Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Transkriptio

1 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 8 (viikko 14) Tehävä 1 LAD-käyrä siiryy ylöspäin. Ulkomaisen hinojen nousessa oman maan reaalinen vaihokurssi heikkenee 1 vaihoase vahvisuu IS-käyrä siiryy oikealle LMkäyrä seuraa IS-käyrää, koska valuuakurssi on kiineä AD-käyrä siiryy oikealle uoanokuilu muuuu posiiiviseksi ja inflaaio kiihyy palkkaaso alkaa nousa AS-käyrä siiryy ylöspäin. Tää liikeä jakuu, kunnes alous saavuaa pikän aikavälin käyrien uuden leikkauspiseen C. Tässä ehävässä kaikki AS- ja AD-käyrien liikkee apahuva osana pikän aikavälin sopeuumisprosessia. Inflaaioase nousee, ja sopeuumisen aikana uoano kasvaa väliaikaisesi. 1 Sivun 154 kaavasa 7.1 saadaan logarimisella approksimaaiolla σ S * = + π π σ S

2 Tehävä 2 Kireä rapo siirää LM-käyrää vasemmalle. Löysä fipo siiräisi IS-käyrää oikealle, mua koska valuua kelluu, fipo on ehoona: kun korko nousee BP-käyrän yläpuolelle, valuuakurssi vahvisuu vaihoase heikkenee IS-käyrä liikkuu vasemmalle, kunnes se kulkee LM- ja BP-käyrien leikkauspiseen kaua. Ny uoano on lähöasoaan alempana. AD-AS-kehikossa kysynnän väheneminen näkyy ADkäyrän siirymisenä vasemmalle, jolloin siirryään piseeseen B. Lyhyellä aikavälillä siis inflaaio hidasuu ja uoano vähenee. Kireä rahapoliiikka on pudoanu myös LAD-käyrää alemmas. PAV:n asapaino on piseessä C. Sopeuuminen edellyää ainakin nimellispalkkojen kasvun jarruamisa, mikä siirää AS-käyrää oikealle. Sopeuumisprosessin aikana AD-käyräkin voi vielä liikkua, sillä jos inflaaio on liian maalaa/korkeaa, se vaikuaa reaaliseen vaihokurssiin ja siä kaua vienikysynään.

3 Tehävä 3 Kun inflaaio-odoukse ova äysin raionaalise, AS-käyrä ja LAS-käyrä ova yhenevä. Tuoano ei poikkea pikän aikavälin asapainosa lyhyelläkään aikavälillä. Kiineä kurssi, kireä fipo: IS-käyrä siiryy vasemmalle, ja koska valuuakurssi on kiineä, LM-käyrä seuraa perässä AD-käyrä siiryy vasemmalle. Koska ny AS-käyrä on pysysuora, ainoa muuos on, eä inflaaio hidasuu. Tällä alemmalla inflaaiolla yksiyinen kysynä riiää korvaamaan vähenyneen julkisen kysynnän. IS-käyrä siiryy inflaaion alenemisen akia väliömäsi akaisin oikealle, ja LM-käyrä mukana. Ajan myöä alhainen inflaaio aiheuaa reaalisen vaihokurssin heikkenemisen vaihoase vahvisuu AD-käyrä nousee, kunnes inflaaio on jälleen LAD-käyrän asolla. (BKT ei muuu, vaan vienikysynnän kasvu syrjäyää koimaisa kysynää.) Kelluva kurssi, kireä rapo: LM-käyrä siiryy vasemmalle, ja IS-käyrä seuraa AD-käyrä siiryy vasemmalle. Koska AS-käyrä on pysysuora, uoano ei muuu, mua inflaaio hidasuu. Tämä merkisee reaalisen rahan arjonnan kasvua, mikä palauaa LM-käyrän akaisin oikealle (ja IS-käyrä seuraa perässä). Myös LAD-käyrä on siiryny alaspäin kireän rapon akia, joen emme iedä, onko uusi lyhyen ajan asapaino uuden pav:n asapainon ylä- vai alapuolella. Jos inflaaioase on liian maala reaalinen rahan arjona kasvaa LM-käyrä oikealle koro laskeva valuuakurssi heikkenee vaihoase vahvisuu AD-käyrä nousee, kunnes ollaan uudessa pav:n asapainossa. (BKT ei muuu, vaan vienikysynnän kasvu syrjäyää koimaisa kysynää.) (Jos inflaaioase on liian korkea, prosessi on sama mua vasakkaissuunainen.) Löysä fipo (rapo): Muuosen ajallinen ja kausaalinen järjesys ova sama kuin kireän fipon (rapon) apauksessa, mua vaikuus on joka kohdassa vasakkaissuunainen.

4 Tehävä 4 (a) Kirjasa saadaan säänö B (15.4) = 0 Y kun G T Y = ( r g) B Y Vasemmalla on budjeiylijäämän BKT-osuus ja oikealla r on valionvelan korkoase, g on BKT:n kasvuase ja B/Y on valionvelan BKT-osuus. Sijoiamalla r = 5%, g = 3% ja B/Y = 100% nähdään, eä arviava budjeiylijäämä on 2 % BKT:sa. (b) Samaan kaavaan sijoiamalla nähdään, eä: jos r = 2 % ja g = 3 %, niin velka-bkt-suhdeluku pysyy vakiona, jos budjeialijäämä on 1 % BKT:sa jos r = 5 % ja g = 1 %, niin velka-bkt-suhdeluku pysyy vakiona, jos budjeiylijäämä on 4 % BKT:sa.

5 Tehävä 5 Suhdannekorjau budjei on se budjeiylijäämä ai alijäämä, joka synyisi, jos uoano olisi poeniaalisella asollaan. Merkiään budjeiylijäämää lyheneellä BB (budge balance) ja julkisa kuluusa PC (public consumpion). BB(Y ) = T PC TR = ( ,3Y) PC ( ,5Y) = 0,8Y ( PC) BB(20 000) = 0, ( PC) = 300 PC = BB(20 600) = 0, ( ) = 180 Suhdannekorjau budjei on 180 yksikköä ylijäämäinen.

6 Tehävä 6 (a) d Riskipioisen sijoiuskoheen uoo = + ( + 1 ), s. uoo koosuu osingosa ja koheen arvonnoususa. Arbiraasieho sanoo, eä eri sijoiuskoheiden uoon piää olla sama: (AE) r = d + ( + 1 ). (b) Riskipioinen kohde saaaa meneää koko arvonsa odennäköisyydellä s. Muussa apauksessa hina on posiiivinen. Ny kysyään, mikä hinnan on olava, joa hina pysyy vakaana. Toisin sanoen, jos päee niin paljonko on? P{ +1 = 0} = s ja P{ +1 = } = 1 s Koska sijoiaja ova riskineuraaleja, riskiömien ja riskipioisen koheiden uoon odousarvon piää olla sama: E(r) = r = d + ( + 1 ) E d + + ) E( 1 Hinnan +1 odousarvo on E( +1 ) = s 0 + (1 s) Sijoieaan ämä edelliseen yhälöön, ja saadaan d + (1 s) = r = r d + s