Yrittäjä suuntaa ylöspäin Petri Riihikallio s ,50. Ikääntyvä väestö, antelias valtio s. 10. Avaruusteknologia bisneksenä s.

Transkriptio

1 ,50 > Y H T I S K U N T A Ikääyvä väesö, aelias valio s. 10 > T & T Avaruusekologia bisekseä s. 8 > U L K O M A A T Tue Veäjä yriyskuluuri s. 40 > K U L T T U U R I - V I N T I Rockilla o vieiä s. 6 Yriäjä suuaa ylöspäi Peri Riihikallio s.5

2 > P Ä Ä K I R J O I T U S Hyvivoiiyheiskua vaaii kouluusjärjeselmä uudisamisa Hyvivoiiyheiskua puolusamie saa kasalaisila ja poliiika ammailaisila vaka ue. Tosi aiva selvää ei ole, miä kaikkea haluaa puolusaa, sillä jo käsieeä hyvivoiiyheiskua o vähiääki kirjava. Joku sisällyää siihe aieksia, joilla oise mielesä ei ole miää ai vai vähä virkaa yksiäise kasalaise hyvivoii rakeamisessa. Toiselle hyvivoiiyheiskua saaaa arkoiaa pelkäsää oikeuksia, oiselle aas raskaia velvoieia, oiselle vapaua yriää, oiselle vapaua olla. Siis kovi moipuolie ous ämä hyvivoiiyheiskua, joka yimesä kuieki sykkii vakava viesi kasalaisille; avoiellaa ihmise välisä asa-arvoa, ollaa oikeudemukaisia, pideää oisisamme huola, asaaa uloja, rakeeaa yheisiä palveluja. Moie mielesä äissä hakkeissa o myös oisuu aiaki kohuullisesi, jos koha moe puuee ja vajavaisuude ova iedossa, ja se, eä joilleki mikää muide maksama ei riiä. Mua yhä lailla saoaa, eä juuri y koko hake o ulossa iesä päähä, ja huolimaa siiä, eä hyvivoiivalio kaikkie puueiee olisi sieki säilyämise arvoie, koska parempaakaa ei ole. Hyvivoiiyheiskua pohjoismaie malli o ollu meesyksekäs, mua edessä o suuria haaseia, oeaa myös likeioelämä ukimuslaiokse puieissa oimiu professoriyöryhmä. Se mukaa Pohjoismaa ova osaee yhdisää aloude ehokkuude ja sosiaalise oikeudemukaisuude moia muia maia paremmi, samoi kui e ova osaee asaa aloude rakeemuuoksii liiyviä riskejä veroukse, sosiaaliurva ja yömarkkiapoliiika avulla. Oko ämä kaikki hyvä siis y uhaua. Tässä lehdessä yksi po. ryhmä jäse, TLA oimiusjohaja Sixe Korkma vasaa, eä peliä ei ole välämää meeey, joski ikääyvä väesö ja aelias valio ova hakala yhdiselmä. Hakaluude yimessä ova yö, se ekemie sekä ekijä, joia kohdakkoi o liia vähä, joa hyvivoiivalio yhälö oimisi. Hakaluude yimessä o myös yöllisyysase, joka vaiheluväli maa eri alueilla o merkiävä, ai uoavuude kehiysvaaimus, missä julkissekori laahaa, ja yksiyie kirii. Nämä ja moe muu puolusamisaiselussa arviava asia o iveoiu, joe miekää side silmillä ämä yheiskua ei ulevia vuosia ole kohaamassa. Toisaala iedeää myös, eä odellie rakaisu o vasa suomalaise kouluusjärjeselmä uudisamisessa, mikä aas äyää oleva ylivoimaise vaivalloisa, ja mikä oisuessaaki vaikuaisi vasa vuosie viiveellä. Peruseeo lukiopaioeisuus, olkuoma pääsykoemarkkia, opiskeluaikoje jakuva pideymie, valmisuvie odellie osuus aloiaeisa, opiskelu lukukausimaksuomuus, iheyvä ohoriulva yöömiksi je. ova kaikki ekijöiä, joka heikeävä hyvivoiimalli mahdollisuuksia säilyä hegissä ja vireää. Moi uskoo, eä olemme surkeasi myöhässä, moi oivoo, eä asia ova vielä hoideavissa poliiikkaa uudisamalla. Jouko Lao jouko.lao@yriaja.fi Suomalaise yriäjä erikoislehi 6. vuosikera Paios kpl ISSN Aikakauslehie Liio jäse Julkaisija Suome Yriäjä PL 999, Helsiki Puheli (09) 9 1 Faksi (09) Kusaaja Suome Yriäjie Sypoi Oy Puheli (09) 9 1 oimius@suome.yriaja.fi Pääoimiaja Jouko Lao jouko.lao@yriaja.fi Toimiaja Riikka Kovala riikka.kovala@yriaja.fi Toimiukse siheeri Maari Tähie maari.ahie@yriaja.fi Vakiuise avusaja Merja Hirvoe Kari Hilue Kari Pölkki Ilmoiusmyyi Suome Busiess Viesiä Oy PL 356, Helsiki Puheli Faksi (09) Ilmoiushia Ykkösaukeama e / e 1/ e x 1/ e 1/ 050 e 1/ e Tilaukse ja osoieemuuokse Yriäjä PL 999, Helsiki Puheli (09) 9 1 Taio ja sivuvalmisus Haa Teilä, Texop Oy Paiopaikka sa Pri Oy, Lahi Paiopaperi Kasi Novaech Sigle Ma Sisus Novaech Sigle Ma Plus Kae kuva Pekka Sipola Y R I T T Ä J Ä 1 0 8

3 S I S Ä L T Ö > H L M I K U U > J O H T A M I N N Halliusyöskeely avarammaksi i-suomalaie jäse voi uoda halliukse yöskeelyy uude markkia-aluee ja äide asiakkaide paremma uemise, Ai Haula ieää. > M A R K K I N O I N T I & M Y Y N T I Hoida mediasuheesi Pelkkä yriykse äkökulma yrkyämie ei uppoa mediaa, vaa esii oseavie aiheide valiassa ulee mieiä kohderyhmää, saoo mediasuhdevalmeaja Jaro Forssell. > H Y V I N V O I N T I Työssä piää jäää aikaa sraegiselle suuielulle. Iia Ryikagas 18 6 > M & M Asiakaspalvelu yimessä o liia usei uoe, eikä asiakas. Kari-Juhai Lehoe 4 P Ä Ä K I R J O I T U S 3 Hyvivoiiyheiskua vaaii kouluusjärjeselmä uudisamisa M A K A S I I N I 6 Poimioja Y H T I S K U N T A 10 Ikääyvä väesö ja aelias valio ova hakala yhdiselmä 1 Yriäjä persooallisuus vaikuaa kasvumoivaaioo Y R I T T Ä J Ä J O H T A M I N N 15 Yriysoimia ja hyvä hallioapa 16 Uusia koakeja halliusyöskeelyä avaramalla H Y V I N V O I N T I 18 Ajakäyö ykkösohje: Kaikki meo yhee kaleerii 1 Kolumi: Kauppapoliiikasa poliiisee kauppaa? M A R K K I N O I N T I & M Y Y N T I Tapahuma o ilaisuus, osa 1/6: Aa apahumalle avoie 4 Rahasamisesa osamise helpoamisee 6 Media avulla meesyksee i e o & e k i i k k a 8 Avaruusekologia bisekseä 30 i eää roskaposia, kiios!

