Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar"

Transkriptio

1 METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan kuusipaperipuun laaua lähinnä val.kaisemaoman sulfiiin ja hiokkeen valmisusa silmällä piäen on kiinniey huomioa paisi erilaisen ehdasvarasoinnin myös erilaisen mesäkäsielyn arjoamiin mahdollisuuksiin. Rasinkaaoa käyämällä on ajaelu voiavan yliää pilaanumisen kannala vaarallinen kesäajan hakkuu ja muuaa puun nilapina sinisäjäsienille vähemmän soveliaaksi kasvualusaksi. Rasiinkaaokokeiluja suorieiin N o k i a 0 s a k e y h i ö n ja M e s ä e h o n yheisvoimin vv. rgs657 piuisen rasaan vaikuuksesa elokuun alun kaadon yheydessä käyämällä avallisen puolen kuukauden ajanlisäksi 34, 67 ja 57 vrk:n piuisa aikaa. Näiä rlsikoia oli kaikkiaan 9 kpl. Kaikki koeala oli sijoieu M.T:n kuusikkoon harvennus, väljennys ja avohakkausaloille. Kaadeu puu oliva verraen hidaskasvuisia ja sisälsivä sydänpuua runsaasi. Niinpä avohakkausalalla oli pinapuun viiden uloimman vuosiluson leveys seuraava. Normaali Rasiin Erikoiskaao kaao kokeilu 5 luson leveys, mm,3,,9 V :n 956 kokee Kokee suorieiin Nokialla kesäkuun sä lähien puolikuukausiain aina syys:b.."uun un saakka (siis 6 kaaoaikaa) sien, eä kunakin kaaoaikana kaadeiin kolmessa eri paikassa kaha mesårlsikkoa vasaava puumåårä, josa oinen puoli valmiseiin hei puolipuhaaksi m paperipuuksi ja paniin neliörlsikolle, kun aas oinen puoli jäeiin oksineen in puoleksi kuukaudeksi seuraavaan kaaoaikaan saakka, jolloin se karsiiin, kakoiin, :b.."uoriiin ja varasoiiin normaalikaadon avoin. Näin ollen koerlsikoia oli yheensä 36 kpl. Llsåksi suorieiin erikoiskokeilu eri Vasaava sydänpuupioisuus oli puolesaan: ~ Rasiin kaao Erikoiskokeilu Sydänpuua, lavaläpimiasa Pilaanumisa määrieäessä kiinnieiin aluksi v:n 956 aikana päähuomio p i n a s i n i s y m i se en. Lokakuun alussa suorieussa kaikkien koepölkkyjen pinasinisymän arvioinnissa (aulukko

2 Taulukko I. Pinasinisymän laajuus normaalikaadossa ja kahden viikon inkaadossa Kaaoaika v. 956 ormaalikaao j Pinasinisymä, Kesäk. Heinäk. Syysk. Rasiinkaao vaippapinnasa I} odeiin, eä kahden viikon ssaolo oli verraen selväsi pienenäny pinasinisymisä. Saauja uloksia on kuienkin käsielävä varovasi, sillä pinasinisymän arvioiniin liiyy monia vaikeuksia. Elokuun alun kaaoon liiyvässä ajan vaikuuksen selvielyssä saaiin seuraava pinasinisymäproseni. Rasia jan piuus, vrk Pinasinisymä, Talilukko. Pinasinisymäluokkien (I, ja 3) keskiarvo leikaussa pinnassa, nilapinnassa ja k'lloren alla normaalikaadossa ja kahden viikon inkaadossa I. I3.IO. I956 Lci l kau Heinäk. puoliv äli Syysk. ila Kuori Rasiinkaao k~~~ Nila Kuori Kesäk.,7,6,6,5,I,5 I,4 I,6, 4, 5,9,3,,5,5,4 I,,3,,,3,.,,4,, I,f,,4,9,,0,3 I,I,4 vaippapinnasa. Avohakkausala Normaalikaa o Kahden viikon inkaao Nil apinaa, Täman erikoiskokeilun mukaan ajan pidenäminen siis vaikuaa edullisesi. On kuienkin oeava huomioon, eä nkaao apahui niin myöhään kuin elokuun alussa. Edellä mainiun pinasinisymän arvioinivaikeuden vuoksi suorieiin lokakuun ssä 956 pisokoeaineison peruseella uusi arvioini, jossa määrieiin kusakin koepölkysä leikaun pinnan, nilapinnan ja kuoren peiämän pinnan osuus ja kussakin apauksessa arvoseliin verailumaeriaalin avulla pinnan ummuus kolmeen luokkaan ( =kirkas, = pilkuiainen sinisymä, 3 =yhenäinen, umma sinisymä). Näin saaujen sinisymälukujen keskiarvo (aulukko ) osoiiva, eei in ja normaalikaadon välinen ero ole kovin suuri. Selvimmä ero odeiin kesäkuun n ja heinäkuun kaadoissa. Taulukko 3 Nilapinaa, Kaaoaika v II Kaaoaika V. 956 Nilapina arjoaa parhaa elämisen mahdollisuude sinisäjäsienille, joen sen ummuus on ymmärreävissä. Kuoren alaisen pinnan sinis ymisen on ehny mahdolliseksi nilalla olevan kuoren osiainen iroaminen. Sinisymäproseneja arvioiaessa saau inkaadon unuva edullisuus johuu pääosalaan siiä, eä puissa on yleensä selväsi vähemmän pahoin ummuvaa nilapinaa, kuen aulukon 3 luvuisa ilmenee. Eriyisen selvä ämä ero on parhaan nilakuorinaajan hakkuussa. Rasiajan pidenyminen johaa nilapinnan pienenymiseen ja samanaikaisesi leikaun pinnan kasvuun, kuen erikoiskokeilun uloksisa käy ilmi. Kesäk. Heinäk.. Syysk. Rasiaika, vrk ilapina Leikau pina vaippa pinnasa Näissä kokeissa a allisesi käyey kahden viikon aika ei ke äkuun n kaaoa lukuun oamaa johanu leikaun pinnan osuuden suurenemiseen, mikä on osoiuksena nilan eläruiskyvysä ja vähäisesä kuivumisesa. äiden inkaadon edullisuueen viiaavien kokeiden jälkeen jäeiin avohakkausalan koerisiko paikoilleen ja syyskuun alussa 957 suorieiin pölkkyjen kakonna sinisymisen ja varasoiahon oeamiseksi. Kusakin pöll.7sä oeiin kolme poikkileikkausa, yksi keskelä ja oise 5 cm pöll.)td molemmisa päisä. Sekä sinisyneen eä lahonneen puun osuus miaiin cm:einä kusakin poikkileikkauspinnasa. Koska via eivä esiinny asaisesi pöll.)'d kaikissa osissa, vaan eenkin vaiheissaan eupäässä pöll.}'u päiden läheyvillä, laskeiin ensin molempien päiden vikaprosenien keskiarvo ja vasa sien ämän ja pöll.)td keskiosan vikaprosenin keskiarvo. Näin meneellen pääsäneen suurin piirein oikeaan ulokseen koko pölkyn kuuiomäärää ajaellen. S i n i s y m i n e n oli ällöin varsin vähäisä (aulukko 4). Normaalikaadosa oli pahien sinisyny heinäkuun alun kaao (.6 ), inkaadosa aas kesäkuun n kaao, joka mo

