ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS
|
|
- Pekka Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnroinkau 4 B Helsinki Finland Tel Telefax World Wide Web: hp:// Keskuseluaiheia Discussion papers No Vesa Kanniainen YRITTÄJYYDEN JA YRITYSTEN VEROKANNUSTIMET Julkaisu samanaikaisesi myös Suomen isenäisyyden juhlarahason Siran Muu julkaisu -sarjassa (ISBN ) ja saaavissa myös osoieesa hp:// Rapori on osa laajempaa Verokannusime innovaaio- ja yriäjyyspoliiikan välineinä -hankea. Kiiämme Tekesiä ja Siraa hankea varen saadusa rahoiuksesa. ISSN
2 KANNIAINEN, Vesa, YRITTÄJYYDEN JA YRITYSTEN VEROKANNUSTIMET. Helsinki: ETLA, Elinkeinoelämän Tukimuslaios. The Research Insiue of he Finnish Economy, 2006, 28 s. (Keskuseluaiheia, Discussion Papers ISSN ; No. 1058). TIIVISTELMÄ: Raporissa kasaseaan pääomaulojen ja yriysulojen kannusinvaikuukse alan kirjallisuuden ja ukimuksen valossa. Kassaviravero, ACE-vero ja kypsien yriysen jaeulle voiolla lankeava vero unneaan invesoinipääösen suheen neuraaliksi. Vähemmälle huomiolle on kuienkin jääny havaino, eä ne eivä ole neuraaleja yriysen synymisen suheen. Ajaus verokannusimien luomisesa merkisee iriooa verouksen neuraalisuusavoieesa. Yriysriski ei sinällään ole peruse verokannusimille mua sen epäsymmerinen verokohelu on. Pohjoismainen eriyey ulovero kannusaa alkuvaiheen invesoineja sellaisilla yriyksillä, joka odoava korkeaa kannaavuua. Pääomaulo-osuua mioieaessa olisi sili oeava huomion yriyksen epäonnisumisriski. Empiirise ulokse uloveroaseen ja yriäjyyden suheesa monesi viiaava mm. veron välämisesä johuen posiiiviseen riippuvuueen, joskin vain korkeilla veroaseilla. T&K oiminnan veroukien arkoiuksenmukaisuua arvioiaessa on kiinniey huomioa yriysen sraegiseen käyäyymiseen. Eri mekanismeisa johuen voi apahua joko ali- ai yli-invesoinia. Markkinoilleuloa rajoiava ekijä periaaeessa heikenävä neuraalisuua edellyävän veropoliiikan lähökohia. AVAINSANAT: yriäjyys, verous, verokannusime JEL: H25 KANNIAINEN, Vesa, THE TAX INCENTIVES ON ENTREPRENEURSHIP AND FIRMS. Helsinki: ETLA, Elinkeinoelämän Tukimuslaios. The Research Insiue of he Finnish Economy, 2006, 28 p. (Keskuseluaiheia, Discussion Papers ISSN ; No. 1058). ABSTRACT: The repor surveys he incenive effecs of axes on capial and enrepreneurial income in ligh of he research in he field. The cash flow ax, he ACE ax and he ax on disribued profis of maure firms are known o be neural wih respec o he invesmen decisions. I is no widely undersood ha hey are no neural wih respec o he enry decisions of sarup firms. The idea of creaing ax incenives represens a deparure from he neuraliy principle. The enrepreneurial risk does no as such jusify an invesmen incenive bu an asymmeric ax reamen of i does. The Nordic dual income ax encourages he sar-up invesmen of an enrepreneur who is expecing relaively high profiabiliy. However, when seing he share of enrepreneurial income o be axed as capial income, he failure risk maers. The empirical sudies on he relaion beween he income ax raes and enrepreneurship poin due o he ax avoidance moive o a posiive relaionship, hough only a high ax raes. When judging he ax incenives on R&D spending, he sraegic behavior beween firms becomes relevan o be analyzed. Underinvesmen or overinvesmen are boh poenial oucomes. The enry barriers reduce in principle he validiy of a ax policy based on he idea of ax neuraliy. KEY WORDS: enrepreneurship, axaion, ax incenives JEL: H25
3 1. Johdano Yriysoiminaa veroeaessa ei ole yhdenekevää, millä periaaeella vero keräään. Julkinen sekori arvisee veroulonsa, mua alan ukijoia on verojen määrän asemesa enemmän askarruanu kysymys siiä, miä käyäyymisvaikuuksia veroukseen liiyy. Toisuvissa verouudisuksissa on juuri kysymys parhaan järjeselmän esimisesä. Tuloverous ei ole ainoa vaihoeho ja senkin oeuamisessa on lukuisia eri apoja. Verouksella on käyäyymisä ohjaavia vaikuuksia. Ovako verokannusime siis oivoavia? Yriykse luova sen arvonlisän, johon hyvinvoini perusuu. Mien verous vaikuaa yriäjäksi ryhymisen odennäköisyyeen ja yriysen kasvuun eli invesoinikannusimiin? Niiden T&K-oimina myös uoaa kansanaloueen ne innovaaio, joia elinason nosaminen edellyää. T&K oimina puolesaan edellyää voio-odouksia. Kun pääomauloja julkisessa keskuselussa arkasellaan ulonjakokysymyksenä, voiojen merkiys innovaaiooiminaa suunaavina ekijöiä arjoaa kilpailevan näkökulman. Onko siis arkoiuksenmukaisa avoiella voiojen poisveroamisa, vai uhoaako ämä innovaaiokannusime ja yriysen kasvupoeniaalin? Kirjoiuksessa luodaan kasaus pääomaulojen ja yriysulojen verouksen vaikuuksia koskevan alan kansainvälisen ukimuksen pääuloksiin. Samalla pyriään noeeraamaan myös alan koimainen ukimus. 1 Yriysverojen ja omisajien verojen osala lähesymisapa perusuu pariaalianalyysiin ja vain paikoin yleisen asapainon lähesymisapaan. Innovaaioiden eorian osala painouva oimialan alousieeen piiree ml. yriysen välinen sraeginen käyäyyminen. Vain eoreeinen yö voi oaa kanaa siihen, ulisiko veroukseen liiyä kannusimia vai ulisiko sen olla neuraalia. Toisaala vain empiirinen veroukimus voi vasaa kysymyksen, mien verous odellisuudessa vaikuaa ja mikä kannusime oimiva, jos kannusimia haluaan rakenaa. Siksi arvioidaan myös empiirisä ukimusa. Yriäjien verouksen osala pyriään arvioimaan mm. seuraavia kysymyksiä: 1 Pääomaulojen verouksen osala peruseellisen kasauksen on esiäny Auerbach (2002). Suomalaisisa verouksen ukijoisa ja puheenvuoron käyäjisä akiivisimpia on eiämää ollu jo väiöskirjayösään (1976) alkaen Ylä-Liedenpohja, ks. Kanniainen ja Kari (2005), jossa hänen uoanoaan on yksiyiskohaisesi käsiely. Ks. myös Ylä-Liedenpohja (1978).
4 2 mikä ova verouksen oleellise käyäyymisvaikuukse (yriysen synyminen, invesoinipääökse, rahoiusvalinna, yriysmuoo, sijoiuminen jne.) minkä pääösen suheen jaeun voion (osinkojen) verous on neuraalia ja minkä suheen ei? mien veroajan ulisi oaa huomioon yriysoiminaan sisälyvä riski? mien verouksessa ulisi oaa huomioon se, eä osa yriysulosa on uooa sijoieulle pääomalle ja osa uooa yriäjän omalle yöpanokselle yriyksessään? miä empiirinen ukimusyö viesiää yriysen verouksen käyäyymisvaikuuksisa? mien inegroiuminen maailmanaloueen on muuanu käsiyksiä verovaikuuksisa? voidaanko verokannusime eoreeisesi perusella? Yriäjyys- ja invesoinikannusimia arvioiaessa myös on odeava, eä poliiikanekijä ova jo sisään rakenanee lainsäädänöön mekanismeja, joka oimiva uusia käynnisyviä yriyksiä vasaan. Tällaisia ova appioiden puueellinen vähennysoikeus, yriyksen uloksesa riippumaoma vero (yövoiman sivukulu, omaisuusvero, kiineisövero), uuden osakepääoman uoolle lankeava osinkovero, rajoiukse riskien jakamiseen mm. vararikkomeneelyssä, käynnisyvien yriysen hallinnollise kusannukse ja suuria yriyksiä heikompi lobbauskyky (vr. Boadway ja Tremblay, 2005). Verokannusime näyäyyvä äsäkin syysä ärkeilä arvioiaviksi. Tulisiko pääomaa lainkaan veroaa: opimiveroeorian opeuksia Tunneaan kaksi erillisä rakaisua kysymykseen, mikä piäisi veropohjan silloin, kun lähökohana on veroeavan veronmaksukyky. Nämä ova laaja ulovero ja menovero. Ns. Schanz-Haig-Simons laajan uloveromallin ideana on määriellä veropohjaksi veronmaksajan kokonaisulo ulon läheesä riippumaa. Ns. Fisher-Kaldor-Meade menoverona unneu malli aas lähee siiä, eä veroeaan kuluusa s. siä, paljonko veronmaksaja oaa iselleen aloussyseemisä ulos. 2 Menoverous olisi sen unneujen 2 Menovero arkoiaa kuluuksen veroamisa. Menoverouksen pariaaee on selkeäsi kuvannu Ylä- Liedenpohja (1982b).