4 38 > U L K O M A A T elä-amerikka kielimuuri akaa Maere o äyä eisiä ja uskoollisia yheisöjä, mua oimiva kasalaisyheiskua puuuu. 44 > Y R I T T Ä J Ä T Saua koii kiuas kuumaa -periaaeella Sauapoja karsi sauarakeamise kulu miimii poisamalla urha välikäde. > B I S N S V I R A A T Viii aeria mukaa Viiiasiauija sa Haapa-aho selviää makuesissää voiko läpi aeria odellaki auia vai samppajaa 56 > K U L T T U U R I V I N T I Hauki o kala ja muia arioia Tuoaoyhiö mielii ulkomaa markkioille. 64 Y R I T T Ä J Ä T 3 Desiguoeide koelaboraorio 34 Toimialauemus siiviää yriäjä uralle 38 Saua koii kiuas kuumaa -periaaeella U L K O M A A T 40 Noudaa lakia, älä maa apaa 44 elä-amerikka o erisäyyy kielimuuri aakse 48 Lehiperhe kasvaa vauhdilla Puolassa V A P A A - A I K A 5 Yriäjä suuaa ylöspäi B I S N S V I R A A T 56 Uusi vuosi vaha viii M U O T I 60 Ialialaie elegassi lumoaa myös Suomessa K U L T T U U R I V I N T I 6 Suomalaisella rockilla o vieiä 64 Hauki o kala ja muia arioia M a a i l m a N p y ö r ä 69 Uuisia ulkoa U U T I S M A A I L M A 70 Tuoee ja palvelu J K 74 Äijäsä o moee käyöö Y R I T T Ä J Ä 1 0 8

5 > M A K A S I I N I Kokoajaa Heliä Hirvikorpi Pääomasijoiaja uskova Beeqii Helsigi Saomie alousoimius rykäisi alvella ja esi kasvuyriyksiä. Se lähei 300 pääomasijoiajalle ja ala uijalle kysely, mikä voisiva olla lupaavia kasvuyriyksiä. Kaikkiaa 160 yriysä uli maiiuksi. Joukosa seulouui kymmee eie ääiä saaua, joka sie kilpailiva keskeää raadi edessä. Yriykse oliva: Beeq, Codeomico, Digium, kahau, Floobs, Idea, Movial, Pleware, Sulake ja Xrac. Oli ilo kuuella yriäjie iosusa heidä esiellessää kahdessa miuuissa ekemisiää raadille. Valius ja voivous puuuiva yysi. Voiajaksi raai valisi Beeqyhiö. Yriys o syyy vuoa 005. Se perusiva Sampo Ahoe, Tommi Vaiio, Jari-Pekka Tiesmäki ja Riso Laakso. He yöskeelivä yhdessä Nexromissa ja ku yhiö myyii Iävalaa, he ekivä spi offi eli irroiva osa yhiösä omaksee. Beeq keskiyy kahee ekologiaa: aoekologiaa ja aomikerroskasvaus-meeelmää (ald). Naomeeelmää käyeää lasi pioiamisessa, vaikkapa aurikokeoissa ja eergiasääsölaseissa. Aldmeeelmää voidaa sovelaa hopea pioiamisessa ummumise ehkäisemiseksi. Vaaalla koipaikkaa piävä yhiö yöllisää y 30 hekeä ja paeeja o useia. Jos jollaki o idea ai keksiö, me voimme kehiää siiä koee ja hakea markkiakaava. Lisesioimme se uoamaa pikäaikaisa uloviraa, oimiusjohaja Sampo Ahoe saoo. Ku suuri yleisö sai ääesää eissä kasvuyriysä, se valisi voiajaksi HabboHoellia ekevä Sulakeyhiö. Neikaupa raha Mikäs se mukavampaa kui isua ei ääressä ja ilaa avaraa ai palveluja eisä. No, useimmie o kyllä hauskia hypisellä avaroia iha kokreeisesi kaupassa. Verkkokauppa kuieki lisääyy koko aja. Parhaimmillaa se o palveluissa, ku voi ulosaa lippuja suoraa kooa. Suomessa oki helppoa ja urvallisa maksaa oma paki pakkiuuksilla. Ulkomaise kauppapaika vielä moia arveluava. Useissa apauksissa o mahdollisa käyää ilisiiro-maksuappia verkkomaksamisee ja se oki urvallisa. Tällaie maksuappi o käyössä oi 150 verkkokaupassa. Turvallisea maksuapaa suosiellaa myös Verified by Visa ja MaserCard Secure Code- urvarakaisuja käyäviä maksukorijärjeselmiä. Piää huolehia myös oma koeesa ieourvallisuudesa, silloi eivä iedo leä aivaa uulii. f u u r e i m a g e b a k. c o m Y R I T T Ä J Ä 1 0 8

