ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS"

Transkriptio

1 ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnroinkau 4 B Helsinki Finland Tel Telefax World Wide Web: hp://www.ela.fi/ Keskuseluaiheia Discussion papers No Vesa Kanniainen YRITTÄJYYDEN JA YRITYSTEN VEROKANNUSTIMET Julkaisu samanaikaisesi myös Suomen isenäisyyden juhlarahason Siran Muu julkaisu -sarjassa (ISBN ) ja saaavissa myös osoieesa hp://www.sira.fi Rapori on osa laajempaa Verokannusime innovaaio- ja yriäjyyspoliiikan välineinä -hankea. Kiiämme Tekesiä ja Siraa hankea varen saadusa rahoiuksesa. ISSN

2 KANNIAINEN, Vesa, YRITTÄJYYDEN JA YRITYSTEN VEROKANNUSTIMET. Helsinki: ETLA, Elinkeinoelämän Tukimuslaios. The Research Insiue of he Finnish Economy, 2006, 28 s. (Keskuseluaiheia, Discussion Papers ISSN ; No. 1058). TIIVISTELMÄ: Raporissa kasaseaan pääomaulojen ja yriysulojen kannusinvaikuukse alan kirjallisuuden ja ukimuksen valossa. Kassaviravero, ACE-vero ja kypsien yriysen jaeulle voiolla lankeava vero unneaan invesoinipääösen suheen neuraaliksi. Vähemmälle huomiolle on kuienkin jääny havaino, eä ne eivä ole neuraaleja yriysen synymisen suheen. Ajaus verokannusimien luomisesa merkisee iriooa verouksen neuraalisuusavoieesa. Yriysriski ei sinällään ole peruse verokannusimille mua sen epäsymmerinen verokohelu on. Pohjoismainen eriyey ulovero kannusaa alkuvaiheen invesoineja sellaisilla yriyksillä, joka odoava korkeaa kannaavuua. Pääomaulo-osuua mioieaessa olisi sili oeava huomion yriyksen epäonnisumisriski. Empiirise ulokse uloveroaseen ja yriäjyyden suheesa monesi viiaava mm. veron välämisesä johuen posiiiviseen riippuvuueen, joskin vain korkeilla veroaseilla. T&K oiminnan veroukien arkoiuksenmukaisuua arvioiaessa on kiinniey huomioa yriysen sraegiseen käyäyymiseen. Eri mekanismeisa johuen voi apahua joko ali- ai yli-invesoinia. Markkinoilleuloa rajoiava ekijä periaaeessa heikenävä neuraalisuua edellyävän veropoliiikan lähökohia. AVAINSANAT: yriäjyys, verous, verokannusime JEL: H25 KANNIAINEN, Vesa, THE TAX INCENTIVES ON ENTREPRENEURSHIP AND FIRMS. Helsinki: ETLA, Elinkeinoelämän Tukimuslaios. The Research Insiue of he Finnish Economy, 2006, 28 p. (Keskuseluaiheia, Discussion Papers ISSN ; No. 1058). ABSTRACT: The repor surveys he incenive effecs of axes on capial and enrepreneurial income in ligh of he research in he field. The cash flow ax, he ACE ax and he ax on disribued profis of maure firms are known o be neural wih respec o he invesmen decisions. I is no widely undersood ha hey are no neural wih respec o he enry decisions of sarup firms. The idea of creaing ax incenives represens a deparure from he neuraliy principle. The enrepreneurial risk does no as such jusify an invesmen incenive bu an asymmeric ax reamen of i does. The Nordic dual income ax encourages he sar-up invesmen of an enrepreneur who is expecing relaively high profiabiliy. However, when seing he share of enrepreneurial income o be axed as capial income, he failure risk maers. The empirical sudies on he relaion beween he income ax raes and enrepreneurship poin due o he ax avoidance moive o a posiive relaionship, hough only a high ax raes. When judging he ax incenives on R&D spending, he sraegic behavior beween firms becomes relevan o be analyzed. Underinvesmen or overinvesmen are boh poenial oucomes. The enry barriers reduce in principle he validiy of a ax policy based on he idea of ax neuraliy. KEY WORDS: enrepreneurship, axaion, ax incenives JEL: H25

3 1. Johdano Yriysoiminaa veroeaessa ei ole yhdenekevää, millä periaaeella vero keräään. Julkinen sekori arvisee veroulonsa, mua alan ukijoia on verojen määrän asemesa enemmän askarruanu kysymys siiä, miä käyäyymisvaikuuksia veroukseen liiyy. Toisuvissa verouudisuksissa on juuri kysymys parhaan järjeselmän esimisesä. Tuloverous ei ole ainoa vaihoeho ja senkin oeuamisessa on lukuisia eri apoja. Verouksella on käyäyymisä ohjaavia vaikuuksia. Ovako verokannusime siis oivoavia? Yriykse luova sen arvonlisän, johon hyvinvoini perusuu. Mien verous vaikuaa yriäjäksi ryhymisen odennäköisyyeen ja yriysen kasvuun eli invesoinikannusimiin? Niiden T&K-oimina myös uoaa kansanaloueen ne innovaaio, joia elinason nosaminen edellyää. T&K oimina puolesaan edellyää voio-odouksia. Kun pääomauloja julkisessa keskuselussa arkasellaan ulonjakokysymyksenä, voiojen merkiys innovaaiooiminaa suunaavina ekijöiä arjoaa kilpailevan näkökulman. Onko siis arkoiuksenmukaisa avoiella voiojen poisveroamisa, vai uhoaako ämä innovaaiokannusime ja yriysen kasvupoeniaalin? Kirjoiuksessa luodaan kasaus pääomaulojen ja yriysulojen verouksen vaikuuksia koskevan alan kansainvälisen ukimuksen pääuloksiin. Samalla pyriään noeeraamaan myös alan koimainen ukimus. 1 Yriysverojen ja omisajien verojen osala lähesymisapa perusuu pariaalianalyysiin ja vain paikoin yleisen asapainon lähesymisapaan. Innovaaioiden eorian osala painouva oimialan alousieeen piiree ml. yriysen välinen sraeginen käyäyyminen. Vain eoreeinen yö voi oaa kanaa siihen, ulisiko veroukseen liiyä kannusimia vai ulisiko sen olla neuraalia. Toisaala vain empiirinen veroukimus voi vasaa kysymyksen, mien verous odellisuudessa vaikuaa ja mikä kannusime oimiva, jos kannusimia haluaan rakenaa. Siksi arvioidaan myös empiirisä ukimusa. Yriäjien verouksen osala pyriään arvioimaan mm. seuraavia kysymyksiä: 1 Pääomaulojen verouksen osala peruseellisen kasauksen on esiäny Auerbach (2002). Suomalaisisa verouksen ukijoisa ja puheenvuoron käyäjisä akiivisimpia on eiämää ollu jo väiöskirjayösään (1976) alkaen Ylä-Liedenpohja, ks. Kanniainen ja Kari (2005), jossa hänen uoanoaan on yksiyiskohaisesi käsiely. Ks. myös Ylä-Liedenpohja (1978).

4 2 mikä ova verouksen oleellise käyäyymisvaikuukse (yriysen synyminen, invesoinipääökse, rahoiusvalinna, yriysmuoo, sijoiuminen jne.) minkä pääösen suheen jaeun voion (osinkojen) verous on neuraalia ja minkä suheen ei? mien veroajan ulisi oaa huomioon yriysoiminaan sisälyvä riski? mien verouksessa ulisi oaa huomioon se, eä osa yriysulosa on uooa sijoieulle pääomalle ja osa uooa yriäjän omalle yöpanokselle yriyksessään? miä empiirinen ukimusyö viesiää yriysen verouksen käyäyymisvaikuuksisa? mien inegroiuminen maailmanaloueen on muuanu käsiyksiä verovaikuuksisa? voidaanko verokannusime eoreeisesi perusella? Yriäjyys- ja invesoinikannusimia arvioiaessa myös on odeava, eä poliiikanekijä ova jo sisään rakenanee lainsäädänöön mekanismeja, joka oimiva uusia käynnisyviä yriyksiä vasaan. Tällaisia ova appioiden puueellinen vähennysoikeus, yriyksen uloksesa riippumaoma vero (yövoiman sivukulu, omaisuusvero, kiineisövero), uuden osakepääoman uoolle lankeava osinkovero, rajoiukse riskien jakamiseen mm. vararikkomeneelyssä, käynnisyvien yriysen hallinnollise kusannukse ja suuria yriyksiä heikompi lobbauskyky (vr. Boadway ja Tremblay, 2005). Verokannusime näyäyyvä äsäkin syysä ärkeilä arvioiaviksi. Tulisiko pääomaa lainkaan veroaa: opimiveroeorian opeuksia Tunneaan kaksi erillisä rakaisua kysymykseen, mikä piäisi veropohjan silloin, kun lähökohana on veroeavan veronmaksukyky. Nämä ova laaja ulovero ja menovero. Ns. Schanz-Haig-Simons laajan uloveromallin ideana on määriellä veropohjaksi veronmaksajan kokonaisulo ulon läheesä riippumaa. Ns. Fisher-Kaldor-Meade menoverona unneu malli aas lähee siiä, eä veroeaan kuluusa s. siä, paljonko veronmaksaja oaa iselleen aloussyseemisä ulos. 2 Menoverous olisi sen unneujen 2 Menovero arkoiaa kuluuksen veroamisa. Menoverouksen pariaaee on selkeäsi kuvannu Ylä- Liedenpohja (1982b).

5 3 neuraalisuus- ja kannusinominaisuuksien peruseella ekonomisien suosikki. Siirymävaiheen miavisa vaikeuksisa ja hallinnollisisa syisä johuen menoverousa ei ole kuienkaan voiu oaa käyöön. 3 Tuloverous on hallinnollisesi sienkin nähy paljon yksinkeraisempana, joskin sen oeuamisava ova varsin monimukaise ja kirjava eri maissa. Juuri opimiveroeoria on pureuunu kysymykseen, mikä olisi sellainen verojärjeselmä, joka olisi hyvinvoinnin maksimoimisen kannala paras. Kysymys on normaiivinen. Käyännössä poliiikanekijä eivä oki monesakaan syysä edes avoiele verojärjeselmän rakenamisa opimiveroeorian ieeellisen ulosen peruseella. Sili on hyödyllisä verokeskuselun kannala selviää, miksi alan ukimus piää joain verojärjeselmää oisa parempana. Verouksen käyäyymisvaikuukse johuva siiä, eä verous yypillisesi muuaa yriäjien kohaamia suheellisia hinoja. Tuloverous on kuienkin rakenneavissa niin, eä verous on neuraali hyvinkin monen pääöksen suheen. Jos oeaan huomioon uloverouksen vaikuukse pääomamarkkinoilla, uloverous ei kaiken kaikkiaan kuienkaan voi olla neuraali. Pääoman uoon verous vähenää sääsämiskannusimia. Tää vaikuusa kusuaan ineremporaaliseksi väärisymäksi. Suljeussa aloudessa sillä on myös invesoineja heikenävä vaikuus, koska invesoinien ulee vasaa sääsämisresursseja. Avoimessa aloudessa asia on päinvasoin: korkoulon verous alenaessaan pääomamarkkinoila saaavissa olevaa neouooa samalla alenaa reaali-invesoinien uoovaaimusa ja näin kiihdyää invesoineja. Menovero ei lankea pääoman uoolle ja on puhaimmillaan neuraali sääsämis- ja invesoinipääösen suheen. Opimaalisen uloveron eoriassa on noseu esiin kysymys, ulisiko pääomauloa veroaa lainkaan. Eräillä ehdoilla nollaverous on opimaalisa, mua ei yleisemmin (ks. Sødersen, 2005). Jos myös pääomauloa kuienkin on opimaalisa veroaa, on kysyävä, uleeko siä veroaa samalla verokannalla kuin ansiouloa. Juuri ähän pureuuu ns. pohjoismainen duaalivero, joka on läheny siiä, eä isensä yöllisävien yriäjien ja osakeyhiömuodossa oimivien lisauumaomien yriäjien ulon verouksessa osa ulee alisaa pääomaverolle ja vain osa ansioulon verolle. 3 Sen käyöönooa on oisuvasi eri maissa ukiu, mua peräännyy.

6 4 Verouksen neuraalisuusperiaae Vahvin eoreeinen peruselu pääomaulon veron neuraalisuusvaaimukselle löyyy 1971 Diamondin ja Mirrleesin julkaisemasa uloksesa. Se unneaan ns. producion efficiency eoreemana. Ko. eoreeman mukaan uloverouksen ei ule väärisää yriysen pääöksiä. Ne käyäyymisväärisymä, joia ei voida välää, ulee kohdenaa kuluajien veroukseen. Teoreema päee ehdolla, eä puhaa voio voidaan veroaa pois (Dasgupa ja Sigliz (1972). 4 Globalisoiuvassa aloudessa neuraalisuusvaaimus on kuienkin jouunu uudelleen arvioiavaksi. 5 Yriäjien ulolle lankeavalla verolla voi olla monia käyäyymisvaikuuksia. Harberger (1962) huolesui siiä, eä pääoma pakenee veroeusa uoanosekorisa sekoriin, joka voi veron välää. Harbergerin huoli on näkyny myös perineisen invesoinieorian uloksena, jonka mukaan jaeulle voiolle lankeava verous vähenää invesoinikannusimia. Tämän vanhan näkemyksen haasajaksi nousi siemmin uusi näkemys. Sen formuloiva riippumaomasi 1970-luvulla Auerbach (1979), Bergsröm ja Södersen (1977), Bradford (1981) ja King (1977). Uuden näkemyksen mukaan jaeulle voiolla lankeava vero on vero vanhan pääoman uoolle, joka kapialisoiuu pääoman markkinaarvoon eikä sillä näin voi olla vaikuusa uuden pääoman muodosukseen. Tämän näkemyksen Sinn (1991) osoii päevän pikällä aikavälillä myös ilaneessa, jossa yriys käynnisyy pienenä ydinyriyksenä ja jonka kasvu-uraa jaeun voion verous hidasaa mua jäää kuienkin pikän aikavälin pääoman määrän koskemaomaksi. Sinnin analyysi jäi näin hyväsi Harbergerin idenifioimalle väärisymälle. Uuden uoanopääoman muodosaminen ei kuienkaan apahdu pelkäsään markkinoilla jo olevien yriysen kasvuna vaan myös uusien yriysen markkinoille ulon kaua. Tälä osin uusi visio neuraalisuua korosaessaan on ollu kovin harhaanjohava. 6 Paisi uusien yriysen synymisä koskeva pääös, myös yriäjän yöpanos on invesoinien 4 Puhaiden voiojen luonnea on aihea pohia. Vain osa on ns. windfall-voioja, osa aas uooa viisaalle pääökselle mua myös monopolivoioja. Idea puhaiden voiojen äydellisesä poisveroamisesa perusuu saaiseen veroeoriaan ja olisi T&K poliiikan avoieiden vasainen. Vaikka ko. vero kypsillä oimialoilla lankeaisi vanhalle pääomalle eikä sillä olisi käyäyymisvaikuuksia, se ykkänään poisaisi T&K-kannusime dynaamisilla oimialoilla. Se s. pysäyäisi sen mooorin, joka vie kansanalouden kehiysä eeenpäin. Kannusimien säilyämisen ärkeyä käsieli jo Mirrlees (1972). 5 Tämä johuu siiä, eä ns. asuinvalioperiaaeen sovelaminen ei ole mahdollisa (Sødersen 2006). Ks. luku Näin ova argumenoinee Henrekson ja Sanandaji (2004). Kanniainen, Kari ja Ylä-Liedenpohja (2005), (2006) osoiava, eä osinkovero nosaa markkinoilleulokynnysä, jos sen vaikuuksesa yriyksen uloksen kokonaisveroase yliää ansioulon veroaseen.

7 5 ohella pääösmuuuja, joa koskeva verousvaikuukse ova relevaneja. Koska yriäjän yöpanos on havaisemaon, ei vero sien voi olla neuraali ainakaan sen suheen. Myös yriysmuodon (oiminimi, henkilöyhiö, osakeyhiö) valinaan verouksella on vaikuuksensa. Keskiymme arkaselemaan verovaikuuksia markkinoille uloon ja kasvuun (invesoineihin). Aloiamme jälkimmäisisä. Osoiamme ensin, eä vaikka yriys maksaa uloveroa, on veropohja määrielävissä sellaiseksi, eä ulovero on invesoinipääöksen suheen neuraali, s. ei väärisä pääomakusannusa. Uusklassisessa uoannon eoriassa oleeaan, eä pääoman (K) lisäys kasvaaa yriyksen uoanoa (y) mua väheneväsi. Tuoanofunkion y = F(K) avulla ilmaisuna F K 0, F < 0. 7 Olkoon markkinakorko r. Inuiiivisesi ajaelleen yriyksen kannaaa > KK oeuaa jokainen invesoinihanke, jonka uoo on vähinään uo markkinakorko, F K > r. Muuoin vara kannaaisi sijoiaa pääomamarkkinoille, ei reaalipääomaan K. Tämä yksinkerainen säänö kaauu, jos verous ei ole neuraalia. Kehieään väline verovaikuusen arkaselemiseksi. Kuvaaan osakeyhiömuooisen yriyksen markkina-arvoa (pörssiarvoa) symbolilla V. Yriyksen pääoma uoaa kassavirran F(K) äsä hekesä ikuisuueen. Kun muuuja I kuvaa invesoiniohjelmaa ja kun pääomaa syö kuluminen (poiso δ ), yriyksen pääoma kehiyy ajassa ( = aika) seuraavasi: dk / d = I δk. Tuoo omisajille ulee ulos makseuina osinkoina (D=F(K) - I) ja osake-omisuksen arvonnousuna (dv/d). Omisava vaaiva sijoiukselleen V uoon, joka vasa markkinakorkoa. Siis on olava voimassa rv = D+ dv/d, joka voidaan ulkia sijoiajan porfolion asapainoehdoksi. Täsä on rakaisavissa ulos, eä osakemarkkinoilla oikein hinnoieluna yriyksen arvo vasaa sen ulevien jaeavien voiojen odoeua nykyarvoa 0 r V = e Dd. Jos yriyksen joho oeuaa siä periaaea, eä se invesoi kaikkiin koheisiin, joka kasvaava yriyksen arvoa, saadaan invesoinikrieeriksi 8 F K ( K) = r + δ. 7 Näin esim. hinnanoajana oimivalle yriykselle synyy aidosi veroeavaa uloa inframarginaalisen pääoman uoosa ja marginaalisen pääoman uoosa omalla pääomalla rahoieula osin. 8 Tarkemmin k. liie.

8 6 Invesoinnin minimiuoovaaimus siis koosuu markkinakorosa ja poisokusannuksesa, joka yhdessä muodosava pääomakusannuksen. Sien markkinakorko r edusaa pääomaan K sijoiamiselle vaihoehoiskusannusa. Sijoiuksen neouoon on siis olava vähinään r = FK ( K) δ. Näin johdeu eho unneaan myös ns. nykyarvokrieerinä. Sen mukaan on invesoiava kaikkiin niihin hankkeisiin, joilla on posiiivinen neonykyarvo. Viimeisen (marginaalisen) projekin neonykyarvon on siis olava nolla eli 1 + ( K) /( r + δ ) = 0. F K Tässä esiellyllä välineellä voimme helposi arkasella erilaisia yriysverojärjeselmiä. Invesoinineuraalien verojen ominaisuus on, eä ne lankeava puhaille voioille. Kun yriys maksaa uloksesaan veron T, ulosmakseu osinko on D = F(K) - I - T. Joa ulovero olisi neuraali eli lankeaisi puhaille voioille (joia voi synyä vain vähenevien uoojen valliessa), ulee veropohjasa voida vähenää poisokusannuksen lisäksi koko pääomakusannus (ei vain vieraan pääoman korkoa). On siis olava T = τ ( F( K) ( r + δ ) K), jossa τ on yriyksen ulolle lankeava veroase. Muodosamalla liieessä esieyllä ekniikalla veroeun yriyksen markkina-arvon lauseke V τ = 0 e r ( F( K) I τ ( F( K) ( r + δ ) K)) d, on helppo nähdä (ks. liie), eä invesoinikrieeri ei ällöin muuu yllä esieysä eli vero on neuraali. 9 Kassaviravero Yriysen uloverolle vaihoehoinen malli on ns. kassaviravero, jossa invesoinnin koko hankinakusannus on vähennyskelpoinen mua vieraan pääoman korko ei ole. Verona siis on T = τ ( F( K) I). Myös ällöin oeuuu neuraalisuus invesoinipääöksen suh- 9 Neuraali vero akaa sen, eä sijoieulle pääomalle ulee markkinoiden normaali uoo ja sen ohella se osuus puhaasa voiosa, joa ei veroea pois. Kanniainen ja Hernesniemi (1990) osoiiva, millä ehdoilla verojärjeselmän neuraalisuus oeuuu yriysen varasopoliiikan suheen FIFO- ja LIFO-järjeselmissä. Marxilaisessa näkemyksessä myöskään invesoinnin normaali uoo r ei kuulu yriäjälle. Tämän näkemyksen oeuuminen olisi uhoisaa kansanalouden invesoinneille.

9 7 een. 10 Tämä seuraa siiä, eä vero osiasiassa lankeaa ulosmakseuille osingoille, sillä yriyksen arvo on ny kirjoieavissa muodossa V τ 0 r = (1 τ ) e ( F( K) I) d. Huomaueakoon jo ässä siiä, eä kassaviraveron juhliu neuraalisuusominaisuus ei yleisesi päde käynnisyvien yriysen markkinoille ulopääöksen suheen (arkemmin ks. jakso 8 alla). Argumeni kassaviraveron neuraalisuudesa on sien validi vain markkinoille jo eabloiuneiden yriysen invesoinien suheen. 2. ACE-malli Kun yriyksen rahoiusrakeneessa on sekä velkaa eä omaa pääomaa, näiden verouskohelu nousee ärkeäksi kysymykseksi. Yriysrahoiuksen eoria on kuienkin laaja erillinen ukimusalue. Tässä riiää lyhyesi odea, eä verous saaaa rakaisevasi väärisää yriysen rahoiusrakennea s. siä rajoieaanko kasvu vanhan pääoman jakamaomilla voiovaroilla vai uudella ulkoisella rahoiuksella. Tälä osin suosielavaa kirjallisuua ova Sinn (1987),(1991b). Voiovaroilla rahoieun invesoinnin uoolle lankeaa yriysvero (corporae income ax) ja arvonnousuvero (myynivoiovero). Maksullisella osakeannilla rahoieulle invesoinnille lankeaa yriysvero ja osinkovero. 11 Kun velalla rahoieun invesoinnin uoo on yriysasolla verovapaa (eli velan korkomeno ova vähennyskelpoisia), velkarahan liiyy verosubvenio. Tuoreessa verokeskuselussa esille nousseen ACE-mallin (allowance for corporae equiy) idea on nerokas. Se oeuaa neuraalisuuden invesoinien suheen syysä, eä siinä myös oman pääoman kusannus ulee vähenneyksi yriyksen veropohjasa (ks. Kanni- 10 Kassaviraveroa on kaha yyppiä. Tässä arkaselemme ns. reaalisa kassaviraveroa. Kassaviravero vasaa kuluajien menoveroa. Sen neuraalisuus johuu siiä, eä samalla, kun veroaja sallii koko invesoinimenon I väliömän kulukirjaamisen, se luo iselleen saaavan yriyksen ulevaan voioon. Verosaaavan nykyarvo vasaa invesoinihekellä oeuuvaa verosubvenioa. Veroajasa ulee avallaan invesoinnin osarahoiaja, yriyksen osaomisaja, jolla on vaade yriyksen ulevaan ulokseen. 11 Tämän klassisen järjeselmän sijaan mm. Suomessa on ollu aikaisemmin voimassa osinkovähennysjärjeselmä ja siemmin yhiöveron hyviysjärjeselmä.

10 8 ainen ja Kari (2005)). Idean esiivä Boadway ja Bruce (1984). Auerbach (1979) osoii, eä liieessä esiey yriyksen arvon maksimoiniongelma max V τ = 0 e r ( F( K) I + db / d ib T ) d. voidaan ilmaisa ekvivalenissa muodossa r* max e ( F( K ) I T ) d. = 0 jossa rahoiukseen liiyvä kassavirra on eliminoiu ja jossa diskonokorkona oimii oman ja vieraan pääoman kusannuksen painoeu keskiarvo, r*. Olkoon pääoman K asearvo A. Jos kirjanpidon poisokerroina merkiään symbolilla α, yriyksen pääoman kirjanpioarvo kehiyy yhälön da / d = I α A. mukaisesi. Invesoini kasvaaa pääoman asearvoa ja kirjanpidon poiso aas siä alenaa. Poisoproseni α voi olla ajasa riippuvainen. Boadwayn ja Brucen nerokas oivallus yriysveropohjaksi on F ( K ) ( r * + α ) A. Enä appio? Ym. veropohja voi olla negaiivinen. Malli sien sisälää ajauksen appioiden väliömäsä vähenämisesä. Yriyskaupan muodossa markkinoila poisuvan yriyksen apauksessa aas myynihina on mukana ko. veropohjassa. A Vero on ACE-mallissa neuraali riippumaa siiä, mikä aikaura veropoisolle α valiaan. Tämän näkemiseksi sijoieaan verolauseke maksimoiavaan funkioon ja saadaan max = 0 e r* (( F( K ) I )(1 τ ) τ ( I ( r * + α ) A )) d. Ny jälkimmäinen ermi voidaan sijoiuksen jälkeen inegroida ja se on yksinkeraisesi τa 0, jossa A 0 on vakio, On luonevaa aseaa se yriyksen kirja-arvoksi (käynnisyvillä yriyksillä nollaksi). Sen valina oki ei vaikua yriyksen opimaaliseen invesoiniohjelmaan, joka jälleen ypisyy muooon (1 τ ) = 0 e r* (( F( K ) I )) d.