5 3 neuraalisuus- ja kannusinominaisuuksien peruseella ekonomisien suosikki. Siirymävaiheen miavisa vaikeuksisa ja hallinnollisisa syisä johuen menoverousa ei ole kuienkaan voiu oaa käyöön. 3 Tuloverous on hallinnollisesi sienkin nähy paljon yksinkeraisempana, joskin sen oeuamisava ova varsin monimukaise ja kirjava eri maissa. Juuri opimiveroeoria on pureuunu kysymykseen, mikä olisi sellainen verojärjeselmä, joka olisi hyvinvoinnin maksimoimisen kannala paras. Kysymys on normaiivinen. Käyännössä poliiikanekijä eivä oki monesakaan syysä edes avoiele verojärjeselmän rakenamisa opimiveroeorian ieeellisen ulosen peruseella. Sili on hyödyllisä verokeskuselun kannala selviää, miksi alan ukimus piää joain verojärjeselmää oisa parempana. Verouksen käyäyymisvaikuukse johuva siiä, eä verous yypillisesi muuaa yriäjien kohaamia suheellisia hinoja. Tuloverous on kuienkin rakenneavissa niin, eä verous on neuraali hyvinkin monen pääöksen suheen. Jos oeaan huomioon uloverouksen vaikuukse pääomamarkkinoilla, uloverous ei kaiken kaikkiaan kuienkaan voi olla neuraali. Pääoman uoon verous vähenää sääsämiskannusimia. Tää vaikuusa kusuaan ineremporaaliseksi väärisymäksi. Suljeussa aloudessa sillä on myös invesoineja heikenävä vaikuus, koska invesoinien ulee vasaa sääsämisresursseja. Avoimessa aloudessa asia on päinvasoin: korkoulon verous alenaessaan pääomamarkkinoila saaavissa olevaa neouooa samalla alenaa reaali-invesoinien uoovaaimusa ja näin kiihdyää invesoineja. Menovero ei lankea pääoman uoolle ja on puhaimmillaan neuraali sääsämis- ja invesoinipääösen suheen. Opimaalisen uloveron eoriassa on noseu esiin kysymys, ulisiko pääomauloa veroaa lainkaan. Eräillä ehdoilla nollaverous on opimaalisa, mua ei yleisemmin (ks. Sødersen, 2005). Jos myös pääomauloa kuienkin on opimaalisa veroaa, on kysyävä, uleeko siä veroaa samalla verokannalla kuin ansiouloa. Juuri ähän pureuuu ns. pohjoismainen duaalivero, joka on läheny siiä, eä isensä yöllisävien yriäjien ja osakeyhiömuodossa oimivien lisauumaomien yriäjien ulon verouksessa osa ulee alisaa pääomaverolle ja vain osa ansioulon verolle. 3 Sen käyöönooa on oisuvasi eri maissa ukiu, mua peräännyy.
6 4 Verouksen neuraalisuusperiaae Vahvin eoreeinen peruselu pääomaulon veron neuraalisuusvaaimukselle löyyy 1971 Diamondin ja Mirrleesin julkaisemasa uloksesa. Se unneaan ns. producion efficiency eoreemana. Ko. eoreeman mukaan uloverouksen ei ule väärisää yriysen pääöksiä. Ne käyäyymisväärisymä, joia ei voida välää, ulee kohdenaa kuluajien veroukseen. Teoreema päee ehdolla, eä puhaa voio voidaan veroaa pois (Dasgupa ja Sigliz (1972). 4 Globalisoiuvassa aloudessa neuraalisuusvaaimus on kuienkin jouunu uudelleen arvioiavaksi. 5 Yriäjien ulolle lankeavalla verolla voi olla monia käyäyymisvaikuuksia. Harberger (1962) huolesui siiä, eä pääoma pakenee veroeusa uoanosekorisa sekoriin, joka voi veron välää. Harbergerin huoli on näkyny myös perineisen invesoinieorian uloksena, jonka mukaan jaeulle voiolle lankeava verous vähenää invesoinikannusimia. Tämän vanhan näkemyksen haasajaksi nousi siemmin uusi näkemys. Sen formuloiva riippumaomasi 1970-luvulla Auerbach (1979), Bergsröm ja Södersen (1977), Bradford (1981) ja King (1977). Uuden näkemyksen mukaan jaeulle voiolla lankeava vero on vero vanhan pääoman uoolle, joka kapialisoiuu pääoman markkinaarvoon eikä sillä näin voi olla vaikuusa uuden pääoman muodosukseen. Tämän näkemyksen Sinn (1991) osoii päevän pikällä aikavälillä myös ilaneessa, jossa yriys käynnisyy pienenä ydinyriyksenä ja jonka kasvu-uraa jaeun voion verous hidasaa mua jäää kuienkin pikän aikavälin pääoman määrän koskemaomaksi. Sinnin analyysi jäi näin hyväsi Harbergerin idenifioimalle väärisymälle. Uuden uoanopääoman muodosaminen ei kuienkaan apahdu pelkäsään markkinoilla jo olevien yriysen kasvuna vaan myös uusien yriysen markkinoille ulon kaua. Tälä osin uusi visio neuraalisuua korosaessaan on ollu kovin harhaanjohava. 6 Paisi uusien yriysen synymisä koskeva pääös, myös yriäjän yöpanos on invesoinien 4 Puhaiden voiojen luonnea on aihea pohia. Vain osa on ns. windfall-voioja, osa aas uooa viisaalle pääökselle mua myös monopolivoioja. Idea puhaiden voiojen äydellisesä poisveroamisesa perusuu saaiseen veroeoriaan ja olisi T&K poliiikan avoieiden vasainen. Vaikka ko. vero kypsillä oimialoilla lankeaisi vanhalle pääomalle eikä sillä olisi käyäyymisvaikuuksia, se ykkänään poisaisi T&K-kannusime dynaamisilla oimialoilla. Se s. pysäyäisi sen mooorin, joka vie kansanalouden kehiysä eeenpäin. Kannusimien säilyämisen ärkeyä käsieli jo Mirrlees (1972). 5 Tämä johuu siiä, eä ns. asuinvalioperiaaeen sovelaminen ei ole mahdollisa (Sødersen 2006). Ks. luku Näin ova argumenoinee Henrekson ja Sanandaji (2004). Kanniainen, Kari ja Ylä-Liedenpohja (2005), (2006) osoiava, eä osinkovero nosaa markkinoilleulokynnysä, jos sen vaikuuksesa yriyksen uloksen kokonaisveroase yliää ansioulon veroaseen.
