkonaista moreenisaarekkeiden pirstomaa aluetta. Suon pinta on m merenpinnan yläpuolella ja viettää pääosin lounaaseen. Vedet laskevat etelään virtaavaan Kivipuroon, Ahvenojaan ja edelleen Koitajokeen. leisin suotyyppi on sararämemuuttuma. Paikoin on saraneva-, tupasvillaräme- ja korpiräme- muuttumaa. Reunoilla ja suon länsiosassa on myös korpia ja turvekankaita. Turpeesta on 32 % rahkavaltaista ja 68 % saravaltaista. Turve on valtaosin sararahkaturvetta, jossa puu ja korte ovat yleisiä lisätekijöitä. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6. Liekoja on keskimääräisesti 3,0 %. leisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hieta ja hiekka. Lemisuo soveltuu turvelaatunsa puolesta energiaturvetuotantoon. Suon hyödyntämistä haittaavia tekijöitä ovat suon rikkonaisuus, pohjan epätasaisuus ja runsas liekoisuus. Lisäksi puusto on aika kookasta ja tiheää sekä rikkipitoisuus suhteellisen korkea. Välttävästi turvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 230 ha. 20. aravasuo aravasuo kl sijaitsee Kelsimänjoen länsipuolella noin 22 km Ilomantsin keskustasta pohjoiseen. Suon pinta-ala on 110 ha, josta yli 1,5 m syvää on 4 ha. Tutkimuspisteitä on 51 kuva 24. Suo rajoittuu pohjoisessa Palokankaan reunamuodostumaan, lännessä harjuun ja muualla moreenimäkiin. Suon pinta on m merenpinnan yläpuolella ja viettää etelään. Vedet laskevat aravapuroon ja Kelsimänjokeen. leisimmät suotyypit ovat kangasräme -, tupasvillaräme-ja sararämemuuttuma. Turpeesta on 57 % rahkavaltaista ja 43 % saravaltaista. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7. Liekoja on erittäin vähän. leisimmät pohjamaalajit ovat moreenija hiesu. aravasuo ei sovellu turvetuotantoon mataluutensa vuoksi. 2 9

29 Timo Suomi 3 0 Kuva 22. Tutkimuspisteiden sijainti Selkäsuolla.

30 -M 5 -ä a sa dlf, s la m.. I.s J7 ' g 9,, ISEMS-ME Si-MEE:i mulu 1 1

31 ' I v i ä.. A Vaw4, -a2 e :T Ja 1 ä ä7jc 45' -

32 Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. Turpeesta on 54 % rahka-, 40 % sara- ja 6 % ruskosammalvaltaista. leisimmät turvelaj it ovat usein puuta sisältävät sararahka- ja rahkasaraturpeet. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6. Liekoja on vähän. leisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiesu ja hiekka. Lämsänsuolla on 110 ha energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta. Soveltuvan alueen itäosassa turve on saravaltaista ja puusto kookasta. Länsiosassa heikosti maatunut rahkavaltainen pintakerros on paikoin paksu. 22. Saunasuo Saunasuo kl sijaitsee 26 km Ilomantsin keskustasta pohjoiseen. Suon pinta-ala on 120 ha, josta yli 1,5 m syvää on 64 ha. Tutkimuspisteitä on 56 kuva 26. Suo rajoittuu pohjoisessa matalapiirteiseen hiekkakankaaseen. Muualla moreenikumpareet erottavat Saunasuon ympäröivistä soista. Suon pinta on m merenpinnan yläpuolella ja viettää etelään. Vedet laskevat etelään Kelsimänjokeen. leisin suotyyppi on sararämemuuttuma, matalimmilla alueilla korpi- ja kangasräme. Suon länsiosassa on myös tupasvillaräme-, rahkaräme- ja keidasrämemuuttumaa. Peltoa on suon keski- ja lounaisosassa. Ojitetulla alueella on noin 90 tutkimuspisteistä. Turpeesta on 36 % rahka-, 62 % sara- ja 2 ruskosammalvaltaista. Turve on valtaosin puuta sisältävää rahkasaraturvetta. Rahkavaltainen turve sijoittuu pääosin suon itäosaan. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6. Liekoja on vähän 1,3 %. leisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiesu ja hieta. Saunasuolla on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 64 ha. Kuva 26. Tutkimuspisteiden sijainti Saunasuolla. 33