6 Palaue ei mollaa vaa kehiää Varmaa uki vielä rollaaorissa ja vaipoissa ollessaki palauea, KTM Leea Maie auraa. Hä ekee y Jyväskylä yliopisossa lisesiaaiyöä, joka jakaa väiöskirjaksi aiheeaa palaue. Yriäjiä Leea Maie kouluaa helmikuu 1. päivä palaueesa. Käyäöläheisesi o arkoius opeaa, mie palauea aeaa ja mie siä vasaaoeaa. Moesi ymmärreää, eä palaue o yöelämässä joaki hekilökohaisa, mua se ei odellakaa ole, vaa kyse o pelkäsää yöehävie hoidosa. Persooallisuuksii ei pidä meä, olemme kaikki erilaisia. Palaue o ihmise kehiymise välie, eikä oise mollaamise välie. Tarkoius o kehiää ihmisä yössäää, Leea Maie ähdeää. Myöeise palauee aamie uohuu meillä useasi, korjaava palaue aeaa aas ii eä muuki kuuleva. Leea Maie kokeili esi piloiryhmissä opeuksesa oimivuua, ee kui perusi yriykse vuoa 006. Häe oma yriyksesä, Jyväskyläsä oimiva New Focus Oy o erikoisuu orgaisaaioide valmeamisee ja kehiämisee. Jyväskyläläie Leea Maie valmeaa yriyksiä New Focus yriyksesä kaua. ila ja Ismo erola esielivä lihauoeia, Ari Puuri luomumuia. Berluscoi ei ollu Berliiissä. Berliii mukkie peesii Suomalaie ruoka ja desig kohasiva yhdessä Berliii kasaivälise Grüe Woche aikaa ammikuu lopussa. Saksalaise saiva makupaloja suomalaisesa keiiösä yylikkääsi. Toisakymmeä suomalaisa eliarvikeyriysä esiäyyivä yhdessä ala oimijoide kassa. Suomalaise ruuauoaja oliva ise paikalla maisaamassa uoeiaa. Messuosasolla myös uoksui, ku keskellä messuosasoa paisuiva karjalapiiraka. Tarjolla oli myös poroa, Karkauspäivä valmisvaae viljapossua, luomumuia, ruisleipää. Aia iiä samoja? Muuki maa esielevä yypillisyyksiää. Keiiömesari Has Välimäki oli mukaa viemässä perieisii ruokii moderia asia. Keski-uroopassa kaaaa korosaa eliarvikkeide puhaua ja omiakeisuua. Hyvä ruoka o myös makailuelikeiolle oiva vali, kuha vai saisi esi iedo syöeyksi. Mua silloi ei saa arjoa Vieamisa uoua pagasuia. Helmikuussa o 9 päivää ää vuoa. Miä eemmekää ylimääräisellä ajalla, ku aikaa o oleviaa vähä? Siä o yhä paljo kui eeki. Jo muiaisilla egypiläisillä vuosi oli 365-päivää, mua karkauspäivää ei ollu, mikä vuoksi vuodeaja vähielle siiryivä. Virheä koeeii korjaa ehdoamalla karkauspäivä pioa joka eljäs vuosi. Tämä korjausehdoukse usi roomalaie Julius Caesar, joka laai vuoa 45 ekr. egypiläise ähiieeilijä avusuksella uude ajalasku. Se mukaa avallisessa vuodessa oli 365 päivää, ja joka eljäs vuosi lisäii karkauspäivä helmikuuhu. Vaha ava mukaa aiseki voiva kosia karkausvuoa. Jos saa rukkase, miehe o oseava mekkokagas. Joeki o ullu sellaie kuva, eä aise e vasa kosivaki määräieoisesi ympäri vuode. Ja mekkokagas! Miä sillä ekee, ei löydy ompelijaakaa. Paras vaaia agola valmisvaae. Y R I T T Ä J Ä 1 0 8

7 > M A K A S I I N I Tukiua ieoa yriykse avuksi ija Swaljug irisaouui Silja Liela 1995 ehdäksee lisesiaaiyösä valmiiksi. Sauma puuui pelii ja jako-opioje sijasa hä perusi yriykse, Qualiems Oy:. Viiise vuoa sie pareriksi uli Aa-Liisa Savolaie SOK:la. Yriys ekee ukimusa ja ulkiaa. Lähökohaa o ee kaikkea hyödyeävä iedo Kiiä, kausa ja kehiä miausulose pohjala. ija Swaljugi pii ehdä lisuri, mua hä pääyiki yriäjäksi. uoamie esimerkiksi asiakkaa yyyväisyydesä, markkiailaeesa ai yriykse ilmapiirisä. Päämäärää o auaa yriysä oisumaa ja eroumaa ukiu iedo avulla. Olemme odella haluee muuaa ieyjä myyejä ja osoiaee eä miaamie o arkijohamisa, ukimukse voiva olla odella kiiosavia ja oa o seki, eä miaamie helpoaa johamisa. uro ova seuraus, vai syiä voi johaa, Swaljug oeaa. Moi yriys mieii, miksi se o meeäy asiakkaia, misä löyyisi poeiaalia, ovako ykyise asiakkaa ai yheisyökumppai yyyväisiä, millaisia ova kilpailija ja kaa-asiakkaa. Tukimus kykeää yriykse sraegiaa ja liikeideaa. Hauska ieää ukimuksia emme juurikaa ee. Tukimukse jälkee ulkisemme ulokse lyhyesi ja yimekkääsi.vedämme aia johopääöksiä myös muisa eri läheisä koouisa ukimuksisa. Referessilisa o komea, siiä o isoja yhiöiä Fiairisa SOK: ho sekä pk-yriyksiä eri oimialoila. Tukimusfirma ekee käyäöläheisiä ja hei suoraa hyödyeäviä selviyksiä ja keskiyy oleellisee. Vakiuisa hekilökuaa Qualiemsillä o kymmee ja liikevaiho o kehiyy asaisesi miljooa euro asolle. Kirjakauppoje besselleri ova keio- ja dieeikirjoja. Keiokirja euvoo, mie ruokaa laieaa ja dieeikirja mie ollaa syömää siä. Ady Rooey Tuhaa ja saaa Tieliikeeoeomuude ova Suomessa suorasaa kasaerveydellie ogelma, saoo ukimusprofessori Juha Luoma Valio ekillisesä ukimuskeskuksesa. Tieliikeeessä kuolee oi 400 ihmisä vuodessa, loukkaauee ja sairasuee päälle. Muissa Pohjoismaissa ilae o meiä parempi. Liikee ja auoje määrä o kasvau, mua Luoma mukaa ei ole yhä syyä, joka seliää oeomuude. O hyväksyävä, eä ihmise ekevä virheiä. Miusa uuu, eä vikaa o eriyisesi ihmise päässä. Liikeesääö, liikeekuri ova joilleki vai siä vare, eä iiä yrieää laisaa. Jos oudaa opeusrajoiuksia maaeillä, lukuisa auo pyyhälävä ohi. Tekisi mieli puida yrkkiä yperille ohiajille, joka eivä väliä kelaisesa viivasa. Luulevako he, eä auokoulu eoriakoe o ollu pelkäsää pakkopulla ajokori saamiseksi? Joka saoo, eei liikeekuri ole hölyy, ei ole ajau kui kaupugi keskusa kaduilla. Ja sielläki apaa päi puaisia ajavia. simerkiksi vilku käyö uuu joilleki oleva ylivoimaisa muide huomioo oamisa. Liikee, jos mikä, o sivisyyä yheispeliä. i ole klisee, eä se huomaa ajaessaa muualla uroopassa. Saoo imimerkki Napolissaki auoa ajau ja elävää selviy. 8 Y R I T T Ä J Ä 1 0 8

8 Hyvä suhde. Ny myös yriyksille. Tule ja mee mie halua. Me pysymme sili Siulle uskollisia. Kauphig dge o esimmäie pakkialleusili, jolla o eljä vuode korkoakuu. Tarjoamme 5,05 % efekiivise vuosikoro maaliskuu 008 loppuu asi. Se jälkee lupaamme piää uoo loppuu asi. Kauphig dge -sääsöilillä ei ole osorajoiuksia, eikä ilihoiomaksuja. Se miimisijoius o 1000 euroa. Kauphig dge oivoaa y myös yriysasiakkaa erveulleiksi! vähiää KP: ohjauskoro asoisea aia vuode 011 Sääsöili korkoakuulla: Kauphig Bak o eurooppalaie pakki, joka o oimiu Suomessa vuodesa 001. Täällä Siua palvelee jo 10 suomalaisa rahoiukse ja sijoiukse ammailaisa. Kauphig Bak hf., Suome sivuliike Pohjoisesplaadi 37A Helsiki