7 5 ohella pääösmuuuja, joa koskeva verousvaikuukse ova relevaneja. Koska yriäjän yöpanos on havaisemaon, ei vero sien voi olla neuraali ainakaan sen suheen. Myös yriysmuodon (oiminimi, henkilöyhiö, osakeyhiö) valinaan verouksella on vaikuuksensa. Keskiymme arkaselemaan verovaikuuksia markkinoille uloon ja kasvuun (invesoineihin). Aloiamme jälkimmäisisä. Osoiamme ensin, eä vaikka yriys maksaa uloveroa, on veropohja määrielävissä sellaiseksi, eä ulovero on invesoinipääöksen suheen neuraali, s. ei väärisä pääomakusannusa. Uusklassisessa uoannon eoriassa oleeaan, eä pääoman (K) lisäys kasvaaa yriyksen uoanoa (y) mua väheneväsi. Tuoanofunkion y = F(K) avulla ilmaisuna F K 0, F < 0. 7 Olkoon markkinakorko r. Inuiiivisesi ajaelleen yriyksen kannaaa > KK oeuaa jokainen invesoinihanke, jonka uoo on vähinään uo markkinakorko, F K > r. Muuoin vara kannaaisi sijoiaa pääomamarkkinoille, ei reaalipääomaan K. Tämä yksinkerainen säänö kaauu, jos verous ei ole neuraalia. Kehieään väline verovaikuusen arkaselemiseksi. Kuvaaan osakeyhiömuooisen yriyksen markkina-arvoa (pörssiarvoa) symbolilla V. Yriyksen pääoma uoaa kassavirran F(K) äsä hekesä ikuisuueen. Kun muuuja I kuvaa invesoiniohjelmaa ja kun pääomaa syö kuluminen (poiso δ ), yriyksen pääoma kehiyy ajassa ( = aika) seuraavasi: dk / d = I δk. Tuoo omisajille ulee ulos makseuina osinkoina (D=F(K) - I) ja osake-omisuksen arvonnousuna (dv/d). Omisava vaaiva sijoiukselleen V uoon, joka vasa markkinakorkoa. Siis on olava voimassa rv = D+ dv/d, joka voidaan ulkia sijoiajan porfolion asapainoehdoksi. Täsä on rakaisavissa ulos, eä osakemarkkinoilla oikein hinnoieluna yriyksen arvo vasaa sen ulevien jaeavien voiojen odoeua nykyarvoa 0 r V = e Dd. Jos yriyksen joho oeuaa siä periaaea, eä se invesoi kaikkiin koheisiin, joka kasvaava yriyksen arvoa, saadaan invesoinikrieeriksi 8 F K ( K) = r + δ. 7 Näin esim. hinnanoajana oimivalle yriykselle synyy aidosi veroeavaa uloa inframarginaalisen pääoman uoosa ja marginaalisen pääoman uoosa omalla pääomalla rahoieula osin. 8 Tarkemmin k. liie.
8 6 Invesoinnin minimiuoovaaimus siis koosuu markkinakorosa ja poisokusannuksesa, joka yhdessä muodosava pääomakusannuksen. Sien markkinakorko r edusaa pääomaan K sijoiamiselle vaihoehoiskusannusa. Sijoiuksen neouoon on siis olava vähinään r = FK ( K) δ. Näin johdeu eho unneaan myös ns. nykyarvokrieerinä. Sen mukaan on invesoiava kaikkiin niihin hankkeisiin, joilla on posiiivinen neonykyarvo. Viimeisen (marginaalisen) projekin neonykyarvon on siis olava nolla eli 1 + ( K) /( r + δ ) = 0. F K Tässä esiellyllä välineellä voimme helposi arkasella erilaisia yriysverojärjeselmiä. Invesoinineuraalien verojen ominaisuus on, eä ne lankeava puhaille voioille. Kun yriys maksaa uloksesaan veron T, ulosmakseu osinko on D = F(K) - I - T. Joa ulovero olisi neuraali eli lankeaisi puhaille voioille (joia voi synyä vain vähenevien uoojen valliessa), ulee veropohjasa voida vähenää poisokusannuksen lisäksi koko pääomakusannus (ei vain vieraan pääoman korkoa). On siis olava T = τ ( F( K) ( r + δ ) K), jossa τ on yriyksen ulolle lankeava veroase. Muodosamalla liieessä esieyllä ekniikalla veroeun yriyksen markkina-arvon lauseke V τ = 0 e r ( F( K) I τ ( F( K) ( r + δ ) K)) d, on helppo nähdä (ks. liie), eä invesoinikrieeri ei ällöin muuu yllä esieysä eli vero on neuraali. 9 Kassaviravero Yriysen uloverolle vaihoehoinen malli on ns. kassaviravero, jossa invesoinnin koko hankinakusannus on vähennyskelpoinen mua vieraan pääoman korko ei ole. Verona siis on T = τ ( F( K) I). Myös ällöin oeuuu neuraalisuus invesoinipääöksen suh- 9 Neuraali vero akaa sen, eä sijoieulle pääomalle ulee markkinoiden normaali uoo ja sen ohella se osuus puhaasa voiosa, joa ei veroea pois. Kanniainen ja Hernesniemi (1990) osoiiva, millä ehdoilla verojärjeselmän neuraalisuus oeuuu yriysen varasopoliiikan suheen FIFO- ja LIFO-järjeselmissä. Marxilaisessa näkemyksessä myöskään invesoinnin normaali uoo r ei kuulu yriäjälle. Tämän näkemyksen oeuuminen olisi uhoisaa kansanalouden invesoinneille.
9 7 een. 10 Tämä seuraa siiä, eä vero osiasiassa lankeaa ulosmakseuille osingoille, sillä yriyksen arvo on ny kirjoieavissa muodossa V τ 0 r = (1 τ ) e ( F( K) I) d. Huomaueakoon jo ässä siiä, eä kassaviraveron juhliu neuraalisuusominaisuus ei yleisesi päde käynnisyvien yriysen markkinoille ulopääöksen suheen (arkemmin ks. jakso 8 alla). Argumeni kassaviraveron neuraalisuudesa on sien validi vain markkinoille jo eabloiuneiden yriysen invesoinien suheen. 2. ACE-malli Kun yriyksen rahoiusrakeneessa on sekä velkaa eä omaa pääomaa, näiden verouskohelu nousee ärkeäksi kysymykseksi. Yriysrahoiuksen eoria on kuienkin laaja erillinen ukimusalue. Tässä riiää lyhyesi odea, eä verous saaaa rakaisevasi väärisää yriysen rahoiusrakennea s. siä rajoieaanko kasvu vanhan pääoman jakamaomilla voiovaroilla vai uudella ulkoisella rahoiuksella. Tälä osin suosielavaa kirjallisuua ova Sinn (1987),(1991b). Voiovaroilla rahoieun invesoinnin uoolle lankeaa yriysvero (corporae income ax) ja arvonnousuvero (myynivoiovero). Maksullisella osakeannilla rahoieulle invesoinnille lankeaa yriysvero ja osinkovero. 11 Kun velalla rahoieun invesoinnin uoo on yriysasolla verovapaa (eli velan korkomeno ova vähennyskelpoisia), velkarahan liiyy verosubvenio. Tuoreessa verokeskuselussa esille nousseen ACE-mallin (allowance for corporae equiy) idea on nerokas. Se oeuaa neuraalisuuden invesoinien suheen syysä, eä siinä myös oman pääoman kusannus ulee vähenneyksi yriyksen veropohjasa (ks. Kanni- 10 Kassaviraveroa on kaha yyppiä. Tässä arkaselemme ns. reaalisa kassaviraveroa. Kassaviravero vasaa kuluajien menoveroa. Sen neuraalisuus johuu siiä, eä samalla, kun veroaja sallii koko invesoinimenon I väliömän kulukirjaamisen, se luo iselleen saaavan yriyksen ulevaan voioon. Verosaaavan nykyarvo vasaa invesoinihekellä oeuuvaa verosubvenioa. Veroajasa ulee avallaan invesoinnin osarahoiaja, yriyksen osaomisaja, jolla on vaade yriyksen ulevaan ulokseen. 11 Tämän klassisen järjeselmän sijaan mm. Suomessa on ollu aikaisemmin voimassa osinkovähennysjärjeselmä ja siemmin yhiöveron hyviysjärjeselmä.
10 8 ainen ja Kari (2005)). Idean esiivä Boadway ja Bruce (1984). Auerbach (1979) osoii, eä liieessä esiey yriyksen arvon maksimoiniongelma max V τ = 0 e r ( F( K) I + db / d ib T ) d. voidaan ilmaisa ekvivalenissa muodossa r* max e ( F( K ) I T ) d. = 0 jossa rahoiukseen liiyvä kassavirra on eliminoiu ja jossa diskonokorkona oimii oman ja vieraan pääoman kusannuksen painoeu keskiarvo, r*. Olkoon pääoman K asearvo A. Jos kirjanpidon poisokerroina merkiään symbolilla α, yriyksen pääoman kirjanpioarvo kehiyy yhälön da / d = I α A. mukaisesi. Invesoini kasvaaa pääoman asearvoa ja kirjanpidon poiso aas siä alenaa. Poisoproseni α voi olla ajasa riippuvainen. Boadwayn ja Brucen nerokas oivallus yriysveropohjaksi on F ( K ) ( r * + α ) A. Enä appio? Ym. veropohja voi olla negaiivinen. Malli sien sisälää ajauksen appioiden väliömäsä vähenämisesä. Yriyskaupan muodossa markkinoila poisuvan yriyksen apauksessa aas myynihina on mukana ko. veropohjassa. A Vero on ACE-mallissa neuraali riippumaa siiä, mikä aikaura veropoisolle α valiaan. Tämän näkemiseksi sijoieaan verolauseke maksimoiavaan funkioon ja saadaan max = 0 e r* (( F( K ) I )(1 τ ) τ ( I ( r * + α ) A )) d. Ny jälkimmäinen ermi voidaan sijoiuksen jälkeen inegroida ja se on yksinkeraisesi τa 0, jossa A 0 on vakio, On luonevaa aseaa se yriyksen kirja-arvoksi (käynnisyvillä yriyksillä nollaksi). Sen valina oki ei vaikua yriyksen opimaaliseen invesoiniohjelmaan, joka jälleen ypisyy muooon (1 τ ) = 0 e r* (( F( K ) I )) d.