33 Timo Suomi 23. Tallikankaansuo rämemuuttuma. Reunaosissa on yleisesti korpirämettä ja turvekankaita. Turpeesta on 37 % rahka-, 62 % sara- ja 1 ruskosammalvaltaista. Suon etelä- ja luoteisosassa on heikosti maatunuttatupasvillarahkaturvetta suon pintaosassa. Muutoin turve on valtaosin puuta sisältävää rahkasaraturvetta, jossa myös korte on yleinen lisätekijä. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4. Liekoja on vähän 1,3 %. leisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hieta ja hiesu. Tallikankaansuolla on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 76 ha. i q a r 8 A Tallikankaansuo kl sijaitsee Koitereen länsipuolella noin 70 km Ilomantsin keskustasta luoteeseen. Suon pinta-ala on 155 ha, josta yli 1,5 m syvää on 76 ha. Tutkimuspisteitä on 67 kuva 27. Suo rajoittuu jyrkkiin moreenivaaroihin, joissa avokalliot ja louhikot ovat yleisiä. Suon pinta m mpy viettää läntisessä lahdekkeessa itään ja muutoin kaakkoon. Vedet laskevat kaakkoon Koitereeseen. leisimmät suotyypit ovat suon pohjoisosassa lyhytkorsineva, keskiosassa sararäme- ja saranevamuuttuma ja eteläosassa rahkaräme- ja tupasvillaili a n v likang r x Maanmittauslaitos, lupa nro 246/MAA/96 Kuva 27. Tutkimuspisteiden sijainti Tallikankaansuolla. 34

34 Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. 24. Vinkaransuo Vinkaransuo kl sijaitsee Koitereen länsipuolella noin 70 km Ilomantsin keskustasta luoteeseen. Suon pinta-ala on 450 ha, josta yli 1,5 m syvää on 128 ha. Tutkimuspisteitä on 120 kuva 28. Suo rajoittuu etelässä ja lännessä kallioisiin moreenivaaroihin. Luoteisreunaa sivuaa harju, joka leviää suon pohjoispäässä tasaiseksi hiekkakankaaksi. Idässä kallio- ja moreenimäet erottavat suon Koitereesta. Pohjoisessa on yhteys Kurkisuohon. Suon pinta on m merenpinnan yläpuolella ja viettää itään. Vedet laskevat pääosin itään Koitereeseen. Lounaisosasta vedet virtaavat ei- nälamminpuron ja Tamppipuron kautta Tielampien läpi Koitereeseen. leisimmät suotyypit ovat sararäme- ja saranevamuuttuma. Itäosassa on myös rahkaräme-, tupasvillaräme- ja rahkanevamuuttumaa. Turpeesta on 46 % rahkavaltaista ja 54 % saravaltaista. leisin turvelaj i on rahkasaraturve, jossa on puuta yleisesti lisätekijänä. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,9. Liekoja on vähän 1,9 %. leisin pohjamaalaji on hiekka, paikoin on myös hietaa ja moreenia. Vinkaransuolla on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 128 ha. Kuva 28. Tutkimuspisteiden sijainti Vinkaransuolla. 35

35 Timo Suomi 25. Kurkisuo Kurkisuo kl sijaitsee Koitereen länsipuolella noin 75 km Ilomantsin keskustasta luoteeseen. Suon pinta-ala on 105 ha, josta yli 1,5 m syvää on 27 ha. Tutkimuspisteitä on 42 kuva 29. Suo rajoittuu idässä Koitereeseen, lännessä tasaiseen hiekkakankaaseen ja etelässä Vinkaransuohon. Suon pinta on m merenpinnan yläpuolella ja viettää itään. Vedet laskevat itään Koitereeseen. leisimmät suotyypit ovat A-linjaston alueella rahkarämemuuttuma ja reunemmalla isovarpurämemuuttuma. Suon pohjoisosat B-linjasto ovat pääosin kangasrämemuuttumaa ja turvekangasta. Turpeesta on 66 % rahkavaltaista ja 34 % sara- valtaista. leisimmät turvelajit ovat suon pintaosassa tupasvillarahkaturve, jonka alla on noin metrin paksuudelta hyvin maatunutta puusararahkaturvetta. Pohjimmaisena on yleensä rahkasaraturvetta, jossa on usein puuta ja järviruokoa lisätekijänä. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,2. Liekoja on runsaasti 3,2 %. leisin pohjamaalaji on hiekka. Kurkisuolla on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 27 ha. Noin puolen metrin paksuisen pintaturpeen alla on laadultaan hyvää energiaturvetta runsaan metrin paksuudelta. Suon hyödyntämistä haittaa kuitenkin erittäin runsas liekoisuus. Kuva 29. Tutkimuspisteiden sijainti Kurkisuolla. 36