9 > Y H T I S K U N T A Ikääyvä väesö ja aelias valio ova hakala yhdiselmä Kesääkö pohjoismaie malli globalisaaio ja väesö ikääymise haasee ja mie siä ulisi uudisaa, likeioelämä ukimuslaiokse la oimiusjohaja Sixe Korkma pohii. Jouko Lao kuva la likeioelämä ukimuslaiokse la viime joulukuussa julkisama rapori mukaa pohjoismaisia yheiskuia yhdisävä moe piiree. Yksi sellaie o myöeie suhauumie vapaakauppaa ja globalisaaioo. Toisi kui joskus ee Pohjoismaa eivä eää ole myöskää raskaa sääely maia, la oimiusjohaja Sixe Korkma äydeää piirrevalikoimaa. Sääösely ase ii yö- kui hyödykemarkkioillaki o Pohjolassa alempi kui U15-maissa. Myöeisä suhauumisa avoalouee ja globalisaaioo seliää se, eä Pohjoismaissa o asau aloude rakeemuuoksii liiyviä riskejä veroukse, sosiaaliurva ja yömarkkiapoliiika avulla. Hyvivoiivalio ja aloudellise riskie asaamie sosiaaliurva avulla ova ollee Sixe Korkmai mukaa apa yhdisää aloude edellyämä jousavuus ja kasalaise avoielema urvallisuus. Riskie jakamie lisää globalisaaio hyväksyävyyä, ja globalisaaio hyödyämie o vuorosaa korkea uoavuude ja uloaso edellyys, hä jakaa. Täsä pohjoismaise malli ydipiireesä o syyä pyrkiä piämää kiii vasedeski. dessä o vaikeia asioia Globalisaaio o Pohjoismaille eemmä mahdollisuus kui uhka, ja huolimaa siiä, eä se voi vaikeuaa hyvivoiivalio rahoiusa, Sixe Korma aalysoi. Häe mukaasa suomalaise suuri haase o kuieki sisäsyyie, eli väesö ikääymie, joka lisää voimakkaasi julkise sekori eläke- ja hoivameoja ulevia vuosikymmeiä. Ikääyvä väesö ja aelias hyvivoiivalio ova hakala yhdiselmä, eeki jos globalisaaio lisää yöpaikkoje ja yövoima kasaivälisä liikkuvuua. Suome julkise sekori rahoius ei ole ykyisillä veroaseilla kesävällä olalla. Korkmai mukaa hyvivoiivalio ajauumie rahoiuksellisee umpikujaa ei ole pelkäsää uhkakuva, vaa siihe ajauduaa ilma rakeemuuoksia isesää. Moe rakeeisii kajoamaoma korjausrakaisu ova epärealisisia, ai e perusuva epäjohdomukaisee ajaeluu. Näihi kuuluu mm. ajaus siiä, eä alouskasvu opeuamie sellaiseaa rakaisee ogelmamme. Talouskasvu ei kuiekaa lisää vai veropohjaa, vaa myös julkise sekori palkkameoja ja ulosiiroja sekä julkisee palveluuoaoo kohdisuvia vaaimuksia. Talouskasvu opeuumie voi pikemmiki heikeää kui paraaa julkise aloude asapaioa. Kiusallisessa kiereessä Myöskää korkeampi syyvyys ai lisääyvä maahamuuo eivä arjoa rakaisua julkise aloude rahoiusogelmaa, Korkma paioaa ja arvioi, eä vaikka la oimiusjohaja Sixe Korkmai mukaa pohjoismaie hyvivoiimalli kaipaa uudisuksia. Uudisuse eseeä ei ole vaihoehoje puue, vaa liiallie yyyväisyys vallisevii oloihi. 1 0 Y R I T T Ä J Ä 1 0 8

10 Riskie jakamie lisää globalisaaio hyväksyävyyä, ja globalisaaio hyödyämie o vuorosaa korkea uoavuude ja uloaso edellyys. pohjoismaie malli o hyvä, se ei ole riiävä hyvä ää maailmaaikaa vare. Malli kaipaa uudisuksia. Uudisuse pulmaa ei ole vaihoehoje puue, vaa pikemmiki liiallie yyyväisyys vallisevii oloihi ja kyvyömyys iedosaa uudisuse arve. Väesö ikääymise aiheuama ogelma ajakohaisuva vasa vuosie saaossa. Siksi o vaikeaa syyää poliiisa ahoa uudisuksille, joka ähäävä vasa kaukaisessa ulevaisuudessa kärjisyvie ogelmie rakaisemisee ja kuieki yksi ikäpolvi o lyhy aika yheiskua ja se hyvivoiipoliiika suuielu kaala. Vahvuuksia hyödyämää Sixe Korkmai mielesä Pohjoismaisa mallia ulisi uudisaa se omia vahvuuksia hyödyäe. Hä ähdeää, eä väesö ikärakeee muuumise vuoksi o pyriävä väheämää ukiriippuvuua ja osamaa yöllisyysasea. Toiseksi hyvivoiivalio vasuualue o rajaava arkemmi ja julkisa palveluarjoaa ehoseava, hä määriää. Kolmaeksi ulisi aseaa kuiahimoise avoiee ivesoieille ihimillisee pääomaa ja uore osaamisee. Väesö muuuva ikärakeee vuoksi vaaraa o, eä poliiise pääökse suojaava liiallisessa määri iäkkäide euja uore kusauksella. O ehävä eemmä yöä aloiamalla yöura aiemmi, ekemällä keskimääri eemmä yöueja, ja myöheämällä eläkkeelle siirymisä, Sixe Korkma iosaa. Häe mukaasa pohjoismaie malli ei ole uomiu sagaaioo ai rahoiuksellisee umpikujaa, vaa siä voidaa puolusaa. Pohjoismaie malli voidaa urvaa uudisamalla se isiuuioia ja poliiikkaa, ja luomalla kasalaise euuksie ja velvoieide välille kesävä asapaio. Y R I T T Ä J Ä

11 Pk-yriyksessä yriysoimia avoiee ova yleesä sama kui omisaja avoiee liikeoimialle, ila Heikkie huomauaa. 1 Y R I T T Ä J Ä 1 0 8