11 9 Täsä näkyy Boadway-Bruce-veron ominaisuus: uloveroksi ajaelu yriysvero oeuaa (reaalisen) rahaviraveron ominaisuuden s. sallii invesoinimenojen I väliömän vähenämisen veropohjasa. ACE-vero samalla yhdisää johdannossa kuvau uloveron ja rahaviraveron neuraalisuusominaisuude. Käyännössä vero voidaan implemenoida vähenämällä yriyksen veropohjasa odellinen nimellinen pääomakusannus ja ise asiassa mielivalainen (!) veropoiso α A. Yriyksen kirjanpioarvon A aikaura huolehii siiä, eä veropohja oimii oikein. Näin verouksen neuraalisuusominaisuude säilyvä myös apauksessa, jossa yriys käyää kiihdyeyä poisoa. ACE-veron informaaiovaaimukse ova veroajan kannala minimaalise. Mm. invesoiniohjelma löyyy yriysen kirjanpidosa. Ainoa arkempaa harkinaa vaaiva muuuja veropohjassa on vaadiava ieo nimellisesä rahoiuskusannuksesa, r. Sen voi kuienkin riiävällä arkkuudella esimoida markkinakorkosarjoisa. Jos koha rahoiuskusannukse yriysen kesken voiva olla poikkeavia, riiävä approksimaaio lienee saavueavissa. 12 ACE-malli on saanu suosioa veroeoreeikkojen keskuudessa. On sili syyä huomauaa siiä, eä myöskään ACE-malli ei ole neuraali käynnisyvien yriysen markkinoille ulon kannala kuin rajoiavilla oleamuksilla (arkemmin ks. alla jakso 8). 13 Jaeun voion veron kapialisoiuminen ja uusi näkemys Aikaisemmin oli vallalla käsiys, eä jaeun voion veroaminen (osinkovero) nosaa invesoinien uoovaaimusa. Tämä old view sai siemmin väisyä, kun osoiauui, eä jaeun voion vero jäää invesoinnin uoovaaimuksen koskemaomaksi ja kapialisoiuu yriysen markkina-arvoihin (osakekurssiin). Tämä ulos, uusi näkemys, on helppo nähdä yllä kehiämässämme mallissa. Oleeaan siis, eä osingoille lankeaa vero τ d. Neo-osinko on ällöin (1-τ d )D=(1-τ d )(F(K) I). Kapialisoiumisvaikuus näkyy yriyksen markkina-arvosa, joka voidaan kirjoiaa 12 Ylä-Liedenpohja (1983) ja Kanniainen ja Södersen (1994) ova argumenoinee, eä eriyey uloksen raporoini veroajalle ja omisajille ekee yriysverosa neuraalin. 13 Sekä ACE-mallin eä kassaviraveromallin neuraalisuua juhliaessa on siis syyä huomauaa siiä, eä markkinoille ulon neuraalisuusvaaimus edellyää siä, eä yriäjän elinkaariulolle lankeaa sama (kokonais)veroase kuin lankeaa palkansaajan elinkaariulolle. Täsä seuraa se, eä vaikka ACE-mallissa ja kassaviraveromallissa oeuuu se ominaisuus, eä vero kapialisoiuu äysimääräisesi yriyksen arvoon, veroaja ei voi valia yriäjän veroasea vapaasi, jos avoiellaan neuraalisuua markkinoille ulon eli uusien yriysen syhymisen suheen. Tämä ulos on jääny huomaamaa alan kirjallisuudessa. Se on avallaan ns. Johansson-Samuelson eoreeman implikaaio, ks. jäljempänä.
12 10 V 0 r = (1 τ ) De d. d Tässä esieyn ajaelun ausalla on oleamus osakemarkkinoisa, joka arvoava kunkin yriyksen niin, eä yriysen ausalla olevien rahoiajien s. osakkeenomisajien ja velkojien porfolioasapainoeho on voimassa. Näin odoeu verojen jälkeise uoo sijoiuksisa yhäläisyvä. Ny on syyä äydenää mallia muilla pääomaveroilla, s. korkoulon ja arvonnousun veroaseilla τ p, τ g. Sijoiajien asapainoehdon mukaan on siis olava 14 ( 1 τ ) rv = (1 τ ) D + (1 τ ) dv d. p d g / Rakaisemalla ny yriyksen markkina-arvo, saadaan V 1 τ d r((1 τ p ) /(1 τ g )) = ( ), 1 e Dd τ g 0 ja invesoinnin uoovaaimus muooon F 1 τ p = r(1 b + ib + δ. (1 τ )(1 τ ) K ) g Näisä nähdään uuden vision mukainen veroulos: jaeun voion veroase τ d ei vaikua marginaali-invesoinnin uoovaaimukseen vaan kapialisoiuu osakkeen arvoon V. Samoin nähdään eräs verouksen eorian keskeinen ulos, Johansson-Samuelson eoreema. Sen mukaan kaikkien pääomaulojen veroaminen samalla verokannalla ei väärisä reaali-invesoinnin uoovaaimusa eli on neuraali, kun siihen liieään odellisen aloudellisen kulumisen vähennysoikeus. Tuloksen inuiio on, eä invesoinnin uooa varoeaan samalla veroaseella kuin vaihoehoisa sijoiusa. Johansson-Samuelson eoreema on kuienkin validi vain, jos veroaja osallisuu symmerisesi myös appioiden kanamiseen, ei siis vain voiojen jakamiseen. Tämä on vakava rajoie, kun ajaellaan käynnisyviä yriyksiä, joilla ei ole voioja, joisa appio voisi vähenää. 14 Tähän ehoon on rakenneavissa sisään myös ero sijoiusriskeissä yriyksen velkapapereihin ja osakekirjoihin. Tää emme kuienkaan ee.
13 11 Tärkein huomio kuienkin on uloverouksen aiheuama (voiovaroilla rahoieun) marginaalisen invesoinnin uooon kohdisuva kahdenkerainen vero. Jos siis Johansson-Samuelson eoreeman edellyykse eivä ole voimassa, ää havainoa voidaan käyää peruseena reformille, joka vähinään ähää neuraalisuuden avoielemiseen ellei peräi verokannusimien luomiseen.. Pohjoismainen eriyeyn uloverouksen (duaaliveron) periaae Pohjoismaissa kehieiin alunperin anskalaisen veroekonomisien aloieesa ajaus yriysoiminnassa synyneen ulon jakamisesa kaheen komponeniin. Niisä oisa veroeaisiin pääomaulona ja loppuosaa ansioulona. 15 Tämän idean alousieeellinen lähökoha on hyvin peruselu kolmesakin syysä. Yriäjän ulo on osiain uloa hänen sijoiamallaan pääomalle ja osa aas uloa hänen omalle yöpanokselleen. Tämä on looginen peruselu. Toisaala opimiveroeoria sanoo, eä pääomauloa ei joko piäisi veroaa lainkaan ai siä ulisi veroaa maalalla veroaseella. Kolmas peruselu on asapuolisuus. Kun yönekijä saa sääsämisesään pääomauloa, siä ei hänen verouksessaan veroea ansioulona vaan pääomaulona. Saman ulisi siksi päeä yriäjälle. Pohjoismainen malli koskee niin isensä yöllisäjiä ja oiminimiä kuin henkilöyhiöiäkin. Suppeassa omisuksessa olevien osakeyhiöiden osala yriyksen ulon pilkkomisen perussyy on veroarbiraasin (ansioulojen muunaminen pääomauloksi) rajoiaminen. Eriyeyssä verouksessa veroaja määrielee ns. pääomapohjan B yriykseen sijoieun pääoman peruseella ja impuoi älle ieyn uooaseen, ρ, joka heijasaa sijoiusen uoovaaimusa. Tää uooa veroeaan pääomaulona verokannalla, τ p, jonka oleamme samaksi kuin on yhiöverokana. Loppuosa oiminimien ja kommandiiiyhiöiden ulosa, joille ei siis lankea erillisä voioveroa, veroeaan ansioulona progressiivisella veroaseella τ w. Henkilöyhiöillä aas voiolle lankeaa voiovero ja jakosäänö kohdisuu osinkoihin Alan ensimmäinen suomalainen konribuuio on Kari (1999). 16 Suomessa muisa kuin pörssinoeerauisa osakeyhiöisä saadu osingo ova osingonsaajalle veroomia euroon saakka. Sen sijaan kaikki (myös pienosakkaiden saama) osingo pörssiyhiöisä ova veroeavia.