36 Ilomantsissa tutkitut suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoon. TULOSTEN TARKASTELU Tutkitut suot ja niiden turvekerrostumat Vuosina tutkittiin 25 suota, joiden yhteispinta-ala on ha. Tutkittujen turvekerrostumien keskipaksuus on 1,8 m, josta heikosti maatunutta 1-4 rahkavaltaista pintaturvetta on keskimäärin 0,3 m taulukko 2. Tutkitusta suoalasta on yli metrin syvyistä ha 72 %, yli 1,5 m :n syvyistä ha 53 % ja yli 2 m :n syvyistä ha 38 %. Kokonaisturvemäärä tutkituissa soissa on noin 109 milj. suo-m3, josta yli metrin syvillä osilla on 98 milj, yli 1,5 m syvillä 84 milj. ja yli 2 m syvillä 68 milj. suo-m 3. Ilomantsin suot kuuluvat suokasvillisuusaluejaossa keidassoiden ja aapasoiden vaihettumisvyö- hykkeeseen, missä molempia suoyhdistymätyyppejä voi esiintyä samallakin suolla. Vuosina tutkituista soista on rämeitä 70 %, avosoita 19 %, korpia 4 %, turvekankaita 4 % ja peltoa 3 %. Luonnontilaista aluetta on yhteensä 25 %. Ojitetut alueet ovat yleensä vanhaa ojikkoa ja suotyypit muuttumavaiheessa. Rämeistä yleisimpiä ovat saraja tupasvillaräme, sekä rahka- ja keidasräme. Isovarpu-, kangas- ja korpirämettä on yleisesti suon reunaosissa. Nevoista yleisimmät ovat saraneva sekä lyhytkorsi- ja silmäkeneva. Paikoin on myös rimpi- ja rahkanevaa. Saranevoista osa on ojitettu ja uudelleen metsittynyt. Taulukko 2. Soiden pinta-ala, turvekerrostumien paksuus, maatuneisuus ja turvemäärä. Suon n :o Kartta- Pinta- Keskipaksuus m Keskimaat. Turvemäärä milj.suo-m3 ja nimi lehti ala S1-3 S4 S5-10 ht S5-10 Koko S1-3 S4 S5-10 ht ha suo Kuuksensuo Palosuo Larinsuo Alussuo Ilajansuo Pitkäsuo Patamasuo Pyöreäsuo Tasansuo E Tasansuo W Mikinsuo Sormuslamminsuo Taavinsuo Salmisuo Sammalpuronsuo Pieni Piitsonsuo Iso Piitsonsuo Selkäsuo Lemisuo aravasuo Lämsänsuo Saunasuo Tallikankaansuo Vinkaransuo Kurkisuo hteensä/keskimäärin 550 0,0 0,1 2,3 2,4 5,3 5,2 0,27 0,67 12,50 13, ,0 0,5 0,8 1,3 5,8 4,9 0,02 0,53 0,86 1, ,1 0,1 2,3 2,5 5,8 5,6 0,05 0,09 1,46 1, ,0 0,1 1,9 2,0 5,1 5,0 0,07 0,30 3,93 4, ,1 0,2 1,9 2,2 5,2 4,9 0,59 1,07 9,91 11, ,1 0,1 1,1 1,3 5,4 5,2 0,40 0,74 9,29 10, ,0 0,4 1,6 2,0 6,0 5,4 0,03 0,47 1,89 2, ,0 0,4 0,7 1,1 5,0 4,3 0,01 0,13 0,24 0, ,0 0,4 1,8 2,2 5,4 5,0 0,02 0,58 2,65 3, ,1 0,3 1,7 2,1 5,7 5,3 0,10 0,61 3,41 4, ,1 0,2 1,5 1,8 6,0 5,5 0,19 0,28 2,44 2, ,1 0,2 1,4 1,7 5,9 5,6 0,13 0,32 2,77 3, ,0 0,3 1,8 2,1 6,0 5,6 0,07 0,41 2,83 3, ,3 0,2 1,5 2,0 6,5 5,6 0,44 0,35 2,31 3, ,1 0,1 1,5 1,7 6,0 5,7 0,11 0,08 1,43 1, ,1 0,1 1,4 1,6 6,4 6,1 0,14 0,12 1,97 2, ,0 0,1 2,1 2,2 5,8 5,6 0,16 0,37 6,91 7, ,1 0,1 1,5 1,7 6,1 5,7 0,49 0,88 8,87 10, ,0 0,1 1,5 1,6 5,8 5,6 0,07 0,34 6,16 6, ,0 0,1 0,5 0,6 6,1 5,7 0,04 0,08 0,57 0, ,1 0,1 1,3 1,5 5,9 5,6 0,14 0,37 3,54 4, ,0 0,1 1,4 1,5 5,8 5,6 0,04 0,09 1,70 1, ,1 0,1 1,3 1,5 5,7 5,4 0,15 0,20 2,03 2, ,0 0,1 1,1 1,2 5,9 5,6 0,18 0,55 4,55 5, ,1 0,1 0,9 1,1 6,8 6,2 0,10 0,09 0,92 1, ,1 0,2 1,5 1,8 5,7 5,4 4,01 9,72 95,14 108,87 3 7