12 > Y H T I S K U N T A Yriäjä persooallisuus vaikuaa kasvumoivaaioo Yriäjä ova elämyshakuisempia, rohkeampia, luoavaisempia, jousavampia, isevarmempia, kärsimäömämpiä ja asiakeskeisempiä kui muu väesö. Riikka Kovala kuva Ari Nurmela Vaikka yriykse kasvuukimuksella o pikä hisoria, ukimussuuassa ei ole huomioiu yriysjohdo persooallisuude vaikuusa yriyksessä ehävii pääöksii. Pk- ja mikroyriäjällä o kuieki lähes äydellie määräysvala esimerkiksi kasvuavoieide, sraegise pääöse ai resurssie kohdeamise suhee. Lisäksi yriysoimia avoiee ova yleesä sama kui omisaja avoiee liikeoimialle, yriäjie persooallisuuspiireiä väiöskirjassaa ukiu KTT ila Heikkie huomauaa. ila Heikkie uki yriäjä persooallisuua ja se yheyä yriykse kasvuu. Kasvua liikeoimia kaaavuua paraamalla Suomalaisilla yriäjillä o selkeä avoie yriysoimialle ja yriyse kasvuhalu o suuri. 57 proseia vasaajisa halusi, eä yriys kasvaa, ku miaria käyeää esimerkiksi liikeoimia kaaavuude paraumisa. Lisäksi yriäjä kasvumoivaaio o ärkeämpi yriykse kasvuu vaikuava ekijä kui ympärisö ai oimiala kasvu. Yriäjä ikä oli selkeäsi merkiävä yriykse kasvuu vaikuava ekijä. Tukimuksei mukaa yriäjä ova ue-elämälää hyvi vakaia, eiväkä ulkoise ekijä pysy vaikuamaa heidä oimiisa. Päämääräieoisuus korosui ukimuksee osallisueissa, Heikkie summaa. Oko kasvumoivaaioa mahdollisa ylläpiää? Yleesä yriykse kasvu lakkaa, ku se o riiävä suuri omisaja mielesä, Heikkie keroo. Vaikka ulkoisessa ympärisössä olisi kasvu mahdollisuuksia ja yriys saisi kasvu edellyämä resurssi, se ei kasva, mikäli se sisällä ei ole kasvumoivaaioa. Täsä syysä moe yriykse ova jopa alisuoriuujia kasvumahdollisuuksiisa ähde. Moivaaio ja persooallisuus ova eriäi läheisiä käsieiä. Moivaaioha yleesä lakkaa silloi, ku ihmie saavuaa avoieesa. Jos uusia haasavampia avoieia ei ilmaau, silloi hekilö kokee pysyvää yyyväisyyä saavueuu uloksee. Yriäjä persooallisuus eroaa muusa väesösä Viide fakori malli eli Big Five -eoria mukaa yriäjie persooallisuus poikkeaa rakaisevasi muu väesö persooallisuudesa. Yriäjä ova elämyshakuisempia, rohkeampia, luoavaisempia, jousavampia, isevarmempia, kärsimäömämpiä ja asiakeskeisempiä kui verailuväesö. Persooallisuudepiireide sekä kasvusraegia välie yheys uli selkeäsi esille, s. erilaise hekilö oeuava erilaisia sraegisia vaihoehoja. Per- > Y R I T T Ä J Ä

13 KTT ila Heikkise väiöskirja o: Yriäjä persooallisuus ja se yheys yriykse kasvuu Big Five -eoria mukaa arkaselua. Tukimuksee osallisuee yriykse oliva eriäi vakavaraisia ja iide ärkeimpiä kasvuavoieia oli liikeoimia kaaavuus. Taloudellisia kasvu eseiä ei ukimuksessa juuri oussu esille. Tuisa mukavuusalueesi Me ihmise oimimme mieluie persooallisuuemme vahvuuksie kaua. simerkiksi iroveri piää aalysoiisa, arvioi ilaee, o varovaie ja arkka rakaisuissaa sekä avoieissaa ja viihyy hyvi yksiää. Toimia o eemmä varmiselevaa ja harkiua kui riskihakuisa. Tämä seurauksea liikeoimiassakaa ei oea riskejä, koska riskihakuisuus ei kuulu hekilö vahvuuksie piirii. Yleesä hekilö o myös hyvä iissä ehävissä, joisa hä piää ja joka kuuluva häe mukavuusalueesa piirii. Toisaala ämä aluee rajoja o vaikea yliää. Liikeoimia kehiämie voi kuieki vaaia oma mukavuusalueesa ulkopuolelle meoa. > sooallisuudepiireillä oli yheys myös kasvumoivaaioo, yriäjä aioihi sekä yriykse uloksee, Heikkie huomasi. rilaise persooallisuuspiiree vaikuava siihe, millaisa kasvua yriäjä avoielee. Joku saaaa avoiella aieellise hyvivoii lisääymisä ja yöpaikkoje lisääymisä. Se liiyy hyväahoisuuee ja empaaisuuee persooallisuude ilmiöä, Heikkie selveää. Keksijäyyppie persooallisuudessa aas korosuu luovuus. Ku aas yriäjä ähää kaaavuude paraumise kaua kasvuu, hä omaa avoieieoisuua, arkkuua, ehkä koservaiivisia ja urvallisuushakuisia persooallisuuspiireiä. Iroveri piää aalysoiisa, eikä oa riskejä. Kasvua avoielevilla korosuva sosiaalise aido Heikkie löysi ukimuksessaa yllääviäki seikkoja. Kasvuyriäjillä o eriäi korkea sosiaalise aido. Sosiaalisii aioihi ei liiy aioasaa eksroveriys, vaa myös empaaisuus eli oise huomioimie. Jos aas korkeaa eksroveriyee yhdisyy maala empaaisuus, oimia o eemmä kilpailullisa ja oma edu avoielemisa. ksroveriys voi viesiä myös esimerkiksi iovaiivisuudesa, jolloi kasvua voi apahua muu muassa uusie laseerause kaua. Suurimmalla osalla Heikkise ukimuksee osallisueisa yriäjisä oli hyvä sosiaalise aido. Muu väesö persooallisuuee verraaessa suuri ero äkyi sosiaalie rohkeus aseikolla, joka käyäyymise asolla merkisee rohkeua, luoevuua, mukaomuua ja esiiymishalua sosiaalisissa ilaeissa. Lisäksi kasvua avoielevila yriäjilä löyyi persooallisuude omiaisuuea suura jousavuua, joka ukee yriykse kasvua. Tukimuksee osallisui 10 yriäjää Keski-Suomesa, Savosa ja elä-pohjamaala. 1 4 Y R I T T Ä J Ä 1 0 8