14 12 Arikkelissamme The Nordic Dual Income Tax olemme Seppo Karin ja Jouko-Ylä- Liedenpohjan kanssa osoianee muuaman keskeisen uloksen. Edellä arkasellun jakuva-aikaisen ja ikuisesi elävän yriyksen asemesa arkasellaan yriäjää, jonka yriyksen elinkaari käsiää kolme jaksoa: käynnisysvaiheen alkuinvesoineineen (= k) ja laajennusinvesoinnin (= K) vaiheen, jonka uoon kypsyyä yriys lopula myydään. Käynnisysvaiheeseen liiyy appioriski. 17 Vain siiä selviävä yriykse laajeneva ja saavuava kypsän vaiheen. Yriäjän yöuran arvo on ällöin 1 1 V = ( c + k) + π ( f ( k) + k K + ( F( K) + K)). 1+ r 1+ r Alkuinvesoini uoaa ulon R ( k) = f ( k) + k mua vain siinä apauksessa, eä yriys selviyyy kasvu-uralle, mikä apahuu odennäköisyydellä π < 1. Toisen vaiheen eknologia F(K) on alkuvaiheen eknologian f(k) jalosunu versio. Laajennusinvesoini uoaa ulon F(K) ja yriyksen pääoma myydään arvoon K seuraavalle yriäjälle ai lisaueaan pörssiin, jolloin perusajayriäjä poisuu. 18 Aloiuskusannus c on veroajalle (ainakin osaksi) havaisemaon eikä se siksi ole vähennyskelpoinen veropohjassa. Tämä seikka nosaa yriäjyyskynnysä, joskin sen vasapainona oimii mahdollisuus kuluaa veroomasi yriyksen sisällä, miä ei ässä sisällyeä malliin. 19 Alku- ja laajennusinvesoinien uoovaaimukse löyyvä helposi maksimoimalla yriäjän elinkaariulon arvo invesoinien k ja K suheen, π f k = r + 1 π; F K = r. Miä suurempi siis on odennäköisyys sille, eä yriys kaauu, 1 π, siä korkeampi on alkuinvesoinnin uoovaaimus. Riskien olemassaolo ei sinällään ole peruse verokannuseiden luomiselle, mua niiden epäsymmerinen verokohelu on. Kun malliin uodaan yriäjän ulovero, nähdään hei, eä verous ei voi olla neuraalia yriykselle, joka 17 Yriysriski on suurimmillaan uuden yriyksen käynnisyessä, äsä arkemmin ks. Kanniainen (2006). Käsillä olevassa mallissa riski voidaan ulkia joko yriäjän kykyriskiksi ai suhdanneriskiksi. Edellinen on pysyvä (joskin learning-by-doing voi siä vähenää), jälkimmäinen on ilapäinen. Kumpikin voi johaa yriyksen kaaumiseen. 18 Mallissamme on mukana yriäjän henkilökohainen kyky, mua sivuuamme sen ässä. 19 Nämä vaikuukse eivä ole äysin symmerise. Aloiuskusannuksia ulee jokaiselle yriäjälle makseavaksi, yksiyisiä hyöyjä yriysen sisällä nauiavaksi vain niille, joka selvisivä kasvu-uralle ja kypsään vaiheeseen. Riippuen siiä, kumpi vaikuus dominoi, ämäkin havaino voidaan kykeä keskuseluun verokannusimisa.
15 13 ei kykene vähenämään appioiaan, vaan vero rankaisee invesoinia. Koska veroaja ei ole rakenanu lähökohaisesi verousa neuraaliksi, myös pohjoismainen mallin edu näyäyyvä myöneisessä valossa. Eriyeyssä uloverouksessa nuoren yksiyisyriyksen vero voidaan kirjoiaa muodossa T = τρb + τ w ( f ( k) ρb). Tämän maksajaksi yriys jouuu odennäköisyydellä π. Olemme merkinnee τ w = ansioulojen veroase. Ny on osoieavissa (Kanniainen, Kari ja Ylä-Liedenpohja 2006), eä pohjoismainen eriyey ulovero ei väärisä alkuvaiheen invesoinia, jos pääomapohja on B = k ja jos pääomaulo-osuus on r τ w ρ = + π τ τ w r 1 π. π Tämä ulos arjoaa eoreeisen peruselun pohjoismaiselle mallille ja se viesiää siiä, eä yriyksen epäonnisumisriski on oeava huomioon pääomaulo-osuua määrieläessä. Jos ko. riskiä ei ole (kuen mallissa kasvu-uralle selviyyneiden osala oleeiin), pääomaulo-osuus voidaan laskea uooaseella ρ = r. Yhiömuooisille yriyksille, joilla spliauksen koheena on makseu osinko, sen sijaan ei voida johaa neuraalisuusehoa. Sen asemasa saadaan kiinoisa epäneuraalisuusulos: ansioulojen verouksessa ollessa progressiivinen eriyey verojärjeselmä kannusaa niiden yriysen alkuvaiheen invesoineja, joka odoava olevansa varsin kannaavia mua se (voi) kuriaa sellaisen invesoineja, joka odoava heikkoa kannaavuua. Myöhemmin kasvu-uralla verous oimii neuraalisi, jos pääomapohjaan ei voi sisällyää laajennusinvesoinien aikaansaamaa neovarallisuuden kasvua. Yriäjyys, riski ja verous Edellä käsiely uusi näkemys koski kypsän yriyksen eoriaa ja marginaalisen invesoinnin uoovaaimusa. Veroekonomiseja voidaan perusellusi kriisoida siiä, eä he ova pääasiassa rajoiunee analysoinee mallimaailman ää lohkoa iedosamaa siä,
16 14 eä pääomaa synyy ei vain eabloiuneiden yriysen kasvun kaua vaan myös uusyriysoiminnan kaua. Sar-up yriyksen eoriassa on muia mekanismeja kuin kasvuvaiheessa ai pikän aikavälin asapainossa operoivan kypsän yriyksen kannusimia. Eiämää yksi ärkeä niisä on kysymys siiä, mien osinkojen verous vaikuaa uusyriysen mahdollisuuksiin ja haluun ulla markkinoille. Voi myös kysyä, minkälaisia muia vaikuuksia veroilla voi olla (yriysen laau, yriäjän yöpanos, yriysmuoo). Yriysen synyminen voidaan nähdä ihmisen uranvalinakysymyksenä (arkemmin ks. Kanniainen 2006). Jos kykyluokkaan a kuuluvan yriäjän elinkaariuloa merkiään symbolilla V (a) ja vaihoehoiskusannuksena vaikuava palkkayönekijän elinkaariulo on w, viimeiselle yriäjäksi ryhyvälle kyvylään a m päee V ( a m ) = w. Verousekijä muuava ää asapainoehoa. Jos yriäjän kokonaisveroase onτ ja se on korkeampi kuin on palkkayönekijän veroase τ w, markkinoilleuloeho τ > τ w, marginaalisen yriäjän n ( 1 τ ) V ( a ) = (1 τ ) w w keroo, eä yriyksiä synyy vähemmän, n m a > a, ja päinvasoin. Jos siis osinkoverouksessa oeuuu klassinen kahdenkerainen verous, joka nosaa jaeun voion kokonaisveroaseen korkeammaksi kuin on palkansaajan veroase, osinkoverolla on yriäjänä markkinoilleuloa heikenävä vaikuus. Osinkoveron neuraalisuus rajoiuu markkinoille jo ulleen yriyksen marginaali-invesoinnin mioiusa koskevaan pääökseen. Edellisessä luvussa jo argumenoiiin sen puolesa, eä enempää kassaviravero kuin ACE-mallikaan ei ole neuraali yriysen synymisen kannala kuin siinä epäodellisessa Johansson-Samuelson maailmassa, jossa yriäjän ulojen ja palkansaajien ulojen kokonaisveroasee ova sama. Yllä oleva asapainoehdo vahvisava ämän logiikan. Pohjoismainen eriyey uloverous on rakenneu syysä, eä ansiouloja veroeaan progressiivisen aseikon mukaan. Progressiosa johuen kannaavien yriysen ulo jouuisi pääomaulon verousa ankaramman verouksen koheeksi, kun aas heikosi kannaavilla yriyksillä veroase jäisi jopa alle pääomaulojen veroaseen. Täsä näkökul-