3 Taulukko 4 Sinisyminen, kuuiomääräsä kahden kesäkauden jälkeen Avohakkausala Taulukko 5 Varasolaho, kuuiomääräsä kahden kesäkauden jälkeen Sinisymisprosen i Kaaoaika v. 956 N ormaalikaalo Kesäk. puolivilli Heinäk. Syysk. Rasiinkaao () Kesäk. Heinäk. Syysk. Elokuun alun inkaalo 34 vrk 67 57,. \ arasolahoprosen l Kolme KeskiYlin Keskialina kerrokkerros määrin kerrosa se o,8,0,8,6 o,r,3 o,o 0.,3 lemma siis kuoriiin samanaikaisesi heinäkuun alussa. Kesän 956 sääsuheiden valossa ällainen sinisymäilanne unuukin hyvin luonnollisela. Kesäkuun n normaalikaao on ehiny kuivua ennen hein~"uun 0. päivän ienoilla alkanua sadekaua sinisymän kesäväksi, kun aas heinäkuun alussa kuoriu avara on jääny vaaralliseen puolikaseaan ilaan. Loppukesän voimakkaa saee ova kuienkin piänee ämänkin koeerän niin koseana, eei sinisymä ole päässy erikoisemmin leviämään. Myöhemmä kaado ova pysynee loppukesän 956 siksi märkiuä, eei niillä ole ollu sanoavaa sinisymisvaaraa. Keväällä ja kesällä 957 kaikki koeerä ova hyvien kuivumisolosuheiden ansiosa selviyynee sinisymisesä. Oma vaikuuksensa ähän lienee myös koepuiden hidaskasvuisuudella ja sydänpuun runsaudella. Taulukon 4 luvu risiken eri kerrosen sinisymisesä viiaava osin hyvin epävarmasi yläkerroksen voimakkaampaan sinisymiseen. V a r a s o a h o a koskeva vasaava ulokse (aulukko 5) muodosuiva paljon selväpiireisemmiksi. K e s ä j a h e i n ä k u u n h a kkuissa inkaao anoi selväsi p a r e m m a u l o k s e k u i n n o r m a a i kaao, kun aas elo ja syyskuunkaaojenkohdalla ei voida puhua misään varsinaisesa erosa. Varmoja syiä nilakauena suorieun inkaadon edullisuueen varasoiahon kannala on vaikea esiää. Ehkä ässä on kysymys sieniuhoja orjuvan pihkan runsaasa eriymisesä Kaaoaika v. 956 N ormaalikaalo Kesäk. Heinäk. Syysk. Rasiinkaao () Kesäk. Heinäk. Syysk. Elokuun alun inkaalo 3 4 vrk Kolme Keskialina kerkerrosa rokse Ylin Keskikerros määrin, ,7, ,.4 O,I 0, I, I 0,6 0,6 o, O,I o,o ajan kesäessä ai mahdollisesi nilapinnan ominaisuuksien muuumisesa. oka apauksessa ero on hyvin selvä sekä koko risikon eä eri risikkokerrosen osala. Samoin erikokoisen pölkkyjen lahoamisa koskeva ulokse (aulukko 6) osoiava nilaaikana suorieun inkaadon normaalikaaoa edullisemmaksi. Läpimian vaikuus ei kuienkaan ole Taulukko 6. Läpimian vaikuus varasoiahon määrään kahden kesäkauden jälkeen Pölkyn layaläpimia, cm K aaoaika V IL ja +Keskim. V arasolahoproseni Nor. maalikaao Rasiinkaao Kesäk. ja heinäk. Myöhäisemmä kaaoaja Kesäk. Myöhäisemmä kaaoaja,6 3.7,8,6,0 O,I o.6 yhä voimakas kuin miä aulukon luvu osoiava, sillä vähän pilaanuneisa pienisä pölkyisä kuuluu hyvin suuri osa risikon alaosaan, jossa pilaanuminen on aluspuiden hyvän kunnon akia ollu avallisa pienempi. Aineison pienuus ei kuienkaan ole sallinu molempien ekijöiden (läpimian ja risikkokerroksen) vaikuuksen erielyä. 3