37 Timo Suomi Turpeista on rahkavaltaista 47 %, saravaltaista 51 % ja ruskosammalvaltaista 2 %. leisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve 44 % ja sararahkaturve 36 %. Suokuution kuiva-ainemäärä on kaikkien näytteiden keskiarvona 92 kg vaihteluväli soittain kg ja lämpöarvo 21,9 MJ/Kg 21,2-23,4 MJ/ Kg. Tuhkapitoisuus vaihteli soittain 1,3-5,0 % :n ja rikkipitoisuus 0,16-1,12 % :n välillä. Näytteiden keskimääräinen rikkipitoisuus on 0,32 % ja tuhkapitoisuus 2,9 % kuivapainosta. Tutkittujen soiden soveltuvuus turvetuotantoon Vuosina tutkituista soista on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 16 suolla yhteensä ha. Tämä on noin 34 % tutkitusta pinta-alasta. Energiaturvetuotantoon soveltuvan turpeen kokonaismäärä on noin 43,66 milj. suo-m3, kuiva-ainemäärä 3,871 milj. t n ja energiasisältö 23,52 milj. MWh taulukko 3. Kasvuturvetuotantoon hyvin soveltuvia soita ei ollut. Soista on saatavissa tiedot 1-3 ja 4 maatuneen rahkaturpeen määristä sekä rahkaturpeen sisältämistä lisätekijöistä ja niiden määristä. Ilomantsissa vuosina tutkitusta 133 suosta energiaturvetuotantoon soveltuu 81 taulukko 4. Turvetuotantoon soveltuva yhteispintaala on ha, turvemäärä noin 220 milj. suo-m3 ja sen energiasisältö kuivalle turpeelle 112 milj. MWh. Taulukko 3. hteenveto energiaturvetuotantoon soveltuvista alueista Suon nimi Tuotanto Turve- Kuiva- Energiasisältö kelpoinen määrä ainetta kuivalle turpeelle alue milj tn milj.mwh ha suo-m 3 1. Kuuksensuo 3. Larinsuo 4. Alussuo 5. llajansuo 10. Taaansuo W ,125 1,196 2,520 6,400 1, ,804 0,571 1,320 3,735 0, Mikinsuo 12. Sormusl.suo 13. Taavinsuo 16. Pieni Piitsonsuo 17. IsoPiitsonsuo ,860 0,836 2,331 1,230 5, ,916 0,440 1,103 0,826 2, Lemisuo 21. Lämsänsuo 22. Saunasuo 23. Tallikank.suo 24. Vinkaransuo 25. Kurkisuo ,910 2,090 1,024 1,368 2,048 0, ,177 1,184 0,765 0,799 1,218 0,273 hteensä , ,

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 357 Timo Suomi ja Riitta Korhonen KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karvia Part 2 Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Ylämaa and their usefulness Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation

Abstract : The peat resources of Ylämaa and their usefulness Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI Markku Mäkilä ja Ale Grundström YLÄMAAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Ylämaa and their usefulness Geological

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA III GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 261.