11 9 Täsä näkyy Boadway-Bruce-veron ominaisuus: uloveroksi ajaelu yriysvero oeuaa (reaalisen) rahaviraveron ominaisuuden s. sallii invesoinimenojen I väliömän vähenämisen veropohjasa. ACE-vero samalla yhdisää johdannossa kuvau uloveron ja rahaviraveron neuraalisuusominaisuude. Käyännössä vero voidaan implemenoida vähenämällä yriyksen veropohjasa odellinen nimellinen pääomakusannus ja ise asiassa mielivalainen (!) veropoiso α A. Yriyksen kirjanpioarvon A aikaura huolehii siiä, eä veropohja oimii oikein. Näin verouksen neuraalisuusominaisuude säilyvä myös apauksessa, jossa yriys käyää kiihdyeyä poisoa. ACE-veron informaaiovaaimukse ova veroajan kannala minimaalise. Mm. invesoiniohjelma löyyy yriysen kirjanpidosa. Ainoa arkempaa harkinaa vaaiva muuuja veropohjassa on vaadiava ieo nimellisesä rahoiuskusannuksesa, r. Sen voi kuienkin riiävällä arkkuudella esimoida markkinakorkosarjoisa. Jos koha rahoiuskusannukse yriysen kesken voiva olla poikkeavia, riiävä approksimaaio lienee saavueavissa. 12 ACE-malli on saanu suosioa veroeoreeikkojen keskuudessa. On sili syyä huomauaa siiä, eä myöskään ACE-malli ei ole neuraali käynnisyvien yriysen markkinoille ulon kannala kuin rajoiavilla oleamuksilla (arkemmin ks. alla jakso 8). 13 Jaeun voion veron kapialisoiuminen ja uusi näkemys Aikaisemmin oli vallalla käsiys, eä jaeun voion veroaminen (osinkovero) nosaa invesoinien uoovaaimusa. Tämä old view sai siemmin väisyä, kun osoiauui, eä jaeun voion vero jäää invesoinnin uoovaaimuksen koskemaomaksi ja kapialisoiuu yriysen markkina-arvoihin (osakekurssiin). Tämä ulos, uusi näkemys, on helppo nähdä yllä kehiämässämme mallissa. Oleeaan siis, eä osingoille lankeaa vero τ d. Neo-osinko on ällöin (1-τ d )D=(1-τ d )(F(K) I). Kapialisoiumisvaikuus näkyy yriyksen markkina-arvosa, joka voidaan kirjoiaa 12 Ylä-Liedenpohja (1983) ja Kanniainen ja Södersen (1994) ova argumenoinee, eä eriyey uloksen raporoini veroajalle ja omisajille ekee yriysverosa neuraalin. 13 Sekä ACE-mallin eä kassaviraveromallin neuraalisuua juhliaessa on siis syyä huomauaa siiä, eä markkinoille ulon neuraalisuusvaaimus edellyää siä, eä yriäjän elinkaariulolle lankeaa sama (kokonais)veroase kuin lankeaa palkansaajan elinkaariulolle. Täsä seuraa se, eä vaikka ACE-mallissa ja kassaviraveromallissa oeuuu se ominaisuus, eä vero kapialisoiuu äysimääräisesi yriyksen arvoon, veroaja ei voi valia yriäjän veroasea vapaasi, jos avoiellaan neuraalisuua markkinoille ulon eli uusien yriysen syhymisen suheen. Tämä ulos on jääny huomaamaa alan kirjallisuudessa. Se on avallaan ns. Johansson-Samuelson eoreeman implikaaio, ks. jäljempänä.

12 10 V 0 r = (1 τ ) De d. d Tässä esieyn ajaelun ausalla on oleamus osakemarkkinoisa, joka arvoava kunkin yriyksen niin, eä yriysen ausalla olevien rahoiajien s. osakkeenomisajien ja velkojien porfolioasapainoeho on voimassa. Näin odoeu verojen jälkeise uoo sijoiuksisa yhäläisyvä. Ny on syyä äydenää mallia muilla pääomaveroilla, s. korkoulon ja arvonnousun veroaseilla τ p, τ g. Sijoiajien asapainoehdon mukaan on siis olava 14 ( 1 τ ) rv = (1 τ ) D + (1 τ ) dv d. p d g / Rakaisemalla ny yriyksen markkina-arvo, saadaan V 1 τ d r((1 τ p ) /(1 τ g )) = ( ), 1 e Dd τ g 0 ja invesoinnin uoovaaimus muooon F 1 τ p = r(1 b + ib + δ. (1 τ )(1 τ ) K ) g Näisä nähdään uuden vision mukainen veroulos: jaeun voion veroase τ d ei vaikua marginaali-invesoinnin uoovaaimukseen vaan kapialisoiuu osakkeen arvoon V. Samoin nähdään eräs verouksen eorian keskeinen ulos, Johansson-Samuelson eoreema. Sen mukaan kaikkien pääomaulojen veroaminen samalla verokannalla ei väärisä reaali-invesoinnin uoovaaimusa eli on neuraali, kun siihen liieään odellisen aloudellisen kulumisen vähennysoikeus. Tuloksen inuiio on, eä invesoinnin uooa varoeaan samalla veroaseella kuin vaihoehoisa sijoiusa. Johansson-Samuelson eoreema on kuienkin validi vain, jos veroaja osallisuu symmerisesi myös appioiden kanamiseen, ei siis vain voiojen jakamiseen. Tämä on vakava rajoie, kun ajaellaan käynnisyviä yriyksiä, joilla ei ole voioja, joisa appio voisi vähenää. 14 Tähän ehoon on rakenneavissa sisään myös ero sijoiusriskeissä yriyksen velkapapereihin ja osakekirjoihin. Tää emme kuienkaan ee.

13 11 Tärkein huomio kuienkin on uloverouksen aiheuama (voiovaroilla rahoieun) marginaalisen invesoinnin uooon kohdisuva kahdenkerainen vero. Jos siis Johansson-Samuelson eoreeman edellyykse eivä ole voimassa, ää havainoa voidaan käyää peruseena reformille, joka vähinään ähää neuraalisuuden avoielemiseen ellei peräi verokannusimien luomiseen.. Pohjoismainen eriyeyn uloverouksen (duaaliveron) periaae Pohjoismaissa kehieiin alunperin anskalaisen veroekonomisien aloieesa ajaus yriysoiminnassa synyneen ulon jakamisesa kaheen komponeniin. Niisä oisa veroeaisiin pääomaulona ja loppuosaa ansioulona. 15 Tämän idean alousieeellinen lähökoha on hyvin peruselu kolmesakin syysä. Yriäjän ulo on osiain uloa hänen sijoiamallaan pääomalle ja osa aas uloa hänen omalle yöpanokselleen. Tämä on looginen peruselu. Toisaala opimiveroeoria sanoo, eä pääomauloa ei joko piäisi veroaa lainkaan ai siä ulisi veroaa maalalla veroaseella. Kolmas peruselu on asapuolisuus. Kun yönekijä saa sääsämisesään pääomauloa, siä ei hänen verouksessaan veroea ansioulona vaan pääomaulona. Saman ulisi siksi päeä yriäjälle. Pohjoismainen malli koskee niin isensä yöllisäjiä ja oiminimiä kuin henkilöyhiöiäkin. Suppeassa omisuksessa olevien osakeyhiöiden osala yriyksen ulon pilkkomisen perussyy on veroarbiraasin (ansioulojen muunaminen pääomauloksi) rajoiaminen. Eriyeyssä verouksessa veroaja määrielee ns. pääomapohjan B yriykseen sijoieun pääoman peruseella ja impuoi älle ieyn uooaseen, ρ, joka heijasaa sijoiusen uoovaaimusa. Tää uooa veroeaan pääomaulona verokannalla, τ p, jonka oleamme samaksi kuin on yhiöverokana. Loppuosa oiminimien ja kommandiiiyhiöiden ulosa, joille ei siis lankea erillisä voioveroa, veroeaan ansioulona progressiivisella veroaseella τ w. Henkilöyhiöillä aas voiolle lankeaa voiovero ja jakosäänö kohdisuu osinkoihin Alan ensimmäinen suomalainen konribuuio on Kari (1999). 16 Suomessa muisa kuin pörssinoeerauisa osakeyhiöisä saadu osingo ova osingonsaajalle veroomia euroon saakka. Sen sijaan kaikki (myös pienosakkaiden saama) osingo pörssiyhiöisä ova veroeavia.