4 V :n 957 kokee Kesällä 957 suorieuissa inkaaokokeiluissa ähdäiin lähinnä laajoissa rajoissa liikkuvan ajan piuuden vaikuuksen selvielyyn. Kokee suorieii nykin Nokialla ja sie, eä harvennus, väljennys ja avohakkausala sijaisiva aivan rinnakkain. Ensirrunäise kaado suorieiin jo oukokuun lopulla, seuraava kuukauden väliajoin kesä, heinäja elokuussa. Rasiaja oliva viikkoa, kuukausi ja kuukaua. Verailupohjana oli avalline normaalikaao. Puu oliva hyvin samanlaisia kuin v Lälllnnä yösaavuuse verailua vare suorieiin lisäksi Lempäälässä Tervajärven mesässä oukokuun lopulla inkaaoa, jossa aj a oliva sama kuin Nokialla. Puu oliva sielläkin hidaskasvuisia ja runsaasi sydänpuua sisäläviä. Pinasini s y mä ä koskevauloksemuodosuiva Nokialla osiain hyvinkin yllääviksi. Elokuun lopussa 957 odeiin ensiksi, eä pinasinisymäproseni oli oukokuun kaadossa selväsi pienempi kuin kesällä 956 kesäheinäkuun hakkuissa, eä avohakkausala anoi yleensä edultaulukko 7 Pinasinisymä, vaippapinnasa Nokialla Kaaoaika Y. 957 Harv., Suojusp., Avo K ki hakk. hakk. hakk. es m. Pinasinisymäproseni viikon r asi I kk:n (3.5 5 ) Kesäkuu I kk:n (4.5.6.) Heinäkuu Normaali( ) kaao II o Bo g lisimmaulokse ja eä kuukauden aika muodos~~paremmaksi kuin lyhyemmä aj a ja normaalikaao. Kesäkuun kaadossa jäi normaalikaao selväsi huonoimmaksi, kun aas ilanne eri hakkuualoilla muodosui epämääräisemmäksi. Heinäkuun normaalikaadon ulokse osoiiva, mien nopeasi pinasinisymä edullisissa olosuheissa leviää. Harvennushakkausalalla suorieu yksiyiskohainen pisokoearkaselu v:n 956 apaan (kaso aulukkoa ) osoii, eä kuukauden aika oli pinasinisymän suheen ylivoimaisesi paras, olipa kysymys minkä kuukauden kaadosa ahansa (aulukko 8). Tarkaseluun mukaan liiey parkkiaineiden liukeneminen kuoresa k äsin (luokielu samanlainen kuin pinasinisymälle) oli 4 Taul4kko 8. Pinasinisymäluokkien (, ja 3) keskiarvo eri pinnan lajeissa. Mukana lisäksi parkkiaineiden liukenemisluokkien keskiarvo. Harvennushakkausala, Nokia, 5.II.I957 Pinnan laji Kaaoaika V. 957 Leikau/ ila Kuoren alus Pinasinisymäluku I kk:n (3.5 5 ) Kesäkuu kk:n (45. 6.) kk:n Heinäkuu (3.4 7 ) N onnaalikaa o Elokuu. (6._8.8.) i Parkkiainee,8,8,0,0,7,7,3,3,0,,0,,,3,7,7,,8,0,,,0,3,3,5,,4 ', 0 I' I,O,3,3, 7 I,,!,8!,8,0,0, I,3,5,5 kuukauden aikana oukokuun kaaoa lukuun oamaa myös vähäisempää kuin normaalikaaoa ai lyhyempiä aikoja käyeäessä. Myös suojuspuu ja avohakkausaloilla oli kuukauden ajan risikoiden valkoisuus silmiinpisävän selvä. Samaan aikaan suorieuissa eri pinnan lajien osuuden arvioinneissa, joka ehiin Nokian harvennushakkausalala ja lisäksi Lempäälän kaaopaikasa, odeiin leikaun pinnan olevan suurin ja nilapinnan pienin kuukauden aikaa käyeäessä. Työvaikeuden lisäänymisen kannala ämä seikka on odennäköisesi epäedullinen. Nokialla kävi sekä ouko eä kesäkuun hakkuissa ilmi, eä aikaa k äyeäessä saadaan vähemmän nilapinaa kuin kk:n ssa, kun aas Lempäälässä ei ollu sanoavaa eroa näiden kahden ajan välillä. Tällainen eroavuus voi aiheuua mm. eri l...'llorijain yöavasa, pölkkyjen erilajsesa oksaisuudesa ja hyvin odennäköisesi myös nilaajan alkamisajan vaiheluisa. Ainei'>on pienuus {'i kuienkaan salli asian arkempaa analysoinia. Pinasinisymä ei suinkaan yksinään rakaise kuusipaperipuiden laaua, joen koepölkkyjen kakonojen avulla pyriiin nykin määriämään samaan apaan kuin v:n 956 aineisoa' käsieläessä sinisymän ja varasoiahon määrä pölkl~en koko l"uuiosa. Maeriaali oeiin Nokian kaikila koealoila, / 3 risikoiden kappaleluvusa ja sien, eä ylä ja alakerroksesa sekä keskikerroksisa oeiin kusakin / 3 näihin kerroksiin sisälyvien pölklyjen kappalelunisa. Leikkaukse ja vikaproseniel määriykse suorieiin samalla avalla kuin v:n 956 aineisossa.