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA III GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 261. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 261 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA III Abstract : The mires and their potentialities in peat production in

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 265 Riitta Korhonen PERÄSEIÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires of Peräseinäjoki and their usefulness Espoo 1993 Korhonen Riitta

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 289 Tapio Toivonen ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Ilmajoki Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995 Ilmajoella

Lisätiedot

JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves of Jalasjärvi Part 2

JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves of Jalasjärvi Part 2 Jalasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 343 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 343 JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 278 Tapio Toivonen LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Lapua Kuopio 1994 Toivonen Tapio 1994 Lapualla tutkitut

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 267 Tapio Toivonen ja Pertti Sil6n KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Kurikka Espoo 1993 Toivonen. Tapioja

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 409

Turvetutkimusraportti 409 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 409 2010 Soinissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Soini, Part 1 Tapio Toivonen ja Asta Harju GEOLOGIAN

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 363 Tapio Toivonen SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Siikainen, western Finland Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302. Riitta Korhonen. JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302. Riitta Korhonen. JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302 JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1 Summary : The Mires and Peat Reserves of Jalasjärvi, Western Finland Part 1 Espoo 1996 Korhonen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 4 Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S TURVETUOTANTOON OSA I Abstract : The peat resources and their potentialitie s

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 435

Turvetutkimusraportti 435 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu

Lisätiedot

KARVIAN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1

KARVIAN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUKEKU TURVETUTKIMURAPORTTI 287 Carl-Göran ten & Markku Moisanen KARVIAN UOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOIUU OA 1 ummary : The mires and the potential use of the peat resources in western

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 322. Martti Korpijaakko VETELISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 322. Martti Korpijaakko VETELISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 322 Martti Korpijaakko VETELISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality of Veteli, Western Finland

Lisätiedot

Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2

Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Suokohtainen aineisto 31.10.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Suokohtainen aineisto: Kartta- ja ilmakuvaotteet Geologian

Lisätiedot

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 264 Tapio Muurinen KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II Abstract : The mires and peat reserves of Kuivaniemi and their usefulness Part

Lisätiedot

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 283 Tapio Toivonen EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Eura Kuopio 1994 Toivonen.Tapio.1994. Eurassa tutkitut

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 400

Turvetutkimusraportti 400 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 400 2009 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 412

Turvetutkimusraportti 412 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 412 2010 Hattulan tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat resources of Hattula, southern Finland. Timo Suomi, Kari Lehmuskoski

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 274 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and the usefulness of the peat resources

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 392

Turvetutkimusraportti 392 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 392 2009 Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Tyrnävä, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 374

Turvetutkimusraportti 374 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295. Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295. Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295 Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3 Abstract : The mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 3 Kuopio 1996

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 249 Markku Mäkilä ja Ale Grundström MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Mäntsälä and their potential use. Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 423

Turvetutkimusraportti 423 391. 392. 393. 394. 395. 396. 397. 398. 399. 400. 401. 402. 403. 404. 405. 406. 407. 408. 409. 410. 411. 412. 413. 414. 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. Teuvo Herranen (2009). Pyhännällä tutkitut

Lisätiedot

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 4 Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA 1981-1983 TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S Rovaniemi 1984

Lisätiedot

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA Tutkimus Haukiputaan soista ja turvevarojen käyttökelpoisuudesta GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 342 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 342 TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 3 Jouko Saarelaine n VIEREM'_N SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA I Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 376

Turvetutkimusraportti 376 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 376 2007 Lapinlahdella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Lapinlahti, Part 2 Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

KANGASNIEMELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Abstract : The mires and peat reserves and their potential use in

KANGASNIEMELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Abstract : The mires and peat reserves and their potential use in GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 315 Jukka Leino ja Heimo Porkka KANGASNIEMELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and peat reserves and

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1983 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot