Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Transkriptio

1 Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum Mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin näkemystä Julkinen 1

2 Määritelmiä Fiskaalinen devalvaatio: finanssipoliittinen toimenpide, missä vaikutukset reaalitalouteen olisivat samankaltaiset kuin perinteisessä nimellisen valuuttakurssin devalvaatiossa (Farhi et. al., 2014) Politiikka on verotuloneutraali, julkisen talouden tasapaino ei muutu Sisäinen devalvaatio: toimenpide jolla pyritään parantamaan teollisuuden kannattavuutta alentamalla työvoima- ja muita kustannuksia Lähtökohtana ei ole oletusta että politiikka olisi julkisen talouden kannalta neutraali Julkinen 2

3 Historiaa ja kokemuksia Keynes (1931): Tuontitullit ja vientituki tai palkkaverotuksen keventäminen ja välillisen verotuksen kiristäminen Fiskaalisia devalvaatioita: Tanska 1988, Ruotsi 1993, Saksa, 2007 ja Ranska 2012 Kaikissa ALV:n nosto ja palkkaverotuksen alentaminen Sisäisiä devalvaatioita: Kreikka, Portugali, Espanja, Irlanti, Latvia, Suomi(?) Toimenpiteet liittyneet samanaikaiseen julkisen sektorin rajuunkin tasapainottamiseen Julkinen 3

4 Kirjallisuutta yleisen tasapainon mallien simuloinneista Esim. European Commission, 2013, Koske, 2013, Engler et. al, 2014, Varga-in t Veld, 2014, Farhi et. al 2014, Kilponen ja Vilmunen, 2007, Tervala, Tulosten kannalta keskeistä on se: Miten fiskaalinen devalvaatio on implementoitu (pysyvä, väliaikainen, instrumentit)? Mitä oletetaan hintojen ja palkkojen joustavuudesta? Mitä oletetaan rahapolitiikan reaktiosta? Talouksien avoimuus, hintajoustot, jne Tyypillinen tulos: Fiskaalisten devalvaatioiden vaikutukset työllisyyteen ja tuotantoon ovat positiivisia mutta varsin pieniä Julkinen 4

5 Aino mallisimuloinnit I Simuloinneissa on käytetty Aino mallin ensimmäistä versiota (Kilponen-Kinnunen-Ripatti, 2006) Yleisen tasapainon malli, joka kalibroitu Suomen taloudelle Uusi-Keynesiläinen avotalouden makromalli Jäykät hinnat ja palkat, pääoman sopeutumiskustannukset Käytössä Suomen Pankissa erit. finanssipolitiikkaan ja ikääntymiseen liittyvissä simuloinneissa Ei ennustekäytössä Julkinen 5

6 Aino mallisimuloinnit II Simuloinneissa keskitytään analysoimaan i) vaikutusten suuruusluokkaa ja ii) herkkyyttä oletuksille hintojen ja palkkojen jäykkyydestä Tulokset esitetään taso poikkeamina mallin pitkän aikavälin tasapainosta Oletetaan rationaaliset odotukset, täydellinen uskottavuus ja toimenpiteiden pysyvyys Lopuksi tarkastellaan simulointia missä yhdistetään fiskaalinen devalvaatio ja hyödykemarkkinoiden kilpailullisuuden lisääminen Julkinen 6

7 Puhdas fiskaalinen devalvaatio Arvonlisäveron tuottoa nostetaan prosenttiyksiköllä suhteessa yksityisen sektorin kulutuksen arvoon Työnantajien sosiaaliturvamaksuja alennetaan noin 1,8 prosenttiyksikköä Näillä oletuksilla julkisen sektorin nettoluotonanto pysyy liki muuttumattomana Muu finanssipolitiikka muuttumaton, nimelliskorko ei muutu Oletetaan että muutokset ovat pysyviä (vrt. Farhi et. al.) Julkinen 7

8 Vaikutuskanavat Sosiaaliturvamaksujen alennus alentaa yrityksen työvoimakustannuksia ja lisää työnkysyntää ALV:n nosto leikkaa kulutuskysyntää, nostaa vapaa-ajan suhteellista hintaa ja supistaa työntarjontaa Työvoimakustannusten alennus parantaa kilpailukykyä kun kotimaisen tuotannon hinnat alenevat Vientisektori hyötyy koska se käyttää kotimaista tuotantoa vientituotteiden valmistuksessa, vientihinnat alenevat ja vienti kasvaa Jäykät hinnat ja palkat: palkat ja hinnat sopeutuvat hitaasti uuteen tasapainoon Julkinen 8

9 Reaalitalouden ja hintojen sopeutuminen %, poikkeama perusurasta 1.00 Fiskaalisen devalvaation reaalivaikutuksia N1 2017N1 2018N1 2019N1 2020N Yksityinen kulutus Vienti BKT Julkinen 9

10 Hintojen sopeutuminen %, poikkeama perusurasta Fiskaalisen devalvaation hinta vaikutuksia N1 2017N1 2018N1 2019N1 2020N Vientihinnat Yksityisen kulutuksen deflaattori Kotimaisen tuotannon hinta Julkinen 10

11 Työmarkkinoiden sopeutuminen %, poikkeama perusurasta Fiskaalisen devalvaation työmarkkinavaikutuksia N1 2020N1 2019N1 2018N1 2017N1 Palkansaajakorjaukset Yksikkötyökustannukset, koko talous Työllisyys Julkinen 11

12 Hintajäykkyyksien merkitys 0.60 %, poikkeama perusurasta Bruttokansantuote N1 2017N1 2018N1 2019N1 2020N Fiskaalinen devalvaatio, standardi kalibrointi Fiskaalinen devalvaatio, 2 X jäykemmät hinnat BKT:n elpyminen kestää pidempään Syy: myös vientihinnat reagoivat hitaasti ja vienti piristyy pidemmällä viiveellä Julkinen 12

13 Palkkamaltin merkitys %, poikkeama perusurasta Bruttokansantuote N1 2017N1 2018N1 2019N1 2020N Fiskaalinen devalvaatio, standardi kalibrointi Fiskaalinen devalvaatio, jäykät palkat Jos taloudessa palkat sopeutuvat hitaammin, BKT vaikutus nopeampi Julkinen 13

14 Keskeisiä huomioita Verotuloneutraali fiskaalinen devalvaatio kohentaa hintakilpailukykyä lyhyellä aikavälillä sitä enemmän mitä joustavammat ovat kotimaiset hinnat Myös palkkamaltti kohentaa vaikutuksia Vaikutukset työllisyyteen ja tuotantoon lopultakin varsin pieniä, tavoitellun kilpailukykyloikan saavuttaminen vaikeaa Tarve muillekin rakenteellisille uudistuksille ilmeinen Julkinen 14

15 Fiskaalinen devalvaatio + hyödykemarkkinoiden kilpailun lisääminen Fiskaalisen devalvaation lisäksi oletetaan että kilpailun lisääntyminen alentaa pysyvästi kotimaisen tuotannon hintamarginaaleja 25% BKT supistuu aluksi varsin voimakkaasti Yksityinen kulutus supistuu aluksi voimakkaasti Pidemmällä aikavälillä BKT jää selvästi perusuran yläpuolelle Vähemmän monopolivoimaa -> vähemmän distortioita Reaalinen valuuttakurssi muuttuu pysyvästi Julkinen 15

16 Fiskaalinen devalvaatio + hyödykemarkkinoiden kilpailun lisääminen %, poikkeama perusurasta Bruttokansantuote N1 2017N1 2018N1 2019N1 2020N Fiskaalinen devalvaatio, standardi kalibrointi Fiskaalinen devalvaatio + kilpailun lisääntyminen Julkinen 16

17 Lopuksi Laskelmat suuntaa-antavia Mitä jos muutkin maat tekevät samoin? Pelkkä fiskaalinen devalvaatio ei ratkaisisi Suomen kilpailukyky ongelmaa Välillinen verotus kansainvälisesti korkea jo nyt Vaikutuksia voidaan tehostaa rakenteellisilla uudistuksilla ja palkkamaltilla Julkinen 17

18 Kiitos! Julkinen 18