5 Taulukko 9 Eri pinnan lajien osuus Nokian barvennusbakkausalalla ja Lempäälässä Pinnan laji Kaaoaika V. 957 YbLeikau N'l a K uon eensä vaippapinnasa Nokia (.5 5 l kk:n Kesäkuu kk:n ( )» Heinäkuu kk:n (.4 7 l. (6Elokuu._8.8.) o O o 8 0 O Lempäälä (!.I.5.) kk:n S i n i s y m ä n suheen ulokse muodosuiva hyvinkin arvaamaomiksi. Siä oli keskiarvojen mukaan verraen vähän, mua eri aikojen ja hakkausalojen kesken ilmeni odoamaomia eroja (aulukko ro). Kahden viikonanoi ällä keraa yhä poikkeusa lukuun oamaa huonomman uloksen kuin normaalikaao. Yhden kk:n anoi oukokuun kaadon osala hieman edullisemman, mua kesä ja heinäkuun osala heikomman uloksen kuin normaalikaao. Tässä yheydessä ei voida välyä ajauksela, eä r kk:n a käyeäessä kaarnakuoriaisilla on ollu iey vaikuus sinisymän leviämiseen, sillä niiden käyäviä sisäläneissä risikoissa sinisyminen on ollu verraen voimakasa. Vielä selvemmäksi ämä käy kk:n ssa, joka harvennushakkausalalla on ollu vähän kaarnakuoriaisia slc;älävää ja samalla hyvin vähän sinisynyä. en sijaan suojuspuu ja avohakkausaloilla ollee kk:n risiko ova pilaanunee paljon voimakkaammin sisäläen myös runsaasi hyöneisiä. Tämän ukimuksen yheydessä ei suorieu miään eriyisiä lajinmääriyksiä, joen on mahdoona sanoa, missä risikoissa ja missä määrin esiinyi kirjanpainajaa (Ips ypographus), joka jossakin määrin kuljeaa sinisäjäsieniä mukanaan, ai muia sinisymää aiheuavia kaarnakuoriaisia. Näyää siis silä, eä hyöneissinisymän johdosa pikä aika ei pääse muodosumaan niin edulliseksi kuin pinasinisymän vähäisyyden peruseella olisi voinu oleaa. Käyännössä lienee myös vaikeaa saada hyöyä pikäaikaisen ajan käyösä iheissä mesissä, koska kaarnakuoriaisen mukauumiskyky on verraen suuri, milloin aukeammilla paikoilla sijaisevassa puuavar:::ssa ei ole elinilaa arpeeksi. Kemiallisa orjunaa ei ässä apauksessa juuri kannaa ajaellakaan suojausyön hiauden ja aineenmenekin suuruuden akia. V a r a s o a h o n määrään kaarnakuoriaisilla ei sen sijaan ole vaikuusa, ja niinpä ulokse ovakin varas oiahon osala paljon selvemmä (aulukko rr). n hakkuissa on vasa kk:n aikaa käyeäessä saavueu parempi ulos kuin normaalikaadossa, kun aas kesäkuun, parhaan ullaajan hakkuissa ova kaikki aja ollee normaalikaaoa parempia. Paras on ällöin ollu keskiarvon mukaan r kk:n, mua on oeava huomioon, eä kk:n n keskiarvoa huononaa rakaisevasi avohakkausalala saau arvoiuksellisen huono ulos, johon yksiyiskohainenkaan arkaselu ei ole uonu valaisua. Heinäkuun hakkuissa ei inkaadosa ole ällä keraa ollu enää samanlaisa apua kuin v:n 956 aineisossa, Taulukko ro. Sinisymä, Kaaoaika V. 957 kuuiomääräsä.5.ii.957 Nokialla Sinisymä, kuuliosa z dikon (3.5 5 ) Harv. ISuojusp.l Avo ~ Keskibakk. hakk_ bakk. m äärin.0,4,4,9,9,4,,6 r,r, I, I.6,7 l,l 4 9 ~ 5!,6, I,7 O, 0,6 r k.k.:n,8,4 (),4 kk:n \'i ikon Kesäkuu kk:n (4.s.6.) Heinäkuu (. 4 7 ). (6Elokuu._8.8.),0 0,6 Yksinkerainen alleviivaus = kaarnakuoriaisia vähän Kaksinkerainen paljon 5

6 koska normaalikaao on odennäköisesi kesän 957 edullisen sääsuheiden vuoksi lahonnu hyvin vähän. Kuen v:n 956 aineisossa, niin nykin voiiin selväsi odea, eä varasoiahoa on enien risikoiden yläosissa. Yksiyiskohaise numerosarja on jäey kuienkin äsä esiyksesä pois. Yheenveona v:n 957 kokeisa voidaan siis sanoa, eä p i n a s i n i s y m ä n j a v a r a solahon puolesa kk:npiuinen r a s i a i k a a n a a p a r h a a u o k s e. Taulukko II. Kaaoaika V. 957 Varasolaho, kuuiomääräsä.5.ii. 957 Nokialla Harv., Suojusp., A vo K~sk~hakk. hakk. hakk. maann Varasolaho, I kk:n (.55) Kesäkuu kk:n (4 5.6.) Heinäkuu r kk:n (.4 7 l kuuiosa o,8, O, 0, I O,,0 0,8 O,,4, I o,o () O,. (6Elokuu 8 _8 _). Paperipuiden sisaan unkeuuu e e n s i n i s y m i s e n o s a a r a s nk a a d o n e d u i s u u s n ä y ä ä s e n s ij aankyse en a a i se a, koska kaarnakuoriaisen väliyksellä leviävä h yön e i s s i n i s y m i n e n on vaikeasi väleävissä, milloin ajan piuus on I kk. aika ei kylläkään näyä uovan hyöneissinisymisä mukanaan, mua on sili ilmasinisymisen kannala vähemmän ehokas. Parkkiaineiden liukeneminen Uion ja yleensäkin vedessä säilyyksen aikana parkkiainee liukeneva ja kulkeuuva veden mukana puun sisään. Näin apahuu sekä kuoressa (myös sen nilaosassa) eä sydänpuussa oleville parkkiaineille. Sydänpuusa liikkeelle lähevä parkkiainee aiheuava äysin kuoriussakin, mua kuivumaomassa kuusipaperipuussa varsin voimakkaan pilaanumisen, kuen K e sk u s a b o r a o r i o Oy : n ukimukse ova osoianee ( A h o j ä r v i, u h a, a n d A m, 6 A. A. r957: The effec of various mehods of sorage on he formaion of bark sain in sulphie spruce wood (Picea excelsa). Paperi ja Puu 5/I957 Helsinki). Kunnollisesi kuivuneessa, puoliksi ai äysin kuoriussa puussa ei sen sijaan esiinny miään samaa suuruusluokkaa olevia vahinkoja, vaikka vedessä säilyysä kesäaikana apahuisikin 34 kk:n ajan. ' Kun kuusipaperipuia kaadeaan kesäaikana in ja kun puu ssa ollessaan ova aliina kaarnakuoriaisuhoille, unuu mahdollisela, eä ainakin osa kuoressa olevisa parkkiaineisa voisi liuea puun sisään. Samaan suunaan viiaava myös edellä mainiun Keskuslaboraorio Oy:n ukimuksen ulokse kuorellisena maalle varasoidun kuusen parkkiainevahingoisa. Eivä myöskään kuoriu kuusipaperipuupölky, olivapa ne ollee ssa ai ei, liene parkkiaineiden liukenemisela äysin suojauja, koska jakuva sadesää ova aina mahdollisia ja kykenevä sien esämään puiden nopean kuivumisen. Kirjallisuudesa ei ole kuienkaan löyyny ieoja siiä, millaisa suuruusluokkaa parkkiaineiden liukeneminen mesärisikoissa voisi olla. Siksi oeiin v:n I957 koerisikaisa harvennushakkausalala avallisesi yhdesä yläkerroksen ja yhdesä alakerroksen pölkysä sekä ylä eä alapinnala puunäyee, joisa Helsingissä määrieiin benzidiiniä reagenssina käyäen parkkiaineiden liukeneminen. Värjäyymän laajuus luokieliin sien, eä I = korkeinaan mm:n vahvuinen yhämiainen värjäänymä = korkeinaan 4 mm:n vahvuinen yhämiainen värjäänymä 3 = vähinään 5 mm:n vahvuinen yhämiainen värjäänymä Tuloksia arvoselaessa (aulukko I} on oeava huomioon, eä parkkiainevärjäänymä ulouu avallisesi hieman laajemmalle alalle, kuin missä parklriainevahinkoja odella esiinyy. Saadu ulokse ilmaiseva, eä p a r k k i a i n e i d e n i u ken e m i s a o n a p a h u n u m e k e i n kaikissa p ö k y i s s ä. Rasiajan pidenyminen ei näyä vaikuaneen vahingollisesi, mikä voiaisiin ulkia sien, eei hyöneisvahingoilla olisi merkiys ä. os kuienkin oeaan huomioon kaarnal."lloriaisen vähäinen esiinyminen harvennushakkausalan risikoissa, ei ämän oleamuksen arvise olla oikea. Mielenkiinoisa on odea, eä heinäkuun inkaao on ananu negaiivisimma ulokse. Mahdollisesi ämä seikka voidaan panna pölkkyjen huonon kuivumisen ja loppukesän ja syk yn saeiden ilille. on kesäl."llun hakkuua lukuun oamaa ollu hieman vähemmän pilaanunua kuin in (,

7 Taulukko I. Parkkiaineiden l!iukeneminen v:n 957 kokeiden harvennushakkausalalla. Nokia. Värj äänymäluoka, ja 3 (, 4 ja vähinään 5 =l Ylä/alapina Yläk. Alak. Kesäkuu Yläk. oulukuu 957, Heinäkuu Alak. Yläk. Alak. Elokuu Yläk. KNL viikon r asi Ylä Ala kk:n Ylä Ala kk:n Ylä Ala Ylä Ala K = === ~== ~;= ~== kuoren alainen pina, N kaao. Heräää huomioa, eei edes leikau pina ole aina sääsyny vahingoila. T ähänasisen ulosen peruseella on kuienkin liian uskalleua mennä sanomaan, onko värjäyymä peräisin kuoresa vai sydänpuusa. Nämä pikku kokee viiaava siihen suunaan, eä olisi aiheellis a oaa parkkiaineiden liukeneminen mesävarasomuin aikana lähemmän selvielyn koheeksi. Tulosen yhdiselmä Nokia Osakeyhiön ja Mesäehon yh eisoimin vv. rg56 57 suoriamissa kokeissa inkaadon vaikuuksesa kuusipaperipuiden laauun saaiin seuraava p ääulokse. r. Lyhin k äyökelpoinen aika on viikkoa. Verrauna normaalikaaoon pinasinis ymä ja varasolaho ova silloin hieman vähäisemmä, puuhun unkeuunu sinisyminen aas suunnilleen yh ä voimakasa. = nilapina, L = I I leikau pina Piemmän ja eriyisesi kk:n piuisen ajan käyö on vieläkin edullisempaa sekä pinasinisymän eä varasoiahon vähäisyyden vuoksi, mua puuhun unkeuunu sinisyminen ulee voimakkaammaksi eupäässä kaarnakuoriaisen akia. Sinisymisä odeiin eriyisesi avohakkausaloilla. 3 K äy ökelpoise inkaaoaja ova ouko, kesä ja heinäkuu. 4 Parkkiainevahinkoja esiinyy inkaadeussa puussa ehkä enemmän kuin avalliseen apaan kaadeussa ja kuoriussa puussa ja eenkin, jos inkaao suorieaan heinäkuussa ai myöhemmin. 5. Nilapinnan pienenyminen on inkaadossa siä voimakkaampaa, miä piempi on aika. Ilmeisesi ämä seikka vaikuaa kuorinahankaluueen inkaadon kannala epäedullisesi.. Does Summ.er Fellin.g Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood SUMMARY The following a re he principal resuls obained in he experimens m ade joinly in by 'okia Osakeyhiö and Mesäeho concerning he effec of allowing rees o lie and season as felled wih ops inac (a erm which migh be condensed o summer felling) on he qualiy of spruce pulpwood. (r) The shores useful summerfelling ime is weeks. Compared wih felling, he surface sain on he ouer surface of he bol and sorage ro are hen slighly smaller, whereas saining ha peneraes he wood is roughly as pronounced. () I is sill more favourable o use a longer summer felling ime, in paricwar one of monhs duraion, since he s urface sain and sorage ro are hen smaller. However, he saining becomes more pronounced, especially because of bark beeles. Saining was observed especially in clearcu areas. (3) Favourable summer felling imes are M:ay, une and uly. (4) Tannic acid damage occurs perhaps more exensively in summerfelled imber han in imber felled and barked in he usual manner, especially if he summerfelling is done in uly or laer. (5) The decreasing of he bas layer is more marked in summefelling he longer he rees are allowed o lie and season wih ops inac. This fac obviously affecs unfavourably barking in connecion wih summer felling. Eripainos Paperi ja Puu n:osa, rgs8 Helsinki 958, Frenckellin Kirjapaino Osakeyhiö. 7

8

More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA Tieoliikenneekniikka I 521359A Kari Kärkkäinen Osa 8 1 23 Videosignaalin VSB-odulaaio analogisessa TV-järj. Värielevision videosignaalin siirrossa käyeään

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020 1. Maeaainen heiluri, haroninen värähelijä Fysiikka IIZF Juha Jokinen (Selosuksesa vasaava) Janne Kiviäki Ani Lahi Miauspäivä:..9 Laboraorioyön selosus 9..9 Pendulu is a ass hanging fro a pivo poin which

Lisätiedot

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia 6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön

Lisätiedot

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p).