17 15 masa osoiimme kiinoisan uloksen. Sen mukaan pohjoismainen eriyey verojärjeselmä diskriminoi käynnisyvien yriysen välillä mua mielenkiinoisella avalla: se kannusaa sellaisen yriäjien markkinoilleuloa, joilla on vahva kannaavuusodoukse mua se vähenää sellaisen yriäjien markkinoilleuloa, joka odoava kannaavuuensa jäävän maalaksi. Eriyeyllä uloverolla on myös kiinoisa vaikuus ajaelaessa eri oimialoilla oimivia yriyksiä, joilla siis on erilainen uloriski. Progressiivinen ansioulojen verous johaa voimakkaiden suhdaneiden oimialoilla korkeampaan odoeuun veroaseeseen kuin vakaimmilla oimialoilla. 20 Verouudisuksia koskeva odoukse Verouudisuksia apahuu usein. Tämä johaa siihen, eä yriäjä jouuva muodosamaan odouksensa siiä, millaisessa veroympärisössä niiden ulosa ulevaisuudessa veroeaan. On ollu pikään unneua, eä yriysen invesoinikäyäyymiseen voidaan vaikuaa luomalla verouudisuksia koskevia odouksia. Verojärjeselmä, joka muuoin olisi neuraali, ulee muuoksia koskevien odousen kaua johamaan käyäyymisvaikuuksiin kiihdyäen ai hidasaen invesoinioiminaa. Jos aloudenpiäjä eivä voi luoaa siihen, eä hallius siouuu olemaan veroa muuamaa, vero-odouksilla on käyäyymisä ohjaavaa vaikuusa. 21 Synyykö heikkoja yriyksiä liikaa? Informaaiorajoiee luoomarkkinoilla näyävä uoreen eorian mukaan johavan siihen, eä uusia yriyksiä voi synyä jopa liikaa, ei liian vähän. Tulos synyy ns. haiallisen valikoiumisen mallissa ja sen esiivä De Meza ja Webb (1987, 1990). 22 Kun aikai- 20 Tämä johuu ns. Jensenin epäyhälösä. Olen kiiollinen Tom Berglundille äsä huomiosa. 21 Tähän eemaan pureuuiva Kanniainen ja Södersen (1995b) ja Alvarez, Kanniainen ja Södersen (1998, 1999). 22 Yriäjien kannusin hakea velkarahaa on idenifioiu riippuvan projekin uoo-odouksesa. Jos uooodous on korkea, velkarahoius on houkueleva, koska yriäjälle iselleen jää suurempi osuus projekin uoosa, kun velka on makseu. Tieoisuus äsä mahdollisuudesa myös vahvisaa yriäjän yöpanosa. Verouksen vaikuuksia yriysen hallinamekanismeihin on ukiu vähän. Kanniainen ja Södersen (1994) esiävä, eä velkarahoius aikaansaa posiiivisen ulkoisvaikuuksen omisajien kannala monioroinnisa johuen ja johava ämän veroeoreeise seuraamukse. Kanniainen (1999) osoiaa, eä manageriaalisessa mallissa, jossa yriysjohdolla on kannusin yli-invesoida yksiyisen hyöyjen ja uloriskin hallinnan kannala, verous rajoiaa yliinvesoinikannusisa, mua vain pienen riskien apauksessa. Henrekson ja Sanandaji (2004) puolesaan argumenoiva, eä verous vähenää omisajien inressiä valvoa yriysään.
18 16 semmin Sigliz-Weiss (1981) mallin pohjala koroseiin luoon säännöselyä, De Meza ja Webb ulos on siis vasakkainen. Tulosen ero johuu eroisa maailmankuvissa sen suheen, minkälaisa informaaioa pankeilla ajaellaan olevan poeniaalisen yriäjien projekeisa. Sigliz ja Weiss oleiva, eä panki kykenevä eroamaan korkean odoeun uoon projeki maalan odoeun uoon projekeisa mua eivä projekien riskieroja. Siksi kaikki hakija saava luooa samalla korolla ja kaikki korkeariskise projeki (joilla siis on ieyä kynnysarvoa maalampi onnisumisodennäköisyys) hakeva rahoiusa. De Meza ja Webb maailmassa puolesaan panki kykenevä luokielemaan projeki niiden uooason mukaan mua eivä kuienkaan sen mukaan, mikä on niiden onnisumisodennäköisyys. Tällöin kaikki projeki, joiden onnisumisodennäköisyys on ieyä kynnysarvoa korkeampi, hakeva rahoiusa. Kummassakin maailmankuvassa panki jouuva pääämään rahoiuksesaan keskimääräisen onnisumisdennäköisyyden peruseella. De Meza-Webb maailmassa marginaalisen yriäjän onnisumisodennäköisyys jää pienemmäksi kuin luoeujen yriysen keskimääräinen onnisumisodennäköisyys ja yriyksiä synyy näin liikaa. Marginaalisen hankkeen neonykyarvo muodosuu negaiiviseksi eikä ko. hankkeen ulisi saada rahoiusa. Vaikeude allokaaion ehokkuua ajaelaessa johuva siiä, eä projekien välillä apahuu risikkäissubvenioa: hyvä hankkee subvenoiva heikkoja. Sigliz-Weiss maailmassa panki rajoiava myönneyjen luoojen määrää. 23 Myös on esiey, eä kilpailu rahoieavisa projekeisa johaa siihen, eä venure capial rahoiaja ekevä rahoiuspääöksiään liian nopeasi, kun malillisempi odoaminen anaisi arkempaa ieoa siiä, mikä on onnisumisodennäköisyys. 24 De Meza- Webb eorian veropoliiinen implikaaio on raju: uusille yriyksille ulisi aseaa eriyisvero. Vaikka ää ulosa ei voi oaa reaalimaailmassa vakavasi, sen kaaaminen eoreeisesi on vielä kesken. Koska aloudessa on monia väärisymiä, joka vaikuava yriysoiminnan käynnisymisä haiaavasi, DeMeza Webb uloksesa ei ole syyä olla huolissaan. Akiiviselle yriäjyyspoliiikalle on sijaa. Sen sijaan on aiheellisa pyrkiä vasaamaan siihen, millaiselle poliiikalle? 23 Teoriaa luoomarkkinoiden aiheuamasa yriäjien ylirahoiamisesa ova siemmin kehiänee Boadway ja Keen (2005). 24 Kun arvioidaan T&K-hankkeia, yriykselle voi olla mahdollisa noudaaa kaha erilaisa sraegiaa sen suheen, mihin valinoihin ukijoia ulisi kannusaa. Yriys voi piää hyvänä, eä yönekijä ekevä kehiysyöä pysyellen urvallisissa meneelyissä. Vaihoehoisesi yriys voi kannusaa yönekijöiään oamaan rohkeasi vasaan uusia haaseia lähemällä aikaisemmin ukimaomille poluille, joka saaava arjoa informaaioa siiä, onko hanke mahdollinen vai ei. Tää käsielee (Manso, 2006).
19 17 Miä empiirise ukimukse sanova yriysen veroamisen vaikuuksisa? Teoreeinen ja empiirinen veroukimus ova oisiaan äydenäviä. Teoreeinen yö arvioi niiä käyäyymisvaikuuksia, joia veroukseen odoeaan liiyvän. Empiirinen yö pyrkii karoiamaan, mikä vaikuukse dominoiva. Piäisikö veroukseen liiää kannusimia vai ei? Onko neuraalisuus parempi avoie? Jos verokannusimia haluaan rakenaa, empiirinen yö arjoaa ieoa siiä, mien ne vaikuava. USA:n aineisolla ehdy ukimukse uloverouksen ja yriäjyysaseen (yleensä isensä yöllisäjien määrällä miauna) ova useimmien uoanee odousen vasaisen uloksen. Monissa ukimuksissa nimiäin on osoiauunu, eä uloveroaseiden ja yriäjyyden (Long 1982a, Evans ja Leighon 1989, Blau 1987, Parker 1996, Robson 1998 ja Bruce ja Mohsin 2003) välillä vallisee posiiivinen riippuvuus. Myös on ilmenny (Long 1982b, Schueze 2000, Fan ja Whie 2003), eä uloveroaseiden ja yriäjäksi ryhymisen odennäköisyyden välillä vallisee posiiivinen yheys. Tämän on ajaelu johuvan siiä, eä yriäjillä on palkansaajia helpomma mahdollisuude kierää veroa. 25 Cullen ja Gordon (2002) pyrkivä seliämään posiiivisen riippuvuuden appioiden vähennysoikeudesa johuvaksi: korkea uloveroase lisää vähennysoikeuden arvoa. Poikkeusa näihin uloksiin edusaa Robson ja Wren (1999), jonka mukaan veroaseen ja yriäjyyden suhde on negaiivinen. Myös keskimääräisen veroaseen ja rajaveroaseen vaikuusen erilaisuua on ehdoeu. Robson ja Wren (1999) arvioiva, eä korkea keskimääräinen veroase vahvisaa veronkierokannusina, kun aas korkea rajaveroase siä heikenäisi. Bruce (2000) havaisee, eä isensä yöllisäjien sekä keskimääräisen veroaseen eä rajaveroaseen aso vaikuaisi negaiivisesi yriäjäksi ryhymisen odennäköisyyeen. Genry ja Hubbar (2000) argumenoiva vahvasi, eä progressiivisella verouksella on yriäjyyä vähenävä vaikuus. He eivä löydä miään empiirisiä peruseia sen argumenin puolesa, eä progressiiviseen veroukseen liiyvä vakuuusvaikuus lisäisi yriäjäksi ryhymisen odennäköisyyä. Ilmakunnas ja Kanniainen (2001) saiva OECD-aineisolla uloksen, jonka mukaan verouksen aso heikenää yriäjyyä. Rosen (2003) uki uloverouksen vaikuuksia yriysen kasvuun ja yöllisävyyeen USA:n aineisolla. Tulokse puhuva yksiselieisesi sen puolesa, eä uloverous heikenää yriysen kasvua (invesoineja) ja yöpaikkojen luomisa. Hansson (2006) uki 25 Täsä Suomen aineisolla ks. Johansson (2005). Hyyinen ja Väänänen (2005) argumenoiva, eä ämä ongelma on pienempi ammaiilinarkasajia käyeäessä, mikä siouaa yriykse veronmaksajiksi.
20 18 varallisuusverouksen yriäjyyä vähenävää vaikuusa 22 OECD maan aineisolla vuosila Hän oesi vaikuuksen olevan pieni mua ilasollisesi merkisevä. Georgellis ja Wall (2006) löysivä USA:n osavaliokohaisella paneeliaineisolla U- muooisen suheen rajaveroaseiden ja yriäjyyden välille. Maalilla veroaseilla riippuvuus osoiauui negaiiviseksi mua korkeilla posiiiviseksi. Yriysen verous globaalialoudessa Globalisoiuneessa maailmassa sekä finanssipääoma eä uoanolaiokse liikkuva pääoman uooaseen pyrkiessä yhäläisymään. Liikkuvuudella on merkiysä sen kannala, mien verouksen vaikuukse kohdenuva. Sovelleaessa ns. asuinvalioperiaaea pääomaulojen verouksessa, koimainen (bruo)korko määräyyy kansainvälisilä pääomamarkkinoila. Näin koimaisilla korkoveroilla ei voi olla vaikuusa bruokorkoon. Verous vaikuaa myös yriysen omisusrakeneisiin. Jos yriyksellä on merkiäviä ulkomaisia omisajia, he nouseva hinnanmäärääjän asemaan. Näin koimaisilla sääsämisen veroaseilla ei ole vaikuusa koimaisen invesoinien uoovaaimukseen. 26 Ainoa veroase, joka ällöin vaikuaa invesoineihin, on yriysen voioille lankeava vero. Kun on kyse yriyksisä, joiden oimina keskiyy koimarkkinoihin, muukin veroasee kuienkin säilyävä roolinsa. Koska asuinvalioperiaae ei kuienkaan ole vedenpiävä, verous oimieaan käyännössä monesi ns. lähdevalioperiaaeella. Tämä avaa näkyvä verokilpailulle. Houkuellakseen pääomia, maa pyrkivä kilvan alenamaan verousaan. Tämä mekanismi race o he boom ei kuienkaan ole oeuunu ennuseussa laajuudessaan. Kansainvälisen verouksen kirjallisuus on laaja eikä sen yksiyiskohiin meneminen ole mahdollisa. Kari ja Ylä-Liedenpohja (2002), (2003), (2004), (2005) edusava merkiävää ukimuspanosa ällä rinamalla. Euroopan komissio on ehny ehdouksen eurooppalaisen konsernien uloverouksen harmonisoimiseksi. Esiyksessä yriyksille arjoaisiin mahdollisuus siiryä nykyisisä yhiöiden erillisveroukseen perusuvisa, maiain eroavisa kansallisisa järjeselmisä eurooppalaiseen konserniveroukseen. Ehdous harmonisoisi konsernin veroeavan ulon laskemisen, mua jääisi yhiöverokanna jäsenvalioiden isenäisesi pääeäviksi. Järjeselmä sisäläisi ns. jakomekanismin 26 Yksi merkiävä ulos silloin on, eä esim. osinkojen hyviysjärjeselmällä ei ole vaikuusa invesoinien uoovaaimukseen vaan eä se muodosuu verosubvenioksi koimaiselle omisukselle. Tämän uloksen johiva Boadway ja Bruce (1992) mua ämän vision relevanssin ova aseanee kyseenalaiseksi Henrekson ja Sanandaji (2004).
Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No.
econsor www.econsor.eu Der Open-Access-Publikaionsserver der ZBW Leibniz-Informaionszenrum Wirschaf The Open Access Publicaion Server of he ZBW Leibniz Informaion Cenre for Economics Kanniainen, Vesa Working
LisätiedotPK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa
LisätiedotTekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013
Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki
LisätiedotFinanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla
BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen
LisätiedotRIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa
Lisätiedot338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue
LisätiedotLaskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa
Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen
Lisätiedot2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t
Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina
LisätiedotVATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic
LisätiedotKuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,
LisätiedotÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT
ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina
Lisätiedot1 Excel-sovelluksen ohje
1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen
LisätiedotEpävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus
Epävarmuus diskonokoroissa ja miakaavaeu vs. jousavuus Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Esielmän sisälö Kirjan Invesmen Under Uncerainy osan I luvu 4 ja 5. Mien epävarmuus diskonokorossa vaikuaa
LisätiedotAsuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa
TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotLyhyt johdanto Taylorin sääntöön
K a n s a n a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 6. v s k. 2 / 2 0 1 0 Lyhy johdano Taylorin säänöön Juha Tervala Johaja Aboa Cenre for Economics 1. Johdano Taylorin säänö on sen kehiäjän
LisätiedotÖljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde
Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus
1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan
LisätiedotRakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi
Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan
LisätiedotOSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON
AMPN YLIOPISO Kauppaieeien laios OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON Laskenaoimi Seminaariukielma Helmikuu 2004 Ohjaaja: Ismo Vuorinen apani Höök 3 SISÄLLYS JOHDANO... 4. ukielman ausaa...4.2
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS
VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu
Lisätiedot12. ARKISIA SOVELLUKSIA
MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina
LisätiedotSopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen
Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen
LisätiedotDynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä
Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä
LisätiedotTermiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena
TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotSairastumisen taloudelliset seuraamukset 1
1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:
LisätiedotKOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille
Rahoiusriski ja johannaise Mai Esola lueno 3 Black-choles malli opioien hinnoille . Ion lemma Japanilainen maemaaikko Kiyoshi Iō oisi seuraavana esieävän lemman vuonna 95 arikkelissaan: On sochasic ifferenial
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
LisätiedotXII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA
II ADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA Laskenaaajuus akiivisuus Määrieäessä radioakiivisen näyeen akiivisuua (A) uloksena saadaan käyeyn miausyseemin anama laskenaaajuus (). = [II.I] jossa =
LisätiedotTiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus
Tieonhakumeneelmä Helsingin yliopiso / TKTL.4.04 Toennäköisyyeen perusuva rankkaus Tieonhakumeneelmä Toennäköisyyspohjainen rankkaus Dokumenien haussa ongelmana on löyää käyäjän kyselynä ilmaiseman ieoarpeen
LisätiedotLuento 7 Järjestelmien ylläpito
Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista
Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa
LisätiedotTietoliikennesignaalit
ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime
LisätiedotMÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010
MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,
LisätiedotVALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO
TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO VENÄJÄN TALOUDEN PELASTUS? Kansanalousiede Pro Gradu -ukielma Joulukuu 2008 Ohjaaja: Jukka Pirilä Tuomo Huhanen TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 8 (viikko 14) Tehävä 1 LAD-käyrä siiryy ylöspäin. Ulkomaisen hinojen nousessa oman maan reaalinen vaihokurssi heikkenee 1 vaihoase vahvisuu IS-käyrä
Lisätiedot5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä
1 MAT-145 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen eknillinen yliopiso Riso Silvennoinen Kevä 21 5. Vakiokeroiminen lineaarinen normaaliryhmä Todeaan ensin ilman odisuksia (ulos on syvällinen) rakaisujen olemassaoloa
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin
LisätiedotLyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu
Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma
LisätiedotHoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050
VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN
LisätiedotPainevalukappaleen valettavuus
Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä
LisätiedotMore care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,
LisätiedotSuomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI
LisätiedotKokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005
Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen
LisätiedotTALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ
TLOUSTIETEIDEN TIEDEKUNT Lauri Tenhunen KIKKILL LÄSNÄ OLEVN TIETOTEKNIIKN TLOUSTIETEELLISTÄ NLYYSIÄ Pro gradu ukielma Yleinen alousiede Tammikuu 03 SISÄLLYS Sisällys Kuvio ja auluko JOHDNTO... 5 VERKOSTOTLOUSTIETEEN
LisätiedotTKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta
KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1
EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B
KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän
LisätiedotPOHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15
POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko
Lisätiedot6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia
6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön
LisätiedotW dt dt t J.
DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan
LisätiedotDEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset
D-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 4, rakaisuehdoukse nnen kuin mennään ämän harjoiuksen aihepiireihin, käydään läpi yksi huomionarvoinen juu. Piirianalyysin juuri suorianee opiskelija saaava ihmeellä,
LisätiedotEuroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO KAUPPATIETEIDEN OSASTO Laskenaoimen ja rahoiuksen laios Rahoius Euroopan kehiyvien osakemarkkinoiden yheisinegraaio ja kausalieei Aarne Björklund Rahoius 4 0239210 Sisällyslueelo
LisätiedotETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET
TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL
LisätiedotSanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli
Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN
LisätiedotSijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen
Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus TyEL-maksun kehiykseen Eläkeurvakeskuksen keskuselualoieia 009:6 Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia
8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.
LisätiedotKonvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5
S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,
LisätiedotKuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013
Kauppaieeellinen iedekuna Talousjohaminen Kandidaainukielma Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Monhly and Turn-of-he-Monh anomaly in he Finnish sock marke during
Lisätiedot2. Suoraviivainen liike
. Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus
LisätiedotSUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA
SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa 2 Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia
Lisätiedot( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.
ELEC-A7 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS Sivu 1/11 1. Johda anneun pulssin Fourier-muunnos ja hahmoele ampliudispekri. Käyä esim. derivoinieoreemaa, ja älä unohda 1. derivaaan epäjakuvuuskohia!
LisätiedotSysteemimallit: sisältö
Syseemimalli: sisälö Malliyypi ja muuuja Inpu-oupu -kuvaus ja ilayhälömalli, ila Linearisoini Jakuva-aikaisen lineaarisen järjeselmän siirofunkio, sabiilisuus Laplace-muunnos Diskreeiaikaisen lineaarisen
LisätiedotMittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M
Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa
LisätiedotHuomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).
DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4
LisätiedotA-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!
MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)
Lisätiedotb) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)
LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,
LisätiedotMittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta
Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM -projeki on saavuamassa visionsa, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra FINBIM?
LisätiedotJLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi
JLP:n äyämäömä mahdollisuude Juha Lappi LP ehävä p z = a x + b z 0 Max or Min (.) 0 0 = = subjec o he following consrains: c a x + b z C, =,, q p q K r (.2) = = m n i ij K (.3) i= j= ij x xw= 0, =,, p
LisätiedotIlmavirransäädin. Mitat
Ilmairransäädin Mia (MF, MP, ON, MOD, KNX) Ød nom (MF-D, MP-D, ON-D, MOD-D, KNX-D) Tuoekuaus on ilmairasäädin pyöreälle kanaalle. Se koosuu sääöpellisä ja miaaasa oimilaieesa ja siä oidaan ohjaa huonesääimen
LisätiedotF E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm
: A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ Â m â Ê ê î ô
LisätiedotMiten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14
LisätiedotAutettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka
Maahanmuuajanuoren ohjaushanke MANO 2010 2013 Aueu 16 25 vuoiaia myöhään maahanmuuaneia nuoria löyämään heille soveluva opiskelu ai yö(harjoielu/kokeilu)paikka Kehiey oppivelvollisuusiän yliäneille maahanmuuajille
LisätiedotKYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN
YYSILMIÖ J SILÄ VÄLYMIE YYSE SIIRO LJEUS HYVÄSI ÄYÄE ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 4 MILLOI? Milloin ja missä kynnysilmiö esiinyy? un vasaanoimen ulon SR siis esi-ilmaisusuodaimen lähdössä
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM- bsf infraoimialakunnan perusamiskokous, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra
LisätiedotKEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI
Kauppaieeellinen iedekuna Talouden ja yriysjuridiikan laios Kandidaainukielma Rahoius KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Currency Marke Efficiency of Developed Counries: USD Index
Lisätiedot1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020
1. Maeaainen heiluri, haroninen värähelijä Fysiikka IIZF Juha Jokinen (Selosuksesa vasaava) Janne Kiviäki Ani Lahi Miauspäivä:..9 Laboraorioyön selosus 9..9 Pendulu is a ass hanging fro a pivo poin which
Lisätiedotx v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.
Digiaalinen videonkäsiel Harjoius, vasaukse ehäviin 4-0 Tehävä 4. Emämariisi a: V A 0 V B 0 Hila saadaan kanavekorien (=emämariisin sarakkee) avulla. Kunkin piseen paikka hilassa on kokonaisluvulla kerroujen
LisätiedotSuunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)
1 Suunnieluharjoius s-2016 (...k-2017) HAKKURITEHOLÄHDE Seuraavan push-pull-yyppisen hakkurieholäheen komponeni ulisi valia (muunajaa lukuunoamaa). V1 iin 230 V ± 10 % 50 Hz V3 Perusieoja kykennäsä Verkkoasasuunauksen
Lisätiedota) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p).
LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II: 9.9.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,
Lisätiedot9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.
9. Epäoleellise inegraali; inegraalin derivoini paramerin suheen 9.. Epäoleellise aso- ja avaruusinegraali 27. Olkoon = {(x, y) x, y }. Osoia hajaanuminen ai laske arvo epäoleelliselle asoinegraalille
LisätiedotTyöhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli
Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen
LisätiedotHevoosella vaan- käyttäjäkysely
Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai
LisätiedotVuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13
Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden
LisätiedotSÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA
TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Tammikuu 2009 Ohjaaja: Hannu Laurila Tero Särkijärvi TIIVISTELMÄ Tampereen yliopiso
LisätiedotMaahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004
Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien
LisätiedotSuvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA
OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA Pro gradu -ukielma Talousiede Helmikuu 2016
LisätiedotElintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia
Tukimusprofessori Hrri Luoml Elinrvikeln pk yriysen mrkkinoiniosmisen ksvminen: kohi ukijoiden, kehiäjien j pk yriäjien yheisyömlli Esiys Ruok Suomi seminriss 20.11.2008, Arkikum, Rovniemi Hnkkeen lähökohd
LisätiedotTilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu
Tilausohjaun uoannon areasuunnielu Tilausohjaussa uoannossa sarjojen muodosaminen ei yleensä ole relevani ongelma, osa uoevaihelu on suura, mä juuri onin peruse MTO-uoannolle Tuoe- ja valmisusraenee ova
Lisätiedot2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.4 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vasausen piireiden, sisälöjen ja piseiysen luonnehdina ei sido ylioppilasukinolauakunnan arvoselua. Lopullisessa arvoselussa
LisätiedotMonisilmukkainen vaihtovirtapiiri
Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin
LisätiedotSTOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN. Sanni Sieviläinen
HELSINGIN YLIOPISTO Maemaais-Luonnonieeellinen iedekuna Maemaiikan ja ilasoieeen laios STOKASTISIA MALLEJA SÄHKÖN HINNOITTELUUN Sanni Sieviläinen Pro Gradu-ukielma Ohjaaja: Dario Gasbarra 3. syyskuua 215
LisätiedotLasin karkaisun laatuongelmat
Rakeneiden Mekaniikka Vol. 44, Nro, 11, s. 14-155 Lasin karkaisun laauongelma Ani Aronen Tiiviselmä. Karkaisula lasila vaadiaan hyvää lujuua sekä visuaalisa laaua. Näihin voidaan vaikuaa lasin karkaisuprosessin
LisätiedotRAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA
RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1.
LisätiedotDiskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:
DEE-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 5, rakaisuehdoukse [johdano impulssivaseeseen] Jakuva-aikaisen järjeselmän impulssivase on vasaavanlainen järjeselmäyökalu kuin diskreeillä puolellakin: impulssivase
LisätiedotTALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017
TALOUSARVIO 05 TALOUSSUUNNITELMA vuosille 06-07 Kunnanhallius 4..04 Kunnanvaluuso 0..04 Risijärven kuna Aholanie 9, 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 65 543* Faksi (08) 68 33 www.risijarvi.fi eunimi.sukunimi@risijarvi.fi
LisätiedotMAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014
MAT-45 Fourier n meneelmä Merja Laaksonen, TTY 4..4 Sisälö Johano 3. Peruskäsieiä................................... 4.. Parillinen ja parion funkio....................... 7.. Heavisien funkio............................
Lisätiedot