14 > J O H T A M I N N Yriysoimia ja hyvä hallioapa Noudaeiiko Sora sossa hyvää hallioapaa ku yhiö pääi lakkauaa ehaia Suomessa? Asiasa käyy kiivas keskuselu osoiaa, eä aiaki kasa syvie rivie joukossa vasaus o pikemmiki kieleie kui myöeie. Olli V. Virae Vuosiuhae vaiheessa Suomee raauui ermi corporae goverace, jolle aeii useia kääöksiä. Näisä vakiiuei lieee hyvä hallioapa. Termillä arkoieaa yleisesi yriykse oimielie, omisajie, halliukse ja johdo vasuia ja roolijakoa. Kaikkie oimijoide ulee se mukaa löyää opimaalie roolisa, ja oimia o olava selkeää, avoia ja arkoiuksemukaisa. Tässä keskuselussa o alleviivau eriyisesi halliukse merkiysä. Aiemmi kumileimasimeksi mielley hallius o ällä vuosikymmeellä oussu keskeiseksi oimijaksi. Tieoisuua o korosau halliukse juridise asema merkiys. Ku hallius vasaa yhiö ekemisisä ja ekemää jäämisisä yhdessä oimiusjohaja kassa, halliukse jäsee haluava ieää misä pääeää, ja miä seuraamuksia pääöksisä voi olla. Ny koroseaa vasuullisa oea ja rakeavaa kriiisyyä. Avoimuus kaaaa Yriäjäveoisessa yhiössä omisaja, halliukse ja oimiusjohaja rooli ova usei päällekkäi, jopa samassa persooassa. Mie yriäjä voisi hyöyä kasaivälise suursijoiajie vaaimasa corporae goveracesa? Olli V. Virae o Halliusammailaise ry: pääsiheeri. Hä oimii myös Board News lehde pääoimiajaa. ( Suursijoiaja odoava pörssiyhiölä avoimuua. Tämä ei ole huoo vaaimus omisajaveoisissakaa yriyksissä. Miä eemmä hekilösö ieää yriykse ilasa, siä moivoidumpia he ova. Toki avoimuude raja uleva vasaa viime kädessä yriyssalaisuuksie myöä. Suuremmissa yriyksissä hyvä hallioapa merkisee myös selkeää jakoa halliukse sraegise rooli ja oimiva johdo operaiivise rooli välillä. i huoo periaae pieemmissäkää yriyksissä. Yriykse perusaja voi veäyyä päiviäisesä johamisesa halliukse puheejohajaksi pohimaa rauhassa suuria lijoja. Suuremmissa yhiöissä o apaa valia halliuksee ulkopuolisia jäseiä, joka edusava sellaisa moipuolisa osaamisa, joa yhiö arvisee. i huoo periaae yriäjäveoisessa yriyksessä. Ulkopuolie asiauija uo halliuksessa uua äkemysä yriykse kehiämisee. Pörssiyhiöissä ja muissa suuremmissa yhiöissä myös halliuksella ja omisajilla o selkeä yöjako. Osakkeeomisaja käyävä valaasa yhiökokouksessa, jossa he mm. imeävä halliukse. Muue omisaja eivä puuu yhiö johamisee. Pieemmissä yriäjäveoisissa yhiöissä vaaimus voi olla kohuuo, varsiki jos yriäjä haluaa olla akiivisesi oimiassa mukaa. Mua Sora so kalaisessa yhiössä omisaja ei voi omaksua halliukse ai johdo ehäviä. Y R I T T Ä J Ä

15 > J O H T A M I N N Uusia koakeja halliusyöskeelyä avaramalla Kasaivälisyvä yriykse arviseva kasaivälisiä halliukse jäseiä, OTK, MBA Ai Haula iosaa. Teksi ja kuva Jouko Lao Kasaivälisiä halliukse jäseiä voidaa löyää suomalaisisa hekilöisä, joka ova asuee ulkomailla, ai kasaivälise yriyse ykyisisä ja eisisä avaihekilöisä, halliusyöskeely ammailaisea ja moissa pk-yriyksissä halliukse puheejohajaa oimiva Ai Haula iveoi. Toki halliukse jäsee voiva olla myös aioja ulkomaalaisia, joski ei-suomalaise kusumie halliuksee ei ole aiva yksikeraisa. Uppoulkomaalaise osallisumise juailu yriykse käyäö halliusyöhö ei ole yksikeraisa, mua usei ylimääräise vaiva arvoisa. Käyäö vaaimuksia kieliaio, kuluuri ei kuiekaa pidä liioiella, sillä halliusyö kasaivälisämie voi edesauaa vaikkapa yriykse myyiä ulkomaiselle osajalle. Ai Haula o vahempi osakas Asiaajooimiso Aldea Oy:ssa. Yriys o erikoisuu liikejuridiika kysymyksi, yriysjärjeselyihi, liikesopimuksii ja omisuskysymyksii. Miä lisäarvoa haeavissa Aidosi kasaivälie hallius auaa omisajia hakemaa ammaikokemusa ja -ausaa yhiö johamisee, Haula ieää. Näi eeki silloi, ku haeava kokemus o uiki harviaisa, ai kyse o yriysoimiasa, joa Suomessa ei muualla ole laikaa. Lisäksi kyse voi olla erilaisesa äkökulmasa, liikeoimia erilaisesa kypsyysaseesa ai asiasa, joa Suomessa ei ole vielä ähy eikä koeu. Jos yriys oimii globaalisi, kasaivälie osaaja uo yriyksee paikallismarkkioide uemusa, Ai Haula jakaa. Lisäksi erilaise ausa auava, ku avoieea o saada halliuksee moipuolisuua. Peruseea voi olla myös halu hakkia laajempaa äkemysä erilaisisa aloudellisisa ympärisöisä ja muisa kuluureisa. Nykyää kyse o useasi aasialai- 1 6 Y R I T T Ä J Ä 1 0 8

16 sesa ai yhdysvalalaisesa, ja yhä ärkeämmäsä arabikuluurisa. Myös veäläise ja iäeurooppalaise kuluuri osaajille ja ymmäräjille o arvea pieempieki yriyse halliuksissa. Tärkeä koaki Suome ulkopuolela ulevalla halliukse jäseellä o usei hallussaa koakeja, joka voiva liiyä päämiehii, jakelijoihi, sopimusvalmisajii, mahdollisii asiakkaisii, rahoiajii ja sijoiajii, euvoaajii ja yriykse osajakadidaaeihi sekä poeiaalisii uusii avaihekilöihi, Haula lueelee. i-suomalaie jäse voi uoda halliukse yöskeelyy myös uude markkia-aluee ja se ieyje asiakkaide paremma uemise. Moikasallise halliukse äkökulma oki parhaimmillaa laaja ja avara, Haula esielee malli myöeisiä puolia. Ku kilpailu markkioilla koveee, yriyse o käyeävä kaikki mahdollisuude kasvaaa kilpailueuaa ja samalla halliuse rooli korosuu, hä vakuuaa. Oikei koou hallius auaa ymmärämää moikasallisa hekilösöä ja paikallisa oimiusjohajaa. Paikallise yöekijä o myös helpompi piää yyyväisiä, ku halliuski uee paikallise olo. Kokouskieli koeelee? Halliusyössä vähiääki vakavaa avoieea o, eä kaikki jäsee ova paikalla kokouksissa, koska muue yöskeely eho väheevä, Ai Haula saoo. Lisäksi poissaolevie riskiä o, eä he ova vasuussa paikalla olleide jäsee ekemisä pääöksisä, misä aas voi aiheuua oma ogelmasa. Lieee kuieki ii, eä suomalaise yriykse esimmäiseä haaseea o ylipääää saada halliukseesa kasaivälisiä jäseiä, ellei bises ole eriyise mielekiioie, Haula arvioi. Mua jos ulkopuolie löyyy, hä ai he vaikuava mm. halliukse käyämää kokouskielee. Ja se o eglai, osa kokouspöyäkirjoisa o kuieki laadiava myös suomeksi, joka ruosi lisäksi voi olla kieli, jolla asioidaa kaupparekiseri kassa. Sama koskee yhiökokoukse ja se pöyäkirja kielä. Varmisa asa-arvoisuus Kasaivälise halliukse oimivuus vaaii avoimuua sekä kykyä oaa vasaa erilaisia ajauksia ja ymmärää omisa poikkeavia äkökulmia, Ai Haula saoo. Ajaelu avoimuus o osa siiä rikkaudesa, joa kasaivälie halliusyöskeely voi yriykselle parhaimmillaa arjoa, Ai Haula iosaa. Niipä moissa suomalaisissa pörssiyhiöissä ja myös joissaki oeeraamaomissa kasvuyhiöissä o ollu jo pikää ulkomaalaisia halliukse jäseiä. Ai Haula mukaa useimma ulkomaalaise ova Ruosisa, Iso-Briaiasa, Raskasa ja Yhdysvalloisa. Vaikka maailmaaloude paiopise oki siirymässä vähielle Aasiaa, aasialaisia halliukse jäseiä ei suomalaisyhiöissä juurikaa vielä ole. rää uude omisaja uova joihiki pörssiyhiöihi myös islailaisia halliukse jäseiä. Kasaiväliselle ja kasaivälisyvälle yriykselle riiävä moipuolie ja erilaie hallius o elieho. Toimia markkioilla käy helpommaksi, ku kaikkea ei arvise arvailla, vaa käyeävissä o eri ilaieisii sopivaa kokemusa, Haula vakuuaa. Toisaala suomalaisissa yriyksissä piäisi olla aia vahva suomalaie äkökulma halliuksessa, muue vaaraa o, eä se iroaa omila juurilaa. MNOT Tulo TURUN SUDULLA viiva alle jää eemmä. Kumma valise? meo TULOT Y R I T T Ä J Ä

17 > H Y V I N V O I N T I Ajakäyö ykkösohje Kaikki meo yhee kaleerii Kiire, ulospaiee ja syyllisyys ekemäömisä öisä vaivaava ykyaja ihmisä. Työ, perhe-elämä ja vapaa-aja asapaioie yhdisämie lääkisee vaivaa parhaie, saoo elämäaido valmeaja Iia Ryikagas. Kari Pölkki kuva Parik Ryikagas Työ, perhe, oma aika ja sosiaalie elämä ova kui eljä pöydä jalkaa, elämäaido valmeaja Iia Ryikagas kuvaa. Jos e eivä ole asapaiossa, koko hekie hyvivoiipöyämme heiluu. riyisesi yriäjillä asapaio horjumie johuu yö korosumisesa. Ku yö hallisee elämää, supisuva oma aika ja sosiaalie elämä miimii, Ryikagas jakaa. Tukimukse mukaa yriäjä ova kuieki yyyväisempiä yöhösä, kui suomalaise keskimääri. Ryikakaa mielesä ähä löyyy useia peruseia. Taloudellisesa vasuusa ja ajoiaisesa epävarmuudesa huolimaa yriäjällä o omassa yriyksessää hallia ue, joka moivoi myös vaikeia aikoia. Yriäjä voi oeuaa visioiaa, ja iohimoie suhauumie yöhö aaa voimavaroja. Rauhoiuspäivä viikoiai Yriäjä yössä piää jäää aikaa ajaelulle ja sraegiselle suuielulle, Ryikagas korosaa. Häe mukaasa ajakäyöä voi priorisoida, eikä kaikkea arvise ehdä hyvi, ja joku asia voi jäää jopa kokoaa ekemää. Ruiiiehäviä voi ulkoisaa, ja o opeelava saomaa ei, hä paioaa. Omaa ajakäyöää voi suuiella eukäee viikkoasolla. Suure ja aikaa vievä yö ulisi eakoida jopa kuukausia eukäee. Kaikki meo piäisi merkiä yhee kaleerii. Tällöi samasa paikasa äkee ii yökokoukse kui oma harrasusmeoki ja ajakäyöä o helpompi hahmoaa. > 1 8 Y R I T T Ä J Ä 1 0 8

18 Ajakäyö hallia ja voimavaroje jakamie o yriäjille haaseellisempaa kui palkasaajille. Sesokiaikaa ehdää öiä vuorokaude ympäri ja hiljaisea aikaa vaivaa huoli oimeeulosa, Iia Ryikagas oeaa. Y R I T T Ä J Ä

19 Iia Ryikagas kouluaa elämäaido ja ajakäyö halliaa semiaareissa, pieryhmissä ja yksilövalmeuksea. lämäaido Valmeaja ry puolesaa valvoo alalla oimivie ammaiharjoiajie osaamisa ja ammaipäevyyä. Lisäieoja: > Viikossa kaaaa rauhoiaa yksi yöpäivä vapaaksi kokouksisa ja jäää aiaki yksi arki-ila ilma eala soviuja meoja, elämäaido valmeaja opasaa. Samalla hä muisuaa, eä yriäjä o edellee yriyksesä ärkei voimavara. Tieoisee isesää huolehimisee kuuluu riiävä ui, sääöllie liikua, erveellie ruoka, ihmissuheisa huolehimie ja sellaise asioide ekemie, misä auii. Yriyksee voi palkaa sesokiajaksi kiireapulaise, ja koii voi hakkia siivooja. Näi ruiiiyö ulee hoideua, eikä ekemäömisä asioisa arvise kaaa syyllisyyä. Liikua, kuluuri, loma Ihmisillä o syvää juuruee ava elää arjessa, jolloi ei huomaa uusia mahdollisuuksia, eikä arua ilaisuuksii, Iia Ryikagas arvioi. Ku pyydä kouluuksissa osallisujia lisaamaa 10 asiaa, joide ekemisesä he auiva, osa porukasa saa lisalle vai pari kohaa, osa ei esimmäisäkää, hä hämmäselee. Ryikagas iloisee kuieki siiä, eä elämähallia ogelmii osaaa jo hakea apua. O ärkeää löyää ilo yösä ja arjesa ja muisaa, eä yö lisäksi elämässä o roppakaupalla muiaki ärkeiä asioia. Näi ajaelee myös Ryikakaa Ajakäyö hallia kurssille osallisuu 6-vuoias veeily- ja rekeilyarvikkeide maahauoia harjoiava Ja- rik Paajes, joka keroo saaeesa kouluuksessa hyviä vikkejä ajakäyö ehosamisee. Yhde kaleeri periaae o oimiva idea. Yhiökumppai kassa paraamme ajakäyö koordioiia käyämällä yheisä kaleeria, josa äemme oisemme meo ja apaamise. Omasa jaksamisesaa Paajes huolehii harrasamalla kuluuria ja liikuaa ja irauumalla pikälle lomalle silloi, ku yriyksessä o hiljaisa. Toimialallamme kiire paiouu kesäsesokii, jolloi harrasukse jäävä vähälle. Muia aikoia yriä piää kiii aamu-uieisa. Ole musiiki ja kuluuri ysävä, ja järjesä aikaa eaeri- ja koseriilloille useamma kerra vuodessa. Ku elämäsä häviää väri Iia Ryikagas o käyy syvissä vesissä iseki. Vuosie hekie yö, oma kuiahimo ja ulospalkkaus ajoiva uupumukse paraalle. Perhe jäi vähälle huomiolle, misä kolme lapse äii usi jakuvaa syyllisyyä. Töissä mei ii lujaa, ee ymmäräy miää oleva vialla, Iia Ryikagas muiselee uupumisaikojaa kiireise yö paieissa. Päivasoi, usi olevai elämäi kuossa ja hallisevai yöi hyvi, mua kooa väsymys iski, hä seliää. Oli fyysisesi läsä, mua hekisesi muualla makasi zombia sohvalla. lämä oli yhä suoriamisa, arjesa hävisi ilo ja väri. simmäise varoiusmerki oliva fyysisiä oireia. Ueomuus, jakuva pääsäry ja lopula myös äkökeä häiriö vaivasiva sääöllisesi. Lääkärissä äiä hoideii fyysisiä vaivoia, sai lääkkeiä ja läheee hieroaa. Isellei ai läheisillei ei ullu mieleekää, eä kyseessä oliva selvä uupumukse oiree. Uusi suua lämämuuos alkoi kagasella mielessä, ku Ryikagas oli äiiyslomalla eljäe lapsesa syymä jälkee. Aluksi muuo maalle oli pelkkä visi, joka kuieki kokreisoiui, hä iloisee. Pakkasimme spoo koimme avara ja muuimme maalle. Aloii elämäaido valmeaja opio ja mies perusi rakeusala yriykse. Ny Ryikakaalla o yhde aise kouluusyriys. Työ o kausiluoeisa, mikä arkoiaa kiireisä aikaa syksyisi ja keväisi, ja pikiä lomia kesällä ja joulu aikaa. lä pääsääöisesi ii kui opea. Ole arkka oma aikaaului halliasa ja rajoia kouluusei määrä eiää kolmee kouluuspäivää viikossa. Pidä musasukkaisesi kiii omasa ajasai ja järjesä yö ja perhee lisäksi aikaa myös ysävie apaamiselle. Ole kiireie, mua e sressaauu. 0 Y R I T T Ä J Ä 1 0 8

20 > J U K K A K I T L Kauppapoliiikasa poliiisee kauppaa? Makroaloude kahviporoisa o ähy yrmeiä merkkejä. Iflaaio o kiihyy. Vehä hia ousi viime vuoa opeammi kui öljy. Pelokasvie laajamiaie muuamie poloaieeksi aisi jäädä lyhyaikaiseksi harharekeksi ja ise palmuöljyki dieselkäyö heräää vasahakaa, joe pelko ruoa hia 0 50 prosei oususa voi olla urha. Tai oivo, viljelijöide. Jo viisi proseia vuodessa o riiävä haiallie. Taaumaa ei ole älle vuodelle euseu, se o huolesuavaa. Talousieee obelisi Paul A. Samuelso o saou, eä ekoomisi ova oisueesi eusaee yhdeksä aaumaa viidesä. Rober J. Samuelso, joka ei ole miää sukua Paul A:lle, vaikka häki kirjoiaa alouskolumeja Newsweekii ja Washigo Posii, osikoi vuodeavausjeremiadisa Goodbye o Global Free Trade, Hyväsi jää, oi globaali vapaakauppa. Koska Suomi o eriäi ulkomaakauppaiesiivie alous, ää skeaarioa sieää hiema kasasella. Merkailismi ja proekioismi suosio o silmiähde kasvussa, globaali vapaakaupa laskussa. Moekeskise iegraaioprosessi eivä liiku, bilaeraalisia kauppasopimuksia ehdää, USA ei muia eää ee. Amerika kaikkie presideiehdokkaide puheisa kaikuu aloudellie aioalismi. Työpaikkoje viei o lopeeava! uroopassa Saksa rakeaa akselia Veäjä kassa, eergiapoliiisa apauoraa. Pikä aja öljyä, kaasua ja kaikkia raaka-aieia o saau osaa markkiahiaa kuka ahasa. i ehkä paljo merkise, jos Veezuela ekohegiää Kuubaa ilmaisella öljyllä, mua Veäjä jo ekemä empu sekä Puii ehdoukse uusie karellie muodosamiseksi idikoiva siä, eä iukkuushyödykkeiä voidaa allokoida poliiisi perusei. Joku voi saada ilma, oie ei rahallakaa. Jos ämä peli koveee, ei Suomi ole mukavassa paikassa yhäälä huoloekiseä saarea, oisaala Veäjä avaraliikeee ermiaalia. Teräkse uoaokapasieei o kasvau hirmuisesi ja äskeie suuruoja Kiia jo ousi suurimmaksi eräkse viejäksi. Miä apahuu, ku keskeisesä suurkauppaavarasa ulee suuri yliarjoa? 1930-luvu ja 1970-luvu eräskriisi o uohdeu. Ne merkisivä halliuse horjumisa, valavia ukiaisia, kaupa eseiä ja joukkoyöömyyä. Rauaruukki oli 1970-luvu selviyyjiä, myöhemmi yksi parhaisa meesyjisä. Todisus siiä, eä suomalaise, maa pieuudesa huolimaa, voiva olla voiajie joukossa maailma myrskyissä. Kiia ja muu dikauurimaa ova riskilähde. Maissa, joissa o kauiisi saoe heikko oikeusvarmuus ja osaja yömarkkia, o helppo ehdä rahaa opeasi. Samasa oikeusvarmuude heikkoudesa johuu poliiie riski. Vieraide avaroia ei ole aikoihi kasalliseu missää, mua jos Veezuela Chavez uhkauksesa mukaa iskee espajalaisee omaisuuee, pää o avau. Voidaa oivoa, eä Nokia kokoluokassa hekseli ja peliaio piisaava Kiiassa. ä pieempie yriyse? Tuskipa meidä kaaaa oivoa lisessialoude ja hiasääösely paluua. Mua silä kyllä äyää, eä iloise iegraaio liberaali aika o ällä erää ohi ja melkoie akapakki voi olla edessä. Shell paii kyykkyy Veäjällä. Boliviassa, Agolassa ja muissa yhde myyiuoee kehiysmaissa o vaadiu öljykosessioide uudelleehioielua keske sopimuskaude. Sopimusvarmuude horjuamie väheää ivesoieja ja kakaisee kasvu, mua aioalisi edessä pikä väli järkiargumeilla ei ole voimaa. Piäisikö siis Suome odea, eä virra kääymiselle emme miää voi, vaa o meidäki rakeeava suojamuureja? Kasalliseava mesävara, joa kuolemahädässä oleva mesäeollisuus saisi koimaisa raakaaiea? Vaiko U: asolla orjuava brasilialaisa pihviä sekä islailaise imperialisie ehaissa Siamilahdella purkieua oikalaa? Kaikkiha oivova oloa loppua Islai kapialiseille, joia Suomessa pideää globalisaaio uoamia loisia. Tuskipa meidä kaaaa oivoa lisessialoude ja hiasääösely, uo iflaaioauomaai, paluua. Mua silä kyllä aika vahvasi äyää, eä iloise iegraaio liberaali aika o ällä erää ohi ja melkoie akapakki voi olla edessä. Viiavero osoki o selvä idikaaio äsä meaalisesa ilmasomuuoksesa. Kirjoiaja Jukka Keiele o helsikiläie oimiaja. Y R I T T Ä J Ä