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p). LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II: 9.9.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2. 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d) Tehävä 1. Oleeaan, eä on käössä jakuva kuva, jossa (,, ) keroo harmaasävn arvon paikassa (, ) ajanhekenä. Dnaaminen kuva voidaan esiää Talor sarjana: d d d d d d O ( +, +, + ) = (,, ) + + + + ( ). (4a)

Lisätiedot

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue

Lisätiedot

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet Muuuvan kokonaissnsiiivisyyn mallinnus valvonaohjlman riskinarvioinnissa simrkkinä muninaarv Tausa: Aimma salmonllarojki FooBUG rojki ja uusi malli muninaarvill 8. EFSA WG: salmonlla muninaarvissa. Samaa

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015 Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen

Lisätiedot

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa

Lisätiedot

5 Jatkuvan funktion integraali

5 Jatkuvan funktion integraali 5 Jkuvn funkion inegrli Derivlle kääneisä käsieä kusun inegrliksi. Aloien inegrliin uusuminen esimerkillä. Esimerkki 5.. Tuonolioksess on phunu kemiklivuoo. Määriellään funkio V sien, eä V () on vuoneen

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas

Lisätiedot

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO KAUPPATIETEIDEN OSASTO Laskenaoimen ja rahoiuksen laios Rahoius Euroopan kehiyvien osakemarkkinoiden yheisinegraaio ja kausalieei Aarne Björklund Rahoius 4 0239210 Sisällyslueelo

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi JLP:n äyämäömä mahdollisuude Juha Lappi LP ehävä p z = a x + b z 0 Max or Min (.) 0 0 = = subjec o he following consrains: c a x + b z C, =,, q p q K r (.2) = = m n i ij K (.3) i= j= ij x xw= 0, =,, p

Lisätiedot

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017) 1 Suunnieluharjoius s-2016 (...k-2017) HAKKURITEHOLÄHDE Seuraavan push-pull-yyppisen hakkurieholäheen komponeni ulisi valia (muunajaa lukuunoamaa). V1 iin 230 V ± 10 % 50 Hz V3 Perusieoja kykennäsä Verkkoasasuunauksen

Lisätiedot

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6 Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,

Lisätiedot

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet Zelio Time -aikarelee ZELIO Time Sarja RE7 Elekronise aikarelee Valinaopas 00 Valinaopas 00 Zelio Time RE 7 -aikarelee Valinaopas Sovellukse Elekronise aikarelee mahdollisava yksinkeraisen auomaisoiujen

Lisätiedot

-jter.* toi*t* p,rolirt"u rutf-i'ä"]*'* bil* * i*',,s* t *st*t*.,*g& detaanvälitaajuuoasteen rajoittirl,exrssy nqgpti{v*ediä:ifltid*,f sl&.

-jter.* toi*t* p,rolirtu rutf-i'ä]*'* bil* * i*',,s* t *st*t*.,*g& detaanvälitaajuuoasteen rajoittirl,exrssy nqgpti{v*ediä:ifltid*,f sl&. LJ ffi*sfi ril,fln U1*-vir-iinsn *nenni- i* $,gkpie eq r mk*eänii{lerl,rraa;ri,ee}1a'iry* kokernuxa iq. nioa" *e xiiå ei L*ihi* h*rm**.j& oe, Sen rplxe&si oak'åf u*ei -jer.* grpsisl&vn ähän yrr{yl*een

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin

Lisätiedot

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän

Lisätiedot

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA Pro gradu -ukielma Talousiede Helmikuu 2016

Lisätiedot

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät n u m o a u L akirj i as a j a a i p p u a k s i ä ö i i h Vä aikei amm käsieiä Asiakirjaselviys Vaaimuksenmukaisuusodisus/-vakuus Saaeasiakirja Luomun merkinnä Asiakirjaselviys Pakollinen asiakirja Tällä

Lisätiedot

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä

Lisätiedot

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin Suomen lähialueiden muuosdynamiikka - Iämerelä Murmanskiin Venäjä jakauuu 83 hallinnolliseen alueeseen -Suomea lähellä on 4: Pieari, Leningradin alue, Karjalan asavala ja Murmanskin alue Kari Liuho Johaja

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

Luento 4. Fourier-muunnos

Luento 4. Fourier-muunnos Lueno 4 Erikoissignaalien Fourier-muunnokse Näyeenoo 4..6 Fourier-muunnos Fourier-muunnos Kääneismuunnos Diricle n edo Fourier muunuvalle energiasignaalille I: Signaali on iseisesi inegroiuva v ( d< II:

Lisätiedot

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma

Lisätiedot

Aikatutkimuksia kuusipaperipuiden

Aikatutkimuksia kuusipaperipuiden METSITEHON TIEDOITUKSIA METSITEBO REPORT 48 HELSINKI 958 SÅILYTYS: OLLI MAKKONEN Aikatutkimuksia kuusipaperipuiden valmistuksesta rasnnkaatoa käyttäen (Time Studies on Summer Felling and Prtparation of

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille Rahoiusriski ja johannaise Mai Esola lueno 3 Black-choles malli opioien hinnoille . Ion lemma Japanilainen maemaaikko Kiyoshi Iō oisi seuraavana esieävän lemman vuonna 95 arikkelissaan: On sochasic ifferenial

Lisätiedot

Systeemimallit: sisältö

Systeemimallit: sisältö Syseemimalli: sisälö Malliyypi ja muuuja Inpu-oupu -kuvaus ja ilayhälömalli, ila Linearisoini Jakuva-aikaisen lineaarisen järjeselmän siirofunkio, sabiilisuus Laplace-muunnos Diskreeiaikaisen lineaarisen