14 12 Arikkelissamme The Nordic Dual Income Tax olemme Seppo Karin ja Jouko-Ylä- Liedenpohjan kanssa osoianee muuaman keskeisen uloksen. Edellä arkasellun jakuva-aikaisen ja ikuisesi elävän yriyksen asemesa arkasellaan yriäjää, jonka yriyksen elinkaari käsiää kolme jaksoa: käynnisysvaiheen alkuinvesoineineen (= k) ja laajennusinvesoinnin (= K) vaiheen, jonka uoon kypsyyä yriys lopula myydään. Käynnisysvaiheeseen liiyy appioriski. 17 Vain siiä selviävä yriykse laajeneva ja saavuava kypsän vaiheen. Yriäjän yöuran arvo on ällöin 1 1 V = ( c + k) + π ( f ( k) + k K + ( F( K) + K)). 1+ r 1+ r Alkuinvesoini uoaa ulon R ( k) = f ( k) + k mua vain siinä apauksessa, eä yriys selviyyy kasvu-uralle, mikä apahuu odennäköisyydellä π < 1. Toisen vaiheen eknologia F(K) on alkuvaiheen eknologian f(k) jalosunu versio. Laajennusinvesoini uoaa ulon F(K) ja yriyksen pääoma myydään arvoon K seuraavalle yriäjälle ai lisaueaan pörssiin, jolloin perusajayriäjä poisuu. 18 Aloiuskusannus c on veroajalle (ainakin osaksi) havaisemaon eikä se siksi ole vähennyskelpoinen veropohjassa. Tämä seikka nosaa yriäjyyskynnysä, joskin sen vasapainona oimii mahdollisuus kuluaa veroomasi yriyksen sisällä, miä ei ässä sisällyeä malliin. 19 Alku- ja laajennusinvesoinien uoovaaimukse löyyvä helposi maksimoimalla yriäjän elinkaariulon arvo invesoinien k ja K suheen, π f k = r + 1 π; F K = r. Miä suurempi siis on odennäköisyys sille, eä yriys kaauu, 1 π, siä korkeampi on alkuinvesoinnin uoovaaimus. Riskien olemassaolo ei sinällään ole peruse verokannuseiden luomiselle, mua niiden epäsymmerinen verokohelu on. Kun malliin uodaan yriäjän ulovero, nähdään hei, eä verous ei voi olla neuraalia yriykselle, joka 17 Yriysriski on suurimmillaan uuden yriyksen käynnisyessä, äsä arkemmin ks. Kanniainen (2006). Käsillä olevassa mallissa riski voidaan ulkia joko yriäjän kykyriskiksi ai suhdanneriskiksi. Edellinen on pysyvä (joskin learning-by-doing voi siä vähenää), jälkimmäinen on ilapäinen. Kumpikin voi johaa yriyksen kaaumiseen. 18 Mallissamme on mukana yriäjän henkilökohainen kyky, mua sivuuamme sen ässä. 19 Nämä vaikuukse eivä ole äysin symmerise. Aloiuskusannuksia ulee jokaiselle yriäjälle makseavaksi, yksiyisiä hyöyjä yriysen sisällä nauiavaksi vain niille, joka selvisivä kasvu-uralle ja kypsään vaiheeseen. Riippuen siiä, kumpi vaikuus dominoi, ämäkin havaino voidaan kykeä keskuseluun verokannusimisa.

15 13 ei kykene vähenämään appioiaan, vaan vero rankaisee invesoinia. Koska veroaja ei ole rakenanu lähökohaisesi verousa neuraaliksi, myös pohjoismainen mallin edu näyäyyvä myöneisessä valossa. Eriyeyssä uloverouksessa nuoren yksiyisyriyksen vero voidaan kirjoiaa muodossa T = τρb + τ w ( f ( k) ρb). Tämän maksajaksi yriys jouuu odennäköisyydellä π. Olemme merkinnee τ w = ansioulojen veroase. Ny on osoieavissa (Kanniainen, Kari ja Ylä-Liedenpohja 2006), eä pohjoismainen eriyey ulovero ei väärisä alkuvaiheen invesoinia, jos pääomapohja on B = k ja jos pääomaulo-osuus on r τ w ρ = + π τ τ w r 1 π. π Tämä ulos arjoaa eoreeisen peruselun pohjoismaiselle mallille ja se viesiää siiä, eä yriyksen epäonnisumisriski on oeava huomioon pääomaulo-osuua määrieläessä. Jos ko. riskiä ei ole (kuen mallissa kasvu-uralle selviyyneiden osala oleeiin), pääomaulo-osuus voidaan laskea uooaseella ρ = r. Yhiömuooisille yriyksille, joilla spliauksen koheena on makseu osinko, sen sijaan ei voida johaa neuraalisuusehoa. Sen asemasa saadaan kiinoisa epäneuraalisuusulos: ansioulojen verouksessa ollessa progressiivinen eriyey verojärjeselmä kannusaa niiden yriysen alkuvaiheen invesoineja, joka odoava olevansa varsin kannaavia mua se (voi) kuriaa sellaisen invesoineja, joka odoava heikkoa kannaavuua. Myöhemmin kasvu-uralla verous oimii neuraalisi, jos pääomapohjaan ei voi sisällyää laajennusinvesoinien aikaansaamaa neovarallisuuden kasvua. Yriäjyys, riski ja verous Edellä käsiely uusi näkemys koski kypsän yriyksen eoriaa ja marginaalisen invesoinnin uoovaaimusa. Veroekonomiseja voidaan perusellusi kriisoida siiä, eä he ova pääasiassa rajoiunee analysoinee mallimaailman ää lohkoa iedosamaa siä,

16 14 eä pääomaa synyy ei vain eabloiuneiden yriysen kasvun kaua vaan myös uusyriysoiminnan kaua. Sar-up yriyksen eoriassa on muia mekanismeja kuin kasvuvaiheessa ai pikän aikavälin asapainossa operoivan kypsän yriyksen kannusimia. Eiämää yksi ärkeä niisä on kysymys siiä, mien osinkojen verous vaikuaa uusyriysen mahdollisuuksiin ja haluun ulla markkinoille. Voi myös kysyä, minkälaisia muia vaikuuksia veroilla voi olla (yriysen laau, yriäjän yöpanos, yriysmuoo). Yriysen synyminen voidaan nähdä ihmisen uranvalinakysymyksenä (arkemmin ks. Kanniainen 2006). Jos kykyluokkaan a kuuluvan yriäjän elinkaariuloa merkiään symbolilla V (a) ja vaihoehoiskusannuksena vaikuava palkkayönekijän elinkaariulo on w, viimeiselle yriäjäksi ryhyvälle kyvylään a m päee V ( a m ) = w. Verousekijä muuava ää asapainoehoa. Jos yriäjän kokonaisveroase onτ ja se on korkeampi kuin on palkkayönekijän veroase τ w, markkinoilleuloeho τ > τ w, marginaalisen yriäjän n ( 1 τ ) V ( a ) = (1 τ ) w w keroo, eä yriyksiä synyy vähemmän, n m a > a, ja päinvasoin. Jos siis osinkoverouksessa oeuuu klassinen kahdenkerainen verous, joka nosaa jaeun voion kokonaisveroaseen korkeammaksi kuin on palkansaajan veroase, osinkoverolla on yriäjänä markkinoilleuloa heikenävä vaikuus. Osinkoveron neuraalisuus rajoiuu markkinoille jo ulleen yriyksen marginaali-invesoinnin mioiusa koskevaan pääökseen. Edellisessä luvussa jo argumenoiiin sen puolesa, eä enempää kassaviravero kuin ACE-mallikaan ei ole neuraali yriysen synymisen kannala kuin siinä epäodellisessa Johansson-Samuelson maailmassa, jossa yriäjän ulojen ja palkansaajien ulojen kokonaisveroasee ova sama. Yllä oleva asapainoehdo vahvisava ämän logiikan. Pohjoismainen eriyey uloverous on rakenneu syysä, eä ansiouloja veroeaan progressiivisen aseikon mukaan. Progressiosa johuen kannaavien yriysen ulo jouuisi pääomaulon verousa ankaramman verouksen koheeksi, kun aas heikosi kannaavilla yriyksillä veroase jäisi jopa alle pääomaulojen veroaseen. Täsä näkökul-

17 15 masa osoiimme kiinoisan uloksen. Sen mukaan pohjoismainen eriyey verojärjeselmä diskriminoi käynnisyvien yriysen välillä mua mielenkiinoisella avalla: se kannusaa sellaisen yriäjien markkinoilleuloa, joilla on vahva kannaavuusodoukse mua se vähenää sellaisen yriäjien markkinoilleuloa, joka odoava kannaavuuensa jäävän maalaksi. Eriyeyllä uloverolla on myös kiinoisa vaikuus ajaelaessa eri oimialoilla oimivia yriyksiä, joilla siis on erilainen uloriski. Progressiivinen ansioulojen verous johaa voimakkaiden suhdaneiden oimialoilla korkeampaan odoeuun veroaseeseen kuin vakaimmilla oimialoilla. 20 Verouudisuksia koskeva odoukse Verouudisuksia apahuu usein. Tämä johaa siihen, eä yriäjä jouuva muodosamaan odouksensa siiä, millaisessa veroympärisössä niiden ulosa ulevaisuudessa veroeaan. On ollu pikään unneua, eä yriysen invesoinikäyäyymiseen voidaan vaikuaa luomalla verouudisuksia koskevia odouksia. Verojärjeselmä, joka muuoin olisi neuraali, ulee muuoksia koskevien odousen kaua johamaan käyäyymisvaikuuksiin kiihdyäen ai hidasaen invesoinioiminaa. Jos aloudenpiäjä eivä voi luoaa siihen, eä hallius siouuu olemaan veroa muuamaa, vero-odouksilla on käyäyymisä ohjaavaa vaikuusa. 21 Synyykö heikkoja yriyksiä liikaa? Informaaiorajoiee luoomarkkinoilla näyävä uoreen eorian mukaan johavan siihen, eä uusia yriyksiä voi synyä jopa liikaa, ei liian vähän. Tulos synyy ns. haiallisen valikoiumisen mallissa ja sen esiivä De Meza ja Webb (1987, 1990). 22 Kun aikai- 20 Tämä johuu ns. Jensenin epäyhälösä. Olen kiiollinen Tom Berglundille äsä huomiosa. 21 Tähän eemaan pureuuiva Kanniainen ja Södersen (1995b) ja Alvarez, Kanniainen ja Södersen (1998, 1999). 22 Yriäjien kannusin hakea velkarahaa on idenifioiu riippuvan projekin uoo-odouksesa. Jos uooodous on korkea, velkarahoius on houkueleva, koska yriäjälle iselleen jää suurempi osuus projekin uoosa, kun velka on makseu. Tieoisuus äsä mahdollisuudesa myös vahvisaa yriäjän yöpanosa. Verouksen vaikuuksia yriysen hallinamekanismeihin on ukiu vähän. Kanniainen ja Södersen (1994) esiävä, eä velkarahoius aikaansaa posiiivisen ulkoisvaikuuksen omisajien kannala monioroinnisa johuen ja johava ämän veroeoreeise seuraamukse. Kanniainen (1999) osoiaa, eä manageriaalisessa mallissa, jossa yriysjohdolla on kannusin yli-invesoida yksiyisen hyöyjen ja uloriskin hallinnan kannala, verous rajoiaa yliinvesoinikannusisa, mua vain pienen riskien apauksessa. Henrekson ja Sanandaji (2004) puolesaan argumenoiva, eä verous vähenää omisajien inressiä valvoa yriysään.

18 16 semmin Sigliz-Weiss (1981) mallin pohjala koroseiin luoon säännöselyä, De Meza ja Webb ulos on siis vasakkainen. Tulosen ero johuu eroisa maailmankuvissa sen suheen, minkälaisa informaaioa pankeilla ajaellaan olevan poeniaalisen yriäjien projekeisa. Sigliz ja Weiss oleiva, eä panki kykenevä eroamaan korkean odoeun uoon projeki maalan odoeun uoon projekeisa mua eivä projekien riskieroja. Siksi kaikki hakija saava luooa samalla korolla ja kaikki korkeariskise projeki (joilla siis on ieyä kynnysarvoa maalampi onnisumisodennäköisyys) hakeva rahoiusa. De Meza ja Webb maailmassa puolesaan panki kykenevä luokielemaan projeki niiden uooason mukaan mua eivä kuienkaan sen mukaan, mikä on niiden onnisumisodennäköisyys. Tällöin kaikki projeki, joiden onnisumisodennäköisyys on ieyä kynnysarvoa korkeampi, hakeva rahoiusa. Kummassakin maailmankuvassa panki jouuva pääämään rahoiuksesaan keskimääräisen onnisumisdennäköisyyden peruseella. De Meza-Webb maailmassa marginaalisen yriäjän onnisumisodennäköisyys jää pienemmäksi kuin luoeujen yriysen keskimääräinen onnisumisodennäköisyys ja yriyksiä synyy näin liikaa. Marginaalisen hankkeen neonykyarvo muodosuu negaiiviseksi eikä ko. hankkeen ulisi saada rahoiusa. Vaikeude allokaaion ehokkuua ajaelaessa johuva siiä, eä projekien välillä apahuu risikkäissubvenioa: hyvä hankkee subvenoiva heikkoja. Sigliz-Weiss maailmassa panki rajoiava myönneyjen luoojen määrää. 23 Myös on esiey, eä kilpailu rahoieavisa projekeisa johaa siihen, eä venure capial rahoiaja ekevä rahoiuspääöksiään liian nopeasi, kun malillisempi odoaminen anaisi arkempaa ieoa siiä, mikä on onnisumisodennäköisyys. 24 De Meza- Webb eorian veropoliiinen implikaaio on raju: uusille yriyksille ulisi aseaa eriyisvero. Vaikka ää ulosa ei voi oaa reaalimaailmassa vakavasi, sen kaaaminen eoreeisesi on vielä kesken. Koska aloudessa on monia väärisymiä, joka vaikuava yriysoiminnan käynnisymisä haiaavasi, DeMeza Webb uloksesa ei ole syyä olla huolissaan. Akiiviselle yriäjyyspoliiikalle on sijaa. Sen sijaan on aiheellisa pyrkiä vasaamaan siihen, millaiselle poliiikalle? 23 Teoriaa luoomarkkinoiden aiheuamasa yriäjien ylirahoiamisesa ova siemmin kehiänee Boadway ja Keen (2005). 24 Kun arvioidaan T&K-hankkeia, yriykselle voi olla mahdollisa noudaaa kaha erilaisa sraegiaa sen suheen, mihin valinoihin ukijoia ulisi kannusaa. Yriys voi piää hyvänä, eä yönekijä ekevä kehiysyöä pysyellen urvallisissa meneelyissä. Vaihoehoisesi yriys voi kannusaa yönekijöiään oamaan rohkeasi vasaan uusia haaseia lähemällä aikaisemmin ukimaomille poluille, joka saaava arjoa informaaioa siiä, onko hanke mahdollinen vai ei. Tää käsielee (Manso, 2006).

19 17 Miä empiirise ukimukse sanova yriysen veroamisen vaikuuksisa? Teoreeinen ja empiirinen veroukimus ova oisiaan äydenäviä. Teoreeinen yö arvioi niiä käyäyymisvaikuuksia, joia veroukseen odoeaan liiyvän. Empiirinen yö pyrkii karoiamaan, mikä vaikuukse dominoiva. Piäisikö veroukseen liiää kannusimia vai ei? Onko neuraalisuus parempi avoie? Jos verokannusimia haluaan rakenaa, empiirinen yö arjoaa ieoa siiä, mien ne vaikuava. USA:n aineisolla ehdy ukimukse uloverouksen ja yriäjyysaseen (yleensä isensä yöllisäjien määrällä miauna) ova useimmien uoanee odousen vasaisen uloksen. Monissa ukimuksissa nimiäin on osoiauunu, eä uloveroaseiden ja yriäjyyden (Long 1982a, Evans ja Leighon 1989, Blau 1987, Parker 1996, Robson 1998 ja Bruce ja Mohsin 2003) välillä vallisee posiiivinen riippuvuus. Myös on ilmenny (Long 1982b, Schueze 2000, Fan ja Whie 2003), eä uloveroaseiden ja yriäjäksi ryhymisen odennäköisyyden välillä vallisee posiiivinen yheys. Tämän on ajaelu johuvan siiä, eä yriäjillä on palkansaajia helpomma mahdollisuude kierää veroa. 25 Cullen ja Gordon (2002) pyrkivä seliämään posiiivisen riippuvuuden appioiden vähennysoikeudesa johuvaksi: korkea uloveroase lisää vähennysoikeuden arvoa. Poikkeusa näihin uloksiin edusaa Robson ja Wren (1999), jonka mukaan veroaseen ja yriäjyyden suhde on negaiivinen. Myös keskimääräisen veroaseen ja rajaveroaseen vaikuusen erilaisuua on ehdoeu. Robson ja Wren (1999) arvioiva, eä korkea keskimääräinen veroase vahvisaa veronkierokannusina, kun aas korkea rajaveroase siä heikenäisi. Bruce (2000) havaisee, eä isensä yöllisäjien sekä keskimääräisen veroaseen eä rajaveroaseen aso vaikuaisi negaiivisesi yriäjäksi ryhymisen odennäköisyyeen. Genry ja Hubbar (2000) argumenoiva vahvasi, eä progressiivisella verouksella on yriäjyyä vähenävä vaikuus. He eivä löydä miään empiirisiä peruseia sen argumenin puolesa, eä progressiiviseen veroukseen liiyvä vakuuusvaikuus lisäisi yriäjäksi ryhymisen odennäköisyyä. Ilmakunnas ja Kanniainen (2001) saiva OECD-aineisolla uloksen, jonka mukaan verouksen aso heikenää yriäjyyä. Rosen (2003) uki uloverouksen vaikuuksia yriysen kasvuun ja yöllisävyyeen USA:n aineisolla. Tulokse puhuva yksiselieisesi sen puolesa, eä uloverous heikenää yriysen kasvua (invesoineja) ja yöpaikkojen luomisa. Hansson (2006) uki 25 Täsä Suomen aineisolla ks. Johansson (2005). Hyyinen ja Väänänen (2005) argumenoiva, eä ämä ongelma on pienempi ammaiilinarkasajia käyeäessä, mikä siouaa yriykse veronmaksajiksi.

20 18 varallisuusverouksen yriäjyyä vähenävää vaikuusa 22 OECD maan aineisolla vuosila Hän oesi vaikuuksen olevan pieni mua ilasollisesi merkisevä. Georgellis ja Wall (2006) löysivä USA:n osavaliokohaisella paneeliaineisolla U- muooisen suheen rajaveroaseiden ja yriäjyyden välille. Maalilla veroaseilla riippuvuus osoiauui negaiiviseksi mua korkeilla posiiiviseksi. Yriysen verous globaalialoudessa Globalisoiuneessa maailmassa sekä finanssipääoma eä uoanolaiokse liikkuva pääoman uooaseen pyrkiessä yhäläisymään. Liikkuvuudella on merkiysä sen kannala, mien verouksen vaikuukse kohdenuva. Sovelleaessa ns. asuinvalioperiaaea pääomaulojen verouksessa, koimainen (bruo)korko määräyyy kansainvälisilä pääomamarkkinoila. Näin koimaisilla korkoveroilla ei voi olla vaikuusa bruokorkoon. Verous vaikuaa myös yriysen omisusrakeneisiin. Jos yriyksellä on merkiäviä ulkomaisia omisajia, he nouseva hinnanmäärääjän asemaan. Näin koimaisilla sääsämisen veroaseilla ei ole vaikuusa koimaisen invesoinien uoovaaimukseen. 26 Ainoa veroase, joka ällöin vaikuaa invesoineihin, on yriysen voioille lankeava vero. Kun on kyse yriyksisä, joiden oimina keskiyy koimarkkinoihin, muukin veroasee kuienkin säilyävä roolinsa. Koska asuinvalioperiaae ei kuienkaan ole vedenpiävä, verous oimieaan käyännössä monesi ns. lähdevalioperiaaeella. Tämä avaa näkyvä verokilpailulle. Houkuellakseen pääomia, maa pyrkivä kilvan alenamaan verousaan. Tämä mekanismi race o he boom ei kuienkaan ole oeuunu ennuseussa laajuudessaan. Kansainvälisen verouksen kirjallisuus on laaja eikä sen yksiyiskohiin meneminen ole mahdollisa. Kari ja Ylä-Liedenpohja (2002), (2003), (2004), (2005) edusava merkiävää ukimuspanosa ällä rinamalla. Euroopan komissio on ehny ehdouksen eurooppalaisen konsernien uloverouksen harmonisoimiseksi. Esiyksessä yriyksille arjoaisiin mahdollisuus siiryä nykyisisä yhiöiden erillisveroukseen perusuvisa, maiain eroavisa kansallisisa järjeselmisä eurooppalaiseen konserniveroukseen. Ehdous harmonisoisi konsernin veroeavan ulon laskemisen, mua jääisi yhiöverokanna jäsenvalioiden isenäisesi pääeäviksi. Järjeselmä sisäläisi ns. jakomekanismin 26 Yksi merkiävä ulos silloin on, eä esim. osinkojen hyviysjärjeselmällä ei ole vaikuusa invesoinien uoovaaimukseen vaan eä se muodosuu verosubvenioksi koimaiselle omisukselle. Tämän uloksen johiva Boadway ja Bruce (1992) mua ämän vision relevanssin ova aseanee kyseenalaiseksi Henrekson ja Sanandaji (2004).

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille Rahoiusriski ja johannaise Mai Esola lueno 3 Black-choles malli opioien hinnoille . Ion lemma Japanilainen maemaaikko Kiyoshi Iō oisi seuraavana esieävän lemman vuonna 95 arikkelissaan: On sochasic ifferenial

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 8 (viikko 14) Tehävä 1 LAD-käyrä siiryy ylöspäin. Ulkomaisen hinojen nousessa oman maan reaalinen vaihokurssi heikkenee 1 vaihoase vahvisuu IS-käyrä

Lisätiedot

More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä 1 MAT-145 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen eknillinen yliopiso Riso Silvennoinen Kevä 21 5. Vakiokeroiminen lineaarinen normaaliryhmä Todeaan ensin ilman odisuksia (ulos on syvällinen) rakaisujen olemassaoloa

Lisätiedot

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset D-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 4, rakaisuehdoukse nnen kuin mennään ämän harjoiuksen aihepiireihin, käydään läpi yksi huomionarvoinen juu. Piirianalyysin juuri suorianee opiskelija saaava ihmeellä,

Lisätiedot

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä

Lisätiedot

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s). DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4

Lisätiedot

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat! MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.4 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vasausen piireiden, sisälöjen ja piseiysen luonnehdina ei sido ylioppilasukinolauakunnan arvoselua. Lopullisessa arvoselussa

Lisätiedot

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017) 1 Suunnieluharjoius s-2016 (...k-2017) HAKKURITEHOLÄHDE Seuraavan push-pull-yyppisen hakkurieholäheen komponeni ulisi valia (muunajaa lukuunoamaa). V1 iin 230 V ± 10 % 50 Hz V3 Perusieoja kykennäsä Verkkoasasuunauksen

Lisätiedot

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka Maahanmuuajanuoren ohjaushanke MANO 2010 2013 Aueu 16 25 vuoiaia myöhään maahanmuuaneia nuoria löyämään heille soveluva opiskelu ai yö(harjoielu/kokeilu)paikka Kehiey oppivelvollisuusiän yliäneille maahanmuuajille

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA Pro gradu -ukielma Talousiede Helmikuu 2016

Lisätiedot

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan

Lisätiedot

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden

Lisätiedot

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6 Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono: DEE-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 5, rakaisuehdoukse [johdano impulssivaseeseen] Jakuva-aikaisen järjeselmän impulssivase on vasaavanlainen järjeselmäyökalu kuin diskreeillä puolellakin: impulssivase

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA 2. välikoe 5.5.2008. Saa vasaa vain neljään ehävään! Kimmo Silven 1. aske vira. = 1 kω, = 2 kω, 3 = 4 kω, = 10 V. Diodin ominaiskayra, aseikko 0... 4 ma + 3 Teh. 2.

Lisätiedot

Luento 9. Epälineaarisuus

Luento 9. Epälineaarisuus Lueno 9 Epälineaarisuus 9..7 Epälineaarisuus Tarkasellaan passiivisa epälineaarisa komponenia u() y() f( ) Taylor-sarjakehielmä 3 y f( x) + f '( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) +...! 3! 4!

Lisätiedot

YE4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi. Luento : Metsätalous

YE4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi. Luento : Metsätalous YE4 Luonnonvaraalousieeen jakokurssi Lueno 1.12.2010: Mesäalous Jenni Mieinen 11/29/2010 1 Mesäluenno Tasaikäisen mesikön pääehakkuuiän rakaiseminen: Maksimaalisen kesävän uoon kieroaikamalli Mesänkorko

Lisätiedot

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin Suomen lähialueiden muuosdynamiikka - Iämerelä Murmanskiin Venäjä jakauuu 83 hallinnolliseen alueeseen -Suomea lähellä on 4: Pieari, Leningradin alue, Karjalan asavala ja Murmanskin alue Kari Liuho Johaja

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Sefan Fredriksson Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

NPV. Laskukaavojen sparrauspaketti tenttiä varten (päivitetty ) Nettonykyarvo (NPV) - kirjan sivu 927

NPV. Laskukaavojen sparrauspaketti tenttiä varten (päivitetty ) Nettonykyarvo (NPV) - kirjan sivu 927 Laskukaavojen sparrauspakei eniä varen (päiviey 16.11.2016) Neonykyarvo (NPV) - kirjan sivu 927 Invesoinnin uoo ja pääoman uoo (ROI ja ROA) s. 926 Asiakkaan elinkaariarvo (CLV) s. 931 Hinnoielu s. 666

Lisätiedot

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15. PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu

Lisätiedot

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet Zelio Time -aikarelee ZELIO Time Sarja RE7 Elekronise aikarelee Valinaopas 00 Valinaopas 00 Zelio Time RE 7 -aikarelee Valinaopas Sovellukse Elekronise aikarelee mahdollisava yksinkeraisen auomaisoiujen

Lisätiedot

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan

Lisätiedot

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015 Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen

Lisätiedot

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas

Lisätiedot

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa

Lisätiedot

Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet

Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet Micrologic elekronise suojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Pienjännieuoee Käyäjän käsikirja We do more wih elecriciy. Micrologic elekronise sojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Elekronisen suojareleen käyö Suojareleen

Lisätiedot

KULJETUSYRITYKSEN JOHTAJAN KEHITTYMINEN

KULJETUSYRITYKSEN JOHTAJAN KEHITTYMINEN KULJEUSYRIYKSEN JOHAJAN KEHIYMINEN Jorma Sonninen 11.5.2012 his material is intended only to the person who has received it from WISE/LEAD OY. Reproduction and distribution to a third party is allowed

Lisätiedot

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013 RÄÄPÄLÄ AP-oni -5- Viikoiainen arjousaika.-..0 TONTTEN SJANT Rääpiälän alue sijaisee Vuorenaan kaupunginosassa, Vanhan Härkäien ja Marssiien kainalossa. Rääpiälään on makaa noin 5,7 ajokilomeriä Hämeenlinnan

Lisätiedot

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS 6 SyyysjarjesemaD/APCLH 24 LH 24 ETS SyyysjarjesemaDAPCLH24 LH24 ETS 75 cy 100 122A YE 2 +30 230 1063 RO 0 1019 101A RO 25 RO 40 101C RD 25 J73 123 123A CNWH 1S CN/WH 1 13122A J 342A 22 20 YE 10 1 1CY

Lisätiedot

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan 87 5. Eliminoinimeneely Tarkaellaan -kokoia vakiokeroimia yeemiä + x a a x a x + a x b() x = = = +. a a x a x a x b () (3) b() x + Derivoimalla enimmäinen komponeni, ijoiamalla jälkimmäien derivaaa iihen

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

a. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa:

a. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa: ELEC-C Sääöeniia 7. lauharjoiu Vaaue. r - K u K C y a. Varinainen proei on uua ilaeiymuooa: A Bu y C Kuvaa nähdään, eä ilamallin iäänmenona on u r K. Salaaria ei voi vähenää mariiia, joen un on n -veori,

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeeorologia Sami Haapaala syksy 03 Fysiika laios, Ilmakehäieeide osaso Mialaieide dyaamise omiaisuude Dyaamise uusluvu määriävä mie mialaie käyäyyy syöeide muuuessa Apua käyeää differeiaaliyhälöiä,

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA Tieoliikenneekniikka I 521359A Kari Kärkkäinen Osa 8 1 23 Videosignaalin VSB-odulaaio analogisessa TV-järj. Värielevision videosignaalin siirrossa käyeään

Lisätiedot

Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin

Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin Erkki Liikanen Suomen Pankki Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin Euro & talous 4/2016 29.9.2016 Julkinen 1 Esityksen sisällys 1. Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Systeemidynamiikka ja liikkeenjohto

Systeemidynamiikka ja liikkeenjohto Syseemidynamiikka ja liikkeenjoho Opimoiniopin seminaari 21.2.2007 Ilkka Leppänen S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 11 Ilkka Leppänen Opimoiniopin seminaari - Kevä 2007 Sisälö Johdano dynaamisen pääökseneon

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Kimmo Laaunen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Piloipäivä nro 9 Kimmo Laaunen, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering 6.2.2014 Kimmo Laaunen

Lisätiedot

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN KULMMODULOITUJEN SIGNLIEN SPEKTRIN LSKEMINEN 1 (3) (3) Spekri laskeie siisaoalle Kulaoduloidu sigaali spekri johaie o yöläsä epälieaarisuudesa johue (epälieaarise aalyysi ova yleesä hakalia). Se voidaa

Lisätiedot

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät n u m o a u L akirj i as a j a a i p p u a k s i ä ö i i h Vä aikei amm käsieiä Asiakirjaselviys Vaaimuksenmukaisuusodisus/-vakuus Saaeasiakirja Luomun merkinnä Asiakirjaselviys Pakollinen asiakirja Tällä

Lisätiedot

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön? L53, Sinaalioria J. Laiinn..5 E3SN, E3SN5Z Väliko, rakaisu Vasaa lyhysi suraaviin kysymyksiin. 6p a Miksi sinaalin aksollisuus on ärkä ominaisuus? Min aksollisuus vaikuaa sinaalin aauussisälöön? b Miä

Lisätiedot

Lorentz-muunnos L(v) on operaatio, joka voidaan esittää myös matriisina

Lorentz-muunnos L(v) on operaatio, joka voidaan esittää myös matriisina Lorenz-muunnos L on operaaio, joka oidaan esiää myös mariisina L / / mariisi L muodosaa ryhmän: kaksi peräkkäisä Lorenz-muunnosa on myös Lorenz-muunnos, ja on olemassa myös kääneinen Lorenz- muunnos 3

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Käsityöprojekti. Samran Khezri Abdisalam Ismail Daut Gerxhalija

Käsityöprojekti. Samran Khezri Abdisalam Ismail Daut Gerxhalija Käsityöprojekti Samran Khezri Abdisalam Ismail Daut Gerxhalija Maailman kartta villahuovutuksella Jakson tavoi+eet ja avainkäsi+eet Tavoi+eena on, e+ä lapset saavat valmiiksi 8h:n jälkeen tehtävän, eli

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

YO Fysiikka. Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen. Sanoma Pro Oy Helsinki

YO Fysiikka. Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen. Sanoma Pro Oy Helsinki YO Fysiikka Heikki Leho Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen Sanoma Pro Oy Helsinki Sisällys Opeajalle ja opiskelijalle 4 1 Kohi fysiikan ylioppilaskoea 5 Yleisä fysiikan ylioppilaskokeesa 6

Lisätiedot

Käyttöohje HN22329SK

Käyttöohje HN22329SK Käyöohje FI 50005416 HN9SK Suomi Täsä laadukkaasa liedesä Sinulla on vuosikausia paljon iloa ja hyöyä. Lue käyöohjee huolellisesi, joa opi unemaan lieden kaikki oiminno. Käyöohjeen alussa on ärkeää ieoa

Lisätiedot

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11.

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11. Kemian laieekniikka 1 Koilasku 1 4.4.28 Jarmo Vesola Tuoee ja reakio: hiilimonoksidi, meanoli, meyyliformiaai C HC (1) vesi, meyyliformiaai, meanoli, muurahaishappo HC CH (2) hiilimonoksi, vesi, muurahaishappo

Lisätiedot

Metsäsektori ja hiili

Metsäsektori ja hiili Mesäsekori ja hiili Jussi Linunen, Jussi Uusivuori Mela Mesäieeen päivä 212, Helsinki Esiyksen rakenne Johdano Hiilisykli Puunkäyö ja ilmakehän hiili Opimipoliiikka Tuloksia Johopääökse Tausaa Liika kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon

Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon Suomen Pankki Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon 27.9.2016 1 Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelma osin alueellinen Kuukauden aikana avoinna olleet työpaikat työtöntä kohti 2012 Asuntomarkkinoiden

Lisätiedot

5. Numeerisesta derivoinnista

5. Numeerisesta derivoinnista Funktion derivaatta ilmaisee riippumattoman muuttujan muutosnopeuden riippuvan muuttujan suteen. Esimerkiksi paikan derivaatta ajan suteen (paikan ensimmäinen aikaderivaatta) on nopeus, joka ilmaistaan

Lisätiedot

Kohtuus, raha ja fossiiliset pol1oaineet. Paavo Järvensivu KTT, talouskul4uurin tutkija BIOS- tutkimusyksikkö

Kohtuus, raha ja fossiiliset pol1oaineet. Paavo Järvensivu KTT, talouskul4uurin tutkija BIOS- tutkimusyksikkö Kohtuus, raha ja fossiiliset pol1oaineet Paavo Järvensivu KTT, talouskul4uurin tutkija BIOS- tutkimusyksikkö Yhteiskunnan väl1ämätön tehtävä: ekologinen jälleenrakennus Kansainvälinen yhteisö Pariisissa

Lisätiedot

KOE 2 Ympäristöekonomia

KOE 2 Ympäristöekonomia Helingin yliopio Valinakoe.5. Maaalou-meäieeellinen iedekuna KOE Ympäriöekonomia Sekä A- eä B-oioa ulee aada vähinään 5 pieä. Mikäli A-oion piemäärä on vähemmän kuin 5 pieä B-oio jäeään arvoelemaa. B-OSIO

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta

Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta 11.4.2007 Ohjelmistoliiketoiminta -seminaari Pasi Tyrväinen, Prof. JY Sisältö Ohjelmistoala Pakko kansainvälistyä, mutta miten ja minne? Mihin suomalaiset

Lisätiedot

4 YHDEN VAPAUSASTEEN HARMONINEN PAKKOVÄ- RÄHTELY

4 YHDEN VAPAUSASTEEN HARMONINEN PAKKOVÄ- RÄHTELY Väähelyekaiikka 4. 4 YHDEN VAPAUSASTEEN HARMONINEN PAKKOVÄ- RÄHTELY 4. Johdao Mekaaise syseei ulkoisisa kuoiuksisa aiheuuvaa väähelyä saoaa akkoväähelyksi. Jos syseeissä o vaieusa, o kyseessä vaieeva akkoväähely,

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Kari Tapolan elämä on mennyt täysin uusiksi sivu 6. JÄTTIJAKELU 15.600 kpl. LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehti ilmestyy 3.10.

Kari Tapolan elämä on mennyt täysin uusiksi sivu 6. JÄTTIJAKELU 15.600 kpl. LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehti ilmestyy 3.10. LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehi ilmesyy 3.10. JÄTTIJAKELU 15.600 kpl OmaNokia n:o 18/2013 Torsai 19.9.2013 ISSN 1799-0602 Kari Tapolan elämä on menny äysin uusiksi sivu 6 OmaNokia n:o

Lisätiedot

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015. Kari Stadigh Konsernijohtaja

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015. Kari Stadigh Konsernijohtaja Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015 Kari Stadigh Konsernijohtaja Tulos ennen veroja kasvoi kautta linjan milj. 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 929 931 Sampo-konsernin tulos

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

KALA 1.3.2010, Asia 52,, Liite 2.3. Varisto, Martinkyläntien meluselvitys välillä Vihdintie - Riihimiehentie Vantaan kaupunki

KALA 1.3.2010, Asia 52,, Liite 2.3. Varisto, Martinkyläntien meluselvitys välillä Vihdintie - Riihimiehentie Vantaan kaupunki KALA 1.3.2010, Asia 52,, Liie 2.3 Variso, Marinylänien eluselviys välillä Vihdinie - Riihiiehenie Vanaan aupuni Variso, Marinylänien eluselviys välillä Vihdinie Riihiiehenie, Vanaa 2(11) Meluselviys Vanaan

Lisätiedot

Allokaatiomuutos 24.11.2014. Alexandria

Allokaatiomuutos 24.11.2014. Alexandria Allokaatiomuutos 24.11.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 21.11.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 23,53 Suomi 5,02 SEB Finlandia SEB 5,02 Eurooppa 8,06 BGF European Fund Blackrock

Lisätiedot