Lisätiedot

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat! MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)

Lisätiedot

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja. Digiaalinen videonkäsiel Harjoius, vasaukse ehäviin 4-0 Tehävä 4. Emämariisi a: V A 0 V B 0 Hila saadaan kanavekorien (=emämariisin sarakkee) avulla. Kunkin piseen paikka hilassa on kokonaisluvulla kerroujen

Lisätiedot

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso

Lisätiedot

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Sefan Fredriksson Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa 2 Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ  1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm : A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ  m â Ê ê î ô

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson - SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök - Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi kappaleen seinämää

Lisätiedot

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5 S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,

Lisätiedot

z z (t) F-{ f'r UÄÄNÄTLINEN VALAISTIJKSEN SUUNI{ITTELU l'.r I

z z (t) F-{ f'r UÄÄNÄTLINEN VALAISTIJKSEN SUUNI{ITTELU l'.r I F* H U) V) l'.r H QN -v ^/ n F-{ ;r F] f'r F F. z z D (-- n () Viime vuosikymmenien alkana zrpahunu valonläheiden voimakas kehiys ja lukuisa eri käyöarpeisiin kehiey valaisirne ova kiihclyänee valaisr-rsalan

Lisätiedot

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden

Lisätiedot

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA 41 Helsinki Rukkila V A K L A Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 66 Test report I'iiiv a 1.

Lisätiedot

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt 1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse

Lisätiedot

Ratkaisu. Virittäviä puita on kahdeksan erilaista, kun solmut pidetään nimettyinä. Esitetään aluksi verkko kaaviona:

Ratkaisu. Virittäviä puita on kahdeksan erilaista, kun solmut pidetään nimettyinä. Esitetään aluksi verkko kaaviona: Diskreei maemaiikka, sks 00 Harjoius 0, rakaisuisa. Esi viriävä puu suunaamaomalle verkolle G = (X, E, Ψ), kun X := {,,, }, E := { {, }, {, }, {, }, {, }, {, }}, ja Ψ on ieninen kuvaus. Rakaisu. Viriäviä

Lisätiedot

METSÄTEHON TIEDOITUKSIA ~:o 37. Heikki Olkinuora ~ HYVÄ MERKITSEHINEN ~ NOPEA JA TAR KKA EROTTELU

METSÄTEHON TIEDOITUKSIA ~:o 37. Heikki Olkinuora ~ HYVÄ MERKITSEHINEN ~ NOPEA JA TAR KKA EROTTELU METSÄTEHON TIEDOITUKSIA ~:o 37 Heikki Olkinuora ~ HYVÄ MERKITSEHINEN ~ NOPEA JA TAR KKA EROTTELU Yhteisuiton loppuvaihe, erottelu on useimmiten se pullonkaula, joka rajoittaa uittoväylällä uitettavan puut

Lisätiedot

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013 RÄÄPÄLÄ AP-oni -5- Viikoiainen arjousaika.-..0 TONTTEN SJANT Rääpiälän alue sijaisee Vuorenaan kaupunginosassa, Vanhan Härkäien ja Marssiien kainalossa. Rääpiälään on makaa noin 5,7 ajokilomeriä Hämeenlinnan

Lisätiedot

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA Teknisä ieoa TARRANAUHOISTA P-ouch-arraeipi näkyvä ja kesävä Broherin laminoidu P-ouch-arraeipi on suunnielu ammaimaiseen arraulosukseen oimisoissa, ehaissa ja koona. Runsaasa arraeippivalikoimasa löydä

Lisätiedot

PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA

PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA Tieokonesimulaaio ja siihen liiyä kokeellinen ukimus Joosa Kurinen ja Heidi Juuinen Mikkelin Lyseon lukio ysiikka 30..007 TIIVISTELMÄ Viksu-iedekilpailuprojekimme aiheena

Lisätiedot

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA II ADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA Laskenaaajuus akiivisuus Määrieäessä radioakiivisen näyeen akiivisuua (A) uloksena saadaan käyeyn miausyseemin anama laskenaaajuus (). = [II.I] jossa =

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

KALA 1.3.2010, Asia 52,, Liite 2.3. Varisto, Martinkyläntien meluselvitys välillä Vihdintie - Riihimiehentie Vantaan kaupunki

KALA 1.3.2010, Asia 52,, Liite 2.3. Varisto, Martinkyläntien meluselvitys välillä Vihdintie - Riihimiehentie Vantaan kaupunki KALA 1.3.2010, Asia 52,, Liie 2.3 Variso, Marinylänien eluselviys välillä Vihdinie - Riihiiehenie Vanaan aupuni Variso, Marinylänien eluselviys välillä Vihdinie Riihiiehenie, Vanaa 2(11) Meluselviys Vanaan

Lisätiedot

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus Epävarmuus diskonokoroissa ja miakaavaeu vs. jousavuus Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Esielmän sisälö Kirjan Invesmen Under Uncerainy osan I luvu 4 ja 5. Mien epävarmuus diskonokorossa vaikuaa

Lisätiedot

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s). DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet

Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet Micrologic elekronise suojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Pienjännieuoee Käyäjän käsikirja We do more wih elecriciy. Micrologic elekronise sojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Elekronisen suojareleen käyö Suojareleen

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot